Käsittelyssä "Täyttä roskaa"

"Olen näköjään tarkoittamattani aloittanut sarjan johon vitsitarinani sopivat. Ne alkavat aina Akulla ja Roopella, rauhallisena päivänä rahasäiliöllä, sitten jokin iso ongelma käynnistyy, juostaan paljon ympäriinsä sinne sun tänne, ja sitten päädytään takaisin säiliölle, ja pahimmat seuraamukset kaatuvat Akun niskaan." Näin toteaa itse Don Rosa. Vuoden 2003 alussa Rosa alkoi noin puolen vuoden tauon jälkeen laatimaan uutta tarinaa. Kuten Rosa itse toteaakin on kyseessä tarina, joka todella noudattaa samaa kaavaa kuin useimmat muutkin miehen vitsisarjat, kuten esimerkiksi legendaarinen vuonna 1996 taiteiltu Paino-ongelmia (A Matter of Some Gravity), vuoden 2000 tuotos Hakkaa päälle! (Attaaaaaack!) ja Unohda koko juttu! (Forget it!), joka on vuoden 2002 peruja.

Täyttä roskaa (AA 43/2003) kertoo siitä kuinka Roope yrittää hankkia toimistoonsa lisää kaappitilaa tyhjentämällä Akun avustuksella kaappinsa kaikesta "turhanpäiväisestä roinasta". Kaappitilan lisäännyttyä Aku menee ja vie "romut" sisältävän laatikon lähimpään roskakoriin kadun varrelle. Samaan aikaan Roope kuitenkin tajuaa, että roskien seassa oli sittenkin jotain arvokasta ja säntää pelastamaan laatikkoa. Laatikko on kuitenkin jo ehtinyt kadota ja kun "kaikki pois heitetty kuuluu sille, joka sen talteen poimii"on kadonneen romulaatikon metsästys valmis alkamaan. Tarinan kulkuun sekaantuu niin vanha tuttu Karhukopla kuin julkisuudenkipeä poliisikin. Ja kuten aina on tarinalla loppujen lopuksi onnellinen loppunsa. Eri asia on vain kenen näkökulmasta sitä katselee, sillä tasanhan eivät onnenlahjat käy!

Täyttä roskaa on täynnä toinen toistaan hauskempia ja loistokkaampia vitsejä, jotka saavat taatusti ainakin leveän hymyn huulille, jos eivät muuta. Ainoa johonkin toiseen tarinaan kelpaava viittaus on Karhukoplan salainen piilopaikka "maanalaisessa Ankkalinnassa", joka on esiintynyt Rosan omissa tarinoissa Kaikkein mieluisin lahja (A Little Something Special, 1997) sekä Talon kokoinen vastustaja (The Beagle Boys vs. the Money Bin, 2001). Yhtä kaikki voidaan todeta, että kyseessä on kerta kaikkisen upea ja huumoririkas tarina, kuten vitsisarjan kuuluukin olla ja se lukeutuu ilman minkäänlaisia mukinoita kautta aikojen vitsisarjojen kirkkaimpaan eliittiin. Että ihan täyttä roskaa se ei siis kuitenkaan ole!

Joona Paajanen