Keskustelujen arkisto

Elikä tämmöisen tarinan aloitan, koska vanhasta loppui
inspiraatio kesken. Tämän tarinan alku voi sitten olla vähän
epätodellinen :-[

Osa 1: Näin kaikki sai alkunsa
Kauan sitten kun eräs nuorehko ankan kloppi kaivoi kaivoksella hiiltä,
tapahtui jotain ennen näkemätöntä: Maa ailkoi paisua kunnes yhtäkkiä
sieltä nousi noin kelme metriä korkea, 1,5 metriä leveä,
yksisilmäinen ja nelikätinen vihreä hirviö. Sen turkki näytti
siltä kuin se olisi vasta öljytty. Kun hirviötä koski, meni niin kovaan pelonvaltaan,
että useimmat miehet pyörtyivät. Mutta nuori ankkapa olikin nokkela
ja juoksi varastolle jossa pidettiin lapioita ja hakkuja.
Ankanpoika rupesi heittelemään petoa niillä kunnes hän heitti
petoa päähän jolloin sen pää irtosi ja se kaatui kuoleena maahan.

"Niin, sitäköhän tarkoitit sillä oudolla ilmiöllö jonka näit pienenä, Roope setä?"
Kysyi Aku innoissaan.
"Juuri sitä, mutta sen jälkeen en ole nähnyt hirviöstä vilaustakaan vaikka
palasin seuraavana päivänä kaivoksille" Roope vastasi miettivän näköisenä
"Tarkoitatko että hirviö olisi voinut vielä selvitä siitä?"
Tupu vastasi hieman tutissen.
"Pahoin pelkään, pahoin pelkään" Roope sanoi

"Hei! Tulkaa katsomaan tuota valoa ikkunassa!" Lupu huusi
"Tuskimpa se on revontulikaan, sillä niitä näkee harvoin täälä Ankkalinassa" Aku vastasi
"Entä jos se on" Aku kerkesi vastata kun rahasäiliötä tunnuttiin kaatavan

Ankat kerkesivät nähdä ainoastaan vihreän käden kun heiltä oli jo tajukankaalla

Kuinka ankkojen käy? Entä mikä on tuo hirviö? Onko se Roopen nuoruuden
hirviö vai vain joku joka näyttää siltä? Se selviää ensi kerralla.
Kommentoikaa! Toivottavasti piditte :)

Luulin aluksi, että tämä olisi joku hyvä joulumieltä kohottava tarina, mutta toisin kävi. On se aikamoinen joulutarina, kun maasta nousee jokin vihreä hirviö...?
Joo, jokatapauksessa olet parantanut kirjoitustaitoasi, mutta pidin juoneltaan enemmän edellisestä tarinastasi.

Nimenomaan, hirviöt sunmuut eivät sovi joulutarinaan. Tekisit sitten erikseen hirviö- ja joulutarinat, mutta niiden yhdistämisessä ei paljoa järkeä ole.

Ihan hyvä tarina, jos vertaa Aksun aikaisempiin tarinoihin. Olen samaa mieltä, kuin Aku Vankka eivät hirviöt sovi joulutarinoihin.

Jep. Itselläni ei ole ollut kerran paljon yhtään inspistä tehdä tarinaani (tuo tarina oli Timanttikruunu josta kyllä tuli melko surkea), mutta silti tein sen loppuun asti. Minä tiedän aina tarinan aloitettua jo miten se suunnilleen menee enkä siksi lopeta tarinoitani kesken, mutta mitä sille oikeastaan voi jos inspis loppuu?

Itselläkin inspis vaihtelee. Nyt minulla on parikin ankkatarinaa suunnitteilla (Joulu ja THL -tarina, joka on hieman myviavin tapainen). Mutta en nyt tiedä, viitsiiko tuota Ankanpojat tarinaa julkaista, kun pelkään, että valituksia tulee, kun avaruuden linnoitus "jäi kesken", vaikkei oikeastaan ole jäänytkään. Julkaisenko? Ja lisäksi sekopäinen joulutarina voi olla sen verran hupsu, etten kehtaa sitä julkaistakaan.

Mutta huomaa- jos inspis katoaa, suosittelen jättämään tarinan kesken (Perinnöstä saatte kuvaa, millaista jälkeä tulee, kun ei ole oikein yhtään inspistä) ja jatkamaan vaikka pari kuukautta myöhemmin. MYVYAV jäi minulla aika pitkäksi ajaksi tauolle yhdessä kohtaa, ja jatkoin tarinaa vasta myöhemmin ja siitä tuli erittäin hyvä (muiden ja omasta mielestänikin)

Tästä tarinasta: Mielestäni hieman sekava: Monta erilaista kohtausta on jo ollut, eipä oikein kuvailua ja melko raaka kohtaus. Ei hyvä. Lisäksi sinäkin käytät tuota surkeaa rivityssysteemiä. Et edes kertonut missä ankat olivat (rahasäiliöllä kaiketi?) ja lisäksi toivoisin sinulta (hirviöistä ym. kirjoittajalta) jotain lempeämpää tekstiä. Esimerkiksi jokin tunnelmallinen kohtaus olisi mukava nähdä. Pyri monipuoliseen tekstiin, muttei sekavaan.

Itse (otetaan nyt esimerkiksi tuo uusin THL -tarina) tiedän melko tarkasti jo, mitä tarinassa tulee tapahtumaan. Lukuja olen hieman suunnitellut, mutta en vielä niin paljon, että tietäisin tarkasti, mitä niissä tapahtuu (kuten myvyavissa tiesin). Joten suunnittele tarina etukäteen.

Aksu, hyvin kuitenkin parannat kirjoitustaitoasi ja yrityskin tulee esille! Ja muuten, tarinalla on jotenkin surullisen harmahtava nimi. Hyvin keksitty.

Niin, ja jos joku ei tiennyt, MYVYAV on Maailman ympäri vain yhden aarteen vuoksi, ensimmäinen kokonainen tarinani täällä. Ja anteeksi, jos jotenkin kerskun tai vastaavaa, että olen parantanut kirjoitustaitoani, mutta tässä pätkä ensimmäisestä tarinastani:

Lainaus:Oli varhainen aamu. Aku heräsi kovaan ryskeeseen ja paukkunaan.
Aku: Mitä täällä tapaht-
Tupu: Äkkiä Aku-setä, Roope-setä tarvitsee apuamme.

Roopen hälytin pirisi kovaa ja se kuului kauas. Ryske oli kuitenkin laantunut.
Aku ja pojat hyppäsivät 313 kyytiin. Matkalla he huomasivat monta vihaista naamaa. Jotkut huusivat ikkunasta "Taasko se vanha kitupiikki herättää Ankkalinnan."

Aku parkkeerasi autonsa ja he juoksivat kovaa rahasäiliölle. Tai siis entiselle rahasäiliölle. Mitä oli tapahtunut? Rahasäiliö oli aivan murtunut, ja yhdestä reiästä tippui vähitellen pikku lantteja.
Aku: Ei voi olla totta. Mennään katsomaan sisältä.

He kävelivät sisälle.
Aku: Roopee, Roope-setää!! Huhuu.
Roope: Aku, hyvä että tulit.
Noin heppoista tekstiä oli. Että siitä se lähtee! : )

Tämä oli melko tönkkö.
Juoni oli/on melko käytetty ja jälleen sotkitaan Pelle mukaan koneineen.
Tarina muuttui melko tylsäksi heti kun selvisikin, että kyseessä oli jokin ihmeen pila. Pakko sanoa, että minäkin pidin edellisestä tarinastasi juonellisesti enemmän kuin tästä.

No - kieliopillisesti selkeästi parempi tarina, mutta juonellisesti melko kehno. Kuvailua toivotaan...