Keskustelujen arkisto

Kirjoittaja

Aihe: Uusin Aku Ankka -lehti

(1067 viestiä)
souffleur m
AA 27/2009

Aku Ankka: Talonvahti
Idealtaan hyvin perinteinen johtosarja. Aku saa uuden lupaavan ammatin, mutta kaikki ei sitten menekään ihan suunnitelmien mukaan. Tässä tarinassa käsikirjoittaja oli kuitenkin sortunut pieneen ennalta-arvattavuuteen hovimestarin paljastuttua varkaaksi. Sen vuoksi tämä jäi vähän liiankin perinteiseksi, vaikka erityisesti alku olikin ihan lupaava. Loppukin oli ihan ok, vaikka aluksi pelkäsin tämän loppuvan siihen perinteiseen Akun takaa-ajoon tai pakenemiseen jonnekin etelänavalle. Kokonaisuutena tämä tarina ei ollut huono, muttei erityisen hyväkään. 7

Aku Ankka: Mukavuuksia
Tässä tarinassa oli ihan hyvä juoni, mutta piirroksista ei valitettavasti voinut sanoa samaa. Ankat näyttivät joissakin ruuduissa kamalan epämuodostuneilta ja kömpelöiltä, taustat olivat jääneet vähän liiankin huolimattomiksi ja tussausjälki vaikutti jotenkin "röpelöiseltä". Ei Sander Gulien minusta aiemmin ole näin huonosti taiteillut, vaikkei lempipiirtäjäni koskaan ole ollutkaan. Siitä siis miinusta. Käsikirjoituspuoli oli puolestaan - kuten sanoinkin - ihan hyvä ja viihdyttävä. Ainoastaan loppu ei ollut mieleeni. Olisin kaipaillut jotain monimutkaisempaa ja yllättävämpää, mutta vaunu vain yhtäkkiä putosikin alas kalliolta ja se oli sitten siinä. Kuitenkin ihan ok tarina.

Aku Ankka: Onnekkaat serkukset
Jaahas, Jan Kruse vauhdissa tässäkin tarinassa. Siinä missä edellinen tarina oli perinteinen Aku ja Iines -sähläys, tämä puolestaan oli samaisen asetelman Aku ja Hannu -versio; Hannu onnistuu kääntämään huonon onnensa hyväksi saaden Akun polttamaan päreensä. Kokonaisuutena tämä tarina jätti aika mitäänsanomattoman maun suuhun, vaikka ihan viihdyttävä olikin. 7+

Yhteenveto
En tiedä miksi, mutta tämän numeron tarjonnasta en osannut sen kummemmin sanoa oikein juuta enkä jaata. Jokainen tarina tuntui olevan ainakin jollain tapaa hyvin perinteinen, eivätkä ne tuntuneet sisältävän oikein mitään mainitsemisen arvoista. Vaikka tämä numero olikin paljon parempi viimeviikkoiseen verrattuna, syyspuoliskon aloitukseksi tämä oli melkoisen vaisu (viime vuosinahan aina uuden puolivuotisen alun yhteydessä on ollut jokin Barksin tai Rosan pitkä sarja; keväällä 2007 Roope-setä ja juovikas rubiini, syksyllä Hänen Majesteettinsa Roope Ankka, viime vuonna puolestaan Mayakeisarin kruunu, sekä Takaisin Klondikeen ja tänä vuonna vielä Kulmikkaat munat.) Olihan tässä toki sarjisliite, mutta ei sitten mitään sen erityisempää. No, peruslehtenä tämä kuitenkin täytti paikkansa ihan kelvollisesti ja kolmen tarinan systeemi toimi taas ihan hyvin. 7+
Kreach
AA 27/2009

Aku Ankka: Talonvahti
Piristävästi toteutettu, mutta juoneltaan valitettavasti aikalailla perussarja. Vahtimestarin syyllisyys ei tullut yllätyksenä, vaikka pidinkin loppuratkaisusta (jossa Akulle käy melko hyvin). Hahmot olivat sympaattisia (varsinkin herra Tuohi, joka ei yllättäen jahtanutkaan Akua viimeisessa ruudussa). Miljöö oli aika kiva ja muutenkin tarinan perusilme oli ihan hyvä. Kuitenkin arvattavuus ja aika yllätyksetön juoni kevensivät tarinan laatua huomattavasti. 7,50

Aku Ankka: Mukavuuksia
Vähän pitkitetty, paikallaan junkkaava ja samaa idea kierrättävä tylsähkö tarina. Erityisesti Iines oli erittäin ärsyttävä tässä tarinassa. Näköjään pitää olla aivan kaikki tuossa asuntovaunussakin. Loppuratkaisu oli odotettavissa ja se ei ollut edes hauska. Aika mitäänsanomaton juttu, mutta ei tässä perjaatteessa mitään vikaakaan ollut. 7,00

Aku Ankka: Onnekkaat serkukset
Tyypillinen ja niinkuin edellinenkin tarina: mitä tässä yritettiin edes hakea? Vitsejä ei juurikaan ollut, tarina oli harvinaisen tavallinen ja juonen arvasi alusta loppuun. Ainut hyvä juonenkäänne oli se, ettei Hannu sitten voittanutkaan tuosta noin vaan autoa, vaan tarinaan oltiin saatu jotakin vähän omaperäisempää pitkittämällä sitä. Loppujen lopuksi ei tässäkään mitään suoranaista vikaa ole, mutta niin uuvuttavan tavanomaista. 7,00

Kokonaisuus
Hyvin tasapaksu lehti. Ainut ihan hyvä sarja oli ensimmäinen. Kaksi muuta olivatkin sitten niin tavallisia, että voi voi. Toisaalta huippulehti verrattuna viime viikkoiseen. 7,17
Aku Vankka
Akkari 27/2009 - Syyspuoliskon ensimmäinen lehti

Aku Ankka: Talonvahti
Ja taas kerran lehti alkaa niin tavanomaisella johtosarjalla ettäh. Aku siis suostuu erään rikkaan miehen talonvahdiksi sillä välin kun mies itse on lomalla. Taloon jää Akun ja poikien kanssa puutarhuri Taneli ja hovimestari Ernesti. Taneli vaikuttaa vakoilevan Akua ja Aku huomaa sen itsekin. Hän epäilee, ettei Tanelilla ole puhtaita jauhoja pussissaan. Lopussa hovimestari Ernesti kuitenkin ryöstää kassakaapin, mutta jää kiinni törmätessään autolla ruohonleikkuriin. Lopussa Taneli myös paljastaa, että vakoili Ernestiä, eikä Akua. Tämä tarina ei ensinnäkään ollut erityisen mieleenpainuva ja oli monelta osin myös ennalta-arvattava. 7,25

Aku Ankka: Mukavuuksia
Aku päättää viedä Iineksen retkelle, mutta Iines haluaa asuntovaunun. Aku rakentaa sellaisen itse, mutta Iines alkaa vaatia siihen kaiken näköistä lisävarustetta ja -vempelettä, niin että lopulta vaunu on täynnä kaikkea tavaratilan katoksesta aina takkaan saakka. Kun he vihdoin päättävät leiriytyä, vaunu rysähtää kalliolta alas, koska Aku sattui unohtamaan käsijarrun lisäämisen. Tämäkään tarina ei mikään kehuttava ollut. Mielestäni Iines oli aivan liian ärsyttävä ja vaativa Akua kohtaan ja loppuratkaisu oli yksinkertaisesti huono. 6,75

Aku Ankka: Onnekkaat serkukset
Jan Kruse on vauhdissa taas ja tällä kertaa uudella tyypillisellä tarinallaan. Miten voikaan olla niin tavanomainen tarina, Hannu onnistuu löytämään jotain erittäin hyvää huonosta onnestaan ja Aku menettää malttinsa. Huhhuh, mitä menoa. 7,00

Kokonaisuus
En voi kyllä tätäkään kovin hyväksi lehdeksi kutsua, vaikka monin verroin viime viikkoista olikin parempi. Aika kehno aloitus vuoden toiselle puoliskolle. Nyt voidaan kohta jo heittää hyvästit 2008'n keskiarvon voittamista.. Keskiarvosanaksi lehdelle tulee tasan 7,00.
Kreach
Näköjään Paino-ongelmia tulossa nro 39:ssä. Sarjan omistan ja olen lukenut monia kertoja, mutta jos Kymmenen avataran aarrekin tulee, voi tämä loppuvuosi tosiaan nousta vuoden 2008 edelle. Paino-ongelmia ja Kymmenen avataran aarre ovat automaattisesti niin kovia sarjoja, että keskiarvossa se näkyy.
souffleur m
AA 28/2009

Aku Ankka: Safarimaa
Aika tavallinen johtosarjasähläys tämäkin. Alku oli ihan lupaava ja sen tarjoamilla puitteilla tästä oltaisiin voitu saada esimerkiksi piristävän erikoinen safariseikkailu, mutta McGrealit olivatkin tyytyneet mielestäni paljon tyypillisempään ratkaisuun. Tällaiset dekkarimaiset sarjat toimisivat paljon paremmin esimerkiksi jatkiksina, sillä johtosarjoina niistä ei välttämättä pysty tekemään yhtä jännittäviä pienehkön sivumäärän takia. Ei tämä kuitenkaan huono ollut, vaan ehkä jopa aavistuksen keskitason yläpuolella. Loppuratkaisu oli ihan mukiinmenevä ja Vicarin piirroksetkin ihan positiivinen yllätys. Tästä kaikesta huolimatta tämä jäi kokonaisuudeltaan aika perinteiseksi johtosarjaksi. 7+

Aku Ankka: Rouva Pulivari
Ja lisää Vicaria... ;D Tässä tarinassa piirrokset eivät olleet ihan yhtä hyviä, kuin edellisessä, mutta ihan nautittavia kuitenkin. Käsikirjoitus oli puolestaan paljonkin parempi, idea Pulivarista ihmisenä (tai siis ankkana) oli hyvin hauska, eikä toteutuksessakaan juuri moitteen varaa ollut. Myös loppuratkaisu oli ihan hyvä. Yksi Ankan elämää -sarjan parhaista tarinoista, ohi taitanee mennä vain Kokkisota. 8-

Mummo Ankka: Aurinkoinen varjo
Lehden hyvän alun jälkeen tulikin sitten vastaan taas kömpelö parisivuinen hollantilaiskohellus. Vaikka idea tavallaan ihan hauska ja Mummon eläinrakkautta hyvin kuvaava olikin, vitsi jäi kuitenkin ontumaan ja todella pahasti, sillä asiaan olisi ollut helpompikin ratkaisu; yksinkertaisesti laiskanlinnojen siirtäminen pois varjosta. Ei tämä niin paha ja lapsellinen tarina ollut verrattuna numeron 26 kaikkiin hollantilaistarinoihin, mutta aika turha kuitenkin. 7-

Roope-setä: Rahasyöppö
Aika yllätyksetön tarina. Lihansyöjäkasvi vaikutti ihan sympaattiselta persoonalta, mutta muuten tämä ei sen erityisemmin massasta erottunut. Muuta rakentavaa en tästä osaa sitten sanoakaan. 7

Yhteenveto
Peruslehti tämäkin. Pitäisin tämän numeron tarjontaa paljon esimerkiksi viime viikkoista monipuolisempana, vaikka saman keskiarvosanan saivatkin. Ehkä tästä alkaa kunnon ylämäki ja jonkun numeron arvosana nousee yli yhdeksikön? Tätä ajatusta tukee myös se, että tulevaisuudessa on tosiaan tulossa vaikka mitä mukavaa. Paino-ongelmien julkaisu tuli hieman yllätyksenä, mutta erinomainen sarjahan se on. Kaikista eniten kuitenkin odotan sitä kolmiosaista jatkosarjaa. Saa nähdä, millainen se sitten lopulta on. 7+
Aku Vankka
Akkari 28/2009

Aku Ankka: Safarimaa
Alussa vaikutti hyvin mielenkiintoiselta tarinalta ja odotinkin, että tarina liittyisi tuohon elokuvaan jotenkin. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan Aku ja pojat suunnistivat Safarimaahan, ja saivat pian sinne porttikiellon Akun rikottua sääntöjä. Kuten souffler aikaisemmin sanoikin, tällaiset dekkaritarinat sopisivat paremmin jatkosarjoiksi. Ei huono johtosarja ollenkaan (kuten parina aikaisempana viikkona) vaan ihan sitä perustasoa, mitä on totuttu näkemään. Loppuratkaisu oli kelvollinen ja Vicarin piirrokset ainoastaan positiivinen yllätys. 7,50

Aku Ankka: Rouva Pulivari
Nimen perusteella en odottanut kovinkaan laadukasta tarinaa.. mutta toisin käsi. Oli kyllä hupaisaa katseltavaa, kun Pulivari työnsi naisen vaatteissa vaunuissa olevaa ankanpoikaa (kuka se nyt olikaan) ja aina hotellihuoneeseen päästyään riisuutui asustaan. Loppuratkaisussakaan ei erityisempiä moitteita ole. Ehdottomasti parhaimpia Ankan elämää -sarjoja, nimenomaan tämän Kokkisodan rinnalla. 8,00

Mummo Ankka: Aurinkoinen varjo
Ja tämän oli tarkoitus olla hauska? Juu-u, aika kehno yritys. En ymmärrä, mitä hauskaa tuossa vitsissä (jos sitä edes vitsiksi nyt voi kutsua) edes oli, Mummo aikoo kaataa puun auringon edestä, mutta sieltä löytyy eläinten kotipaikka, joten hän päättää siirtyä vain ylemmäs ja ylemmäs ja joka kerta sama homma. Loppuratkaisukin oli mitääsanomaton. Turha täytetarina jälleen kerran. 6,50

Roope-setä: Rahasyöppö
Rahaa syöviä kasveja, joita on Roopelle lähetelty on nähty aikaisemmin, kehnoissa tarinoissa. Tämä ei ollut poikkeus. Tämänkin tarinan loppuratkaisu oli ihan liian simppeli ja mielikuvitukseton tuodakseen tarinaan jotain säväystä. 7,00

Kokonaisuus
Pee niinkuin peruslehti. Ooh, hitaasti mutta varmasti ollaan nousemassa vuoden syvimmistä syövereistä taas peruslehtien tasolle. 7,25'n keskiarvolla voidaan jo sanoa tämän menevän jo selvästi parempaan suuntaan. Nyt kun tuli ilmoitus, että Rosan Paino-ongelmia julkaistaan numerossa 39, ja vuoden viimeisessä numerossa vielä Kymmenen avataran aarre, uskon taas viime vuoden päihittämiseen entistä vahvemmin. Molemmat ovat niin loistavia tarinoita, että liikutaan jo lähes äärimmäisissä arvosanoissa, saa nähdä, mitä niille sitten annan.
TKal
Aku Ankka: Safarimaa
Ankkalinnaan on perustettu Afrikan safaria jäljittelevä puisto, mutta Aku pitää koko paikkaa ja sen omistajaa epäilyttävänä - ja näin on soppa taas valmis. Koko sarja on sitä tutuinta ja turvallisinta Aku Ankkaa, eikä tarjoa mitään suurempia yllätyksiä tai erotu juurikaan tyypillisestä Akkarin johtosarjasta. Ihan mukavaa luettavaa kuitenkin.
Arvosana: 7

Aku Ankka: Rouva Pulivari
Lehden aloitussarjasta poiketen oli tässä sarjassa keksitty ihan uusia ideoita - itse en ainakaan ole nähnyt Pulivaria ennen sen näköisenä kuin tässä sarjassa. Myös sarjan vitsit olivat hauskoja eri hahmojen ihmetellessä Pulivarin uutta olemusta. Ei tämäkään tosin mikään mestariteos ole, mutta hyvä sarja kuitenkin, ja parempi kuin lehden aloitussarja.
Arvosana: 8

Mummo Ankka: Aurinkoinen varjo
Lyhyt täytesarja, josta ei kuitenkaan onneksi oltu tehty kahta sivua pitempää. Tasoltaan sarja on sitä tavallista täytesarjatasoa, eikä minulla ole siitä mitään sen kummempaa sanottavaa.
Arvosana: 6+

Roope-setä: Rahasyöppö
Kuten täytesarjoista usein, löytyy tästä sarjasta häiritseviä piirteitä. Erityisesti minua häiritsi se, miten helposti Roope sai ratkaistua lihansyöjäkasvin aiheuttamat ongelmat. Karhukoplahan oli hankkinut sen kasvitieteellisestä puutarhasta, eikä siellä edes professori ollut osannut ratkaista lihansyöjäkasvin aiheuttamia ongelmia. Kokonaisuutena sarja on tavanomaisen huono täytesarja.
Arvosana: 6

Kokonaisuutta kuvaa hyvin Aku Vankan lausahdus "Pee niin kuin peruslehti". Lehdestä löytyy pari hyvää sarjaa, mutta myös pari tylsää täytesarjaa ja lisäksi vielä vanha Taliaferron yksisivuinen. Parantamisen varaa löytyy siis vielä, mutta eihän tämä mikään huono lehti ole!
Mirkku
Tällainen lyhykäinen arvostelu tällä kertaa.

Aku Ankka: Safarimaa
Olisin mieluummin lukenut tarinan tuosta elokuvantekemisestä kuin tästä Safarimaasta. Eniten sarjassa häiritsi se, kuinka sattumanvaraisesti kätkö löytyi, se, että ankanpojat eivät tienneet koko suuren ja ihmeellisen puiston olemassaolosta ja yleensäkkin elokuvan tunkeminen mukaan.

Aku Ankka: Rouva Pulivari
Vaikka idea vaikuttaakin hassulta, toteutus on hauska ja idea uusi. Hyvä tarina. Piirrustusjälki heikompaa kuin ensimmäisessä tarinassa, ainakin Aku naaman venähtäneisyys ekassa ruudussa oli silmiinpistävää.

Mummo Ankka: Aurinkoinen varjo
Niin kuin sanottu, tuolit olisi voinut siirtää. Idea ei ollut hauska eikä millään muotoa kekseliäs.

Kokonaisuus
Lehti oli ihan kiva, etenkin se, että oli Vicaria pitkästä aikaa.
Roope Ankka: Rahasyöppö
Idea ei ollut tässäkään tarinassa mikään kummoinen, ja mielestäni kukan ulkonäköön olisi voitu vähän panostaa.
Kreach
AA 28/2009

Aku Ankka: Safarimaa

Hyvin perinteinen (kesäinen) johtosarja. Alku ei vaikuttanut erityisen mielenkiintoiselta. Ajattelin heti, että kyseessä tulee olemaan joku häslinkisarja, jonka Aku aiheuttaa studiolla. Mukavana piristyksenä toimi tämä Safarimaa. Se vaikutti mielenkiintoiselta, kunnes tarinasta tuli turhankin perinteinen: Aku ja pojat pääsevät täysin sattumalla varkaiden jäljille. Kunnollinen jännitys puuttui tästä tarinasta täysin. Lisäksi ankat löysivät aarrekätkön aivan liian helposti ja sattumanvaraisesti. Tarinasta olisi täytynyt toki tehdä pidempi, jos oltaisiin haluttu tehdä tilanne, jossa Aku ja pojat pähkäilevät ja päätyvät siihen, että korut ovat puunsisässä. Lisäksi ihmetyttää, että miksi puistonvartija sai Akun heti kiinni. Oliko tämä seurannut Akua? Seurasiko tämä kaikkia asiakkaita, ettei vain jäisi kiinni? Muutamia epäselvähköjä ja typerähköjä kohtia oli, muttei eihän se nyt paljoa haitannut. Etäisesti tästä tuli muuten mieleen viime viikon johtosarja, vaikka miljöö oli aivan erilainen. Jokatapauksessa tuo viime viikon tarina oli tätä piirunverran omaperäisempi ja jotenkin vain parempi. Tämä hiipui pikkuhiljaa perusjohtosarja tasoon, vaikka Vicarin piirroksia jälleen olikin kiva nähdä. 7,25

Aku Ankka: Rouva Pulivari
Aika hauska Pulivari -sarja. Ehkä hauskin, jossa tämä on päähenkilönä. Tai varmasti onkin hauskin. Ankan elämää -sarjan taso on noussut tasaisesti ylöspäin. Tämäkin oli erittäin positiivinen yllätys. Perjaatteessa juoni on tavallinen ja varas oli kohtuu helppo arvata, niin tarinasta teki omanlaisensa Pulivari. Ilman rouvana esiintyvää koiraa tämä olisikin ollut aika löyhä sarja. Toisaalta tässäkin tarinassa on pieniä epäkohtia: pystyykö koira nyt olemaan haukkumatta vaatteet päällä ilman, että koiran huomaa olevan koira? Sarjakuvalle tyypillisiä juttuja toki, mutta näitä on hauska bongata. Tämä "virhe" ei tosin ollut sellainen, kuin viime sarjan juonellisemmat epäkohdat. Suomentajalle kiitos muutamista hauskoista lausahduksista: "Vaimonne läähättää melko kuuluvasti. Onko kaikki varmasti kunnossa?" Näin lyhyenä tarinana mainio. Melko epätavallinen ja hauska sarja. Ankan elämää parantaa otteitaan koko ajan. 7,75

Mummo Ankka: Aurinkoinen varjo
Tylsä lasku surkeaan "vitsisarjaan". Yksisivuisena olisi ollut paljon parempi: Ensin Mummo ja Hansu yrittävät kaataa puun, kunnes tajuavat, että tuolithan voi siirtää! Tämäkin on niin "epälooginen". Tai siis, miksei Mummo ja Hansu voi siirtää tuoleja? Ne näyttävät kuitenkin olevan siirrettävää mallia. Mummon eläinystäväisyys on sinänsä mukavaa, mutta tämä ei vain toimi. Loppuun olisi pitänyt saada joku oikein hyvä vitsi, jotta tämä olisi ollut hyvä. Harmittavaa, että tälläiset kaksisivuiset pilaavat lehden keskiarvon. Ei toimi, ei toimi. 6,00

Roope-setä: Rahasyöppö
Tarinan paras vaihe on alku, jossa kuvaillaan Roopen esteitä vorojen varalle. Se oli paljon mielenkiintoisempaa, kun Karhukoplan tylsät yritykset varastaa rahat, kun loppuratkaisu kuitenkin osataan arvata. En oikein käsitä, mitä tälläisellä sarjalla haetaan? Lopun vitsi ei paljon hetkauta eikä ole mitenkään nerokas tai hauska. Ei vain nappaa. En ymmärrä, miksi tälläisiä tehdään (tai oikeastaan, miksi julkaistaan). 6,50

Kokonaisuus
Ihan kelvollinen akkari, vaikka kaksi viimeistä tarinaa vievätkin keskiarvon aika huonoksi. Näiden tarinoiden tilalla olisi voinut olla jonkun jatkosarjan ensimmäinen osa tai sitten yksi kunnon tarina. Nyt kaivataan kovasti sitä Paino-ongelmaa ja Kymmenen avataran aarretta. Saataisiin nyt yksi kunnon rykäisy keskiarvossa ylös (niinkuin viime vuonna: Auringon poika -lehti ja Takaisin Klondikeen -lehti), ja jatkettaisiin suhtkoht samalla tasolla (ilman Rosaa ja Barksia lähes mahdotonta, mutta siinä reippaasti seiskan yläpuolella: 7,20-7,50 keskiarvossa). Niinkuin jo sanoin, keskiarvossa näkyy turhan rajusti nuo kaksi viimeistä sarjaa. 6,88
Fauntleroy
Oli muuten mainio tuo Pulivari-tarina. Erityisesti minua miellytti hotellin henkilökunnan ja pikkolon utelut Pulivarista. Sivun 7 alun kohtaus oli myös hupaisa. Eikä ennalta-arvattavuudesta ollut tietoakaan, sillä pikkoloahan ei näytetty ollenkaan epäilyttävissä puuhissa tarinan kuluessa (paitsi Rotan keräilykuvassa). Selvästi paras tämän (Ankan elämää) sarjan tarina.

Oli muuten jännä sana toisen sivun viidennessä ruudussa. "Ilmaisesta sviitistä ei hotsittaisi luopua." Hotsittaisi? En ole kyllä ikinä kuullut tuollaista sanaa, vaikka se taitaakin olla synonyymi niinkin tutuille sanoille kuin "haluta" ja "tehdä mieli". No, Akussahan on tunnetusti rikasta kieltä.

Lainaus käyttäjältä: KreachLisäksi, jos Roopella ei ole (etu)ovea, miten hän pääsee pois rahasäiliöstä?
Roopellahan oli maanalainen tunneli. Sivu 2, ruutu 1. Itse tarinahan oli muuten ihan takansytyke-tasoa (no ei nyt kai, mutta melkein...).
Kreach
Lainaus käyttäjältä: FauntleroyLainaus käyttäjältä: KreachLisäksi, jos Roopella ei ole (etu)ovea, miten hän pääsee pois rahasäiliöstä?
Roopellahan oli maanalainen tunneli. Sivu 2, ruutu 1. Itse tarinahan oli muuten ihan takansytyke-tasoa (no ei nyt kai, mutta melkein...).

Aivan. Muistelinkin näin, mutta kun selasin lehteä, ei osunut silmiini.
Kreach
AA 29/2009

Aku Ankka: Sietämättömät serkukset
Perus Aku ja Hannu -vääntöä, mutta mielenkiintoinen asetelma tuo tarinalle omia piirteitä. Akun yritykset ovat melko omaperäisiä, mutta lukijaa niillä ei voi höynäyttää. Kolmannen Akun huijausyrityksen (helikopterijuttu) Hannu oivalsi liian pian. Lisäksi loppuratkaisu on hyvinkin outo, miten tulikuumasta hiekasta tuli yhtäkkiä jääkenttä? Lisäksi idea hiekan alla olevasta lämmittimestä on älytön. Lisäksi ihmetyttää, miksi Ankkalinnalaiset ovat tulikuumalla rannalla, jos kerran he "potkisisivat palloa mieluummin kotipihalla". Vähän ilmeetön, mutta jonkunverran ilmenkiintoinen ja uudehko Hannu vastaan Aku -taisto. Uudenlaisen tästä teki miljöö, jota ei kovin usein Hannu vs. Aku väännöissä olla nähty. 7,25

Mikki Hiiri: Kahjonpuoleinen kalajuttu
Kahjo tarina, vähän outokin. Peräti kaksi sivua on kulutettu Mikin riippumattosekoiluun ja lopun tarinan juoni on typerä. Älytön juttu, joka hakee "omia rajojaan" - tai siis tarinassa on kaikkea turhaa ja vähemmän turhaa. Melko naurettava ja turha juttu. 6,50

Aku Ankka: Luonnollisesti
Mukava perustarina, vaikka samantapaisia tarinoita on monia ja juonikaava etenee samaa tasaista tahtiaan - ja päättyy lopulta alkupisteeseen. Ja tässä tarinassa alkupisteen lisäksi vielä legendaariseen "takaa-ajo" -kohtaukseen. Mitään odottamatonta ei tapahdu, mutta ei tarina silti mitenkään huono ole. Ennalta-arvattava vain. 7,00

Kokonaisuus
Vähän mitäänsanomaton lehti. En keksinyt oikein mitään sanottavaa arvosteluihin. Yksi huono juttu ja keskiarvo laskee, kaksi muuta tavanomaisia ja yllätyksettömiä. 6,92
souffleur m
Aku Ankka: Sietämättömät serkukset
Lehden aloittaa taas kerran alkuasetelmaltaan hyvin perinteisen oloinen sarja, johon on kuitenkin onnistuttu puhaltamaan uutta henkeä juuri tämän miljöön ja muiden elementtien avuilla. Minun mielestäni nuo Akun huijaamisyritykset eivät kuitenkaan olleet kovin kekseliäitä; Akun tekeytyminen joksikin toiseksi on nähty varmaan kaikissa samanlaisissa tarinoissa ja tuo mattotemppukin vaikutti jotenkin väkisinväännetyltä. Sen sijaan munajuttu oli ihan hauska, mutta kuitenkin aika läpinäkyvä yritys. Loppuratkaisukin vaikutti vähän väkinäiseltä, juuri tällaiseen tarinaan olisi jotain monimutkaisempaa tarvittu. Kokonaisuutena ihan viihdyttävä, muttei kuitenkaan mitenkään erikoinen johtosarja. 7+

Mikki Hiiri: Kahjonpuoleinen kalajuttu
Mukavaa nähdä välillä Mikkiäkin lehden sivuilla ja erityisesti Noel Van Hornin piirtämänä (vaikkei herran piirrokset nyt mitenkään hohdokkaita olekaan, hänen "oudot" käsikirjoituksensa uppoavat minuun kuitenkin ihan hyvin). Alkuasetelma oli ihan lupaava, vaikkakin melko tyypillinen. Tarina muuttui kuitenkin parin sivun jälkeen tosiaan vähän kahjoksi ja loppuratkaisukin jäi aika hölmöksi; "suuri" kala vain hyppäsi Mikin syliin ja se oli sitten siinä. Pointti oli kuitenkin ihan ymmärrettävä, mutta kieltämättä paremmin se oltaisiin voitu kuvata. Pieni pettymys oli kyllä, mutta mieluummin minä tällaisia luen, kuin kehnoja hollantilaisia jämätarinoita 1990-luvulta, joita on alkanut olla jo huolestuttavan monessa numerossa. 7+

Aku Ankka: Luonnollisesti
Mainio kymmensivuinen! Idea oli melko tuore, eikä toteutuskaan kovin paha ollut, vaikka juoni sinänsä itseään aika paljon toistikin. Kuitenkin kokonaisuudessa oli huomattavissa muutamia Barksmaisia piirteitä yhdistettynä tuoreisiin ideoihin, mikä auttoi tätä erottumaan massasta. Tällaisia vaan minun puolestani lehteen lisää. Edelleenkin odotan kovasti myös sitä Arild Midthunin jatkosarjaa, vaikka käsikirjoittaja eri heppu onkin. 8-

Yhteenveto
Loistava lehti verrattuna pariin aikaisempaan numeroon, joissa on ollut juuri näitä ikivanhoja hollantilaistarinoita, jotka ovat näemmä kokeneet jonkinasteisen renesanssin nyt kuluneen kevään aikana. Vaikka kaksi ensimmäistä tarinaa aika tyypillisiä olivatkin, pidin kuitenkin siitä, että ne olivat uusia (tai ainakin tältä vuosituhannelta) ja täynnä tuoreita ideoita. Tanskalaiset tarinat ovat muutenkin minulle henkilökohtaisesti paljon tutumpia. Juuri nämä seikat tekivät tästä numerosta todella hyvän minun silmissäni. Toivottavasti seuraava numerokin on yhtä loistelias.
TKal
Aku Ankka: Avaruushiiri
Tämänkertainen johtosarja oli todella mukavaa luettavaa. Avaruuslennoista kertovat sarjat eivät ole mikään uusi juttu Akkarin sivuilla, mutta tällä kertaa Roope ei toimikaan lennon rahoittajana, ja Aku pääsee astronautiksi vasta vaativien kokeitten jälkeen. Sekä juoni että piirrokset ovat hyviä, ja kokonaisuuden kruunaa sarjan loppuratkaisu, joka ei ole ihan siitä tyypillisimmästä päästä.
Arvosana: 9

Iso, paha susi: Ässä hihassa
Lehden kakkossarjana toimiikin sitten nelisivuinen täytesarja. Sarja ei tarjoa mitään kovin ihmeellistä (milloin täytesarjat tarjoaisivatkaan?), muttei myöskään ärsytä missään vaiheessa. Mitään muuta sanottavaa en tästä sitten keksikään, arvosana puhukoot puolestaan.
Arvosana: 6+

Sudenpennut: Turskan turjakkeet
Carl Barksin käsikirjoittamat ja Daan Jippesin piirtämät sudenpentusarjat ovat aina iloinen yllätys Akkarin sivuilla. Vaikka sarja olikin minulle jo ennestään tuttu, eikä kuulu Barksin parhaimmistoon, tulin sarjasta niin hyvälle tuulelle etten yksinkertaisesti voinut antaa sille ysiä huonompaa arvosanaa.
Arvosana: 9

Kokonaisuutena tämän viikon lehti oli erittäin hyvä. Lehden kaksi pitempää sarjaa olivat molemmat todella hyviä, eikä täytesarjoja ollut kuin yksi. Tässä on hyvä esimerkki siitä, millainen Aku Ankka -lehden kuuluisi olla, kiitoksia Aku Ankka -lehdelle!
Aku Vankka
Pika-arvostelu lehdestä 29/2009 - Unohtui viime viikolla ;)

Aku Ankka: Sietämättömät serkukset
Aikalailla perustasoista Hannu ja Aku -tarinaa tämäkin oli, tosin tällä kertaa Aku yritti päästä loikoilemaan rannalle, jonka Hannu oli voitanut itselleen. Akun yritykset olivat ehkä vähän kehnonoloisia, mutta loppuratkaisu olisi kyllä saanut mielenkiintoisempi olla. Arvosanaksi tälle tarinalle tulee 7,25.

Mikki Hiiri: Kahjonpuoleinen kalajuttu
Tämä tarina oli kyllä ihan yhtä kahjo kuin nimi antoi odottaa. Tyypillinen ja hieman turhanoloinen tarina, jonka loppuratkaisu oli köyhä, kuten jo souffleur aikaisemmin mainitsi. kala vain hyppäsi Mikin syliin ja päng - se oli siinä. 7,00

Aku Ankka: Luonnollisesti
Olen lukenut tällaisen, täsmälleen samalla juonikuviolla kulkevan tarinan aikaisemmin, mutta tämä oli selvästi parempi. Hyvin tuttu juttu, että aluksi hommataan jotain elukoita häätämään toisia elukoita, mutta kun näistä elukoista koituu ongelmia, tarvitaan niillekin häätäjä jne. Kuitenkin erittäin hauska tarina vaihteeksi, ihan luonnollisesti 8,00

Kokonaisuus
Kaksi perustasoista ja yksi hyvä tarina. Selvästi ollaan tasossa nousussa, kun vertaa aiempiin lehtiin ja edelleenkin odotan numeroa 39 (vai oliko se 39?) jossa julkaistaan Rosan mielestäni yksi hulvattomimmista tarinoista, Paino-ongelmia. Keskiarvosanaksi tälle lehdelle tulee 7,41 joka on jo upea luku verrattuna pariin aikaisempaan lehteen.

Posti ei ole (vieläkään) tullut, joten en ole vielä uusinta Akkaria päässyt lukemaan, mutta heti kun saan sen käsiini, luen sen ja arvostelen sen. Jos se tapahtuu tunnin sisässä, laitan arvostelun vielä tähän samaan viestiin.