Keskustelujen arkisto

Jo ajattelinkin, että tällaiselle aiheella olisi tarvetta.

Disney-sarjoissa on ollut vuosikymmenien varrella jos jonkinmoisia omituisuuksia. Raakuus ja omituisuudet on juuri se, mitä esiintyy esimerkiksi Guido Martinan sarjoissa.

Tuo mainitsemasi Mustan aaveen arvoitus on äärimmäisen nerokas (itse olenkin sen täällä jo pariin kertaan todennut). Sama kuin samppalilla, eli se oli huikean jännittävä pienempänä. Heti alusta lähtien tarina on jännittävä ja ehkä myös hieman "ahdistava". Alkukohtaus, jossa Mustakaapu hiippailee Mikin talon katolla (ja hypnotisoi Mikin tv:n kautta) on uskomaton. Ja ikimuistoinen Sisun murhayritys on sitä jotain. Mikki hiippailee veitsen kanssa ja mitä vielä. Tässä sekoittuu hyvin huumori ja kauhu, kun Hessu kiinnittää jalkaansa köyden ja Mikki marssii muina miehinä silpomaan Sisua vai miten se meni. Raakuutta ei ainakaan puutu kyseistä sarjasta. Kaapu yrittää hukuttaa Hessun päästämällä vettä huoneeseen...

Tuosta tulikin mieleen Gottfredsonin mestarillinen Mustakaavun ensirötökset. Siinähän Mikki yritetään tappaa ainakin kolmeen kertaan. Pistooli tähdättynä ja kun kissa herää, ase laukeaa. Hirttoköysi kaulalla roikutaan katossa ja parturituoliin iskeytyy jykevähkö silpomisväline. Huhhuh. Suunnilleen samaa tasoa Martinan tarinan kanssa.

Kauhusta tulee vielä mieleen Scarpan Kalin kynsi. Tämä ei ole mielestäni kovinkaan raaka mutta pelottava ja hurjan jännittävä se joskus oli (ja toki vieläkin ; )). Monikätinen olento hiippailemassa jättikynnen kanssa niin kyllä se mielestäni ainakin jännityksen mitat täyttää.

Se kauhusta. Muita omituisia tarinoita kyllä löytyy. Esimerkiksi kaikki sellaiset jossa alkoholia ja huumeita on näkynyt. Mikko M tämän jo mainitsikin Guido Martina -ketjussa, mutta kerrotaan nyt tämä täälläkin kun omaankin mieleen on jäänyt. Taskarin numero 36 ja ensimmäinen tarina. Siinä Aku käväisee oopiumluolassa ja yhdessä ruudussa näkyy karusti kuinka savu nousee ja polttelijat ovat omissa maailmoissaan. Ja Guido Martina edustaa tätä genreä myös eräässä toisessa tarinassa. Kyseessä on Suomessa vain yhdessä julkaisussa nähty Aku ja kolme muskettisoturia. Siinä Aku kittaa viiniä oikein kunnolla. "Ja tämän vähäisen välipalan päälle pieni kulaus viiniä. Klunk. Klunk, klunk, ryyst". Itse en ole tarinaa lukenut, mutta tämän perusteella vaikuttaa sen arvoiselta. Kannattaa lukea Ronkaisen mainio artikkeli addiktoivista aineista. Löytyy pamauksesta nro. 11.

Kuten jo sanoin, tällaisia tavallisuudesta poikkeavia tarinoita on huikea määrä joten kaikkia ei voi muistaa. Nyt kuitenkin tuli mieleen taskarissa 137 oleva Musta aukko. Siinä Roopen jätevuori kasvaa niin suureksi, että se suistaa maapallon raiteiltaan mustaan aukkoon. Aurinkokin sammuu ko. tarinassa. Ja Pellen keksijäntaidot taas ylittyivät. Laitetaan raketti ketjulla kiinni maahan ja vedetään maapallo pois mustasta aukosta. Ja maapallon massa oli?

Todellakin, tuo herra Mosteri tarina on erikoinen. Unenomaisuutta löytyy, ja Hannun selän murtaminen tuskin nykyään tulisi kuuloonkaan. Muutenkin tuntuu, että nykyään kaikki tuollainen on karsittu tarinoista. Ehkä tämä on johtanut tarinoiden yleisen laadun laskemiseen...Tai sitten se vain johtuu uusien käsikirjoittajien juonivalinnoista. Siitä sitten toisessa aiheessa joskus, ehkä.

Jossakin vanhassa tarinassa muistan kohdan, jossa Karhukoplalaiset löytävät tynnyreitä joissa lukee viinaa, viiniä, viskiä tjms. En sitten muista miten tarina jatkuu. Luultavasti tämä(kään) ei pääsisi nykysensuurin läpi.

Taskarissa 55, Mikki kummitusjahdissa, on vielä yksi erikoislaatuinen tarina, nimittäin "Kurja kummitus". Siinä kummitus polttelee piippua ja uhkailee Mikkiä ja Hessua miekalla...Ehkäpä voimme tehdä johtopäätöksen, että taskari 55 on yksi "erikoisimmista" taskareista, joita on julkaistu.

On se niin reilua vaan. Seinäjoen kirjastossa on 1 kpl taskaria 55, mutta sitä ei saa lainata.
Kalin kynsi-tarinaa en voi lukea koska taskaria 73 ei ole kirjastossa eikä myöskään taskarin erikoisnumeroa. Sentään tuo taskari 66 pitäisi olla jossa on tuo Mikko M:n mainitsema Apeiden apinoiden saari.

Tämä tarina ei ole niin outo, mutta mainitsen kuitenkin, koska tässä topicissa on jo lueteltu nämä oudoimmat tarinat.
Taskarissa 33, tarinassa nimeltä Roope Ankan ihmelääke. Tarinassa lääkäri määrää Roopelle kalliitta lääkkeitä, joita on todella paljon. Roope haluaa tietää onko olemassa lääkettä, joka tehoaa kaikkeen. Lääkäri vastaa, että 1500-luvun luvun lääkäreillä oli helpompaa - heillä oli venetsialaista teriakkia, joka auttooi kaikkeen. Roope lähtee Taavin puheille, ja kertoo, että teriakkiin on yli 70 eri ainetta ja jokainen sekoitti sen omalla tavallaan. Mutta Taavi antaa Roopelle teriakin koostumuksen, joka on hänen mielestään paras. Roope lähtee Rahasäiliölle reseptin kanssa, jossa on 66 eri ainesosaa, mm. "luoti lohikäärmeen verta, vesiruttoa, vuorimunnkkia, vuohennokkaa.."
Niimpä Roope antaa Akulle ja Hannulle tehtäväksi etsiä näitä kasveja. Kumpi löytää aineet ensimmäiseksi saa rahapalkkion. Oudointa tässä tarinassa on, että ainakin osa näistä kasveista on oikeasti olemassa! Hannu löytää kasvit kun hän marssii kasviputiikkiin, ja ostaa ne heti. Mutta Aku on epätoivoinen, koska kasven nimet ovat outoja ja hän aikoo lähteä Sudenpentujen hiihtoleirille, Tupu, Hupu ja Lupu ovat käsikirjansa kanssa, ja Aku saa selville, että kasvit ovat oikeasti olemassa, siitä alkaa huima kamppailu kumpi saa Roopen lupaaman rahapalkkion..
Sama tarina on myös julkaistu Aku Ankka -lehdessä, mutta kasvien nimet ovat täysin erilaisia, niitä ei ole oikeasti olemassa.

Itselleni tulee omituisista sarjoista puhuttaessa mieleen Barksin Mielikuvituskone, joka löytyy esimerkiksi Aku Ankasta 52/2003. Sarja ei ole todellakaan mikään tavallinen kymmensivuinen, vaan siinä Aku ja pojat pääsevät Pellen mielikuvituskoneen avulla näkemään mm. Jupiterin sellaisena, millaiseksi Aku sen kuvittelee. Varmaankin juuri outoudestaan johtuen on tämä sarja myös todella hyvä!

Tuo keksintöhän on ylipäätänsä aika mahtava idea, ja sen pohjalta saisi vaikka minkälaista juonta.