Keskustelujen arkisto

Sivuja: 1 2
Kirjoittaja

Aihe: Fantasy Treasure (Jäi kesken, jatkan ehkä joskus)

(17 viestiä)
Aku Vankka
Päätin aloittaa uuden tarinan. Kirjoitan näistä nyt vähän lyhyempiä kuin Komeetta Roopeliuksen osista, koska näin kirjoittaminen on helpompaa :)

Fantasy Treasure I - Salaisuuksien kirja

Kauan sitten, eli Cronnóthin maassa ankka nimeltä Robertius Minomus. Robertius
oli hyvin viisas ankka, ja hän piti majapaikkaa läheisessä luolassa. Luolassa hän teki
merkittäviä keksintöjä, kuten tarumaisen rahapuun, josta kasvaa joka kevät uusi sato
seteleitä. Robertius omasi myös muita uskomattomia taikoja, kuten kyvyn kumota painovoima,
kyvyn nähdä tulevaan ja kyvyn ennustaa pörssikursseja. Tietenkään siihen aikaan ei
nykyaikaisia pörssikeskuksia ollut, mutta asukkailla oli käytössä Robertiuksen keksimä
pörssi, joka poikkeaa omastamme monella tavalla. Robertiuksella oli päiväkirja, johon
hän tallensi kaikki keksntönsä, ja tekonsa. Robertiuksen kuoltua, kirja imi itseensä
kaiken, minkä Robertius omisti ja kirjan löytäjästä tulisi Robertiuksen veroinen maagikko.
Kuitenkin viikon kuluttua Robertiuksen kuolemasta, suuri kivivyöry peitti Cronnóthin, sen asukkaat
ja kirjan, jota nykyään kutsutaan Salaisuuksien kirjaksi, alleen...


Ovi aukesi narahtaen. Roope Ankka säpsähti kirjansa äärestä ja katsoi tulijaa.
Tulija oli hänen sisarenpoikansa Aku, mukanaan kolme ankanpoikaa.
"Aku.. jos tulit velkaa ruinaamaan, nyt ei ole oikea hetki siihen" Roope sanoi tyynesti.
"E-en minä sitä.." Aku sai suustaan, ennen kuin Roope keskeytti hänet sanomalla;
"Tiedätkö Robertius Minomuksen?"
"Kuka hän on, joku miljardööri?" Aku ihmetteli raaputtaen päätään.
"Ei, vaan se maagikko, joka loi Salaisuuksien kirjan" Roope sanoi.
"Sanoitko Salaisuuksien kirjan?" Tupu keskeytti.
"Kyllä, mitä siitä?" Roope kysyi.
"Sudenpentujen käsikirja sanoo, että kirjan omistaja.."
"Kyllä, kyllä, tiedän jo tuon kaiken" Roope sanoi.
"Haluan teidän liittyvän retkikuntaani" hän jatkoi.
"Mihin kuntaan?" Aku ihmetteli.
"Retkikuntaan, joka etsii Salaisuuksien kirjaa" Roope vastasi.
"Jihuu, seikkailu odottaa!" kaikki kolme ankanpoikaa hihkaisivat yhteen ääneen.
"Lähdemme aamulla kuudelta, olkaa silloin lentokentällä"
Fauntleroy
Aika loistava! :o Kyllä tämä on 10-! Ainut tämän foorumin tarina jossa on vähän järkeä :)(mitä nyt vähän olen niitä lukenut). Pidä taso samanlaisena äläkä etene tarinassa liian nopeasti. Toisin sanoen: Jatka samaan malliin!
Aku Vankka
Lainaus käyttäjältä: FauntleroyAika loistava! :o Kyllä tämä on 10-! Ainut tämän foorumin tarina jossa on vähän järkeä :)(mitä nyt vähän olen niitä lukenut). Pidä taso samanlaisena äläkä etene tarinassa liian nopeasti. Toisin sanoen: Jatka samaan malliin!
Seuraava osa tulee joko tänään, tai sitten perjantaina.
Huomenna ja torstaina en vappukiireiden takia ehdi kirjoitta :)
Bomber
Tästä kyllä jo vähän arvas että mikä se salaisuuksien kirja on..
Mutta aivan upeaa silti! Sutjakkaa kirjoittamista ja osaat asettaa sanasi hyvin!
Se joka ei tästä kymppiä anna on jo aika ronkeli!
Aku Vankka
Pääsin sittenkin kirjoittamaan tänään :D

Fantasy Treasure II - Kuolleiden kanjoni

Aamu oli valjennut Ankkalinnassa. Kello oli puoli kuusi, ja Aku istui sisarenpoikiensa
kanssa sängyllä.
"Onko tässä nyt kaikki, mitä tarvitsemme?" Aku kysyi pojilta.
"Kyllä on, Aku-setä" Tupu vastasi ja sulki matkalaukun.
"Noh, eikun lentokentälle" Aku vastasi.
"Roope-setä on varmasti ylpeä meistä, kun saavumme näinkin paljon
etuajassa" hän jatkoi.
Aku ja pojat astuivat autoon ja lähtivät ajamaan lentokentälle.

Aurinko ei ollu vielä noussut ja oli hieman hämärää, mutta kymmenen minuutin kuluttua
he olivat Ankkalinnan lentokentällä, jossa Roope odotti heitä.
"Ajoissa, kerrankin" hän sanoi hilpeästi.
"Roope-setä, lennämmekö tuolla superjetillä?" Hupu kysyi ja osoitti uusinta luksusmallia.
"Emme, emme tietenkään" Roope vastasi.
"Tarkoitatko sitten tuota vähän pienempää konetta?" Lupu kysyi ja osoitti seuraavaa konetta.
"Ei lähelläkään" Roope sanoi.
"Entä tuota normaalia matkustaja konetta?" Tupu kysyi ja osoitti jälleen seuraavaa konetta.
"Emme lennä tuollakaan" Roope vastasi tyynesti.
"Millä sitten?!" Aku huudahti.
"Tuolla" Roope osoitti vanhaa koneenrämää, joka nökötti lentokentän nurkassa homeisena.
"Tuollako?! Eihän tuolla ole lennetty sitten kivikauden!" Aku kiivastui ja muuttui kauttaaltaan punaiseksi
raivosta Roopea kohtaan.
"Noh, noh, poikaseni - älähän pillastu" Roope rauhoitteli Akua.
"Lähdetään, Salaisuuksien kirja odottaa!" Roope sanoi, ja he kävelivät koneelle, ja lähtivät yläilmoihin.

Kun he olivat lentäneet kolmisen tuntia, alkoi meren jälkeen näkyä vaihteeksi maata.
Samaan aikaan, mustat ukkospilvet kerääntyivät taivaalle - oli tulossa myrsky.
"Ropisee jo, ja lujaa ropiseekin" Tupu sanoi ja katsoi ikkunasta ulos.
"Ääh, se on vain pieni paikallinen sadekuuro, kyllä se pian menee ohi" Roope sanoi.
Sitten välähti salama, ja välittömästi sen jälkeen jyrähti ukkonen, kuin pommi olisi räjähtänyt.
"Huih, jopas on ilma" Roope säikähti.
"Olisi vain pitänyt ottaa se superjetti.." Aku mutisi.
"Superjetti?!" Roope kauhistui.
"Tiedätkö paljonko sen korjaus maksaa, kun se putoaa maahan?" hän jatkoi.
"Ma-maahan? Kuinka niin?" Hupu kysyi.
"Valitsin tämän vain siksi, että jos satumme put.." Ukkonen jyrähti ja salama iski
konee vasempaan siipeen, sytyttäen sen tuleen.
"Nyt otti ohraleipä, missä laskuvarjot ovat?" Aku kysyi kauhuissaan.
"Tuota.. jätin ne lentokentälle kustannussyistä.." Roope sanoi nolona.
"Onko mitään paikkaa mihin voisimme tehdä hätälaskun?" Tupu kysyi.
"Hmm.. kilometrin parin päässä olisi eräs.." Roope sanoi.
Salama iski koneen toiseenkin siipeen ja kone alkoi hiljalleen vajota alas.
"On pakko laskeutua, heti!" Tupu huusi.
"Emme voi, liian vaarallista!" Roope huusi.
"Mitä menetettävää meillä on?" Lupu kysyi.
"Huoh, hyvä on - laskeudumme siis.. Kuolleiden kanjoniin"
Bomber
Jees, kappalointia! Tosi harvinaista herkkua.
Ja rivitystäkin! Sujuvaa tarinankerrontaa eikä yhtään tönkköä missään vaiheessa.
Loppuu jännittävään kohtaan. Sopisi täydellisesti johonkin taskariin.
9+/10
Fauntleroy
Toinen osa ei ihan yltänyt ykkösen tasolle, mutta kyllä tämäkin on kiitettävää tasoa, eli . Kirjoitat sujuvasti ja tarinaa on helppo lukea. Bravo! :D

Edit: Koska seuraava osa ilmestyy? Edellisestä on vierähtänyt jo lähemmäs kaksi viikkoa... ::)
Aku Vankka
Vihdoinkin, kuukauden tauon jälkeen ehdin kirjoittaa taas.
Nyt kun on kesäloma, saan tarinan etenemään nopeammin.
Joitakin kirjoutusvirheitä saattaa olla, sillä s-kirjain temppuilee vähän väliä :)

Fantasy Treasure III - Vuori kanjonin laidalla

Ankat laskeutuivat syvään kanjoniin. He poistuivat pian lentokoneestaan, joka
oli puolestaan syttynyt tuleen ja oli nyt käyttökelvoton. Ankat etsivät sateensuojaa,
ja löysivät pienehkön luolan.
"Roope-setä, miksi tämän paikan nimi on Kuolleiden kanjoni?" Tupu kysyi uteliaana.
"Tämä on hyvin vaarallinen paikka. Kallionseinämät voivat sortua minä hetkenä hyvänsä"
Roope vastasi Tupu kysymykseen.
"Useat ovat kuolleet täällä, heidän kaikkien haurastuneet ruumiit ovat yhä täällä" hän jatkoi.
"Siksi paikan nimi on juuri Kuolleiden kanjoni"
"Minua väsyttää" Aku valitti Roopen takaa.
"Niin minuakin, käydään nukkumaan ja jatketaan etsintöjä aamulla" Roope sanoi.
"Hyvä idea" kaikki kolme ankanpoikaa sanoivat yhtäaikaisesti ja he kaikki
asettuivat makuulle luolaan.

"Kääks!"
Koko konkkaronkka heräsi Akun kiljaisuun aamulla.
"Mitä ihmettä sinä huudat, kiljukaula?" Roope huudahti Akulle.
"Tä-täällä o-on jo-jotain.." Aku sai suustaan ja osoittu ulos.
"Niin mitä?" Roope ihmetteli ja katsoi poikien kanssa ulos.
"Huih!" Nyt Roopekin säikähti näkemäänsä ja katsoi poikia, jotka olivat yhtä ihmeissään.
"Ka-kanjoni on sortunut yöllä" ankanpojat sanoivat yhtäaikaa.
"No mutta, kuinkas sattuikin!" Roope hihkaisi yht'äkkisesti ja heitti repun selkäänsä.
"Mi-mitä sinä nyt?" Aku ihmetteli.
"Me jatkamme matkaa, pudonneet kivenlohkareet ovat muodostaneet sillantapaisen
reitin kanjonin toiselle laidalle" Roope sanoi intoa puhkuen.
"Mutta entäs aamiainen.." Aku sanoi ja piteli vatsaansa.
"Syömme, kun olemme löytäneet kirjan" Roope ilmoitti.
"Nyt kaikki reput selkään, ja menoksi!"
"Mokomakin orjapiiskuri" Aku mutisi.

Pienen sanaharkan jälkeen, ankat pääsivät lähtemään. Tie oli kapea
ja hyvin heikko, joten aikaa ei ollut muuhun, kuin oman turvallisuutensa takaamiseen.
Kolme kertaa Aku meinasi pudota, mutta jokaisella kerralla he selvisivät ankanpoikien
avulla pinteestä.
"Olemme pian perillä" Roope ilmoitti, kun he olivat kävelleet jonkin aikaa.
"Näettekö tuolla tuon vuoren?" Roope kysyi.
"Ai tuolla vasemmalla?" Aku kysyi.
"Ei, ei vaan.." Roope sai suustaan.
"Tuo tuolla oikealla?" Aku keskeytti.
"Ei, vaan"
"Missä se sitten on, yläpuolellammeko?" Aku ihmetteli.
"Ei, vaan tuolla suoraan edessä!!" Roope huusi.
"Jaa, tuo.. olen nähnyt sen kokoajan" Aku sanoi.
"Noh, sinne me olemme menossa"
"Miksi?" Aku kysyi jo vähän typertyneenä.
"Koska.. huoh, jatketaan vain matkaa"
Kreach
Ihan mukava tarina, mutta turhan samoja vitseja kuin akkareissakin (lentokone kohtaus). Idea salaisuuksien kirjasta on hyvä, mutta sinun täytyisi keksiä jotain uutta ja mielenkiintoista matkan varrelle. Ihan hyvä tarina kuitenkin, kokoajan paranee.
rhino
Koska ilmestyy seuraava osa? Olet mielestäni tosi hyvä kirjoittamaan.Jatka samaa rataa.
Aku Vankka
Huomenna ilmestyy seuraava osa.
Fauntleroy
Lainaus käyttäjältä: Aku VankkaHuomenna ilmestyy seuraava osa.
Tarkoitat varmaan, että kuukauden päästä ilmestyy seuraava osa?
Kreach
Lainaus käyttäjältä: FauntleroyLainaus käyttäjältä: Aku VankkaHuomenna ilmestyy seuraava osa.
Tarkoitat varmaan, että kuukauden päästä ilmestyy seuraava osa?

Kuulemma ei ilmesty enää koskaan, Vankkahan on sanonut näin- joo, tiedän kyllä mitä tarkoitit. Edelleenkin minusta vanhohen tarinoiden nostamisessa ei ole mitään järkeä, jos ei ole mitään sanottavaa.
Fauntleroy
No joo, tuo nyt oli vain sarkastinen heitto. Harmi, ettei Aku Vankka tee tätä enää, sillä tämä taisi olla yksi niistä harvoista hyvistä tarinoista tällä foorumilla. (ei millään pahalla muut)
Aku Vankka
''Yksi parhaimmista''?!
Tuota en kyllä usko, Kreachin tarinat ovat paljon parempia, myös oma ''Kolme tarunhohtoista aarretta'' tarinani on parempi :/
Mutta tuohan on mielipide.. outoja mielipiteitä täällä.
Sivuja: 1 2