Keskustelujen arkisto

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Miksi luen Aku Ankkaa?
Aku Ankka on Suomen suosituin sarjakuvalehti. Sen suosiolle täytyykin olla perusteita, syitä. Seuraavassa yritän saada perusteet esille.

Aku Ankka on erittäin opettavainen sarjakuvalehdeksi. Edellämainittua mielipidettäni täydentää seuraava fakta: Kaikki ensimmäisellä luokalla olevat saavat erikoislehden ilmaiseksi. (Se sisältää yksisivuisia vitsisarjoja ja korkeintaan yhden kunnon tarinan. Lehden tarkoitus on opettaa lukemaan.)

Aku Ankka on täynnä hyvää huumoria. Se ei ole huonohuumorinen lehti, joten se soveltuu kaikille. Muita esimerkkejä hyvähuumorisista sarjakuvista on esimerkiksi Tenavat ja Karvinen. Muun muassa Viivi ja Wagner sisältää hyvää huumoria, mutta se ei sovellu kaikille, toisin kuin Aku Ankan huumori. Aku Ankka on kuitenkin eräissä asioissa kaikkia edellämainittuja parempi. Käsittelen ne faktat myöhemmin.

Aku Ankka on todella monipuolinen. Lehti ei ole täynnä itseääntoistavia tarinoita. Se on yksi pääsyistä, miksi luen Aku Ankkaa. Toisin kuin muissa useissa sarjakuvissa (/sarjakuvalehdissä), Aku Ankka ei ole täynnä neliruutuisia vitsisarjoja. Aku Ankka-lehdessä on kunnon tarinoita. Joitain yksisivuisiakin (vitsi)sarjoja on, mikä on plussaa erääseen tärkeään kriteeriin, vaatimukseen: Monipuolisuuteen.

Aku Ankka on täynnä mahtavaa suomen kieltä. Kuinka usein teksteissä, varsinkaan sarjakuvissa, käytetään niin opettavaista kieltä? Mielestäni alle prosentissa kirjoituksista. Aku Ankka on herättänyt eloon kunnon kirjakielen, mikä on valitettavasti hukkumassa nykypäivänä. Kuitenkin Aku Ankassakin käytetään paikoitellen puhekieltä, kun joku henkilö (esimerkiksi Hessu tai Hessun tapainen) puhuu.

Aku Ankan monipuolisuutta kuvaa se, että piirtäjiä on useita. Esimerkiksi edellämainitsemiani Tenavia teki vain yksi piirtäjä, jonka takia julkaisutahti ei ollut kovin nopea. Ihmiset vanhenevat, ja Tenavien tekeminenkin on loppunut. Toista on Aku Ankassa. Piirtäjiä ja käsikirjoittajia on roppakaupalla, ja onhan kerran lukijakin tehnyt käsikirjoituksen ja erääseen Don Rosan tarinaan lukija antoi kunnon aiheen. Jos yksi piirtäjä kuolee, muut jatkavat. Aina tulee uusia piirtäjiä. Se pitää Aku Ankan elossa ja lisää ankkojen mielenkiintoisuutta.

Aku Ankka on todella kansainvälinen lehti. Se ei ole haitaksikaan, vaan päinvastoin. Lehti lisää kansainvälisyyttä maailmalla ja eri valtiot tulevat tunnetummaksi. Kuinka moni esimerkiksi tiesi Suomen sijainnin ennen Don Rosan Kalevala-aiheista tarinaa, joka käski ihmiset etsimään lisätietoa? Muutenkin Akkarin avulla voi saada ystäviä ympäri maailmaa, esimerkiksi kansainvälisillä Aku Ankka-keskustelufoorumeilla. Lisäksi Aku Ankan välityksellä voi saada uusia suomalaisia ystäviä, kun muistaakseni ennen lehdessä oli kirjeenvaihtopalsta.

Akkariin on äärimmäisen helppo samaistua. Hahmot, kuten äärimmäisen epäonninen Aku ja täysin päinvastainen uskomattoman onnekas Hannu, herättävät ihmisissä tunteita. Tunteet vaikuttavat kaikkeen tekemiseen todella paljon. Ihmiset valitsevat paljon asioita tunteiden perusteella. Kuten vaikka Aku Ankan lukemisen. Erilaisten hahmojen erot saavat Aku Ankka-lehden tuntumaan inhimilliseltä. Kuitenkin se on täysin uskomaton.

Toisin kuin esimerkiksi Tenavat (noin sata sivua vuodessa) tai Karvinen (useimmiten vain sanomalehtiin strippisarjakuvia plus poikkeukset), Aku Ankka ilmestyy todella usein. Yksi numero tulee kerran viikossa. Se on yksi tärkeä syy Akkarin suosioon. Aku Ankka ei kerkiä unohtua siinä ajassa eikä vaivana ole turha odottaminen. Valitettavasti jotkut ihmiset kyllästyvät Akkarin lukemiseen, kun sitä tulee niin usein. Koska Aku Ankkaa tulee niin usein, odottamisen tunne on poissa ja kokee saavansa rahalleen vastinetta. Aku Ankkaan siis ei petytä kovin usein, tosin se johtuu monista muistakin asioista kuin edellämainitsemastani.

Aku Ankan ulkoasu on mielestäni(kin) mainio. Se ei ole sekava tai tarjoa liikaa asioita, kuten esimerkiksi Aku Ankan nettisivujen etusivu. Kansi on yleensä hienon yksinkertainen, lehdessä on muutama sivu mainoksia ja lisäksi sivu/kaksi toimitusten mielipiteitä ynnä muuta senlaista sekä tarinat. Toimitussivujen alalaidassa on laatikossa kaikki ''tarpeellinen''. Sieltä löytyvät tiedot, joita saatat tarvita esimerkiksi tilatessasi lehteä. Ennen ne olivat sekavasti sivujen alalaidassa, mutta nykyinen versio on selvästi selkeämpi ja parantaa Akkarin ulkoasua.

Mainitsen vielä uudestaan huumorin, koska se on melko tärkeä asia, joka saa ihmiset lukemaan Aku Ankkaa. Huumori on yksinkertaista, mutta joissain tapauksissa se viittaa johonkin (esimerkiksi Don Rosalla). Huumori sopii kaikille. Se on harvinaista sarjakuvissa. Koska se sopii kaikille, kaikki (myös vanhemmat ihmiset) voivat lukea Aku Ankkaa. Harmillisesti tuota ei ymmärretä, vaan luullaan Akkarin olevan normaali sarjakuvalehti, joka soveltuu vain lapsille. Stereotypiat olisi mielestäni hyvä korjata. Esimerkiksi korjaamisesta sopii vaikka televisiomainos, johon kootaan julkkiksia, jotka lukevat Aku Ankkaa. Lehdessähän samantapainen on ollut, siinä esimerkiksi Kalle Palander puheli jotain Akkareista. Mutta aikuiset eivät löydä Akkaria ja ymmärrä sen lukemisen kannattavuutta Akkarista.

Kaikenkaikkiaan ihmiset eivät ymmärrä sarjakuvienkin olevan muoto taiteesta. Aku Ankkakin kärsii siitä. Sarjakuvien keksiminen ja hyvän lopputuloksen saaminen on haastavaa. Se käykin työstä. Akkarin parissa työskennelläänkin paljon. Esimerkiksi Don Rosalla ei tietääkseni ole muuta työtä. Kuvien piirtäminen käy taiteesta. Ovathan taulutkin vain piirrettyjä kuvia. Sarjakuvissa se on sama asia, tosin pienellä käsikirjoituksella. Miksi sarjakuvat eivät siis kävisi taiteesta? Kaikenkaikkiaan ihmisten ennakkoluulot sarjakuvista ovat kamalia. Sitä pahentaa esimerkiksi se, että useissa painotuotteissa sarjakuvia halveksitaan ja niitä ei pidetä opettavaisina. Toisin kuitenkin on. Aku Ankan opettavaisuuden (hyvä kieli, lukutaito ja niin edelleen) olen jo käsitellyt aikaisemmin. Miksi kuitenkin esimerkiksi asiallinen Helsingin Sanomat pitäisi sarjakuvia, jos ne olisivat turhia? Valitettavasti kuitenkaan useimmat ihmiset eivät käsittele asioita tältä kantilta.

Jos Aku Ankka olisi huono tai turha, miksi sillä olisi niin suuri levikki kuin nyt? Suomessa Akkarin hyviä puolia on tajuttu mainiosti, mutta mielestäni parempaankin pystytään. Suuri levikki väkilukuun suhteutettuna johtuu mielestäni siitä, että Aku Ankan ulkoasu on selkeä ja toimituksella on ammattitaitoa. Ulkomailla asiat eivät valitettavasti ole näinkään hyvin. Siksi useissa valtioissa levikki jää jopa Suomen alapuolelle, vaikkakin Suomessa on kyseessäolevia valtioita paljonkin pienempi väkiluku.

Edes Aku Ankka ei ole täydellinen. Esimerkiksi mainostaminen Suomessa ei ole täydellistä. Ymmärrän kyllä, että rahaa ei ole paljoa, mutta mainostamalla saisi pinon aikuisasiakkaita. Lisäksi Aku Ankka ei mielestäni huomioi tarpeeksi erilaisia juhlapäiviä. Esimerkiksi Akun satavuotisjuhlalle sata sivua suuri lehti ja sadan piirtäjän nimikirjoitus tai muuta senlaista, niin ainakin sille numerolle tulisi paljonkin lukijoita. Se ei tosin ole kovin helppoa (eikä ilmaista).

Seuraava epätäydellisyyskohta käsittelee Aku Ankka-sarjakuvia yleisesti, ei vain suomalaista lehteä.
Sarjakuvat ovat menossa huonompaan suuntaan, koska lehtiin alkaa tulla huonompia sarjakuvia. Lehdissä on siis selvästi heikompi julkaisukynnys kuin aikaisemmin. Se johtuu vain siitä, että vanhat piirtäjät alkavat lopetella uriaan. Uusia tulee, mutta vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. Uusia piirtäjä tulee paljon ja jotkin heistä ovat taitavia, mutta valitettavasti kaikki eivät. Esimerkiksi Don Rosan huumori on todella mahtavaa, mutta kukaan muu ei käytä lähellekään niin hyvää huumoria. Kukaan ei siis ole korvannut Don Rosaa. Toinen vanha tärkeä hahmo on tietenkin Carl Barks. Hän oli todella aktiivinen ja tuottoisa, sillä häneltä tuli sarjakuvia luultavasti nopeammin kuin keneltäkään muulta. Kun nykyään ei ole niin nopeita kirjoittajia, sarjakuvia tulee hitaammin ja huonompia pitää julkaista. Varsinkin meillä Suomessa on siinä mielessä heikko tilanne, kun lehtemme ilmestyy kerran viikossa.
Kuitenkin ei-kovin-hyvin on ollut jo 1960-luvulla, jolloin julkaisukynnys oli äärimmäisen matala, ja surkeatkin piirtäjät saivat helposti tarinoitaan läpi. Onneksi se on hieman parantunut nykypäivään mennessä.

Seuraavaksi käsittelen omaa lukuhistoriaani.

2000-luvun puolella kuulin ensimmäisen kerran Aku Ankasta. Myöhäinen ajankohta selittyy sillä, että en ollut saanut tietokonetta internetillä ennen joulua vuonna 2006. Lisäksi en roikkunut kaupoissa, joissa olisin saattanua Akkareita nähdä. Vuonna 2001 tai 2002 aloin tilata Akkaria, mutta sen ajan lehteni ovat jo ties missä. Osa on kaapissa. Vuodesta 2003 lähtien aloin kansioimaan Akkareita. Omaa ykkösluokkani lehteä en ole kansioinut, vaikka sekin on tallessa. Jossain. Kai. Lisäksi luen paljon muitakin Aku Ankka-julkaisuja, kuin Aku Ankka-lehteä, paljon muitakin sarjakuvia ja vaikka kuinka paljon kirjoja.
Saan ankkajulkaisuja myös muuten kuin ostamalla. Saan niitä paljon lahjoina ja ennen eräs sukulaiseni antoi minulle vanhoja lehtiä.

Eniten pidän tarinoista, jotka ovat Don Rosan tekemiä, koska hänen huumorinsa on erittäin hauskaa. Hän viittaa todellisuuteen, joihinkin tarinassa edellämainittuihin asioihin tai stereotypiohin todella taidokkaasti, koska ne saavat hymyilemään itseni (ja se on harvinaista). Don Rosan vitsit ovat todella ennennäkemättömiä ja täysin hänen omaa käsialaansa. Se on yksi syy, miksi pidän Don Rosasta niin paljon. Edellämainittujen takia/ansiosta luen Rosan tarinat yhä uudelleen ja uudelleen ja pidän niistä paljon. Siksi voinkin sanoa, että ne ovat vaikuttaneet omaan lukemiseeni todella paljon.
Ensimmäinen tarina, jonka muistan lukeneeni, on Don Rosan tekemä.

Myös Barks on vaikuttanut lukemiseeni paljon, joskin paljon vähemmän kuin Rosa. Entisaikojen tarinat ovat melkeinpä vain Barksin tekemiä. Siispä olen lukenut paljon Barkstarinoita, joten ne ovat vaikuttaneet. Ilman Barksia tuskin minäkään olisin Akkareita lukenut, koska niitä tuskin olisi ollut.

Akkareita säilytän (ja samalla keräilen) yksinkertaisesta syystä. Ne ovat liian hyviä poisheitettäviksi. Niitä voi lukea yhä uudestaan ja uudestaan, kun joitain muita julkaisuja ei pysty. Akkarit ovat pala, ja todellakin tärkeä senlainen, omaa lukemistani. En kuitenkaan ole oppinut lukemaan niiden avulla. Opin sen taidon itsestään.

~kirja

Yksärit. Muuten yksi parannus kumotaan (hukkuminen).

Suhteellisen harvoin? :D 3-6h/vrk.

~kirja

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Aku Ankka-lehti eli akkari on viihdyttänyt meitä lukijoita jo vuodesta 1951. Monet ovat lukeneet akkaria sukupolvesta toiseen. Tällä hetkellä akkari käsittääkseni tilataan satoihin tuhansiin koteihin ja sen levikki on noin 375 000 (muistaakseni). Aku Ankka-lehtiä on myös julkaistu muiden maiden kielillä ja ulkomaillakin Akkarit ovat saavuttaneet aika paljon suosiota (Mikki Hiiri enemmän). Mutta miksi kaikki lukevat akkaria, miksi se on niin suosittu? Sitä käsittelen tässä tekstissäni.

Jotkut, jotka eivät ole koskaan lukeneet Akkaria, saattavat luulla, että se on tarkoitettu pelkästään vauvoille. Näin ajattelevat varsinkin aikuiset. Näin ei todellakaan ole. Mutta usein, kun he ovat vähän Akkaria lukeneet, niin he jäävät siihen koukkuun. usein Akkaria lukevat noin 6-20-vuotiaat, mutta mielestäni todella monet nelikymppisetkin lukevat Aku Ankkaa. Yli 60-vuotiaat eivät lue Akkareita kovin yleisesti ottaen. Olen tosin huomannut, että ikähaitarin yläpää on vähän noussut AA:n suhteen. On sääli, että joillekin Akkarifaneille nauretaan, koska he lukevat Aku Ankkaa. Eli tietyissä piireissä Aku Ankan asema ei ole kovin hyvä.

Monet lukevat Aku Ankkaa varmaankin sen takia, että Aku on viihdyttävä hahmo. Hänen toilailujaan katselee ja lukee hyvin mielellään. Aku on niin mukaansatempaava hahmo, ja aika sympaattinenkin. Akulle yleensä tapahtuu kaikkea, mihin ei yleensä normaalielämässä törmää. Sen takia lukijoilta ei lopu mielenkiinto Akkareita kohtaan. Osa lukee myös Akkaria monien muiden hahmojen takia, kuten Roopen.

Akkari ilmestyy myös varsin usein, eli kerran viikossa. Tämä on monille ihan sopiva ilmestymistiheys. Aika moni sarjakuvalehti ilmestyy vain kerran kuussa. Näihin verrattuna kerran viikossa kuulostaa oikein hyvältä.

Yksi positiivinen asia Akkareissa on opettavaisuus. Usein Akkari ei anna huonoa esimerkkiä pienemmille. Itse olen oppinut Ala-asteella kirjoittamaan paremmin, todennäköisesti Akkarin ansiosta. Luulisin, että toimitus on yrittänyt julkaista Akkareissa tarinoita, jotka sopivat kaikenikäsille.

Jotkut ihmiset eivät tykkää, että heidän lapsensa lukevat Akkareita kokoajan. Monen suusta saattaakin kuulua esim. ”Mikset lukisi vaihteeksi jotain muuta kuin niitä Akkareita?”. Mielestäni se ei edes ole tarpeen itseni kohdalla ainakaan. Pelkkä sarjakuvienkin lukeminen on sivistävää, varsinkin Akkarin lukeminen.

Hyvä asia on, että Akkari-lehden paperin materiaali on aika hyvää. kansien paperi on ihan sopivaa ja muidenkaan sivujen paperi ei rikkoudu kovinkaan helposti. Tosin jo paperille tippuu esim. jotain juotavaa, niin juomatahra tekee sivusta hauraamman.

Pientä hyvää lisää Akkareihin tuo hyvä historian ja-maantideon tuntemus. Joskus suomentaja joutuu tekemään pientä tutkimustyötä, mutta usein meidän toivomme, käsikirjoittajat tekevät pientä tutkimustyötä, jotta he voivat lisätä ihka oikeita tietoja tekeillä olevaan sarjakuvaan. Kun tarinoihin laittaa ihan oikeita faktoja, niin se tekee tarinoista todellisentuntuisemman. Mutta tietysti niitä fiktioitakin pitää Akkarissa olla, ja niitä siellä usein onkin.

Monella vasta Akkarin lukemisen aloittaneille tuskin ennen ensimmäisiä lukemisia on kertynyt hahmosta tai lehdestä mitään ennakkoluuloja. Myös hyvät piirrokset tekevät monen mielestä Akkarista hyvän (samoin kuin käsikirjoituksetkin). Piirtäjät ovat yksi tärkeimmistä asioista akkarin suhteen. Tärkeimpiä vaikuttajia ovat olleet, Vicar, Rosa, Barks, Strobl, Branca ja kumppanit. Mm. ilman Vicarin hienoja johtosarjoja Aku Ankka ei olisi yhtä hyvä lehti kuin se nyt on. Monet muutkin pitävät Vicaria todella tärkeänä taiteilijana Akkarin kannalta. Barks on kuitenkin Vielä tärkeämpi. Markku Kivekäs elämänsä aika ehti todeta, että ilman Barksia ei välttämättä olisi Akkariakaan. Useimmat 50-luvun Akkareiden tarinat olivat Barksin tekemiä. Nykyään tärkeitä piirtäjiä lehdelle ovat mm. Vicar, Korhonen, Barks, hollantilaiset piirtäjät ja pari espanjalaista piirtäjää.

On hyvä, että piirtäjiä tulee monista eri maista. Jos piirtäjiä ei tulisi muualta kuin Suomesta, niin Akkarissa nähtäisiin lähinnä Korhosen piirtämiä ja Vainiomäen käsikirjoittamia tarinoita. Silloin Akkari ilmestyisi todennäköisesti vain ehkä kuusi kertaa vuodessa. Tämän takia mm. italialaiset piirtäjät ovat äärimmäisen tärkeitä, samoin kun amerikkalaisetkin. Myös kuuluisa amerikkalainen sarjakuvataiteilija Carl Barks on tärkeä tukipilari Aku Ankka-lehdelle. Sarjakuvapiirtäminenkin on taidetta, joten Esim. suomalaista Kari Korhosta voi ihan hyvin kutsua taiteilijaksi.

Eräs syy, että luemme Akkareita aikuisinakin, on se, että lapsena olemme tottuneet lukemaan niitä jo ihan pikku natiaisesta saakka. Tämän jälkeen niistä on tullut lievästi riippuvaisiksi ja niistä on vaikea luopua. Jos olisin itse alkanut lukea akkareita vasta näin 15-vuotiaana, niin en usko, että olisin niistä kovinkaan kiinnostunut. Niin se vaan menee. Tässä oli muutama aika tärkeää syytä sille, miksi oma kotimaan kansamme Akkaria lukee. Monien mielestä yksi Akkarin huonoista puolista on sivumäärä, tosin usein hyvät tarinat korvaavat lehden paksuuden, eikä lukijoita ala kismittämään, kuinka nopeasti he lehden lukevat. Tämän ansoista Akkari ei kuitenkaan ole ihan täydellinen lehti. Väitän, että Akkarin kulta-aikaa oli ehkäpä 90-luku. Tuolloin monet odottivat innolla Akkaria keskiviikkoisin. Mahdollisesti he tarkistivat, että oliko juuri sen päivän lehdessä Don Rosan tarinoita. Toivesarjatkin kohottavat AA:n tasokkuutta, ja tietenkin suosiota. 90-luvulla lehtien tarinoiden tekijätkin paljastettiin koko kansalle.

Muita ihan lähes yhtä tärkeitä syitä ovat mm. kielenkäyttö, lehden ulkoasu ja ilmestymisajat. Kielenkäyttö Akkareissa on vuosien varrella ollut varsin hyvää, ja onpahan Akkari saanut hyvästä kielenkäytöstä jonkun palkinnonkin. Usein suomentajat käyttävät joitakin hassuja lausahduksia tarinoissa mm. ”Kaada se litku takaisin lehmään”. Hyvä, että Akkarissa julkaistavilla tarinoilla on paljon suomentajia. Välillä joku yksittäinen henkilö suomentaa tarinoita ja välillä osa toimituksen porukasta. Akkari myöskin ilmestyy sopivaan viikonaikaan, juuri keskiviikkona, jolloin saa aina pientä piristystä arkiseen raatamiseen.Lehden ulkoasukin on tärkeä asia koko lehdelle. Tässä kohtaa kannattaa turvautua hyviin kansikuvapiirtäjiin. Michel Nadorp on tehnyt äärettömän monia kansikuvia 2000-luvulla. Myös muut hollantilaispiirtäjät ovat tehneet paljon kansikuvia. Myös mainoksia Akkareissa on. Kaikki mainokset eivät ole tärkeitä, mutta on varsin hyvä, että lehdessä mainostetaan esimerkiksi jotain uutta sarjakuvajulkaisua, joka on vastikään ilmestynyt kauppoihin. Myös huumorintaju on aika tärkeä osa lehteä. Välillä joutuu oikein nauramaan, kun Akulle ja kumppaneille sattuu ja tapahtuu.

Mainittakoon nyt vielä, että pienenä Aku Ankka voi kasvattaa sanavarastoakin, ainakin hiukan. Pelkästään Aku Ankan lukemisen ansiosta aloin pienenä käyttää paria sanaa, joita en ilman Aku Ankan lukemista käyttäisi.

Aihehan oli kertoa henkilökohtaisista kokemuksista ja tuntemuksistani Akkaria kohtaan, joten seuraavaksi käsittelen niitä. Mielestäni Aku Ankka-lehti (myös monet muut Disney-julkaisut) on todella hyvä lehti, ehkä jopa paras sarjakuvajulkaisu.

Ensimmäiset Aku Ankat luin varmaan 6-vuotiaana, ja jo silloin lehti vaikutti todella hyvältä. Silloin en tosin aina jaksanut lukea tarinoita kunnolla, mutta ainakin katsoin tarkasti joka ikisen sarjakuvaruudun. Nykyään tietysti luenkin puhekuplat huolella, mutta tuo sarjakuvaruutujen tuijottaminen on pysynyt tavoissani edelleen. Minulle alettiin tilaamaan Aku Ankkaa, kun olin 7-vuotias, eli lehti on tullut minulle jo noin 8 vuotta. Eli Akkarin tilaus meidän kotiin alkoi aika myöhään, kun vanhempani eivät tuolloin lukeneet Akkareita. He kyllä lukivat pienenä Akkareita, mutta minulle ei ole säästynyt yhtään heidän vanhoja Akkareitaan. Ne kaikki on heitetty roskiin pari-kolmekymmentä vuotta sitten. Ensimmäinen mieleenpainuva tarina, jonka luin pienenä, oli Andersenin piirtämä Formula-sarja. Olin jo tuolloin kiinnostunut formuloista, joten tuo tarina todella herätti mielenkiinnon sarjakuviin. Kiitokset sarjan käsikirjoittajalle sekä Flemming Andersenille. 2000-luvun alkupuolella luin Akkarista usein vain parhaimmilta vaikuttavat tarinat. Jälkikäteen olen sitten lukenut muutkin tarinat. En ollut vielä vuosina 2001-2003 kauhean kiinnostunut Akkareista, vaikka sitten vuoden 2004 paikkeilla kiinnostus Akkareita kohtaan vahvistuikin. Olen tähän mennessä piirtänyt useita satoja kuvia Aku Ankasta ja muista hahmoista, ja ihan ilman mallia. Itse aloin katselemaan ja kiinnostumaan noista Ankka-sarjakuvien piirtäjistä joskus 9-vuotiaana. Merille pantavaa on, että en ikinä ole lukenut vuotta 1999 vanhempaa Aku Ankka-lehteä. Eli olen lukenut pari vuoden 1999 lehteä. Ehkä vuotta myöhemmin aloittelin Ankkojen piirtämisen, ja pelkästään Aku Ankka-lehden ansiosta. Eli jos olen tilannut Akkaria noin 8 vuotta, niin minulla pitäisi tällä hetkellä olla kasassa noin 400 Akkaria.

Itse luen Aku Ankkaa monesta syystä. Ensinnäkin Akkarissa julkaistaan todella hyviä tarinoita. On hyvin tärkeää, että kenen piirtäjän tarinoita ja miten usein kyseisen piirtäjän tarinoita julkaistaan Akkarissa. On siis hyvä, että kaikki piirtäjät otetaan huomioon, ja pyritään julkaisemaan mahdollisimman monen eri käsikirjoittajan ja piirtäjän tarinoita. Se on reilu ratkaisu kaikille. Täten Akkareista tulee värikkäämpiä. Mielestäni lehden tekijät ovat onnistuneet tässä melko hyvin. Tykkään usein myös jatkiksista, ja ne lisäävät Akkarin tasoa. Tosin ihan kaikki jatkikset eivät ole kovinkaan hääppöisiä.Yleensä Akkarissa julkaistaan tarinoita hyvistä hahmoista, sellaisista, joista pidän kovasti. Tämä on todella tärkeä asia, sillä eihän olisi ollenkaan hyvä, jos Akkarissa olisi vain huonoja hahmoja. Silloin en lukisi Akkaria koskaan. On ihan hyvä, että usein Matami Mimmi, Ossian Ötökkä ja kumppanit jätetään Aku Ankka Ekstra-lehden julkaistavaksi. Tilaan Akkaria, ja se tulee postilaatikkooni joka viikko, joten on lähes tulkoon itsestään selvää, että myös keräilen niitä. Keräilen Akkareita sen takia, että vuosien päästä minulla olisi niitä valtavat kokoelmat, kerään niitä myös muutenkin. En tosin viitsisi myydä Akkareitani, sillä niitä on mukava lukea.Usein laitan Akkarit johonkin hyvään säilöön, mutta muutaman kerran on käynyt niin, että pari Akkaria on hävinnyt, nyyh. Aika moni Akkareistani on hiukan huonokuntoisia, mutta kaikissa Akkareissa on kannet tallella. Muutamasta ne on irronnut, joten olen niitannut ne kiinni. Akkareita en missään tapauksessa raaski heittää pois. Mielestäni Akkari on vuosien varrella säilyttänyt tasonsa melko hyvin. Ehkä ihan parin viimeisimmän vuoden aikana tarinoiden taso on hieman laskenut. Kaipaan Akkareihin vähän lisää italialaistaiteilijoiden tarinoita. Silloin Akkari olisi lähes täydellinen lehti. Parasta Aku Ankassa on ehkä kuitenkin lehden päähenkilö, Aku Ankka. Sanoinkin jo, että jotkut vain nauravat jollekin innokkaalle Akkarifanille. Omasta mielestäni Aku Ankan lukemisessa ei pitäisi (ei saisi) olla mitään hävettävää. Ainakin lähes kaikki kaverini tietävät, että luen Akkareita. Mielestäni on myös mainiota, ettei AA toista itseään liikaa. Joskus Akkarissa kylläkin julkaistaan aika paljon samantyylisiä tarinoita, joka saa minut hiukan kyllästyneeksi. Toivesarjojakin julkaistaan ihan tarpeeksi usein. Hyvä, että usein Toivesarjat ovat juuri Barksin sarjoja, usein kymmensivisia.

Voin sanoa, että jos Walt Disney ei olisi syntynyt tähän maailmaan, niin en olisi lukenut tähän mennessä yhtäkään Aku Ankkaa. Suuria vaikuttajia Ankkailussani ovat olleet Carl Barks, Giorgio Cavazzano, Vicar ja Don Rosa.

Kerään Akkaria myös sen takia, että se on monipuolinen lehti.

Vastasin tekstissäni ehkä vähän epäselvästi näihin aiheen kysymyksiin. Mutta tarkoituksenani oli kehua Akkaria kaikin tavoin.

Kaikille kilpailijoille.

Perustelut! (Yksimielisyyttä [tai ainakin melkein] tavoitellaan ainakin aluksi.)

~kirja
// Miksi? Kyseessä on kilpailijoiden yhdistys.

// Ei vaan muotoon "Minun mielestäni paras puheenjohtaja olisi..., koska..." ja vastaanottajaksi saa useita henkilöitä.

// Tavoitellaan 2½.ta viikkoa. Ongelma on se, että en löydä netistä sivustoa, jonne saisi ladattua suuriakin kuvia.

Milloinkas nuo maratonin omat sivut ovat julkaisuvalmiit. Vielä kesäloman aikana vai meneekö elo-syyskuuhun?

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Miksi kannattaa lukea Aku Ankkaa? Miksi luet Aku Ankkaa? Mikä on parasta Aku Ankassa? Miksi keräilet Aku Ankkaa?

Miksi kannattaa lukea Aku Ankkaa? Miksi luet Aku Ankkaa? Mikä on parasta Aku Ankassa? Miksi keräilet Aku Ankkaa? Näihin neljään vaikeaan kysymyksiin vastaan nyt ja kerron kysymyksiin hieman viitaten myös omasta keräilystäni.

Alkuaikoina monet aikuiset väittivät sarjakuvien olevan haitaksi lapsille. Siksi Aku Ankka-lehtikään ei aluksi saanut kovin hirveää suosiota. Nykyisin aikuiset taas eivät paljon välitä lukevatko heidän lapsensa sarjakuvia vai eivät, sillä aikoinaan hekin ovat niitä lukeneet, joten he ymmärtävät miksi lapset lukevat Aku Ankkaa. Sitä todistaa muun muassa se, että nykyisin joka vuosi (?) jaetaan ensimmäisen (vai toisen?) luokan koululaisille Aku Ankka-lehti: Lukulahja. Olen itsekin saanut tämän kyseisen lehden, vuonna 2005.

Omasta mielestäni Aku Ankkaa kannattaa lukea, sillä monet ovat oppineet sen kautta lukemaan. Itselläni näin ei kuitenkaan käynyt, vaan aloin lukemaan Aku Ankkaa vasta toisen luokan aloittaessani ja heti yhden tarinan jälkeen kiinnostuin tarinoista niin, että aloin lukemaan urakalla taskukirjoja, lehtiä, kovakantisia yms. albumeja. Minusta oli kiva lukea Aku Ankkaa, sillä tarinoiden juonet siihen aikaan tuntuivat kovin uskomattomilta, mutta niinhän sen kuuluukin olla.
Vuoden 2005-2006 kieppeillä kuitenkin alkoivat tarinat mielestäni olla liian samanlaisia enkä ostanut yhtäkään Aku Ankkaa kokonaiseen vuoteen, jonka jälkeen sain yhden taskarin lahjaksi ja sen tarinat olivat niin kiinnostavia ja piirtäjät olivat hyviä, että aloin jälleen keräilemään Aku Ankkoja tasaiseen tahtiin.

Vaikka suurin osa erilaisista Aku Ankka-lehdistä onkin hyviä, mahtuu mukaan huonojakin. Esimerkiksi Aku Ankka (sarjis)eksta sisältää mielestäni melko huonoja tarinoita. Kun kuulin lehdestä aioin laittaa tilauksen menemään, mutta lainasin sitä ennen pari lehteä kirjastosta, eikä se mitään hääppöistä ollut. Yksi tarina saattaa lehdessä olla ihan hyvä, mutta kun mukana on Veli Kania, Ossian Ötökkää ja Dumboakin, niin voi hyvänen aika! Tällaiset sarjat ovat minusta todella lapsellisia, sopisivat paremmin Nalle Puh lehteen ja toivottavasti kukaan ei nyt sano tähän mielipiteeseen niin kuin eräs lehtimies totesi isälleni: ”Nalle Puh on tarkoitettu vauvasta vaariin!” Siksipä odotin hieman, että sain koottua rahaa, ja aloin tilata Roope-setä lehteä, johon olen ollut todella tyytyväinen.

Luen Aku Ankkaa, koska mielestäni se on mukavaa ajanvietettä. On hauskaa seurata, kuinka Roope ui rahoissa, joutaa finanssejaan, Aku laiskottelee ja ankanpojat ahkeroivat. Ensimmäisen vuoden aikana, jona luin paljon Aku Ankkaa, luin enimmäkseen Carl Barksin (1901-2000) ja Don Rosan (s. 1951) sarjoja, ja varsinkin Rosan sarjat olivat niin piirroksilta kuin käsikirjoituksilta mieleeni. Silloin en kuitenkaan kiinnittänyt paljonkaan huomiota piirroksiin ja niiden tekijöihin ja kun minä jälleen syksyllä 2006 aloin keräilemään Aku Ankkoja ja lukemaan varsinkin Rosan tarinoita uudelleen, huomasin, että kiinnitin paljon enemmän huomiota piirroksiin ja hiljalleen Rosan piirrokset alkoivat vaikuttaa vähän jopa ällöttäviltä. Luen Aku Ankkaa myös siksi, koska toisen ja kolmannen polven italialaiset piirtäjät ja käsikirjoittajat ovat luoneet uusia upeita Mikki tarinoita sekä monia hauskoja hahmoja, joiden toilailuja ja seikkailuja jaksaa seurata.

Parasta Aku Ankassa ovat mielestäni mielikuvitukselliset käsikirjoitukset ja suorastaan rakastan tarinoita, joissa piirrokset ja käsikirjoitus ovat hyviä, jos eivät jopa loistavia. Parhaita käsikirjoituksia ovat aikojen saatossa tehneet ainakin Don Rosa, Carl Barks, Rune Meikle ja Tito Faraci (sekä Andreas Phil), joiden tekemät tarinat luen monta kertaa peräkkäin. Varsinkin jotkut Rune Meiklen kauhutarinat on tullut luettua jopa noin 5-10 kertaa. Rosa taas painii aivan omassa sarjassaan, koska hänen käsikirjoituksensa ovat vain niin käsittämättömän hyviä ja joskus olen sanonut kavereilleni jopa, että Don Rosan käsikirjoitukset ja Giorgio Cavazzanon piirrokset ovat parasta Aku Ankassa.

Samasta syystä, minkä sanoin äsken, minä myös keräilen Aku Ankkaa. Eli Don Rosan käsikirjoitusten ja Giorgio Cavazzanon loistavien piirrosten vuoksi. Ei tämä nyt tietenkään ole ainoa syy, mutta muuten tähän kysymykseen on hyvin hankala vastata. Ehkä todellinen syy kuitenkin on se, että Aku Ankan käsikirjoittajat ovat hyviä, vaikka Aku Ankka-lehden tarinat ovatkin välillä vähän kehnohkoja. Piirtäjät ovat kuitenkin hoitaneet hommansa hyvin. Esimerkiksi Vicarin piirrokset piristävät aina mukavasti lehteä, vaikka eivät pelasta mitään, jos lehden tarinat sattuvat olemaan huonoja.
Aku Ankan taskukirja on kylläkin mennyt hieman ylöspäin varsinkin tämän vuoden aikana. Taskarissa on myös monesti paljon lempikäsikirjoittajieni (Tito Faraci, Rune Meikle, Guido Martina ja Casty) ja lempipiirtäjieni (Cavazzano, Casty, De Vita, Molinari, Andrea Freccero, Alessandro Gottardo ynnä muut italialaiset huippupiirtäjät) tekemiä tarinoita. Mainitsen tässä myös Mikki-piirtäjiä, sillä hekin kuuluvat Aku Ankka-lehteen.
Ennen pomppasin Aku Ankan taskukirjassa monien Mikki-tarinoiden ohi, mutta Castyn vuoksi olen alkanut lukea niitäkin paljon, varsinkin Castyn tarinat on tullut luettua kolme kertaa.

Omistan nykyisin suunnilleen 500 Aku Ankka-lehteä. Vanhempani eivät lapsina saaneet Aku Ankkoja, joten kaikki lehdet mitä minulla on, ovat itse saamiani. Noin 1/3 lehdistä on luettu enemmän kuin yhden kerran, mutta suurin osa on kuitenkin vain luettu kerran.
Isäni on kertonut, että heillä oli ollut aikoinaan pari taskukirjaa, mutta ne oli kuulemma heitetty pois. Niinpä olen joutunut ostamaan itse lähes kaikki taskukirjani, lukuun ottamatta tietenkään niitä, jotka vanhempani ovat ostaneet minulle ja niitä, jotka olen saanut joulu- tai syntymäpäivälahjaksi. Olen kuitenkin saanut kerättyä parin vuoden aikana 141 taskukirjaa, jotka kaikki nyt komeilevat kirjahyllyssäni Roope-setien, Kovakantisten ja muiden albumeiden ja Aku Ankka-aiheisten pokkareiden kanssa. Suurimman osan kokoelmastani olen ostanut divarista.
Tästä voitte todellakin päätellä, että Aku Ankka on sarjakuvana hyvin lähellä sydäntäni, vaikka välillä luenkin fantasiaa ja muita sarjakuvia, kuten Lucky Lukea, Tinttiä, Karvista ja Tenavia.

Kokonaisuutena Aku Ankka on loistava sarjakuva (ja hahmokin), jonka voittanutta ei ole, ja tuskin koskaan tulee. Kiitokset Disneylle ja hänen tiimilleen, jotka loivat Akun, kiitos! Ilman Akua maailma saattaisi olla paljon tylsempi paikka, eikä kukaan saisi kokea Ankan monipuolisuutta.

Lainaus käyttäjältä: akkaridekkariPistän rankingit.

1. Imfromfinland08 (SRT): 7 770
2. kirja (WF): 7 008
3. akkaridekkari (DuDu): 5023
4. Aku Vankka (DuDu): 4 985
5. Pullasorsa (KPw): 4 844
6. Karhula (KPw): 3 563
7. Peetukka (FRT): 3 077
8. Padi (TUS): 2 715
9. Mac Ducky (SRT): 2641
10. Frodo (FRT): 2 417

Taso on kova, kun ottaa myös huomioon vaikean aiheen.

Mikäli osakilpailu päättyisi näin, pisteet jakautuisivat talleille seuraavasti:

1. The Duckburg Ducks - 14 p.
2. Scudereria RacingTeam - 12,5 p.
3. Writerfighters - 10 p.
4. KPw - 9 p.
5. Flipism RaceTeam - 1 p.
6. Team Uncle Scrooge - 0,5 p.

'Toivottavasti ei tullut virheitä!
Käytitkö oikeaa pistelaskusysteemiä? Nimittäin omien laskelmieni mukaan esimerksiksi FRT saisi 3½ pistettä. (Minulle 3p ja Frodolle 0,5p)

Kilpailijoiden yhdistyksestä kertova yksäri lähetetty kaikille, jotka ovat jossain tallissa ja/tai osallistuivat ensimmäiseen osakilpailuun.

Esimerkiksi Salwer-''hallitsija'' ei sitä saanut.

Jos sinun olisi pitänyt saada viesti, mutta et saanut, mainitse tässä topicissa.

Padi ainakin unohtui, lähetän hänelle saman viestin kohta.
~kirja

En siis kilpaile missään tallissa =)

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Miksi kannattaa lukea Aku Ankkaa? Miksi luet Aku Ankkaa? Mikä on parasta Aku Ankanssa? Miksi keräilet Aku Ankkaa?

Aku Ankkaa kannattaa lukea, koska se on hauskaa ja leppoisaa lukuviihdettä, ainakin minä pidän. Luen Aku Ankkaa, koska aloin yht'äkkiä pitämään sarjakuvista. Aluksi en tajunnut, että niissä on mitään kunnon tarinoita, mutta olihan niissä juonet ja kaikki! Äitini kehotti lukemaan, nappasin lehden ja ensimmäinen tarina olikin jo loistava! Ihan Korhosen "Armoitettu ääni", vielä! Muistan sen hyvin. Parasta asiaa on vaikeata Aku Ankasta löytää. Tarinat ovat kuitenkin yllättävänkin "juonellisia", vaikka useassa sama kaava onkin. Monissa tarinoissa on ihan kirjaksikin sopiva juoni... Ei nyt ehkä sentään, mutta melkein. Parasta Akussa on kuitenkin ehkäpä jonkinmoinen "arkisuus". Keräilen Aku Ankkaa, koska pidän Aku Ankan lukemisesta (ja arvostelemisesta). Hyvä harrastus, suosittelen ehdottomasti kaikille!

Lainaus käyttäjältä: Pullasorsa"Äänestän Niilo Napakettua, koska...
Repesin, Pullis ;D