Keskustelujen arkisto

Todella jännittävä, ehkä hieman liian tavanomainen, mutta silti erinomainen aloitus. Timantista kerrottiin hyvin ja tarinankerronta sujui jouhevasti. Olis ollu kymppimiikka, mutta kirjotusvirheet vähän laskivat numeroa.
9-/10

Kiitos muuten kaikille kommentoijille! Jos joku haluaa lukea vähän parempaa, mutta ei ankka -tarinaa, voit lukea tästä toista kirjoittamaani tarinaa. =)

Noh, isku inspiraatio ja päätinkin tehdä sen jo näin pian - Luku on todella sekava...

3. luku - Emme tienneet vielä kaikkea

Valitettavasti Shangaihin ei kulkenut enää viikkoon lentokoneita, joten pieni ryhmämme suuntasi erään hevoskärryjä myyvän miehen luo.
€

4. luku - Ihmissusi
Alaskan hirveissä olosuhteissa, keskellä jääkylmää luolaa kokoontuu viisikko. Kaikilla on huppu päässään, kenenkään silmiä tai edes suuta ole näkyvillä. He tuntuvat odottavan jotain, jotain melko pelottavaa, sillä suurin osa tärisi pelosta – tai sitten kylmästä. Jääpuikkoja oli kiinni luolan katossa ja jäätyneessä maassa. Viiden hengen edessa oli lamppu, jonka liekki valaisi vain vähän. Luola ei ollut suunnattoman suuri, mutta se oli pelottava, vähän niinkuin vanhan linnan tyrmä.

Yhtäkkiä pari henkilöä säpsähti ja sen jälkeen muutkin. Jokin oli ilmestynyt luolan suulle. Se oli valtavan kokoinen, mutta se ei näyttänyt ihmiseltä. Tai ehkä puoliksi. Kun otus astui valoon, kaikki näkivät, että se oli ihmissusi. Puoliksi ihminen – puoliksi susi. Täysikuun aikaan jotkut todella hirveitä tehneet ihmiset voivvat muuttua tälläiseksi olennoksi. Ihmissusi ei osannut puhua, vaan se irvisteli kaikille ihmisille luolassa. He kaikki pelkäsivät ihmissutta, mutta kukaan ei oikein osannut tehdä muuta, kuin laittaa huppunsa vain tiukempaan. Yksi kuitenkin astui varovasti eteenpäin, kohti sutta.
€

Lainaus käyttäjältä: samppaliAivan mahtavaa! Oikeasti, tässä on tarina, johon on selvästi panostettu. Pidän myös kerronnan sujuvuudesta, ja siitä, että teksti ei ole vaikeaa, vaan sen ymmärtää ilman erikoisempaa pohdiskelua. Sanoisin, että tämä ja tuo ensinmäinen luku ovat parhaita, tämä ehkä hiukan jännempi. Arvosanaksi voisi antaa 9½. Vielä kun luvut olisivat hiukan pidempiä (toki ymmärrän, että ei niitä voi väkisinkään venyttää, ja toki tarina pitää jättää jännittävään kohtaan, jotta mielenkiinto säilyisi)
Btw, tulee mieleen hieman Potterien Lupin tuosta ihmissusityypistä...Mutta ei sillä, että se häiritsisi, tuli vain mieleen. :)
Kuitenkin, jatkoa odotellessa -->
Kiitos jälleen samppali! Kiva, että edes joku jaksaa kommentoida! Mukavaa, että pidät tarinasta. Tästä ei kyllä ole tulossa ihan tavallinen Roope-seikkailu. Lukujen lyhyys johtuu siitä, että niitä jaksaa vähän ei niin innostuneetkin lukijat lukea. Jos haluat tietää, olen myös aloittanut (huom. Aloittanut :D) Yhden Potter jutun, ja se löytyy http://www.vuotis.net/index.php?topic=25918.0.
Eli tuon pituisia lukuja saan kyllä tehtyä.

Kiitos kaikille lukijoille ja Karhulan ja samppalin kommenteille! Luvassa on "tylsä" luku, jossa pääsemme hieman enemmän Kalhaman aarteesta selville. Seuraavassa luvussa palaamme kuitenkin Kiinan vuoristoihin, missä Aku, Roope ja pojat yrittävät päästä Shanghaihin. Luvun nimi tulee olemaan Vastustajan tietämä.

5. luku – Viisi vartijaa
Kaikki alkoi vuonna 1512, kun muuan maatalosta kotoisin ollut poika, nimeltään Calbatro, löysi vanhan kirstun talonsa liepeiltä haudattuna. Kirstussa oli kolme eri pulloa. Calbatro katseli juomia, joista kaksi oli punaisen värisiä, mutta yksi harmaa. Poika ei tiennyt, että pullot olivat 1000 vuotta vanhoja. Calbatron perhe oli köyhä, eikä hän tiennyt pullojen arvokkuutta. Yksi niistä sisälsi juomaa, joka muuttaisi ihmisen sudeksi joka täysikuu. Yksi puolestaan piti sisällään punaista litkua, joka saisi suden muuttumaan takaisin ihmiseksi. Mutta sitten arvokkain juoma. Juoma joka pitää hengissä, juoma, jonka juoja elää yhdellä tipalla 400 vuotta. Poika katseli pulloja, ja joi yhdestä ihan vähän – pullo oli sudeksi muuttavaa juomaa, mutta kun nyt ei ollut täysikuu, poika muuttuisi vasta seuraavana täysikuuna sudeksi. Calbtro, poika, ei pystynyt juomaan karvaan makuista juomaa sen enempää. Hän maistoi varovasti toista, otti siitä tipan ja tietämättään eläisi seuraavat 400 vuotta.
Seuraavan täysikuun aikaan poika ihmetteli, miksi oli yhtäkkiä muuttunut sudeksi ja surmannut ystävänsä suden vaistolla. Hän ymmärsi helposti juomat ja teki niistä kokeita. Hän tajusi niiden salaisuuden ja nautti aina tipan lientä, joka muuttaisi hänet takaisin ihmiseksi, kun täysikuu ilmestyisi. Kylässä kahden pojan yllättävästä kuolemasta ei kukaan tiennyt mitään, kaikki luulivat vain tavallisen suden tulleen ja Calbatron päässen ainoana sitä karkuun.
Calbatro tajusi, mitä valtaa hän juomilla saisi. Vuonna 1530 hän pääsi kylän johtajaksi ja rakensi vahvan linnoituksen sen ympärille, ettei viereiset heimot kävisi ryöstöretkillä. Kaikki ihmettelivät, miten Calbatro oli säilynyt monta vuotta niin vetreänä ja nuorena. Calbatro sai kuitenkin selville juomista yllättävän paljon. Esimerkiksi sen, että jos juomaa, jota elättää 400 vuotta, joisi kaksi tippaa, ennen kuin ensimmäisestä on kulunut 400 vuotta, kuolisi siinä silmänräpäyksessä. Calbatro oli onnellinen, ettei ottanut silloin nuorena kuin yhden tipan.

Calbatro jäi 100 vuoden päästä yksin linnoitukseensa, jonka oli nimennyt Kalman hamaksi, eli Kuoleman linnoitukseksi. Calbatron oli ollut liian kauan yksin. Hänestä tuli pelottavan ja nuhjuisen näköinen ja ilkeä. Hänen päässään eivät liikkuneet muut ajatukset kuin maailman valloitus. Hän oli edennyt siinä ja hallitsi vuonna 1800 koko Alaskaa. Alaska oli ennen ollut vehreä ja hieno maa, mutta nyt Calbatron takia siitä oli tullut kylmä ja hirveä. Kukaan ei muuttanut sinne. Vuonna 1900 Calbatro hallitsi koko Amerikkaa. Hänestä tuli sen kuningas.

Palataanpa nykyaikaan, eli tässä kertomuksessa 1911 vuodelle. Calbatro siis elää yhä ja näimme hänet edellisessä luvussa ihmissutena. Ankat olivat todellakin sotkeutuneet tietämättään maailman vanhimpaan arvoitukseen. Mutta he olivat aivan väärässä suunnassa, heidän pitäisi estää Calbatroa, ettei hän saisi vajaan kuukauden kuluttua elämän juomaa, jotta hän ei pystyisi elämään seuraavaa 400 vuotta ja näin ei valloittaisi koko maailmaa ja kuolisi heti, koska olisi oikeasti ollut jo 400 vuotta vanha. Mutta Roope kumppaneineen oli Kiinan vuoristoissa, kun hänen pitäisi kiiruhtaa Alaskaan, kohti Kalman hamaa. Calbatrolla oli myös kätyreitä, viisi vartijaa, jotka tekisivät mitä vain, jos valtiaan salaisuus ei paljastuisi.
Miten Ankkojen käy, selviävätkö he edes Shanghaihin asti, professorin talolle?

Lainaus käyttäjältä: samppaliHyvä luku jälleen. Ainoa asia, mikä ihmetyttää, on tarinan sijoitus vuodelle 1911.
Ihan mielenkiintoinen luku. Kerrankin joku laittanut vuosiluvut järkevästi, eikä niin kuin monesti: "Poika syntyi vuonna 2000 ja vuonna 2001 hän oli kolmekymppinen" jne. Tämä luku selvensi aika paljon noita edellisen luvun asioita.
Sopivan pitkäkin oli tämä luku. Samaan malliin kun jatkat niin hyvä tulee! 8)
Kiitos jälleen kerran kommenteista. Tämä luku oli kyllä harvinaisen monimutkainen ja muutenkin vaikea tehdä, kun piti selittää ja selittää... Tarinan sijoitus vuodelle 1911 on sen takia, että koska Calbatro hallitsi tällöin Amerikkaan, jos tarina sijoittuisi vuodelle 2008, niin miten joku nyt noin voi hallita yhtäkkiä' jotain Amerikkaa, mutta sitä ei Euroopassa tiedetty vuonna 1911. (En osaa selittää, mutta se nyt vain sijoittuu vuoteen 1911 - 1912.) Mutta nyt saan huoahtaa! Tämä haastellisin luku on takana.