Keskustelujen arkisto

Sivuja: 1 2
Kirjoittaja

Aihe: Karhukopla

(19 viestiä)
Ankkarock
Karhukopla on legendaarisen Carl Barksin keksimä rikolliskopla, joka seikkailee ja asustaa Ankkalinnassa. Karhukopla ensiesiintyi tarinassa Ankkalinnan Pamaus vuodelta 1951. Tarinoissa Karhkopla-ryhmässä esiintyy useimmiten vain ja ainoastaan 3 tyyppiä, ja heidät tunnistaa heidän paidan etuosassa olevista numerosarjoista, jotka yleensä alkavat numeroin "176-".

Yleensä Karhukopla-ryhmää johtaa Karhuvaari. Don Rosan tarinoissa Karhukoplan jäseniä on seitsemän.

Mielestäni Karhukopla on hauska rikolliskopla, jota ilman Taikaviitta-Tarinoista olisi kadonnut suuri osa pois. Yleensä Karhukopla tuo hauskuutta oikein urakalla, yleensä Taskukirjoissa.
Karhukopla on myös sinnikäs rikollisjärjestö, sillä vaikka kopla on monta kertaa epäonnistunut Roopen rahasäiliön ryöstökeikoissaan, ei heiltä ole tämä "loputon" sinnikkyys kadonnut pois. :D
Peetukka
Carl Barksin tarinoissa joissa Karhukopla esiintyy oli kunnon jännitystä ja koplalaiset olivat häijyjä, kunnon rikollisia. Otetaanpa esimerkiksi Pilviä hipovat miehet. Siinä kopla on häijy rikollisjärjestö joka ei anna sääliä. Tarinassa Kivettävä säde, eräs koplalaisista on jäänyt yksin saarelle kun toiset koplan jäsenistä on kivetetty professorin säteellä. Tuo koplalainen herättää sääliä lukijassa. Koplalainen vaikuttaa jopa kiltiltä, mutta lopussa hän muuttuu taas häijyksi. Nämä tällaiset tarinat ovat niitä parhaita.
Mutta nyt niistä on tehty sellaisia rikollisia, jotka joka tarinassa yrittävät ryöstää rahasäiliön, pankin, museon jne.. harva se päivä. Mutta aina sitten tulee poliisit, jotka nappaavat karhukoplan ja sitten ne on jo vankilassa.. Nuo tarinat ovat yksitoikkoisia joista tietää jo lopun etukäteen. Sitten on myös niitä tarinoita joissa Karhukopla rupeaakin kunnon miehiksi ja lopettavat rötöstelun.. ja lopun tiedättekin. Nämä tarinat ovat unettavia, hyvä jos jaksaa lukea.
Eli olen sitä mieltä, että Barksin Karhukopla-tarinat ovat niitä parhaita Karhukopla-tarinoita.
T@IK@VIITTA
Karhukopla on mainio rikkolliskopla, joita ilman Ankkalinna ei olisi samanlainen kuin nyt. Roopella ei olisi enää hyvää vastustajaa, ja tarinoista puuttuisi aina jotain. Karhukopla on hyvä Barksin keksintö, ja luen heihin liittyviä tarinoita mielelläni. He ovat todella kärsivällisiä, ja yrittävät ryöstää kerta toisensa jälkeen Roopen omaisuutta. Karhukopla on siis todella hyvä :) .
Mirkku
Lainaus käyttäjältä: PeetukkaMutta nyt niistä on tehty sellaisia rikollisia, jotka joka tarinassa yrittävät ryöstää rahasäiliön, pankin, museon jne.. harva se päivä. Mutta aina sitten tulee poliisit, jotka nappaavat karhukoplan ja sitten ne on jo vankilassa..Heistä on tehty aivan liian säälittäviä ja taitamattomia - oikeasti he ovat ovelia eivätkä kaihda keinoja saavuttaakseen päämääränsä. Mielestäni Karhukoplalaiset ovat mielenkiintoisia hahmoja, mutta heitä pitää vain osata käyttää taidokkaasti.
kirja
Karhukopla on yksi tunnetuimmista rikollisista. Siksi heistä tehdäänkin todella paljon tarinoita. Se ei välttämättä ole hyvä asia. Karhukoplasta kertovia tarinoita on nimittäin todella paljon, ja kaikki niistä eivät ole hyviä. Sen takia Karhukoplaan on helppo kyllästyä. Jos luet Karhukopla-tarinoista muutaman huonon, pidät koko koplaa huonona. Edellämainittu on valitettava käsitys. Koplasta kertovia tarinoita on paljon, mutta niistä huonoja on vain muutama prosentti. Siis on todella huonoa tuuria, jos luet monta huonoa peräkkäin. Jokaisella on toki oma mielipiteensä.

Seuraava kappaleeni on hieman ristiriidassa edellisen lopun kanssa. Karhukoplasta kertovia tarinoita on tullut koko ajan lisää, joten huonojakin tarinoita on tullut lisää. Kuitenkin huonojen tarinoiden osuus (prosentteina) on kasvanut. Se johtuu siitä, että tarinoita vain on niin paljon. Useimpien piirtäjien, käsikirjoittajien ja lukijoiden mielestä kaikki ideat on jo käytetty. Siispä joudutaan käyttämään kuluneita ideoita.

Karhukoplasta kertovat asiat vaihtelevat paljon. Karhukoplalla on vaihteleva määrä jäseniä ja joskus perhe. Perheeseen kuuluu ainakin Karhunpojat, Konnamuori ja Karhuvaari, joskus muitakin henkilöitä. Itse karhukoplalaisia on kolmesta seitsemään, joskus heitä on miljoonia, joskin eri puolilla maailmaa. Karhukoplan menestys (ja samalla arvostus ja asema) vaihtelee paljon. Karhukoplan majan sijainti vaihtelee paljon. Karhukoplan rikosmäärä vaihtelee paljon. Juuri tämä vaihtelevuus pitää paljolti yllä Karhukopla-tarinoiden mielenkiintoisuutta. Kukaan ei jaksa lukea tekstiä, josta 25%:ssa kerrotaan sama asia. Karhukoplan "menestymistä" (=tarinoiden kiinnostavuutta) paljolti ylläpitää vaihtelevuus. Karhukoplan jäsenissä on todella paljon erilaisuutta. Eri piirtäjät luovat erilaisuuksia, jotka ovat ko. piirtäjän tarinoissa aina. Toisaalta useat piirtäjät tekevät omiin tarinoihinsakin todella paljon erilaisuuksia. Vaihtelevuus, jota kovasti painotin muutama lause sitten, toteutuu tässäkin. Se pitää mielenkiintoa yllä!

Karhukoplasta on helppo tehdä tarinoita. Siksi Karhukoplasta onkin niin paljon tarinoita. Toinen syy sille on suosio. Kun tarinoita on paljon, hahmojen suosio kasvaa. Kun suosio on korkea, kysyntä kasvaa. Kun kysyntä kasvaa, tarinoiden määrä kasvaa. Lopulta joskus Karhukoplaan kyllästytään ja kaikki edellämainitut asiat romahtavat. Kuten olen jo maininnut useasti, noita kaikkia ylläpitää vaihtelevuus, monipuolisuus ja erilaisuus. Jos yksikin edellämainituista loppuu, niin loppuvat muutkin. Noidankehä on syntynyt.

Käsikirjoittajille Karhukoplan monimuotoisuus on kuin lottovoitto, koska enää ei ole niin mielikuvituksellisia käsikirjoittaja/piirtäjiä, kuin Don Rosa. Käsikirjoittajat eivät käytä mielikuvitusta, ja Karhukoplasta on helppo saada tarinoita, Karhukopla on siksi niin käytetty.

Karhukopla tuo tarinoihin erilaisia asioita (vaihtelevuus, monipuolisuus!). Siksi niitä on hankala käsitellä. Kovin moni ei osaisi vastata, jos kysyttäisiin, mitä Karhukopla tuo sarjakuviin. Itseni mielestä vastaus on helppo. Rikollisuuden lisäksi kopla tuo sarjakuviin jonkun, joka ryöstää Roopen rahoja tai yrittää ryöstää (olisi epärealistista, jos niitä ei yritettäisi ryöstää), inhimillisyyttä, kokemusta, näkökulman alamaailmasta ja puhdasta viihdettä unohtamatta kuitenkaan niitä tärkeimpiä. Vaihtelevuutta, monipuolisuutta, erilaisuutta, tarinoita ja vielä tarinoita. Nuo olen maininnut jo useasti. Ne ovat niin tärkeitä.

Paras Karhukoplaa piirtävä henkilö on omasta mielestäni ehdottomasti suosikkini Don Rosa. Hän tuo erilaisuutta vielä lisää eikä tee toistoa. Hänen sarjoissaan Karhukopla on aidompi kuin muissa. Kopla tekee sitä mitä voisin kuvitella rikollisten tekevän. Rosa piirtää myös oivallisesti (sitä en kuitenkaan käsittele tässä topicissa) ja hänen tarinansa yksityiskohdat sekä juoni eivät toistu koskaan. Ne ovat erilaisia kaikissa tarinoissa.

Karhukoplasta voisin kirjoittaa vaikka kuinka paljon, mutta haluaisin avata keskustelua. Karhukopla on kuitenkin aihe, josta saa keskusteltua paljon. Seuraavat kysymykset eivät ole tarkoitettu vastattaviksi, vaan ne on tarkoitettu avaamaan keskustelua.

Miten Karhukopla on vaikuttanut ankkoihin/Ankkalinnaan?
Onko tarinoita jo liikaa?
Paras Karhukoplapiirtäjä/-käsikirjoittaja?
Minkälaisen Kk-tarinan itse tekisit?
Mitä Karhukoplalta puuttuu?
Aitous. Onko sitä? Tarvitseeko sitä olla? Pitääkö sitä lisätä?
Pysyykö Karhukoplan suosio yllä? Onko se jo laskenut?
Kuinka paljon tarinoita Karhukoplasta pitäisi tehdä? Enemmän vai vähemmän kuin nyt?
Kuuluuko kopla tärkeimpien hahmojen joukkoon?
Pitäisikö Karhukoplan olla vain Roopea ryöstämässä vaiko vaihdella kohdetta?
Kuusnelonen (koira), hyvä vai vähemmän hyvä?
Pitäisikö tarinoissa tuoda esiin sukulaisia?
Pitäisikö tarinoissa keskittyä ryöstöjen suunnitteluuun?
Pitäisikö tarinoissa keskittyä ryöstöön?
Pitäisikö tarinoiden keskittyä monipuolisemmin ryöstöihin?
Mitä Karhukoplasta puuttuu?

Itse toin omat mielipiteeni aika lailla esiin ennen pohdintojani. Jatkan kuitenkin mielipiteitäni vielä hieman.

Tarinoita on jo paljon, mutta ei liikaa, kunhan vain suosio yms. asiat (taas tätä) pysyvät yllä. ne ovat tärkeitä! Tarinoista Don Rosan tarinat keskittyvät aika lailla täydellisesti ja monipuolisesti ryöstöhetkeen, suunnitteluun, sen jälkeisiin hetkiin ja käytännössä kaikkeen. Rosan tarinoista pidän todella paljon. Rosa on myös mielestäni ainoa piirtäjä ja käsikirjoittaja, joka saa Karhukoplan vaikuttamaan aidolta. Niin aidolta, kuin miltä puhuva, varasteleva ja kahta raajaa liikkumiseen käyttävä koirajoukko voi näyttää.

Sana on vapaa.

~kirja
Toke
Karhukopla. Heti tulee mieleen tunaroiva roistosakki. Kopla saa aina Roopen rahavarat haltuunsa vain vähäksi aikaa, mutta tietenkään tarkoituskaan ei ole, että rahat siirtyisivät Roopelta Karhukelmeille.

Kirja laittoi kysymyksiä, joten vastailen osaan niistä.

Mielestäni Karhukopla-tarinoita ei vielä ole liikaa. Aku Ankka - lehdessä Koplaa näkee usein, arviolta joka toinen viikko. Aika usein siis. Laadultaan koplatarinat eivät ole olleet viime aikoina mitään sykähdyttäviä. Yleensä ne ovat vain max. 10-sivuisia vitsisarjoja. Kopla päättää ryöstää jotain, onnistuu, paljastaa jotenkin aina itsensä ja joutuu häkkiin. Vanhat Carl Barksin KK-tarinat sen sijaan ovat mielestäni hyviä. Niissä on juontakin mukana ja esim. Roopen pitää tosissaan kamppailla saadakseen rahansa takaisin. Myös kirjan mainitsemat Don Rosan KK-tarinat ovat laadultaan huippua. Kirja laittoikin jo hyvät perusteet tälle, joten en puutu siihen sen enempää. Tai ehkä en itse keksi enää mitään...?
Taskareissa Karhukopla vilahtelee silloin tällöin. Tarinat ovat pidempiä kuin Akkarissa, joten ne ovat myös parempia. (Vs. uudet Koplatarinat AA:ssa.)
Parhaat Karhukopla-käsikirjoittajan ja piirtäjän arvonimet menevät myös ylläoleville henkilöille, eli Barksille ja Rosalle. Piirtäjänä myös Núñez taitaa Karhukoplan hienosti.
Mitä Karhukoplalta puuttuu? Useimmissa tarinoissa aivot. (Tai sitten ne ovat ehkä herneen kokoiset.) Aivan onnetonta tunarointia näkee KK:lta usein ns. varmoissa paikoissa, esimerkiksi, kun Roopen rahavarat ovat jo hallussa.
Vastasin tässä nyt muutamaan kysymykseen...
Kuusnelonen? Kyseistä koiraa olen tavannut ainoastaan italialaistekijöiden sarjoissa, eli Suomessa lähinnä taskareissa. Kuusnelonen näyttäytyy melko harvoin ja koiran rooli tarinassa on usein kampittaa Karhuveikkojen suunnitelma.
Pullasorsa
Lainaus käyttäjältä: TokeTarinat ovat pidempiä kuin Akkarissa, joten ne ovat myös parempia.
Mielestäni pitkä tarina ei ole automaattisesti parempi kuin lyhyt tarina. Nykyään Karhukoplan kanssa tuppaa näin olla, mutta eivät pitkätkään tarinat eliittiä ole. Koplan liikakäyttö aiheuttaa sarjojen itseääntoiston, mikä taas laskee hahmojen suosiota. Hahmoa ei voi leimata muutaman tarinan perusteella, vaan täytyy ajatella mahdollisuuksia, kuinka monipuolisesti koplaa voi käyttää. Tästä esimerkkinä Carl Barksin ja Don Rosan nerokkaat tarinat. Niihin ei kyllästy ikinä. Myös Giorgio Cavazzano osaa käyttää Karhukoplaa oikein.

Lainaus käyttäjältä: TokePiirtäjänä myös Núñez taitaa Karhukoplan hienosti.
Hänen piirroksensahan ovat kammottavia. ;D
Toke
Lainaus käyttäjältä: PullasorsaLainaus käyttäjältä: TokeTarinat ovat [taskareissa] pidempiä kuin Akkarissa, joten ne ovat myös parempia.
Mielestäni pitkä tarina ei ole automaattisesti parempi kuin lyhyt tarina.
Ei tietenkään aina, mutta yleisesti mielestäni pidemmät tarinat ovat paljon parempia kuin lyhyet räpellykset...

Lainaus käyttäjältä: TokePiirtäjänä myös Núñez taitaa Karhukoplan hienosti.
Lainaus käyttäjältä: PullasorsaHänen piirroksensahan ovat kammottavia. ;D Oma mielipide jokaisella, mutta minusta Núñez on paljon parempi Karhukoplan piirtäjä kuin esim. melkein kaikki italialaiset.
Pullasorsa
Lainaus käyttäjältä: TokeOma mielipide jokaisella, mutta minusta Núñez on paljon parempi Karhukoplan piirtäjä kuin esim. melkein kaikki italialaiset.
Älähän nyt. Esimerkiksi Giorgio Cavazzano ja Silvia Ziche ovat Karhukoplapiirtäjien eliittiä.

Lainaus käyttäjältä: TokeEi tietenkään aina, mutta yleisesti mielestäni pidemmät tarinat ovat paljon parempia kuin lyhyet räpellykset.
Yleisesti kyllä, mutta esimerkiksi Don Rosalta lyhyet tarinat ovat paljon parempia kuin monen piirtäjän pitkät tarinat. Sama pätee Carl Barksiin.
Toke
Lainaus käyttäjältä: PullasorsaEsimerkiksi Giorgio Cavazzano ja Silvia Ziche ovat Karhukoplapiirtäjien eliittiä. Sinun mielipiteesi. Kyllä mainitsemasi piirtäjät osaavat Karhukoplan piirtää, ei siinä mitään. Minä vain pidän enemmän ei-italialaisten tekijöiden Karhukoplasta, nimenomaan nyt siis kyse on piirroksista.Tarinat sen sijaan menevät usein toisin päin.

Lainaus käyttäjältä: Pullasorsa...esimerkiksi Don Rosalta lyhyet tarinat ovat paljon parempia kuin monen piirtäjän pitkät tarinat. Sama pätee Carl Barksiin. Totta.
Salwer1st/
Lainaus käyttäjältä: TokeLainaus käyttäjältä: TokePiirtäjänä myös Núñez taitaa Karhukoplan hienosti.
Lainaus käyttäjältä: PullasorsaHänen piirroksensahan ovat kammottavia. ;D Oma mielipide jokaisella, mutta minusta Núñez on paljon parempi Karhukoplan piirtäjä kuin esim. melkein kaikki italialaiset.

Äläs nyt, italialaiset ovat ankkapiirtäjien eliittiä, toisinkuin nykypäivän tusinaegmontit, joilla kaikilla on lähes prikulleen sama tyyli ja vieläpä varsin lennoton. De Vitan koulusta tulee nerokkaita uuden sukupolven piirtäjiä, jotka kyllä lyövät Feriolit helposti, vaikkakin heilläkin on varsin samantapainen tyyli.

Vastaillaas Kirjan kysymyksiin...:

Mielestäni noita Karhukopla-tarinoita tuppaa olemaan likaa, varsinkin kun vain muutama piirtäjä ja käsikirjoittaja osaa käyttää koplaa oikein. Perus tarinat Karhukopla yrittää murtautua rahasäiliöön--->Roope estää hyökkäyksen-->Kopla vankilaan ovat tylsiä, joskus saatan jopa protestoida niiden kohdalla ja jättää ne lukematta.
Don Rosa osaa käyttää koplaa hyvin, hänen tarinansa ovat erilaisia ja erottuvat massasta. Myös Carl Barksin KK-sarjat ovat mannaa. Jostakin syystä monet italialaisen Karhukopla-sarjat eivät ole iskeneet. Vain muutama, uuden polven sarja, on iskenyt, sillä niissä Karhukopla ei aina yritä koko ajan murtautua. Cavazzanon ja Scarpan Karhukopla-sarjat eivät iske, ne noudattavat vain sitä samaa juonta, ainakin useimmiten.
Jos olisin itse tekemässä Karhukopla-tarinoita, laittaisin Karhukoplan välillä tekemään jotain muuta kuin ryöstämään rahasäiliötä. Toki siis toivon, että tulevaisuudessa tehdään yhä Roopen rahojen jahtaus-sarjoja, sillä osa niistä on oikein hyviä, ja osa jopa loistavia.
Piirroshahmojen ei tarvitse olla täysin aitoja, mutta jotain mahdollista silti pitää olla. Karhukopla on sopivan aito, sitä ei tarvitse muuttaa.
Karhukopla tulee varmasti olemaan suosittu hahmo vielä pitkään, mutta esim. Núñezin Karhukopla-sarjat ovat minun silmissäni laskeneet niin Karhukoplaa kuin Núñezia.
Egmontilta ei tällä hetkellä löydä sopivaa piirtäjää Karhukopla-sarjoilla, paitsi ehkä Kari Korhonen. Egmont voisi minun puolestani lopettaa KK-tarinoiden teon ainakin vähäksi aikaa. Sen sijaan Italiassa on nyt sopivia lahjakkuuksia KK-sarjoihin, Italiasta odottaisin lähivuosina vähän enemmän myös uutta Karhukoplaa, nykyinen tahtikin on kyllä hyvä, ei siinä mitään.
Karhukopla ei ole tärkeimpiä hahmoja, pärjäisin hyvin ilmankin.
KK saisi vaihdella vähän enemmän kohdetta, on tylsää, jos he ovat vain Roopen kimpussa. Kohteen vaihtuvuus piristäisi kyllä Koplaa.
Kuusnelonen on varsin turha hahmo...
Karhukoplan sukulaiset ovat varsin mukavia vieraita, heitä olisi kiva nähdä lisää ja selvittää Koplan laajuus todellisuudessaan.
Ryöstönsuunnitteluun ei pitäisi keskittyä tämän enempään, ei myöskään ryöstöön, vaan kaikkeen siinä ympärillä! Ympäristö jää monissa KK-tarinoissa vähän vajaaksi.
Monipuolisuus on lähes aina hyvä asia, vaikka Karhukoplan ryöstöissä.
Karhukoplasta puuttuu hauskuus ja huumori! Karhukoplan poikien pitäisi heittää läppää, tehdä vitsikkäitä asioita, epäonnistua ja onnistua hauskasti. Luumut ovat jo hyvä alku!

Kokonaisuudessaan Karhukopla on sellainen (4-10) seiskan hahmo. Parempia on vaikka millä mitalla, mutta niin on huonompiakin. Karhukopla on useimmiten siinä vähän hahmojen keskitason alapuoella, hyvät piirtäjät ja käsikirjoittajat saattavat joissain sarjoissaan nostaa Karhukoplan jopa keskitason yläpuolelle.
Toke
Lainaus käyttäjältä: Salwer1st/Äläs nyt, italialaiset ovat ankkapiirtäjien eliittiä, toisinkuin nykypäivän tusinaegmontit, joilla kaikilla on lähes prikulleen sama tyyli ja vieläpä varsin lennoton. De Vitan koulusta tulee nerokkaita uuden sukupolven piirtäjiä, jotka kyllä lyövät Feriolit helposti, vaikkakin heilläkin on varsin samantapainen tyyli. Toki, toki italialaiset ovat hyviä ankkapiirtäjiä. Mutta mainitsepa muutama noista nerokkaista uuden sukupolven piirtäjistä, niin voin käydä tsekkailemassa heidän piirroksiaan vaikkapa netistä tai jostain kirjasta/lehdestä.
Salwer1st/
Lainaus käyttäjältä: TokeMutta mainitsepa muutama noista nerokkaista uuden sukupolven piirtäjistä, niin voin käydä tsekkailemassa heidän piirroksiaan vaikkapa netistä tai jostain kirjasta/lehdestä.
Jos nyt kerran vaadit (offiksi menee)...: Andrea Freccero, Alessandro Gottardo, Silvia Zicche, Giampaolo Soldati, Lara Molinari, Stefano Intini, Marco Palazzi, Marco Mazzarello, Corrado Mustantuono, Paolo De Lorenzi, Marco Meloni, Roberto Vian, Paolo Mottura, Carlo Limido, Pier Darlo Pennati, Alessandro Pastrovicchio, Andrea Ferraris (ennen siirtymistään Egmontille) ja monet, monet muut. Monet pitävät myös Guerrinista ja Faccinista.
Pullasorsa
Lainaus käyttäjältä: Salwer1st/Silvia Zicche, Corrado Mustantuono
Pilkunviilaukseksi menee, mutta menköön. Silvia Ziche ja Corrado Mastantuono. Tämä siksi, että Toke löytää jotain etsiessään piiräjien kynänjälkeä. ;)
Toke
Lainaus käyttäjältä: Salwer1st/Jos nyt kerran vaadit (offiksi menee)...: Andrea Freccero, Alessandro Gottardo, Silvia Zicche, Giampaolo Soldati, Lara Molinari, Stefano Intini, Marco Palazzi, Marco Mazzarello, Corrado Mustantuono, Paolo De Lorenzi, Marco Meloni, Roberto Vian, Paolo Mottura, Carlo Limido, Pier Darlo Pennati, Alessandro Pastrovicchio, Andrea Ferraris (ennen siirtymistään Egmontille) ja monet, monet muut. Monet pitävät myös Guerrinista ja Faccinista. Kiitän, hieno lista. Joo, meni vähän ulos Karhukoplasta, mutta lopetetaan tämä tähän. :)

Edit: Useita näistä olenkin jo nähnyt, mm. Mazzarello, Mottura, Vian ja hyviä piirtäjiä toki ovat.
Sivuja: 1 2