Keskustelujen arkisto

Nro 40:

Aku Ankka: Laita Aku asialle...
Tarina alkoi mielestäni varsin mielenkiintoisella ja hyvällä tavalla, mutta mitä pidemmälle edettiin, sitä tavanomaisemmaksi tarina muodostui. Tuntui, kuin Hedmanin ajatuksen olisivat yhtäkkiä muuttaneet mieltään ja päättäneet tehdä jälleen tälläisen 'viimeisessä ruudussa Roope jahtaa Akua' -tarinan.
Tämä ei ollut huono, mutten löydä tästä oikein mitään keskinkertaista parempaa ajatusta. 7

Roope-setä: Sinnikäs ihailija
Tämänkin tapaisia tarinoita on jo, odotin Van Hornilta omaperäisempää tarinaa. Kelvollinen, muttei mitenkään erikoinen tämäkään. 7

Aku Ankka: Kiekkokärhämä
Lätkä yhteytettynä muutamaan hauskaan kommellukseen ja vitsiin toimii ihan hyvin. 7,25

Aku Ankka: Unelmaristeily
"Kyllä, kulta" alkoi jo lähinnä ärsyttämään, ja en sitten tiedä oliko tuo lausahdus koko tarinan ydin, kun minä kiinnitin vain huomiota siihen. No - kelvollinen, nipin napin. 7

Kokonaisuus
Todella tasapaksu lehti numeroiden osalta, muutenkin puuttui se yksi vähän parempi tarina, joka viime lehdessä oli Sadetanssi (7,75). Lehti jäi vuoden keskiarvon alapuolelle (7,18 on keskiarvo), mutta ylitti sentään sen "maagisen" seiskan rajan. 7,06

Minulla oli uusimman Aku Ankan sivut 8,9,16, 17 ja 25 värit painettu älyttömän himmeällä. Oliko muilla?

Lainaus käyttäjältä: PeetukkaMinulla oli uusimman Aku Ankan sivut 8,9,16, 17 ja 25 värit painettu älyttömän himmealla. Oliko muilla?
Ilmoitusta asiakaspalveluun, saat uuden. Eivät rupea inttämään, mullekin lähettivät uuden Roope-setä lehden kun se oli pari päivää myöhässä. Sitten seuraavana päivänä tuli myöhässä oleva Ropsu, ja sitä seuraavana se uusi Roope, jonka he lähettivät pyynnöstäni.

Eipä mitenkään kummoinen läpyskä tälläkään kertaa.
Ainoa tarina josta pidin ehkä edes vähän oli Mikki Hiiri: Riesa se on pienikin riesa.
Se oli ensimmäinen hyvä Mikki tarina jonka olen vaivautunut ede lukemaan. ;D
Mutta koko akkari saisi arvosanaakseen 7+/10
Elikkä ei mitenkään viime aikaisista akkareista poikkeava :(

AKKARI 41/2008

Aku Ankka: Kohtalokas kolhu: Tavallinen johtosarja joka ei ollut huono, muttei mikään paraskaan. No, kuitenkin se oli ihan luettava. Plussaa piirroksista. 7½

Mikki Hiiri: Riesa se on pienikin riesa: Tarina oli mielenkiintoista luettavaa, varsinkin jos oli aikaisemmat "osat" vuosilta 1998 ja 2003 lukenut. Vaikka tämä olikin edellisiä osia jokseenkin vaisumpi, voisin sanoa, että tämä oli paras Mikkisarja pitkään aikaan. 8

Aku Ankka: Leirinjohtaja: Ihan mukava Barksin lyhyehkö hupailu, jota en ollut ennen lukenut. Sisälsi hyviä käänteitä sekä hyvät piirrokset. Pienellä hiomisella tästä olisi kuitenkin saanut vielä paremman ja pidemmän tarinan. No, joka tapauksessa tämä oli lehden paras tarina. 8½

Roope-setä: Kolikot ojennukseen: Tämä tarina oli suoraansanottuna TYNKÄ. Alku oli sinänsä ihan lupaava, vaikka tiesinkin jo heti miten lopusa käy, mutta sitten tarinan loppuratkaisu tuli liian äkkiä ja kokonaisuudesta tuli hutaistun ja nopeasti tehdyn oloinen. Ei hyvä. 6

LIITE: Roope-setä: Kultainen alligaattori: Sarja oli ihan mukava yllätys, sillä odotin, että tämä liite olisi täynnä vain joitain yksisivuisia, tylsistyttäviä rikospähkinöitä. Juoni oli mukavan jännittävä ja mukaansatempaava eikä piirroksissakaan ollut mitään moittimista. 8

Kokonaisuus: Kerrassaan mainio läpyskä! Kaikki tarinat kolmisivuista lukuunottamatta olivat lukukelpoisia. Plussaa lehden pituudesta, sekä Al Taliaferron kahdesta vitsisarjasta ja rikospähkinästä. Lukuisia ruusuja lehden toimitukselle. ;) Keskiarvosana: 8

41/2008.

Aku Ankka: Kohtalokas kolhu
Tarinassa oli perustarinan makua, mutta silti se oli yllättävän positiivinen ja omalaatuinen. Tuttu 'Aku jahtaa jotakin' -kaavaa tämä seurasi, mutta huomasi kuitenkin, miten tämän tapaisetkin tarinat ovat yhä enemmän huonontumassa. Rodriquesin taiteilema munanjahtaustarina nähtiin 11/2006 tai 12/2006 lehdessä, juoni oli perusidealtaa saman kaltainen kuin tämä, mutta tämä kehno versio siitä, 0,5 pistettä huonompi. Ja lopuksi vielä Aku on lähtenyt Intiaan, joka on melko suosittu matkakohde. Kokonaisuudessaan lehden paras tarina, mutta vain keskinkertaista hieman parempi. 7,25

Mikki Hiiri: Riesa se on pienikin riesa
En ollut lukenut aiempia 'yhdentoistaulottuvuuden riesa' tarinoita, joten tarina tuntui ja väkinäiseltä jatko-osalta ja lisäksi enempää hahmoon syventymättä tarina jäi laihaksi. Varmaankin tarkoitus juuri oli olla jatko-osana kahdelle aikaisemmalle tarinalle, jossa oltiin tutustuttu tähän ihme tonttuun, mutta tosiaan, väkinäiseltä jatko-osalta tuntui. Saisi olla julkaistu tänä vuonna kaikki osat, mutta tuppaa kyllä unohtumaan, vaikka olisikin aikaisemmat osat lukenut, ja ehkä (juu, varmaan ihan pielessä, ei tarvitse sitten ilmoittaa) 1/5 tilaajista on tilannut lehteä vuonna 99, 3/5 2003. Mikki käyttäytyi myös melko agressiivisesti kiinalaisessa taikakaupassa, katsokaapa vaikka sivun 20 ensimmäisiä ruutuja. Lisäksi Pluto haistoi purkin maanalta, liekö mitenkään edes mahdollista. Voi olla, että tarina ei edes tätä arvosanaa ansaitse, mutta Mikki -tarinaksi ihan kelvollinen (rima on Ankkauniversumin tarinoiden kohdalla ehkäpä hieman korkeampi). Saisi alkaa julkaista Castyn tarinoita myös akkareissa, vaikka sitten kolmiosaisina jatkosarjoina. Nämä Pat & Carol McGrealin sarjat yhteytettynä Ferioliin harvoin ovat sen ihmellisempiä - tai sitten turhan ihmeellisiä. 7,00

Aku Ankka: Leirinjohtaja
Miten toimitus pystyykin valitsemaan näitä vain keskitason Barkseja? Tylsä hyljejuttu, ja nyt turhan tavanomainen tarina Akun huonosta tuurista ja taistelusta sudenpentuja vastaan. Minusta tarina ei ole piirroksia lukuunottamatta mitenkään ihmeellinen, niin tavanomainen ja loppuunkulutettu. Luulin tarinan sisältävän jotain uutta, hupaisaa ja kekseliästä Barksilta, mutta valitettavasti kaikki sellainen jäi pois. 7,00

Roope-setä: Kolikot ojennukseen
Jaa. Tämä olikin vaikea arvosteltava, sillä tästä oli vaikea hakea sitä, mitä tässä yritettiin hakea. Sergi on minulle uusi tuttavuus, mutta Gilbert ei. Gilbertiltä yleensä nähdään johtosarjoja, mutta tälläiset kolmisivuiset eivät hänelle oikein suju. Tälle tarinalle oli kuitenkin helppo antaa arvosana: ei mitään huonoa, muttei mitään hyvääkään. Tietysti ihmettelen, miten Roopen kaikki kolikot mahtuvat johonkin lipastoihin? Näppärä täytetarina. 7,00

Roope-setä: Kultainen alligaattori (liite)
Aika hirveä tarina - tavanomaisuudeltaan. Tylsän kaavamainen ja hauskuus puuttui kokonaan. Loppuratkaisun arvasi heti, ja eikö Karhukopla ikinä osaa ottaa vain pari säkkiä rahaa, täytyykö muka tyhjentää koko säiliö? 7,00

Kokonaisuus
Ei yhtään erikoista tai silmään pistävää tarinaa. Mikki -hupailu nyt jotenkin omalaatuinen oli, muttei eronut arvosanaltaan sen enempää muista. Tässä alkaa jo kaipaamaan sellaisia päälle kasin arvosanoja, viimeisin kasin tarina oli lehdessä 37, ja sekin oli tarina "Huvila meren rannalla", joten vaikka lehtiä on välissä ollut vain neljä, niin silti kun ajattelee, että kuukausi sitten tuli viimeksi hyvä tarina, alkaa jo vähän sellaisia kaipaamaan. Muutenkin tässä lähiaikoina lehdet ovat pyörineet tiuhaan tahtiin nro 39 lukuunottamatta 7,00-7,10 välissä. Viimeisin yli vuoden keskiarvon lehti oli numeroltaan 36, 7,19 (ja keskiarvo on 7,17), joten ei sekään selkeästi yli keskiarvon mennyt. Hyviä kokonaisuuksia ei enää akkareissa nähdä, vain yksi hyvä tarina (jos sitäkään) ja loput keskinkertaisia, tai huonompia. Tämä oli hukkuu tavallisuuteen eikä jäänyt mieleen mistään. Unholaan menee, niinkuin pari edellistäkin lehteä. 7,05 (Voi voi, edelliselle nro 40 -lehdelle tämä hävisi sadasosa desimaalilla!)

Lainaus käyttäjältä: Aku VankkaSuperhessu: Olet mitä syöt
Tällaisia
pitäisi Akkarissa vähentää.
Itsekään en juoneen juuri ihastunut, vaikka Superhessu on yksi suoikki hahmoistani ja tekijäkaarti oli varsin nimekäs.
Luulenpa suurimmaksi syyksi tarinan julkaisemiseen Suomessa olevan juuri se, että jutun oli kynäillyt Kari Korhonen.

P.S. Johtosarjan käsikirjoitus ja ruutujako muistuttivat mielestäni kovinkin Andreas pihlin töitä. Joko kirjoittajan kohdalla on virhe, tai Halas on onnistunut kerrankin keksimään jotain omaperäistä.

AA 42(kö tämä nyt olikaan)

Aku Ankka: Ohjaajien aatelia
Mielestäni tavanomainen johtosarja. Rodriquesin piirrokset näyttivät hieman Mårdøn Smetin kynänjäljiltä ja ruutujako oli melko mainio, Halas kun näin harvoinpa tekee. Tarinan huono puoli oli Akun ylihulluus esimerkiksi autokohtauksessa. Aivan kuin Aku olisi pimahtanut täysin. Lisäksi tarinalla ei tuntunut olevan oikein mitään merkitystä, Halas saanut idean tehdä Akusta elokuvakäsikirjoittajan ja ohjaajan, ja sitten vain lisännyt sivujen väliin kohtauksia. Tarina varmasti yritti olla hauska, mutta ei se kuitenkaan mikään erikoinen ollut. Lisäksi loppu oli hieman omituinen, mutta omalla tavallaan taas tavallinen; oli pakko saada lopusta Akun kannalta huono, joten pistetään hänet livistämään pohjoisnavalle. Ei, se olikin vain 'syrjäinen satama', ihme. Mutta joo, tavallinen johtosarja. 7,00

Superhessu: Olet mitä syöt
Petyin. Odotin, että Korhonen olisi saanut jonkun uuden, hauska puolen tai näkökulman Superhessuun (joka ei kuulu minun aivan lempihahmoihin), mutta tämä pudottaa näkemystäni Superhessusta entisestään alaspäin. Pari ihan kelvollista Superhessu -tarinaa olen kuitenkin lukenut, Lännen sheriffi ja Superhessu vastaan Supervoro. Mutta tähän tarinaan: Ensinnäkin, kaksisivuisena tämä olisi toiminut ihan mainiosta, mutta sivumäärä oli aivan liian suuri. Lisäksi odotin kokoajan, että tarina vain loppuisi, ei tässä ollut oikein mitään järkeä. Superhessu rientää sinne, tänne tuonne. Vähän hauskaa. 6,25

Aku Ankka: Metsän poika tahdon olla
Positiivinen yllätys. Käsikirjoitus oli varsin mainio ja toimi hyvin, mutta eniten kiinnosti Motan piirrokset, jotka olivat todella hyvät. Esimerkiksi ensimmäisen ruudun vesiputous ja sen ympäristö oli piirretty erittäin yksityiskohtaisesti ja upeasti. Tarina oli omanlaisensa. Aku taas hukkaa jotain, niin tavallista. Mutta se, miten hän yrittää viestittää metsänvartijoille, että kännykkä meni rikki, on loistava. Paljon erilaisia yrityksiä, karhun selkään lappu, kokko, megafoni... Tarina oli kelpo niin vitseiltään kuin piiroksiltaankin. 7,50

Karhukopla: Tyhjätaskut
En pitänyt alussa siitä, että Roope aikoi todella hypätä rahasäiliöstä. Se oli liioteltua ja typerää. 0,25 pistettä pois ihan siitä hyvästä. Muuten tarina oli odotettua parempi ja varsin hauska. En ensin vain ymmärtänyt loppua, joten jouduin lukemaan viimeisen sivun uudestaan. Tavallista parempi Kopla -tarina, mutta eipä nyt kuitenkaan erityisen ihmeellinen. Ja 7,25 miinus se 0,25, niin tämän tarinan arvosanaksi muodostuu 7,00.

Kokonaisuus
Voi jumpe! Tuon Superhessu tarinan ansiosta keskiarvosta tulee alle seitsemän (7). Oltiin saatu jo ihan kelvollinen putki akkareita yli seiskan, mutta nyt sitten harmillisesti tämä jää alle. Viimeisin alle seiskan keskiarvo oli Aku Ankassa 35/2008. Päästiin sentään pari kuukautta ilman kutosta.
Lehden tarinat olivat hyvin erilaisia; Aku Ankkaa, Karhukoplaa, Superhessua... Vielä kun tuo yksi Aku -tarina olisi ollut vaikkapa Mikki -kertomus, niin siinä olisi ollut vuoden monipuolisin - vaikkei ehkä parhain - lehti. Kuitenkin juuri nuo Aku -tarinat olivat ne parhaat, Transgaardin ja Motan tarina oli positiivinen yllätys. Aina on riski ottaa joku Superhessu lehteen mukaan, tälläkertaa se ei kannattanut. 6,94