Lainaus:Ei millään pahalla, mutta joissakin kohdissa tuntuu ettei tällä tarinalla ole päätä eikä häntää.
Eihän sillä olekaan, se on huomattu jo monen monituista kertaa. Aika kehnona jatkuu, tämä tarina on oikeasti huonoimmistoasi, enkä pidä tästä ollenkaan, vanha tarinasi oli parempi.
Kirjoittaja
Aihe: Synkin joulu koskaan
(34 viestiä)
Aku Vankka
Synkin joulu koskaan
Viesti 31 -
11.12.2008 klo 19:08:07
Aksu ankka
Synkin joulu koskaan
Viesti 32 -
12.12.2008 klo 12:24:23
Luku viisi: Jos putkaan haluat mennä nyt....
"Äh! Pitikö hänen seota juuri nyt?" Roope kysyi raivoissaan.
Siinä samassa joku koputti häntä, olalle ja kuinka ollakkaan, hän oli poliisi joka oli saanut lahjan päähänsä.
"Öhöm! Anteeksi, mutta tunnetteko tuon hullun joka heittelee lahjoja" Poliisi kysyi
"Kyllä, hän on nimittäin sukulaiseni" Roope vastasi huolestuneen näköisenä
Poliisi otti radiopuhelimen käteensä, antoi käskyn pidättää Aku ja pidätti samalla myös Roopen ja Ankanpojat.
"Mitäs pelleilyä tämä on?" Roope kysyi kun häntä raahattiin poliisiautoon.
"Täälä Saksassa meillä on sellainen sääntö että jos jonkun sukulainen rupeaa tekemään ilkivaltaa,
hänen mahdolliset sukulaisensa laitetaan myös vankilaan jos he ovat nähneet tapahtuman" Sanoi poliisi hieroen kuhmua päässään
No, niin räyhkäävä Roope ja pojat vietiin putkaan. Mutta kävipä niin hassusti että raivopäistä Akua ei saatu kiini.
"Missä kaikki ovat? Missä minä olen? Mitä on tapahtunut?" Kysyi Aku normalisoituaan
"Pidätyksen vastustaminen... Virkavallan väkivallalinen vahingoittaminen... Autojen lasien hajottaminen...
lahjojen heitteleminen ympäriinsä ja luonnon roskaaminen. Tämä tulee maksamaan noin: 100000 Euroa kiitos." Laskeskeli poliisi
"Uuh..." Aku sanoi ja pyörtyi
"Pojat! Häirikkö on saatu kiini! Viekää putkaan" Poliisi huusi toisille poliiseille
Poliisiaseman putkassa:
"Öh... Setä" Sanoi Aku Roppelle
"Niin?" Roope kysyi
"Sakkojen lopullinen summa on supupipipazsss..." Aku kuiskasi Roopelle
"Krääh!" Roope huusi ja arvaattekin varmaan että koko poliisiasema tärisi tämän seurauksena, tai se tärisi niin paljon,
että Akun, Roopen ja Ankanpoikien sellin ovi lähti irti!
"Jippii! Vapaus! Mennään pojat!" Aku huusi hilatessaan pyörtynyttä Roopea pois päin kamarilta.
Kun Roope oli tajuissaan, hän huomasi olevansa hotellissa:
"Mitä on tapahtunut? Eikös meidän pitäisi olla poliisiaseman putkassa?" Hän kysyi
"No kun sinä karjaisit niin lujaa, niin sellin seinä kaatui" Aku selitti
"Siten.." Sanoi Tupu
"Me pääsimme..." Jatkoi Lupu
"Karkuun" Lopetti Lupu.
"Mutta nyt meidän pitää mennä lentokentälle, lennämme seuraavaksi Suomeen" Sanoi Aku
Niin ankat lähtivät matkaan: Pari Saksan siviilipoliisia kintereillään ja saapas nähdä millaisiin seikkailuihin he joutuvat Suomessa. Muistakaa lukea seuraava luku!
"Äh! Pitikö hänen seota juuri nyt?" Roope kysyi raivoissaan.
Siinä samassa joku koputti häntä, olalle ja kuinka ollakkaan, hän oli poliisi joka oli saanut lahjan päähänsä.
"Öhöm! Anteeksi, mutta tunnetteko tuon hullun joka heittelee lahjoja" Poliisi kysyi
"Kyllä, hän on nimittäin sukulaiseni" Roope vastasi huolestuneen näköisenä
Poliisi otti radiopuhelimen käteensä, antoi käskyn pidättää Aku ja pidätti samalla myös Roopen ja Ankanpojat.
"Mitäs pelleilyä tämä on?" Roope kysyi kun häntä raahattiin poliisiautoon.
"Täälä Saksassa meillä on sellainen sääntö että jos jonkun sukulainen rupeaa tekemään ilkivaltaa,
hänen mahdolliset sukulaisensa laitetaan myös vankilaan jos he ovat nähneet tapahtuman" Sanoi poliisi hieroen kuhmua päässään
No, niin räyhkäävä Roope ja pojat vietiin putkaan. Mutta kävipä niin hassusti että raivopäistä Akua ei saatu kiini.
"Missä kaikki ovat? Missä minä olen? Mitä on tapahtunut?" Kysyi Aku normalisoituaan
"Pidätyksen vastustaminen... Virkavallan väkivallalinen vahingoittaminen... Autojen lasien hajottaminen...
lahjojen heitteleminen ympäriinsä ja luonnon roskaaminen. Tämä tulee maksamaan noin: 100000 Euroa kiitos." Laskeskeli poliisi
"Uuh..." Aku sanoi ja pyörtyi
"Pojat! Häirikkö on saatu kiini! Viekää putkaan" Poliisi huusi toisille poliiseille
Poliisiaseman putkassa:
"Öh... Setä" Sanoi Aku Roppelle
"Niin?" Roope kysyi
"Sakkojen lopullinen summa on supupipipazsss..." Aku kuiskasi Roopelle
"Krääh!" Roope huusi ja arvaattekin varmaan että koko poliisiasema tärisi tämän seurauksena, tai se tärisi niin paljon,
että Akun, Roopen ja Ankanpoikien sellin ovi lähti irti!
"Jippii! Vapaus! Mennään pojat!" Aku huusi hilatessaan pyörtynyttä Roopea pois päin kamarilta.
Kun Roope oli tajuissaan, hän huomasi olevansa hotellissa:
"Mitä on tapahtunut? Eikös meidän pitäisi olla poliisiaseman putkassa?" Hän kysyi
"No kun sinä karjaisit niin lujaa, niin sellin seinä kaatui" Aku selitti
"Siten.." Sanoi Tupu
"Me pääsimme..." Jatkoi Lupu
"Karkuun" Lopetti Lupu.
"Mutta nyt meidän pitää mennä lentokentälle, lennämme seuraavaksi Suomeen" Sanoi Aku
Niin ankat lähtivät matkaan: Pari Saksan siviilipoliisia kintereillään ja saapas nähdä millaisiin seikkailuihin he joutuvat Suomessa. Muistakaa lukea seuraava luku!
Karhula
Synkin joulu koskaan
Viesti 33 -
17.12.2008 klo 18:26:17
Tässä luvussa ei ollut mitään järkeä.
Siis, yhtäkkiä ankat joutuu putkaan ja sitten sellin seinä kaatuu ja vapaus koittaa...
Ööh...hiukan outoa.
Tästäkin tapahtumasta olisit saanut monta lukua.
Siis, yhtäkkiä ankat joutuu putkaan ja sitten sellin seinä kaatuu ja vapaus koittaa...
Ööh...hiukan outoa.
Tästäkin tapahtumasta olisit saanut monta lukua.
Aku Vankka
Synkin joulu koskaan
Viesti 34 -
17.12.2008 klo 18:41:03
Oli kyllä ihanan sekava luku, tässä ei ollut järjen hiventäkään. Kaikki alkoi siitä, kun Pelle säikäytti ankat jouluaamuna ja nyt he pakenevat Saksan siviilipoliiseja lentokoneella Suomeen, kun sellin seinä romahti Roopen karjaisusta? Kirjoitusasultaan tarina on parempi kuin yksikään aikaisemmista, mutta juoneltaan ehdotonta pohjamutaa. Annas kun arvaan.. seuraavaksi ankat menevät Suomeen, Saksan siviilipoliisit seuraavat perässä ja kutsuvat Saksan armeijan paikalle. Sitten tulee Suomen armeija ja Suomi ja Saksa alkavat sotia (ja ankat pääsevät karkuun) ja sitten syttyy kolmas maailmansota... njoo, ehkei kuiteskaan, mutta tuollaiselta tämä alkaa jo pikkuhiljaa vaikuttaa.