Jaa... Enköhän minä ihan ensi kaudella (jos tuo tulee) ole menossa ensimmäiseen. Keväällä kun pitäisi olla hieman enemmän aikaa kirjoitella.
Musta tää on ihan ok idea, mutta eikö tän maratonin pääideana ole VM-mestaruus, joten eivätköhän kaikki halua olla VM-mestareita? Siihenhän tässä pyritään.
Ajattelin tätä vaan, kun mietin saako toinen divari yhtään osallistujia...
Kirjoittaja
Aihe: Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 7
(238 viestiä)
Karhula
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 7
Viesti 211 -
31.12.2009 klo 21:36:26
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 7
Viesti 212 -
31.12.2009 klo 21:47:26
Kuten sanoin, alkuperäisessä ideassa oli kolme divaria, joiden parhaat nousevat seuraavaksi kaudeksi ylempään divariin ja huonoimmat putoavat alempaan. Voin laittaa alkuperäisen viestin (minkä lähetin ideastani salwukalle) tänne jos haluatte.
akkaridekkari
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 7
Viesti 213 -
31.12.2009 klo 21:49:18
Hyvä uudistus. (Itse olin ideasta pari sanasta jo saanut aiemmin Salwerilta urkittua.)
Jos aikaisempien tulosten pohjalta katsotaan paikka, niin menisin varmaankin kakkosdivariin, sillä enhän minä ole juuri ikinä mitään kunnon tuloksia Viestimaratonissa tehnyt, mitä nyt useimmiten vain osallistun ja nappaan pistesijoituksia. Tai siis, onhan minulla peräti kolmekin pronssimitalia aa.fin puolelta, mutta niitä nyt ei varmastikaan huomioida, kun aa.fin tuloksia ei ole kenelläkään muistissa.
Mielestäni kuitenkin on järjetöntä rankata kilpailijoita divareihin aikaisempien tulosten pohjalta. Ennen ensi kautta ehdotankin kahden viikon testejä, ja testien jälkeen parempi puoli kilpailijoista menee ykköseen, ja huonompi puoli kakkoseen.
Kauden jälkeen ykkösen huonoimmat ja kakkosen parhaat kisaavat taas jonkinlaisissa testeissä, ja testien tulosten myötä kakkosesta jotkut henkilöt saattavat päästä ykkösdivariin - ja sitten ttulee taas uusi kausi.
Mutta Viestimaraton tarvitsee ehdottomasti mainostusta, jotta osallistujoita saadaan!
Jos aikaisempien tulosten pohjalta katsotaan paikka, niin menisin varmaankin kakkosdivariin, sillä enhän minä ole juuri ikinä mitään kunnon tuloksia Viestimaratonissa tehnyt, mitä nyt useimmiten vain osallistun ja nappaan pistesijoituksia. Tai siis, onhan minulla peräti kolmekin pronssimitalia aa.fin puolelta, mutta niitä nyt ei varmastikaan huomioida, kun aa.fin tuloksia ei ole kenelläkään muistissa.
Mielestäni kuitenkin on järjetöntä rankata kilpailijoita divareihin aikaisempien tulosten pohjalta. Ennen ensi kautta ehdotankin kahden viikon testejä, ja testien jälkeen parempi puoli kilpailijoista menee ykköseen, ja huonompi puoli kakkoseen.
Kauden jälkeen ykkösen huonoimmat ja kakkosen parhaat kisaavat taas jonkinlaisissa testeissä, ja testien tulosten myötä kakkosesta jotkut henkilöt saattavat päästä ykkösdivariin - ja sitten ttulee taas uusi kausi.
Mutta Viestimaraton tarvitsee ehdottomasti mainostusta, jotta osallistujoita saadaan!
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 7
Viesti 214 -
31.12.2009 klo 22:01:19
Salwukka lähettää kaikille, jotka ovat joskus VM:ssä kisanneet, yksärin jossa mainostaa kisaa niin houkuttelevasti, ettei kukaan voi jättää osallistumatta! :D
wierii2
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 7
Viesti 215 -
31.12.2009 klo 23:56:36
Lainaus käyttäjältä: Aku VankkaSalwukka lähettää kaikille, jotka ovat joskus VM:ssä kisanneet, yksärin jossa mainostaa kisaa niin houkuttelevasti, ettei kukaan voi jättää osallistumatta! :D
Myös meille, jotka kisaamme nykyään?
Myös meille, jotka kisaamme nykyään?
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 7
Viesti 216 -
01.01.2010 klo 00:08:47
Totta kai, ettei kukaan vain päätä lopettaa ;)
Karhula
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 7
Viesti 217 -
01.01.2010 klo 22:21:34
Hmm... Akkarin idea noista pikkutesteistä, joista jaettaisiin kisaajat olisi minusta kyllä loistava idea. Tällöin testien osa maratonissa nousisi. Nythän koko testi-ideaa ei olla tarvittu pariin kauteen ollenkaan.
Jos testit tulisivat niin niihin voisi sitten laittaa jotain hieman kehnonlaisimpia aiheita ja jättää ne loistavat itse kauteen. :)
Jos testit tulisivat niin niihin voisi sitten laittaa jotain hieman kehnonlaisimpia aiheita ja jättää ne loistavat itse kauteen. :)
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 7
Viesti 218 -
01.01.2010 klo 22:50:39
En ehdi tänään kirjoittamaan, mutta huomenna sitten. Ellei kukaan ole vielä huomannut, aihe on aivan himputin loistava, tästähän saa vaikka kuinka monta tuhatta merkkiä tekstiä. Tiedän jo voittavani mestaruuden, ei siitä ole epäilystäkään - mutta koittakaa nyt herranjumala edes niistä hopea- ja pronssisijoista taistella, nyt melkeinpä kuka tahansa voi ansaita itselleen mitalin!
Ja dekkarin idea testeistä on nerokas... vaan mitenkäs sitten ne tallit?
Ja dekkarin idea testeistä on nerokas... vaan mitenkäs sitten ne tallit?
Salwer1st/
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 7
Viesti 219 -
02.01.2010 klo 12:49:34
BONUS-aihe: Ankkalinnan ruokakulttuuri
Karhula
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 7
Viesti 220 -
02.01.2010 klo 15:41:31
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Mikä hyvää, mikä pahaa, vuosikymmen 00-09
Aku Ankka-lehden taso on vaihdellut 2000-luvulla. Akkarissa on julkaistu monia tarinasarjoja ja Barksin klassikkoja, mutta lehteä on varsinkin viime vuosina täytetty paljon täytesarjoilla, jotka ovat n. 2-4 sivua pitkiä eikä niissä ole päätä eikä häntää.
Wanda Gattinon, Vicarin, Kari Korhosen, Carl Barksin, Heymansin veljesten sekä Don Rosan nimi on tullut tutuksi Aku Ankkoja selatessa. Vicarin piirtämiä johtosarjoja on julkaistu lähes joka akkarissa ja Gattinon ja muidenkin tarinoita vuosittain monia. Uusia tarinoita on nähty paljon, mutta Barksin, Gottfredsonin ja Murryn klassikkoja on silti nähty tarpeeksi.
Näiden tarinoiden lisäksi akkarissa on myös monesti joitakin heikompi tasoisia tarinoita, joiden pituus vaihtelee 2-4 sivun välillä. Näissä tarinoissa idea on yleensä heikohko ja käytetty eikä siinä ole mitään hauskaa. Lisäksi tarina on vängällä laitettu liian vähiin sivuihin ja niistä voisi luulla, ettei niihin olla edes panostettu.
Tarinasarjat ovat olleet monien mieleen ja niitä onkin julkaistu 2000-luvun aikana. Näitä ovat olleet mm. Flemming Andersenin Formula-sarja, Myyttinen saari, Roope ja ensilantti-saaga ja Taikaviitta vs. Superkonnat. Aku Ankassa nähtiin myös vuonna 2009 12-osainen Ankan elämää-sarja, joka julkaistiin Aku Ankan 75-vuotisjuhlien kunniaksi.
Jatkosarjoja on kuitenkin ollut ehkä hieman liian vähän. Viime vuosituhannella jatkosarjoja alkoi lähes jokaisessa lehdessä ja ne olivat usein kolmeosaisia. Nykyisin tällaisia sarjoja tehdään kuitenkin enää ani harvoin eikä vanhoja olla julkaistu klassikkoina. Nykyisten jatkosarjojen taso on mitä on. Tarinat ovat ennalta arvattavia eikä niissä ole mitään käännettä. Tarina vain kulkee ja kulkee, kunnes se on loppu.
2000-luvun puolessa välissä Jouluparaati-lehti teki paluun monen kymmenen vuoden jälkeen ainakin näillä näkymin jäädäkseen.
Aku Ankka-lehdessä on alettu julkaisemaan varsinkin 2000-luvulla erilaisia Puuhanurkka-alueita ja varsinkin Jukka Heiskasen aloitettua päätoimittajana on alettu arvostelemaan Disney-elokuvia ja muita, eikä vain Aku Ankkaa.
Yhteenvetona Aku Ankan tämän vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen on mennyt hyvin. Lehden tilaajamäärä on noussut paljon ja ennätyksiä on rikottu. Eri piirtäjiltä ja käsikirjoittajilta on julkaistu paljon tarinoita ja se on hyvä.
Jatkuu...
Aku Ankka-lehden taso on vaihdellut 2000-luvulla. Akkarissa on julkaistu monia tarinasarjoja ja Barksin klassikkoja, mutta lehteä on varsinkin viime vuosina täytetty paljon täytesarjoilla, jotka ovat n. 2-4 sivua pitkiä eikä niissä ole päätä eikä häntää.
Wanda Gattinon, Vicarin, Kari Korhosen, Carl Barksin, Heymansin veljesten sekä Don Rosan nimi on tullut tutuksi Aku Ankkoja selatessa. Vicarin piirtämiä johtosarjoja on julkaistu lähes joka akkarissa ja Gattinon ja muidenkin tarinoita vuosittain monia. Uusia tarinoita on nähty paljon, mutta Barksin, Gottfredsonin ja Murryn klassikkoja on silti nähty tarpeeksi.
Näiden tarinoiden lisäksi akkarissa on myös monesti joitakin heikompi tasoisia tarinoita, joiden pituus vaihtelee 2-4 sivun välillä. Näissä tarinoissa idea on yleensä heikohko ja käytetty eikä siinä ole mitään hauskaa. Lisäksi tarina on vängällä laitettu liian vähiin sivuihin ja niistä voisi luulla, ettei niihin olla edes panostettu.
Tarinasarjat ovat olleet monien mieleen ja niitä onkin julkaistu 2000-luvun aikana. Näitä ovat olleet mm. Flemming Andersenin Formula-sarja, Myyttinen saari, Roope ja ensilantti-saaga ja Taikaviitta vs. Superkonnat. Aku Ankassa nähtiin myös vuonna 2009 12-osainen Ankan elämää-sarja, joka julkaistiin Aku Ankan 75-vuotisjuhlien kunniaksi.
Jatkosarjoja on kuitenkin ollut ehkä hieman liian vähän. Viime vuosituhannella jatkosarjoja alkoi lähes jokaisessa lehdessä ja ne olivat usein kolmeosaisia. Nykyisin tällaisia sarjoja tehdään kuitenkin enää ani harvoin eikä vanhoja olla julkaistu klassikkoina. Nykyisten jatkosarjojen taso on mitä on. Tarinat ovat ennalta arvattavia eikä niissä ole mitään käännettä. Tarina vain kulkee ja kulkee, kunnes se on loppu.
2000-luvun puolessa välissä Jouluparaati-lehti teki paluun monen kymmenen vuoden jälkeen ainakin näillä näkymin jäädäkseen.
Aku Ankka-lehdessä on alettu julkaisemaan varsinkin 2000-luvulla erilaisia Puuhanurkka-alueita ja varsinkin Jukka Heiskasen aloitettua päätoimittajana on alettu arvostelemaan Disney-elokuvia ja muita, eikä vain Aku Ankkaa.
Yhteenvetona Aku Ankan tämän vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen on mennyt hyvin. Lehden tilaajamäärä on noussut paljon ja ennätyksiä on rikottu. Eri piirtäjiltä ja käsikirjoittajilta on julkaistu paljon tarinoita ja se on hyvä.
Jatkuu...
akkaridekkari
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 7
Viesti 221 -
02.01.2010 klo 18:15:24
Jonkinlaista viestintynkää. Olin unohtanut tämänhetkisen osiksen kokonaan, ja nyt ei oikein ehdi/jaksa kirjoitella... Helppo aihe kylläkin, tämän verran väänsin naurettavan nopeasti.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Mikä hyvää, mikä pahaa, vuosikymmen 00-09
Uuden vuosituhannen alussa on tapahtunut Aku Ankassa valtavasti muutoksia. Taso on alkanut paljolti laskea, sillä ideat alkavat olla käytettyjä. Tekijäkaarti on vaihtunut huomattavasti. Legenda Carl Barks kuoli, ja monen ihailema Don Rosa jäi eläkkeelle, mutta myös hyviä nuorukaisia on ilmaantunut, etupäässä pääasiassa Mikkiä tekevä käsikirjoittajapiirtäjä Casty. Monet tekijät ovat lyöneet itsensä läpi, esimerkiksi Kari Korhosen parhaat tarinat ovat syntyneet mielestäni juurikin menneellä vuosikymmenellä. Vicar on jatkanut hyvää ja varmaa työskentelyään, kuten jo kolmen edellisenkin vuosikymmenen aikana.
Pääasiassa Aku Ankka -lehdessä iloisuutta ovat herättäneet johto-, sekä jatkosarjat. Lehden johtosarjat ovat lähes poikkeuksetta olleet erittäin tasaisen hyvää kamaa. Usein niitä on nähty Vicarilta, mutta myös nuoret taiteilijat Korhonen, (Paco) Rodriques, Wanda Gattino ovat vakinaistuneet tyypillisiksi johtosarjataiteilijoiksi. Käsikirjoittajina ollaan nähty yhtä sun toista kansallisuutta, esimerkiksi Per Hedman on varsin yleinen nimi. Jatkosarjat ovat varsin usein ollet mahtavia. Don Rosalta ollaan nähty valtavasti loistavaa kamaa, kuten myös William van Hornilta. Carl Barksilta ja Paul Murrylta taas on julkaistu paljon mainioita klassikkouusintoja.
Pettymystä ovat herättäneet erityisesti nk. täytesarjat - yleensä noin nelisivuiset, erittäin tylsät, pitkitetyt ja jäykät huumorisarjat, joita on nähty aivan liikaa. Yleensä ne ovat lehtien selkeästi huonoimpia kertomuksia.
Vaikka tietokone- ja konsolipelit ovat kasvattaneet suosiotaan hurjasti, Suomen Aku Ankka on onnistunut päättyneellä vuosikymmenellä menestymään entistä paremmin. Pitkäaikainen päätoimittaja Markku Kivekäs jäi eläkkeelle ja nukkui pois, tilalle astui Jukka Heiskanen. Uusia julkaisuja on ilmestynyt tukku, kuten Barksin sarjoja julkaiseva Ankantekijät (alkaen 2002), Ankalliskirjasto (alkaen 2002) ja Aku Ankan aikakone (alkaen 2003).
//Ääkh, voiko miehistöjä vielä vaihtaa? Jos, niin vaihdan MysMasiin Vankan ja Iffin, DuDuun jäämme minä ja Niketin... En kerta kaikkiaan nyt ehdi kirjoittamaan lisää, siksi (Miitta-täti alkaa!).
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Mikä hyvää, mikä pahaa, vuosikymmen 00-09
Uuden vuosituhannen alussa on tapahtunut Aku Ankassa valtavasti muutoksia. Taso on alkanut paljolti laskea, sillä ideat alkavat olla käytettyjä. Tekijäkaarti on vaihtunut huomattavasti. Legenda Carl Barks kuoli, ja monen ihailema Don Rosa jäi eläkkeelle, mutta myös hyviä nuorukaisia on ilmaantunut, etupäässä pääasiassa Mikkiä tekevä käsikirjoittajapiirtäjä Casty. Monet tekijät ovat lyöneet itsensä läpi, esimerkiksi Kari Korhosen parhaat tarinat ovat syntyneet mielestäni juurikin menneellä vuosikymmenellä. Vicar on jatkanut hyvää ja varmaa työskentelyään, kuten jo kolmen edellisenkin vuosikymmenen aikana.
Pääasiassa Aku Ankka -lehdessä iloisuutta ovat herättäneet johto-, sekä jatkosarjat. Lehden johtosarjat ovat lähes poikkeuksetta olleet erittäin tasaisen hyvää kamaa. Usein niitä on nähty Vicarilta, mutta myös nuoret taiteilijat Korhonen, (Paco) Rodriques, Wanda Gattino ovat vakinaistuneet tyypillisiksi johtosarjataiteilijoiksi. Käsikirjoittajina ollaan nähty yhtä sun toista kansallisuutta, esimerkiksi Per Hedman on varsin yleinen nimi. Jatkosarjat ovat varsin usein ollet mahtavia. Don Rosalta ollaan nähty valtavasti loistavaa kamaa, kuten myös William van Hornilta. Carl Barksilta ja Paul Murrylta taas on julkaistu paljon mainioita klassikkouusintoja.
Pettymystä ovat herättäneet erityisesti nk. täytesarjat - yleensä noin nelisivuiset, erittäin tylsät, pitkitetyt ja jäykät huumorisarjat, joita on nähty aivan liikaa. Yleensä ne ovat lehtien selkeästi huonoimpia kertomuksia.
Vaikka tietokone- ja konsolipelit ovat kasvattaneet suosiotaan hurjasti, Suomen Aku Ankka on onnistunut päättyneellä vuosikymmenellä menestymään entistä paremmin. Pitkäaikainen päätoimittaja Markku Kivekäs jäi eläkkeelle ja nukkui pois, tilalle astui Jukka Heiskanen. Uusia julkaisuja on ilmestynyt tukku, kuten Barksin sarjoja julkaiseva Ankantekijät (alkaen 2002), Ankalliskirjasto (alkaen 2002) ja Aku Ankan aikakone (alkaen 2003).
//Ääkh, voiko miehistöjä vielä vaihtaa? Jos, niin vaihdan MysMasiin Vankan ja Iffin, DuDuun jäämme minä ja Niketin... En kerta kaikkiaan nyt ehdi kirjoittamaan lisää, siksi (Miitta-täti alkaa!).
Imfromfinland08
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 7
Viesti 222 -
02.01.2010 klo 19:43:01
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Mikä hyvää, mikä pahaa, vuosikymmen 00-09
Aku Ankka-lehti on nyt saanut vuosikymmenen päätökseen. Kaikki Akkarit on nyt tämän vuosikymmenen osalta julkaistu, ja monia asioita on tämän vuosikymmenen aikana koettu, hyviä ja pahoja sellaisia.
Moni asia on muuttunut Akkarissa, toki myös joitakin samoja asioita on 90-luvulta (tai sitä aiemmin) lähtien ollut Akkarissa. Uudet piirtäjät ovat tuoneet uusia tuulia Akkariin 2000-luvulla, he ovat tulleet vanhojen vakipiirtäjien rinnalle, ja jotkut jopa melkein ohi. Mainioita 2000-luvun Akkarin vakipiirtäjiä ovat olleet mm. Rodrigues, Ferioli, Korhonen, Wanda Gattino, Freddy Milton, nämä ovat toki piirtäneet jonkun verran tarinoita jo ennen 2000-lukua. Toki myös vanhojen piirtäjien töitä on nähty Akkarissa riittämiin, mikä on tietysti erinomainen asia. Vicar, Barks ja Rosa eivät ole menettäneet suosiotaan edes 2000-luvun loppupuolella. 2000-luvulla on tullut paljon uusia käsikirjoittajia, mainittakoon nyt esim. suomalainen kai Vainiomäki, jonka käsikirjoituksia ei ole vielä julkaistu montaakaan. Toki uusista ja vanhoista hyvistä piirtäjistä huolimatta Akkarissa näkee toisinaan vähän tasottomampiakin tarinoita, mutta niiden määrä on kuitenkin melko vähäinen.
Huono puoli on se, että Akkarissa julkaistaan joskus tarinoita, jonka pääosassa on jonkin monien mielestä huono (tai keskinkertainen) hahmo, joka tekee tarinasta varsin tylsän. Joinain vuosina näitä hahmoja, kuten Pepiä, Matami Mimmiä, Hiawathaa on nähty enemmän, joinain toisina vähemmän. Esim. Hiawatha-tarinoita ei tänä vuonna ole Akkarissa pahemmin ollut.
Tosin Akkarissa on nähty tämän vuosikymmenen aikana paljon aivan mahtaviakin tarinoita. Flemming Andersenin Formula-sarja on taatusti jäänyt monen mieleen. Tarina julkaistiin neljässä Akkarissa vuonna 2002.
Lehden ulkoasussa ei ole moitittavaa, ulkoasu on ollut hyvä jo ennen 2000-luvuka ja sitä se on edelleenkin. Toisinaan kansikuvat ovat tällä vuosikymmenellä olleet tylsiä, ja samojen piirtäjien kuvia on nähty liikaakin. Kuitenkin muuten ulkoasu on varsin sopiva, ei liian sekava, eikä aivan liian yksikertainen. Sisältökin on ollut ihan hyvää, tietysti tarinat, mutta myös toimituksen terveiset, erilaiset mainokset, ietotekstit, kuvat yms. tuovat lisäöväriä lehden sisältöön. Etenkin vuosikymmenen loppupuoliskolla on lehteen tullut lisää joitakin pieniä uudistuskia, jotka aina hieman parantavat lehteä, vähitellen.
Aku Ankan toimitukseenkin on tullut pieniä muutoksia tämän hienon vuosikymmenen aikana. 2000-luvun ensimmäiset vuodet Akkarin päätoimittajana toimi Markku Kivekäs, ja hän hoiti hommansa hyvin. Kun markku jäi eläkkeelle, hänen rooliinsa astui Jukka Heiskanen joka oli jo aiemminkin ollut toimituksessa töissä. Vuonna 2007 ilmestyi suru-uutinen, ex-päätoimittaja Markku Kivekäs oli menehtynyt. Kuitenkin myös Heiskanen on hoitanut työnsä varsin hyvin.
Akkarilla on ollut netissä omat sivunsa jo pitkään. Tosin vuoden 2008 maaliskuussa sivut kokivat suur-uudistuksen ja sivuille tuli paljon uutta sisältöä, mm. keskustelufoorumi. Myös toimitus on kirjoittanut omaa blogiaan sivuille maaliskuusta 08 lähtien, tosin viimeisen puolen vuoden aikana blogia on julkaistu aika harvoin.
Ns. "nolkyt"-vuosikymmenen aikana nähtiin myös paljon erikoisnumeroita ja jouluparaati-lehtiä. Monissa erikoisnumeroissa juhlittiin esim. jonkun hahmon synttäreitä, tai jotain piirtäjää. Monet erikoisnumeroista ovat olleet varsin hyviä, niissä on julkaistu melko paljon ihmisten toivesarjoja.
Yhteenveto: Akkarille tämä vuosikymmen on ollut varsin hyvä. Hyviä puolia on ollut huomattavasti enemmän kuin huonoja. Akkariin ei mitään mullistavia uudistuksia ole kuitenkaan tullut, vaan uudistukset ovat olleet pieniä. 2000-luvulla muutama Akkari-piirtäjä on tehnyt läpimurtonsa ja myös monta vanhaa konkaria on jatkanut aktiivisesti Ankka/Hiiri-tarinoiden tekemistä, esim. 2000-luvun alkupuolella Vicar ja Rosa, nykyään Ferioli, Milton, yms.
Aku Ankka-lehti on nyt saanut vuosikymmenen päätökseen. Kaikki Akkarit on nyt tämän vuosikymmenen osalta julkaistu, ja monia asioita on tämän vuosikymmenen aikana koettu, hyviä ja pahoja sellaisia.
Moni asia on muuttunut Akkarissa, toki myös joitakin samoja asioita on 90-luvulta (tai sitä aiemmin) lähtien ollut Akkarissa. Uudet piirtäjät ovat tuoneet uusia tuulia Akkariin 2000-luvulla, he ovat tulleet vanhojen vakipiirtäjien rinnalle, ja jotkut jopa melkein ohi. Mainioita 2000-luvun Akkarin vakipiirtäjiä ovat olleet mm. Rodrigues, Ferioli, Korhonen, Wanda Gattino, Freddy Milton, nämä ovat toki piirtäneet jonkun verran tarinoita jo ennen 2000-lukua. Toki myös vanhojen piirtäjien töitä on nähty Akkarissa riittämiin, mikä on tietysti erinomainen asia. Vicar, Barks ja Rosa eivät ole menettäneet suosiotaan edes 2000-luvun loppupuolella. 2000-luvulla on tullut paljon uusia käsikirjoittajia, mainittakoon nyt esim. suomalainen kai Vainiomäki, jonka käsikirjoituksia ei ole vielä julkaistu montaakaan. Toki uusista ja vanhoista hyvistä piirtäjistä huolimatta Akkarissa näkee toisinaan vähän tasottomampiakin tarinoita, mutta niiden määrä on kuitenkin melko vähäinen.
Huono puoli on se, että Akkarissa julkaistaan joskus tarinoita, jonka pääosassa on jonkin monien mielestä huono (tai keskinkertainen) hahmo, joka tekee tarinasta varsin tylsän. Joinain vuosina näitä hahmoja, kuten Pepiä, Matami Mimmiä, Hiawathaa on nähty enemmän, joinain toisina vähemmän. Esim. Hiawatha-tarinoita ei tänä vuonna ole Akkarissa pahemmin ollut.
Tosin Akkarissa on nähty tämän vuosikymmenen aikana paljon aivan mahtaviakin tarinoita. Flemming Andersenin Formula-sarja on taatusti jäänyt monen mieleen. Tarina julkaistiin neljässä Akkarissa vuonna 2002.
Lehden ulkoasussa ei ole moitittavaa, ulkoasu on ollut hyvä jo ennen 2000-luvuka ja sitä se on edelleenkin. Toisinaan kansikuvat ovat tällä vuosikymmenellä olleet tylsiä, ja samojen piirtäjien kuvia on nähty liikaakin. Kuitenkin muuten ulkoasu on varsin sopiva, ei liian sekava, eikä aivan liian yksikertainen. Sisältökin on ollut ihan hyvää, tietysti tarinat, mutta myös toimituksen terveiset, erilaiset mainokset, ietotekstit, kuvat yms. tuovat lisäöväriä lehden sisältöön. Etenkin vuosikymmenen loppupuoliskolla on lehteen tullut lisää joitakin pieniä uudistuskia, jotka aina hieman parantavat lehteä, vähitellen.
Aku Ankan toimitukseenkin on tullut pieniä muutoksia tämän hienon vuosikymmenen aikana. 2000-luvun ensimmäiset vuodet Akkarin päätoimittajana toimi Markku Kivekäs, ja hän hoiti hommansa hyvin. Kun markku jäi eläkkeelle, hänen rooliinsa astui Jukka Heiskanen joka oli jo aiemminkin ollut toimituksessa töissä. Vuonna 2007 ilmestyi suru-uutinen, ex-päätoimittaja Markku Kivekäs oli menehtynyt. Kuitenkin myös Heiskanen on hoitanut työnsä varsin hyvin.
Akkarilla on ollut netissä omat sivunsa jo pitkään. Tosin vuoden 2008 maaliskuussa sivut kokivat suur-uudistuksen ja sivuille tuli paljon uutta sisältöä, mm. keskustelufoorumi. Myös toimitus on kirjoittanut omaa blogiaan sivuille maaliskuusta 08 lähtien, tosin viimeisen puolen vuoden aikana blogia on julkaistu aika harvoin.
Ns. "nolkyt"-vuosikymmenen aikana nähtiin myös paljon erikoisnumeroita ja jouluparaati-lehtiä. Monissa erikoisnumeroissa juhlittiin esim. jonkun hahmon synttäreitä, tai jotain piirtäjää. Monet erikoisnumeroista ovat olleet varsin hyviä, niissä on julkaistu melko paljon ihmisten toivesarjoja.
Yhteenveto: Akkarille tämä vuosikymmen on ollut varsin hyvä. Hyviä puolia on ollut huomattavasti enemmän kuin huonoja. Akkariin ei mitään mullistavia uudistuksia ole kuitenkaan tullut, vaan uudistukset ovat olleet pieniä. 2000-luvulla muutama Akkari-piirtäjä on tehnyt läpimurtonsa ja myös monta vanhaa konkaria on jatkanut aktiivisesti Ankka/Hiiri-tarinoiden tekemistä, esim. 2000-luvun alkupuolella Vicar ja Rosa, nykyään Ferioli, Milton, yms.
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 7
Viesti 223 -
03.01.2010 klo 02:54:13
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Mikä hyvää, mikä pahaa, vuosikymmen 00-09
Kaksituhattaluvun ensimmäinen vuosikymmen on nyt takanapäin niin kaiken muunkin, kuin erityisesti Akkareiden osalta. Vuosikymmen 2000-2009 oli Akkareiden osalta varsin rikas niin hyvien kuin huonojenkin tarinoiden osalta.
Koko vuosikymmenen ajan Akkarin taso on pysynyt suhteellisen hyvänä, vaikka niitä pahojakin hyvien tarinoiden lamoja on ollut tässä viime vuosina. Mielestäni parhaimmillaan Akkari on 2000-luvun alussa vuosina 2000-2002. Silloin nähtiin ne tämän vuosikymmenen parhaimmat lehdet. Näiden kolmen vuoden aikana julkaistiin paljon hyviä jatkosarjoja ja johtosarjat sekä muut sarjat olivat nykyisiin verrattuna aivan omaa luokkaansa. Silloin ei juurikaan nähty nelisivuisia tynkiä, vaan lehdet koostuivat muutamasta hieman pidemmästä sarjasta ja se siitä ja hyvä niin, sillä lyhyet tarinat vain laskevat lehden tasoa. Näinä ensimmäisinä vuosina julkaistiin myös muutamia jo ihan maininnan arvoisia mestariteoksia, kuten Don Rosan tarinat ”Sammon salaisuus” ja ”Culebran liikenero” jotka olivat ensimmäiset kaksi ankkatarinaa mitä olen koskaan lukenut ja juuri näiden tarinoiden ansiosta aloin lukemaan Akkaria. Jos Akkarin taso olisi nykyään samanlainen kuin silloin, arvosanat nousisivat pilviin.
Vuosia 2003-2004 en sen sijaan pidä niin hyvinä, kuin kolmea ensimmäistä vuotta, mutta voittavat nekin helposti viime vuodet. Toki vuonna 2004 julkaistiin jälleen kolme huippuluokan Don Rosan tarinaa: ”Musta Ritari slurppaa jälleen”, ”Aarre lasimaljassa” ja ”Kirje kotoa” ja vuoden aikana nähtiin peräti kolme Rosan kansikuvaa (yksi jokaisesta tarinasta) mutta vuodelta 2003 en muista ainuttakaan erityisen hyvää tarinaa. Vuosi 2003 oli kuitenkin yleistasoltaan varsin mainio vuosi, eikä mitään erityisen huonoja lehtiä kyseiseltä vuodelta löydy, muttei myöskään mitään erityisempää valopilkkua.
Vuosi 2005 oli puolestaan jälleen erinomainen ja lehden taso nousi aikaisemmilta vuosilta. Vuonna 2005 nähtiin niin Rosan Cabalerro –tarina kuin Pohjoismainen erikoisnumerokin. Yleistaso oli vielä korkeammalla kuin kahtena aikaisempana vuonna, vaikka varsinaisia huipputarinoita nähtiinkin edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2005 julkaistiin vain yksinkertaisesti niin paljon sellaisia hyviä tarinoita, joista minä pidän. Suuret osat johtosarjoista olivat loistavia, eikä vielä tässäkään vaiheessa niitä tynkiä sen pahemmin nähty.
Vuosi 2006 jatkoi samaa rataa kuin mihin vuosi 2005 jäi. Yleistaso pysyi sopivan pituisten (ja –laatuisten) tarinoiden ansiosta korkealla. Lisäksi tänä vuonna saimme nauttia peräti kahdesta Don Rosan jatkotarinasta, jotka molemmat olivat kärkikastia. ’’Rahavirta’’ ja uskomaton ’’White Agony Creekin vanki’’. Vuosi alkoi myös mahtavasti Barksin ’’Kuningas Salomon kaivokset’’ –tarinalla.
Vuonna 2007 nähtiin loistavaa Barksia tarinoissa ’’Juovikas rubiini’’ ja ’’Milla Magian monet kasvot’’. Myös Rosa pääsi esille tänä vuonna klassisella tarinallaan ’’Hänen Majesteettinsa Roope Ankka’’ joka kuuluu parhaiden ankkatarinoiden alltime –listani parhaiden joukkoon. Vuosi 2007 sujui vielä kohtalaisen hyvin, mutta sitten alkoi ilmestyä ongelmia.
Olen tässä nyt pitkästi listannut viime vuosien parhaimmat puolet ja parhaat julkaistut tarinat. Ikävä kyllä vuosikymmenellä on ollut myös huonoja puoliä ja yhdeksänkymmentä prosenttia näistä huonoista puolista kasautuu vuosien 2008 ja 2009 harteille, sillä muista vuosista ei muutamien yksittäisten huonojen lehtien lisäksi juurikaan löydy niitä huonoja puolia. Kaksi viimeisintä vuotta ovat olleet yleistasoltaan varsin heikkoja ja tämä johtuu vain yhdestä asiasta: tyngistä. Vuonna 2008 Akkarin sivuille alkoi ilmestyä lyhyitä, useimmiten nelisivuisia (myös kaksi-, kolme- ja viisisivuisia tynkiä löytyi) lyhyitä tynkätarinoita, jotka lähes poikkeuksetta olivat ala-arvoisia. Niin lyhyeen sivumäärään ei vain yksinkertaisesti voi saada kunnon tarinaa mahtumaan ja usein näiden tarinoiden juonet ovatkin täyttä roskaa, piirroksista puhumattakaan, sillä monesti näiden lyhäreiden piirtäjiksi on valittu joitain ei-niin-kauhean-hyviä piirtäjiä, kuten vaikkapa iki-ihana Bernadó. Myös monien hyvien piirtäjien piirtäjänlahjoja haaskattiin laittamalla heitä piirtämään roskatarinoita. Monet vuosien 2008-2009 lehdet olisivat olleet erinomaisia ilman tynkiä, jotka tulivat pilaamaan lehdet ja lehtiä arvosteltaessa romauttivat lehden keskiarvosanan maanrakoon. En ymmärrä, miksi toimitus päätti julkaista tällaisia tarinoita. Nämä tarinat olisi ihan hyvin voinut korvata pidemmillä ja paremmilla tarinoilla, etenkin silloin kun tynkiä oli lehdessä useampi kuin yksi. Hyvä on, myönnetään että jotkut tyngät olivatkin ihan lukukelpoisia, mutta kaikista pahimpia olivat ne, joissa päähenkilönä oli joku muu, kuin joku meille tuttu hahmo (kuten Roope, Aku, ankanpojat, Iines jne.). Esimerkiksi vuotta 2008 häiritsi suunnattomasti iänikuiset Karhukopla-tyngät, joista eläväisimmin muistan erään nelisivuisen, jossa ei oikeastikaan ollut minkäänlaista juonta, vaan koplalaiset vain juttelivat ja haaveilivat siinä jotain ja siihen se sitten jäikin. Karhukoplatyngistä päästiin pitkälti eroon vuoden 2009 alkaessa, mutta silloin kuvioihin astuivat Pepin, Ison pahan suden, Matami Mimmin, yms. roskahahmojen tähdittämät tyngät. Tällöin myös tynkien julkaisutahti nousi huikeasti ja kun se oli pahimmillaan keväällä ja alkukesästä 2009, alkoi toimitukselle lähteä ikävää palautetta juuri näistä tyngistä ja pam – niiden julkaisutahti putosi heti ja syksyllä 2009 julkaistiinkin pääasiassa kolmitarinasysteemillä rakennettuja oikein mainioita peruslehtiä.
Vuodet 2008 ja 2009 olivat kuitenkin tynkiä lukuun ottamatta varsin mainioita vuosia, kuten edeltäjänsäkin. Vuonna 2008 nähtiin Barksin ja Rosan osalta tarinat ”Mayakeisarin kruunu”, ”Auringon poika”, ”Takaisin Klondikeen” ja ”Suurin kurpitsa”. Vuonna 2008 nähtiin myös viisiosainen Taikaviitta-saaga. Vuonna 2009 vuoden aloitti Barksin klassikko ”Kulmikkaat munat” ja vuoden aikana nähtiin myös erityisen paljon Rosaa tarinoissa ”Tyylittä taaplaten”, ”Mestaripuutarhuri”, ”Paino-ongelmia” ja ”Kymmenen avataran aarre”. Kyseisenä vuonna ei neljästä Rosa-tarinasta huolimatta nähty ainoatakaan Rosan kansikuvaa.
Johtosarjat ovat aina (kuten myös tällä vuosikymmenellä) olleet tärkeässä osassa Akkaria. Koko vuosikymmenen ajan johtosarjat ovat olleet peruslehtien parasta antia ja ensimmäisinä vuosina ne olivat oikeasti todella hyviä. Myös seuraavina vuosina johtosarjat olivat erinomaisia, kuten myös viimeisinä vuosina. Johtosarjojen osalta kaikista heikoin vuosi on mielestäni 2008, sillä silloin julkaistiin kaikista vähiten hyviä johtosarjoja, eivätkä ne hyvätkään olleet läheskään aina niin hyviä kuin muina vuosina. Parhaina vuosina johtosarjojen osalta sen sijaan pidän vuosia 2001, 2005 ja 2009.
Jatkan vielä mikäli herään huomenna ajoissa (jota kyllä epäilen näin myöhään valvomisen jälkeen), muussa tapauksessa tämä on tässä.
Kaksituhattaluvun ensimmäinen vuosikymmen on nyt takanapäin niin kaiken muunkin, kuin erityisesti Akkareiden osalta. Vuosikymmen 2000-2009 oli Akkareiden osalta varsin rikas niin hyvien kuin huonojenkin tarinoiden osalta.
Koko vuosikymmenen ajan Akkarin taso on pysynyt suhteellisen hyvänä, vaikka niitä pahojakin hyvien tarinoiden lamoja on ollut tässä viime vuosina. Mielestäni parhaimmillaan Akkari on 2000-luvun alussa vuosina 2000-2002. Silloin nähtiin ne tämän vuosikymmenen parhaimmat lehdet. Näiden kolmen vuoden aikana julkaistiin paljon hyviä jatkosarjoja ja johtosarjat sekä muut sarjat olivat nykyisiin verrattuna aivan omaa luokkaansa. Silloin ei juurikaan nähty nelisivuisia tynkiä, vaan lehdet koostuivat muutamasta hieman pidemmästä sarjasta ja se siitä ja hyvä niin, sillä lyhyet tarinat vain laskevat lehden tasoa. Näinä ensimmäisinä vuosina julkaistiin myös muutamia jo ihan maininnan arvoisia mestariteoksia, kuten Don Rosan tarinat ”Sammon salaisuus” ja ”Culebran liikenero” jotka olivat ensimmäiset kaksi ankkatarinaa mitä olen koskaan lukenut ja juuri näiden tarinoiden ansiosta aloin lukemaan Akkaria. Jos Akkarin taso olisi nykyään samanlainen kuin silloin, arvosanat nousisivat pilviin.
Vuosia 2003-2004 en sen sijaan pidä niin hyvinä, kuin kolmea ensimmäistä vuotta, mutta voittavat nekin helposti viime vuodet. Toki vuonna 2004 julkaistiin jälleen kolme huippuluokan Don Rosan tarinaa: ”Musta Ritari slurppaa jälleen”, ”Aarre lasimaljassa” ja ”Kirje kotoa” ja vuoden aikana nähtiin peräti kolme Rosan kansikuvaa (yksi jokaisesta tarinasta) mutta vuodelta 2003 en muista ainuttakaan erityisen hyvää tarinaa. Vuosi 2003 oli kuitenkin yleistasoltaan varsin mainio vuosi, eikä mitään erityisen huonoja lehtiä kyseiseltä vuodelta löydy, muttei myöskään mitään erityisempää valopilkkua.
Vuosi 2005 oli puolestaan jälleen erinomainen ja lehden taso nousi aikaisemmilta vuosilta. Vuonna 2005 nähtiin niin Rosan Cabalerro –tarina kuin Pohjoismainen erikoisnumerokin. Yleistaso oli vielä korkeammalla kuin kahtena aikaisempana vuonna, vaikka varsinaisia huipputarinoita nähtiinkin edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2005 julkaistiin vain yksinkertaisesti niin paljon sellaisia hyviä tarinoita, joista minä pidän. Suuret osat johtosarjoista olivat loistavia, eikä vielä tässäkään vaiheessa niitä tynkiä sen pahemmin nähty.
Vuosi 2006 jatkoi samaa rataa kuin mihin vuosi 2005 jäi. Yleistaso pysyi sopivan pituisten (ja –laatuisten) tarinoiden ansiosta korkealla. Lisäksi tänä vuonna saimme nauttia peräti kahdesta Don Rosan jatkotarinasta, jotka molemmat olivat kärkikastia. ’’Rahavirta’’ ja uskomaton ’’White Agony Creekin vanki’’. Vuosi alkoi myös mahtavasti Barksin ’’Kuningas Salomon kaivokset’’ –tarinalla.
Vuonna 2007 nähtiin loistavaa Barksia tarinoissa ’’Juovikas rubiini’’ ja ’’Milla Magian monet kasvot’’. Myös Rosa pääsi esille tänä vuonna klassisella tarinallaan ’’Hänen Majesteettinsa Roope Ankka’’ joka kuuluu parhaiden ankkatarinoiden alltime –listani parhaiden joukkoon. Vuosi 2007 sujui vielä kohtalaisen hyvin, mutta sitten alkoi ilmestyä ongelmia.
Olen tässä nyt pitkästi listannut viime vuosien parhaimmat puolet ja parhaat julkaistut tarinat. Ikävä kyllä vuosikymmenellä on ollut myös huonoja puoliä ja yhdeksänkymmentä prosenttia näistä huonoista puolista kasautuu vuosien 2008 ja 2009 harteille, sillä muista vuosista ei muutamien yksittäisten huonojen lehtien lisäksi juurikaan löydy niitä huonoja puolia. Kaksi viimeisintä vuotta ovat olleet yleistasoltaan varsin heikkoja ja tämä johtuu vain yhdestä asiasta: tyngistä. Vuonna 2008 Akkarin sivuille alkoi ilmestyä lyhyitä, useimmiten nelisivuisia (myös kaksi-, kolme- ja viisisivuisia tynkiä löytyi) lyhyitä tynkätarinoita, jotka lähes poikkeuksetta olivat ala-arvoisia. Niin lyhyeen sivumäärään ei vain yksinkertaisesti voi saada kunnon tarinaa mahtumaan ja usein näiden tarinoiden juonet ovatkin täyttä roskaa, piirroksista puhumattakaan, sillä monesti näiden lyhäreiden piirtäjiksi on valittu joitain ei-niin-kauhean-hyviä piirtäjiä, kuten vaikkapa iki-ihana Bernadó. Myös monien hyvien piirtäjien piirtäjänlahjoja haaskattiin laittamalla heitä piirtämään roskatarinoita. Monet vuosien 2008-2009 lehdet olisivat olleet erinomaisia ilman tynkiä, jotka tulivat pilaamaan lehdet ja lehtiä arvosteltaessa romauttivat lehden keskiarvosanan maanrakoon. En ymmärrä, miksi toimitus päätti julkaista tällaisia tarinoita. Nämä tarinat olisi ihan hyvin voinut korvata pidemmillä ja paremmilla tarinoilla, etenkin silloin kun tynkiä oli lehdessä useampi kuin yksi. Hyvä on, myönnetään että jotkut tyngät olivatkin ihan lukukelpoisia, mutta kaikista pahimpia olivat ne, joissa päähenkilönä oli joku muu, kuin joku meille tuttu hahmo (kuten Roope, Aku, ankanpojat, Iines jne.). Esimerkiksi vuotta 2008 häiritsi suunnattomasti iänikuiset Karhukopla-tyngät, joista eläväisimmin muistan erään nelisivuisen, jossa ei oikeastikaan ollut minkäänlaista juonta, vaan koplalaiset vain juttelivat ja haaveilivat siinä jotain ja siihen se sitten jäikin. Karhukoplatyngistä päästiin pitkälti eroon vuoden 2009 alkaessa, mutta silloin kuvioihin astuivat Pepin, Ison pahan suden, Matami Mimmin, yms. roskahahmojen tähdittämät tyngät. Tällöin myös tynkien julkaisutahti nousi huikeasti ja kun se oli pahimmillaan keväällä ja alkukesästä 2009, alkoi toimitukselle lähteä ikävää palautetta juuri näistä tyngistä ja pam – niiden julkaisutahti putosi heti ja syksyllä 2009 julkaistiinkin pääasiassa kolmitarinasysteemillä rakennettuja oikein mainioita peruslehtiä.
Vuodet 2008 ja 2009 olivat kuitenkin tynkiä lukuun ottamatta varsin mainioita vuosia, kuten edeltäjänsäkin. Vuonna 2008 nähtiin Barksin ja Rosan osalta tarinat ”Mayakeisarin kruunu”, ”Auringon poika”, ”Takaisin Klondikeen” ja ”Suurin kurpitsa”. Vuonna 2008 nähtiin myös viisiosainen Taikaviitta-saaga. Vuonna 2009 vuoden aloitti Barksin klassikko ”Kulmikkaat munat” ja vuoden aikana nähtiin myös erityisen paljon Rosaa tarinoissa ”Tyylittä taaplaten”, ”Mestaripuutarhuri”, ”Paino-ongelmia” ja ”Kymmenen avataran aarre”. Kyseisenä vuonna ei neljästä Rosa-tarinasta huolimatta nähty ainoatakaan Rosan kansikuvaa.
Johtosarjat ovat aina (kuten myös tällä vuosikymmenellä) olleet tärkeässä osassa Akkaria. Koko vuosikymmenen ajan johtosarjat ovat olleet peruslehtien parasta antia ja ensimmäisinä vuosina ne olivat oikeasti todella hyviä. Myös seuraavina vuosina johtosarjat olivat erinomaisia, kuten myös viimeisinä vuosina. Johtosarjojen osalta kaikista heikoin vuosi on mielestäni 2008, sillä silloin julkaistiin kaikista vähiten hyviä johtosarjoja, eivätkä ne hyvätkään olleet läheskään aina niin hyviä kuin muina vuosina. Parhaina vuosina johtosarjojen osalta sen sijaan pidän vuosia 2001, 2005 ja 2009.
Jatkan vielä mikäli herään huomenna ajoissa (jota kyllä epäilen näin myöhään valvomisen jälkeen), muussa tapauksessa tämä on tässä.
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 7
Viesti 224 -
03.01.2010 klo 11:37:11
Onko kukaan hereillä? Missä ihmeessä tulokset viipyvät?
akkaridekkari
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 7
Viesti 225 -
03.01.2010 klo 11:41:33
Here we go.
Sorsakylän osakilpailun tulokset:
Yksilöt:
1. Aku Vankka - 5926 - 10 p.
2. Imfromfinland08 - 3415 - 8 p.
3. kirja - 3113 - 6 p.
4. Karhula - 2025 - 4 p.
5. akkaridekkari - 1731 - 3 p.
Tallit:
MysMas - 18 p.
WF - 6 p.
KPw - 4 p.
DuDu - 3 p.
Kokonaistilanne (4/6 kaudesta takana):
Yksilöt:
1. Aku Vankka - 39 p.
2. Imfromfinland08 - 23 p.
3. kirja - 22 p.
4. Toke - 14p.
5. Eltharion - 12p.
6. akkaridekkari - 9,5p.
7. Karhula - 7p.
8. Hiidenkirnu - 4p.
9. Ankkaristi - 2,5p.
10. Niketin - 0,5p.
=. wierii2 - 0,5p.
=. Bomber - 0,5p.
Tallit:
1. MysMas - 65 p.
2. WF - 34 p.
3. KPw - 21 p.
4. DuDu - 7 p.
5. MCD - 4 p.
6. KPwII - 3,5 p.
7. WF-B - 0,5 p.
Hyvä aihe, mutta taso oli heikko. Eikä Oheistuotteet -aihe lupaa kyllä juuri parempaa...
MysMas on käytännössä varmistanut mestaruuden. The Duckburg Ducks on kakkostallina hienosti neljäntenä.
Tämän päivän aikana katsotaan MysMasin ja DuDun tavoite, yritetäänkö kaikkien aikojen tallipiste-ennätystä, vai hilataanko DuDua palkintopallille... Ilmoittelen siis tallijaot viimeistään huomenissa.
Sorsakylän osakilpailun tulokset:
Yksilöt:
1. Aku Vankka - 5926 - 10 p.
2. Imfromfinland08 - 3415 - 8 p.
3. kirja - 3113 - 6 p.
4. Karhula - 2025 - 4 p.
5. akkaridekkari - 1731 - 3 p.
Tallit:
MysMas - 18 p.
WF - 6 p.
KPw - 4 p.
DuDu - 3 p.
Kokonaistilanne (4/6 kaudesta takana):
Yksilöt:
1. Aku Vankka - 39 p.
2. Imfromfinland08 - 23 p.
3. kirja - 22 p.
4. Toke - 14p.
5. Eltharion - 12p.
6. akkaridekkari - 9,5p.
7. Karhula - 7p.
8. Hiidenkirnu - 4p.
9. Ankkaristi - 2,5p.
10. Niketin - 0,5p.
=. wierii2 - 0,5p.
=. Bomber - 0,5p.
Tallit:
1. MysMas - 65 p.
2. WF - 34 p.
3. KPw - 21 p.
4. DuDu - 7 p.
5. MCD - 4 p.
6. KPwII - 3,5 p.
7. WF-B - 0,5 p.
Hyvä aihe, mutta taso oli heikko. Eikä Oheistuotteet -aihe lupaa kyllä juuri parempaa...
MysMas on käytännössä varmistanut mestaruuden. The Duckburg Ducks on kakkostallina hienosti neljäntenä.
Tämän päivän aikana katsotaan MysMasin ja DuDun tavoite, yritetäänkö kaikkien aikojen tallipiste-ennätystä, vai hilataanko DuDua palkintopallille... Ilmoittelen siis tallijaot viimeistään huomenissa.