Keskustelujen arkisto

Kirjoittaja

Aihe: Uusin Aku Ankka -lehti

(1067 viestiä)
Kreach
Itse käytän nykyäänkin tuota asteikkoa, mutta laitan ne 7,25 numeroina, en 7+, vaikka samaa tarkoittavatkin. Lisäksi en sitten pyöristele keskiarvoa mihinkään suuntaan, se on se mikä on, eli esim. 7,16.
Crosby
Idea otetaan käyttöön ensi numerosta alkaen. Mutta neljä tuon minun hahmotelman mukaista arvioita aina tarvitaan. Muunlaisia en ota huomioon eli esim. Kreachin arvioita en laske, jos ne pysyvät nykyisellään. Jokainen tekee niin kuin haluaa ja katsotaan sitten saadaanko tuo neljä kasaan vai taaplaako kukin tyylillään.
Kreach
Oikeastaan voi sitten(kin) pyöristää sen keskiarvon, mutta laitan tuonkin esille. Kirjaan kuitenkin itselleni ylös (vihkoseeni) vain sen pyöristämättömän numeron. Jep, eli pyöristän sitten tänne, joten ns. mukana ollaan.
Fauntleroy
Otetaanpa Crosbyn idea ensimmäistä kertaa käyttöön(vaikka ainakin minä olen käyttänyt sitä jo aiemminkin). AA 33/08

Aku Ankka: Trooppista kultaa
Tälläinen varsin tavallinen tarina Roopen kuljetusbisneksistä joihin myös KK on sekaantunut mukaan. Ennalta arvattava juoni esim. tiesin heti ensimmäisestä sivusta lähtien, että säiliössa ei ole kultaa, vaan jotain muuta. Ihmeen paljon muuten on tullut Feriolilta Aku-tarinoita tänä vuonna. "Crosbyn asteikolla" numero 7+.

Touho Ankka: Uudenaikainen opinahjo
Ei, en pitänyt. Huono ja käytetty juoni jonka lukeminen tuotti paikoin tuskia. Piirrokset olivat kamalia ja varsinkin loppu oli turha. 6-

Karhukopla: Tyhmyydestä palkitaan
Miksi Karhukoplaa on nykyään melkein joka numerossa? Tuntuu että tanskalaisten täytesarjoissa ei ole muita hahmoja kuin KK. Tarinakaan ei ollut edes mikään hyvä.

Roope-setä: Klondiken poikia (osa 1)
Mukavaa että Roopen Touko-serkkuakin näkyy aina välillä. Tarina ei ollut kuitenkaan kehuttava, joten uskon ettei toinenkaan osa säväytä millään lailla. Miguelilta yllättävän hyvät piirrokset. 7

Kokonaisuus:
Varsin huono numero josta ei paljoa sanottavaa jää. Lukujärjestysliite oli hieno ja kaksikon Midthun & Rodriquezin kansi oli tavallista parempi ja haluan todella lisää näitä eikä aina sitä samaa Nadorpia. Plussaa tuli myös Barksin yksisivuisesta, joka oli varsin hupaisa. Kultakaudelta oli, joten piirroksetkin olivat sitä parasta Barksia(tosin Roope näyttää vähän hölmöltä noin pitkällä poskiparalla). Numero olisi ollut 6½ mutta edellämainitut nostavat numeroa, täten keskiarvoksi paljastuu .
Kreach
Jep, nyt sitten suluissa on se +/½/- arvosanat myös merkitty, jos joku ei niitä tajua. Eli sillä Crosbyn taulukolla, jota itsekin olen aina käyttänyt.

Aku Ankka: Trooppista kultaa
Tarinallisesti melko vaisu, mutta tunnelma oli hyvä. Varjostukset olivat myös osuneet hyvin kohdalleen, harvoin näissä tarinoissa on ilta. Mukava, mutta liian tavanomainen avauspaketti. Lisäksi tämä ei paljoa koulun alkamiseen kuitenkaan liittynyt, toisin kuin esim. viime vai toissa vuoden Korhosen "Kolmiodraamoja". Eli tämä tarina oli/on keskiverto. 7,00 (7).

Touho Ankka: Uudenaikainen opinahjo

Tarinan kissa on oikein loistava, ainut hyvä asia joka tässä onkaan. Tunne oli saatu kuitenkin ihan hyvin ja itselläkin olisi ainakin mennyt hermo. Piirrostyyli kuitenkin huono, no, Hubbard ei kuulu suosikkeihini. Kissa pelastaa osuvilla ja hauskoilla kommentoinneillaa paljon. 7,00 (7).

Roope-setä - Liika on liikaa [Yksisivuisia ei arvostella]

Karhukopla: Tyhmyydestä palkitaan

Täytetarina, joka ei kyllä kuulu lemppareihini. Nykyään on aivan liikaa Karhukopla -tarinoita akkarissa. Tässä numerossa jo kaksi. Tarinassa on yllättävän paljon sisältöä nelisivuiseksi sellaiseksi, mutta se jokin puuttuu. 6,75 (7-).

Roope-setä: Klondiken poikia
(Osa 1)
Tämä vaikuttaa lupaavalta: uusi juoni-idea, hauska sellainen ja hyvä piirrosjälki. Tunnelma on loistava, sekä juoni uusi ja kaikin puolin hyvä. Uutta serkkua vain ei paljoa esitelty, joten verottaa arvosanaa jonkinverran. Myös hyvin merkillinen alku, saa nähdä, miten ankkojen käy. 8,50 (8½)

Kokonaisuus akkarista 33/2008

Karhukoplaa oli liikaa, joten ei tästä hyvä mieli oikein jäänyt. Miguelin kaksiosainen sarja kuitenkin pelasti yllättävän paljon, esimerkiksi keskiarvon nosti paljon ylemmäs, kuin ehkä tämä lehti olisi ansainnut. No, en muuntele keskiarvoa, se on menetelmäni. Keskiarvo tässä lehdessä on siis parempi, kuin vuoden muissa. Keskiarvoksi muiden lehtien numeroista olen laskenut noin 7,20, joten tämä oli sitä kymmenenosan parempi, eli 7,31 CROSBYLLE: 7,25 (7+)
Karhula
Ja niin se uusi akkari sitten saapui, tällä kertaa hiukan märkänä. :-

Aku Ankka: Trooppista kultaa
Juoni oli melko käytetty ja helppo arvata, lisäksi juuri KK laittaminen mukaan tarinaan oli erittäin surkea idea, eivätkä Feriolin piirroksetkaan säväyttäneet. 7/10

Touho Ankka: Uudenaikainen opinahjo:
Hirveät piirrokset ja surkea juoni. Juonessa oli kuitenkin pari hauskaa kohtaa ja ne paransivat hiukan numeroa. 5½/10

Roope-setä: Liika on liikaa:
Hauskaa nähdä Barksin 1-sivuisia akkarissa ja tämäkin oli kyllä erittäin hyvä, koska vitsi oli hauska ja piirrokset taattua laatua. 8/10

Karhukopla: Tyhmyydestä palkitaan:
Ei iskenyt. Piirrokset olivat erittäin surkeita ja juonikin oli käytetty, ei mikään hyvä tarina, mutta pystyi kuitenkin lukemaan ilman mitään aivan hirveitä tuskia, mutta sekään ei kyllä hirveästi numeroa parantanut. Tavallinen täytetarina. 6½/10

Roope-setä: Klondiken poikia: (Osa 1)
Idea oli vallan mainio, mutta nämä kaikenmaailman serkut yms. alkavat hiljalleen tympiä. Muutenhan juoni oli melko uutukainen ja loppui hyvään kohtaan, mitenköhän Roopen ja muiden käy?... 7½/10

Kokonaisuus:
Melko huono lehti, yllätyksesti 1-sivuinen ja jatkotarina pelastivat melko paljon lehden numeroa, johtosarja olisi voinut olla hiukan parempi ja liittyä enemmän kouluun. Olisin antanut lehdelle 7-, mutta lukujärjestys-liite nosti numeroa hiukan. 7/10 Toivon, että seuraava numero olisi hiukan parempi...
Crosby
AA 33/08

AA: Trooppista kultaa

Olikohan tarkoitus, että heti alkuun kaikki tajuavat, ettei siellä mitään kovin arvokasta ole. Periaatteessahan tämä vie pohjan koko tarinalta, sillä eihän kukaan oikeasti noin tyhmä ole kuin KK ja Aku, jotka eivät muka tajua tätä asiaa. Kökkö alku. Muuten vauhdikasta menoa, kärryillä oli vähän vaikeakin pysyä välillä ja hitusen sekavaksi osa tarinasta jäi. Lopusta tykkäsin ja piirrokset oli ok. 7-

Touho: Uudenaikainen opinahjo

Hirveää jälkeä Hubbardilta ja ei tuossa mitään kummallista tai hyvää ollut muutenkaan. Lapsetkin näyttivät kovin oudoilta verrattuna vaikka ankkoihin.

KK: Tyhmyydestä palkitaan

Homma kulki mukavasti pari sivua, kunnes kelvollinen alku sutaistiin yhtäkkiä loppuun. Aineksia olisi ollut montakin sivua pidempään juttuun ja outoa, että kohtuu hyvä alku litistettiin äkkiä kasaan. Hieman harmillista. 7

RS: Klondiken poikia (Osa 1)

Paras jatkiksen aloitus koko vuonna. Tuore idea, monta kysymystä jäi leijumaan ilmaan ja outoja tapahtumia. Tapahtumapaikka ehkä vähän huono, kun muka Ankkalinnan vierestä kultaa, mutta muuten ei suurempaa valituksen aihetta. Piirrokset eivät pilanneet myöskään hommaa. Potentiaalia on, saa nähdä mitä lopulta syntyy. Tälle osalle 8+

Barksin hauska yksisivuinen plussaa, kaksi huonoa täytetarinaa, taas Hedmania ja Karhukopla kahdessa tarinassa mukana. Hyvät ja huonot kumoavat toisensa eli tulos on 7 Samalla varmistuu, että tälle numerolle tulen laskemaan keskiarvon.
Kääk13
Lainaus käyttäjältä: FauntleroyIhmeen paljon muuten on tullut Feriolilta Aku-tarinoita tänä vuonna.Itsekin olen saman huomannut. Mikki-juttuja ei mieheltä enää juuri näy. Sääli, sillä
hän piirtää Mikkiä parhaiten koko Egmontilla. Kirjoittajat myöskin varmaan tekevät kässärinsä kuvakäsikirjoitusmuotoon, koska Feriolin tyyli tuntuu muuttuneen, eikä näytä enää niin omaperäiseltä kuin se oli Mikki sarjoissa.
Kuvakässärissä piirtäjä sortuu helposti pelkkään kopioimiseen, joka ei ole hyväksi omalle tyylille.

Jatkis alkoi muuten pitkästä aikaa ihan hyvin...
Lainaus käyttäjältä: KreachUutta serkkua vain ei paljoa esitelty.Lainaus käyttäjältä: KarhulaNämä kaikenmaailman serkut yms. alkavat hiljalleen tympiä.
Itse asiassa Lars Jenssenin ja Miguelin jatkiksessa esiintyvä Roopen Touko-serkku ei ole mikään "uusi" hahmo. Hänet nähtiin ensi kerran jo vuonna 1981 Stefan Printz-Påhlsonin ja Tom Andersonin kirjoittamassa pitkässä 21 sivuisessa tarinassa jonka on piirtänyt Vicar.

Tämän jälkeen hahmoa on käyttänyt pääasiassa Lars Jenssen, jonka kynästä onkin lähtöisin muut kolme Touko-tarinaa.
Vicarin ja Miguelin lisäksi Toukoa on piirtänyt myös Daniel Branca ja Michel Nadorp.
Mikko M
Aku Ankka: Trooppista kultaa
Tarina on tunnelmaltaan liian hajanainen ollakseen tarpeeksi laadukas. Hedmanin käsikirjoitustyyli erottuu tässä tarinassa erityisen vahvasti, mutta se ei ole järin hyvä asia. Feriolin ryhdikäs karhukopla tuntuu typerältä lisältä tarinaan vaikka sen olemassa olo tekee monet tarinan tapahtumat järkeviksi. Tarinasta yrittää saada koulutunnelmaa irti, mutta koko asetelma kaatuu tukipilareineen, kun tarinaan on tungettu liian monta olemusta. Koulun sekoittaminen tarinaan tuntuu turhalta, mutta mieluummin olisin nähnyt pelkästään kouluaiheeseen sijoittuvan tarinan kuin tällaisen typerän Karhukopla-tarinan, jossa koulu on vain sivujuonena. Tulee ikävästi eräs Hedmanin olympialaistarina mieleen. Tarinan koulukohdista kuitenkin plussaa. Ne, jos mitkä tuntuivat väkinäisiltä, mutta juuri koulutunnelmaa tältä tarinalta hain. Tarinan loppu tuntuu olevan ristiriitainen kokonaisuuteen nähden, mutta ainakin koulu oli enemmän pääosassa kuin tarinan alkupuolella. Tarinallisesti tämä oli puuduttavaakin puuduttavampi, joka ei millään yllä keskivertotarinan mittoihin. Perustarina, mutta huono sellainen. 6,75

Touho Ankka: Uudenaikainen opinahjo
Tarina oli teknisesti kehno, mutta siinä on lukuisia hyviä ideoita. Omaperäisyyttä löytyy monessa seikassa, mutta itse tarina kärsii toteutuksen heikkoudesta. Tarina kulkee eteenpäin liian kiireellä ja tarinan käänteetkin herättävät kysymyksiä. Lehden hauskin tarina, mutta liian vanhanaikainen, jotta sitä voisi kirjaimellisesti kehua. Jos tämä olisi tämän vuosituhannen tarina, käsikirjoittaja olisi taatusti järjiltään. Vanhaan aikaan tämänlaiset tarinat olivat viihdyttäviä, mutta nykyaikana viihteellisyyden sijaan keskitytään lähinnä tarinallisiin puoliin. Käsikirjoitus oli ainakin omaperäinen, mutta nykyaikaisena versiona se ei menestyisi. Keskiverroksi ei tätäkään voi kyllä sanoa. Tarina kaipaisi enemmän sisältöä ja sujuvuutta rakenteeseen. Klassisuudesta ja viihteellisyydestä plussaa. 7,00

Yksisivuinen
Tarina on lehden kahdesta klassisesta tarinasta sujuvampi. Tarinan aihe ja juoni ovat yksisivuiselle tyypillisiä. Käsikirjoitus on simppeli ja jutun vitsi ei ollut mitenkään erikoinen, mutta ensimmäisellä lukukerralla kohtuullisen hyvä. Tarinaa en ollut ennen lukenut, joten yllätyin positiivisesti sen nähdessäni. Kelpo yksisivuinen, muttei Walshin mitalla. 7,50 (tätä en huomioi kokonaiskeskiarvossa)

Karhukopla: Tyhmyydestä palkitaan
Liian väkinäisesti kulkeva tusinatarina, jonka alku, loppu ja keskikohta ovat kaikki heikosti toteutettuja. Tarinan juoneen on sentään saatu käänteitä, mutta lehden huonoimmaksi tarina jää. Vuoden huonoin tarina se ei ole ja plussaa tuleekin sisällön määrästä vaikka tarina on lyhyt. Tuntuu, että tarinan käsikirjoittaja ei ollut kunnolla edes yrittänyt saada tarinan epäkohtia parannettua. Veikkaan, että tarina oli alun perin suuremmalla sivumäärällä, mutta jostain kumman syystä sitä jouduttiin lyhentämään. Pidempänä tarina voisi olla jopa keskivertoluokkaa. Nyt se on vain lyhyt tarina, jossa on laadullisesti vajaita, mutta määrällisesti paljon tapahtumia. Tällaisenaan tarina ei vakuuta. 6,50

Roope-setä: Klondiken poikia osa 1
Alussa ajattelin, että Jensen tekee jälleen kerran tutuilla kaavoilla etenevän Touko-tarinan. Ensimmäisenä tarinassa kiinnitti huomiota siihen, että toimitus oli muuttanut Tanelin nimen Toukoksi ja kyseinen hahmo onnistui kerrankin löytämään tietoisesti oikeaa kultaa. Taneliin olin jo tottunut aikaisemmin, mutta Touko on myös hyvä nimi ja sopii hahmolle. Tarina siis alkoi melko lupaavasti. Pian huomasin, että tarinassa ei ollut mitään sellaista, mitä olisin aiemmin nähnyt Taneli-tarinoissa. Kaavamaisuus oli poissa. Taneli-tarinat ovat ennenkin olleet melko hyviä. Tämä osa oli sujuva ja hyvin toteutettu. Sen lopetus voisi olla parempi, mutta ensi viikolla nähdään, että millainen arvo tarinalle todellisuudessa kuuluisi. Jatkosarjan osia täytyy aina arvostella erikseen ja lehtien keskiarvoille se on usein hyväkin seikka. Tämä osa oli hyvä osoitus siitä, että pelkkä tarinan puolikaskin voi vakuuttaa, vaikka loppua ei ole vielä lukenut. Joskus tarina on rungoltaan niin selkeä, että se ei tarvitse lopetuksen tuomia rakenteita toimiakseen hyvänä tarinana.

Tarinan loppuosaa odotan mielenkiinnolla, sillä tällaisenaan tarina ei kerää suuresti kunniaa. Siinä ei ole mitään mikä tekisi siitä suuremman kuin hieman keskivertoa paremman tarinan, mutta ainoastaan loppuosa voisi laskea tarinan arvosanaa (tässä tapauksessa loppuosa tulee joka tapauksessa määräämään tarinan todellisen laadun). Tämä osa esittää uusia ja mielenkiintoisia ideoita, mutta on silti hyvin perinteinen juttu. Tämä saattaa olla peräti kaikkien aikojen paras Taneli-juttu. €
souffleur m
Aku Ankka: Trooppista kultaa: Per Hedman on minusta melko huono käsikirjoittaja. Viime numeroinenkin johtosarja eksyi pahasti aiheesta ja niin myös tämäkin. No, ehkä se oli tarkoituskin, mutta itse henkilökohtaisesti olen joutunut melko useasti pettymään Hedmanin tarinoita lukiessani. Piirrokset olivat sitä perusluokkaa ja kyllä, minustakin Ferioli osaa pirtää paremmin Mikki Hiirtä kuin Akua. Kokonaisuudessaan tämä tarina oli sitä perus massaa, itse en edes henkilökohtaisesti pidä siitä, kun Karhukopla tungetaan lähes joka toiseen tarinaan. Täytyy vielä mainita, että melko epärealistista, että tarina alkoi illasta ja loppui aamuun, joka siis tarkoittaa sitä, että tarinan sähläys kesti koko yön (eli kenties n. 10 tuntia?)..

Touho Ankka: Uudenaikainen opinahjo: Melko kehno tarina sinänsä, mutta sopi hyvin klassikkotarinaksi, koska esimerkiksi lasten ulkonäköä tiiraillessa tuli hyvin nostalginen olo. Tarina eteni liian nopeasti minustakin ja loppuikin kuin seinään. Kisumisun kommentit olivat hyviä. Sääli, kun sitä ei enää nykytarinoissa nähdä juurikaan. Piirrokset kelpasivat, vaikka Hubbard osaakin pirtää paremmin esimerkiksi Tikua ja Takua. 7

Roope-setä: Liika on liikaa: Jännä juttu, miten niinkin pienillä asioilla kuin repliikeillä saa jo hyvän vitsin aikaan, sillä aika vaatimattomaksi olisi vitsi jäänyt ilman viimeisen ruudun "liikaa!"-lausahdusta. Turha varmaan edes mainita, että piirroksetkin olivat erinomaisia.

Karhukopla: Tyhmyydestä palkitaan: Nämä lyhyet Karhukopla-tyngät voitaisiin ihan hyvin korvata joillain muilla tarinoilla, sillä minua ne eivät kiinnosta pätkääkään. Tarinassa oli huonohkot piirrokset vielä huonommalla käsikirjoituksella, muuta ei näin huonoista tarinoista voi edes sanoa.

Roope-setä: Klondiken poikia (osa one): Keskivertoa parempi aloitus, vaikkakin ehkä aavistuksen nopeatempoinen juoni, mikä ei tosin ole harvinaista näissä nykyajan jatkiksissa. Miguelin piirrokset olivat ihan hyviä, vaikka en niitä suosikkeinani pidäkään. Täytyy vain toivoa, ettei juoni tyssähdä toisessa osassa.. 8

Kokonaisuus: Lukujärjestykseen hieman petyin, koska se muistutti melko paljon viime vuotista. Akkari puolestaan oli melko tavallinen. Ei hyvä, muttei hirvittävän huonokaan. Plussaa Barksin yksisivuisesta, vaikkei yksisivuisia keskiarvoon lasketakaan. ;) Keskiarvo olisi siis 6.8. (Oli muuten ensimmäinen kerta, kun laskin keskiarvon. Aikaisemmin annoin vain yleisen arvosanan lehdelle laskien mukaan kaikki kantta myöten.. :D)
akuankka1313
Näin minäkin pitkästä aikaa rupesin tekemään Akkari-arvosteluja! Katsotaan, jääkö tämä viimeiseksi...

Aku Ankka: Trooppista kultaa
Lehden uuvuttavin tarina. Poikien surkuttelu kesäloman viimeisestä päivästä, Akun tehtävä kuljettaa kultaa, Karhukoplan ilmestyminen tarinaan ja muutama pieni väärinkäsitys saavat tästä kaikkein tavallisimman akkaritarinan jota on kuunaan nähty. Vanha ystävämme Per Hedman on siis jälleen asialla! Loppu oli kuitenkin jopa melko tavallinen, joten ihan pohjaluvuille tämä sekotarina ei kuitenkaan mene. 5+

Touho Ankka: Uudenaikainen opinahjo
Kätevä ja viihdyttävä täytetarina sympaattisilla piirroksilla, mutta jotkut asiat jäivät kyllä epäselviksi. En esimerkiksi alkuunkaan tajunnut Touhon opetustaktiikkaa, ja muutenkin tarina kulki aivan liian nopeasti. Tästä olisi helposti saatu vaikka kymmensivuinen hupailu. Touho vain ilmestyy Akun ovelle mukanaan bussilastillinen pikkukakaroita, jotka sotkevat hieman taloa, jonka jälkeen porukka lähtee pois. Pääidea taisi karata käsistä.

Roope-setä: Liika on liikaa
Tämä strippi olisi varmasti ollut parempi, jos en olisi lukenut sitä viikko sitten Viron Miki Hiir-lehdestä! Melko tyypillistä Barksia, tosin tuo viimeinen "Liikaa"-lausahdus ei ehkä sopinut ihan kohdalleen. Ei arvosteltavissa

Karhukopla: Tyhmyydestä palkitaan
Tästäkin olisi voinut saada pidemmän tarinan, tapahtumat kun kulkevat tässä lähes räjähdysmäisesti. Alku vaikutti melko kunnolliselta, mutta loppu lipsahtaa pahasti käsistä. Parempi olisi ollut jopa sellainen, että Karhukopla rupeaa etsimään pokaalia, eikä löydä sitä heti. 7

Roope-setä: Klondiken poikia
En löydä kyllä tästä tarinasta mitään haittapuolia, mutta jossain vaiheessa kiinnostus taisi herpaantua. Muutenkin tarinan kulku vaikuttaa melko oudolta. Ankkalinnasta on löydetty kultaa, Touko-serkku yritetään ryöstää, ja kaupungin laitamille on vielä perustettu saluuna. Kokonaisuus on silti sopivan erikoinen tekemään tarinasta hyvän. Miguelinkin tyyli sopi tähän kuin nakutettu! 9-

Kokonaisuus:
Tavallinen Akkari, kuitenkin ehkä hieman tasapaksun alle menee, tuo ensimmäinen tarina pilasi sen verran paljon.
7,9, eli pyöristettynä 8. Sitten vielä lasken hieman tuosta ensimmäisestä tarinasta. Lopputulos on siis 8-
souffleur m
AKKARI 34/2008

Aku Ankka: Osui ja upposi: Selkeästi lehden paras tarina. Käsikirjoitus oli hyvä ja mielenkiintoinen, eikä läheskään niin tylsä kuin jotkut Rotan käsikirjoituksista ovat. Plussaa hauskasta loppuratkaisusta. Piirroksista vielä sen verran, että realistisen näköiset laivat toivat oman, hyvän säväyksensä tarinaan. 9

Mikki Hiiri: Taikametsä: Tarina oli sitä perus Noel Van Hornia, niin käsikirjoituksen, kuin piirrostenkin osalta. Idea joistain lentävistä kaloista oli ehkä aavistuksen "lapsellinen", mutta ei sarjakuvien käsikirjoitusten tarvitsekaan olla mitenkään realistisia. 7

Roope-setä: Klondiken poikia (osa two): Rupesi ihan alussa raivostuttamaan se, kun Karhukopla piti tunkea tähän(kin) tarinaan. Sivujen 29 ja 30 vihjaus Carl Barksin tarinaan meni ehkä vähän överiksi sinänsä, yksi tai kaksikin ruutua olisi voinut riittää. Joka tapauksessa selkeästi vuoden paras jatkotarina. 8

Kokonaisuus: Ihan hyvä Akkari, mikään tarina ei ollut pohjanoteeraus. Plussaa lyhyestä erikoisesta, joka oli tällä kertaa ihan kelpo vitsi. Tarinoiden keskiarvoksi paljastuu: 8.
Daewoo
Ainoa mielenkiintoinen stoori tässä Aku Ankassa oli "Klondiken poikia". Muut eivät innostaneet vähääkään, no Van Hornin tarinakin oli ihan kelvollinen...
Karhula
Akkari 34/08

Aku Ankka: Osui ja upposi:
Itse en tästä hirvittävästi pitänyt, sillä juoni oli jotenkin tylsä ja olin lukenut monia samantapaisia tarinoita. Piirroksetkaan eivät hirveästi iskeneet, mutta... Noin 7½/10 kuitenkin. ::)

Mikki Hiiri: Taikametsä:
Tarinassa vallitsi koko ajan sellainen elokuvamaisuus ja juoni tuntui "lapselliselta" eikä se todellakaan iskenyt. Piirrokset tas olivat perus Noelia. 6½/10

Roope-setä: Klondiken poikia (2.osa):
Vaikka en ihan hirveästi tuosta ensimmäisestä osastakaan pitänyt niin tämä oli vielä hirveämpi. Ja tässä syyt: 1. Miksi juuri Karhukopla laitetaan aina jälleen tarinaan? Koko tarina mädäntyi heti. 2. Loppui erittäin typerästi vaikkakin aika järkevästi. (Siinä teille ristiriitainen mielipide). Ja 3. En Miguelin tämän tyylisistä piirroksista hirveästi välitä. Joitakin hyviäkin kohtia toki löytyi, mutta osa oli kuitenkin huonompi kuin edellinen. 7-/10

Kokonaisuus:
Kuten numeroista näkyi sanoisin tätä lehteä yhdeksi tämän vuoden huonoimmista, koska tarinat olivat vain niin pitkästyttäviä. Lyhyt vitsi taas alussa oli ihan mukava bonus lehteen ja nosti jopa hiukan numeroa joka oli jäädä aika ala-arvoiseksi. 7/10 En voi jälleen muuta sanoa kuin, että toivoisin seuraavaan numeroon parempaa...
Aku Vankka
Aku Ankka: Osui ja upposi
Ei oikein iskenyt. Juoni todellakin oli mitä oli, nimittäin tylsä.
Ja kuten Karhulakin tuossa jo mainitsi, samantapaisia tarinoita on tullut
luettua aikasten paljon. Arvosanaksi tasan 7

Mikki Hiiri: Taikametsä
No tämä oli selvästi jo keskiarvoa huonompi tarina. Piirrokset olivat
aika.. kauheita ja muutenkin tarina oli aika kehno.
Tälle annan arvosanaksi 6

Roope-setä: Klondiken poikia (Osa 2)
Ensimmäinen osa vaikutti aika lupaavalta, mutta heti ensimmäisessä ruudussa..
voi elämä, taasko Karhukoplaa?
Anteeksi nyt te, jotka niin kovasti pidätte Karhukopla-tarinoista, mutta nyt alkaa karhukonnat tulla jo korvista ulos. Karhukoplan tuleminen tarinaan pilasi
koko tarinan täysin, jolloin annan arvosanaksi muuten hyvälle tarinalle 7-

Kokonaisuus:

Tattadaa.. numerot vilisevät, miten käy - tuleeko akkarista ala-arvoinen, vai
pääseekö se keskiarvoa ylemmäksi?
Eli tämän lehden keskiarvoksi laskin pyöristettynä.. 6,60, eli selvästi keskiarvoa huonompi lehti, eli yksi vuoden huonoimmista.