Keskustelujen arkisto

Fantasiatarinani uskomattoman suosion johdosta laitan sen nyt tänne kaikkien oällisteltäväksi. Neljä osaa on tällä hetkellä valmiina mutta etenen osa kerrallaan. Eikä virheitä ole yhtä ainutta, wordillä kattonu lauseesta lauseeseen ja isosiskokin autto rivityksessä. Alotan ihan alusta tässä.

- Osa yksi -
Lopun alkua

Pieni hahmo käveli yön pimeydessä. Tuuli tuiversi ja kuu ammotti taivaalla. Hän oli Gurvin, pieni hyväntahtoinen kääpiö. Tänä yönä tilanne oli toinen, sillä hän ei ollut hyväntahtoinen.

Juuri hetki sitten kääpiöt olivat taas kerran hävinneet yhden yhteenoton örkkejä vastaan. Kääpiöiden kansa, johon Gurvinkin kuului, oli nyt pulassa. Markill, örkkien diktaattorijohtaja ja kauhea pimeyden velho, oli käännyttänyt joukkonsa kohti Radcliffan laaksoa, tuota valon keskustaa. Ilman Radcliffan laaksoa kaikki valon kansat olisivat tuhon omia.

Kauan kauan sitten, kun kaikki kansat elivät sovussa, tekivät päävelhot kaikesta toivosta suuren kristallin, Hohdon, joka olisi kaikkien hyvää tahtovien viimeinen apu, jos pimeys vielä joskus nousisi maailmaan. Mutta jos joku valon puolella oleva pettää kansansa ja siirtyy pimeyden puolelle, Hohdon valo himmenee. Kaikki ihmisten kuninkaat pettivät valon, jolloin Hohto melkein sammui. Jos Hohto sammuisi, tulisi iankaikkinen pimeys. Kaiken valon saisi takaisin noudattaessaan ikivanhojen riimien ohjeita:

Koko Hohdon valon takaisin saa, jos joku elämänsä riskeeraa.
Jos joku kunniaa halajaa, jos joku Pimeyden vallan rusentaa.

Kääpiöt olivat yksin örkkejä vastaan, sillä haltiat ja helgerit olivat perääntyneet Kohtalon vuorille, ja vain enää urheimmat taistelivat loputonta vihollisarmeijaa vastaan. Ihmiset olivat jo tuhottu, lukuun ottamatta pienenpientä kylää Myyttijärvellä jossa asuivat vain sitkeimmät ja vahvimmat ihmiset.

Gurvin asteli ruhjeita vartalossaan kohti Radcliffan laaksoa. Hänen vasemmassa kädessä oli paha viilto, jonka vahva meripeikko oli onnistunut tekemään. Oikeaan nilkkaan oli osunut nuoli rynnäkössä. Hänen vaatteensa olivat repaleiset ja kädet uupunet ja turrat. Rautasotisopa oli uusi ja hieno, ja se kiilsi kuun valossa.

Gurvinin perässä asteli heikkohermoinen Darvel. Darvelilla oli kastanjanruskeat silmät, oranssi, pitkä ja takkuinen partapehko ja hartioihin asti ulottuvat suorat hiukset. Hänen vaatteensa olivat repaleiset ja paikatut, mutta hänellä oli vahvat ja paksut käsivarret ja pohkeet. Hänen rautahaarniskansa oli naarmuilla, mutta se oli kyllä kauan suojannut omistajaansa.

Yhtäkkiä metsästä kuului rapinaa ja Gurvin ja Darvel hätkähtivät. Sitten maahan mätkähti pusikosta palkkamurhaajaörkki pää verille hakattuna ladattu varsijousi kädessään. Tämän jälkeen pusikosta astui esiin nuijan kanssa Dainus, Darvelin kovakourainen ystävä.
"Hei!" Dainus sanoi kuin koko tapausta ei olisi ollutkaan.
"Terve", Gurvin vastasi alakuloisesti,
sillä hän ei ollut oikein juttutuulella, mutta kukapa olisi, jos olisi juuri hävinnyt hirvistyttävän taistelun. Hän ajatteli niitä kaikkia urhoja, jotka olivat kohdanneet taistelussa kuolemansa. Niitä kaikkia perheitä, jotka pian saisivat suruviestin.
€

Kiitos, Aku Man! Siis tässä on ensimmäinen puolikas ensimmäisestä osasta. Ajattelin, että koko ensimmäinen osa olisi niin pitkä, että lukemisesta tulisi raskasta.

Laitan tarinani huikean suosion siivittämänä toisen osan. Tämä on hieman lyhyempi, koska tämä oli ekan osan loppu, enkä voinut oikein laittaa tokaakaan osaa siihen perään. Kaikille tylsistyneille: Kohta taistellaan 8) ;D

Seuraavana päivänä Darvel heräsi ensimmäisenä viestintuojan karjuntaan torilla. Kello oli viisi aamulla mutta aurinko oli jo noussut taivaanrannan takaa. Pilviä oli taivaalla harmillisen paljon.

Darvel herätti Dainusin ja Gurvinin kaatamalla jääkylmää lähdevettä heidän päälleen. Herätys olikin harvinaisen nopea ja kaikki ehtivät pukeutuneina kuulemaan viestinviejää:

"Cecilro kerää kaikki joukkonsa!! Kaikki miespuoliset jotka osaavat miekkaa kantaa lähtevät Girelir-aavikolle taistelemaan!"
Cecilro oli kääpiöiden ylin sotapäällikkö ja kuninkaan, Gallandin, oikea käsi.

"Vihdoinkin saamme täytettyä itärintaman aukot eturivissä!" Gurvin sanoi iloisella äänellä.
"Mutta voitammeko vieläkään örkkejä," Darvel sanoi ja jatkoi:
"myös viattomat kärsivät." Kaikki kolme katsoivat viattomia pikkupoikia. Heidän äitinsä silmästä kirposi kyynel.
"Sota on julma ja ratsuväki raaka." Gurvin lausahti välinpitämättömästi, vaikka sisimmissään hän sääli koko sydämestään heitä.

Iltapäivällä sepän paja oli niin täynnä, ettei koko pajaan olisi mahtunut enää hiirtäkään. Yhä useampi pikkupoika äiteineen ja hieman vanhemmatkin kääpiöt olivat tulleet tilaamaan omia sotasopijaan.
Myös Darvel ja Gurvin olivat paikalla, teroittamassa miekkojaan ihailevien katseiden keskellä.
"Vuuhuu! Tämä on hauskaa! Kohta meiltä tullaan varmaan penäämään nimmareita.€

Käytätä hyvin kuvauksia. Tosin voisisit viellä käyttää harvinaisemmin käytettyjä sanoja, niin tarinastasi tulisi hauskempi lukea. Pari virhettä löytyi tekstin seasta, pääosin pilkkuja puuttui.

Tapahtumat sijoittuvat Ylämaahan, Balimriin. Kääpiökansa puolustaa Hohto-nimistä valonlähdettä, jota Markill joukkoineen yrittää varastaa. Muut kansat ovat jo perääntyneet Kohtalon vuorille. Kääpiökansaa johtaa Galland, hyväntahtoinen kuningas.

Radcliffan laakso sijaitsee kolmekymmentä kilometria Myyttijärveltä itään. Girelir-aavikko taas on kaksikymmentä kilometriä Radcliffasta etelään ja kaksi itään. Dargar, vihollisten päätukikohta, sijaitsee Girelir-aavikolta neljäkymmentäviisi kilometriä itään. Dargarista kymmenen kilometriä pohjoiseen sijaitsee Kirottu laakso. Kohtalon vuoret ovat Myyttijärven vieressä. Korkein Kohtalon vuorista on Gand, joka on 9 267 metriä korkea. Ikimetsä sijaitsee Kohtalon vuorista neljä kilometriä etelään. Sen laajuus on kolmekymmentäkaksi neliökilometriä.

Helgerit
Helgerit ovat ikivanha haltiarotu, jotka asuvat Ikimetsässä. Helgerit olivat ensin samanlaisia kuin muutkin haltiat, mutta vähä vähältä Helgerit muuttuivat suuremmiksi ja tummemmiksi, ja heidän ihostaan tuli kaarnaakin lujempaa. Kukaan ei tiedä mistä ilmiö johtui, mutta arvuutellaan, että maanjumala Trandus palkitsi Helgerit näiden ystävällisyyden ja rehellisyytensä takia. Helgereitä on sekä mies ja naispuolisia.

Miespuoliset Helgerit ovat erittäin taitavia käyttämään jousipyssyjä ja heittokirveitä. He ovat raskaita ja ovelia taistelijoita, mutta vain joka toinen Helgeri voi tehdä lapsen, jonka takia Helgerien populaatio pysyy pienenä, kun taas örkit saavat joka henkäys monta uutta taistelijaa. Sanotaan myös, että yksi Helgeri on yhtä voimakas kuin viisi örkkiä.

Helgereitä johtaa taistelunhaluinen Serper, joka tunnetaan myös "Puolijumala Serperinä" suurien voimiensa takia.

Teinpä pienen kertomisjakson