Sivuja:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
Kirjoittaja
Aihe: Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
(1329 viestiä)
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 601 -
30.06.2009 klo 11:07:36
Ja sitten kun kausi loppuu (ja KPw'llä apaut 20 pistettä kerättynä) alkavat kaikki tallin jäsenet taas hehkuttaa, kuinka KPw vie ylivoimaisen voiton seuraavalla kaudella ;)
kirja
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 602 -
30.06.2009 klo 11:38:55
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie yms. maamerkit ja Ankkalinnan muuttuminen
Ankkalinnaa ei voi moittia nähtävyyksien puuttumisesta. Niitä Ankkalinnassa on todella paljon. Roope Ankan rahasäiliö on Kiinan muurin lisäksi ainoa rakennelma, joka näkyy kuusta. Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Julle Ankanpään patsas, Peikonhammas sekä meri. Ankkalinnassa täytyykin olla paljon nähtävyyksiä! Ankkalinna on suuri kaupunki, jossa käy todella paljon turisteja. Asiat olisivat todennäköisesti toisin, jos nähtävyyksiä ei olisi. Niitähän kaikki turistit tulevat aina katsomaan.
Ankkalinna myös muuttuu koko ajan. Kaikki muuttuu koko ajan oikeassa elämässäkin. Ankkalinna on siltä osalta aito. Piirtäjät päivittävät Ankkalinnaa. Ankkalinna on joka tarinassa erilainen, sillä yksityiskohtia on mahdotonta saada aina samanlaisiksi. Ankkalinnasta on niin paljon mainintoja, että ne kumoavat täysin toisensa. Ankkalinna on joissain tarinoissa vanhempi kuin joissain.
Ehdottomasti kuuluisin Ankkalinnan maamerkeistä ja nähtävyyksistä on Roope Ankan rahasäiliö. Se sijaitsee kukkulalla, jota kutsutaan Rahasäiliökukkulaksi. Rahasäiliö on kuution muotoinen harmaa rakennus, jossa on yksi ikkuna. Rahasäiliön etuseinässä on teksti RA, joka tarkoittaa Roopen nimikirjaimia. Joissain tarinoissa siinä on euron kuva (€), punnan kuva (£) tai dollarin kuva ($). Kuvake on kirjoitettu suurilla kirjaimilla ja se vie noin puolet rakennuksen korkeudesta. Rahasäiliö on Roope Ankan rahojen varasto, useimmissa tarinoissa Roopen asuinpaikka ja hänen väkensä toimisto. Säiliö on suuri, koska sinne pitää mahtua paljon asioita. Barksin mukaan tilasuus on kolme kuutioeekkeriä. Rosa on tehnyt säiliön pohjapiirroksen, joka on julkaistu Aku Ankka-lehdessä Suomessa 2001. Sen mukaan rahasäiliön korkeus on 43 metriä ja leveys kolme vähemmän. Koska säiliössä on todella paljon rahaa, sinne yritetäänkin murtautua todella usein. Rahasäiliössä on betoniset seinät ja katto. Joissain tarinoissa lattiakin on betonista, mutta joissain se on tehty jostain todella paljon heikommasta materiaalista (koska säästyy rahaa). Rahasäiliön turvavarustelut vaihtelevat paljon. Joskus Roopella on vartijoita. Toisinaan hän käyttää sähköisiä suojauslaitteita (usein Pellen kehittämiä). Joskus taasen hänellä on hallintoyksikkö, joka hoitaa koko säiliötä. Kuitenkin aina ei ole niinkään. On paljon tarinoita, joissa suojauksia ei ole ja Roopella on aseinaan vain esimerkiksi kanuuna. Kuitenkin rahasäiliöön ei ole murtauduttu noin vain. Se vaatii aina Akun tai jonkun muun tekemän virheen. Rahasäiliö on äärimmäisen luotettava rakennus, johon murtautuminen on käytännössä mahdotonta. Rahasäiliössä Roope säilyttää rahojen lisäsi myös kaikkia hänelle tärkeitä esineitä. Esimerkiksi ensilantti on peitetty kuvulla. Joskus sitä nostamalla on saanut valkosipulin tuoksua päälleen. Roopella on myös varasto, missä on esimerkiksi hanhenmunahippu ja muita voitonmerkkejä. Lisäksi rahasäiliössä on suurenmoinen kirjasto, mistä löytyy kaikenlaisia kirjoja. Rahasäiliössäkin on keittiö, jossa ei tosin ole lainkaan ruokaa, paitsi kauppojen ylijäämämyynnin tuotteita, esimerkiksi laatikollinen juustoa. Joissain tarinoissa säiliön ulkopuolella on myös puutarha, jossa kasvaisi esimerkiksi kukkakaaleja, mutta se on äärimmäisen harvinaista. Kukkulalla on kuitenkin miinakenttä, tykkejä sun muita suojauksia. Joissain tarinoissa siellä on myös pensaita ynnä muita senlaisia kasveja. Kukkulalla on myös kylttejä, jotka kieltävät tulemisen eteenpäin. Joissain tarinoissa Roope Ankan rahasäiliössä ollut luukku, jota käytetään esimerkiksi kauppiaiden karkottamiseen, on vienyt Rahasäiliökukkulalle, mutta melkeinpä kaikissa muissa tarinoissa kukkulalla on miinakenttä (ja joskus sieltä löytyvät ne molemmat, mutta se on todellakin harvinaista).
Kaupungin paikalla oli ennen Ankkalinnake, joka kuitenkin vallattiin. Ankkalinnake oli tehty puusta. Erinäisten tapahtumien seurauksena se meni Julle Ankanpäälle, joka perusti sen paikalle Ankkalinnan. Joidenkin tarinoiden mukaan rahasäiliö on Ankkalinnakeen kukkulalla. Varsinkin Don Rosa tukee tätä teoriaa. Joskus on nähty Ankkalinnakkeesta tehty ''kopio'', joka on vallattu juhlan (eli vuosipäivän) kunniaksi.
Julle Ankanpään, kaupungin perustajan, patsas on Ankkalinnassa. Kyseessäoleva patsas on todella tunnettu maamerkki Ankkalinnassa. Patsas sijaitsee kaupungin keskustassa. Patsaassa on kuva Julle Ankanpäästä, joka pitelee sylissään maissintähkiä ja hymyilee. Päässään Ankanpäällä on silinterihattu. Patsaan luona on paljon vierailijoita. Se onkin todennäköisesti toiseksi suosituin vierailukohde Ankkalinnassa (Rahasäiliökukkulan jälkeen).
Ankkalinnassa on myös eräs vuori, Peikonhammas. Se on melko korkea (Ankkalinan korkein vuori) ja sijaitsee Ankkalinnan raja-alueilla. Esimerkiksi Aku on kiivennyt sen huipulle. Joidenkin tarinoiden mukaan kuitenkin vuoren huipulle kiipeäminen olisi todella harvinaista.
Ankkalinnassa on paljon hienoja maisemia ja koskematonta luontoa. Ne ovat useille henkilöille nähtävyyksiä. Esimerkiksi Sudenpennut käyvät melko usein luonnossa, joten he tuntevat sen osa-alueen loistavasti. Ankkalinnan luonto on keskivertoa parempaa, sillä siihen ei ole (useimmissa tarinoissa) uskallettu koskea paljoa.
Lisäksi Roope Ankan uskomattomat rakennelmat käyvät nähtävyyksistä.
Paratiisitie on Akun kotikatu. Akun osoite on Paratiisitie 13. Tie on melko pieni ainakin pääkatuihin verrattuna, mutta siellä on yllättävän suuri meteli. Se johtuu Akun ja hänen naapurinsa Teppo Tulpun taisteluista. Sen takia usea on muuttanut pois Paratiisitieltä. Tien pitäisi olla hiljainen, mutta sitä se ei todellakaan ole. Kuitenkin jostain löytyy aina Akulle ja Tulpulle naapureita. Paratiisitien tapahtumia on selvitelty esimerkiksi asukaskokouksessa tai pormestarin puuttumisella. Pormestari onkin usein antanut sekä Akulle että Tulpulle jonkinlaisen rangaistuksen. Myös häätöjä on nähty joskus. Eräs mielestäni ikimuistoisin tarina oli eräs, jossa sekä Aku että Teppo Tulppu yrittivät myydä asuntojaan, mutta toinen heistä esti toisen aikeet ja tietenkin vahingossa. Paratiisitien asukkien määrä vaihtelee todella paljon, sillä joskus se on pikkukatu, jota Akun ja Tulpun ''pienet'' taistelut eivät haittaa, kun joskus se on suurempi, jolloin yksi suuri vesi-ilmapallokin aiheuttaa karmivan suuren metelin ja mahdollisesti (melko useinkin) jopa pormestarin tai muun vaikutusvaltaisen henkilön hakemiseen paikalle.
Ankkalinnassa on myös Miljardööriklubi, jossa on eri tarinoiden mukaan väkeä joko koko maailmasta tai vain Ankkalinnasta. Miljardööriklubi ei ole nähtävyys niinkään ulkomuotonsa vaan sisällönsä takia (tosin sisältö on saanut ulkomuodonkin hienoksi). Klubissa käyvät kaikki Ankkalinnan (tai maailman) suuruudet, rikkaat. Siksi sitä halutaankin päästä ihailemaan läheltä. Klubin lähistöllä on kuitenkin yllättävänkin vähän seuraajia. Klubin sisälle ei ole päästetty muita kuin rikkaita ja heidän pyytämiään henkilöitä. Kuitenkin esimerkiksi Aku, Tuppu, Hupu ja Lupu käyvät klubissa melko usein Roopea etsimässä, vaikka he eivät ole Roopen mukana. Rakennus on todella suuri ja tavallaan pröystäileväkin. Se sisältää hienot maalit. Kenties tärkeimpänä tuntomerkkinä on rakennuksen katolla liehuva lippu. Tämänkin rakennuksen ulkomuoto vaihtelee (melkein) aina.
Ankkalinnassa on paljon suuria rakennuksia, jotka ovat nähtävyyksiä jo kokonsa puolesta. Niitä ei kuitenkaan mainita eri tarinoissa toistuvasti, vaan ne ovat yleensä mukana vain muutamassa tarinassa, jossa ne saattavat tosin päästä jopa pääosaan juonen kannalta. Useimmiten ne ovat Roope Ankan rakentamia asuintaloja, toimistorakennuksia tai muita senlaisia. Yksi mainio esimerkki on Nokanneula. Se on rakennus, josta piti tulla kolmikerroksinen. Roope ei kuitenkaan jättänyt sitä niin matalaksi, sillä tapansa mukaan hän oli taas säästäväinen. "Rakennustarvikkeita saa sitä halvemmalla mitä enemmän niitä ostaa." Siispä Nokanneulasta tulikin pilvenpiirtäjä, jota lentokoneiden piti väistellä. Nokanneula on esiintynyt vain yhdessä tarinassa, joka on Don Rosan tekemä. Se perustui lähinnä Akun ikkunanpesuun. Nokanneula sisältää edellämainitun tarinan mukaan toimistorakennuksia (ylhäällä) sekä asuinrakennuksia (alempana) ja lisäksi muutaman kaupan (pohjakerroksessa). Nokanneulan kyljessä on lipputankoja.
Räpylätori on tori Ankkalinnassa pormestarin työtalon edessä. Sinne ankkalinnalaiset kokontuvat juhlimaan uutta vuotta. Tori on myös turistien suosiossa, sillä sen sijainti on hyvä (keskusta), se on laaja-alainen ja siiä näkee hyvin kuuluisan käkikellon, joka on talon seinässä. Tori on yleensä täynnä väkeä. Torilla oleva käkikello on melko suuri, jotta se näkyy kauas. Se on ankkalinnalaisten yksi kuuluisuus. Sitä tullaan katsomaan kaukaakin, varsinkin uutena vuotena. Sen kellosta otetaan usein aikaa vuoden vaihtumiseen. Kuitenkaan kelloa ei aina näe tarinoissa. Joskus se on melkein Ankkalinnan ykkösnähtävyys.
Vuoden 2006 Akkareissa oli Ankkalinnan maamerkit-kuvasarja. Jokaisen kuukauden toisessa lehdessä (muistaakseni tammikuussa kolmannessa) oli keräilykuva tai joku sen tapainen jostain ankkalinnan nähtävyydestä. Kyseessäolevasta nähtävyydestä oli myös tarina lehdessä. Nähtävyyksien joukkoon pääsivät esimerkiksi Peikonhammas ja Pelle Pelottoman paja.
Ankkalinna muuttuu jatkuvasti ja on jokaisessa tarinassa erilainen. Ankkalinna on joissain tarinoissa hyvinvoinnin keskus, kun joskus se on täysin riippuvainen Roopen verorahoista ja siltikin köyhä paikka. Ankkalinnan väen elintaso on yleisesti ottaen melko hyvä, eikä se vaihtele (plus poikkeukset). Ankkalinna sijoittuu nykyaikaan kaikissa muissa paitsi Don Rosan tarinoissa, joissa Ankkalinna sijoittuu 1950-luvulle (koska Barkskin sijoitti Ankkalinnan sille ajalle, koska Barks teki tarinoita niinä aikoina). Ankkalinna muuttuu koko ajan, ja se on hyvä asia, koska kaikki meistä eivät jaksaisi lukea koko aikaa tarinoita menneisyydestä. Oikeassakin elämässä kaikki kehittyy koko ajan ja uutta keksitään. Ei Aku Ankka kiinnostaisi niin paljon, jos se sijoittuisi täysin menneisyyteen.
Ankkalinnan nähtävyyksillä on suuri merkitys tarinoiden juonille. Rahasäiliön merkityksestä on turha puhuakaan, sillä sen kaikki tietävät. Rikostarinoita ja Roope-tarinoita saadaan rahasäiliöstä. Kuitenkaan harva muistaa, että Sudenpennuista kertovat tarinat sijoittuvat luontoon. Myöskin Ankkalinnassa olevaa väkimäärää saa osittain selitettyä nähtävyyksien määrällä. Ankkalinnan nähtävyyksistä saa jo itsessään useita tarinoita, sillä ne ovat niin merkittäviä, tunnettuja ja suuria kohteita ja käsitteinäkin todella laajoja.
Nähtävyydet ovat kaikki suuria, mikä on todellakin hyvä asia! Suuret tai vahvat asiat edesauttavat juonta paremmaksi. Nähtävyyksistä pitäisi saada helposti oma tarina, sillä ne ovat (kuten edelläkin sanoin) käsitteinä todella laajoja. Mitä laajempi asia on, sitä paremmin se sopii keskeiseksi asiaksi tarinassa. Nähtävyydet ovat juurikin niin. Ne ovat todella tärkeitä tarinoiden juonien kannalta (useimmiten), koska ne ovat niin laaja-alaisia. Esimerkiksi Peikonhammas on jotain suurta. Siitä onkin tehty mielestäni vähemmän tarinoita mitä olisi täytynyt kyetä tekemään. Se selittyy pääasiassa sillä, että Peikonhammas ei ole kaikissa tarinoissa olemassa. Siksipä siitä ei ole tehty niin paljoa tarinoita. Se ei ole tarpeeksi yleinen. Peikonhammas kykenisi kuitenkin toimimaan juonen keskusyksikkönä, sillä se on niin monimuotoinen. Siihen saa liitetttyä paljon asioita ja se myös sisältää todella paljon asioita. Esimerkiksi Carl Barks on luultavasti juuri edellämainittujen asioiden ansiosta tehnyt Peikonhampaasta muutaman mainion tarinan. Peikonhammas ei todellakaan ole ainoa nähtävyys, jonka pitäisi siihen pystyä. Oikeastaan kaikkien nähtävyyksien pitäisi siihen pystyä. Itse henkilökohtaisesti ihmettelen, miksi Julle Ankanpään patsaasta ei ole tehty oikein kunnon tarinoita, sillä sen pitäisi olla tärkeä ankkalinnalaisille ja siksi se olisikin todella mahtava oivallus käsikirjoittajille (ja piirtäjille). Siis jos siitä saisi hyvän tarinan. Patsas on todella keskeisessä asemassa Ankkalinnassa (ja Ankkalinnalle), mutta sitä ei ole kuin mainittu jos sitäkään useimmissa sarjakuvatarinoissa. Se ei ole päässyt esiintymään edukseen, olemaan juonen keskeisimpänä asiana (eli päähenkilönä, jos se olisi elävä asia). Kenties vain kaikkien käsikirjoittajien mielikuvitus on lopussa tai sitten he eivät tee senlaisia tarinoita (esimerkiksi Don Rosa). Nähtävyydet kykenisivät siis kannattelemaan kokonaista juonta, mutta niitä ei oikeastaan koskaan käytetä siihen asemaan, vaikka pitäisi, sillä ne toisivat ainakin toivottua vaihtelua ankkasarjoihin, koska niitä ei todellakaan nähdä paljoa (jos nähdään ollenkaan), jonka luulisin johtuvan siitä, että käsikirjoittajat eivät joko tee sen alan tarinoita (vaikka heidän pitäisi niitä tehdä) tai sitten he kuuluvat ryhmään, jolta on mielikuvitus loppunut täysin.
~kirja
Ankkalinnaa ei voi moittia nähtävyyksien puuttumisesta. Niitä Ankkalinnassa on todella paljon. Roope Ankan rahasäiliö on Kiinan muurin lisäksi ainoa rakennelma, joka näkyy kuusta. Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Julle Ankanpään patsas, Peikonhammas sekä meri. Ankkalinnassa täytyykin olla paljon nähtävyyksiä! Ankkalinna on suuri kaupunki, jossa käy todella paljon turisteja. Asiat olisivat todennäköisesti toisin, jos nähtävyyksiä ei olisi. Niitähän kaikki turistit tulevat aina katsomaan.
Ankkalinna myös muuttuu koko ajan. Kaikki muuttuu koko ajan oikeassa elämässäkin. Ankkalinna on siltä osalta aito. Piirtäjät päivittävät Ankkalinnaa. Ankkalinna on joka tarinassa erilainen, sillä yksityiskohtia on mahdotonta saada aina samanlaisiksi. Ankkalinnasta on niin paljon mainintoja, että ne kumoavat täysin toisensa. Ankkalinna on joissain tarinoissa vanhempi kuin joissain.
Ehdottomasti kuuluisin Ankkalinnan maamerkeistä ja nähtävyyksistä on Roope Ankan rahasäiliö. Se sijaitsee kukkulalla, jota kutsutaan Rahasäiliökukkulaksi. Rahasäiliö on kuution muotoinen harmaa rakennus, jossa on yksi ikkuna. Rahasäiliön etuseinässä on teksti RA, joka tarkoittaa Roopen nimikirjaimia. Joissain tarinoissa siinä on euron kuva (€), punnan kuva (£) tai dollarin kuva ($). Kuvake on kirjoitettu suurilla kirjaimilla ja se vie noin puolet rakennuksen korkeudesta. Rahasäiliö on Roope Ankan rahojen varasto, useimmissa tarinoissa Roopen asuinpaikka ja hänen väkensä toimisto. Säiliö on suuri, koska sinne pitää mahtua paljon asioita. Barksin mukaan tilasuus on kolme kuutioeekkeriä. Rosa on tehnyt säiliön pohjapiirroksen, joka on julkaistu Aku Ankka-lehdessä Suomessa 2001. Sen mukaan rahasäiliön korkeus on 43 metriä ja leveys kolme vähemmän. Koska säiliössä on todella paljon rahaa, sinne yritetäänkin murtautua todella usein. Rahasäiliössä on betoniset seinät ja katto. Joissain tarinoissa lattiakin on betonista, mutta joissain se on tehty jostain todella paljon heikommasta materiaalista (koska säästyy rahaa). Rahasäiliön turvavarustelut vaihtelevat paljon. Joskus Roopella on vartijoita. Toisinaan hän käyttää sähköisiä suojauslaitteita (usein Pellen kehittämiä). Joskus taasen hänellä on hallintoyksikkö, joka hoitaa koko säiliötä. Kuitenkin aina ei ole niinkään. On paljon tarinoita, joissa suojauksia ei ole ja Roopella on aseinaan vain esimerkiksi kanuuna. Kuitenkin rahasäiliöön ei ole murtauduttu noin vain. Se vaatii aina Akun tai jonkun muun tekemän virheen. Rahasäiliö on äärimmäisen luotettava rakennus, johon murtautuminen on käytännössä mahdotonta. Rahasäiliössä Roope säilyttää rahojen lisäsi myös kaikkia hänelle tärkeitä esineitä. Esimerkiksi ensilantti on peitetty kuvulla. Joskus sitä nostamalla on saanut valkosipulin tuoksua päälleen. Roopella on myös varasto, missä on esimerkiksi hanhenmunahippu ja muita voitonmerkkejä. Lisäksi rahasäiliössä on suurenmoinen kirjasto, mistä löytyy kaikenlaisia kirjoja. Rahasäiliössäkin on keittiö, jossa ei tosin ole lainkaan ruokaa, paitsi kauppojen ylijäämämyynnin tuotteita, esimerkiksi laatikollinen juustoa. Joissain tarinoissa säiliön ulkopuolella on myös puutarha, jossa kasvaisi esimerkiksi kukkakaaleja, mutta se on äärimmäisen harvinaista. Kukkulalla on kuitenkin miinakenttä, tykkejä sun muita suojauksia. Joissain tarinoissa siellä on myös pensaita ynnä muita senlaisia kasveja. Kukkulalla on myös kylttejä, jotka kieltävät tulemisen eteenpäin. Joissain tarinoissa Roope Ankan rahasäiliössä ollut luukku, jota käytetään esimerkiksi kauppiaiden karkottamiseen, on vienyt Rahasäiliökukkulalle, mutta melkeinpä kaikissa muissa tarinoissa kukkulalla on miinakenttä (ja joskus sieltä löytyvät ne molemmat, mutta se on todellakin harvinaista).
Kaupungin paikalla oli ennen Ankkalinnake, joka kuitenkin vallattiin. Ankkalinnake oli tehty puusta. Erinäisten tapahtumien seurauksena se meni Julle Ankanpäälle, joka perusti sen paikalle Ankkalinnan. Joidenkin tarinoiden mukaan rahasäiliö on Ankkalinnakeen kukkulalla. Varsinkin Don Rosa tukee tätä teoriaa. Joskus on nähty Ankkalinnakkeesta tehty ''kopio'', joka on vallattu juhlan (eli vuosipäivän) kunniaksi.
Julle Ankanpään, kaupungin perustajan, patsas on Ankkalinnassa. Kyseessäoleva patsas on todella tunnettu maamerkki Ankkalinnassa. Patsas sijaitsee kaupungin keskustassa. Patsaassa on kuva Julle Ankanpäästä, joka pitelee sylissään maissintähkiä ja hymyilee. Päässään Ankanpäällä on silinterihattu. Patsaan luona on paljon vierailijoita. Se onkin todennäköisesti toiseksi suosituin vierailukohde Ankkalinnassa (Rahasäiliökukkulan jälkeen).
Ankkalinnassa on myös eräs vuori, Peikonhammas. Se on melko korkea (Ankkalinan korkein vuori) ja sijaitsee Ankkalinnan raja-alueilla. Esimerkiksi Aku on kiivennyt sen huipulle. Joidenkin tarinoiden mukaan kuitenkin vuoren huipulle kiipeäminen olisi todella harvinaista.
Ankkalinnassa on paljon hienoja maisemia ja koskematonta luontoa. Ne ovat useille henkilöille nähtävyyksiä. Esimerkiksi Sudenpennut käyvät melko usein luonnossa, joten he tuntevat sen osa-alueen loistavasti. Ankkalinnan luonto on keskivertoa parempaa, sillä siihen ei ole (useimmissa tarinoissa) uskallettu koskea paljoa.
Lisäksi Roope Ankan uskomattomat rakennelmat käyvät nähtävyyksistä.
Paratiisitie on Akun kotikatu. Akun osoite on Paratiisitie 13. Tie on melko pieni ainakin pääkatuihin verrattuna, mutta siellä on yllättävän suuri meteli. Se johtuu Akun ja hänen naapurinsa Teppo Tulpun taisteluista. Sen takia usea on muuttanut pois Paratiisitieltä. Tien pitäisi olla hiljainen, mutta sitä se ei todellakaan ole. Kuitenkin jostain löytyy aina Akulle ja Tulpulle naapureita. Paratiisitien tapahtumia on selvitelty esimerkiksi asukaskokouksessa tai pormestarin puuttumisella. Pormestari onkin usein antanut sekä Akulle että Tulpulle jonkinlaisen rangaistuksen. Myös häätöjä on nähty joskus. Eräs mielestäni ikimuistoisin tarina oli eräs, jossa sekä Aku että Teppo Tulppu yrittivät myydä asuntojaan, mutta toinen heistä esti toisen aikeet ja tietenkin vahingossa. Paratiisitien asukkien määrä vaihtelee todella paljon, sillä joskus se on pikkukatu, jota Akun ja Tulpun ''pienet'' taistelut eivät haittaa, kun joskus se on suurempi, jolloin yksi suuri vesi-ilmapallokin aiheuttaa karmivan suuren metelin ja mahdollisesti (melko useinkin) jopa pormestarin tai muun vaikutusvaltaisen henkilön hakemiseen paikalle.
Ankkalinnassa on myös Miljardööriklubi, jossa on eri tarinoiden mukaan väkeä joko koko maailmasta tai vain Ankkalinnasta. Miljardööriklubi ei ole nähtävyys niinkään ulkomuotonsa vaan sisällönsä takia (tosin sisältö on saanut ulkomuodonkin hienoksi). Klubissa käyvät kaikki Ankkalinnan (tai maailman) suuruudet, rikkaat. Siksi sitä halutaankin päästä ihailemaan läheltä. Klubin lähistöllä on kuitenkin yllättävänkin vähän seuraajia. Klubin sisälle ei ole päästetty muita kuin rikkaita ja heidän pyytämiään henkilöitä. Kuitenkin esimerkiksi Aku, Tuppu, Hupu ja Lupu käyvät klubissa melko usein Roopea etsimässä, vaikka he eivät ole Roopen mukana. Rakennus on todella suuri ja tavallaan pröystäileväkin. Se sisältää hienot maalit. Kenties tärkeimpänä tuntomerkkinä on rakennuksen katolla liehuva lippu. Tämänkin rakennuksen ulkomuoto vaihtelee (melkein) aina.
Ankkalinnassa on paljon suuria rakennuksia, jotka ovat nähtävyyksiä jo kokonsa puolesta. Niitä ei kuitenkaan mainita eri tarinoissa toistuvasti, vaan ne ovat yleensä mukana vain muutamassa tarinassa, jossa ne saattavat tosin päästä jopa pääosaan juonen kannalta. Useimmiten ne ovat Roope Ankan rakentamia asuintaloja, toimistorakennuksia tai muita senlaisia. Yksi mainio esimerkki on Nokanneula. Se on rakennus, josta piti tulla kolmikerroksinen. Roope ei kuitenkaan jättänyt sitä niin matalaksi, sillä tapansa mukaan hän oli taas säästäväinen. "Rakennustarvikkeita saa sitä halvemmalla mitä enemmän niitä ostaa." Siispä Nokanneulasta tulikin pilvenpiirtäjä, jota lentokoneiden piti väistellä. Nokanneula on esiintynyt vain yhdessä tarinassa, joka on Don Rosan tekemä. Se perustui lähinnä Akun ikkunanpesuun. Nokanneula sisältää edellämainitun tarinan mukaan toimistorakennuksia (ylhäällä) sekä asuinrakennuksia (alempana) ja lisäksi muutaman kaupan (pohjakerroksessa). Nokanneulan kyljessä on lipputankoja.
Räpylätori on tori Ankkalinnassa pormestarin työtalon edessä. Sinne ankkalinnalaiset kokontuvat juhlimaan uutta vuotta. Tori on myös turistien suosiossa, sillä sen sijainti on hyvä (keskusta), se on laaja-alainen ja siiä näkee hyvin kuuluisan käkikellon, joka on talon seinässä. Tori on yleensä täynnä väkeä. Torilla oleva käkikello on melko suuri, jotta se näkyy kauas. Se on ankkalinnalaisten yksi kuuluisuus. Sitä tullaan katsomaan kaukaakin, varsinkin uutena vuotena. Sen kellosta otetaan usein aikaa vuoden vaihtumiseen. Kuitenkaan kelloa ei aina näe tarinoissa. Joskus se on melkein Ankkalinnan ykkösnähtävyys.
Vuoden 2006 Akkareissa oli Ankkalinnan maamerkit-kuvasarja. Jokaisen kuukauden toisessa lehdessä (muistaakseni tammikuussa kolmannessa) oli keräilykuva tai joku sen tapainen jostain ankkalinnan nähtävyydestä. Kyseessäolevasta nähtävyydestä oli myös tarina lehdessä. Nähtävyyksien joukkoon pääsivät esimerkiksi Peikonhammas ja Pelle Pelottoman paja.
Ankkalinna muuttuu jatkuvasti ja on jokaisessa tarinassa erilainen. Ankkalinna on joissain tarinoissa hyvinvoinnin keskus, kun joskus se on täysin riippuvainen Roopen verorahoista ja siltikin köyhä paikka. Ankkalinnan väen elintaso on yleisesti ottaen melko hyvä, eikä se vaihtele (plus poikkeukset). Ankkalinna sijoittuu nykyaikaan kaikissa muissa paitsi Don Rosan tarinoissa, joissa Ankkalinna sijoittuu 1950-luvulle (koska Barkskin sijoitti Ankkalinnan sille ajalle, koska Barks teki tarinoita niinä aikoina). Ankkalinna muuttuu koko ajan, ja se on hyvä asia, koska kaikki meistä eivät jaksaisi lukea koko aikaa tarinoita menneisyydestä. Oikeassakin elämässä kaikki kehittyy koko ajan ja uutta keksitään. Ei Aku Ankka kiinnostaisi niin paljon, jos se sijoittuisi täysin menneisyyteen.
Ankkalinnan nähtävyyksillä on suuri merkitys tarinoiden juonille. Rahasäiliön merkityksestä on turha puhuakaan, sillä sen kaikki tietävät. Rikostarinoita ja Roope-tarinoita saadaan rahasäiliöstä. Kuitenkaan harva muistaa, että Sudenpennuista kertovat tarinat sijoittuvat luontoon. Myöskin Ankkalinnassa olevaa väkimäärää saa osittain selitettyä nähtävyyksien määrällä. Ankkalinnan nähtävyyksistä saa jo itsessään useita tarinoita, sillä ne ovat niin merkittäviä, tunnettuja ja suuria kohteita ja käsitteinäkin todella laajoja.
Nähtävyydet ovat kaikki suuria, mikä on todellakin hyvä asia! Suuret tai vahvat asiat edesauttavat juonta paremmaksi. Nähtävyyksistä pitäisi saada helposti oma tarina, sillä ne ovat (kuten edelläkin sanoin) käsitteinä todella laajoja. Mitä laajempi asia on, sitä paremmin se sopii keskeiseksi asiaksi tarinassa. Nähtävyydet ovat juurikin niin. Ne ovat todella tärkeitä tarinoiden juonien kannalta (useimmiten), koska ne ovat niin laaja-alaisia. Esimerkiksi Peikonhammas on jotain suurta. Siitä onkin tehty mielestäni vähemmän tarinoita mitä olisi täytynyt kyetä tekemään. Se selittyy pääasiassa sillä, että Peikonhammas ei ole kaikissa tarinoissa olemassa. Siksipä siitä ei ole tehty niin paljoa tarinoita. Se ei ole tarpeeksi yleinen. Peikonhammas kykenisi kuitenkin toimimaan juonen keskusyksikkönä, sillä se on niin monimuotoinen. Siihen saa liitetttyä paljon asioita ja se myös sisältää todella paljon asioita. Esimerkiksi Carl Barks on luultavasti juuri edellämainittujen asioiden ansiosta tehnyt Peikonhampaasta muutaman mainion tarinan. Peikonhammas ei todellakaan ole ainoa nähtävyys, jonka pitäisi siihen pystyä. Oikeastaan kaikkien nähtävyyksien pitäisi siihen pystyä. Itse henkilökohtaisesti ihmettelen, miksi Julle Ankanpään patsaasta ei ole tehty oikein kunnon tarinoita, sillä sen pitäisi olla tärkeä ankkalinnalaisille ja siksi se olisikin todella mahtava oivallus käsikirjoittajille (ja piirtäjille). Siis jos siitä saisi hyvän tarinan. Patsas on todella keskeisessä asemassa Ankkalinnassa (ja Ankkalinnalle), mutta sitä ei ole kuin mainittu jos sitäkään useimmissa sarjakuvatarinoissa. Se ei ole päässyt esiintymään edukseen, olemaan juonen keskeisimpänä asiana (eli päähenkilönä, jos se olisi elävä asia). Kenties vain kaikkien käsikirjoittajien mielikuvitus on lopussa tai sitten he eivät tee senlaisia tarinoita (esimerkiksi Don Rosa). Nähtävyydet kykenisivät siis kannattelemaan kokonaista juonta, mutta niitä ei oikeastaan koskaan käytetä siihen asemaan, vaikka pitäisi, sillä ne toisivat ainakin toivottua vaihtelua ankkasarjoihin, koska niitä ei todellakaan nähdä paljoa (jos nähdään ollenkaan), jonka luulisin johtuvan siitä, että käsikirjoittajat eivät joko tee sen alan tarinoita (vaikka heidän pitäisi niitä tehdä) tai sitten he kuuluvat ryhmään, jolta on mielikuvitus loppunut täysin.
~kirja
akkaridekkari
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 603 -
30.06.2009 klo 11:44:50
Tässä tulee.
__________________________________________________________________________________________________________________________
Viestimaratoonarin blogi 30.6. - Kilpailu kiristyy
Kesä on edennyt jo pitkälle, samoin kuin Viestimaratonkin. Sunnuntaina saatiin päätökseen Sulkalan osakilpailu, jossa aiheena oli kertoa Aku Ankan lukemiseensa syitä.
Jos oli ensimmäinen osakilpailu täynnä yllättäviä käänteitä ja tilanteita, niin toinen oli vähintään yhtä vauhdikas. Viikonloppuna käytiin BONUS-kilpailu, joka olikin vähällä muuttaa tuloksia selvästi. BONUS-tuomarit valittiin kumpainenkin Writerfighersista - kirja ja Kreach. Luonnollisesti arvioimassa on myös itse Salwer.
Ykköstilan nappasi tässä osiksessa Akuhullu. Hän käytti niinsanottua Bomber-taktiikkaa, eli lähetti vasta sununtaiaamuna sen pitkän viestinsä. Se riitti voittoon, ja myös kuumensi melkoisesti tunteita.
Kauden räväkästi aloittaneet Writerfightersit kasvattivat osakilpailussa johtoaan.
Kirja nappasi kakkostilan, ja Bomber seurasi perässä kuudentena. Writerfighersien johto on tällä hetkellä peräti 18 pistettä.
Tallikisan kakkostilasta taistelevat nyt Scudereria RacingTeam ja The Duckburg Ducks. He ovat mielestäni myös ainoat, joilla on vielä mahdollisuudet haastaa Writerfightersit kunnolla ja jopa napata voitto.
SRT:n menestyksestä vastasi tälläkin kertaa IFF08, jonka varjoon MaD, eli Mac Ducky kieltämättä uhkaa jäädä. Tässä osakilpailussa kuitenkin myös Mac Ducky täydensi IFF08:n pronssipallia nappaamalla pari ylimääräistä pistettä.
Team KPw paransi toisessa osakilpailussa jo vähän, mutta on näillä näkymin jäämässä jumbosijojen taisteluun. Kovalla yrityksellä myös KPw voi nousta palkintokorokkeelle.
Muut tallit jäivät Sulkalan Grand Prixissa yhdelle pisteelle.
Kilpailijoiden pistetaulukon kärjessä komeilee tällä hetkellä kirjan nimi. Häntä on varmasti tällä kaudella vaikea ohittaa. Tämänkin osakilpailun kirja on aloittanut todella tiukasti.
Voiko hyvä tallipäällikkö auttaa tallinsa helpommin voittoon? Onko WF:n menestys Kreachin ansiota?
Yritin saada selvyyttä asiaan, mutta tallien päälliköt eivät halunneet vastata edes niihin aivan viattomimpiin kysymyksiin. Joka tapauksessa selvisi, että tallit tosiaankin pohtivat taktiikoita yhdessä.
Kirjoittajat kuitenkin ratkaisevat paljon.
Oli miten oli, alkukausi on siis sujunut ilman suurempia jättipaukkuja. Writerfighters on yllättänyt minut positiivisesti, kun taas KPw on jäänyt yllättävän vähille pisteille. Myös listan toiseksi viimeisenä roikkuvalta TT:ltä olisin odottanut huomattavasti enemmän.
Kun puolet kaudesta on kisattu, on jo paljon selvillä. Siksi seuraava osakilpailu on ensiarvoisen tärkeä kaikille.
Sääntömuutoksia on ollut alkukaudesta jonkin verran. Tämän osakilpailun aikana BONUS-merkkitaulukko joutui syynäävän silmän alle. Nyt BONUkSesta voi saada huomattavasti enstistä enemmän merkkejä.
Jo lähes vuosi sitten kilpailemisen aloittaneet Frodo ja Akuhullu kommentoivat Viestimaratonin uusia sääntöjä näin alkuviikosta. He kertoivat olevansa enimmäkseen tyytyväisiä sääntömuutoksiin. Erityisen myönteisiä he olivat kauden alussa tapahtuneita talliuudistuksia kohtaan. Frodo kertoi sen olevan vilkastanut omalta osaltaan kisaa. "VM on parempi nykyään", hän sanoi välittömästi, kun pyysin vertailemaan tätä Viestimaratonin kymmenettä kautta aivan ensimmäiseen.
Tämän viikon osakilpailu käydään Kaakkurilassa. Onnea!
~Akkaridekkari
__________________________________________________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________________________________________________
Viestimaratoonarin blogi 30.6. - Kilpailu kiristyy
Kesä on edennyt jo pitkälle, samoin kuin Viestimaratonkin. Sunnuntaina saatiin päätökseen Sulkalan osakilpailu, jossa aiheena oli kertoa Aku Ankan lukemiseensa syitä.
Jos oli ensimmäinen osakilpailu täynnä yllättäviä käänteitä ja tilanteita, niin toinen oli vähintään yhtä vauhdikas. Viikonloppuna käytiin BONUS-kilpailu, joka olikin vähällä muuttaa tuloksia selvästi. BONUS-tuomarit valittiin kumpainenkin Writerfighersista - kirja ja Kreach. Luonnollisesti arvioimassa on myös itse Salwer.
Ykköstilan nappasi tässä osiksessa Akuhullu. Hän käytti niinsanottua Bomber-taktiikkaa, eli lähetti vasta sununtaiaamuna sen pitkän viestinsä. Se riitti voittoon, ja myös kuumensi melkoisesti tunteita.
Kauden räväkästi aloittaneet Writerfightersit kasvattivat osakilpailussa johtoaan.
Kirja nappasi kakkostilan, ja Bomber seurasi perässä kuudentena. Writerfighersien johto on tällä hetkellä peräti 18 pistettä.
Tallikisan kakkostilasta taistelevat nyt Scudereria RacingTeam ja The Duckburg Ducks. He ovat mielestäni myös ainoat, joilla on vielä mahdollisuudet haastaa Writerfightersit kunnolla ja jopa napata voitto.
SRT:n menestyksestä vastasi tälläkin kertaa IFF08, jonka varjoon MaD, eli Mac Ducky kieltämättä uhkaa jäädä. Tässä osakilpailussa kuitenkin myös Mac Ducky täydensi IFF08:n pronssipallia nappaamalla pari ylimääräistä pistettä.
Team KPw paransi toisessa osakilpailussa jo vähän, mutta on näillä näkymin jäämässä jumbosijojen taisteluun. Kovalla yrityksellä myös KPw voi nousta palkintokorokkeelle.
Muut tallit jäivät Sulkalan Grand Prixissa yhdelle pisteelle.
Kilpailijoiden pistetaulukon kärjessä komeilee tällä hetkellä kirjan nimi. Häntä on varmasti tällä kaudella vaikea ohittaa. Tämänkin osakilpailun kirja on aloittanut todella tiukasti.
Voiko hyvä tallipäällikkö auttaa tallinsa helpommin voittoon? Onko WF:n menestys Kreachin ansiota?
Yritin saada selvyyttä asiaan, mutta tallien päälliköt eivät halunneet vastata edes niihin aivan viattomimpiin kysymyksiin. Joka tapauksessa selvisi, että tallit tosiaankin pohtivat taktiikoita yhdessä.
Kirjoittajat kuitenkin ratkaisevat paljon.
Oli miten oli, alkukausi on siis sujunut ilman suurempia jättipaukkuja. Writerfighters on yllättänyt minut positiivisesti, kun taas KPw on jäänyt yllättävän vähille pisteille. Myös listan toiseksi viimeisenä roikkuvalta TT:ltä olisin odottanut huomattavasti enemmän.
Kun puolet kaudesta on kisattu, on jo paljon selvillä. Siksi seuraava osakilpailu on ensiarvoisen tärkeä kaikille.
Sääntömuutoksia on ollut alkukaudesta jonkin verran. Tämän osakilpailun aikana BONUS-merkkitaulukko joutui syynäävän silmän alle. Nyt BONUkSesta voi saada huomattavasti enstistä enemmän merkkejä.
Jo lähes vuosi sitten kilpailemisen aloittaneet Frodo ja Akuhullu kommentoivat Viestimaratonin uusia sääntöjä näin alkuviikosta. He kertoivat olevansa enimmäkseen tyytyväisiä sääntömuutoksiin. Erityisen myönteisiä he olivat kauden alussa tapahtuneita talliuudistuksia kohtaan. Frodo kertoi sen olevan vilkastanut omalta osaltaan kisaa. "VM on parempi nykyään", hän sanoi välittömästi, kun pyysin vertailemaan tätä Viestimaratonin kymmenettä kautta aivan ensimmäiseen.
Tämän viikon osakilpailu käydään Kaakkurilassa. Onnea!
~Akkaridekkari
__________________________________________________________________________________________________________________________
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 604 -
30.06.2009 klo 11:55:00
Hieno blogi jälleen kerran! :)
Jatkan viestiäni vähän myöhemmin...
Jatkan viestiäni vähän myöhemmin...
Akuhullu97
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 605 -
30.06.2009 klo 12:27:26
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Julle Ankanpää käytännössä perusti Ankkalinnan ostettuaan briteiltä Ankkalinnakkeen vuonna 1818. Ankkalinna sijaitsee Calisotan osavaltiossa Yhdysvalloissa. Ankkalinna-nimen (tai oikeastaan Duckburg) keksi Carl Barks, jonka tarinassa nimeä ensimmäisen kerran käytettiin, vuonna 1944. Ankkalinna on suhteellisen suuri kaupunki, joidenkin lähteiden mukaan Ankkalinnassa asuu vähän päälle 300 000 asukasta.
Ankkalinnan sekä maailman rikkain ankka, Roope Ankka on rakennuttanut suuren osan kaupungista. Muiden muassa Julle Ankanpään patsas on Roope Ankan rahoittama, ja rakennuttama. Ankkalinnan näkö ja käsitys vaihtelee piirtäjän käsityksen mukaan. Joskus Ankkalinna on pienehkö kaupunki, jossa näyttäisi olevan pelkkää omakotitaloaluetta. Ja joskus taas Ankkalinna on jättimäinen suurkaupunki, joka on täynnä pilvenpiirtäjiä.
Yksi tunnetuimmista maamerkeistä, joita Ankkalinnassa on, on ehdottomasti Roope Ankan Rahasäiliö. Rahasäiliön koko, ja ulkonäkö saattaa vahdella sarjojen mukaan, tosin ei nykyään enää niin paljon, kuin rahasäiliön alkuvaiheessa, jossa ulökonäkö muuttui tiuhaan. Joskus rahasäiliö oli pyöreäkin, mutta haittapuolensa oli siinäkin säiliössä. Sama käyttötarkoitus on kuitenkin aina ollut rahasäiliöllä, nimen mukaisesti sinne säilötään rahaa. Roope Ankka osti tontin, jossa silloin oli vielä Ankkalinnake, 1900-luvun taitteessa Konrad Ankanpäältä.
Myös Peikonhammas-vuori (Old Month Demontooth) on yksi näkyvimmistä sekä klassisimmista maamerkeistä. Peikonhampaan ympärillä on pidetty kaikenmoisia kilpailuja, ja juhlia. Peikonhammas-vuori esiintyi Carl Barksin tarinassa Peikonhammas ensimmäistä kertaa, ja sen jälkeen on esiintynytkin melkoisen monessa tarinassa.
Maamerkkinä voi mainita myös Don Rosan tarinassa ”Nokanneulan tapaus” esiintyneen Nokanneula-tornin. Siitä talosta piti tulla kolmikerroksinen, mutta Roope rakennutti siitä ”hiukan” korkeamman, koska rakennustarvikkeita saa halvemmalla, jos ostaa enemmän kerralla...
Paratiisitie on Aku Ankan kotitie. Akun osoite on Paratiisitie 13. Tuossa osoitteessa sijaitseva Akun talo on kaksikerroksinen omakotitalo, josssa on suuri piha. Akun setä, Roope-setä omistaa tuon talon, Aku asuu siinä vuokralla. Aku Ankan lisäksi muita tunnettuja hahmoja Paratiisitieltä ovat ainakin Teppo Tulppu, Akun naapuri.
Teppo Tulppu on myös vaihtelevasti ollut joidenkin piirtäjien ja käsikirjoittajien tarinoissa Antero Luiru. Akulla ja Teppo Tulpulla/Antero Luirulla tulee usein jonkinlaista kinaamista mitä pienimmistäkin asioista.
Ankkalinna on reilusti kehittynyt siitä, kun Roope Ankka aikoinaan osti Ankkalinnakkeen. Roopen ollessa rakennuttanut suurta osaa kaupunkia, ja muut myös, on Ankkalinna kasvanut reilusti. Toiseen maailmansotaan mennessä Ankkalinna oli jo melkoinen suurkaupunki. Myös Ankkalinnan kulttuuri on kehittynyt oikean maailman tapaan, ei esimerkiksi 1950-luvun tarinoissa paljoa kännyköitä näkynyt
(jatkuu...)
Julle Ankanpää käytännössä perusti Ankkalinnan ostettuaan briteiltä Ankkalinnakkeen vuonna 1818. Ankkalinna sijaitsee Calisotan osavaltiossa Yhdysvalloissa. Ankkalinna-nimen (tai oikeastaan Duckburg) keksi Carl Barks, jonka tarinassa nimeä ensimmäisen kerran käytettiin, vuonna 1944. Ankkalinna on suhteellisen suuri kaupunki, joidenkin lähteiden mukaan Ankkalinnassa asuu vähän päälle 300 000 asukasta.
Ankkalinnan sekä maailman rikkain ankka, Roope Ankka on rakennuttanut suuren osan kaupungista. Muiden muassa Julle Ankanpään patsas on Roope Ankan rahoittama, ja rakennuttama. Ankkalinnan näkö ja käsitys vaihtelee piirtäjän käsityksen mukaan. Joskus Ankkalinna on pienehkö kaupunki, jossa näyttäisi olevan pelkkää omakotitaloaluetta. Ja joskus taas Ankkalinna on jättimäinen suurkaupunki, joka on täynnä pilvenpiirtäjiä.
Yksi tunnetuimmista maamerkeistä, joita Ankkalinnassa on, on ehdottomasti Roope Ankan Rahasäiliö. Rahasäiliön koko, ja ulkonäkö saattaa vahdella sarjojen mukaan, tosin ei nykyään enää niin paljon, kuin rahasäiliön alkuvaiheessa, jossa ulökonäkö muuttui tiuhaan. Joskus rahasäiliö oli pyöreäkin, mutta haittapuolensa oli siinäkin säiliössä. Sama käyttötarkoitus on kuitenkin aina ollut rahasäiliöllä, nimen mukaisesti sinne säilötään rahaa. Roope Ankka osti tontin, jossa silloin oli vielä Ankkalinnake, 1900-luvun taitteessa Konrad Ankanpäältä.
Myös Peikonhammas-vuori (Old Month Demontooth) on yksi näkyvimmistä sekä klassisimmista maamerkeistä. Peikonhampaan ympärillä on pidetty kaikenmoisia kilpailuja, ja juhlia. Peikonhammas-vuori esiintyi Carl Barksin tarinassa Peikonhammas ensimmäistä kertaa, ja sen jälkeen on esiintynytkin melkoisen monessa tarinassa.
Maamerkkinä voi mainita myös Don Rosan tarinassa ”Nokanneulan tapaus” esiintyneen Nokanneula-tornin. Siitä talosta piti tulla kolmikerroksinen, mutta Roope rakennutti siitä ”hiukan” korkeamman, koska rakennustarvikkeita saa halvemmalla, jos ostaa enemmän kerralla...
Paratiisitie on Aku Ankan kotitie. Akun osoite on Paratiisitie 13. Tuossa osoitteessa sijaitseva Akun talo on kaksikerroksinen omakotitalo, josssa on suuri piha. Akun setä, Roope-setä omistaa tuon talon, Aku asuu siinä vuokralla. Aku Ankan lisäksi muita tunnettuja hahmoja Paratiisitieltä ovat ainakin Teppo Tulppu, Akun naapuri.
Teppo Tulppu on myös vaihtelevasti ollut joidenkin piirtäjien ja käsikirjoittajien tarinoissa Antero Luiru. Akulla ja Teppo Tulpulla/Antero Luirulla tulee usein jonkinlaista kinaamista mitä pienimmistäkin asioista.
Ankkalinna on reilusti kehittynyt siitä, kun Roope Ankka aikoinaan osti Ankkalinnakkeen. Roopen ollessa rakennuttanut suurta osaa kaupunkia, ja muut myös, on Ankkalinna kasvanut reilusti. Toiseen maailmansotaan mennessä Ankkalinna oli jo melkoinen suurkaupunki. Myös Ankkalinnan kulttuuri on kehittynyt oikean maailman tapaan, ei esimerkiksi 1950-luvun tarinoissa paljoa kännyköitä näkynyt
(jatkuu...)
Salwer1st/
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 606 -
30.06.2009 klo 12:36:44
Tallien yhdistyksen jäsenet ovat selvillä:
TUS
SWFT
DDFCT
DuDu
KPw
WF
SRT
FRT
TUS
SWFT
DDFCT
DuDu
KPw
WF
SRT
FRT
kirja
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 607 -
30.06.2009 klo 12:51:00
Tunti tulee neljässä minuutissa, joten tässä uusi viesti.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie yms. maamerkit ja Ankkalinnan muuttuminen
Ankkalinnaa ei voi moittia nähtävyyksien puuttumisesta. Niitä Ankkalinnassa on todella paljon. Roope Ankan rahasäiliö on Kiinan muurin lisäksi ainoa rakennelma, joka näkyy kuusta. Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Julle Ankanpään patsas, Peikonhammas sekä meri. Ankkalinnassa täytyykin olla paljon nähtävyyksiä! Ankkalinna on suuri kaupunki, jossa käy todella paljon turisteja. Asiat olisivat todennäköisesti toisin, jos nähtävyyksiä ei olisi. Niitähän kaikki turistit tulevat aina katsomaan.
Ankkalinna myös muuttuu koko ajan. Kaikki muuttuu koko ajan oikeassa elämässäkin. Ankkalinna on siltä osalta aito. Piirtäjät päivittävät Ankkalinnaa. Ankkalinna on joka tarinassa erilainen, sillä yksityiskohtia on mahdotonta saada aina samanlaisiksi. Ankkalinnasta on niin paljon mainintoja, että ne kumoavat täysin toisensa. Ankkalinna on joissain tarinoissa vanhempi kuin joissain.
Ehdottomasti kuuluisin Ankkalinnan maamerkeistä ja nähtävyyksistä on Roope Ankan rahasäiliö. Se sijaitsee kukkulalla, jota kutsutaan Rahasäiliökukkulaksi. Rahasäiliö on kuution muotoinen harmaa rakennus, jossa on yksi ikkuna. Rahasäiliön etuseinässä on teksti RA, joka tarkoittaa Roopen nimikirjaimia. Joissain tarinoissa siinä on euron kuva (€), punnan kuva (£) tai dollarin kuva ($). Kuvake on kirjoitettu suurilla kirjaimilla ja se vie noin puolet rakennuksen korkeudesta. Rahasäiliö on Roope Ankan rahojen varasto, useimmissa tarinoissa Roopen asuinpaikka ja hänen väkensä toimisto. Säiliö on suuri, koska sinne pitää mahtua paljon asioita. Barksin mukaan tilavuus on kolme kuutioeekkeriä. Rosa on tehnyt säiliön pohjapiirroksen, joka on julkaistu Aku Ankka-lehdessä Suomessa 2001. Sen mukaan rahasäiliön korkeus on 43 metriä ja leveys kolme vähemmän. Koska säiliössä on todella paljon rahaa, sinne yritetäänkin murtautua todella usein. Rahasäiliössä on betoniset seinät ja katto. Joissain tarinoissa lattiakin on betonista, mutta joissain se on tehty jostain todella paljon heikommasta materiaalista (koska säästyy rahaa). Rahasäiliön turvavarustelut vaihtelevat paljon. Joskus Roopella on vartijoita. Toisinaan hän käyttää sähköisiä suojauslaitteita (usein Pellen kehittämiä). Joskus taasen hänellä on hallintoyksikkö, joka hoitaa koko säiliötä. Kuitenkin aina ei ole niinkään. On paljon tarinoita, joissa suojauksia ei ole ja Roopella on aseinaan vain esimerkiksi kanuuna. Kuitenkin rahasäiliöön ei ole murtauduttu noin vain. Se vaatii aina Akun tai jonkun muun tekemän virheen. Rahasäiliö on äärimmäisen luotettava rakennus, johon murtautuminen on käytännössä mahdotonta. Rahasäiliössä Roope säilyttää rahojen lisäsi myös kaikkia hänelle tärkeitä esineitä. Esimerkiksi ensilantti on peitetty kuvulla. Joskus sitä nostamalla on saanut valkosipulin tuoksua päälleen. Roopella on myös varasto, missä on esimerkiksi hanhenmunahippu ja muita voitonmerkkejä. Lisäksi rahasäiliössä on suurenmoinen kirjasto, mistä löytyy kaikenlaisia kirjoja. Rahasäiliössäkin on keittiö, jossa ei tosin ole lainkaan ruokaa, paitsi kauppojen ylijäämämyynnin tuotteita, esimerkiksi laatikollinen juustoa. Joissain tarinoissa säiliön ulkopuolella on myös puutarha, jossa kasvaisi esimerkiksi kukkakaaleja, mutta se on äärimmäisen harvinaista. Kukkulalla on kuitenkin miinakenttä, tykkejä sun muita suojauksia. Joissain tarinoissa siellä on myös pensaita ynnä muita senlaisia kasveja. Kukkulalla on myös kylttejä, jotka kieltävät tulemisen eteenpäin. Joissain tarinoissa Roope Ankan rahasäiliössä ollut luukku, jota käytetään esimerkiksi kauppiaiden karkottamiseen, on vienyt Rahasäiliökukkulalle, mutta melkeinpä kaikissa muissa tarinoissa kukkulalla on miinakenttä (ja joskus sieltä löytyvät ne molemmat, mutta se on todellakin harvinaista).
Kaupungin paikalla oli ennen Ankkalinnake, joka kuitenkin vallattiin. Ankkalinnake oli tehty puusta. Erinäisten tapahtumien seurauksena se meni Julle Ankanpäälle, joka perusti sen paikalle Ankkalinnan. Joidenkin tarinoiden mukaan rahasäiliö on Ankkalinnakkeen kukkulalla. Varsinkin Don Rosa tukee tätä teoriaa. Joskus on nähty Ankkalinnakkeesta tehty ''kopio'', joka on vallattu juhlan (eli vuosipäivän) kunniaksi.
Julle Ankanpään, kaupungin perustajan, patsas on Ankkalinnassa. Kyseessäoleva patsas on todella tunnettu maamerkki Ankkalinnassa. Patsas sijaitsee kaupungin keskustassa. Patsaassa on kuva Julle Ankanpäästä, joka pitelee sylissään maissintähkiä ja hymyilee. Päässään Ankanpäällä on silinterihattu. Patsaan luona on paljon vierailijoita. Se onkin todennäköisesti toiseksi suosituin vierailukohde Ankkalinnassa (Rahasäiliökukkulan jälkeen).
Ankkalinnassa on myös eräs vuori, Peikonhammas. Se on melko korkea (Ankkalinnan korkein vuori) ja sijaitsee Ankkalinnan raja-alueilla. Esimerkiksi Aku on kiivennyt sen huipulle. Joidenkin tarinoiden mukaan kuitenkin vuoren huipulle kiipeäminen olisi todella harvinaista.
Ankkalinnassa on paljon hienoja maisemia ja koskematonta luontoa. Ne ovat useille henkilöille nähtävyyksiä. Esimerkiksi Sudenpennut käyvät melko usein luonnossa, joten he tuntevat sen osa-alueen loistavasti. Ankkalinnan luonto on keskivertoa parempaa, sillä siihen ei ole (useimmissa tarinoissa) uskallettu koskea paljoa. Melko usein ankkalinnalaiset tekevätkin retkiä luontoon tai rannoille, joita tuntuu Ankkalinnassa riittävän todella paljon. Esimerkiksi Mummo Ankkakin on käynyt rannalla.
Lisäksi Roope Ankan uskomattomat rakennelmat käyvät nähtävyyksistä. Yksi esimerkki senlaisesta on Nokanneula, joka on pilvenpiirtäjä.
Paratiisitie on Akun kotikatu. Akun osoite on Paratiisitie 13. Tie on melko pieni ainakin pääkatuihin verrattuna, mutta siellä on yllättävän suuri meteli. Se johtuu Akun ja hänen naapurinsa Teppo Tulpun taisteluista. Sen takia usea on muuttanut pois Paratiisitieltä. Tien pitäisi olla hiljainen, mutta sitä se ei todellakaan ole. Kuitenkin jostain löytyy aina Akulle ja Tulpulle naapureita. Paratiisitien tapahtumia on selvitelty esimerkiksi asukaskokouksessa tai pormestarin puuttumisella. Pormestari onkin usein antanut sekä Akulle että Tulpulle jonkinlaisen rangaistuksen. Myös häätöjä on nähty joskus. Eräs mielestäni ikimuistoisin tarina oli eräs, jossa sekä Aku että Teppo Tulppu yrittivät myydä asuntojaan, mutta toinen heistä esti toisen aikeet ja tietenkin vahingossa. Paratiisitien asukkien määrä vaihtelee todella paljon, sillä joskus se on pikkukatu, jota Akun ja Tulpun ''pienet'' taistelut eivät haittaa, kun joskus se on suurempi, jolloin yksi suuri vesi-ilmapallokin aiheuttaa karmivan suuren metelin ja mahdollisesti (melko useinkin) jopa pormestarin tai muun vaikutusvaltaisen henkilön hakemiseen paikalle.
Ankkalinnassa on myös Miljardööriklubi, jossa on eri tarinoiden mukaan väkeä joko koko maailmasta tai vain Ankkalinnasta. Miljardööriklubi ei ole nähtävyys niinkään ulkomuotonsa vaan sisältönsä takia (tosin sisältö on saanut ulkomuodonkin hienoksi). Klubissa käyvät kaikki Ankkalinnan (tai maailman) suuruudet, rikkaat. Siksi sitä halutaankin päästä ihailemaan läheltä. Klubin lähistöllä on kuitenkin yllättävänkin vähän seuraajia. Klubin sisälle ei ole päästetty muita kuin rikkaita ja heidän pyytämiään henkilöitä. Kuitenkin esimerkiksi Aku, Tupu, Hupu ja Lupu käyvät klubissa melko usein Roopea etsimässä, vaikka he eivät ole Roopen mukana. Rakennus on todella suuri ja tavallaan pröystäileväkin. Se sisältää hienot maalit. Kenties tärkeimpänä tuntomerkkinä on rakennuksen katolla liehuva lippu. Tämänkin rakennuksen ulkomuoto vaihtelee (melkein) aina.
Ankkalinnassa on paljon suuria rakennuksia, jotka ovat nähtävyyksiä jo kokonsa puolesta. Niitä ei kuitenkaan mainita eri tarinoissa toistuvasti, vaan ne ovat yleensä mukana vain muutamassa tarinassa, jossa ne saattavat tosin päästä jopa pääosaan juonen kannalta. Useimmiten ne ovat Roope Ankan rakentamia asuintaloja, toimistorakennuksia tai muita senlaisia. Yksi mainio esimerkki on Nokanneula. Se on rakennus, josta piti tulla kolmikerroksinen. Roope ei kuitenkaan jättänyt sitä niin matalaksi, sillä tapansa mukaan hän oli taas säästäväinen. "Rakennustarvikkeita saa sitä halvemmalla mitä enemmän niitä ostaa." Siispä Nokanneulasta tulikin pilvenpiirtäjä, jota lentokoneiden piti väistellä. Nokanneula on esiintynyt vain yhdessä tarinassa, joka on Don Rosan tekemä. Se perustui lähinnä Akun ikkunanpesuun. Nokanneula sisältää edellämainitun tarinan mukaan toimistorakennuksia (ylhäällä) sekä asuinrakennuksia (alempana) ja lisäksi muutaman kaupan (pohjakerroksessa). Nokanneulan kyljessä on lipputankoja. Nokanneula on siis pilvenpiirtäjä, joka on ainakin satakerroksinen.
Räpylätori on tori Ankkalinnassa pormestarin työtalon edessä. Sinne ankkalinnalaiset kokontuvat juhlimaan uutta vuotta. Tori on myös turistien suosiossa, sillä sen sijainti on hyvä (keskusta), se on laaja-alainen ja siitä näkee hyvin kuuluisan käkikellon, joka on talon seinässä. Tori on yleensä täynnä väkeä. Torilla oleva käkikello on melko suuri, jotta se näkyy kauas. Se on ankkalinnalaisten yksi kuuluisuus. Sitä tullaan katsomaan kaukaakin, varsinkin uutena vuotena. Sen kellosta otetaan usein aikaa vuoden vaihtumiseen. Kuitenkaan kelloa ei aina näe tarinoissa. Joskus se on melkein Ankkalinnan ykkösnähtävyys.
Ankkalinnassakin on myös raatihuone. Se on useimmiten Ankkalinnan pormestarin työpaikka. Sen väri vaihtelee (eikä raatihuonetta edes ole läheskään jokaisessa tarinassa), mutta raatihuoneen katolla liehuu aina lippu. Raatihuone sisältää joitain ikkunoita sekä parvekkeen, johon sisäänkäynti on useimmiten pormestarin työhuoneessa. Raatihuoneen edessä järjestetään useimmat mielenosoitukset, koska sieltä pormestari ne huomaa. Raatihuone on yksi Ankkalinnan vanhimmista rakennuksista. Raatihuonerakennuksen yläkerroksissa on käkikellon koneisto. Käkikello on raatihuoneen seinässä niin että se näkyisi rakennuksen ulkopuolelta kauas. Kello onkin todella tunnettu esine/asia. Raatihuone sijaitsee Räpylätorin edustalla.
Vuoden 2006 Akkareissa oli Ankkalinnan maamerkit-kuvasarja. Jokaisen kuukauden toisessa lehdessä (muistaakseni tammikuussa kolmannessa) oli keräilykuva tai joku sen tapainen ensimmäisellä sivulla kannen jälkeen jostain Ankkalinnan nähtävyydestä. Kyseessäolevasta nähtävyydestä oli myös tarina lehdessä. Nähtävyyksien joukkoon pääsivät esimerkiksi Peikonhammas ja Pelle Pelottoman paja. Nähtävyyksiä oli siis kaksitoista kappaletta.
Ankkalinna muuttuu jatkuvasti ja on jokaisessa tarinassa erilainen. Ankkalinna on joissain tarinoissa hyvinvoinnin keskus, kun joskus se on täysin riippuvainen Roopen verorahoista ja siltikin köyhä paikka. Ankkalinnan väen elintaso on yleisesti ottaen melko hyvä, eikä se vaihtele (plus poikkeukset). Ankkalinna sijoittuu nykyaikaan kaikissa muissa paitsi Don Rosan tarinoissa, joissa Ankkalinna sijoittuu 1950-luvulle (koska Barkskin sijoitti Ankkalinnan sille ajalle, koska Barks teki tarinoita niinä aikoina). Ankkalinna muuttuu koko ajan, ja se on hyvä asia, koska kaikki meistä eivät jaksaisi lukea koko aikaa tarinoita menneisyydestä. Oikeassakin elämässä kaikki kehittyy koko ajan ja uutta keksitään. Ei Aku Ankka kiinnostaisi niin paljon, jos se sijoittuisi täysin menneisyyteen. Don Rosan tarinoissa Ankkalinna sijoittuu menneisyyteen, mutta kukaan muu ei sitä sinne sijoita. Siksi Don Rosan ''vanhoja'' tarinoitakin jaksavat lukea oikeastaan kaikki ankkoja lukevat.
Vielä hieman lisää Don Rosan sijoittamisesta. Don Rosahan sijoittaa Ankkalinnan aina 1950-luvulle, koska hänen suosikkinsa Barkskin teki niin. Rosa siksi piirtää kaikki asiat, esimerkiksi elektroniikan, niin kuten ne olivat kyseessäolevalla aikakaudella. Se on mielestäni todella mahtava asia sarjakuville! Se estää kyllästymistä! Luulisin, että kaikki muut piirtäjät piirtävät Ankkalinnan nykyaikaan (paitsi jos käsikirjoittajien tekemä käsikirjoitus estää sen esimerkiksi aikamatkalla), mutta Don Rosa on poikkeus, joka vahvistaa säännön. Hän tuo vanhoina asioina erilaisuutta mukaan, joten meiltä on taas viety pois yksi syy kyllästyä Aku Ankkoihin. Don Rosa ei anna 1950-lukuisen Ankkalinnan vaikuttaa hänen tarinoihinsa juoniin. Siispä sen huomaaminen jää vain silmillämme sekä keräämällemme tiedolla havaittavaksi. Sekin on hyvä asia, koska se jaksaa yllättää. On mielestäni hyvä huomata tehneensä virheen. Ankkalinnan kehitykselle tuo on ''yksi askel taaksepäin''. Mielestäni se ei kuitenkaan estä kehityksen olemassaoloa, sillä käytännössä kaikki muut piirtäjät piirtävät Ankkalinnan kehittyneeksi suurkaupungiksi, jossa on kaikki nykyaikaiset tuotteet. Ankkalinna siis kuitenkin kehittyy koko ajan, sillä Don Rosan kehityksemättömyys vain auttaa meitä huomaamaan paremmin kehityksen, mitä kaikki muut piirtäjät Ankkalinnaan koko ajan tekevät. Ilman Don Rosan 1950-lukuisuutta ja vanhoja tarinoita sitä ei välttämättä huomattaisi selvästi (tai ei ainakaan niin selvästi kuin mitä sen huomaamme niiden asioiden kanssa).
Ankkalinnan nähtävyyksillä on suuri merkitys tarinoiden juonille. Rahasäiliön merkityksestä on turha puhuakaan, sillä sen kaikki tietävät. Rikostarinoita ja Roope-tarinoita saadaan rahasäiliöstä. Kuitenkaan harva muistaa, että Sudenpennuista kertovat tarinat sijoittuvat luontoon. Myöskin Ankkalinnassa olevaa väkimäärää saa osittain selitettyä nähtävyyksien määrällä. Ankkalinnan nähtävyyksistä saa jo itsessään useita tarinoita, sillä ne ovat niin merkittäviä, tunnettuja ja suuria kohteita ja käsitteinäkin todella laajoja.
Nähtävyydet ovat kaikki suuria, mikä on todellakin hyvä asia! Suuret tai vahvat asiat edesauttavat juonta paremmaksi. Nähtävyyksistä pitäisi saada helposti oma tarina, sillä ne ovat (kuten edelläkin sanoin) käsitteinä todella laajoja. Mitä laajempi asia on, sitä paremmin se sopii keskeiseksi asiaksi tarinassa. Nähtävyydet ovat juurikin niin. Ne ovat todella tärkeitä tarinoiden juonien kannalta (useimmiten), koska ne ovat niin laaja-alaisia. Esimerkiksi Peikonhammas on jotain suurta. Siitä onkin tehty mielestäni vähemmän tarinoita mitä olisi täytynyt kyetä tekemään. Se selittyy pääasiassa sillä, että Peikonhammas ei ole kaikissa tarinoissa olemassa. Siksipä siitä ei ole tehty niin paljoa tarinoita. Se ei ole tarpeeksi yleinen. Peikonhammas kykenisi kuitenkin toimimaan juonen keskusyksikkönä, sillä se on niin monimuotoinen. Siihen saa liitetttyä paljon asioita ja se myös sisältää todella paljon asioita. Esimerkiksi Carl Barks on luultavasti juuri edellämainittujen asioiden ansiosta tehnyt Peikonhampaasta muutaman mainion tarinan. Peikonhammas ei todellakaan ole ainoa nähtävyys, jonka pitäisi siihen pystyä. Oikeastaan kaikkien nähtävyyksien pitäisi siihen pystyä. Itse henkilökohtaisesti ihmettelen, miksi Julle Ankanpään patsaasta ei ole tehty oikein kunnon tarinoita, sillä sen pitäisi olla tärkeä ankkalinnalaisille ja siksi se olisikin todella mahtava oivallus käsikirjoittajille (ja piirtäjille). Siis jos siitä saisi hyvän tarinan. Patsas on todella keskeisessä asemassa Ankkalinnassa (ja Ankkalinnalle), mutta sitä ei ole kuin mainittu jos sitäkään useimmissa sarjakuvatarinoissa. Se ei ole päässyt esiintymään edukseen, olemaan juonen keskeisimpänä asiana (eli päähenkilönä, jos se olisi elävä asia). Kenties vain kaikkien käsikirjoittajien mielikuvitus on lopussa tai sitten he eivät tee senlaisia tarinoita (esimerkiksi Don Rosa). Nähtävyydet kykenisivät siis kannattelemaan kokonaista juonta, mutta niitä ei oikeastaan koskaan käytetä siihen asemaan, vaikka pitäisi, sillä ne toisivat ainakin toivottua vaihtelua ankkasarjoihin, koska niitä ei todellakaan nähdä paljoa (jos nähdään ollenkaan), jonka luulisin johtuvan siitä, että käsikirjoittajat eivät joko tee sen alan tarinoita (vaikka heidän pitäisi niitä tehdä) tai sitten he kuuluvat ryhmään, jolta on mielikuvitus loppunut täysin.
Yhteenveto: Ankkalinnassa on nähtävyyksiä paljon, mikä olisi hyväksi tarinoille, koska ne ovat niin vahvoja että sopivat hyvin juonen keskeisiksi asioiksi, mutta käsikirjoittajat eivät niitä käytä. Tunnetuin ankkalinnalainen nähtävyys on Roope Ankan rahasäiliö. Ankkalinna muuttuu koko ajan, mutta Don Rosa tekee Ankkalinnan 1950-luvulle, koska Carl Barkskin teki niin. Paratiisitie on Akun kotikatu, jossa asuu esimerkiksi Teppo Tulppu.
Lisäys: Nyt se tunti onkin jo tullut.
~kirja
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie yms. maamerkit ja Ankkalinnan muuttuminen
Ankkalinnaa ei voi moittia nähtävyyksien puuttumisesta. Niitä Ankkalinnassa on todella paljon. Roope Ankan rahasäiliö on Kiinan muurin lisäksi ainoa rakennelma, joka näkyy kuusta. Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Julle Ankanpään patsas, Peikonhammas sekä meri. Ankkalinnassa täytyykin olla paljon nähtävyyksiä! Ankkalinna on suuri kaupunki, jossa käy todella paljon turisteja. Asiat olisivat todennäköisesti toisin, jos nähtävyyksiä ei olisi. Niitähän kaikki turistit tulevat aina katsomaan.
Ankkalinna myös muuttuu koko ajan. Kaikki muuttuu koko ajan oikeassa elämässäkin. Ankkalinna on siltä osalta aito. Piirtäjät päivittävät Ankkalinnaa. Ankkalinna on joka tarinassa erilainen, sillä yksityiskohtia on mahdotonta saada aina samanlaisiksi. Ankkalinnasta on niin paljon mainintoja, että ne kumoavat täysin toisensa. Ankkalinna on joissain tarinoissa vanhempi kuin joissain.
Ehdottomasti kuuluisin Ankkalinnan maamerkeistä ja nähtävyyksistä on Roope Ankan rahasäiliö. Se sijaitsee kukkulalla, jota kutsutaan Rahasäiliökukkulaksi. Rahasäiliö on kuution muotoinen harmaa rakennus, jossa on yksi ikkuna. Rahasäiliön etuseinässä on teksti RA, joka tarkoittaa Roopen nimikirjaimia. Joissain tarinoissa siinä on euron kuva (€), punnan kuva (£) tai dollarin kuva ($). Kuvake on kirjoitettu suurilla kirjaimilla ja se vie noin puolet rakennuksen korkeudesta. Rahasäiliö on Roope Ankan rahojen varasto, useimmissa tarinoissa Roopen asuinpaikka ja hänen väkensä toimisto. Säiliö on suuri, koska sinne pitää mahtua paljon asioita. Barksin mukaan tilavuus on kolme kuutioeekkeriä. Rosa on tehnyt säiliön pohjapiirroksen, joka on julkaistu Aku Ankka-lehdessä Suomessa 2001. Sen mukaan rahasäiliön korkeus on 43 metriä ja leveys kolme vähemmän. Koska säiliössä on todella paljon rahaa, sinne yritetäänkin murtautua todella usein. Rahasäiliössä on betoniset seinät ja katto. Joissain tarinoissa lattiakin on betonista, mutta joissain se on tehty jostain todella paljon heikommasta materiaalista (koska säästyy rahaa). Rahasäiliön turvavarustelut vaihtelevat paljon. Joskus Roopella on vartijoita. Toisinaan hän käyttää sähköisiä suojauslaitteita (usein Pellen kehittämiä). Joskus taasen hänellä on hallintoyksikkö, joka hoitaa koko säiliötä. Kuitenkin aina ei ole niinkään. On paljon tarinoita, joissa suojauksia ei ole ja Roopella on aseinaan vain esimerkiksi kanuuna. Kuitenkin rahasäiliöön ei ole murtauduttu noin vain. Se vaatii aina Akun tai jonkun muun tekemän virheen. Rahasäiliö on äärimmäisen luotettava rakennus, johon murtautuminen on käytännössä mahdotonta. Rahasäiliössä Roope säilyttää rahojen lisäsi myös kaikkia hänelle tärkeitä esineitä. Esimerkiksi ensilantti on peitetty kuvulla. Joskus sitä nostamalla on saanut valkosipulin tuoksua päälleen. Roopella on myös varasto, missä on esimerkiksi hanhenmunahippu ja muita voitonmerkkejä. Lisäksi rahasäiliössä on suurenmoinen kirjasto, mistä löytyy kaikenlaisia kirjoja. Rahasäiliössäkin on keittiö, jossa ei tosin ole lainkaan ruokaa, paitsi kauppojen ylijäämämyynnin tuotteita, esimerkiksi laatikollinen juustoa. Joissain tarinoissa säiliön ulkopuolella on myös puutarha, jossa kasvaisi esimerkiksi kukkakaaleja, mutta se on äärimmäisen harvinaista. Kukkulalla on kuitenkin miinakenttä, tykkejä sun muita suojauksia. Joissain tarinoissa siellä on myös pensaita ynnä muita senlaisia kasveja. Kukkulalla on myös kylttejä, jotka kieltävät tulemisen eteenpäin. Joissain tarinoissa Roope Ankan rahasäiliössä ollut luukku, jota käytetään esimerkiksi kauppiaiden karkottamiseen, on vienyt Rahasäiliökukkulalle, mutta melkeinpä kaikissa muissa tarinoissa kukkulalla on miinakenttä (ja joskus sieltä löytyvät ne molemmat, mutta se on todellakin harvinaista).
Kaupungin paikalla oli ennen Ankkalinnake, joka kuitenkin vallattiin. Ankkalinnake oli tehty puusta. Erinäisten tapahtumien seurauksena se meni Julle Ankanpäälle, joka perusti sen paikalle Ankkalinnan. Joidenkin tarinoiden mukaan rahasäiliö on Ankkalinnakkeen kukkulalla. Varsinkin Don Rosa tukee tätä teoriaa. Joskus on nähty Ankkalinnakkeesta tehty ''kopio'', joka on vallattu juhlan (eli vuosipäivän) kunniaksi.
Julle Ankanpään, kaupungin perustajan, patsas on Ankkalinnassa. Kyseessäoleva patsas on todella tunnettu maamerkki Ankkalinnassa. Patsas sijaitsee kaupungin keskustassa. Patsaassa on kuva Julle Ankanpäästä, joka pitelee sylissään maissintähkiä ja hymyilee. Päässään Ankanpäällä on silinterihattu. Patsaan luona on paljon vierailijoita. Se onkin todennäköisesti toiseksi suosituin vierailukohde Ankkalinnassa (Rahasäiliökukkulan jälkeen).
Ankkalinnassa on myös eräs vuori, Peikonhammas. Se on melko korkea (Ankkalinnan korkein vuori) ja sijaitsee Ankkalinnan raja-alueilla. Esimerkiksi Aku on kiivennyt sen huipulle. Joidenkin tarinoiden mukaan kuitenkin vuoren huipulle kiipeäminen olisi todella harvinaista.
Ankkalinnassa on paljon hienoja maisemia ja koskematonta luontoa. Ne ovat useille henkilöille nähtävyyksiä. Esimerkiksi Sudenpennut käyvät melko usein luonnossa, joten he tuntevat sen osa-alueen loistavasti. Ankkalinnan luonto on keskivertoa parempaa, sillä siihen ei ole (useimmissa tarinoissa) uskallettu koskea paljoa. Melko usein ankkalinnalaiset tekevätkin retkiä luontoon tai rannoille, joita tuntuu Ankkalinnassa riittävän todella paljon. Esimerkiksi Mummo Ankkakin on käynyt rannalla.
Lisäksi Roope Ankan uskomattomat rakennelmat käyvät nähtävyyksistä. Yksi esimerkki senlaisesta on Nokanneula, joka on pilvenpiirtäjä.
Paratiisitie on Akun kotikatu. Akun osoite on Paratiisitie 13. Tie on melko pieni ainakin pääkatuihin verrattuna, mutta siellä on yllättävän suuri meteli. Se johtuu Akun ja hänen naapurinsa Teppo Tulpun taisteluista. Sen takia usea on muuttanut pois Paratiisitieltä. Tien pitäisi olla hiljainen, mutta sitä se ei todellakaan ole. Kuitenkin jostain löytyy aina Akulle ja Tulpulle naapureita. Paratiisitien tapahtumia on selvitelty esimerkiksi asukaskokouksessa tai pormestarin puuttumisella. Pormestari onkin usein antanut sekä Akulle että Tulpulle jonkinlaisen rangaistuksen. Myös häätöjä on nähty joskus. Eräs mielestäni ikimuistoisin tarina oli eräs, jossa sekä Aku että Teppo Tulppu yrittivät myydä asuntojaan, mutta toinen heistä esti toisen aikeet ja tietenkin vahingossa. Paratiisitien asukkien määrä vaihtelee todella paljon, sillä joskus se on pikkukatu, jota Akun ja Tulpun ''pienet'' taistelut eivät haittaa, kun joskus se on suurempi, jolloin yksi suuri vesi-ilmapallokin aiheuttaa karmivan suuren metelin ja mahdollisesti (melko useinkin) jopa pormestarin tai muun vaikutusvaltaisen henkilön hakemiseen paikalle.
Ankkalinnassa on myös Miljardööriklubi, jossa on eri tarinoiden mukaan väkeä joko koko maailmasta tai vain Ankkalinnasta. Miljardööriklubi ei ole nähtävyys niinkään ulkomuotonsa vaan sisältönsä takia (tosin sisältö on saanut ulkomuodonkin hienoksi). Klubissa käyvät kaikki Ankkalinnan (tai maailman) suuruudet, rikkaat. Siksi sitä halutaankin päästä ihailemaan läheltä. Klubin lähistöllä on kuitenkin yllättävänkin vähän seuraajia. Klubin sisälle ei ole päästetty muita kuin rikkaita ja heidän pyytämiään henkilöitä. Kuitenkin esimerkiksi Aku, Tupu, Hupu ja Lupu käyvät klubissa melko usein Roopea etsimässä, vaikka he eivät ole Roopen mukana. Rakennus on todella suuri ja tavallaan pröystäileväkin. Se sisältää hienot maalit. Kenties tärkeimpänä tuntomerkkinä on rakennuksen katolla liehuva lippu. Tämänkin rakennuksen ulkomuoto vaihtelee (melkein) aina.
Ankkalinnassa on paljon suuria rakennuksia, jotka ovat nähtävyyksiä jo kokonsa puolesta. Niitä ei kuitenkaan mainita eri tarinoissa toistuvasti, vaan ne ovat yleensä mukana vain muutamassa tarinassa, jossa ne saattavat tosin päästä jopa pääosaan juonen kannalta. Useimmiten ne ovat Roope Ankan rakentamia asuintaloja, toimistorakennuksia tai muita senlaisia. Yksi mainio esimerkki on Nokanneula. Se on rakennus, josta piti tulla kolmikerroksinen. Roope ei kuitenkaan jättänyt sitä niin matalaksi, sillä tapansa mukaan hän oli taas säästäväinen. "Rakennustarvikkeita saa sitä halvemmalla mitä enemmän niitä ostaa." Siispä Nokanneulasta tulikin pilvenpiirtäjä, jota lentokoneiden piti väistellä. Nokanneula on esiintynyt vain yhdessä tarinassa, joka on Don Rosan tekemä. Se perustui lähinnä Akun ikkunanpesuun. Nokanneula sisältää edellämainitun tarinan mukaan toimistorakennuksia (ylhäällä) sekä asuinrakennuksia (alempana) ja lisäksi muutaman kaupan (pohjakerroksessa). Nokanneulan kyljessä on lipputankoja. Nokanneula on siis pilvenpiirtäjä, joka on ainakin satakerroksinen.
Räpylätori on tori Ankkalinnassa pormestarin työtalon edessä. Sinne ankkalinnalaiset kokontuvat juhlimaan uutta vuotta. Tori on myös turistien suosiossa, sillä sen sijainti on hyvä (keskusta), se on laaja-alainen ja siitä näkee hyvin kuuluisan käkikellon, joka on talon seinässä. Tori on yleensä täynnä väkeä. Torilla oleva käkikello on melko suuri, jotta se näkyy kauas. Se on ankkalinnalaisten yksi kuuluisuus. Sitä tullaan katsomaan kaukaakin, varsinkin uutena vuotena. Sen kellosta otetaan usein aikaa vuoden vaihtumiseen. Kuitenkaan kelloa ei aina näe tarinoissa. Joskus se on melkein Ankkalinnan ykkösnähtävyys.
Ankkalinnassakin on myös raatihuone. Se on useimmiten Ankkalinnan pormestarin työpaikka. Sen väri vaihtelee (eikä raatihuonetta edes ole läheskään jokaisessa tarinassa), mutta raatihuoneen katolla liehuu aina lippu. Raatihuone sisältää joitain ikkunoita sekä parvekkeen, johon sisäänkäynti on useimmiten pormestarin työhuoneessa. Raatihuoneen edessä järjestetään useimmat mielenosoitukset, koska sieltä pormestari ne huomaa. Raatihuone on yksi Ankkalinnan vanhimmista rakennuksista. Raatihuonerakennuksen yläkerroksissa on käkikellon koneisto. Käkikello on raatihuoneen seinässä niin että se näkyisi rakennuksen ulkopuolelta kauas. Kello onkin todella tunnettu esine/asia. Raatihuone sijaitsee Räpylätorin edustalla.
Vuoden 2006 Akkareissa oli Ankkalinnan maamerkit-kuvasarja. Jokaisen kuukauden toisessa lehdessä (muistaakseni tammikuussa kolmannessa) oli keräilykuva tai joku sen tapainen ensimmäisellä sivulla kannen jälkeen jostain Ankkalinnan nähtävyydestä. Kyseessäolevasta nähtävyydestä oli myös tarina lehdessä. Nähtävyyksien joukkoon pääsivät esimerkiksi Peikonhammas ja Pelle Pelottoman paja. Nähtävyyksiä oli siis kaksitoista kappaletta.
Ankkalinna muuttuu jatkuvasti ja on jokaisessa tarinassa erilainen. Ankkalinna on joissain tarinoissa hyvinvoinnin keskus, kun joskus se on täysin riippuvainen Roopen verorahoista ja siltikin köyhä paikka. Ankkalinnan väen elintaso on yleisesti ottaen melko hyvä, eikä se vaihtele (plus poikkeukset). Ankkalinna sijoittuu nykyaikaan kaikissa muissa paitsi Don Rosan tarinoissa, joissa Ankkalinna sijoittuu 1950-luvulle (koska Barkskin sijoitti Ankkalinnan sille ajalle, koska Barks teki tarinoita niinä aikoina). Ankkalinna muuttuu koko ajan, ja se on hyvä asia, koska kaikki meistä eivät jaksaisi lukea koko aikaa tarinoita menneisyydestä. Oikeassakin elämässä kaikki kehittyy koko ajan ja uutta keksitään. Ei Aku Ankka kiinnostaisi niin paljon, jos se sijoittuisi täysin menneisyyteen. Don Rosan tarinoissa Ankkalinna sijoittuu menneisyyteen, mutta kukaan muu ei sitä sinne sijoita. Siksi Don Rosan ''vanhoja'' tarinoitakin jaksavat lukea oikeastaan kaikki ankkoja lukevat.
Vielä hieman lisää Don Rosan sijoittamisesta. Don Rosahan sijoittaa Ankkalinnan aina 1950-luvulle, koska hänen suosikkinsa Barkskin teki niin. Rosa siksi piirtää kaikki asiat, esimerkiksi elektroniikan, niin kuten ne olivat kyseessäolevalla aikakaudella. Se on mielestäni todella mahtava asia sarjakuville! Se estää kyllästymistä! Luulisin, että kaikki muut piirtäjät piirtävät Ankkalinnan nykyaikaan (paitsi jos käsikirjoittajien tekemä käsikirjoitus estää sen esimerkiksi aikamatkalla), mutta Don Rosa on poikkeus, joka vahvistaa säännön. Hän tuo vanhoina asioina erilaisuutta mukaan, joten meiltä on taas viety pois yksi syy kyllästyä Aku Ankkoihin. Don Rosa ei anna 1950-lukuisen Ankkalinnan vaikuttaa hänen tarinoihinsa juoniin. Siispä sen huomaaminen jää vain silmillämme sekä keräämällemme tiedolla havaittavaksi. Sekin on hyvä asia, koska se jaksaa yllättää. On mielestäni hyvä huomata tehneensä virheen. Ankkalinnan kehitykselle tuo on ''yksi askel taaksepäin''. Mielestäni se ei kuitenkaan estä kehityksen olemassaoloa, sillä käytännössä kaikki muut piirtäjät piirtävät Ankkalinnan kehittyneeksi suurkaupungiksi, jossa on kaikki nykyaikaiset tuotteet. Ankkalinna siis kuitenkin kehittyy koko ajan, sillä Don Rosan kehityksemättömyys vain auttaa meitä huomaamaan paremmin kehityksen, mitä kaikki muut piirtäjät Ankkalinnaan koko ajan tekevät. Ilman Don Rosan 1950-lukuisuutta ja vanhoja tarinoita sitä ei välttämättä huomattaisi selvästi (tai ei ainakaan niin selvästi kuin mitä sen huomaamme niiden asioiden kanssa).
Ankkalinnan nähtävyyksillä on suuri merkitys tarinoiden juonille. Rahasäiliön merkityksestä on turha puhuakaan, sillä sen kaikki tietävät. Rikostarinoita ja Roope-tarinoita saadaan rahasäiliöstä. Kuitenkaan harva muistaa, että Sudenpennuista kertovat tarinat sijoittuvat luontoon. Myöskin Ankkalinnassa olevaa väkimäärää saa osittain selitettyä nähtävyyksien määrällä. Ankkalinnan nähtävyyksistä saa jo itsessään useita tarinoita, sillä ne ovat niin merkittäviä, tunnettuja ja suuria kohteita ja käsitteinäkin todella laajoja.
Nähtävyydet ovat kaikki suuria, mikä on todellakin hyvä asia! Suuret tai vahvat asiat edesauttavat juonta paremmaksi. Nähtävyyksistä pitäisi saada helposti oma tarina, sillä ne ovat (kuten edelläkin sanoin) käsitteinä todella laajoja. Mitä laajempi asia on, sitä paremmin se sopii keskeiseksi asiaksi tarinassa. Nähtävyydet ovat juurikin niin. Ne ovat todella tärkeitä tarinoiden juonien kannalta (useimmiten), koska ne ovat niin laaja-alaisia. Esimerkiksi Peikonhammas on jotain suurta. Siitä onkin tehty mielestäni vähemmän tarinoita mitä olisi täytynyt kyetä tekemään. Se selittyy pääasiassa sillä, että Peikonhammas ei ole kaikissa tarinoissa olemassa. Siksipä siitä ei ole tehty niin paljoa tarinoita. Se ei ole tarpeeksi yleinen. Peikonhammas kykenisi kuitenkin toimimaan juonen keskusyksikkönä, sillä se on niin monimuotoinen. Siihen saa liitetttyä paljon asioita ja se myös sisältää todella paljon asioita. Esimerkiksi Carl Barks on luultavasti juuri edellämainittujen asioiden ansiosta tehnyt Peikonhampaasta muutaman mainion tarinan. Peikonhammas ei todellakaan ole ainoa nähtävyys, jonka pitäisi siihen pystyä. Oikeastaan kaikkien nähtävyyksien pitäisi siihen pystyä. Itse henkilökohtaisesti ihmettelen, miksi Julle Ankanpään patsaasta ei ole tehty oikein kunnon tarinoita, sillä sen pitäisi olla tärkeä ankkalinnalaisille ja siksi se olisikin todella mahtava oivallus käsikirjoittajille (ja piirtäjille). Siis jos siitä saisi hyvän tarinan. Patsas on todella keskeisessä asemassa Ankkalinnassa (ja Ankkalinnalle), mutta sitä ei ole kuin mainittu jos sitäkään useimmissa sarjakuvatarinoissa. Se ei ole päässyt esiintymään edukseen, olemaan juonen keskeisimpänä asiana (eli päähenkilönä, jos se olisi elävä asia). Kenties vain kaikkien käsikirjoittajien mielikuvitus on lopussa tai sitten he eivät tee senlaisia tarinoita (esimerkiksi Don Rosa). Nähtävyydet kykenisivät siis kannattelemaan kokonaista juonta, mutta niitä ei oikeastaan koskaan käytetä siihen asemaan, vaikka pitäisi, sillä ne toisivat ainakin toivottua vaihtelua ankkasarjoihin, koska niitä ei todellakaan nähdä paljoa (jos nähdään ollenkaan), jonka luulisin johtuvan siitä, että käsikirjoittajat eivät joko tee sen alan tarinoita (vaikka heidän pitäisi niitä tehdä) tai sitten he kuuluvat ryhmään, jolta on mielikuvitus loppunut täysin.
Yhteenveto: Ankkalinnassa on nähtävyyksiä paljon, mikä olisi hyväksi tarinoille, koska ne ovat niin vahvoja että sopivat hyvin juonen keskeisiksi asioiksi, mutta käsikirjoittajat eivät niitä käytä. Tunnetuin ankkalinnalainen nähtävyys on Roope Ankan rahasäiliö. Ankkalinna muuttuu koko ajan, mutta Don Rosa tekee Ankkalinnan 1950-luvulle, koska Carl Barkskin teki niin. Paratiisitie on Akun kotikatu, jossa asuu esimerkiksi Teppo Tulppu.
Lisäys: Nyt se tunti onkin jo tullut.
~kirja
Akuhullu97
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 608 -
30.06.2009 klo 13:30:55
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminenJulle Ankanpää käytännössä perusti Ankkalinnan ostettuaan briteiltä Ankkalinnakkeen vuonna 1818. Ankkalinna sijaitsee Calisotan osavaltiossa Yhdysvalloissa. Ankkalinna-nimen (tai oikeastaan Duckburg) keksi Carl Barks, jonka tarinassa nimeä ensimmäisen kerran käytettiin, vuonna 1944. Tätä aiemmin ei Ankkalinnasta mitään erityistä nimeä oltu käytettykään. Ankkalinna on suhteellisen suuri kaupunki, joidenkin lähteiden mukaan Ankkalinnassa asuu vähän päälle 300 000 asukasta.
Ankkalinnan sekä maailman rikkain ankka, Roope Ankka on rakennuttanut suuren osan kaupungista. Muiden muassa Julle Ankanpään patsas on Roope Ankan rahoittama, ja rakennuttama. Ankkalinnan näkö ja käsitys vaihtelee piirtäjän käsityksen mukaan. Joskus Ankkalinna on pienehkö kaupunki, jossa näyttäisi olevan pelkkää omakotitaloaluetta. Ja joskus taas Ankkalinna on jättimäinen suurkaupunki, joka on täynnä pilvenpiirtäjiä.
Yksi tunnetuimmista maamerkeistä, joita Ankkalinnassa on, on ehdottomasti Roope Ankan Rahasäiliö. Rahasäiliön koko, ja ulkonäkö saattaa vahdella sarjojen mukaan, tosin ei nykyään enää niin paljon, kuin rahasäiliön alkuvaiheessa, jossa ulökonäkö muuttui tiuhaan. Joskus rahasäiliö oli pyöreäkin, mutta haittapuolensa oli siinäkin säiliössä. Sama käyttötarkoitus on kuitenkin aina ollut rahasäiliöllä, nimen mukaisesti sinne säilötään rahaa. Roope Ankka osti tontin, jossa silloin oli vielä Ankkalinnake, 1900-luvun taitteessa Konrad Ankanpäältä. Ralasäiliö on kuulemma ainoa rakennus tai rakennelma, joka näkyy avaruuteen asti Kiinanmuurin lisäksi. Eräässä tarinassa yksi nainen (jonka nimeä en muista) tuli Roopen rahasäiliölle ja valitti siitä, ettei hirveät rahavuoret tee hyvää Roopelle. Sitten osa Roopen rahoista vietiin pankkiin ja tilalle tuli hyllyköitä, missä oli lokeroittain rahoja, sekä kasveja.
Sitten on ihan tavallisia, ja vähemmän tavallisia taloja, jotka ovat kookkaita ja muutenkin monesta Aku Ankka-sarjasta tunnettuja. Ankkalinnan hienoimpana ravintolana pidetään ravintola Hopealusikkaa. Se on viiden tähden ravintola, jonne Akukin yrittää viedä Iinestä joskus, mutta useimmiten Akun rahat eivät riitä.
Miljardöörikerho, joka tunnetaan myös miljardööriklubina, on Ankkalinnan pohattojen, pankkiirien ja rikakkaiden miehien ”kerhotalo”. Talo ei sinänsä ole mitenkään erikoinen, mutta luultavasti jokainen Ankkalinnalainen, ja lukijakin tietää tuon rakennuken. Klubilla käy myös Ankkalinnan toinen rikas mies, Roopen kilpakumppani Kroisos Pennonen. Useissa tarinoissa Roope menee miljardööriklubille lukemaan päivän lehden, mikä tilataan sinne, ettei hän joutuisi ostamaan omaa lehteä.
Sudenpennuilla on myös oma kerhotalo. Tämä on Sudenpentujen ”koti”, jossa he suunnittelevat retkiä, leirejä, pitävät kokouksia ja viettävät aikaa. Sudenpentujen kerhotalo sijaitsee Ankkalinnan laitamilla, lähellä suuria metsäalueita. Joissain tarinoissa, muiden muassa Kadonneen kirjaston vartijoissa, on Sudenpennuilla ollut myös aivan oma sudenpentumuseo.
Myös Peikonhammas-vuori (Old Month Demontooth) on yksi näkyvimmistä sekä klassisimmista maamerkeistä. Peikonhampaan ympärillä on pidetty kaikenmoisia kilpailuja, ja juhlia. Peikonhammas-vuori esiintyi Carl Barksin tarinassa Peikonhammas ensimmäistä kertaa, ja sen jälkeen on esiintynytkin melkoisen monessa tarinassa.
Maamerkkinä voi mainita myös Don Rosan tarinassa ”Nokanneulan tapaus” esiintyneen Nokanneula-tornin. Siitä talosta piti tulla kolmikerroksinen, mutta Roope rakennutti siitä ”hiukan” korkeamman, koska rakennustarvikkeita saa halvemmalla, jos ostaa enemmän kerralla... Talo oli niin korkea, että ilmaliikennekin joutui varoa sitä, koska talon huippu, lipputangon nuppi, oli pilvien korkeudella.
Ja sitten on totta kai erilaisia patsaita ja muistomerkkejä joita voidaan myös sanoa maamerkeiksi.
Yhtenä tunnetuimmista maamerkeistä kyllä pidetään Julle Ankanpään patsasta, joka sijaitsee keskeisessä osassa Ankkalinnan kaupunkia. Patsaassa Julle pitää maissintähkiä kädessä. Carl Barksin tarinassa Maailman rikkain mies, Roope Ankka ottaa kisan Junttapurin maharadzan kanssa siitä, kummalla on isompi patsas itsestään. Lopulta Roope voittaa ja Junttapurin maharadza on köyhä. Nuo olivat todella suuria maamerkkejä, mutta myöhemmin niitä ei ole enää missään tarinassa nähty, minne lie nekin kadonnut?
Paratiisitie on Aku Ankan kotitie. Akun osoite on Paratiisitie 13. Tuossa osoitteessa sijaitseva Akun talo on kaksikerroksinen omakotitalo, josssa on suuri piha. Akun setä, Roope-setä omistaa tuon talon, Aku asuu siinä vuokralla. Aku Ankan lisäksi muita tunnettuja hahmoja Paratiisitieltä ovat ainakin Teppo Tulppu, Akun naapuri.
Teppo Tulppu on myös vaihtelevasti ollut joidenkin piirtäjien ja käsikirjoittajien tarinoissa Antero Luiru. Akulla ja Teppo Tulpulla/Antero Luirulla tulee usein jonkinlaista kinaamista mitä pienimmistäkin asioista.
Ankkalinna on reilusti kehittynyt siitä, kun Roope Ankka aikoinaan osti Ankkalinnakkeen. Roopen ollessa rakennuttanut suurta osaa kaupunkia, ja muut myös, on Ankkalinna kasvanut reilusti. Toiseen maailmansotaan mennessä Ankkalinna oli jo melkoinen suurkaupunki. Myös Ankkalinnan kulttuuri on kehittynyt oikean maailman tapaan, ei esimerkiksi 1950-luvun tarinoissa paljoa kännyköitä näkynyt. Tämä ei missään nimessä ole huono asia, olisi hiukan tylsää, jos Ankkalinnan väki ja kehitys luuhaisi 50 vuotta jäljessä.
Eräässä Don Rosan tarinassa Ankat löytävät uudestaan vanhan Ankkalinnan rakennukset, jonka päälle uusi Ankkalinna on rakennettu. Nuo vanhat kadut olivat maan oikeastaan nykyisen Ankkalinnan alla, sinne oli jäänyt se vanha Ankkalinna, minkälaisena Roopekin sen tullessaan Ankkalinnaan ensikerran, näki, ja jonka jälkeen Roope rakensi uuden Ankkalinnan niiden päälle.
(Jatkuu..)
-Akuhullu
Ankkalinnan sekä maailman rikkain ankka, Roope Ankka on rakennuttanut suuren osan kaupungista. Muiden muassa Julle Ankanpään patsas on Roope Ankan rahoittama, ja rakennuttama. Ankkalinnan näkö ja käsitys vaihtelee piirtäjän käsityksen mukaan. Joskus Ankkalinna on pienehkö kaupunki, jossa näyttäisi olevan pelkkää omakotitaloaluetta. Ja joskus taas Ankkalinna on jättimäinen suurkaupunki, joka on täynnä pilvenpiirtäjiä.
Yksi tunnetuimmista maamerkeistä, joita Ankkalinnassa on, on ehdottomasti Roope Ankan Rahasäiliö. Rahasäiliön koko, ja ulkonäkö saattaa vahdella sarjojen mukaan, tosin ei nykyään enää niin paljon, kuin rahasäiliön alkuvaiheessa, jossa ulökonäkö muuttui tiuhaan. Joskus rahasäiliö oli pyöreäkin, mutta haittapuolensa oli siinäkin säiliössä. Sama käyttötarkoitus on kuitenkin aina ollut rahasäiliöllä, nimen mukaisesti sinne säilötään rahaa. Roope Ankka osti tontin, jossa silloin oli vielä Ankkalinnake, 1900-luvun taitteessa Konrad Ankanpäältä. Ralasäiliö on kuulemma ainoa rakennus tai rakennelma, joka näkyy avaruuteen asti Kiinanmuurin lisäksi. Eräässä tarinassa yksi nainen (jonka nimeä en muista) tuli Roopen rahasäiliölle ja valitti siitä, ettei hirveät rahavuoret tee hyvää Roopelle. Sitten osa Roopen rahoista vietiin pankkiin ja tilalle tuli hyllyköitä, missä oli lokeroittain rahoja, sekä kasveja.
Sitten on ihan tavallisia, ja vähemmän tavallisia taloja, jotka ovat kookkaita ja muutenkin monesta Aku Ankka-sarjasta tunnettuja. Ankkalinnan hienoimpana ravintolana pidetään ravintola Hopealusikkaa. Se on viiden tähden ravintola, jonne Akukin yrittää viedä Iinestä joskus, mutta useimmiten Akun rahat eivät riitä.
Miljardöörikerho, joka tunnetaan myös miljardööriklubina, on Ankkalinnan pohattojen, pankkiirien ja rikakkaiden miehien ”kerhotalo”. Talo ei sinänsä ole mitenkään erikoinen, mutta luultavasti jokainen Ankkalinnalainen, ja lukijakin tietää tuon rakennuken. Klubilla käy myös Ankkalinnan toinen rikas mies, Roopen kilpakumppani Kroisos Pennonen. Useissa tarinoissa Roope menee miljardööriklubille lukemaan päivän lehden, mikä tilataan sinne, ettei hän joutuisi ostamaan omaa lehteä.
Sudenpennuilla on myös oma kerhotalo. Tämä on Sudenpentujen ”koti”, jossa he suunnittelevat retkiä, leirejä, pitävät kokouksia ja viettävät aikaa. Sudenpentujen kerhotalo sijaitsee Ankkalinnan laitamilla, lähellä suuria metsäalueita. Joissain tarinoissa, muiden muassa Kadonneen kirjaston vartijoissa, on Sudenpennuilla ollut myös aivan oma sudenpentumuseo.
Myös Peikonhammas-vuori (Old Month Demontooth) on yksi näkyvimmistä sekä klassisimmista maamerkeistä. Peikonhampaan ympärillä on pidetty kaikenmoisia kilpailuja, ja juhlia. Peikonhammas-vuori esiintyi Carl Barksin tarinassa Peikonhammas ensimmäistä kertaa, ja sen jälkeen on esiintynytkin melkoisen monessa tarinassa.
Maamerkkinä voi mainita myös Don Rosan tarinassa ”Nokanneulan tapaus” esiintyneen Nokanneula-tornin. Siitä talosta piti tulla kolmikerroksinen, mutta Roope rakennutti siitä ”hiukan” korkeamman, koska rakennustarvikkeita saa halvemmalla, jos ostaa enemmän kerralla... Talo oli niin korkea, että ilmaliikennekin joutui varoa sitä, koska talon huippu, lipputangon nuppi, oli pilvien korkeudella.
Ja sitten on totta kai erilaisia patsaita ja muistomerkkejä joita voidaan myös sanoa maamerkeiksi.
Yhtenä tunnetuimmista maamerkeistä kyllä pidetään Julle Ankanpään patsasta, joka sijaitsee keskeisessä osassa Ankkalinnan kaupunkia. Patsaassa Julle pitää maissintähkiä kädessä. Carl Barksin tarinassa Maailman rikkain mies, Roope Ankka ottaa kisan Junttapurin maharadzan kanssa siitä, kummalla on isompi patsas itsestään. Lopulta Roope voittaa ja Junttapurin maharadza on köyhä. Nuo olivat todella suuria maamerkkejä, mutta myöhemmin niitä ei ole enää missään tarinassa nähty, minne lie nekin kadonnut?
Paratiisitie on Aku Ankan kotitie. Akun osoite on Paratiisitie 13. Tuossa osoitteessa sijaitseva Akun talo on kaksikerroksinen omakotitalo, josssa on suuri piha. Akun setä, Roope-setä omistaa tuon talon, Aku asuu siinä vuokralla. Aku Ankan lisäksi muita tunnettuja hahmoja Paratiisitieltä ovat ainakin Teppo Tulppu, Akun naapuri.
Teppo Tulppu on myös vaihtelevasti ollut joidenkin piirtäjien ja käsikirjoittajien tarinoissa Antero Luiru. Akulla ja Teppo Tulpulla/Antero Luirulla tulee usein jonkinlaista kinaamista mitä pienimmistäkin asioista.
Ankkalinna on reilusti kehittynyt siitä, kun Roope Ankka aikoinaan osti Ankkalinnakkeen. Roopen ollessa rakennuttanut suurta osaa kaupunkia, ja muut myös, on Ankkalinna kasvanut reilusti. Toiseen maailmansotaan mennessä Ankkalinna oli jo melkoinen suurkaupunki. Myös Ankkalinnan kulttuuri on kehittynyt oikean maailman tapaan, ei esimerkiksi 1950-luvun tarinoissa paljoa kännyköitä näkynyt. Tämä ei missään nimessä ole huono asia, olisi hiukan tylsää, jos Ankkalinnan väki ja kehitys luuhaisi 50 vuotta jäljessä.
Eräässä Don Rosan tarinassa Ankat löytävät uudestaan vanhan Ankkalinnan rakennukset, jonka päälle uusi Ankkalinna on rakennettu. Nuo vanhat kadut olivat maan oikeastaan nykyisen Ankkalinnan alla, sinne oli jäänyt se vanha Ankkalinna, minkälaisena Roopekin sen tullessaan Ankkalinnaan ensikerran, näki, ja jonka jälkeen Roope rakensi uuden Ankkalinnan niiden päälle.
(Jatkuu..)
-Akuhullu
Mac Ducky
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 609 -
30.06.2009 klo 13:50:37
Lainaus käyttäjältä: Salwer1st/SRT Olisi kiinnostava tietää, mistä olet tuon temmannut.
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 610 -
30.06.2009 klo 15:11:12
Ohhoh, olenkin jäänyt aika pahasti jälkeen. Täytyy vähän ottaa kiinni, mutta illalla jatkan kunnolla...
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen ja kehittyminen
Ankkalinnan satojen katujen ja teiden joukosta löytyy yksi katu, joka on varmasti se kaikista tunnetuin koko Ankkalinnassa; Paratiisitie. Paratiisitie tosin ei tosin ole nimensä mukaisesti minkäänlainen paratiisi, sillä samalla kadulla asuvat aina toistensa kimpussa pikkuasioista olevat naapurukset Aku Ankka ja Teppo Tulppu. He saattavat riidellä jopa siitä, kun Akun pihalla kasvavasta puusta putoaa lehti Tulpun pihalle. Riidoissaan he usein huutelevat toisilleen mitä omituisempia ja erikoisempia haukkumanimiä ja samaa sanasotaa saattaa kestää yöhön asti ja arvatkaas vaan, pitävätkö naapurit siitä. He käyvät sanasodan lisäksi usein myös sotaa kunnon värkeillä; he saattavat tuhota toistensa puutarhat, pommittaa toisiaa vesiilmapalloilla, heittää toisiaan mädillä kananmunilla, yleisesti ottaen terrorisoida toistensa taloja ja joskus jopa räjäyttää toisen pihamaan. Joskus jopa Ankkalinnan pormestari on joutunut puuttumaan Akun ja Tulpun välisiin riitoihin, kun ne ovat paisuneet liiallisuuksiin.
Akun kotiosoite on Paratiisitie 13. Tulppu asuu hänen naapurissaan, mutta hänen osoitenumeroaan ei tiedetä, tai itse en ainakaan ole huomannut sitä koskaan mainittavan missään tarinassa. Joskus Akun naapurissa on asunut myös muuan Antero Luiru, jonka kanssa Aku on myös riidellyt useaan otteeseen. Heidän riitansa eivät ole niin pahoaj, kuin Tulpun kanssa, mutta usein Ankkalinnan pormestari on näihinkin riitoihin joutunut puuttumaan ja usein laittanut Akun ja Luirun tekemään joitain yhteiskunnallisia hommia yhdessä. Paratiisitiellä asuu myös lukuisia muita asukkeja, mutta heidän nimiään tai osoitenumeroitaan ei tiedetä.
Monissa kaupungeissa on nähtävyyksiä, eli maamerkkejä. Ankkalinnassa niitä on tosin erittäin paljon, joka on tullut selväksi parisen vuotta sitten Aku Ankka -lehdissä kerran kuussa ilmestyneiden ''Ankkalinnan maamerkit'' -keräilykuvien ja niihin liittyvien sarjakuvien ansiosta. Ankkalinnassa on siis kaksitoista maamerkkiä, joista tärkeimmät tulevat tässä;
Aivan varmasti Ankkalinnan tärkein ja todennäköisesti myös tunnetuin maamerkki on maailman rikkaimman ankan, Roope Ankan rahasäiliö, joka toimii myös hänen asuntonaan useimmissa tarinoissa. Roopen rahasäiliö sijaitsee keskellä Ankkalinnaa valtavalla kukkulalla, jonka nimi on rakennuksen mukaisesti Rahasäiliökukkula. Rahasäiliökukkulalla on lukuisia kylttejä, joissa käsketään vorojen ja muiden ei-toivottujen vieraiden painua muualle tjsp. Eräässä tarinassa Rahasäiliökukkulan edustalla oli valtava kyltti, jossa luki kissan kokoisin kirjaimin ''Jos näet lukea tämän olet liian lähellä!''. Itse rahasäiliö on kuution muotoinen harmaa rakennus, jonka ylälaidassa on isein yksi, joissain tarinoissa useampi, avoin ikkuna. Rahasäiliön etuseinällä on iso, pyöreä kivilaatta, jossa on joko kirjaimet RA, jotka tarkoittavat Roope Ankkaa, tai vaihtoehtoisesti dollarin tai euron yms. merkki. Etenkin Don Rosan ja Carl Barksin tarinoissa rahasäiliö näytää tällaiselta. Nykyisin rahasäiliö tosin näyttää aivan erilaiselta monissa tarinoissa.
Tällaisia tarinoita julkaistaan etenkin Aku Ankassa ja taskareissa. Silloin rahasäiliö on taustaväriltään sininen, laatta jossa lukee RA on punainen ja pienet neliön muotoiset kappaleet sivuseiniltä ovat keltaisia. Lisäksi uutena elementtinä näistä säiliöistä löytyy katolta punainen kupu, jonka huipulla on usein jonkinlainen lippu tai viiri.
Rahasäiliö on sisältä useimmissa tarinoissa samanlainen; varsinaisen rahaholvin, missä Roope säilyttää rahavarojaan, lisäksi säiliöstä löytyy Roopen asuintilat, sekä työntekijöiden, kuten sihteeri neiti Näpsän työtilat. Rahasäiliöstä löytyy myös useita timantti- ja jalokiviholveja sekä Roopen trofeehuone, jossa hän säilyttää arvokkaimpia aarteitaan. Lisäksi rahasäiliössä on myös jonkinlainen ohjaamo, josta käsin Roope ohjaa rahasäiliön ja kukkulan turvajärjestelmää.
Murtojärjestelmästä puheen ollen, Roopen rahasäiliön rikkauksia havittelevat monet konnat, kuten Karhukopla. Siksi Roope on asennuttanut rahasäiliön sisälle ja kukkulalle useita erilaisia murtohälyttimiä ja kovan luokan turvajärjestelmän, joiden ansiosta Karhukoplan ja muiden roistojen on todella vaikea päästä sisään säiliöön. Rahasäiliöön on asennettu myös noidantorjuntalaitteistot Milla Magiaa vastaan. Rahasäiliön paikalla oli ennen (Carl Barksin ja Don Rosan mukaan) Julle Ankanpään, Ankkalinnan perustajan omistama Ankkalinnake.
Toinen, myös hyvin tunnettu Ankkalinnan maamerkki on Ankkalinnan perustajan, Julle Ankanpään patsas. Patsas on erittäin suuri ja sijaitsee keskellä Ankkalinnaa. Patsas on tehty kivestä ja ison kuution muotoisen jalustan päällä seisoo Julle Ankanpää pitelemässä käsissään kasaa maisseja. Päässään hänellä on jonkinlainen olkihattu tai silinteri yms. Joissain tarinoissa patsaan jalustan sisällä on ollut Julle Ankanpään fanien kokoontumistila, johon kuuluu ainakin kirjasto, jossa Roopekin on käynyt. Julle Ankanpään patsas kuuluu rahasäiliön ohella Ankkalinnan tunnetuimpiin maamerkkeihin, eli nähtävyyksiin.
Ankkalinnan liepeillä sijaitseva valtava vuori, Peikonhammas kuuluu myös Ankkalinnan merkittävimpiin maamerkkeihin. Peikonhampaalla on joidenkin tarinoiden mukaan ollut ihan turistikeskuskin, jossa kävi paljon porukkaa. Aku (ja varmasti muutkin) ovat kiivenneet Peikonhampaan huipulle, vaikka se on niin korkea. Peikonhammas on ainakin korkein Ankkalinnan lähellä sijaitseva vuori, saattaa olla jopa koko Calisotan suurin vuori.
Ankkalinnan raharikkaitten oma kerho, Miljardööriklubi on myös tärkeä maamerkki Ankkalinnassa. Klubiin pääsevät vain rikkaimmat ja arvovaltaisimmat miljardlöörit ja siksi monet ihailevatkin klubia ollessaan turistimatkalla Ankkalinnassa. Ikävä kyllä, he joutuvat tyytymään klubin katseluun ulkopuolelta, sillä sisään päästetään vain jäsenet ja henkilöt, joita he ovat pyytäneet mukaan, kuten sukulaiset, ystävät tai hovimestarit yms. Klubi on sisältä erittäin hienon ja arvokkaan näköinen ja siihen onkin pantu paljon rahaa likoon. Miljardöriklubilla useimmilla jäsenillä on mukanaan hovimestari tai muu apulainen. Kerhon tunnetuimpia jäseniä ovat Roope Ankka ja Kroisos Pennonen, jotka ovatkin klubin rikkaimmat jäsenet.
Kuten monissa suurissa kaupungeissa, myös Ankkalinnassa on oma tori; Räpylätori. Räpylätori sijaitsee Ankkalinnan pormestarin työpaikan, eli raatihuoneen/kaupungintalon edustalla. Räpylätorilla järjestetään usein juhlia ja tapahtumia ja siellä pidetään myös tiedotustilaisuuksia ja puheita. Räpylätorilla sijaitsee valtava kello, joka on sinänsä myös nähtävyys. Kello on aina oikeassa ja monet ottavatkin siitä aikaa. Ankkalinnan asukkaat kokoontuvat uutenavuotena räpylätorille niinsanottuun ''lähtölaskentaan'' jossa pormestarin johdolla lasketaan sekunteja vuoden vaihtumiseen viidestä 8joskus kymmenestä) sekunnista alaspäin. Aikaa katsotaan tietenkin suuresta kellosta. Räpylätori on myös muuhun aikaan hyvin suosittu paikka.
Ankkalinnan kaupungintalo eli raatihuone on Ankkalinnan pormestarin työpaikka. Sen väri vaihtelee niin paljon, ettei mitään ''virallista'' väriä varmaan olekaan. Pormestarin työhuone on yläkerrassa, huoneessa jossa on parveke. Pormestari onkin joskus pitänyt joitain tiedotustilaisuuksia tai puheita parvekkeeltaan ankkalinnalaisten kuunnellessa alhaalla. Jos (tai oikeastaan kun) Ankkalinnassa järjestetään kapinoita tai mielenosoituksia pormestaria tai jotain hänen julistamaansa asiaa vastaan, ne järjestetään yleensä Räpylätorilla pormestarin työhuoneen (ja sen parvekkeen) edustalla. Raatihuoneen väri siis vaihtelee, siinä on lukuisia ikkunoita ja viiri katolla, mutta joissain tarinoissa sitä ei välttämättä ole ollenkaan, tai se ei ole käytössä.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen ja kehittyminen
Ankkalinnan satojen katujen ja teiden joukosta löytyy yksi katu, joka on varmasti se kaikista tunnetuin koko Ankkalinnassa; Paratiisitie. Paratiisitie tosin ei tosin ole nimensä mukaisesti minkäänlainen paratiisi, sillä samalla kadulla asuvat aina toistensa kimpussa pikkuasioista olevat naapurukset Aku Ankka ja Teppo Tulppu. He saattavat riidellä jopa siitä, kun Akun pihalla kasvavasta puusta putoaa lehti Tulpun pihalle. Riidoissaan he usein huutelevat toisilleen mitä omituisempia ja erikoisempia haukkumanimiä ja samaa sanasotaa saattaa kestää yöhön asti ja arvatkaas vaan, pitävätkö naapurit siitä. He käyvät sanasodan lisäksi usein myös sotaa kunnon värkeillä; he saattavat tuhota toistensa puutarhat, pommittaa toisiaa vesiilmapalloilla, heittää toisiaan mädillä kananmunilla, yleisesti ottaen terrorisoida toistensa taloja ja joskus jopa räjäyttää toisen pihamaan. Joskus jopa Ankkalinnan pormestari on joutunut puuttumaan Akun ja Tulpun välisiin riitoihin, kun ne ovat paisuneet liiallisuuksiin.
Akun kotiosoite on Paratiisitie 13. Tulppu asuu hänen naapurissaan, mutta hänen osoitenumeroaan ei tiedetä, tai itse en ainakaan ole huomannut sitä koskaan mainittavan missään tarinassa. Joskus Akun naapurissa on asunut myös muuan Antero Luiru, jonka kanssa Aku on myös riidellyt useaan otteeseen. Heidän riitansa eivät ole niin pahoaj, kuin Tulpun kanssa, mutta usein Ankkalinnan pormestari on näihinkin riitoihin joutunut puuttumaan ja usein laittanut Akun ja Luirun tekemään joitain yhteiskunnallisia hommia yhdessä. Paratiisitiellä asuu myös lukuisia muita asukkeja, mutta heidän nimiään tai osoitenumeroitaan ei tiedetä.
Monissa kaupungeissa on nähtävyyksiä, eli maamerkkejä. Ankkalinnassa niitä on tosin erittäin paljon, joka on tullut selväksi parisen vuotta sitten Aku Ankka -lehdissä kerran kuussa ilmestyneiden ''Ankkalinnan maamerkit'' -keräilykuvien ja niihin liittyvien sarjakuvien ansiosta. Ankkalinnassa on siis kaksitoista maamerkkiä, joista tärkeimmät tulevat tässä;
Aivan varmasti Ankkalinnan tärkein ja todennäköisesti myös tunnetuin maamerkki on maailman rikkaimman ankan, Roope Ankan rahasäiliö, joka toimii myös hänen asuntonaan useimmissa tarinoissa. Roopen rahasäiliö sijaitsee keskellä Ankkalinnaa valtavalla kukkulalla, jonka nimi on rakennuksen mukaisesti Rahasäiliökukkula. Rahasäiliökukkulalla on lukuisia kylttejä, joissa käsketään vorojen ja muiden ei-toivottujen vieraiden painua muualle tjsp. Eräässä tarinassa Rahasäiliökukkulan edustalla oli valtava kyltti, jossa luki kissan kokoisin kirjaimin ''Jos näet lukea tämän olet liian lähellä!''. Itse rahasäiliö on kuution muotoinen harmaa rakennus, jonka ylälaidassa on isein yksi, joissain tarinoissa useampi, avoin ikkuna. Rahasäiliön etuseinällä on iso, pyöreä kivilaatta, jossa on joko kirjaimet RA, jotka tarkoittavat Roope Ankkaa, tai vaihtoehtoisesti dollarin tai euron yms. merkki. Etenkin Don Rosan ja Carl Barksin tarinoissa rahasäiliö näytää tällaiselta. Nykyisin rahasäiliö tosin näyttää aivan erilaiselta monissa tarinoissa.
Tällaisia tarinoita julkaistaan etenkin Aku Ankassa ja taskareissa. Silloin rahasäiliö on taustaväriltään sininen, laatta jossa lukee RA on punainen ja pienet neliön muotoiset kappaleet sivuseiniltä ovat keltaisia. Lisäksi uutena elementtinä näistä säiliöistä löytyy katolta punainen kupu, jonka huipulla on usein jonkinlainen lippu tai viiri.
Rahasäiliö on sisältä useimmissa tarinoissa samanlainen; varsinaisen rahaholvin, missä Roope säilyttää rahavarojaan, lisäksi säiliöstä löytyy Roopen asuintilat, sekä työntekijöiden, kuten sihteeri neiti Näpsän työtilat. Rahasäiliöstä löytyy myös useita timantti- ja jalokiviholveja sekä Roopen trofeehuone, jossa hän säilyttää arvokkaimpia aarteitaan. Lisäksi rahasäiliössä on myös jonkinlainen ohjaamo, josta käsin Roope ohjaa rahasäiliön ja kukkulan turvajärjestelmää.
Murtojärjestelmästä puheen ollen, Roopen rahasäiliön rikkauksia havittelevat monet konnat, kuten Karhukopla. Siksi Roope on asennuttanut rahasäiliön sisälle ja kukkulalle useita erilaisia murtohälyttimiä ja kovan luokan turvajärjestelmän, joiden ansiosta Karhukoplan ja muiden roistojen on todella vaikea päästä sisään säiliöön. Rahasäiliöön on asennettu myös noidantorjuntalaitteistot Milla Magiaa vastaan. Rahasäiliön paikalla oli ennen (Carl Barksin ja Don Rosan mukaan) Julle Ankanpään, Ankkalinnan perustajan omistama Ankkalinnake.
Toinen, myös hyvin tunnettu Ankkalinnan maamerkki on Ankkalinnan perustajan, Julle Ankanpään patsas. Patsas on erittäin suuri ja sijaitsee keskellä Ankkalinnaa. Patsas on tehty kivestä ja ison kuution muotoisen jalustan päällä seisoo Julle Ankanpää pitelemässä käsissään kasaa maisseja. Päässään hänellä on jonkinlainen olkihattu tai silinteri yms. Joissain tarinoissa patsaan jalustan sisällä on ollut Julle Ankanpään fanien kokoontumistila, johon kuuluu ainakin kirjasto, jossa Roopekin on käynyt. Julle Ankanpään patsas kuuluu rahasäiliön ohella Ankkalinnan tunnetuimpiin maamerkkeihin, eli nähtävyyksiin.
Ankkalinnan liepeillä sijaitseva valtava vuori, Peikonhammas kuuluu myös Ankkalinnan merkittävimpiin maamerkkeihin. Peikonhampaalla on joidenkin tarinoiden mukaan ollut ihan turistikeskuskin, jossa kävi paljon porukkaa. Aku (ja varmasti muutkin) ovat kiivenneet Peikonhampaan huipulle, vaikka se on niin korkea. Peikonhammas on ainakin korkein Ankkalinnan lähellä sijaitseva vuori, saattaa olla jopa koko Calisotan suurin vuori.
Ankkalinnan raharikkaitten oma kerho, Miljardööriklubi on myös tärkeä maamerkki Ankkalinnassa. Klubiin pääsevät vain rikkaimmat ja arvovaltaisimmat miljardlöörit ja siksi monet ihailevatkin klubia ollessaan turistimatkalla Ankkalinnassa. Ikävä kyllä, he joutuvat tyytymään klubin katseluun ulkopuolelta, sillä sisään päästetään vain jäsenet ja henkilöt, joita he ovat pyytäneet mukaan, kuten sukulaiset, ystävät tai hovimestarit yms. Klubi on sisältä erittäin hienon ja arvokkaan näköinen ja siihen onkin pantu paljon rahaa likoon. Miljardöriklubilla useimmilla jäsenillä on mukanaan hovimestari tai muu apulainen. Kerhon tunnetuimpia jäseniä ovat Roope Ankka ja Kroisos Pennonen, jotka ovatkin klubin rikkaimmat jäsenet.
Kuten monissa suurissa kaupungeissa, myös Ankkalinnassa on oma tori; Räpylätori. Räpylätori sijaitsee Ankkalinnan pormestarin työpaikan, eli raatihuoneen/kaupungintalon edustalla. Räpylätorilla järjestetään usein juhlia ja tapahtumia ja siellä pidetään myös tiedotustilaisuuksia ja puheita. Räpylätorilla sijaitsee valtava kello, joka on sinänsä myös nähtävyys. Kello on aina oikeassa ja monet ottavatkin siitä aikaa. Ankkalinnan asukkaat kokoontuvat uutenavuotena räpylätorille niinsanottuun ''lähtölaskentaan'' jossa pormestarin johdolla lasketaan sekunteja vuoden vaihtumiseen viidestä 8joskus kymmenestä) sekunnista alaspäin. Aikaa katsotaan tietenkin suuresta kellosta. Räpylätori on myös muuhun aikaan hyvin suosittu paikka.
Ankkalinnan kaupungintalo eli raatihuone on Ankkalinnan pormestarin työpaikka. Sen väri vaihtelee niin paljon, ettei mitään ''virallista'' väriä varmaan olekaan. Pormestarin työhuone on yläkerrassa, huoneessa jossa on parveke. Pormestari onkin joskus pitänyt joitain tiedotustilaisuuksia tai puheita parvekkeeltaan ankkalinnalaisten kuunnellessa alhaalla. Jos (tai oikeastaan kun) Ankkalinnassa järjestetään kapinoita tai mielenosoituksia pormestaria tai jotain hänen julistamaansa asiaa vastaan, ne järjestetään yleensä Räpylätorilla pormestarin työhuoneen (ja sen parvekkeen) edustalla. Raatihuoneen väri siis vaihtelee, siinä on lukuisia ikkunoita ja viiri katolla, mutta joissain tarinoissa sitä ei välttämättä ole ollenkaan, tai se ei ole käytössä.
Pullasorsa
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 611 -
30.06.2009 klo 15:17:51
Lainaus käyttäjältä: Salwer1st/:n säännötSääntö 5: Osakilpailut
§1: Jokainen osakilpailu päättyy sunnuntaiaamuna kello 10.00 ellei toisin ilmoiteta.
§2: Jokainen osakilpailu alkaa sunnuntaiaamuna kello 10.00 ellei toisin ilmoiteta.
Tällainen mielenkiintoisuus tuli ongittua esille.
Akkaridekkari lähetti edellisessä osakilpailussa lopullisen viestinsä klo 10.00, vaikka osakilpailu päättyy jo tuolloin. Mielestäni tätä viestiä ei tulisi hyväksyä.
Edit: Jos sääntöjä on uskominen, niin ei todellakaan tulisi hyväksyä. Jos osakilpailu kerran päättyy 10.00.00, niin tuota viestiä ei missään nimessä tulisi hyväksyä. Se on selvä.
§1: Jokainen osakilpailu päättyy sunnuntaiaamuna kello 10.00 ellei toisin ilmoiteta.
§2: Jokainen osakilpailu alkaa sunnuntaiaamuna kello 10.00 ellei toisin ilmoiteta.
Tällainen mielenkiintoisuus tuli ongittua esille.
Akkaridekkari lähetti edellisessä osakilpailussa lopullisen viestinsä klo 10.00, vaikka osakilpailu päättyy jo tuolloin. Mielestäni tätä viestiä ei tulisi hyväksyä.
Edit: Jos sääntöjä on uskominen, niin ei todellakaan tulisi hyväksyä. Jos osakilpailu kerran päättyy 10.00.00, niin tuota viestiä ei missään nimessä tulisi hyväksyä. Se on selvä.
Karhula
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 612 -
30.06.2009 klo 15:19:39
Minusta taas tuo hyväksytään. Oli muistaakseni muinoin tuolla aa.fin puolellakin tällainen (wierii taisi olla kyseessä) ja viesti hyväksyttiin, joten en näe nytkään mitään hirvittävää syytä, että AK:n viimeinen viesti pitäisi hylätä...
Salwer sen toki päättää...
Salwer sen toki päättää...
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 613 -
30.06.2009 klo 15:23:04
Viime hetken lähetys. Hän lähetti viimeisen viestinsä samalla minuutilla, kuin osakilpailu loppuikin. Ja jos tuo Karhulan mainitsema juttu on totta, niin silloin ilman muuta on hyväksyttävä tuo.
Pullasorsa
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 614 -
30.06.2009 klo 15:26:18
Lainaus käyttäjältä: Aku VankkaHän lähetti viimeisen viestinsä samalla minuutilla, kuin osakilpailu loppuikin.
Osakilpailuhan loppuu sekunnilleen klo 10.00, joten jos dekkari lähettää sekunninkin sen jälkeen, ei sitä pitäisi hyväksyä. Tämä on minun mielipiteeni.
Osakilpailuhan loppuu sekunnilleen klo 10.00, joten jos dekkari lähettää sekunninkin sen jälkeen, ei sitä pitäisi hyväksyä. Tämä on minun mielipiteeni.
Kreach
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 615 -
30.06.2009 klo 15:32:35
Lainaus käyttäjältä: PullasorsaLainaus käyttäjältä: Aku VankkaHän lähetti viimeisen viestinsä samalla minuutilla, kuin osakilpailu loppuikin.
Osakilpailuhan loppuu sekunnilleen klo 10.00, joten jos dekkari lähettää sekunninkin sen jälkeen, ei sitä pitäisi hyväksyä. Tämä on minun mielipiteeni.
Turha jankata tälläisestä. Molemmat osakilpailut ovat minuutin käynnissä yhtäaikaa, olettaisin.
Osakilpailuhan loppuu sekunnilleen klo 10.00, joten jos dekkari lähettää sekunninkin sen jälkeen, ei sitä pitäisi hyväksyä. Tämä on minun mielipiteeni.
Turha jankata tälläisestä. Molemmat osakilpailut ovat minuutin käynnissä yhtäaikaa, olettaisin.