(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, maamerkit ja Ankkalinnan muuttuminen
Ankkalinnaa ei voi moittia nähtävyyksien puuttumisesta. Niitä Ankkalinnassa on todella paljon. Roope Ankan rahasäiliö on Kiinan muurin lisäksi ainoa rakennelma, joka näkyy kuusta. Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Julle Ankanpään patsas, Peikonhammas sekä meri. Ankkalinnassa täytyykin olla paljon nähtävyyksiä! Ankkalinna on suuri kaupunki, jossa käy todella paljon turisteja. Asiat olisivat todennäköisesti toisin, jos nähtävyyksiä ei olisi. Niitähän kaikki turistit tulevat aina katsomaan.
Ankkalinna myös muuttuu koko ajan. Kaikki muuttuu koko ajan oikeassa elämässäkin. Ankkalinna on siltä osalta aito. Piirtäjät päivittävät Ankkalinnaa. Ankkalinna on joka tarinassa erilainen, sillä yksityiskohtia on mahdotonta saada aina samanlaisiksi. Ankkalinnasta on niin paljon mainintoja, että ne kumoavat täysin toisensa. Ankkalinna on joissain tarinoissa vanhempi kuin joissain.
Ehdottomasti kuuluisin Ankkalinnan maamerkeistä ja nähtävyyksistä on Roope Ankan rahasäiliö. Se sijaitsee kukkulalla, jota kutsutaan Rahasäiliökukkulaksi. Rahasäiliö on kuution muotoinen harmaa rakennus, jossa on yksi ikkuna. Rahasäiliön etuseinässä on teksti RA, joka tarkoittaa Roopen nimikirjaimia. Joissain tarinoissa siinä on euron kuva (€), punnan kuva (£) tai dollarin kuva ($). Kuvake on kirjoitettu suurilla kirjaimilla ja se vie noin puolet rakennuksen korkeudesta. Rahasäiliö on Roope Ankan rahojen varasto, useimmissa tarinoissa Roopen asuinpaikka ja hänen väkensä toimisto. Säiliö on suuri, koska sinne pitää mahtua paljon asioita. Barksin mukaan tilavuus on kolme kuutioeekkeriä. Rosa on tehnyt säiliön pohjapiirroksen, joka on julkaistu Aku Ankka-lehdessä Suomessa 2001. Sen mukaan rahasäiliön korkeus on 43 metriä ja leveys kolme vähemmän. Koska säiliössä on todella paljon rahaa, sinne yritetäänkin murtautua todella usein. Rahasäiliössä on betoniset seinät ja katto. Joissain tarinoissa lattiakin on betonista, mutta joissain se on tehty jostain todella paljon heikommasta materiaalista (koska säästyy rahaa). Rahasäiliön turvavarustelut vaihtelevat paljon. Joskus Roopella on vartijoita. Toisinaan hän käyttää sähköisiä suojauslaitteita (usein Pellen kehittämiä). Joskus taasen hänellä on hallintoyksikkö, joka hoitaa koko säiliötä. Kuitenkin aina ei ole niinkään. On paljon tarinoita, joissa suojauksia ei ole ja Roopella on aseinaan vain esimerkiksi kanuuna. Kuitenkin rahasäiliöön ei ole murtauduttu noin vain. Se vaatii aina Akun tai jonkun muun tekemän virheen. Rahasäiliö on äärimmäisen luotettava rakennus, johon murtautuminen on käytännössä mahdotonta. Rahasäiliössä Roope säilyttää rahojen lisäsi myös kaikkia hänelle tärkeitä esineitä. Esimerkiksi ensilantti on peitetty kuvulla. Joskus sitä nostamalla on saanut valkosipulin tuoksua päälleen. Roopella on myös varasto, missä on esimerkiksi hanhenmunahippu ja muita voitonmerkkejä. Lisäksi rahasäiliössä on suurenmoinen kirjasto, mistä löytyy kaikenlaisia kirjoja. Rahasäiliössäkin on keittiö, jossa ei tosin ole lainkaan ruokaa, paitsi kauppojen ylijäämämyynnin tuotteita, esimerkiksi laatikollinen juustoa. Joissain tarinoissa säiliön ulkopuolella on myös puutarha, jossa kasvaisi esimerkiksi kukkakaaleja, mutta se on äärimmäisen harvinaista. Kukkulalla on kuitenkin miinakenttä, tykkejä sun muita suojauksia. Joissain tarinoissa siellä on myös pensaita ynnä muita senlaisia kasveja. Kukkulalla on myös kylttejä, jotka kieltävät tulemisen eteenpäin. Joissain tarinoissa Roope Ankan rahasäiliössä ollut luukku, jota käytetään esimerkiksi kauppiaiden karkottamiseen, on vienyt Rahasäiliökukkulalle, mutta melkeinpä kaikissa muissa tarinoissa kukkulalla on miinakenttä (ja joskus sieltä löytyvät ne molemmat, mutta se on todellakin harvinaista). Rahasäiliön ympärillä on useimmiten melko paljon väkeä, varsinkin jos Karhukopla yrittää hyökätä Rahasäiliöön. Karhukopla ei siitä kovin paljoa pidä. Yllättävän harva ohikulkija yrittääkään mennä sisälle Rahasäiliöön. Se luultavasti tiedetään mahdottomaksi. Rahasäiliö ei ole kuuluisa sen ulkomuotonsa ansiosta, vaan luultavasti Roope Ankan ja rahojen ansiosta. Rahat herättävät kateutta usiemmissa turisteissa. Rahasäiliö itsessään on vain ruma betonirakennus. Pormestari tai muu vaikutusvaltainen henkilö onkin usein vaatinut sen kaunistamista. Roope on useimmiten kaunistanu säiliönsä, jolloin turistit ja jopa ankkalinnalaisetkin ovat tulleet ihailemaan uutta säiliötä. Säiliö on muun muassa asetettu akvaarion pohjalle tai roikkumaan ilmassa.
Kaupungin paikalla oli ennen Ankkalinnake, joka kuitenkin vallattiin. Ankkalinnake oli tehty puusta. Erinäisten tapahtumien seurauksena se meni Julle Ankanpäälle, joka perusti sen paikalle Ankkalinnan. Joidenkin tarinoiden mukaan rahasäiliö on Ankkalinnakkeen kukkulalla. Varsinkin Don Rosa tukee tätä teoriaa. Joskus on nähty Ankkalinnakkeesta tehty ''kopio'', joka on vallattu juhlan (eli vuosipäivän) kunniaksi.
Julle Ankanpään, kaupungin perustajan, patsas on Ankkalinnassa. Kyseessäoleva patsas on todella tunnettu maamerkki Ankkalinnassa. Patsas sijaitsee kaupungin keskustassa. Patsaassa on kuva Julle Ankanpäästä, joka pitelee sylissään maissintähkiä ja hymyilee. Päässään Ankanpäällä on silinterihattu. Patsaan luona on paljon vierailijoita. Se onkin todennäköisesti toiseksi suosituin vierailukohde Ankkalinnassa (Rahasäiliökukkulan jälkeen).
Ankkalinnassa on myös eräs vuori, Peikonhammas. Se on melko korkea (Ankkalinnan korkein vuori) ja sijaitsee Ankkalinnan raja-alueilla. Esimerkiksi Aku on kiivennyt sen huipulle. Joidenkin tarinoiden mukaan kuitenkin vuoren huipulle kiipeäminen olisi todella harvinaista.
Ankkalinnassa on paljon hienoja maisemia ja koskematonta luontoa. Ne ovat useille henkilöille nähtävyyksiä. Esimerkiksi Sudenpennut käyvät melko usein luonnossa, joten he tuntevat sen osa-alueen loistavasti. Ankkalinnan luonto on keskivertoa parempaa, sillä siihen ei ole (useimmissa tarinoissa) uskallettu koskea paljoa. Melko usein ankkalinnalaiset tekevätkin retkiä luontoon tai rannoille, joita tuntuu Ankkalinnassa riittävän todella paljon. Esimerkiksi Mummo Ankkakin on käynyt rannalla.
Lisäksi Roope Ankan uskomattomat rakennelmat käyvät nähtävyyksistä. Yksi esimerkki senlaisesta on Nokanneula, joka on pilvenpiirtäjä.
Paratiisitie on Akun kotikatu. Akun osoite on Paratiisitie 13. Tie on melko pieni ainakin pääkatuihin verrattuna, mutta siellä on yllättävän suuri meteli. Se johtuu Akun ja hänen naapurinsa Teppo Tulpun taisteluista. Sen takia usea on muuttanut pois Paratiisitieltä. Tien pitäisi olla hiljainen, mutta sitä se ei todellakaan ole. Kuitenkin jostain löytyy aina Akulle ja Tulpulle naapureita. Paratiisitien tapahtumia on selvitelty esimerkiksi asukaskokouksessa tai pormestarin puuttumisella. Pormestari onkin usein antanut sekä Akulle että Tulpulle jonkinlaisen rangaistuksen. Myös häätöjä on nähty joskus. Eräs mielestäni ikimuistoisin tarina oli eräs, jossa sekä Aku että Teppo Tulppu yrittivät myydä asuntojaan, mutta toinen heistä esti toisen aikeet ja tietenkin vahingossa. Paratiisitien asukkien määrä vaihtelee todella paljon, sillä joskus se on pikkukatu, jota Akun ja Tulpun ''pienet'' taistelut eivät haittaa, kun joskus se on suurempi, jolloin yksi suuri vesi-ilmapallokin aiheuttaa karmivan suuren metelin ja mahdollisesti (melko useinkin) jopa pormestarin tai muun vaikutusvaltaisen henkilön hakemiseen paikalle.
Ankkalinnassa on myös Miljardööriklubi, jossa on eri tarinoiden mukaan väkeä joko koko maailmasta tai vain Ankkalinnasta. Klubiin hyväksytään vain rikkaita ihmisiä. Miljardööriklubi ei ole nähtävyys niinkään ulkomuotonsa vaan sisältönsä takia (tosin sisältö on saanut ulkomuodonkin hienoksi). Klubissa käyvät kaikki Ankkalinnan (tai maailman) suuruudet, rikkaat. Siksi sitä halutaankin päästä ihailemaan läheltä. Klubin lähistöllä on kuitenkin yllättävänkin vähän seuraajia. Klubin sisälle ei ole päästetty muita kuin rikkaita ja heidän pyytämiään henkilöitä. Kuitenkin esimerkiksi Aku, Tupu, Hupu ja Lupu käyvät klubissa melko usein Roopea etsimässä, vaikka he eivät ole Roopen mukana. Rakennus on todella suuri ja tavallaan pröystäileväkin. Se sisältää hienot maalit. Kenties tärkeimpänä tuntomerkkinä on rakennuksen katolla liehuva lippu. Tämänkin rakennuksen ulkomuoto vaihtelee (melkein) aina. Kuitenkin ovelle johtavat portaat. Ovea vartioimassa on yksi ihminen. Oven vierestä löytyy kaksi noin puolen metrin korkuista patsasta. Patsaat ovat joidenkin ihmisten rintakuvia.
Ankkalinnassa on kaksi majakkaa, jotka ovat Ankkaniemen majakka ja Ankkalahden majakka. Molemmat ovat meren äärellä ohjaamassa laivoja oikeaan suuntaan. Molemmat majakat ovat noin kymmenen metriä korkeita ja sisältävät todella kirkkaan lampun. Esimerkiksi Aku ja Touho Ankka ovat olleet tarkistamassa majakan lamppua. Aku on myös hoitanut majakkaa yksin. Ankkaniemen majakka sijaitsee erään niemen päässä, kun Ankkalahden majakka sijaitsee alueen, jolla on paljon kareja, kohdilla.
Eräänlainen maamerkki on Ankanpään ala-aste. Se on koulu, jota esimerkiksi Tupu, Hupu ja Lupu, Leenu, Liinu ja Tiinu käyvät. Koulussa on melko vähän luokkia. Se sijaitsee aukealla kahden talon välissä. Varsinkin kansissa sen sijainti yritetään saada paremmaksi piirtää. Osoite on Ankanpääntie 13. Aku on työskennellyt koulussa siivoojana melko usein. Eräässä tarinassa Milla Magia loihti koulun näkymättömäksi.
Yksi Ankkalinnan tärkeimpiä (ja ainoa) museoita on Ankallismuseo. Se sisältää paljon tauluja ynnä muita senlaisia taidetuotteita, ei tosin sarjakuvia. Museoon on usein lainattu Roope Ankan voitonmerkkejä, tosin siitä on maksettu. Museossa ei kuitenkaan ole kovin usein muita lainattuja näyttelyitä. Museo on useimmissa tarinoissa maksullinen ja rakennuksen ulkonäkö muuttuu, tosin itse muistelisin melkein kaikissa tarinoissa olleen portaat museon edessä eduskuntatalon tyyliin. Ankallismuseokin tuntuu keräävän melko paljon turisteja, vaikka harvoin siellä on mitään kovin tunnettua. Ankallismuseo on ollut Akun työpaikka. Tarina Kultainen kypärä alkoi Ankallismuseosta. Tarinassa Musta Ritari slurppaa jälleen museossa oli Roopen aarrekokoelman osia.
Ankkalinnassakin on eläintarha. Eri tarinoissa sitä ylläpitävät eri henkilöt. Joskus sitä ovat ylläpitäneet Sudenpennut, jolloin vain he ovat hoitaneet sitä ja eläintarhassa on ollut tavallisia eläintarhaeläimiä. Usein häkkejä ei ole ollut. Joskus eläintarha on ollut Roopen, jolloin siellä on ollut mitä harvinaisempia eläimiä. Häkit ovat tulleet tutuiksi, ja sisäänpääsy on maksanut paljon. Toisinaan joku ulkopuolinen taho on omistanut eläintarhan. Silloin(kin) on käytetty häkkejä. Akukin on työskennellyt eläintarhassa ulkopuolisen tahon ylläpitäessä eläintarhaa. Eläintarha kerää yleensä melko paljon väkeä sisälleen.
Keskellä Ankkalinnan keskustaa sijaitsee vain yhdessä tarinassa esiintynyt Taikametsä. Se on todella tiheä metsä, jonne kukaan ei uskalla mennä, koska siellä tapahtuu omituisia asioita (kuten taikoja ja kummitteluja). Taikametsästä on tehty paljon uskomuksia, koska kukaan ei uskalla mennä sinne, sillä kaikki pelkäävät sitä. Tarinassa Taikametsä Mikki menee Taikametsään, ja löytää sieltä esimerkiksi puhuvan kalan, joka yritetään varastaa kuuluisuuden vuoksi. Taikametsä on tiheyden lisäksi pimeä ja täynnä kaikkea, mitä ei muualta löydä. Taikametsästä ei ole esitelty muuta sisältöä kuin puhuva kala.
Eräänlainen maamerkki on Ankkalinnan Ankallispankki. Se on suuri pankki, jossa on todella vahvat turvatoimenpiteet. Ankallispankki on useimmite Roopen omistuksessa, mutta ei aina. Varsinkin Karhukopla yrittää varastaa pankista rahoja. Pankki sijaitsee kaupungin keskustassa. Sen sisällä on useita porttia, joista pääsee läpi vain vartijan ja pankinjohtajan kanssa. Sen jälkeen vastaan tulee holvi, joka on suljettu suurella portilla. Holvissa on kassakaappeja ja irtonaista rahaa. Ankallispankissa on myös talletuslokeroja, jonne esimerkiksi Karhuvaari on tallettanut miljoonan. Ankallispankilla on useimmiten muutamia kilpailijoita.
Ankkalinnassa on paljon suuria rakennuksia, jotka ovat nähtävyyksiä jo kokonsa puolesta. Niitä ei kuitenkaan mainita eri tarinoissa toistuvasti, vaan ne ovat yleensä mukana vain muutamassa tarinassa, jossa ne saattavat tosin päästä jopa pääosaan juonen kannalta. Useimmiten ne ovat Roope Ankan rakentamia asuintaloja, toimistorakennuksia tai muita senlaisia. Yksi mainio esimerkki on Nokanneula. Se on rakennus, josta piti tulla kolmikerroksinen. Roope ei kuitenkaan jättänyt sitä niin matalaksi, sillä tapansa mukaan hän oli taas säästäväinen. "Rakennustarvikkeita saa sitä halvemmalla mitä enemmän niitä ostaa." Siispä Nokanneulasta tulikin pilvenpiirtäjä, jota lentokoneiden piti väistellä. Nokanneula on esiintynyt vain yhdessä tarinassa, joka on Don Rosan tekemä. Se perustui lähinnä Akun ikkunanpesuun. Nokanneula sisältää edellämainitun tarinan mukaan toimistorakennuksia (ylhäällä) sekä asuinrakennuksia (alempana) ja lisäksi muutaman kaupan (pohjakerroksessa). Nokanneulan kyljessä on lipputankoja. Nokanneula on siis pilvenpiirtäjä, joka on ainakin satakerroksinen.
Ankkalinnassa on huvipuisto nimeltään Ankkalinnanmäki (joskus myös Sorkanniemi). Eri tarinoista riippuen huvipuiston omistajana toimii joko Roope tai joku muu tuntematon henkilö. Huvipuisto kuuluu niissä tarinoissa joissa se on mukana ehdottomasti Ankkalinnan suosituimpiin vierailukohteisiin. Huvipuistossa on esimerkiksi maailmanpyörä ja ennustaja, joka tietää kaiken. Huvipuisto on maksullinen, mutta monipuolinen. Sieltä löytää todella paljon turisteja ja se on todella suosittu vierailukohde.
Räpylätori on tori Ankkalinnassa pormestarin työtalon edessä. Sinne ankkalinnalaiset kokontuvat juhlimaan uutta vuotta. Tori on myös turistien suosiossa, sillä sen sijainti on hyvä (keskusta), se on laaja-alainen ja siitä näkee hyvin kuuluisan käkikellon, joka on talon seinässä. Tori on yleensä täynnä väkeä. Torilla oleva käkikello on melko suuri, jotta se näkyy kauas. Se on ankkalinnalaisten yksi kuuluisuus. Sitä tullaan katsomaan kaukaakin, varsinkin uutena vuotena. Sen kellosta otetaan usein aikaa vuoden vaihtumiseen. Kuitenkaan kelloa ei aina näe tarinoissa. Joskus se on melkein Ankkalinnan ykkösnähtävyys.
Ankkalinnassakin on myös raatihuone. Se on useimmiten Ankkalinnan pormestarin työpaikka. Sen väri vaihtelee (eikä raatihuonetta edes ole läheskään jokaisessa tarinassa), mutta raatihuoneen katolla liehuu aina lippu. Raatihuone sisältää joitain ikkunoita sekä parvekkeen, johon sisäänkäynti on useimmiten pormestarin työhuoneessa. Raatihuoneen edessä järjestetään useimmat mielenosoitukset, koska sieltä pormestari ne huomaa. Raatihuone on yksi Ankkalinnan vanhimmista rakennuksista. Raatihuonerakennuksen yläkerroksissa on käkikellon koneisto. Käkikello on raatihuoneen seinässä niin että se näkyisi rakennuksen ulkopuolelta kauas. Kello onkin todella tunnettu esine/asia. Raatihuone sijaitsee Räpylätorin edustalla.
Vuoden 2006 Akkareissa oli Ankkalinnan maamerkit-kuvasarja. Jokaisen kuukauden toisessa lehdessä (muistaakseni tammikuussa kolmannessa) oli keräilykuva tai joku sen tapainen ensimmäisellä sivulla kannen jälkeen jostain Ankkalinnan nähtävyydestä. Kyseessäolevasta nähtävyydestä oli myös tarina lehdessä. Nähtävyyksien joukkoon pääsivät esimerkiksi Peikonhammas ja Pelle Pelottoman paja. Nähtävyyksiä oli siis kaksitoista kappaletta.
Ankkalinna muuttuu jatkuvasti ja on jokaisessa tarinassa erilainen. Ankkalinna on joissain tarinoissa hyvinvoinnin keskus, kun joskus se on täysin riippuvainen Roopen verorahoista ja siltikin köyhä paikka. Ankkalinnan väen elintaso on yleisesti ottaen melko hyvä, eikä se vaihtele (plus poikkeukset). Ankkalinna sijoittuu nykyaikaan kaikissa muissa paitsi Don Rosan tarinoissa, joissa Ankkalinna sijoittuu 1950-luvulle (koska Barkskin sijoitti Ankkalinnan sille ajalle, koska Barks teki tarinoita niinä aikoina). Ankkalinna muuttuu koko ajan, ja se on hyvä asia, koska kaikki meistä eivät jaksaisi lukea koko aikaa tarinoita menneisyydestä. Oikeassakin elämässä kaikki kehittyy koko ajan ja uutta keksitään. Ei Aku Ankka kiinnostaisi niin paljon, jos se sijoittuisi täysin menneisyyteen. Don Rosan tarinoissa Ankkalinna sijoittuu menneisyyteen, mutta kukaan muu ei sitä sinne sijoita. Siksi Don Rosan ''vanhoja'' tarinoitakin jaksavat lukea oikeastaan kaikki ankkoja lukevat.
Vielä hieman lisää Don Rosan sijoittamisesta. Don Rosahan sijoittaa Ankkalinnan aina 1950-luvulle, koska hänen suosikkinsa Barkskin teki niin. Rosa siksi piirtää kaikki asiat, esimerkiksi elektroniikan, niin kuten ne olivat kyseessäolevalla aikakaudella. Se on mielestäni todella mahtava asia sarjakuville! Se estää kyllästymistä! Luulisin, että kaikki muut piirtäjät piirtävät Ankkalinnan nykyaikaan (paitsi jos käsikirjoittajien tekemä käsikirjoitus estää sen esimerkiksi aikamatkalla), mutta Don Rosa on poikkeus, joka vahvistaa säännön. Hän tuo vanhoina asioina erilaisuutta mukaan, joten meiltä on taas viety pois yksi syy kyllästyä Aku Ankkoihin. Don Rosa ei anna 1950-lukuisen Ankkalinnan vaikuttaa hänen tarinoihinsa juoniin. Siispä sen huomaaminen jää vain silmillämme sekä keräämällemme tiedolla havaittavaksi. Sekin on hyvä asia, koska se jaksaa yllättää. On mielestäni hyvä huomata tehneensä virheen. Ankkalinnan kehitykselle tuo on ''yksi askel taaksepäin''. Mielestäni se ei kuitenkaan estä kehityksen olemassaoloa, sillä käytännössä kaikki muut piirtäjät piirtävät Ankkalinnan kehittyneeksi suurkaupungiksi, jossa on kaikki nykyaikaiset tuotteet. Ankkalinna siis kuitenkin kehittyy koko ajan, sillä Don Rosan kehityksemättömyys vain auttaa meitä huomaamaan paremmin kehityksen, mitä kaikki muut piirtäjät Ankkalinnaan koko ajan tekevät. Ilman Don Rosan 1950-lukuisuutta ja vanhoja tarinoita sitä ei välttämättä huomattaisi selvästi (tai ei ainakaan niin selvästi kuin mitä sen huomaamme niiden asioiden kanssa).
Ankkalinnan nähtävyyksillä on suuri merkitys tarinoiden juonille. Rahasäiliön merkityksestä on turha puhuakaan, sillä sen kaikki tietävät. Rikostarinoita ja Roope-tarinoita saadaan rahasäiliöstä. Kuitenkaan harva muistaa, että Sudenpennuista kertovat tarinat sijoittuvat luontoon. Myöskin Ankkalinnassa olevaa väkimäärää saa osittain selitettyä nähtävyyksien määrällä. Ankkalinnan nähtävyyksistä saa jo itsessään useita tarinoita, sillä ne ovat niin merkittäviä, tunnettuja ja suuria kohteita ja käsitteinäkin todella laajoja.
Nähtävyydet ovat kaikki suuria, mikä on todellakin hyvä asia! Suuret tai vahvat asiat edesauttavat juonta paremmaksi. Nähtävyyksistä pitäisi saada helposti oma tarina, sillä ne ovat (kuten edelläkin sanoin) käsitteinä todella laajoja. Mitä laajempi asia on, sitä paremmin se sopii keskeiseksi asiaksi tarinassa. Nähtävyydet ovat juurikin niin. Ne ovat todella tärkeitä tarinoiden juonien kannalta (useimmiten), koska ne ovat niin laaja-alaisia. Esimerkiksi Peikonhammas on jotain suurta. Siitä onkin tehty mielestäni vähemmän tarinoita mitä olisi täytynyt kyetä tekemään. Se selittyy pääasiassa sillä, että Peikonhammas ei ole kaikissa tarinoissa olemassa. Siksipä siitä ei ole tehty niin paljoa tarinoita. Se ei ole tarpeeksi yleinen. Peikonhammas kykenisi kuitenkin toimimaan juonen keskusyksikkönä, sillä se on niin monimuotoinen. Siihen saa liitetttyä paljon asioita ja se myös sisältää todella paljon asioita. Esimerkiksi Carl Barks on luultavasti juuri edellämainittujen asioiden ansiosta tehnyt Peikonhampaasta muutaman mainion tarinan. Peikonhammas ei todellakaan ole ainoa nähtävyys, jonka pitäisi siihen pystyä. Oikeastaan kaikkien nähtävyyksien pitäisi siihen pystyä. Itse henkilökohtaisesti ihmettelen, miksi Julle Ankanpään patsaasta ei ole tehty oikein kunnon tarinoita, sillä sen pitäisi olla tärkeä ankkalinnalaisille ja siksi se olisikin todella mahtava oivallus käsikirjoittajille (ja piirtäjille). Siis jos siitä saisi hyvän tarinan. Patsas on todella keskeisessä asemassa Ankkalinnassa (ja Ankkalinnalle), mutta sitä ei ole kuin mainittu jos sitäkään useimmissa sarjakuvatarinoissa. Se ei ole päässyt esiintymään edukseen, olemaan juonen keskeisimpänä asiana (eli päähenkilönä, jos se olisi elävä asia). Kenties vain kaikkien käsikirjoittajien mielikuvitus on lopussa tai sitten he eivät tee senlaisia tarinoita (esimerkiksi Don Rosa). Nähtävyydet kykenisivät siis kannattelemaan kokonaista juonta, mutta niitä ei oikeastaan koskaan käytetä siihen asemaan, vaikka pitäisi, sillä ne toisivat ainakin toivottua vaihtelua ankkasarjoihin, koska niitä ei todellakaan nähdä paljoa (jos nähdään ollenkaan), jonka luulisin johtuvan siitä, että käsikirjoittajat eivät joko tee sen alan tarinoita (vaikka heidän pitäisi niitä tehdä) tai sitten he kuuluvat ryhmään, jolta on mielikuvitus loppunut täysin.
Yhteenveto: Ankkalinnassa on nähtävyyksiä paljon, mikä olisi hyväksi tarinoille, koska ne ovat niin vahvoja että sopivat hyvin juonen keskeisiksi asioiksi, mutta käsikirjoittajat eivät niitä käytä. Tunnetuin ankkalinnalainen nähtävyys on Roope Ankan rahasäiliö. Ankkalinna muuttuu koko ajan, mutta Don Rosa tekee Ankkalinnan 1950-luvulle, koska Carl Barkskin teki niin. Paratiisitie on Akun kotikatu, jossa asuu esimerkiksi Teppo Tulppu.
Luultavasti seuraava versio tulee perjantai-iltana.
~kirja
Sivuja:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
Kirjoittaja
Aihe: Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
(1329 viestiä)
kirja
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 631 -
01.07.2009 klo 11:52:49
Akuhullu97
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 632 -
01.07.2009 klo 12:45:06
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Julle Ankanpää käytännössä perusti Ankkalinnan ostettuaan briteiltä Ankkalinnakkeen vuonna 1818. Ankkalinna sijaitsee Calisotan osavaltiossa Yhdysvalloissa. Ankkalinna-nimen (tai oikeastaan Duckburg) keksi Carl Barks, jonka tarinassa nimeä ensimmäisen kerran käytettiin, vuonna 1944. Tätä aiemmin ei Ankkalinnasta mitään erityistä nimeä oltu käytettykään. Ankkalinna on suhteellisen suuri kaupunki, joidenkin lähteiden mukaan Ankkalinnassa asuu vähän päälle 300 000 asukasta.
Ankkalinnan sekä maailman rikkain ankka, Roope Ankka on rakennuttanut suuren osan kaupungista. Muiden muassa Julle Ankanpään patsas on Roope Ankan rahoittama, ja rakennuttama. Ankkalinnan näkö ja käsitys vaihtelee piirtäjän käsityksen mukaan. Joskus Ankkalinna on pienehkö kaupunki, jossa näyttäisi olevan pelkkää omakotitaloaluetta. Ja joskus taas Ankkalinna on jättimäinen suurkaupunki, joka on täynnä pilvenpiirtäjiä.
Yksi tunnetuimmista maamerkeistä, joita Ankkalinnassa on, on ehdottomasti Roope Ankan Rahasäiliö. Rahasäiliön koko, ja ulkonäkö saattaa vahdella sarjojen mukaan, tosin ei nykyään enää niin paljon, kuin rahasäiliön alkuvaiheessa, jossa ulökonäkö muuttui tiuhaan. Joskus rahasäiliö oli pyöreäkin, mutta haittapuolensa oli siinäkin säiliössä. Sama käyttötarkoitus on kuitenkin aina ollut rahasäiliöllä, nimen mukaisesti sinne säilötään rahaa. Roope Ankka osti tontin, jossa silloin oli vielä Ankkalinnake, 1900-luvun taitteessa Konrad Ankanpäältä. Ralasäiliö on kuulemma ainoa rakennus tai rakennelma, joka näkyy avaruuteen asti Kiinanmuurin lisäksi. Eräässä tarinassa yksi nainen (jonka nimeä en muista) tuli Roopen rahasäiliölle ja valitti siitä, ettei hirveät rahavuoret tee hyvää Roopelle. Sitten osa Roopen rahoista vietiin pankkiin ja tilalle tuli hyllyköitä, missä oli lokeroittain rahoja, sekä kasveja ympäriinsä.
Roope näkee useimmissa tarinoista rahasäiliön ikkunastaan kilpakumppaninsa Kroisos Pennosen pilvenpiirtäjän ikkunasta sisään. Rahasäiliö on rakennettu melko keskeiselle paikalla Ankkalinnaa, ja sieltä Roope näkeekin Akun talolle, satamaan, ja moneen muuhunkin paikkaan.
Sitten on ihan tavallisia, ja vähemmän tavallisia taloja, jotka ovat kookkaita ja muutenkin monesta Aku Ankka-sarjasta tunnettuja. Ankkalinnan hienoimpana ravintolana pidetään ravintola Hopealusikkaa. Se on viiden tähden ravintola, jonne Akukin yrittää viedä Iinestä joskus, mutta useimmiten Akun rahat eivät riitä, toki poikkeuksia löytyy. Ravintola Hopealusikka sijaitsee lähellä satamaa.
Eräs Roope Ankan lempipaikoista oman säiliönsä ja miljardööriklubinsa lisäksi on varmasti hänen itse omistamansa ja rakennuttamansa Ankallispankki, Ankkalinnan suurin ja tunnetuin pankki. Eräässä tarinassa hän on vienyt kaikki rahansa pankkiin ja antoi potkut virkailijalle tämän kieltäydyttyä ottamasta vastaan noin suurta rahamäärää.
Miljardöörikerho, joka tunnetaan myös miljardööriklubina, on Ankkalinnan pohattojen, pankkiirien ja rikakkaiden miehien ”kerhotalo”. Talo ei sinänsä ole mitenkään erikoinen, mutta luultavasti jokainen Ankkalinnalainen, ja lukijakin tietää tuon rakennuken. Klubilla käy myös Ankkalinnan toinen rikas mies, Roopen kilpakumppani Kroisos Pennonen. Useissa tarinoissa Roope menee miljardööriklubille lukemaan päivän lehden, mikä tilataan sinne, ettei hän joutuisi ostamaan omaa lehteä.
Maamerkeiksi voidaan myös laskea tavalliset asuin – ja toimistotalot. Ankkalinnassa on paljon erilaisia taloja. Niiden koko ja tyyli vaihtelee alueittain, eihän esimerkiksi ihan Akun omakotitalon vieressä ole pilvenpiirtäjää. Akun talon lähellä on rauhaisa omakotitaloalue, lukuun ottamatta kuitenkin aika lähellä sijaitsevaa Roope Ankan rahasäiliötä. Kun mennään lähemmäksi satamaa, niin siellä on sitten enemmän korkeita pilvenpiirtäjiä, toimistorakennuksia ja teollisuutta.
Kattivaaran margariinitehtaan, jossa Aku on joissain tarinoissa töissä, voi myös mainita maamerkiksi, joskin ei niin erityiseksi kuin Julle Ankanpään patsas ja Roopen rahasäiliö. Akulla on paljon kavereita, jotka Akun tapaan usein valittelevat siitä, miten huono työpaikka margariinitehdas on.
Sudenpennuilla on myös oma kerhotalo. Tämä on Sudenpentujen ”koti”, jossa he suunnittelevat retkiä, leirejä, pitävät kokouksia ja viettävät aikaa. Sudenpentujen kerhotalo sijaitsee Ankkalinnan laitamilla, lähellä suuria metsäalueita. Joissain tarinoissa, muiden muassa Kadonneen kirjaston vartijoissa, on Sudenpennuilla ollut myös aivan oma sudenpentumuseo.
Myös Peikonhammas-vuori (Old Month Demontooth) on yksi näkyvimmistä sekä klassisimmista maamerkeistä. Peikonhampaan ympärillä on pidetty kaikenmoisia kilpailuja, ja juhlia. Peikonhammas-vuori esiintyi Carl Barksin tarinassa Peikonhammas ensimmäistä kertaa, ja sen jälkeen on esiintynytkin melkoisen monessa tarinassa.
Maamerkkinä voi mainita myös Don Rosan tarinassa ”Nokanneulan tapaus” esiintyneen Nokanneula-tornin. Siitä talosta piti tulla kolmikerroksinen, mutta Roope rakennutti siitä ”hiukan” korkeamman, koska rakennustarvikkeita saa halvemmalla, jos ostaa enemmän kerralla... Talo oli niin korkea, että ilmaliikennekin joutui varoa sitä, koska talon huippu, lipputangon nuppi, oli pilvien korkeudella.
Joissain tarinoissa on ollut myös huvipuisto Ankkalinnassa, nimeltään Ankkalinnanmäki. Ankkalinnanmäen tarkasta olinpaikasta ja muista pikkuasioista ei ole tietoa, mutta ainakin se on ankanpoikien mielestä hyvä huvipuisto.
Tällaisiin huvipuostojen kaltaisiin hauskuttelukohteisiin kuuluu myös Ankkalinnan akvaario, joka sijaitsee lähellä rantaa. Siellä on paljon erilaisia kaloja, ja paljon erilaisia temppuja osaavia delfiinejäkin. Ankkalinnassa on myöskin kaksi eläintarhaa. Toinen on Roope Ankan itse rakennuttama ja omistama eläintarha jonne on kaikenlaisia eläimiä eri tarinoissa yritetty hankkia, ja toinen taas kaupungin yleinen eläintarha.
Sitten on tietenkin Ankkalinnan jalkapallostadion, Ankkalinnan Palloseuran kotistadion, joka varmastikin kuuluu Akun lempipaikkoihin. Stadion sijaitsee Ankkalinnan laidalla, ja on melko massiivinen näky, kun katsoo vaikka rahasäiliöltä päin.
Ja sitten on totta kai erilaisia patsaita ja muistomerkkejä joita voidaan myös sanoa maamerkeiksi. Tunnetuimpana kyllä pidetään Julle Ankanpään patsasta, joka sijaitsee keskeisessä osassa Ankkalinnan kaupunkia. Patsaassa Julle pitää maissintähkiä kädessä. Julle Ankapään patsas sijaitsee ainakin Ankkalinnan kartta-julisteesta katsottuna Ankkapuiston reunalla ja joen rannalla.
Carl Barksin tarinassa Maailman rikkain mies, Roope Ankka ottaa kisan Junttapurin maharadzan kanssa siitä, kummalla on isompi patsas itsestään. Lopulta Roope voittaa ja Junttapurin maharadza on köyhä. Nuo olivat todella suuria maamerkkejä, mutta myöhemmin niitä ei ole enää missään tarinassa nähty, minne lie nekin kadonnut?
Paratiisitie on Aku Ankan kotitie. Akun osoite on Paratiisitie 13. Tuossa osoitteessa sijaitseva Akun talo on kaksikerroksinen omakotitalo, josssa on suuri piha. Akun setä, Roope-setä omistaa tuon talon, Aku asuu siinä vuokralla. Aku Ankan lisäksi muita tunnettuja hahmoja Paratiisitieltä ovat ainakin Teppo Tulppu, Akun naapuri.
Liittyen edellisen lisäksi myös sitä edelliseen, Ankanpään Ala-aste, koulu, jota myös ankanpojat käyvät, on joidenkin lähteiden mukaan vaivaisen korttelin päässä Akun talosta, Paratiisitien päässä. Ankanpään Ala-asteesta on muodostunut klassinen nimi Ankanpoikien koulun nimenä.
Teppo Tulppu on myös vaihtelevasti ollut joidenkin piirtäjien ja käsikirjoittajien tarinoissa Antero Luiru. Akulla ja Teppo Tulpulla/Antero Luirulla tulee usein jonkinlaista kinaamista mitä pienimmistäkin asioista.
Ankkalinna on reilusti kehittynyt siitä, kun Roope Ankka aikoinaan osti Ankkalinnakkeen. Roopen ollessa rakennuttanut suurta osaa kaupunkia, ja muut myös, on Ankkalinna kasvanut reilusti. Toiseen maailmansotaan mennessä Ankkalinna oli jo melkoinen suurkaupunki. Myös Ankkalinnan kulttuuri on kehittynyt oikean maailman tapaan, ei esimerkiksi 1950-luvun tarinoissa paljoa kännyköitä näkynyt. Tämä ei missään nimessä ole huono asia, olisi hiukan tylsää, jos Ankkalinnan väki ja kehitys luuhaisi 50 vuotta jäljessä. Ankkalinnan monipuolisuus taakaa hyvän pohjan hyvälle sarjakuvalle, siitä voi niin monta erilaista aihetta keksiä. Ja, jos maamerkit loppuvat kesken, ainahan tekijät voivat keksiä uuden maamerkin ja käyttää sitä tarkoitukseensa.
Eräässä Don Rosan tarinassa Ankat löytävät uudestaan vanhan Ankkalinnan rakennukset, jonka päälle uusi Ankkalinna on rakennettu. Nuo vanhat kadut olivat maan oikeastaan nykyisen Ankkalinnan alla, sinne oli jäänyt se vanha Ankkalinna, minkälaisena Roopekin sen tullessaan Ankkalinnaan ensikerran, näki, ja jonka jälkeen Roope rakensi uuden Ankkalinnan niiden päälle. Jatkuu..
Julle Ankanpää käytännössä perusti Ankkalinnan ostettuaan briteiltä Ankkalinnakkeen vuonna 1818. Ankkalinna sijaitsee Calisotan osavaltiossa Yhdysvalloissa. Ankkalinna-nimen (tai oikeastaan Duckburg) keksi Carl Barks, jonka tarinassa nimeä ensimmäisen kerran käytettiin, vuonna 1944. Tätä aiemmin ei Ankkalinnasta mitään erityistä nimeä oltu käytettykään. Ankkalinna on suhteellisen suuri kaupunki, joidenkin lähteiden mukaan Ankkalinnassa asuu vähän päälle 300 000 asukasta.
Ankkalinnan sekä maailman rikkain ankka, Roope Ankka on rakennuttanut suuren osan kaupungista. Muiden muassa Julle Ankanpään patsas on Roope Ankan rahoittama, ja rakennuttama. Ankkalinnan näkö ja käsitys vaihtelee piirtäjän käsityksen mukaan. Joskus Ankkalinna on pienehkö kaupunki, jossa näyttäisi olevan pelkkää omakotitaloaluetta. Ja joskus taas Ankkalinna on jättimäinen suurkaupunki, joka on täynnä pilvenpiirtäjiä.
Yksi tunnetuimmista maamerkeistä, joita Ankkalinnassa on, on ehdottomasti Roope Ankan Rahasäiliö. Rahasäiliön koko, ja ulkonäkö saattaa vahdella sarjojen mukaan, tosin ei nykyään enää niin paljon, kuin rahasäiliön alkuvaiheessa, jossa ulökonäkö muuttui tiuhaan. Joskus rahasäiliö oli pyöreäkin, mutta haittapuolensa oli siinäkin säiliössä. Sama käyttötarkoitus on kuitenkin aina ollut rahasäiliöllä, nimen mukaisesti sinne säilötään rahaa. Roope Ankka osti tontin, jossa silloin oli vielä Ankkalinnake, 1900-luvun taitteessa Konrad Ankanpäältä. Ralasäiliö on kuulemma ainoa rakennus tai rakennelma, joka näkyy avaruuteen asti Kiinanmuurin lisäksi. Eräässä tarinassa yksi nainen (jonka nimeä en muista) tuli Roopen rahasäiliölle ja valitti siitä, ettei hirveät rahavuoret tee hyvää Roopelle. Sitten osa Roopen rahoista vietiin pankkiin ja tilalle tuli hyllyköitä, missä oli lokeroittain rahoja, sekä kasveja ympäriinsä.
Roope näkee useimmissa tarinoista rahasäiliön ikkunastaan kilpakumppaninsa Kroisos Pennosen pilvenpiirtäjän ikkunasta sisään. Rahasäiliö on rakennettu melko keskeiselle paikalla Ankkalinnaa, ja sieltä Roope näkeekin Akun talolle, satamaan, ja moneen muuhunkin paikkaan.
Sitten on ihan tavallisia, ja vähemmän tavallisia taloja, jotka ovat kookkaita ja muutenkin monesta Aku Ankka-sarjasta tunnettuja. Ankkalinnan hienoimpana ravintolana pidetään ravintola Hopealusikkaa. Se on viiden tähden ravintola, jonne Akukin yrittää viedä Iinestä joskus, mutta useimmiten Akun rahat eivät riitä, toki poikkeuksia löytyy. Ravintola Hopealusikka sijaitsee lähellä satamaa.
Eräs Roope Ankan lempipaikoista oman säiliönsä ja miljardööriklubinsa lisäksi on varmasti hänen itse omistamansa ja rakennuttamansa Ankallispankki, Ankkalinnan suurin ja tunnetuin pankki. Eräässä tarinassa hän on vienyt kaikki rahansa pankkiin ja antoi potkut virkailijalle tämän kieltäydyttyä ottamasta vastaan noin suurta rahamäärää.
Miljardöörikerho, joka tunnetaan myös miljardööriklubina, on Ankkalinnan pohattojen, pankkiirien ja rikakkaiden miehien ”kerhotalo”. Talo ei sinänsä ole mitenkään erikoinen, mutta luultavasti jokainen Ankkalinnalainen, ja lukijakin tietää tuon rakennuken. Klubilla käy myös Ankkalinnan toinen rikas mies, Roopen kilpakumppani Kroisos Pennonen. Useissa tarinoissa Roope menee miljardööriklubille lukemaan päivän lehden, mikä tilataan sinne, ettei hän joutuisi ostamaan omaa lehteä.
Maamerkeiksi voidaan myös laskea tavalliset asuin – ja toimistotalot. Ankkalinnassa on paljon erilaisia taloja. Niiden koko ja tyyli vaihtelee alueittain, eihän esimerkiksi ihan Akun omakotitalon vieressä ole pilvenpiirtäjää. Akun talon lähellä on rauhaisa omakotitaloalue, lukuun ottamatta kuitenkin aika lähellä sijaitsevaa Roope Ankan rahasäiliötä. Kun mennään lähemmäksi satamaa, niin siellä on sitten enemmän korkeita pilvenpiirtäjiä, toimistorakennuksia ja teollisuutta.
Kattivaaran margariinitehtaan, jossa Aku on joissain tarinoissa töissä, voi myös mainita maamerkiksi, joskin ei niin erityiseksi kuin Julle Ankanpään patsas ja Roopen rahasäiliö. Akulla on paljon kavereita, jotka Akun tapaan usein valittelevat siitä, miten huono työpaikka margariinitehdas on.
Sudenpennuilla on myös oma kerhotalo. Tämä on Sudenpentujen ”koti”, jossa he suunnittelevat retkiä, leirejä, pitävät kokouksia ja viettävät aikaa. Sudenpentujen kerhotalo sijaitsee Ankkalinnan laitamilla, lähellä suuria metsäalueita. Joissain tarinoissa, muiden muassa Kadonneen kirjaston vartijoissa, on Sudenpennuilla ollut myös aivan oma sudenpentumuseo.
Myös Peikonhammas-vuori (Old Month Demontooth) on yksi näkyvimmistä sekä klassisimmista maamerkeistä. Peikonhampaan ympärillä on pidetty kaikenmoisia kilpailuja, ja juhlia. Peikonhammas-vuori esiintyi Carl Barksin tarinassa Peikonhammas ensimmäistä kertaa, ja sen jälkeen on esiintynytkin melkoisen monessa tarinassa.
Maamerkkinä voi mainita myös Don Rosan tarinassa ”Nokanneulan tapaus” esiintyneen Nokanneula-tornin. Siitä talosta piti tulla kolmikerroksinen, mutta Roope rakennutti siitä ”hiukan” korkeamman, koska rakennustarvikkeita saa halvemmalla, jos ostaa enemmän kerralla... Talo oli niin korkea, että ilmaliikennekin joutui varoa sitä, koska talon huippu, lipputangon nuppi, oli pilvien korkeudella.
Joissain tarinoissa on ollut myös huvipuisto Ankkalinnassa, nimeltään Ankkalinnanmäki. Ankkalinnanmäen tarkasta olinpaikasta ja muista pikkuasioista ei ole tietoa, mutta ainakin se on ankanpoikien mielestä hyvä huvipuisto.
Tällaisiin huvipuostojen kaltaisiin hauskuttelukohteisiin kuuluu myös Ankkalinnan akvaario, joka sijaitsee lähellä rantaa. Siellä on paljon erilaisia kaloja, ja paljon erilaisia temppuja osaavia delfiinejäkin. Ankkalinnassa on myöskin kaksi eläintarhaa. Toinen on Roope Ankan itse rakennuttama ja omistama eläintarha jonne on kaikenlaisia eläimiä eri tarinoissa yritetty hankkia, ja toinen taas kaupungin yleinen eläintarha.
Sitten on tietenkin Ankkalinnan jalkapallostadion, Ankkalinnan Palloseuran kotistadion, joka varmastikin kuuluu Akun lempipaikkoihin. Stadion sijaitsee Ankkalinnan laidalla, ja on melko massiivinen näky, kun katsoo vaikka rahasäiliöltä päin.
Ja sitten on totta kai erilaisia patsaita ja muistomerkkejä joita voidaan myös sanoa maamerkeiksi. Tunnetuimpana kyllä pidetään Julle Ankanpään patsasta, joka sijaitsee keskeisessä osassa Ankkalinnan kaupunkia. Patsaassa Julle pitää maissintähkiä kädessä. Julle Ankapään patsas sijaitsee ainakin Ankkalinnan kartta-julisteesta katsottuna Ankkapuiston reunalla ja joen rannalla.
Carl Barksin tarinassa Maailman rikkain mies, Roope Ankka ottaa kisan Junttapurin maharadzan kanssa siitä, kummalla on isompi patsas itsestään. Lopulta Roope voittaa ja Junttapurin maharadza on köyhä. Nuo olivat todella suuria maamerkkejä, mutta myöhemmin niitä ei ole enää missään tarinassa nähty, minne lie nekin kadonnut?
Paratiisitie on Aku Ankan kotitie. Akun osoite on Paratiisitie 13. Tuossa osoitteessa sijaitseva Akun talo on kaksikerroksinen omakotitalo, josssa on suuri piha. Akun setä, Roope-setä omistaa tuon talon, Aku asuu siinä vuokralla. Aku Ankan lisäksi muita tunnettuja hahmoja Paratiisitieltä ovat ainakin Teppo Tulppu, Akun naapuri.
Liittyen edellisen lisäksi myös sitä edelliseen, Ankanpään Ala-aste, koulu, jota myös ankanpojat käyvät, on joidenkin lähteiden mukaan vaivaisen korttelin päässä Akun talosta, Paratiisitien päässä. Ankanpään Ala-asteesta on muodostunut klassinen nimi Ankanpoikien koulun nimenä.
Teppo Tulppu on myös vaihtelevasti ollut joidenkin piirtäjien ja käsikirjoittajien tarinoissa Antero Luiru. Akulla ja Teppo Tulpulla/Antero Luirulla tulee usein jonkinlaista kinaamista mitä pienimmistäkin asioista.
Ankkalinna on reilusti kehittynyt siitä, kun Roope Ankka aikoinaan osti Ankkalinnakkeen. Roopen ollessa rakennuttanut suurta osaa kaupunkia, ja muut myös, on Ankkalinna kasvanut reilusti. Toiseen maailmansotaan mennessä Ankkalinna oli jo melkoinen suurkaupunki. Myös Ankkalinnan kulttuuri on kehittynyt oikean maailman tapaan, ei esimerkiksi 1950-luvun tarinoissa paljoa kännyköitä näkynyt. Tämä ei missään nimessä ole huono asia, olisi hiukan tylsää, jos Ankkalinnan väki ja kehitys luuhaisi 50 vuotta jäljessä. Ankkalinnan monipuolisuus taakaa hyvän pohjan hyvälle sarjakuvalle, siitä voi niin monta erilaista aihetta keksiä. Ja, jos maamerkit loppuvat kesken, ainahan tekijät voivat keksiä uuden maamerkin ja käyttää sitä tarkoitukseensa.
Eräässä Don Rosan tarinassa Ankat löytävät uudestaan vanhan Ankkalinnan rakennukset, jonka päälle uusi Ankkalinna on rakennettu. Nuo vanhat kadut olivat maan oikeastaan nykyisen Ankkalinnan alla, sinne oli jäänyt se vanha Ankkalinna, minkälaisena Roopekin sen tullessaan Ankkalinnaan ensikerran, näki, ja jonka jälkeen Roope rakensi uuden Ankkalinnan niiden päälle. Jatkuu..
akuankka1313
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 633 -
01.07.2009 klo 14:13:50
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Ankkalinna on suurmetropoli Yhdysvaltojen toisen y:n alla. Kauan aikaa sitten, nykyisen Roope Ankan rahasäiliön paikalla sijaitsi Vankkalinnake, jonka englantilainen sir Francis Drake joukkioineen olivat pystyttäneet suojamuuriksi espanjalaisilta. Silloinen maalaisjuntti Julle Ankanpää sai linnakkeen omistukseensa englantilaisten paettua salakäytäviä pitkin pois espanjalaisten hyökätessä sinne. Kekseliäisyytensä vuoksi Ankanpää pelotti hyökkääjät pois maissin avulla, ja muutti Vankkalinnakkeen nimen Ankkalinnakkeeksi. Siitä Ankkalinna sai syntynsä ja on kokenut monta muutosta Julle Ankanpään ajoista lähtien. Ankkalinnakkeen ympärille perustettu piskuinen kauppakylä suureni suurenemistaan, kunnes siitä tuli pilvenpiirtäjäkaupunginosien, omakotitalojen, puistojen, muistomerkkien ja monenlaisten asukkaiden päällystämä monikulttuurinen kaupunki.
Ankkalinna on muuttunut alkuaikojen sarjoista lähtien melkoisesti. Pilvenpiirtäjäaikakauden lähtiessä käyntiin 1970-luvulla myös Ankkalinnaan alettiin pykätä pilvenpiirtäjiä sekä muita korkeita ja eriskummallisia rakennuksia. Sinne syntyi tietynlainen "pilvenpiirtäjäkaupunginosa", jonka reunamailla asuvat Mikki Hiiri kumppaneineen.
Kuten sanottu, Ankkalinna on suurmetropoli. Siksi siellä on luonnollisesti myös monenlaisia patsaita ja muistomerkkejä, kuuluisimpina niistä mainittakoon mm. jo mainittu Roope Ankan rahasäiliö sekä Julle Ankanpään kunniaksi pystytetty patsas.
Rahasäiliö on kenties eniten muuttunut ankkalinnan maamerkeistä. Se on nähty mm. säästöpossusäiliönä, vieterin avulla pomppivana säiliönä ja pyramidisäiliönä, mutta normaalisti se on punakeltainen kuutiorakennus, jolla on punainen kupoli, ja jonka keskellä lukee RA. Monien mukaan se tarkoittaa Roope Ankkaa, mutta pienimmät lukijat erehtyvät luulemaan joskus sen tarkoittavan rahasäiliötä. Rahasäiliön tilavuus on kolme kuutioeekkeriä. Yleensä rahasäiliössä on myös toimistohuoneita, jotka ovat yleensä rahasäiliön työntekijöiden työhuoneita. Rahasäiliössä on töissä uskollinen hovimestari Juuso, sihteeri neiti Näpsä ja neuvonantaja/avustaja Säästöpää. Rahasäiliössä on monenlaisia Pelle Pelottoman rakentamia turvalaitteita, joista huolimatta Roope vaatii niitä yhä enemmän asennettaviksi.
Rahasäiliössä on monia Roope-sedälle rakkaita paikkoja. Muistojen huoneessa hän säilyttää kaikenlaisia muistoesineitä, joita hän on kerännyt elämänsä aikana, kuten kultaista taljaa, hanhenmunahippua, Kultu Kimalluksen hiuskiehkuraa, joissain tarinoissa myös nelikulmaisia munia. Valitusten huoneessa Roope kävelee huoneen lattiaan kuluneen ympyrän sisällä kun hän on hermostunut tai surullinen.
Rahasäiliötä ovat yrittäneet ryöstää monet henkilöt. Karhukopla yrittää lähes aina ryöstää Roopen säiliötä - laihoin tuloksin (paitsi silloin kun he ovat vankilassa pikkurötöksistä). Milla Magia punoo joka hetki uusia juonia Roopen pään menoksi. Milla yrittää ryöstää Roopen ensilantin, jotta hän voisi sulattaa sen amuletiksi Vesuviuksen uumenissa ja saisi Midaan kosketuksen.
Julle Ankanpään patsas jököttää Ankkalinnan keskustorilla keräämässä turisteja. patsas näyttää Julle Ankanpään ojentamassa maissintähkiä hymyilevänä. Eräässä tarinassa Pelle Peloton herättää vahingossa kaikki Ankkalinnan patsaat eloon oudolla litkullaan, mukana myös Julle Ankanpään patsas. Aggressiivinen patsas on juuri listimässä pormestaria alleen, kun nesteen vaikutus loppuu. Patsas herää eloon myös tarinassa "Sankarin irvikuva" (kyseessä on kylläkin eri patsas, tuo kantaa vesiastiaa). Siinä Julle Ankanpään patsas rupeaa sammuttamaan levinnyttä tulipaloa Taikaviitan huutaessa "Kaupungin ensimmäisen vesijohdon kunniaksi pystytetty Ankkalinnan perustajaa esittävä patsas heräsi eloon!".
Ankkalinnan karuimmalla puolella sijaitsee kaupungin korkein vuori, Peikonhammas. Se on tullut tunnetuksi rinkulapilvestä vuoren ympärillä ja siitä, kuinka Akun unessa Roope-setä rakensi rahoistansa portaat sen huipulle. Myös sudenpennut ovat käyneet peikonhampaan huipulla, taistelemalla samalla Roope-sedän ja Peukaloisten kanssa.
Monissa tapauksissa patsaan rakentamisesta on vastuussa Aku Ankka. "Täydellinen arkkitehti"-tarinassa Aku mielii tulla arkkitehdiksi, ja pienten rakennelmien myötä hän alkaa suunnittelemaan loisteliaita maanmerkkejä Ankkalinnaan (Roope-sedän tilauksesta). Asuinrakennuksiksi tarkoitetuista rakennuksista löytyy kuitenkin aina puutteita, joten ne eivät soveltuneet asuinkäyttöön. Siksi niistä tuli maailmankuuluja maamerkkejä. Lopussa Aku jää romahtavien kattotiiliensä alle, josta syntyy julkinen kohu. Kukaan ei enää pitänyt Akun teoksista ja ne jouduttiin purkamaan. Tarinassa "Vetistä taidetta" Aku rakentaa ilmassa leijuvan (tai siltä näyttävän) vuorimaiseman, jonka rinteiltä syöksyy alas korkea vesiputous. Tarina päättyy surullisesti: ripaus lunta aiheuttaa teoksen romahtamisen ja tulvan Ankkalinnaan.
Aku Ankka asuu Paratiisitiellä, Roope-sedältä vuokratussa talossa numero 13. Hänen oikeanpuolimmaisena naapurina (kadulta katsoen) on Teppo Tulppu, Akun jokapäiväinen riitakumppani, kukkia rakastava pihanhoitaja ja on hyvin tarkka reviiristään. Akun ja Tulpun monet riidat ovat useimmin päättyneet melko huonosti, pahimmassa tapauksessa pommin räjähtämiseen tai heidän talojensa romahtamiseen. Akulla on myös ollut muita ei-niin-sopuisia henkilöitä naapureinaan, Muunmuassa herra Muristo ja herra Ärjylä. Iines Ankkakin on ollut alkuaikojen sarjakuvissa Akun naapurina.
Aku käy silloin tällöin myös Paratiisitien asukkaiden kokouksessa, jonka päätehtävänä on kohentaa kadun kuntoa ja luoda asukkaiden keskelle leppoisa ilmapiiri. Yleensä juuri Aku on saanut aikaan Paratiisitien ongelmat.
Ankkalinna on suurmetropoli Yhdysvaltojen toisen y:n alla. Kauan aikaa sitten, nykyisen Roope Ankan rahasäiliön paikalla sijaitsi Vankkalinnake, jonka englantilainen sir Francis Drake joukkioineen olivat pystyttäneet suojamuuriksi espanjalaisilta. Silloinen maalaisjuntti Julle Ankanpää sai linnakkeen omistukseensa englantilaisten paettua salakäytäviä pitkin pois espanjalaisten hyökätessä sinne. Kekseliäisyytensä vuoksi Ankanpää pelotti hyökkääjät pois maissin avulla, ja muutti Vankkalinnakkeen nimen Ankkalinnakkeeksi. Siitä Ankkalinna sai syntynsä ja on kokenut monta muutosta Julle Ankanpään ajoista lähtien. Ankkalinnakkeen ympärille perustettu piskuinen kauppakylä suureni suurenemistaan, kunnes siitä tuli pilvenpiirtäjäkaupunginosien, omakotitalojen, puistojen, muistomerkkien ja monenlaisten asukkaiden päällystämä monikulttuurinen kaupunki.
Ankkalinna on muuttunut alkuaikojen sarjoista lähtien melkoisesti. Pilvenpiirtäjäaikakauden lähtiessä käyntiin 1970-luvulla myös Ankkalinnaan alettiin pykätä pilvenpiirtäjiä sekä muita korkeita ja eriskummallisia rakennuksia. Sinne syntyi tietynlainen "pilvenpiirtäjäkaupunginosa", jonka reunamailla asuvat Mikki Hiiri kumppaneineen.
Kuten sanottu, Ankkalinna on suurmetropoli. Siksi siellä on luonnollisesti myös monenlaisia patsaita ja muistomerkkejä, kuuluisimpina niistä mainittakoon mm. jo mainittu Roope Ankan rahasäiliö sekä Julle Ankanpään kunniaksi pystytetty patsas.
Rahasäiliö on kenties eniten muuttunut ankkalinnan maamerkeistä. Se on nähty mm. säästöpossusäiliönä, vieterin avulla pomppivana säiliönä ja pyramidisäiliönä, mutta normaalisti se on punakeltainen kuutiorakennus, jolla on punainen kupoli, ja jonka keskellä lukee RA. Monien mukaan se tarkoittaa Roope Ankkaa, mutta pienimmät lukijat erehtyvät luulemaan joskus sen tarkoittavan rahasäiliötä. Rahasäiliön tilavuus on kolme kuutioeekkeriä. Yleensä rahasäiliössä on myös toimistohuoneita, jotka ovat yleensä rahasäiliön työntekijöiden työhuoneita. Rahasäiliössä on töissä uskollinen hovimestari Juuso, sihteeri neiti Näpsä ja neuvonantaja/avustaja Säästöpää. Rahasäiliössä on monenlaisia Pelle Pelottoman rakentamia turvalaitteita, joista huolimatta Roope vaatii niitä yhä enemmän asennettaviksi.
Rahasäiliössä on monia Roope-sedälle rakkaita paikkoja. Muistojen huoneessa hän säilyttää kaikenlaisia muistoesineitä, joita hän on kerännyt elämänsä aikana, kuten kultaista taljaa, hanhenmunahippua, Kultu Kimalluksen hiuskiehkuraa, joissain tarinoissa myös nelikulmaisia munia. Valitusten huoneessa Roope kävelee huoneen lattiaan kuluneen ympyrän sisällä kun hän on hermostunut tai surullinen.
Rahasäiliötä ovat yrittäneet ryöstää monet henkilöt. Karhukopla yrittää lähes aina ryöstää Roopen säiliötä - laihoin tuloksin (paitsi silloin kun he ovat vankilassa pikkurötöksistä). Milla Magia punoo joka hetki uusia juonia Roopen pään menoksi. Milla yrittää ryöstää Roopen ensilantin, jotta hän voisi sulattaa sen amuletiksi Vesuviuksen uumenissa ja saisi Midaan kosketuksen.
Julle Ankanpään patsas jököttää Ankkalinnan keskustorilla keräämässä turisteja. patsas näyttää Julle Ankanpään ojentamassa maissintähkiä hymyilevänä. Eräässä tarinassa Pelle Peloton herättää vahingossa kaikki Ankkalinnan patsaat eloon oudolla litkullaan, mukana myös Julle Ankanpään patsas. Aggressiivinen patsas on juuri listimässä pormestaria alleen, kun nesteen vaikutus loppuu. Patsas herää eloon myös tarinassa "Sankarin irvikuva" (kyseessä on kylläkin eri patsas, tuo kantaa vesiastiaa). Siinä Julle Ankanpään patsas rupeaa sammuttamaan levinnyttä tulipaloa Taikaviitan huutaessa "Kaupungin ensimmäisen vesijohdon kunniaksi pystytetty Ankkalinnan perustajaa esittävä patsas heräsi eloon!".
Ankkalinnan karuimmalla puolella sijaitsee kaupungin korkein vuori, Peikonhammas. Se on tullut tunnetuksi rinkulapilvestä vuoren ympärillä ja siitä, kuinka Akun unessa Roope-setä rakensi rahoistansa portaat sen huipulle. Myös sudenpennut ovat käyneet peikonhampaan huipulla, taistelemalla samalla Roope-sedän ja Peukaloisten kanssa.
Monissa tapauksissa patsaan rakentamisesta on vastuussa Aku Ankka. "Täydellinen arkkitehti"-tarinassa Aku mielii tulla arkkitehdiksi, ja pienten rakennelmien myötä hän alkaa suunnittelemaan loisteliaita maanmerkkejä Ankkalinnaan (Roope-sedän tilauksesta). Asuinrakennuksiksi tarkoitetuista rakennuksista löytyy kuitenkin aina puutteita, joten ne eivät soveltuneet asuinkäyttöön. Siksi niistä tuli maailmankuuluja maamerkkejä. Lopussa Aku jää romahtavien kattotiiliensä alle, josta syntyy julkinen kohu. Kukaan ei enää pitänyt Akun teoksista ja ne jouduttiin purkamaan. Tarinassa "Vetistä taidetta" Aku rakentaa ilmassa leijuvan (tai siltä näyttävän) vuorimaiseman, jonka rinteiltä syöksyy alas korkea vesiputous. Tarina päättyy surullisesti: ripaus lunta aiheuttaa teoksen romahtamisen ja tulvan Ankkalinnaan.
Aku Ankka asuu Paratiisitiellä, Roope-sedältä vuokratussa talossa numero 13. Hänen oikeanpuolimmaisena naapurina (kadulta katsoen) on Teppo Tulppu, Akun jokapäiväinen riitakumppani, kukkia rakastava pihanhoitaja ja on hyvin tarkka reviiristään. Akun ja Tulpun monet riidat ovat useimmin päättyneet melko huonosti, pahimmassa tapauksessa pommin räjähtämiseen tai heidän talojensa romahtamiseen. Akulla on myös ollut muita ei-niin-sopuisia henkilöitä naapureinaan, Muunmuassa herra Muristo ja herra Ärjylä. Iines Ankkakin on ollut alkuaikojen sarjakuvissa Akun naapurina.
Aku käy silloin tällöin myös Paratiisitien asukkaiden kokouksessa, jonka päätehtävänä on kohentaa kadun kuntoa ja luoda asukkaiden keskelle leppoisa ilmapiiri. Yleensä juuri Aku on saanut aikaan Paratiisitien ongelmat.
Peetukka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 634 -
01.07.2009 klo 20:13:54
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Ankkalinna on joidenkin mielestä suuri metropolikaupunki ja toisten mielestä taas vain pahainen pikkukaupunki. Useimmiten Ankkalinna kuitenkin esitetään suurkaupunkina. Ankkalinnaan kuuluu erottamattomana osana Paratiisitie sekä erilaiset ja näköiset maamerkit. Muiden suurkaupunkien tavoin myös Ankkalinna muuttuu ja kehittyy koko ajan. Ankkalinna pysyy ajan perässä, nykyaikaisten suurkaupunkien tapaan. Ankkalinnassa on kauppaa, teknologiaa, tiedettä ja taidetta, ja se näkyy myös Ankkalinnan rakennuksissa.
Kaikkien tuntema ärhäkkä Aku Ankka asuu Ankkalinnassa, tiellä nimeltä Paratiisitie. Tosin joskus Akun asuinpaikka on vaihdellut paljonkin, mutta useimmiten Aku asuu kuitenkin Paratiisitiellä. Paratiisiteillä Aku on asunut monessa eri talossa mutta useimmiten Paratiisitien asuntonumerossa kolmetoista. Akun naapurit ovat vaihdelleet, mutta Akun naapurina on ärhäkkä iso mies Teppo Tulppu. Paratiisitiellä asuu myös paljon muitakin asukkaita, joista mainittakoon ainakin yksi Akun moninaisista naapureista nimeltään herra Muristo, mutta heitä ei ole näytetty kovinkaan usein. Paratiisitielle on myös muuttanut monia uusia asukkeja jotka herättävät kummastusta paratiisiteillä, etenkin Akulle ja Tulpulle.
Ankkalinnassa on paljon maamerkkejä. Suurin osa niistä on rakennuksia ja pienempi osa jotain muuta, kuten luonnon muovaamia monumentteja.
Ehkäpä tunnetuin Ankkalinnan maamerkeistä on maailman rikkaimman miehen, Akun enon, Roope Ankan suuren suuri kuutiomainen kukkulalla sijaitseva rahasäiliö. Roopen rahasäiliön on keksinyt yhdysvaltalainen ankkamestari Carl Barks. Hän loi rahasäiliön ensimmäisen version. Se on suuri harmaa teräsbetonikuutio, jonka etualalla on suuri keltaisen värinen ympyrä. Siinä ympyrässä on useimmiten merkki RA, dollarin merkki $, euron merkki € tai jotain muuta rahaan liittyvää. Jokaisen rahasäilön laidan yläkulmissa on yksi ikkuna, joista yksi on Roopen toimiston ikkuna. Rahasäiliössä on kuitenkin kehittynyt ilmanvaihto, että kyllä muutkin rahasäiliön työntekijöistä saa raikasta ilmaa.
Roopen rahasäiliössä on säilöttynä kolme kuutioeekkeriä rahaa, muu Roopen omaisuus on pankeissa, sijoituksissa sekä muissa sellaisissa. Siellä on myös pienissä holveissa muun muassa jalokiviä kuten timantteja. Siellä on myös kaiken kattava arkisto jonne Roope säilöö kaiken tärkeistä papereista vanhoihin loppuun kuluneisiin lyijykyniin. Rahasäiliössä on myös toimistotiloja Roopen omille työntekijöille, muun muassa neiti Näpsälle, sekä Roopen oma toimistotila. Roopen toimistotilojen vieressä sijaitsee myös Roopen oma trofeehuone, jossa Roope säilyttää muistoja ja aarteita omilta seikkailuretkiltään ja aarteenetsintäreissuiltaan. Rahasäiliössä on myös Roopen oma huone jossa hän nukkuu yöt, omaan kartanoonsa Roope ei vaivaudu mennä, rahasäiliössä on halvempaa, ja Roopen ei tarvitse kävellä kartanostaan rahasäiliölle.
Rahasäiliökukkulalla on maamiinoja sekä muita ansoja kuten kanuunoita, jotka saa ponnahtamaan maan alta esille ja laukeamaan rahasäiliössä olevasta ansansäätökeskuksesta. Kun rahasäiliöön tulee sisälle, edessä on suuri aserykelmä jossa on karhunrautoja, suolahaulein ladattuja kivääreitä, rikkihappoallas ynnä muita sellaisia Roopelle ominaisia ansoja. Rahasäilökukkulalla on myös kylttejä joissa kielletään tulemasta lähemmäksi rahasäiliötä. Kylteissä voi lukea sellaisia kieltolauseita kuten ”Hus!”, ”Pois!” ja ”Eikö sana kuulu!?”. Kaikenlaisia lauseita, kieltohuutoja ja kehotuksia on nähty.
Rahasäilön toisen versio on italialaisten ankantekijöiden tulosta. Se on samanlainen kuutio kuten ensimmäinenkin rahasäiliön versiossa. Tässä toisessa versiossa rahasäiliön väri on kuitenkin sininen. Tässäkin versiossa rahasäiliön edessä on suuri keltainen alue, joka on muodoltaan pyöreä, ja siinä lukee RA tai jotain muuta, kuten edellä mainitsin. Toisen version rahasäiliön katolla on kuitenkin suuri kupoli jonka päässä on korkea antenni. Muuten tämä toinen versio rahasäiliöstä on melkein samanlainen kuin ensimmäinen versio. Poikkeuksena ensimmäiseen versioon on myös se, että toinen versio tuntuu olevan joustavampi. Usein nähdään kun Roope tulistuu Rahasäiliössään, rahasäiliö näyttää liikkuvan. Muutenkin rahasäiliön reunat ovat kaarevammat sekä pehmeämmät kuin ensimmäisessä rahasäiliön versiossa.
Käsitelläänpä hieman Ankkalinnaketta. Se on rakennettu puusta ja se sijaitsi ennen rahasäiliökukkulalla, ennen kuin Roope tuli Ankkalinnaan ja perusti sen tilalle nykyisen rahasäiliönsä. Roope määräsi vuosikymmeniä myöhemmin rakennuksen puuparrut tuhottaviksi, mutta työntekijänsä painostuksen johdosta, Ankkalinnake entisöitiin ja rakennettiin uudelleen Mustametsään, joka on sudenpentujen luonnonsuojelualue. Uuden version avajaiset olivat suuret ja siellä oli paljon sudenpentuja.
Käsitellään tässä välissä Roopen omistamaa koti- sekä toimistotiloina toimivaa rakennusta. Sen nimi on Nokanneula ja se on koko Ankkalinnan korkein rakennus. Siitä piti tulla vain kolmikerroksinen, mutta Roope rakennutti siitä hyvin, hyvin korkean, siksi koska rakennusaineita saa sitä halvemmalla mitä enemmän ostaa. Aku on toiminut Nokanneulan ikkunanpesijänä. Korkeutensa vuoksi Nokanneula lukeutuu ehdottomasti Ankkalinnan tunnetuimpiin maamerkkeihin sekä nähtävyyksiin.
Yksi näkyvimmistä ja suurimmista Ankkalinnan maamerkeistä on Julle Ankanpään patsas. Se rakennettiin Ankkalinnan perustajan Julle Ankanpään kunniaksi. Julle Ankanpään patsas on sen verran suuri, että se erottuu selvästi muista Ankkalinnan suurista rakennelmista ja rakennuksista jo ulkomuotonsa ansiosta. Harmaassa patsaassa Julle Ankanpää poseeraa komeasti suuren jalustan päällä maissintähkät käsissään. Patsaan suuressa jalustassa sijaitsee museo sekä kaupungin arkisto.
Ankkalinnan laidoilla on muun muassa vuoria, suurin niistä ja kenties näkyvin on nimeltään Peikonhammas. Se sijaitsee kaupungin laidalla, sen lähelle on muutamia taloja. Peikonhampaalla järjestetään aika usein kiipeilykilpailuja, jonka madollinen voittaja saa mahdollisesti jonkun palkinnon, mainetta ja kunniaa. Peikonhampaan hupulle ei ole kiivetty kovin usein, siksi juuri näitä kiipeilykilpailuja järjestetään. Aku ja Roope ovat kilpailleet keskenään kiipeämisestä Peikonhampaalle, tosin loppujen lopuksi se olikin vain Akun unta.
Maininnan ansaitsee Ankkalinnan vuorista myös Äkävuori, jossa järjestettiin kiipeilykilpailu. Voittaja sai valita vuorelle uuden nimen, koska Äkävuori oli Ankkalinnalaisten mielestä liian huono. Lopulta vuori sai nimen Kutukutivuori, ankanpoikien Tupun, Hupu ja Lupun lemmikkikirpun nimen mukaan.
Kuten muissakin kaupungeissa, Ankkalinnassakin on kaupungin oma kaupungintalo. Se sijaitsee Ankkapuiston lähellä kuten Julle Ankanpään patsaskin. Kaupungintalo on suhteellisen suuri, siinä on paljon suuria ikkunoita sekä komea sisäänkäynti, jossa on pylväitä, sekä korkeat rappuset. Sisäänkäynnin yläpuolella kohoaa suuri kellotapuli, jossa soitetaan kelloa tasatunnein.
Ankkalinnan suuri tori on Räpylätori ja se sijaitsee Ankkalinnan keskustassa aivan Kaupungintalon tuntumassa. Räpylätorilla pidetään epäsääntöisesi messuja, kuten esimerkiksi maatalousmessuja. Räpylätorilla juhlitaan suurimman osaksi kaupunkilaisten voimin uutta vuotta. Esimerkiksi Aku ja Iines juhlivat usein uutta vuotta juurikin Räpylätorilla.
Aivan Kaupungintalon ja Räpylätorin tuntumassa on myös Ankkalinnan oma raatihuone. Ankkalinnan Raatihuoneella pormestari ja Ankkalinnan valtuusto tai parlamentti tekee tärkeitä päätöksiä koko kaupungin hyväksi.
Yksi Ankkalinnan tunnetuimmista maamerkeistä on Ankallismuseo. Se sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa, ja Aku ja muutkin ankkalinnalaiset vierailevat siellä usein. Ulkoa katsoen Ankallismuseo on komea ja suuri rakennus. Kuten kaupungintalossa, Ankallismuseossakin on komea sisäänkäynti. Sen reunoilla on pylväitä ja päällä on kolmionmuotoinen katos, jossa lukee museon nimi eli Ankallismuseo. Ankallismuseossakin on suuri komeita ikkunoita sekä sen ulkoseinillä on hienoja arkkitehtonisia veistoksia. Ankallismuseossa on kaikenlaista aina maalauksista timantteihin. Ankallismuseota ei pidä suinkaan sekoittaa Ankkalinnan toiseen museoon Taidemuseoon, joka on erikoistunut taiteeseen, eikä ei sijaitse aivan Ankkalinnan keskustassa.
Pitääpä mainita vielä Ankkalinnan oma sankarikabinetti. Aku on toiminut siellä oppaana, ja siellä on muotokuvia Ankkalinnan vaikutusvaltaisimmasta henkilöistä sekä Ankkalinnan suurhahmoista, muun muassa Julle Ankanpäästä. Ankkalinnan sankarikabinetti on hyvin suuri, se on ulkopuolelta erittäin komean ja pramean näköinen. Sen ulkosienillä on puusta tehtyjä veistoksia sekä hyvin korkea sisäänkäynti, Ankkalinnan sankarikabinetin ulkopuolella taitaa olla yhtä paljon rappusia kuin Helsingin eduskuntatalon ulkopuolella.
Hieno ja pramea Miljardööriklubi on tarkoitettu vain ja ainoastaan miljardööreille ja sekin ansaitsee paikkansa Ankkalinnan maamerkkien pitkähköön listaan. Miljardööriklubiin ei suvaita muita vieraita tai jäseniä kuin miljardöörejä, sen huomaa jo rakennuksen komeasta ulkomuodosta. Miljardööriklubi on kolmiosainen. Keskimmäisessä osassa on komea sisäänkäynti, suuri näköalaikkuna, muita pienempiä ikkunoita, veistoksia, sekä kello josta kelpaa seurata ajan kulkua. Sivuosissa on pelkästään pieniä ikkunoita, joista varmaankin muutamat ovat Miljardööriklubin kokoushuoneen ikkunoita. Miljardööriklubilla on myös komea kaareva sininen katto, jossa on muutama pieni ikkuna.
Ankkalinnassa on ainakin kaksi eläintarhaa, kaupungin sekä Roope Ankan omat eläintarhat. Roope Ankan eläintarhassa on muun muassa Yksisarvinen, jonka Aku sekä Tupu, Hupu ja Lupu etsivät ja löysivät, ja se pääsi lopulta Roopen eläintarhaan. Roopen eläintarhassa on myös paljon muita mitä kummallisimpia elukoita ja eläimiä. Kaupungin eläintarhassa on tavallisempia eläimiä kun Roope Ankan eläintarhassa, mutta tämäkin eläintarha on hyvin suosittu. Aku on usein työskennellyt kaupungin eläintarhan palkkalistoilla.
Maininnan ansaitsee myös Kattivaaran margariinitehdas. Akun nähdään usein työskentelevän täällä. Rakennus on hyvin yksinkertainen, jos haluaa kiertää katsomassa Ankkalinnan nähtävyyksiä, ja on kiire, Kattivaaran margariinitehdas kannattaa jättää väliin.
Käsitelläänpä vähän Ankkalinna majakoita. Ankkalinnassa on kaksi majakkaa, Ankkalahden majakka sekä Ankkaniemen majakka. Ankkalahden majakalla ei ole yhteyttä rannikkoon muuta kuin radiolähettimin. Se sijaitsee Ankkalahdella ja sen lähellä on kivistä rannikkoa. Ankkaniemen majakka sijaitsee niemellä, nimensä mukaisesti. Ankkaniemestä pääsee nopeasti Ankkalinnan pohjoisosiin jossa sijaitsee muun muassa Roope Ankan rahasäiliö.
Pysytään veden äärellä, ja käsitellään vähän Ankkalinnan patoa tai itse asiassa Ankkalinnan patoja, Ankkalinnassa on patoja nimittäin kaksi. Molemmat niistä ovat Ankkajoella, ensimmäinen on Ankkalinnan ja Hanhivaaran rajalla ja sen nimi on Ankanpään suurpato. Toinen padoista sijaitsee Ankkalinnan pohjoisosissa, jossa Ankkajokikin on. Ankanpään suurpato on aivan jättimäinen, satoja metrejä pitkä ja kymmeniä metrejä korkea. Se on murtunut ainakin kerran, Akun sähläyksen seurauksena. Toinen Ankkalinnan padoista on meinannut sortua ainakin kerran, silloin ankanpojat Tupu, Hupu ja Lupu pelastivat tilanteen täpärästi.
Ankkalinnan erikoisimpiin rakennuksiin kuuluu ehdottomasti Ankkalinnan kunnankeksijän Pelle Pelottoman paja. Pellen paja on rakennettu puusta, siihen sisältyy pajan lisäksi myös pieni varasto. Pajan katosta sojottaa muutama antenni. Erikoisinta pajassa on se, että sen katosta sojottaa myös suuren suuri kiikari, jolla Pelle voi tiirailla avaruuteen. Tällaisia kiikareita on yleensä vain observatorioissa.
Pienen maininnan ansaitsee myös Sudenpentujen päämaja. Se on puusta rakennettu suurehkon puoleinen maja. Tosin sen savupiippu on rakennettu tiilistä, kuten useimmiten savupiiput ovatkin. Majassa on muutama ikkuna sekä valonheittimiä. Sen pihalla on kaksi lipputankoa.
Käsitelläänpä Ankkalinnan kehitystä, sarjakuvain sekä Ankkalinnan historian parissa.
Jos tekisi artikkelin pelkästään Ankkalinnan kehityksestä sarjakuvissa, sen otsikkona voisi toimia lause, ”Ankkalinnan kehittyminen 1950-luvun barksilaisuudesta nykypäivään”. Todellakin, Ankkalinna on kehittynyt Barksin sarjoista melkoisesti. Tosin Barksin sarjoissa Ankkalinnaa kuvataan vuoroin pieneksi kaupungiksi ja joskus taas suunnattoman suureksi metropolikaupungiksi. Siksi tätä aihetta pitää käsitellä aika paljonkin.
Ankkalinna on joidenkin mielestä suuri metropolikaupunki ja toisten mielestä taas vain pahainen pikkukaupunki. Useimmiten Ankkalinna kuitenkin esitetään suurkaupunkina. Ankkalinnaan kuuluu erottamattomana osana Paratiisitie sekä erilaiset ja näköiset maamerkit. Muiden suurkaupunkien tavoin myös Ankkalinna muuttuu ja kehittyy koko ajan. Ankkalinna pysyy ajan perässä, nykyaikaisten suurkaupunkien tapaan. Ankkalinnassa on kauppaa, teknologiaa, tiedettä ja taidetta, ja se näkyy myös Ankkalinnan rakennuksissa.
Kaikkien tuntema ärhäkkä Aku Ankka asuu Ankkalinnassa, tiellä nimeltä Paratiisitie. Tosin joskus Akun asuinpaikka on vaihdellut paljonkin, mutta useimmiten Aku asuu kuitenkin Paratiisitiellä. Paratiisiteillä Aku on asunut monessa eri talossa mutta useimmiten Paratiisitien asuntonumerossa kolmetoista. Akun naapurit ovat vaihdelleet, mutta Akun naapurina on ärhäkkä iso mies Teppo Tulppu. Paratiisitiellä asuu myös paljon muitakin asukkaita, joista mainittakoon ainakin yksi Akun moninaisista naapureista nimeltään herra Muristo, mutta heitä ei ole näytetty kovinkaan usein. Paratiisitielle on myös muuttanut monia uusia asukkeja jotka herättävät kummastusta paratiisiteillä, etenkin Akulle ja Tulpulle.
Ankkalinnassa on paljon maamerkkejä. Suurin osa niistä on rakennuksia ja pienempi osa jotain muuta, kuten luonnon muovaamia monumentteja.
Ehkäpä tunnetuin Ankkalinnan maamerkeistä on maailman rikkaimman miehen, Akun enon, Roope Ankan suuren suuri kuutiomainen kukkulalla sijaitseva rahasäiliö. Roopen rahasäiliön on keksinyt yhdysvaltalainen ankkamestari Carl Barks. Hän loi rahasäiliön ensimmäisen version. Se on suuri harmaa teräsbetonikuutio, jonka etualalla on suuri keltaisen värinen ympyrä. Siinä ympyrässä on useimmiten merkki RA, dollarin merkki $, euron merkki € tai jotain muuta rahaan liittyvää. Jokaisen rahasäilön laidan yläkulmissa on yksi ikkuna, joista yksi on Roopen toimiston ikkuna. Rahasäiliössä on kuitenkin kehittynyt ilmanvaihto, että kyllä muutkin rahasäiliön työntekijöistä saa raikasta ilmaa.
Roopen rahasäiliössä on säilöttynä kolme kuutioeekkeriä rahaa, muu Roopen omaisuus on pankeissa, sijoituksissa sekä muissa sellaisissa. Siellä on myös pienissä holveissa muun muassa jalokiviä kuten timantteja. Siellä on myös kaiken kattava arkisto jonne Roope säilöö kaiken tärkeistä papereista vanhoihin loppuun kuluneisiin lyijykyniin. Rahasäiliössä on myös toimistotiloja Roopen omille työntekijöille, muun muassa neiti Näpsälle, sekä Roopen oma toimistotila. Roopen toimistotilojen vieressä sijaitsee myös Roopen oma trofeehuone, jossa Roope säilyttää muistoja ja aarteita omilta seikkailuretkiltään ja aarteenetsintäreissuiltaan. Rahasäiliössä on myös Roopen oma huone jossa hän nukkuu yöt, omaan kartanoonsa Roope ei vaivaudu mennä, rahasäiliössä on halvempaa, ja Roopen ei tarvitse kävellä kartanostaan rahasäiliölle.
Rahasäiliökukkulalla on maamiinoja sekä muita ansoja kuten kanuunoita, jotka saa ponnahtamaan maan alta esille ja laukeamaan rahasäiliössä olevasta ansansäätökeskuksesta. Kun rahasäiliöön tulee sisälle, edessä on suuri aserykelmä jossa on karhunrautoja, suolahaulein ladattuja kivääreitä, rikkihappoallas ynnä muita sellaisia Roopelle ominaisia ansoja. Rahasäilökukkulalla on myös kylttejä joissa kielletään tulemasta lähemmäksi rahasäiliötä. Kylteissä voi lukea sellaisia kieltolauseita kuten ”Hus!”, ”Pois!” ja ”Eikö sana kuulu!?”. Kaikenlaisia lauseita, kieltohuutoja ja kehotuksia on nähty.
Rahasäilön toisen versio on italialaisten ankantekijöiden tulosta. Se on samanlainen kuutio kuten ensimmäinenkin rahasäiliön versiossa. Tässä toisessa versiossa rahasäiliön väri on kuitenkin sininen. Tässäkin versiossa rahasäiliön edessä on suuri keltainen alue, joka on muodoltaan pyöreä, ja siinä lukee RA tai jotain muuta, kuten edellä mainitsin. Toisen version rahasäiliön katolla on kuitenkin suuri kupoli jonka päässä on korkea antenni. Muuten tämä toinen versio rahasäiliöstä on melkein samanlainen kuin ensimmäinen versio. Poikkeuksena ensimmäiseen versioon on myös se, että toinen versio tuntuu olevan joustavampi. Usein nähdään kun Roope tulistuu Rahasäiliössään, rahasäiliö näyttää liikkuvan. Muutenkin rahasäiliön reunat ovat kaarevammat sekä pehmeämmät kuin ensimmäisessä rahasäiliön versiossa.
Käsitelläänpä hieman Ankkalinnaketta. Se on rakennettu puusta ja se sijaitsi ennen rahasäiliökukkulalla, ennen kuin Roope tuli Ankkalinnaan ja perusti sen tilalle nykyisen rahasäiliönsä. Roope määräsi vuosikymmeniä myöhemmin rakennuksen puuparrut tuhottaviksi, mutta työntekijänsä painostuksen johdosta, Ankkalinnake entisöitiin ja rakennettiin uudelleen Mustametsään, joka on sudenpentujen luonnonsuojelualue. Uuden version avajaiset olivat suuret ja siellä oli paljon sudenpentuja.
Käsitellään tässä välissä Roopen omistamaa koti- sekä toimistotiloina toimivaa rakennusta. Sen nimi on Nokanneula ja se on koko Ankkalinnan korkein rakennus. Siitä piti tulla vain kolmikerroksinen, mutta Roope rakennutti siitä hyvin, hyvin korkean, siksi koska rakennusaineita saa sitä halvemmalla mitä enemmän ostaa. Aku on toiminut Nokanneulan ikkunanpesijänä. Korkeutensa vuoksi Nokanneula lukeutuu ehdottomasti Ankkalinnan tunnetuimpiin maamerkkeihin sekä nähtävyyksiin.
Yksi näkyvimmistä ja suurimmista Ankkalinnan maamerkeistä on Julle Ankanpään patsas. Se rakennettiin Ankkalinnan perustajan Julle Ankanpään kunniaksi. Julle Ankanpään patsas on sen verran suuri, että se erottuu selvästi muista Ankkalinnan suurista rakennelmista ja rakennuksista jo ulkomuotonsa ansiosta. Harmaassa patsaassa Julle Ankanpää poseeraa komeasti suuren jalustan päällä maissintähkät käsissään. Patsaan suuressa jalustassa sijaitsee museo sekä kaupungin arkisto.
Ankkalinnan laidoilla on muun muassa vuoria, suurin niistä ja kenties näkyvin on nimeltään Peikonhammas. Se sijaitsee kaupungin laidalla, sen lähelle on muutamia taloja. Peikonhampaalla järjestetään aika usein kiipeilykilpailuja, jonka madollinen voittaja saa mahdollisesti jonkun palkinnon, mainetta ja kunniaa. Peikonhampaan hupulle ei ole kiivetty kovin usein, siksi juuri näitä kiipeilykilpailuja järjestetään. Aku ja Roope ovat kilpailleet keskenään kiipeämisestä Peikonhampaalle, tosin loppujen lopuksi se olikin vain Akun unta.
Maininnan ansaitsee Ankkalinnan vuorista myös Äkävuori, jossa järjestettiin kiipeilykilpailu. Voittaja sai valita vuorelle uuden nimen, koska Äkävuori oli Ankkalinnalaisten mielestä liian huono. Lopulta vuori sai nimen Kutukutivuori, ankanpoikien Tupun, Hupu ja Lupun lemmikkikirpun nimen mukaan.
Kuten muissakin kaupungeissa, Ankkalinnassakin on kaupungin oma kaupungintalo. Se sijaitsee Ankkapuiston lähellä kuten Julle Ankanpään patsaskin. Kaupungintalo on suhteellisen suuri, siinä on paljon suuria ikkunoita sekä komea sisäänkäynti, jossa on pylväitä, sekä korkeat rappuset. Sisäänkäynnin yläpuolella kohoaa suuri kellotapuli, jossa soitetaan kelloa tasatunnein.
Ankkalinnan suuri tori on Räpylätori ja se sijaitsee Ankkalinnan keskustassa aivan Kaupungintalon tuntumassa. Räpylätorilla pidetään epäsääntöisesi messuja, kuten esimerkiksi maatalousmessuja. Räpylätorilla juhlitaan suurimman osaksi kaupunkilaisten voimin uutta vuotta. Esimerkiksi Aku ja Iines juhlivat usein uutta vuotta juurikin Räpylätorilla.
Aivan Kaupungintalon ja Räpylätorin tuntumassa on myös Ankkalinnan oma raatihuone. Ankkalinnan Raatihuoneella pormestari ja Ankkalinnan valtuusto tai parlamentti tekee tärkeitä päätöksiä koko kaupungin hyväksi.
Yksi Ankkalinnan tunnetuimmista maamerkeistä on Ankallismuseo. Se sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa, ja Aku ja muutkin ankkalinnalaiset vierailevat siellä usein. Ulkoa katsoen Ankallismuseo on komea ja suuri rakennus. Kuten kaupungintalossa, Ankallismuseossakin on komea sisäänkäynti. Sen reunoilla on pylväitä ja päällä on kolmionmuotoinen katos, jossa lukee museon nimi eli Ankallismuseo. Ankallismuseossakin on suuri komeita ikkunoita sekä sen ulkoseinillä on hienoja arkkitehtonisia veistoksia. Ankallismuseossa on kaikenlaista aina maalauksista timantteihin. Ankallismuseota ei pidä suinkaan sekoittaa Ankkalinnan toiseen museoon Taidemuseoon, joka on erikoistunut taiteeseen, eikä ei sijaitse aivan Ankkalinnan keskustassa.
Pitääpä mainita vielä Ankkalinnan oma sankarikabinetti. Aku on toiminut siellä oppaana, ja siellä on muotokuvia Ankkalinnan vaikutusvaltaisimmasta henkilöistä sekä Ankkalinnan suurhahmoista, muun muassa Julle Ankanpäästä. Ankkalinnan sankarikabinetti on hyvin suuri, se on ulkopuolelta erittäin komean ja pramean näköinen. Sen ulkosienillä on puusta tehtyjä veistoksia sekä hyvin korkea sisäänkäynti, Ankkalinnan sankarikabinetin ulkopuolella taitaa olla yhtä paljon rappusia kuin Helsingin eduskuntatalon ulkopuolella.
Hieno ja pramea Miljardööriklubi on tarkoitettu vain ja ainoastaan miljardööreille ja sekin ansaitsee paikkansa Ankkalinnan maamerkkien pitkähköön listaan. Miljardööriklubiin ei suvaita muita vieraita tai jäseniä kuin miljardöörejä, sen huomaa jo rakennuksen komeasta ulkomuodosta. Miljardööriklubi on kolmiosainen. Keskimmäisessä osassa on komea sisäänkäynti, suuri näköalaikkuna, muita pienempiä ikkunoita, veistoksia, sekä kello josta kelpaa seurata ajan kulkua. Sivuosissa on pelkästään pieniä ikkunoita, joista varmaankin muutamat ovat Miljardööriklubin kokoushuoneen ikkunoita. Miljardööriklubilla on myös komea kaareva sininen katto, jossa on muutama pieni ikkuna.
Ankkalinnassa on ainakin kaksi eläintarhaa, kaupungin sekä Roope Ankan omat eläintarhat. Roope Ankan eläintarhassa on muun muassa Yksisarvinen, jonka Aku sekä Tupu, Hupu ja Lupu etsivät ja löysivät, ja se pääsi lopulta Roopen eläintarhaan. Roopen eläintarhassa on myös paljon muita mitä kummallisimpia elukoita ja eläimiä. Kaupungin eläintarhassa on tavallisempia eläimiä kun Roope Ankan eläintarhassa, mutta tämäkin eläintarha on hyvin suosittu. Aku on usein työskennellyt kaupungin eläintarhan palkkalistoilla.
Maininnan ansaitsee myös Kattivaaran margariinitehdas. Akun nähdään usein työskentelevän täällä. Rakennus on hyvin yksinkertainen, jos haluaa kiertää katsomassa Ankkalinnan nähtävyyksiä, ja on kiire, Kattivaaran margariinitehdas kannattaa jättää väliin.
Käsitelläänpä vähän Ankkalinna majakoita. Ankkalinnassa on kaksi majakkaa, Ankkalahden majakka sekä Ankkaniemen majakka. Ankkalahden majakalla ei ole yhteyttä rannikkoon muuta kuin radiolähettimin. Se sijaitsee Ankkalahdella ja sen lähellä on kivistä rannikkoa. Ankkaniemen majakka sijaitsee niemellä, nimensä mukaisesti. Ankkaniemestä pääsee nopeasti Ankkalinnan pohjoisosiin jossa sijaitsee muun muassa Roope Ankan rahasäiliö.
Pysytään veden äärellä, ja käsitellään vähän Ankkalinnan patoa tai itse asiassa Ankkalinnan patoja, Ankkalinnassa on patoja nimittäin kaksi. Molemmat niistä ovat Ankkajoella, ensimmäinen on Ankkalinnan ja Hanhivaaran rajalla ja sen nimi on Ankanpään suurpato. Toinen padoista sijaitsee Ankkalinnan pohjoisosissa, jossa Ankkajokikin on. Ankanpään suurpato on aivan jättimäinen, satoja metrejä pitkä ja kymmeniä metrejä korkea. Se on murtunut ainakin kerran, Akun sähläyksen seurauksena. Toinen Ankkalinnan padoista on meinannut sortua ainakin kerran, silloin ankanpojat Tupu, Hupu ja Lupu pelastivat tilanteen täpärästi.
Ankkalinnan erikoisimpiin rakennuksiin kuuluu ehdottomasti Ankkalinnan kunnankeksijän Pelle Pelottoman paja. Pellen paja on rakennettu puusta, siihen sisältyy pajan lisäksi myös pieni varasto. Pajan katosta sojottaa muutama antenni. Erikoisinta pajassa on se, että sen katosta sojottaa myös suuren suuri kiikari, jolla Pelle voi tiirailla avaruuteen. Tällaisia kiikareita on yleensä vain observatorioissa.
Pienen maininnan ansaitsee myös Sudenpentujen päämaja. Se on puusta rakennettu suurehkon puoleinen maja. Tosin sen savupiippu on rakennettu tiilistä, kuten useimmiten savupiiput ovatkin. Majassa on muutama ikkuna sekä valonheittimiä. Sen pihalla on kaksi lipputankoa.
Käsitelläänpä Ankkalinnan kehitystä, sarjakuvain sekä Ankkalinnan historian parissa.
Jos tekisi artikkelin pelkästään Ankkalinnan kehityksestä sarjakuvissa, sen otsikkona voisi toimia lause, ”Ankkalinnan kehittyminen 1950-luvun barksilaisuudesta nykypäivään”. Todellakin, Ankkalinna on kehittynyt Barksin sarjoista melkoisesti. Tosin Barksin sarjoissa Ankkalinnaa kuvataan vuoroin pieneksi kaupungiksi ja joskus taas suunnattoman suureksi metropolikaupungiksi. Siksi tätä aihetta pitää käsitellä aika paljonkin.
akkaridekkari
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 635 -
01.07.2009 klo 22:14:24
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Ankkalinna on kaupunki Pohjois-Amerikan länsirannikolla Yhdysvalloissa. Se sijaitsee lähellä San Franciscoa Calisotan osavaltion etelärajalla.
Ankkalinna on myös kuhiseva miljoonan asukkaan metropoli, ja tottahan toki siellä on myös nähtävyyksiä! Seuraavassa tekstissäni luennoin lähinnä niistä. Olen ottanut paljon faktoja itse tekemästäni 22-sivuisesta Ankkalinnan matkaoppaasta.
Ankkalinnassa on kaksi maamerkkiä ylitse muiden. Toinen niistä on kaupungin perustajan Julle Ankanpään valtava patsas, ja se vielä kuuluisampi lienee Roope Ankan rahasäiliö. Roope Ankan, joka omistaa 99,9 prosenttia Ankkalinnasta.
Roope Ankka saapui Ankkalinnaan vuonna 1902 ja asettui Ankkalinnakkeeseen, jonka olivat alun perin rakentaneet englantilaiset jo vuosisatoja sitten. Hän alkoi rakennuttaa paikalle rahoilleen rahasäiliötä, joka valmistui noin puolen vuoden kuluttua. Rahasäiliöön mahtuu kolme kuutioeekkeriä kylmää käteistä, ja Roope tosiaan säilyttää siellä leijonanosaa rahavaroistaan. Rahasäiliö on harmaa betonikuutio, joka sijaitsee Ankkalinnan keskustan liepeillä Rahasäiliökukkulan huipulla.
Rahasäiliön kyljessä on yleensä joku seuraavista kuvioista: $ (dollarin merkki), € (euron merkki), tai RA (Roope Ankka). Omasta mielestäni jokainen näistä tuntuu vähän typerältä, miettikää nyt vähän, jos laittaisit talosi kylkeen nimikirjaimesi! Jos nyt jonkun valitsisin, niin ehkä tuon dollarin merkin. Ankkalinnahan sentään sijaitsee Yhdysvalloissa.
Entäs Julle Ankanpään patsas? Sen on rakentanut myös Roope Ankka. Patsas on aivan valtava, joissakin tarinoissa jopa sadan metrin korkuinen. Se on samalla myös yksi Ankkalinnan korkeimmista rakennuksista. Patsas iskoistaa Julle Ankanpään toteuttamassa ovelaa jekkuaan, jolla hän huijasi Ankkalinnakkeen espanjalaisilta valloittajilta. Patsas on säiliön tavoin harmaa. Se lienee Ankkapuiston reunalla.
Ankkalinnassa on myös valtavasti muita maamerkkejä.
Kirkoista voisi mainita Notre Duckin. Se on valtava goottilaistyyliin rakennettu kristillinen kirkko, jossa pidetään sunnuntaiaamuisin jumalanpalveluksia. Notre Duck on rakennettu 1800- ja 1900-luvun vaihteessa, ilmeisesti Ankanpään suvun toimesta. Tarkkoja yksityiskohtia kirkon rakennusoperaatiosta ei ole, sillä lähes kaikki luonnokset ja piirustukset tuhottiin/tuhoutuivat erilaisten kommellusten seurauksena.
Ankanpään aukio on ehdoton mainittava. Sen etelälaidalla on Julle Ankanpään patsas, jonka takaa avautuu Ankkapuisto.
Aukion itälaidalla on myös viheralue, jota kutsutaan yleisesti Julle Ankanpään puistoksi.
Pohjoispuolella on eräs ankkatarinoissa erittäin yleisesti esiintyvä rakennus - Ankallismuseo. Museon suojissa komeilee kymmeniä merkittäviä taidemaalauksia ja veistoksia. Museossa on nähty jopa maailmankuulu taideteos Mamma Lisa.
Ankkalinnan länsipuolella avautuu meri, Ankkalahti.
Ankkalinnassa on myös eräs toinen kuuluisa aukio: Räpylätori. Sen reunalla komeilee itse Kaupungintalo. Räpylätori ei kuitenkaan varsinaisesti ole tori, vaan oikeastaan vain patsailla koristeltu liikenneympyrä.
Nyt olen esitellyt Ankkalinnan kuuluisimmat nähtävyydet (Roope Ankan rahasäiliö ja Julle Ankanpään patsas), pari kuuluisaa aukiota (Räpylätori ja Ankanpään aukio), tunnetuimman kirkon (Notre Duck) sekä museon (Ankallismuseo).
Tähän eivät kuitenkaan lopu nähtävyydet Ankkalinnasta. Vielä voisi mainita ainakin Nokanneulan, Ankkalinnan Stadionin, Ankkalinnan vahakabinetin, sekä Ankkaniemen majakan.
Nokanneula on Ankkalinnan korkein rakennus. Se nousee pilvien yläpuolelle, ja käsittää yli sata kerrosta. Nokanneulan ensimmäisissä noin kymmenessä kerrroksessa on asuntoja, ylemmät kerrokset käsittävät toimistoja ja muita yritystiloja.
Ankkalinnan Stadion on kuuluisa lukuisista urheilukisoistaan. Siellä käydään usein jalkapallo-otteluita, yleensä Hanhivaaran ja Ankkalinnan välillä. Kuitenkin myös muun muassa yleiurheilu on stadionille tuttua. Ankkalinnan Stadionilla on katsomopaikkoja yli 50 000.
Ankkalinnan vahakabinetissa on paljon vahaveistoksia ankkalinnalaisista. Jokaisesta pormestarista on omansa. Lisäksi jotkut asukkaat ovat saaneet patsaansa. Noin puolet veistoksista kuvaavat ei-ankkalinnalaisia, ja niissä nähdään maailman kuuluisimpia henkilöitä aina Napoleonista Carl Barksiin.
Ankkaniemen majakka on vitivalkoinen majakka. Siinä ei sinänsä ole mitään kovin erikoista, mutta sitä tullaan silti ihailemaan matkojen päästä.
Majakka hallitsee olinpaikkaansa Ankkanimeä ja vartioi sitä, sekä laivoja.
Paratiisitie tunnetaan ennen muuta Akun kotipaikkana. Aku asuu tien numerossa 13. Hänen naapurinsa Teppo Tulppu taas pitää majaansa naapurissa, todennäköisesti numerossa 11.
On ihmetelty, miten Aku asuu rauhallisella omakotitaloalueella, mutta silti aivan Roopen rahasäiliön lähellä - joka taas on aivan keskustassa. Oma selitykseni on seuraavanlainen.
Roopen rahasäiliö sijaitsee aivan keskustan laitamilla. Sen vieressä avautuu rauhallinen omakotialue, joka on vanha, ja sitä ei saa hävittää. Tällä omakotialueella on myös Paratiisitie.
(Jatkuu...)
Huh huh, kun olen jäänyt jälkeen. Tällä viestillä pysyttelen vielä hetken mukana menossa, mutta huomenna täytyy taas jatkaa kirjoittelua.
Ankkalinna on kaupunki Pohjois-Amerikan länsirannikolla Yhdysvalloissa. Se sijaitsee lähellä San Franciscoa Calisotan osavaltion etelärajalla.
Ankkalinna on myös kuhiseva miljoonan asukkaan metropoli, ja tottahan toki siellä on myös nähtävyyksiä! Seuraavassa tekstissäni luennoin lähinnä niistä. Olen ottanut paljon faktoja itse tekemästäni 22-sivuisesta Ankkalinnan matkaoppaasta.
Ankkalinnassa on kaksi maamerkkiä ylitse muiden. Toinen niistä on kaupungin perustajan Julle Ankanpään valtava patsas, ja se vielä kuuluisampi lienee Roope Ankan rahasäiliö. Roope Ankan, joka omistaa 99,9 prosenttia Ankkalinnasta.
Roope Ankka saapui Ankkalinnaan vuonna 1902 ja asettui Ankkalinnakkeeseen, jonka olivat alun perin rakentaneet englantilaiset jo vuosisatoja sitten. Hän alkoi rakennuttaa paikalle rahoilleen rahasäiliötä, joka valmistui noin puolen vuoden kuluttua. Rahasäiliöön mahtuu kolme kuutioeekkeriä kylmää käteistä, ja Roope tosiaan säilyttää siellä leijonanosaa rahavaroistaan. Rahasäiliö on harmaa betonikuutio, joka sijaitsee Ankkalinnan keskustan liepeillä Rahasäiliökukkulan huipulla.
Rahasäiliön kyljessä on yleensä joku seuraavista kuvioista: $ (dollarin merkki), € (euron merkki), tai RA (Roope Ankka). Omasta mielestäni jokainen näistä tuntuu vähän typerältä, miettikää nyt vähän, jos laittaisit talosi kylkeen nimikirjaimesi! Jos nyt jonkun valitsisin, niin ehkä tuon dollarin merkin. Ankkalinnahan sentään sijaitsee Yhdysvalloissa.
Entäs Julle Ankanpään patsas? Sen on rakentanut myös Roope Ankka. Patsas on aivan valtava, joissakin tarinoissa jopa sadan metrin korkuinen. Se on samalla myös yksi Ankkalinnan korkeimmista rakennuksista. Patsas iskoistaa Julle Ankanpään toteuttamassa ovelaa jekkuaan, jolla hän huijasi Ankkalinnakkeen espanjalaisilta valloittajilta. Patsas on säiliön tavoin harmaa. Se lienee Ankkapuiston reunalla.
Ankkalinnassa on myös valtavasti muita maamerkkejä.
Kirkoista voisi mainita Notre Duckin. Se on valtava goottilaistyyliin rakennettu kristillinen kirkko, jossa pidetään sunnuntaiaamuisin jumalanpalveluksia. Notre Duck on rakennettu 1800- ja 1900-luvun vaihteessa, ilmeisesti Ankanpään suvun toimesta. Tarkkoja yksityiskohtia kirkon rakennusoperaatiosta ei ole, sillä lähes kaikki luonnokset ja piirustukset tuhottiin/tuhoutuivat erilaisten kommellusten seurauksena.
Ankanpään aukio on ehdoton mainittava. Sen etelälaidalla on Julle Ankanpään patsas, jonka takaa avautuu Ankkapuisto.
Aukion itälaidalla on myös viheralue, jota kutsutaan yleisesti Julle Ankanpään puistoksi.
Pohjoispuolella on eräs ankkatarinoissa erittäin yleisesti esiintyvä rakennus - Ankallismuseo. Museon suojissa komeilee kymmeniä merkittäviä taidemaalauksia ja veistoksia. Museossa on nähty jopa maailmankuulu taideteos Mamma Lisa.
Ankkalinnan länsipuolella avautuu meri, Ankkalahti.
Ankkalinnassa on myös eräs toinen kuuluisa aukio: Räpylätori. Sen reunalla komeilee itse Kaupungintalo. Räpylätori ei kuitenkaan varsinaisesti ole tori, vaan oikeastaan vain patsailla koristeltu liikenneympyrä.
Nyt olen esitellyt Ankkalinnan kuuluisimmat nähtävyydet (Roope Ankan rahasäiliö ja Julle Ankanpään patsas), pari kuuluisaa aukiota (Räpylätori ja Ankanpään aukio), tunnetuimman kirkon (Notre Duck) sekä museon (Ankallismuseo).
Tähän eivät kuitenkaan lopu nähtävyydet Ankkalinnasta. Vielä voisi mainita ainakin Nokanneulan, Ankkalinnan Stadionin, Ankkalinnan vahakabinetin, sekä Ankkaniemen majakan.
Nokanneula on Ankkalinnan korkein rakennus. Se nousee pilvien yläpuolelle, ja käsittää yli sata kerrosta. Nokanneulan ensimmäisissä noin kymmenessä kerrroksessa on asuntoja, ylemmät kerrokset käsittävät toimistoja ja muita yritystiloja.
Ankkalinnan Stadion on kuuluisa lukuisista urheilukisoistaan. Siellä käydään usein jalkapallo-otteluita, yleensä Hanhivaaran ja Ankkalinnan välillä. Kuitenkin myös muun muassa yleiurheilu on stadionille tuttua. Ankkalinnan Stadionilla on katsomopaikkoja yli 50 000.
Ankkalinnan vahakabinetissa on paljon vahaveistoksia ankkalinnalaisista. Jokaisesta pormestarista on omansa. Lisäksi jotkut asukkaat ovat saaneet patsaansa. Noin puolet veistoksista kuvaavat ei-ankkalinnalaisia, ja niissä nähdään maailman kuuluisimpia henkilöitä aina Napoleonista Carl Barksiin.
Ankkaniemen majakka on vitivalkoinen majakka. Siinä ei sinänsä ole mitään kovin erikoista, mutta sitä tullaan silti ihailemaan matkojen päästä.
Majakka hallitsee olinpaikkaansa Ankkanimeä ja vartioi sitä, sekä laivoja.
Paratiisitie tunnetaan ennen muuta Akun kotipaikkana. Aku asuu tien numerossa 13. Hänen naapurinsa Teppo Tulppu taas pitää majaansa naapurissa, todennäköisesti numerossa 11.
On ihmetelty, miten Aku asuu rauhallisella omakotitaloalueella, mutta silti aivan Roopen rahasäiliön lähellä - joka taas on aivan keskustassa. Oma selitykseni on seuraavanlainen.
Roopen rahasäiliö sijaitsee aivan keskustan laitamilla. Sen vieressä avautuu rauhallinen omakotialue, joka on vanha, ja sitä ei saa hävittää. Tällä omakotialueella on myös Paratiisitie.
(Jatkuu...)
Huh huh, kun olen jäänyt jälkeen. Tällä viestillä pysyttelen vielä hetken mukana menossa, mutta huomenna täytyy taas jatkaa kirjoittelua.
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 636 -
01.07.2009 klo 23:18:10
Mitään uutta asiaa en vielä jaksanut kirjoittaa, mutta parentelin aikaisemmin kirjoittamiani osuuksia ja lisäilin niihin paljon lisää asiaa. Kunnolla jatkan sitten huomenna.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinna muuttuminen ja kehittyminen
Ankkalinnan satojen katujen ja teiden joukosta löytyy yksi katu, joka on varmasti se kaikista tunnetuin koko Ankkalinnassa; Paratiisitie. Paratiisitie tosin ei tosin ole nimensä mukaisesti minkäänlainen paratiisi, sillä samalla kadulla asuvat aina toistensa kimpussa pikkuasioista olevat naapurukset Aku Ankka ja Teppo Tulppu. He saattavat riidellä jopa siitä, kun Akun pihalla kasvavasta puusta putoaa lehti Tulpun pihalle. Riidoissaan he usein huutelevat toisilleen mitä omituisempia ja erikoisempia haukkumanimiä ja samaa sanasotaa saattaa kestää yöhön asti ja arvatkaas vaan, pitävätkö naapurit siitä. He käyvät sanasodan lisäksi usein myös sotaa kunnon värkeillä; he saattavat tuhota toistensa puutarhat, pommittaa toisiaa vesiilmapalloilla, heittää toisiaan mädillä kananmunilla, yleisesti ottaen terrorisoida toistensa taloja ja joskus jopa räjäyttää toisen pihamaan. Joskus jopa Ankkalinnan pormestari on joutunut puuttumaan Akun ja Tulpun välisiin riitoihin, kun ne ovat paisuneet liiallisuuksiin.
Akun kotiosoite on Paratiisitie 13. Tulppu asuu hänen naapurissaan, mutta hänen osoitenumeroaan ei tiedetä, tai itse en ainakaan ole huomannut sitä koskaan mainittavan missään tarinassa. Joskus Akun naapurissa on asunut myös muuan Antero Luiru, jonka kanssa Aku on myös riidellyt useaan otteeseen. Heidän riitansa eivät ole niin pahoaj, kuin Tulpun kanssa, mutta usein Ankkalinnan pormestari on näihinkin riitoihin joutunut puuttumaan ja usein laittanut Akun ja Luirun tekemään joitain yhteiskunnallisia hommia yhdessä. Paratiisitiellä asuu myös lukuisia muita asukkeja, mutta heidän nimiään tai osoitenumeroitaan ei tiedetä.
Monissa kaupungeissa on nähtävyyksiä, eli maamerkkejä. Ankkalinnassa niitä on tosin erittäin paljon, joka on tullut selväksi parisen vuotta sitten (olisiko ollut 2006 tai 2007) Aku Ankka -lehdissä kerran kuussa ilmestyneiden ''Ankkalinnan maamerkit'' -keräilykuvien ja niihin liittyvien sarjakuvien ansiosta. Ankkalinnassa on siis kaksitoista maamerkkiä, joista tärkeimmät tulevat tässä;
Aivan varmasti Ankkalinnan tärkein ja todennäköisesti myös tunnetuin maamerkki on maailman rikkaimman ankan, Roope Ankan rahasäiliö, joka toimii myös hänen asuntonaan useimmissa tarinoissa. Roopen rahasäiliö sijaitsee keskellä Ankkalinnaa valtavalla kukkulalla, jonka nimi on rakennuksen mukaisesti Rahasäiliökukkula. Rahasäiliökukkulalla on lukuisia kylttejä, joissa käsketään vorojen ja muiden ei-toivottujen vieraiden painua muualle tjsp. Eräässä tarinassa Rahasäiliökukkulan edustalla oli valtava kyltti, jossa luki kissan kokoisin kirjaimin ''Jos näet lukea tämän olet liian lähellä!''. Monesti rahasäiliön seinilläkin on kylttejä, joissa lukee esimerkiksi ''Hus!'' tai ''Älä tule lähemmäksi!'' tms. Itse rahasäiliö on kuution muotoinen harmaa rakennus, jonka ylälaidassa on isein yksi, joissain tarinoissa useampi, avoin ikkuna. Rahasäiliön etuseinällä on iso, pyöreä kivilaatta, jossa on joko kirjaimet RA, jotka tarkoittavat Roope Ankkaa, tai vaihtoehtoisesti dollarin tai euron yms. merkki. Etenkin Don Rosan ja Carl Barksin tarinoissa rahasäiliö näytää tällaiselta. Nykyisin rahasäiliö tosin näyttää aivan erilaiselta monissa tarinoissa.
Tällaisia tarinoita julkaistaan etenkin Aku Ankassa ja taskareissa. Silloin rahasäiliö on taustaväriltään sininen, laatta jossa lukee RA on punainen ja pienet neliön muotoiset kappaleet sivuseiniltä ovat keltaisia. Lisäksi uutena elementtinä näistä säiliöistä löytyy katolta punainen kupu, jonka huipulla on usein jonkinlainen lippu tai viiri.
Rahasäiliö on sisältä useimmissa tarinoissa samanlainen; Säiliön suurin ihme on varmasti Roopen holvi, jossa hän säilyttää kaikkia käteisiä rahojaan. Holvissa on pieni ''parvekkeen'' tapainen tasanne, jossa on ponnahduslauta, jonka kautta Roope sukeltaa rahoihinsa. Keskellä rahamerta on puinen mittari, joka ilmoittaa rahameren syvyyden jalkoina. Holvin lisäksi säiliöstä löytyy Roopen asuintilat, joihin kuuluu puinen sänky, jossa on seteleillä täytetty tyyny sekä setelipeitto. Joissain tarinoissa Roopella on ollut myös jonkinlainen keittiö. Rahasäiliöstä löytyy myöstyöntekijöiden, kuten sihteeri neiti Näpsän työtilat. Nämä tilat eivät ole kovin mahtavat, sillä jokaiselle työntekijälle löytyy yksi pieni pöytä ja tietokone. Neiti Näpsällä on oma pöytä hieman syrjässä muiden työntekijöiden tiloista. Rahasäiliössä on myös oma huone Juusolle, mutta itse en ainakaan muista nähneeni sitä kunnolla missään tarinassa. Rahasäiliöstä löytyy myös useita timantti- ja jalokiviholveja, jotka sijaitsevat säiliön kellarikerroksissa, sekä Roopen trofeehuone, jossa hän säilyttää arvokkaimpia aarteitaan, kuten hanhenmunahippua. Rahaholvin vieressä sijaitsee Roopen ikioma toimisto. Toimistossa on Roopen pöytä, jonka takana hän istuu tehdessään sopimuksia ja käydessään liikeneuvotteluja. Pöydällä on monesti kaikenmoisia papereita, sekä mahdollisesti laskettuja/laskemattomia kolikoita. Joissain tarinoissa pöydällä on ollut myös tietokone. Toimistossa on pöydän edustalla luukku, joka aukenee nappia painamalla. Luukun kautta Roope lähettää epämieluisat henkilöt pihalle. Toimistossa on myös sikinsokin kolikoita ja seteleitä täynnä olevia säkkejä, joten ihan kaikki käteinen raha ei siis ole holvissa. Lisäksi rahasäiliössä on myös jonkinlainen ohjaamo, josta käsin Roope ohjaa rahasäiliön ja kukkulan turvajärjestelmää.
Murtojärjestelmästä puheen ollen, Roopen rahasäiliön rikkauksia havittelevat monet konnat, kuten Karhukopla. Siksi Roope on asennuttanut rahasäiliön sisälle ja kukkulalle useita erilaisia murtohälyttimiä ja kovan luokan turvajärjestelmän, joiden ansiosta Karhukoplan ja muiden roistojen on todella vaikea päästä sisään säiliöön. Tunnetuimpia turvalaitteita rahasäiliössä ja sen pihalla ovat esimerkiksi maasta ja säiliön seinistä ilmestyvät nyrkit, tai erilaiset säteet ja tykit. Rahasäiliöön on asennettu myös noidantorjuntalaitteistot Milla Magiaa vastaan. Rahasäiliön paikalla oli ennen (Carl Barksin ja Don Rosan mukaan) Julle Ankanpään, Ankkalinnan perustajan omistama Ankkalinnake.
Toinen, myös hyvin tunnettu Ankkalinnan maamerkki on Ankkalinnan perustajan, Julle Ankanpään patsas. Patsas on erittäin suuri ja sijaitsee keskellä Ankkalinnaa ja näkyykin kauas. Patsas on tehty kivestä ja ison kuution muotoisen jalustan päällä seisoo Julle Ankanpää pitelemässä käsissään kasaa maisseja. Päässään hänellä on jonkinlainen olkihattu tai silinteri yms. Joissain tarinoissa patsaan jalustan sisällä on ollut Julle Ankanpään fanien kokoontumistila, johon kuuluu ainakin kirjasto, jossa Roopekin on käynyt. Julle Ankanpään patsas kuuluu rahasäiliön ohella Ankkalinnan tunnetuimpiin maamerkkeihin, eli nähtävyyksiin. Eräässä Carl Barksin tarinassa Roope ka Junttapurin maharadza kilpailivat siitä, kumpi rakennuttaisi isomman ja komeamman patsaan Julle Ankanpäästä. Isoin patsas on lopulta niin iso, että se näkyy kymmenien kilometrien päähän.
Ankkalinnan liepeillä sijaitseva valtava vuori, Peikonhammas kuuluu myös Ankkalinnan merkittävimpiin maamerkkeihin. Peikonhampaalla on joidenkin tarinoiden mukaan ollut ihan turistikeskuskin, jossa kävi paljon porukkaa. Aku (Carl Barksin samannimisessä tarinassa ''Peikonhammas'') (ja varmasti muutkin) ovat kiivenneet Peikonhampaan huipulle, vaikka se on niin korkea. Peikonhammas on ainakin korkein Ankkalinnan lähellä sijaitseva vuori, saattaa olla jopa koko Calisotan suurin vuori. Joissain tarinoissa Peikonhammasta ei ole edes olemassa, mutta onneksi suurin osa piirtäjistä ottaa sen huomioon piirtäessään laajakuvaa Ankkalinnasta. Peikonhampaasta saisi helposti keksittyä enemmän tarinoita, ainakin minä haluaisin lisää. Muistan yhden hauskan tarinan, jossa Aku onnistuu järjestämään kivivyöryn tjsp. jonka seurauksena Peikonhammas -vuori muuttuu aivan eri näköiseksi ja siitä tulee entistä suurempi turistikohde.
Ankkalinnan raharikkaitten oma kerho, Miljardööriklubi on myös tärkeä maamerkki Ankkalinnassa. Klubiin pääsevät vain rikkaimmat ja arvovaltaisimmat miljardlöörit ja siksi monet ihailevatkin klubia ollessaan turistimatkalla Ankkalinnassa. Ikävä kyllä, he joutuvat tyytymään klubin katseluun ulkopuolelta, sillä sisään päästetään vain jäsenet ja henkilöt, joita he ovat pyytäneet mukaan, kuten sukulaiset, ystävät tai hovimestarit yms. Klubi on sisältä erittäin hienon ja arvokkaan näköinen ja siihen onkin pantu paljon rahaa likoon. Punaisia mattoja on joka puolella, arvokkaita tauluja ja maalauksia, kaikenlaisia arvoesineitä joka paikassa. Lisäksi kaikki huonekalut ovat hienoa antiikkista mallia, ainakin useimmissa tarinoissa. Miljardöriklubilla useimmilla jäsenillä on mukanaan hovimestari tai muu apulainen. Kerhon tunnetuimpia jäseniä ovat Roope Ankka ja Kroisos Pennonen, jotka ovatkin klubin rikkaimmat jäsenet ja ovatkin monesti kisailemassa kerhon puheenjohtajuudesta mitä erilaisemmin keinoin.
Kuten monissa suurissa kaupungeissa, myös Ankkalinnassa on oma tori; Räpylätori. Räpylätori sijaitsee Ankkalinnan pormestarin työpaikan, eli raatihuoneen/kaupungintalon edustalla. Räpylätorilla järjestetään usein juhlia ja tapahtumia ja siellä pidetään myös tiedotustilaisuuksia ja puheita. Räpylätorilla sijaitsee valtava kello, joka on sinänsä myös nähtävyys. Kello on aina oikeassa ja monet ottavatkin siitä aikaa. Ankkalinnan asukkaat kokoontuvat uutenavuotena Räpylätorille niinsanottuun ''lähtölaskentaan'' jossa pormestarin johdolla lasketaan sekunteja vuoden vaihtumiseen viidestä (joskus kymmenestä) sekunnista alaspäin. Aikaa katsotaan tietenkin suuresta kellosta. Räpylätori on myös muuhun aikaan hyvin suosittu paikka.
Ankkalinnan kaupungintalo eli raatihuone on Ankkalinnan pormestarin työpaikka. Sen väri vaihtelee niin paljon, ettei mitään ''virallista'' väriä varmaan olekaan. Pormestarin työhuone on yläkerrassa, huoneessa jossa on parveke. Pormestari onkin joskus pitänyt joitain tiedotustilaisuuksia tai puheita parvekkeeltaan ankkalinnalaisten kuunnellessa alhaalla. Jos (tai oikeastaan kun) Ankkalinnassa järjestetään kapinoita tai mielenosoituksia pormestaria tai jotain hänen julistamaansa asiaa vastaan, ne järjestetään yleensä Räpylätorilla pormestarin työhuoneen (ja sen parvekkeen) edustalla. Raatihuoneen väri siis vaihtelee, siinä on lukuisia ikkunoita ja viiri katolla, mutta joissain tarinoissa sitä ei välttämättä ole ollenkaan, tai se ei ole käytössä.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinna muuttuminen ja kehittyminen
Ankkalinnan satojen katujen ja teiden joukosta löytyy yksi katu, joka on varmasti se kaikista tunnetuin koko Ankkalinnassa; Paratiisitie. Paratiisitie tosin ei tosin ole nimensä mukaisesti minkäänlainen paratiisi, sillä samalla kadulla asuvat aina toistensa kimpussa pikkuasioista olevat naapurukset Aku Ankka ja Teppo Tulppu. He saattavat riidellä jopa siitä, kun Akun pihalla kasvavasta puusta putoaa lehti Tulpun pihalle. Riidoissaan he usein huutelevat toisilleen mitä omituisempia ja erikoisempia haukkumanimiä ja samaa sanasotaa saattaa kestää yöhön asti ja arvatkaas vaan, pitävätkö naapurit siitä. He käyvät sanasodan lisäksi usein myös sotaa kunnon värkeillä; he saattavat tuhota toistensa puutarhat, pommittaa toisiaa vesiilmapalloilla, heittää toisiaan mädillä kananmunilla, yleisesti ottaen terrorisoida toistensa taloja ja joskus jopa räjäyttää toisen pihamaan. Joskus jopa Ankkalinnan pormestari on joutunut puuttumaan Akun ja Tulpun välisiin riitoihin, kun ne ovat paisuneet liiallisuuksiin.
Akun kotiosoite on Paratiisitie 13. Tulppu asuu hänen naapurissaan, mutta hänen osoitenumeroaan ei tiedetä, tai itse en ainakaan ole huomannut sitä koskaan mainittavan missään tarinassa. Joskus Akun naapurissa on asunut myös muuan Antero Luiru, jonka kanssa Aku on myös riidellyt useaan otteeseen. Heidän riitansa eivät ole niin pahoaj, kuin Tulpun kanssa, mutta usein Ankkalinnan pormestari on näihinkin riitoihin joutunut puuttumaan ja usein laittanut Akun ja Luirun tekemään joitain yhteiskunnallisia hommia yhdessä. Paratiisitiellä asuu myös lukuisia muita asukkeja, mutta heidän nimiään tai osoitenumeroitaan ei tiedetä.
Monissa kaupungeissa on nähtävyyksiä, eli maamerkkejä. Ankkalinnassa niitä on tosin erittäin paljon, joka on tullut selväksi parisen vuotta sitten (olisiko ollut 2006 tai 2007) Aku Ankka -lehdissä kerran kuussa ilmestyneiden ''Ankkalinnan maamerkit'' -keräilykuvien ja niihin liittyvien sarjakuvien ansiosta. Ankkalinnassa on siis kaksitoista maamerkkiä, joista tärkeimmät tulevat tässä;
Aivan varmasti Ankkalinnan tärkein ja todennäköisesti myös tunnetuin maamerkki on maailman rikkaimman ankan, Roope Ankan rahasäiliö, joka toimii myös hänen asuntonaan useimmissa tarinoissa. Roopen rahasäiliö sijaitsee keskellä Ankkalinnaa valtavalla kukkulalla, jonka nimi on rakennuksen mukaisesti Rahasäiliökukkula. Rahasäiliökukkulalla on lukuisia kylttejä, joissa käsketään vorojen ja muiden ei-toivottujen vieraiden painua muualle tjsp. Eräässä tarinassa Rahasäiliökukkulan edustalla oli valtava kyltti, jossa luki kissan kokoisin kirjaimin ''Jos näet lukea tämän olet liian lähellä!''. Monesti rahasäiliön seinilläkin on kylttejä, joissa lukee esimerkiksi ''Hus!'' tai ''Älä tule lähemmäksi!'' tms. Itse rahasäiliö on kuution muotoinen harmaa rakennus, jonka ylälaidassa on isein yksi, joissain tarinoissa useampi, avoin ikkuna. Rahasäiliön etuseinällä on iso, pyöreä kivilaatta, jossa on joko kirjaimet RA, jotka tarkoittavat Roope Ankkaa, tai vaihtoehtoisesti dollarin tai euron yms. merkki. Etenkin Don Rosan ja Carl Barksin tarinoissa rahasäiliö näytää tällaiselta. Nykyisin rahasäiliö tosin näyttää aivan erilaiselta monissa tarinoissa.
Tällaisia tarinoita julkaistaan etenkin Aku Ankassa ja taskareissa. Silloin rahasäiliö on taustaväriltään sininen, laatta jossa lukee RA on punainen ja pienet neliön muotoiset kappaleet sivuseiniltä ovat keltaisia. Lisäksi uutena elementtinä näistä säiliöistä löytyy katolta punainen kupu, jonka huipulla on usein jonkinlainen lippu tai viiri.
Rahasäiliö on sisältä useimmissa tarinoissa samanlainen; Säiliön suurin ihme on varmasti Roopen holvi, jossa hän säilyttää kaikkia käteisiä rahojaan. Holvissa on pieni ''parvekkeen'' tapainen tasanne, jossa on ponnahduslauta, jonka kautta Roope sukeltaa rahoihinsa. Keskellä rahamerta on puinen mittari, joka ilmoittaa rahameren syvyyden jalkoina. Holvin lisäksi säiliöstä löytyy Roopen asuintilat, joihin kuuluu puinen sänky, jossa on seteleillä täytetty tyyny sekä setelipeitto. Joissain tarinoissa Roopella on ollut myös jonkinlainen keittiö. Rahasäiliöstä löytyy myöstyöntekijöiden, kuten sihteeri neiti Näpsän työtilat. Nämä tilat eivät ole kovin mahtavat, sillä jokaiselle työntekijälle löytyy yksi pieni pöytä ja tietokone. Neiti Näpsällä on oma pöytä hieman syrjässä muiden työntekijöiden tiloista. Rahasäiliössä on myös oma huone Juusolle, mutta itse en ainakaan muista nähneeni sitä kunnolla missään tarinassa. Rahasäiliöstä löytyy myös useita timantti- ja jalokiviholveja, jotka sijaitsevat säiliön kellarikerroksissa, sekä Roopen trofeehuone, jossa hän säilyttää arvokkaimpia aarteitaan, kuten hanhenmunahippua. Rahaholvin vieressä sijaitsee Roopen ikioma toimisto. Toimistossa on Roopen pöytä, jonka takana hän istuu tehdessään sopimuksia ja käydessään liikeneuvotteluja. Pöydällä on monesti kaikenmoisia papereita, sekä mahdollisesti laskettuja/laskemattomia kolikoita. Joissain tarinoissa pöydällä on ollut myös tietokone. Toimistossa on pöydän edustalla luukku, joka aukenee nappia painamalla. Luukun kautta Roope lähettää epämieluisat henkilöt pihalle. Toimistossa on myös sikinsokin kolikoita ja seteleitä täynnä olevia säkkejä, joten ihan kaikki käteinen raha ei siis ole holvissa. Lisäksi rahasäiliössä on myös jonkinlainen ohjaamo, josta käsin Roope ohjaa rahasäiliön ja kukkulan turvajärjestelmää.
Murtojärjestelmästä puheen ollen, Roopen rahasäiliön rikkauksia havittelevat monet konnat, kuten Karhukopla. Siksi Roope on asennuttanut rahasäiliön sisälle ja kukkulalle useita erilaisia murtohälyttimiä ja kovan luokan turvajärjestelmän, joiden ansiosta Karhukoplan ja muiden roistojen on todella vaikea päästä sisään säiliöön. Tunnetuimpia turvalaitteita rahasäiliössä ja sen pihalla ovat esimerkiksi maasta ja säiliön seinistä ilmestyvät nyrkit, tai erilaiset säteet ja tykit. Rahasäiliöön on asennettu myös noidantorjuntalaitteistot Milla Magiaa vastaan. Rahasäiliön paikalla oli ennen (Carl Barksin ja Don Rosan mukaan) Julle Ankanpään, Ankkalinnan perustajan omistama Ankkalinnake.
Toinen, myös hyvin tunnettu Ankkalinnan maamerkki on Ankkalinnan perustajan, Julle Ankanpään patsas. Patsas on erittäin suuri ja sijaitsee keskellä Ankkalinnaa ja näkyykin kauas. Patsas on tehty kivestä ja ison kuution muotoisen jalustan päällä seisoo Julle Ankanpää pitelemässä käsissään kasaa maisseja. Päässään hänellä on jonkinlainen olkihattu tai silinteri yms. Joissain tarinoissa patsaan jalustan sisällä on ollut Julle Ankanpään fanien kokoontumistila, johon kuuluu ainakin kirjasto, jossa Roopekin on käynyt. Julle Ankanpään patsas kuuluu rahasäiliön ohella Ankkalinnan tunnetuimpiin maamerkkeihin, eli nähtävyyksiin. Eräässä Carl Barksin tarinassa Roope ka Junttapurin maharadza kilpailivat siitä, kumpi rakennuttaisi isomman ja komeamman patsaan Julle Ankanpäästä. Isoin patsas on lopulta niin iso, että se näkyy kymmenien kilometrien päähän.
Ankkalinnan liepeillä sijaitseva valtava vuori, Peikonhammas kuuluu myös Ankkalinnan merkittävimpiin maamerkkeihin. Peikonhampaalla on joidenkin tarinoiden mukaan ollut ihan turistikeskuskin, jossa kävi paljon porukkaa. Aku (Carl Barksin samannimisessä tarinassa ''Peikonhammas'') (ja varmasti muutkin) ovat kiivenneet Peikonhampaan huipulle, vaikka se on niin korkea. Peikonhammas on ainakin korkein Ankkalinnan lähellä sijaitseva vuori, saattaa olla jopa koko Calisotan suurin vuori. Joissain tarinoissa Peikonhammasta ei ole edes olemassa, mutta onneksi suurin osa piirtäjistä ottaa sen huomioon piirtäessään laajakuvaa Ankkalinnasta. Peikonhampaasta saisi helposti keksittyä enemmän tarinoita, ainakin minä haluaisin lisää. Muistan yhden hauskan tarinan, jossa Aku onnistuu järjestämään kivivyöryn tjsp. jonka seurauksena Peikonhammas -vuori muuttuu aivan eri näköiseksi ja siitä tulee entistä suurempi turistikohde.
Ankkalinnan raharikkaitten oma kerho, Miljardööriklubi on myös tärkeä maamerkki Ankkalinnassa. Klubiin pääsevät vain rikkaimmat ja arvovaltaisimmat miljardlöörit ja siksi monet ihailevatkin klubia ollessaan turistimatkalla Ankkalinnassa. Ikävä kyllä, he joutuvat tyytymään klubin katseluun ulkopuolelta, sillä sisään päästetään vain jäsenet ja henkilöt, joita he ovat pyytäneet mukaan, kuten sukulaiset, ystävät tai hovimestarit yms. Klubi on sisältä erittäin hienon ja arvokkaan näköinen ja siihen onkin pantu paljon rahaa likoon. Punaisia mattoja on joka puolella, arvokkaita tauluja ja maalauksia, kaikenlaisia arvoesineitä joka paikassa. Lisäksi kaikki huonekalut ovat hienoa antiikkista mallia, ainakin useimmissa tarinoissa. Miljardöriklubilla useimmilla jäsenillä on mukanaan hovimestari tai muu apulainen. Kerhon tunnetuimpia jäseniä ovat Roope Ankka ja Kroisos Pennonen, jotka ovatkin klubin rikkaimmat jäsenet ja ovatkin monesti kisailemassa kerhon puheenjohtajuudesta mitä erilaisemmin keinoin.
Kuten monissa suurissa kaupungeissa, myös Ankkalinnassa on oma tori; Räpylätori. Räpylätori sijaitsee Ankkalinnan pormestarin työpaikan, eli raatihuoneen/kaupungintalon edustalla. Räpylätorilla järjestetään usein juhlia ja tapahtumia ja siellä pidetään myös tiedotustilaisuuksia ja puheita. Räpylätorilla sijaitsee valtava kello, joka on sinänsä myös nähtävyys. Kello on aina oikeassa ja monet ottavatkin siitä aikaa. Ankkalinnan asukkaat kokoontuvat uutenavuotena Räpylätorille niinsanottuun ''lähtölaskentaan'' jossa pormestarin johdolla lasketaan sekunteja vuoden vaihtumiseen viidestä (joskus kymmenestä) sekunnista alaspäin. Aikaa katsotaan tietenkin suuresta kellosta. Räpylätori on myös muuhun aikaan hyvin suosittu paikka.
Ankkalinnan kaupungintalo eli raatihuone on Ankkalinnan pormestarin työpaikka. Sen väri vaihtelee niin paljon, ettei mitään ''virallista'' väriä varmaan olekaan. Pormestarin työhuone on yläkerrassa, huoneessa jossa on parveke. Pormestari onkin joskus pitänyt joitain tiedotustilaisuuksia tai puheita parvekkeeltaan ankkalinnalaisten kuunnellessa alhaalla. Jos (tai oikeastaan kun) Ankkalinnassa järjestetään kapinoita tai mielenosoituksia pormestaria tai jotain hänen julistamaansa asiaa vastaan, ne järjestetään yleensä Räpylätorilla pormestarin työhuoneen (ja sen parvekkeen) edustalla. Raatihuoneen väri siis vaihtelee, siinä on lukuisia ikkunoita ja viiri katolla, mutta joissain tarinoissa sitä ei välttämättä ole ollenkaan, tai se ei ole käytössä.
Frodo
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 637 -
02.07.2009 klo 09:48:05
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
"Pidän noista Carl Barksin suunnittelemista rakennuksista, mutten kovinkaan Don Rosan niihin tekemistä laajennuksista" sanottiin eräässä Aku Ankan synttärionnittelusarjiksessa.
Ankkalinna on suuri metropoli Calisotan osavaltiossa, joka sijaitsee suunnilleen Yhdysvaltain toisen yyn paikkeilla. Kuten kaikki suuret kaupungit, Ankkalinna omaa sille tunnusomaisia rakennuksia, kuten Roope Ankan rahasäiliön tai Ankkalinnan perustajan, Julle Ankanpään patsaan. Ankkalinnassa on myös historiallisia rakennuksia, sekä aivan moderneinta avaruusaikaa edustavia kyhäelmiä, kuten vaikkapa Kroisos Pennosen pytinki.
Ankkalinna perustettiin nykyisen Roopen rahasäiliön paikalle, jossa silloin sijaitsi vielä Sir Francis Draken rakennuttama linnake, Vankkalinna, jonka tehtävänä oli suojella piskuista kauppa-asemaa Tyynen valtameren rannalla. Pikkuinen kauppa-asema alkoi kasvaa, ja siitä muodostui pieni Ankkalinnan kylä, jonne nuorena Roope Ankkakin saapui. Roopen perustettua sinne yrityksiä ja kauppoja, alkoi Ankkalinnan kukoistuminen ja siitä muodostukin kaupunkin, joka nykyään on suurkaupunki pilvenpiirtäjineen ja mahtavine rakennuksineen. Ankkalinnan ankkojen asuinpaikaksi laittoi ensikerran Carl Barks, muistaakseni vuonna 1944. Englanniksi Ankkalinna kantaa nimeä Duckburg.
Ankkalinnan luonto ja ympäristö on todella moninaista, sillä Ankkalinna on meren rannalla ja sen läpi kulkee Ankkajoki, tai joki, milloin milläkin nimellä. Löytyy metsää sen laitamilta, vuoria, joista kuuluisin Peikonhammas. Lisäksi joissain tarinoissa Ankkalinnan laitamilta löytyy myös aavikkoa ja erämaata. Ankkalinnan luonnon uhkana nähdään hyvin usein Roope, joka yrittää hyödyntää niitä jollakin tavalla, usein kuitenkin esimerkiksi Sudenpennut ja muut ympäristöstä välittävät panevat kapuloita rattaisiin. Hyvä näin, sillä näin Ankkalinnan luonto säilyy moninaisena ja kiehtovana.
Kuten jo sanoin, on Roope Ankan rahasäiliö on yksi, ellei jopa merkittävin rakennus Ankkalinnassa. Tuo iso harmaa tai sinisen, keltaisen ja punaisen värinen betonikuutio, on noussut maineeseen ympäri maailmaa. Yleensä tuon rakennuksen etuseinässä olevassa keltaisessa ympyrässä näkyy joko kirjaimet RA, Roope Ankan nimikirjaimet, euron merkki (€) tai dollarin merkki ($). Rahasäiliö ei suinkaan aina ole samannäköinen, vaan se on aikojen saatossa myös muuttanut ulkonäköään. Joissain tarinoissa se on ollut hieman enemmän talolta näyttävä rakennus aivan kadun vieressä, kuitenkin yleensä se sijaitsee kukkulan päällä. Rahasäiliötä on myös muokattu useasti, jotta sitä ei olisi helppo ryövätä. Siksi rahasäiliö on joskus ollut iso jättimäinen pallo, iso säästöpossu, pyramidi ja akvaario. Tosin yleensä uudessa parannellussa rahasäiliössä on aina ollut jokin vika, ja on palattu vanhaan rahasäiliöön. Rahasäiliölle on etsitty myös eräässä Carl Barksin sarjassa uutta paikkaa, sillä rahasäiliön kukkulan läpi piti rakentaa moottoritie. Tarinassa Roope laittoi isot rahat rahasäiliön siirtämiseen, ja se nähtiinkiin esimerkiksi syvässä rotkossa ja vuoren huipulla Ankkalinnan laitamilla. Kuitenkaan tarinassa ei kerrottu, rakennettiinko moottoritietä kukkulan läpi. Roopen rahasäiliön pohjapiirrustukset on laatinut Don Rosa, ja ne nähtiinkiin vuonna 2001 Aku Ankassa. Pohjapiirros valotti huomattavasti rakennuksen huoneiden sijaintia, ja ylipäätänsä minkälaisia huoneita rahasäiliö pitää sisuksissaan. Keskuksena rakennuksessa on itse raha-allas, tai miksi sitä nyt kuitsuisikaan, jonka keskeltä kohoaa syvyyskeppi, josta Roope voi tarkkailla rahojensa syvyyttä, sen reunalla on myös parveke, josta laskeutuu tikkaat alas rahoille. Parvekkeella on myös ponnahduslauta, jolta Roope hyppelehtii uimaan kolikoihinsa. Don Rosa on myös piirtänyt Roopen makuuhuoneesta liukumäen suoraan rahaholviin. ja sen reunalla, yhdelle seinustalle on rakennettu kaikki toimistotilat ynnä muut huoneet, kuten Roopen makuuhuone, keittiö, trofeehuone, jossa Roope säilyttää rakkaita muistoesineitään ja vallanmerkkejään,sekä muut huoneet. Roope ei kuitenkaan säilytä kaikkia rahojaan itse rahaholvissa, vaan kolikoita, setelinippuja ja rahasäkkejä lojuu ympäri toimistoja. Säiliössä on myös erinäisiä pienempiä kassakaappeja.
Rahasäiliö sijaitsee, kuten kerroinkin, yleensä Rahasäiliönkukkulalla, joka on täysin ansoitettu, niin miinoilla, kuin mekaanisilla käsilläkin. Monenlaisia kylttejäkin Roope on pystyttänyt tiluksilleen, yleensä niissä lukee vain "Pois!" tai "Hus!!" Myös Roopen toimistosta löytyy salaluukku, josta Roope häätää niin verokarhuja, kuin Akuakin.
Roopen kukkula on ollut hetkenäisesti jopa oma valtionsa, Roopen tutkittua vanhoja valtakirjoja.
Ankkalinnan kuuluisassa puistossa, sijaitsee toinen merkittävä monumentti, Julle Ankanpään patsas, jonka Junttapurin maharadza rakennutti Ankkalinnalaisille. Patsas on tehty kai harmaasta kivestä tai jostain muusta sen tapaisesta, ja se esittää Ankkalinnan perustajaa Julle Ankanpäätä pitelemässä maissintähkiä käsissään. Tarinassa jossa se aivan ensikertaa esiintyi, oli se huomattavasti pienempi, kuin nykyään se suuremmassa osassa tarinoista on. Joskus sen jalustassa on ollut kirjasto, ja jalustakin on ollut yhtä korkea, kuin rahasäiliö. Julle Ankanpään patsa on Ankkalinnan vastine New Yorkin Vapaudenpatsaalle. Yleensä Jullen patsas sijaitsee jossakin puistossa, kuten Ankkapuistossa, tai jossain muussa puistossa, riippuen piirtäjästä ja käsikirjoittajasta. Julle Ankanpään patsaan on keksinyt Carl Barks, ja hänen sarjassaan se nähtiinkin ensimmäisen kerran. Tällöin Roopella ja Junttapurin maharadzalla oli kilpailu, kumpi saa tehtyä hienomman ja arvokkaamman patsaan.
Ankkalinnassa on siis myös puistoja, kuten kaikissa isoissa kaupungeissa on tapana. Kuuluisin on varmaankin ankkapuisto, jossa vietetään piknikejä, tai muuten vai oleillaan. Sieltä löytää pienen lammen, puron sekä suihkulähteitä. Puiston penkeiltä Roope yleensä etsii jo luettuja lehtiä, joita ihmiset ovat sinne jättäneet.
Räpylätori sijaitsee aika lailla keskellä kaupunkia, kaupungintalon edustalla. Myös Räpylätori on suosittu paikka, sillä siellä vietetän niin joulutapahtumia, kuin uuttavuottakin, sekä monenlaisia muita karkeloita ka juhlia. Räpylätorin laidalla kohoaa joukko uljaita rakennuksia, kuten kaupungin kellotorni...
Jatkuu...
"Pidän noista Carl Barksin suunnittelemista rakennuksista, mutten kovinkaan Don Rosan niihin tekemistä laajennuksista" sanottiin eräässä Aku Ankan synttärionnittelusarjiksessa.
Ankkalinna on suuri metropoli Calisotan osavaltiossa, joka sijaitsee suunnilleen Yhdysvaltain toisen yyn paikkeilla. Kuten kaikki suuret kaupungit, Ankkalinna omaa sille tunnusomaisia rakennuksia, kuten Roope Ankan rahasäiliön tai Ankkalinnan perustajan, Julle Ankanpään patsaan. Ankkalinnassa on myös historiallisia rakennuksia, sekä aivan moderneinta avaruusaikaa edustavia kyhäelmiä, kuten vaikkapa Kroisos Pennosen pytinki.
Ankkalinna perustettiin nykyisen Roopen rahasäiliön paikalle, jossa silloin sijaitsi vielä Sir Francis Draken rakennuttama linnake, Vankkalinna, jonka tehtävänä oli suojella piskuista kauppa-asemaa Tyynen valtameren rannalla. Pikkuinen kauppa-asema alkoi kasvaa, ja siitä muodostui pieni Ankkalinnan kylä, jonne nuorena Roope Ankkakin saapui. Roopen perustettua sinne yrityksiä ja kauppoja, alkoi Ankkalinnan kukoistuminen ja siitä muodostukin kaupunkin, joka nykyään on suurkaupunki pilvenpiirtäjineen ja mahtavine rakennuksineen. Ankkalinnan ankkojen asuinpaikaksi laittoi ensikerran Carl Barks, muistaakseni vuonna 1944. Englanniksi Ankkalinna kantaa nimeä Duckburg.
Ankkalinnan luonto ja ympäristö on todella moninaista, sillä Ankkalinna on meren rannalla ja sen läpi kulkee Ankkajoki, tai joki, milloin milläkin nimellä. Löytyy metsää sen laitamilta, vuoria, joista kuuluisin Peikonhammas. Lisäksi joissain tarinoissa Ankkalinnan laitamilta löytyy myös aavikkoa ja erämaata. Ankkalinnan luonnon uhkana nähdään hyvin usein Roope, joka yrittää hyödyntää niitä jollakin tavalla, usein kuitenkin esimerkiksi Sudenpennut ja muut ympäristöstä välittävät panevat kapuloita rattaisiin. Hyvä näin, sillä näin Ankkalinnan luonto säilyy moninaisena ja kiehtovana.
Kuten jo sanoin, on Roope Ankan rahasäiliö on yksi, ellei jopa merkittävin rakennus Ankkalinnassa. Tuo iso harmaa tai sinisen, keltaisen ja punaisen värinen betonikuutio, on noussut maineeseen ympäri maailmaa. Yleensä tuon rakennuksen etuseinässä olevassa keltaisessa ympyrässä näkyy joko kirjaimet RA, Roope Ankan nimikirjaimet, euron merkki (€) tai dollarin merkki ($). Rahasäiliö ei suinkaan aina ole samannäköinen, vaan se on aikojen saatossa myös muuttanut ulkonäköään. Joissain tarinoissa se on ollut hieman enemmän talolta näyttävä rakennus aivan kadun vieressä, kuitenkin yleensä se sijaitsee kukkulan päällä. Rahasäiliötä on myös muokattu useasti, jotta sitä ei olisi helppo ryövätä. Siksi rahasäiliö on joskus ollut iso jättimäinen pallo, iso säästöpossu, pyramidi ja akvaario. Tosin yleensä uudessa parannellussa rahasäiliössä on aina ollut jokin vika, ja on palattu vanhaan rahasäiliöön. Rahasäiliölle on etsitty myös eräässä Carl Barksin sarjassa uutta paikkaa, sillä rahasäiliön kukkulan läpi piti rakentaa moottoritie. Tarinassa Roope laittoi isot rahat rahasäiliön siirtämiseen, ja se nähtiinkiin esimerkiksi syvässä rotkossa ja vuoren huipulla Ankkalinnan laitamilla. Kuitenkaan tarinassa ei kerrottu, rakennettiinko moottoritietä kukkulan läpi. Roopen rahasäiliön pohjapiirrustukset on laatinut Don Rosa, ja ne nähtiinkiin vuonna 2001 Aku Ankassa. Pohjapiirros valotti huomattavasti rakennuksen huoneiden sijaintia, ja ylipäätänsä minkälaisia huoneita rahasäiliö pitää sisuksissaan. Keskuksena rakennuksessa on itse raha-allas, tai miksi sitä nyt kuitsuisikaan, jonka keskeltä kohoaa syvyyskeppi, josta Roope voi tarkkailla rahojensa syvyyttä, sen reunalla on myös parveke, josta laskeutuu tikkaat alas rahoille. Parvekkeella on myös ponnahduslauta, jolta Roope hyppelehtii uimaan kolikoihinsa. Don Rosa on myös piirtänyt Roopen makuuhuoneesta liukumäen suoraan rahaholviin. ja sen reunalla, yhdelle seinustalle on rakennettu kaikki toimistotilat ynnä muut huoneet, kuten Roopen makuuhuone, keittiö, trofeehuone, jossa Roope säilyttää rakkaita muistoesineitään ja vallanmerkkejään,sekä muut huoneet. Roope ei kuitenkaan säilytä kaikkia rahojaan itse rahaholvissa, vaan kolikoita, setelinippuja ja rahasäkkejä lojuu ympäri toimistoja. Säiliössä on myös erinäisiä pienempiä kassakaappeja.
Rahasäiliö sijaitsee, kuten kerroinkin, yleensä Rahasäiliönkukkulalla, joka on täysin ansoitettu, niin miinoilla, kuin mekaanisilla käsilläkin. Monenlaisia kylttejäkin Roope on pystyttänyt tiluksilleen, yleensä niissä lukee vain "Pois!" tai "Hus!!" Myös Roopen toimistosta löytyy salaluukku, josta Roope häätää niin verokarhuja, kuin Akuakin.
Roopen kukkula on ollut hetkenäisesti jopa oma valtionsa, Roopen tutkittua vanhoja valtakirjoja.
Ankkalinnan kuuluisassa puistossa, sijaitsee toinen merkittävä monumentti, Julle Ankanpään patsas, jonka Junttapurin maharadza rakennutti Ankkalinnalaisille. Patsas on tehty kai harmaasta kivestä tai jostain muusta sen tapaisesta, ja se esittää Ankkalinnan perustajaa Julle Ankanpäätä pitelemässä maissintähkiä käsissään. Tarinassa jossa se aivan ensikertaa esiintyi, oli se huomattavasti pienempi, kuin nykyään se suuremmassa osassa tarinoista on. Joskus sen jalustassa on ollut kirjasto, ja jalustakin on ollut yhtä korkea, kuin rahasäiliö. Julle Ankanpään patsa on Ankkalinnan vastine New Yorkin Vapaudenpatsaalle. Yleensä Jullen patsas sijaitsee jossakin puistossa, kuten Ankkapuistossa, tai jossain muussa puistossa, riippuen piirtäjästä ja käsikirjoittajasta. Julle Ankanpään patsaan on keksinyt Carl Barks, ja hänen sarjassaan se nähtiinkin ensimmäisen kerran. Tällöin Roopella ja Junttapurin maharadzalla oli kilpailu, kumpi saa tehtyä hienomman ja arvokkaamman patsaan.
Ankkalinnassa on siis myös puistoja, kuten kaikissa isoissa kaupungeissa on tapana. Kuuluisin on varmaankin ankkapuisto, jossa vietetään piknikejä, tai muuten vai oleillaan. Sieltä löytää pienen lammen, puron sekä suihkulähteitä. Puiston penkeiltä Roope yleensä etsii jo luettuja lehtiä, joita ihmiset ovat sinne jättäneet.
Räpylätori sijaitsee aika lailla keskellä kaupunkia, kaupungintalon edustalla. Myös Räpylätori on suosittu paikka, sillä siellä vietetän niin joulutapahtumia, kuin uuttavuottakin, sekä monenlaisia muita karkeloita ka juhlia. Räpylätorin laidalla kohoaa joukko uljaita rakennuksia, kuten kaupungin kellotorni...
Jatkuu...
T@IK@VIITTA
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 638 -
02.07.2009 klo 09:53:47
Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Ankkalinna on todella suuri kaupunki, joka on vuosien varrella kehittynyt todella paljon. Uusia ihmisiä on muuttanut pois ja toiset ovat juuri muuttamassa sinne. Ankkalinnassa on keksity vaikka mitä uusia laitteita keksijöiden ja heidän rahoittajiensa avulla. Maatilat ovat vuosien saatossa muuttuneet pilvenpiirtäjiksi ja pellot asuinpaikoiksi.
Pienestä Ankkalinnan kylästä, jossa eli rauhallista maanviljeliä kansaa on oikeastaan tullut suurkaupunki Roope Ankan ja hänen rahojensa ansiosta. Nuorempana Roope osti tontin kukkulalta, jonne hän myöhemmin rakensi rahasäiliönsä ja vähitellen ympärillensä uuden RA-yritysen. Siitä alkoi Ankkalinna kasvaa vähitellen isommaksi ja isommaksi ja uusia miljardöörejä ja ihmisiä muutti sinne. Lopulta Ankkalinna oli täynnä Roopen ja Kroisoksen pilvenpiirtäjiä, uusia valtateitä ja vaikka mitä muuta. Roopen kiusaksi sinne muutti miljardööri Kroisos Pennonen, joka taisteli Roopen kanssa maailman rikkaimman miehen tittelistä.
Kaikkien Aku Ankan lukijoiden tunnetuin tie on Akun asuinpaikka, eli Paratiisitie. Sillä tiellä tapahtuu vaikka mitä ja onkin sen ansiosta todella levoton katu. Yleensä Tulppu ja Aku , jotka ovat naapurukset taistelevat siellä kuin hullut. He käyttävät vaikkamitä apukeinoja näyttääkseen, että on parempi. Kaikki Paratiisitien asukkaat ovat tietysti heistä hyvin vihaisia ja joskus heidän päreensä palavat. Joskus jopa pormestari on joutunut tulemaan Paratiisitielle selvittämään sen tuhoisia sotkuja.
Ankkalinnassa on monia maamerkkejä ja niistä tunnetuin on joko Roope Ankan rahasäiliö täynnä rahaa tai Julle Ankanpään patsas Ankkalinnan puistossa. Molemmat rakenukset ovat Ankkalinnalaisille tuttuja ja ne ovatkin kaupungille joskus turistimagneetteja. Julle Ankanpään patsaassa on myös kirjasto täynnä vanhoja kirjoja. Joskus Roopekin on käynyt lukemassa sieltä tietoa.
Roope Ankan rahasäiliö on siis yksi Ankkalinnan hienoimmista nähtävyyksistä. Tietysti myös itse Roope on tullut kuuluisaksi valtaisan omaisuutensa avulla. Rahasäiliö on harmaan värinen ja sen sisälle mahtuu kolme kuutioeekeriä rahaa. Rahasäiliön oven yläpuolella on pyöreä laatta johon on kirjoitettu yleensä jompikumpi näistä merkeistä: RA tai $. RA tarkoittaa Roope Ankkaa. Rahasäiliön keksi Carl Barks vuonna 1951 tarinassa Roope-sedän uusi rahasäiliö. Rahasäiliön ulkomuoto on vaihdellut puisesta säiliöstä betoni jättiläiseen. Roope on myös ansoittanut rahasäiliön erillaisin ansoin, enimmäkseen Karhukoplan ja Milla Magian takia. Milla Magiaa vastaan hän käyttää erillaisia valkosipuli ansoja, koska Milla ei pysty taikomaan sen lemussa. Karhukoplaa varten on tehty esimerkiksi maamiinoja ja piikkimattoja. Ennen rahasäiliön tilalla oli Ankkalinnake, jossa Sudenpennut pitivät kokouksensa, mutta Roope osti sen kukkulan ja raivasi jo lahonneen Akkalinakkeen pois rahasäiliönsä tieltä.
Jatkuu...
Ankkalinna on todella suuri kaupunki, joka on vuosien varrella kehittynyt todella paljon. Uusia ihmisiä on muuttanut pois ja toiset ovat juuri muuttamassa sinne. Ankkalinnassa on keksity vaikka mitä uusia laitteita keksijöiden ja heidän rahoittajiensa avulla. Maatilat ovat vuosien saatossa muuttuneet pilvenpiirtäjiksi ja pellot asuinpaikoiksi.
Pienestä Ankkalinnan kylästä, jossa eli rauhallista maanviljeliä kansaa on oikeastaan tullut suurkaupunki Roope Ankan ja hänen rahojensa ansiosta. Nuorempana Roope osti tontin kukkulalta, jonne hän myöhemmin rakensi rahasäiliönsä ja vähitellen ympärillensä uuden RA-yritysen. Siitä alkoi Ankkalinna kasvaa vähitellen isommaksi ja isommaksi ja uusia miljardöörejä ja ihmisiä muutti sinne. Lopulta Ankkalinna oli täynnä Roopen ja Kroisoksen pilvenpiirtäjiä, uusia valtateitä ja vaikka mitä muuta. Roopen kiusaksi sinne muutti miljardööri Kroisos Pennonen, joka taisteli Roopen kanssa maailman rikkaimman miehen tittelistä.
Kaikkien Aku Ankan lukijoiden tunnetuin tie on Akun asuinpaikka, eli Paratiisitie. Sillä tiellä tapahtuu vaikka mitä ja onkin sen ansiosta todella levoton katu. Yleensä Tulppu ja Aku , jotka ovat naapurukset taistelevat siellä kuin hullut. He käyttävät vaikkamitä apukeinoja näyttääkseen, että on parempi. Kaikki Paratiisitien asukkaat ovat tietysti heistä hyvin vihaisia ja joskus heidän päreensä palavat. Joskus jopa pormestari on joutunut tulemaan Paratiisitielle selvittämään sen tuhoisia sotkuja.
Ankkalinnassa on monia maamerkkejä ja niistä tunnetuin on joko Roope Ankan rahasäiliö täynnä rahaa tai Julle Ankanpään patsas Ankkalinnan puistossa. Molemmat rakenukset ovat Ankkalinnalaisille tuttuja ja ne ovatkin kaupungille joskus turistimagneetteja. Julle Ankanpään patsaassa on myös kirjasto täynnä vanhoja kirjoja. Joskus Roopekin on käynyt lukemassa sieltä tietoa.
Roope Ankan rahasäiliö on siis yksi Ankkalinnan hienoimmista nähtävyyksistä. Tietysti myös itse Roope on tullut kuuluisaksi valtaisan omaisuutensa avulla. Rahasäiliö on harmaan värinen ja sen sisälle mahtuu kolme kuutioeekeriä rahaa. Rahasäiliön oven yläpuolella on pyöreä laatta johon on kirjoitettu yleensä jompikumpi näistä merkeistä: RA tai $. RA tarkoittaa Roope Ankkaa. Rahasäiliön keksi Carl Barks vuonna 1951 tarinassa Roope-sedän uusi rahasäiliö. Rahasäiliön ulkomuoto on vaihdellut puisesta säiliöstä betoni jättiläiseen. Roope on myös ansoittanut rahasäiliön erillaisin ansoin, enimmäkseen Karhukoplan ja Milla Magian takia. Milla Magiaa vastaan hän käyttää erillaisia valkosipuli ansoja, koska Milla ei pysty taikomaan sen lemussa. Karhukoplaa varten on tehty esimerkiksi maamiinoja ja piikkimattoja. Ennen rahasäiliön tilalla oli Ankkalinnake, jossa Sudenpennut pitivät kokouksensa, mutta Roope osti sen kukkulan ja raivasi jo lahonneen Akkalinakkeen pois rahasäiliönsä tieltä.
Jatkuu...
Salwer1st/
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 639 -
02.07.2009 klo 10:02:07
Jos joku ei vielä satu tietämään, niin TUSsin loppukauden kirjoittajat ovat Hiidenkirnu ja Akuhullu97.
Wierii ja Padi siirtyivät SFWT:lle.
Wierii ja Padi siirtyivät SFWT:lle.
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 640 -
02.07.2009 klo 10:53:03
Noh, eipä se kuitenkaan asioita mitenkään muuta, eivät tussit tule meille pärjäämään ;)
Karhula
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 641 -
02.07.2009 klo 13:39:12
Huoh... Aiheesta saisi kirjoitettua vaikka kuinka paljon, mutta se miten jutun kertoisi onkin sitten aivan eri juttu. Saa nähdä tuleeko tästä(kin) kisasta 0,5 pistettä. :-P
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit/nähtävyydet, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Ankkalinnassa on, niin kuin kuuluukin, paljon nähtävyyksiä. Tunnetuimpiin Ankkalinnan nähtävyyksiin kuuluvat varmasti Julle Ankanpään patsas sekä myös Roope Ankan rahasäiliö, jonka voi varmasti luetella Ankkalinnan nähtävyydeksi. Tunnettuihin nähtävyyksiin kuuluu myös Peikonhammas-vuori, jota ei kuitenkaan ole nähty tarinoissa kovin paljoa. Myös Ankkalinnan korkein rakennus, Nokanneula kuuluu mielestäni Ankkalinnan nähtävyyksiin.
Ankkalinnan kunniakansalainen Roope Ankka, joka omistaa suuren osan koko Ankkalinnasta, on pystyttänyt monien tehtaiden ja kauppojen lisäksi myös Julle Ankanpään patsaan. Tavallisimmin Julle pitää käsissään maissintähkiä, jotka kerran pelastivat hänet vihollisen joukoilta.
Joissakin tarinoissa Ankanpään patsas on hajonnutkin, useimmiten Akun toilailun vuoksi. Patsas on kuitenkin joka kerta saatu priimakuntoon.
Roope Ankka on myös pystyttänyt oman rahasäiliönsä, joka on Julle Ankanpään patsaan rinnalla kaupungin tunnetuin nähtävyys, osittain sen vuoksi, että aikoinaan samalla paikalla, missä nyt seisoo suuri rahasäiliö, seisoi Vankkalinnake, jonka nimen Julle Ankanpää muutti sittemmin Ankkalinnakkeeksi. Yleensä rahasäiliön kylkeen on kirjoitettu RA kirjaimet, jotka tarkoittavat Roope Ankkaa, mutta joskus säiliön kyljessä on komeillut jonkin rahayksikön kuva.
Rahasäiliö on väriltään lähes kokoharmaa, mutta sen joka seinämällä komeilee keltainen ympyrä, joka kuvastaa kolikkoa.
Säiliölle on vaikea mennä ja joissakin tarinoissa Roope jopa lähettää Akulle ja pojille kartan, jota käyttämällä he eivät astu hän miinakentälleen tai muiden ansojen päälle.
Rahasäiliön rakennuspaikka on loistava, sillä se sijaitsee keskellä kaupunkia ja niinpä Roope voi kaukoputkensa avulla tarkkailla melkein koko Ankkalinnaa ikkunastaan.
Myös Nokanneulan on rakentanut Roope Ankka. Nokanneula on Ankkalinnan korkein rakennus, jonka todistaa se, että sen huippu komeilee pilvien korkeudella. Kyseinen pilvenpiirtäjä ei kuitenkaan ole esiintynyt tietääkseni muissa tarinoissa kuin järkyttävän hauskassa Don Rosan tarinassa Nokanneulan tapaus.
Paratiisitie 13 on tullut lukijoille tutuksi sarjakuvissa Aku Ankan talona. Aku ei kuitenkaan omista kyseistä taloa, vaan sen omistaa hänen enonsa Roope, jolle hän onkin velkaa niin paljon, ettei siitä ole tarkkaa määrää. Talossa on kaksi kerrosta, jossa yläkerrassa sijaitsee ainakin Tupun, Hupun ja Lupun huoneet ja tietääkseni myös Akun huone. Alakerrassa taas sijaitsevat olohuone, keittiö ja peseytymistila.
Paratiisitiellä asuu myös Akun naapuri Teppo Tulppu, jonka kanssa Aku tappelee usein. He ovat myös kisailleet vuosien varrella monesti. Joissakin tarinoissa Akun naapurissa on asunut myös Antero Luiru, joka toimii samanlaisessa roolissa kuin Teppo Tulppukin.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit/nähtävyydet, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Ankkalinnassa on, niin kuin kuuluukin, paljon nähtävyyksiä. Tunnetuimpiin Ankkalinnan nähtävyyksiin kuuluvat varmasti Julle Ankanpään patsas sekä myös Roope Ankan rahasäiliö, jonka voi varmasti luetella Ankkalinnan nähtävyydeksi. Tunnettuihin nähtävyyksiin kuuluu myös Peikonhammas-vuori, jota ei kuitenkaan ole nähty tarinoissa kovin paljoa. Myös Ankkalinnan korkein rakennus, Nokanneula kuuluu mielestäni Ankkalinnan nähtävyyksiin.
Ankkalinnan kunniakansalainen Roope Ankka, joka omistaa suuren osan koko Ankkalinnasta, on pystyttänyt monien tehtaiden ja kauppojen lisäksi myös Julle Ankanpään patsaan. Tavallisimmin Julle pitää käsissään maissintähkiä, jotka kerran pelastivat hänet vihollisen joukoilta.
Joissakin tarinoissa Ankanpään patsas on hajonnutkin, useimmiten Akun toilailun vuoksi. Patsas on kuitenkin joka kerta saatu priimakuntoon.
Roope Ankka on myös pystyttänyt oman rahasäiliönsä, joka on Julle Ankanpään patsaan rinnalla kaupungin tunnetuin nähtävyys, osittain sen vuoksi, että aikoinaan samalla paikalla, missä nyt seisoo suuri rahasäiliö, seisoi Vankkalinnake, jonka nimen Julle Ankanpää muutti sittemmin Ankkalinnakkeeksi. Yleensä rahasäiliön kylkeen on kirjoitettu RA kirjaimet, jotka tarkoittavat Roope Ankkaa, mutta joskus säiliön kyljessä on komeillut jonkin rahayksikön kuva.
Rahasäiliö on väriltään lähes kokoharmaa, mutta sen joka seinämällä komeilee keltainen ympyrä, joka kuvastaa kolikkoa.
Säiliölle on vaikea mennä ja joissakin tarinoissa Roope jopa lähettää Akulle ja pojille kartan, jota käyttämällä he eivät astu hän miinakentälleen tai muiden ansojen päälle.
Rahasäiliön rakennuspaikka on loistava, sillä se sijaitsee keskellä kaupunkia ja niinpä Roope voi kaukoputkensa avulla tarkkailla melkein koko Ankkalinnaa ikkunastaan.
Myös Nokanneulan on rakentanut Roope Ankka. Nokanneula on Ankkalinnan korkein rakennus, jonka todistaa se, että sen huippu komeilee pilvien korkeudella. Kyseinen pilvenpiirtäjä ei kuitenkaan ole esiintynyt tietääkseni muissa tarinoissa kuin järkyttävän hauskassa Don Rosan tarinassa Nokanneulan tapaus.
Paratiisitie 13 on tullut lukijoille tutuksi sarjakuvissa Aku Ankan talona. Aku ei kuitenkaan omista kyseistä taloa, vaan sen omistaa hänen enonsa Roope, jolle hän onkin velkaa niin paljon, ettei siitä ole tarkkaa määrää. Talossa on kaksi kerrosta, jossa yläkerrassa sijaitsee ainakin Tupun, Hupun ja Lupun huoneet ja tietääkseni myös Akun huone. Alakerrassa taas sijaitsevat olohuone, keittiö ja peseytymistila.
Paratiisitiellä asuu myös Akun naapuri Teppo Tulppu, jonka kanssa Aku tappelee usein. He ovat myös kisailleet vuosien varrella monesti. Joissakin tarinoissa Akun naapurissa on asunut myös Antero Luiru, joka toimii samanlaisessa roolissa kuin Teppo Tulppukin.
akuankka1313
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 642 -
02.07.2009 klo 15:01:17
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Ankkalinna on suurmetropoli Yhdysvaltojen toisen y:n alla. Kauan aikaa sitten, nykyisen Roope Ankan rahasäiliön paikalla sijaitsi Vankkalinnake, jonka englantilainen sir Francis Drake joukkioineen olivat pystyttäneet suojamuuriksi espanjalaisilta. Silloinen maalaisjuntti Julle Ankanpää sai linnakkeen omistukseensa englantilaisten paettua salakäytäviä pitkin pois espanjalaisten hyökätessä sinne. Kekseliäisyytensä vuoksi Ankanpää pelotti hyökkääjät pois maissin avulla, ja muutti Vankkalinnakkeen nimen Ankkalinnakkeeksi. Siitä Ankkalinna sai syntynsä ja on kokenut monta muutosta Julle Ankanpään ajoista lähtien. Ankkalinnakkeen ympärille perustettu piskuinen kauppakylä suureni suurenemistaan, kunnes siitä tuli pilvenpiirtäjäkaupunginosien, omakotitalojen, puistojen, muistomerkkien ja monenlaisten asukkaiden päällystämä monikulttuurinen kaupunki.
Ankkalinna on muuttunut alkuaikojen sarjoista lähtien melkoisesti. Pilvenpiirtäjäaikakauden lähtiessä käyntiin 1970-luvulla myös Ankkalinnaan alettiin pykätä pilvenpiirtäjiä sekä muita korkeita ja eriskummallisia rakennuksia. Sinne syntyi tietynlainen "pilvenpiirtäjäkaupunginosa", jonka reunamailla asuvat Mikki Hiiri ja kumppanit. Ennen Mikki asui samanlaisessa lähiössä kuin Aku nykyään, mutta vähitellen työn muututtua yhä salapoliisimaisemmaksi ja työnantajien muutettua yhä keskustaan päin, oli Mikinkin siirryttävä sinne.
Ankkalinnan pilvenpiirtäjäkaupunginosassa on myös Kroisos Pennosen korkea rakennus, jonka huipulla sijaitsee hänen työhuoneensa.
Kuten sanottu, Ankkalinna on suurmetropoli. Siksi siellä on luonnollisesti myös monenlaisia patsaita ja muistomerkkejä, kuuluisimpina niistä mainittakoon mm. jo mainittu Roope Ankan rahasäiliö sekä Julle Ankanpään kunniaksi pystytetty patsas.
Rahasäiliö on kenties eniten muuttunut ankkalinnan maamerkeistä. Se on nähty mm. säästöpossusäiliönä, vieterin avulla pomppivana säiliönä ja pyramidisäiliönä, mutta normaalisti se on punakeltainen kuutiorakennus, jolla on punainen kupoli, ja jonka keskellä lukee RA. Monien mukaan se tarkoittaa Roope Ankkaa, mutta pienimmät lukijat erehtyvät luulemaan joskus sen tarkoittavan rahasäiliötä. Rakennus seisoo yksinäisen näköisenä kukkulalla, seuranaan vain ympärillä jököttävät kyltit, joissa lukee yleensä "Hus!", "Pois!", "Ala painua!" ja muita kohteliaita ilmaisuja. Rahasäiliön tilavuus on kolme kuutioeekkeriä. Yleensä rahasäiliössä on myös toimistohuoneita, jotka ovat yleensä rahasäiliön työntekijöiden työhuoneita. Rahasäiliössä on töissä uskollinen hovimestari Juuso, sihteeri neiti Näpsä ja neuvonantaja/avustaja Säästöpää. Rahasäiliössä on monenlaisia Pelle Pelottoman rakentamia turvalaitteita, joista huolimatta Roope vaatii niitä yhä enemmän asennettaviksi.
Rahasäiliössä on monia Roope-sedälle rakkaita paikkoja. Muistojen huoneessa hän säilyttää kaikenlaisia muistoesineitä, joita hän on kerännyt elämänsä aikana, kuten kultaista taljaa, hanhenmunahippua, Kultu Kimalluksen hiuskiehkuraa, joissain tarinoissa myös nelikulmaisia munia. Valitusten huoneessa Roope kävelee huoneen lattiaan kuluneen ympyrän sisällä kun hän on hermostunut tai surullinen.
Rahasäiliötä ovat yrittäneet ryöstää monet henkilöt. Karhukopla yrittää lähes aina ryöstää Roopen säiliötä - laihoin tuloksin (paitsi silloin kun he ovat vankilassa pikkurötöksistä). Milla Magia punoo joka hetki uusia juonia Roopen pään menoksi. Milla yrittää ryöstää Roopen ensilantin, jotta hän voisi sulattaa sen amuletiksi Vesuviuksen uumenissa ja saisi kaiken kullaksi muuttavan Midaan kosketuksen.
Julle Ankanpään patsas jököttää Ankkalinnan keskustorilla keräämässä turisteja. patsas näyttää Julle Ankanpään ojentamassa maissintähkiä hymyilevänä. Eräässä tarinassa Pelle Peloton herättää vahingossa kaikki Ankkalinnan patsaat eloon oudolla litkullaan, mukana myös Julle Ankanpään patsas. Aggressiivinen patsas on juuri listimässä pormestaria alleen, kun nesteen vaikutus loppuu. Patsas herää eloon myös tarinassa "Sankarin irvikuva" (kyseessä on kylläkin eri patsas, tuo kantaa vesiastiaa). Siinä Julle Ankanpään patsas rupeaa sammuttamaan levinnyttä tulipaloa Taikaviitan huutaessa "Kaupungin ensimmäisen vesijohdon kunniaksi pystytetty Ankkalinnan perustajaa esittävä patsas heräsi eloon!".
Ankkalinnan karuimmalla puolella sijaitsee kaupungin korkein vuori, Peikonhammas. Se on tullut tunnetuksi rinkulapilvestä vuoren ympärillä ja siitä, kuinka Akun unessa Roope-setä rakensi rahoistansa portaat sen huipulle. Myös sudenpennut ovat käyneet peikonhampaan huipulla, taistelemalla samalla Roope-sedän ja Peukaloisten kanssa kotkien rauhoitushankkeesta.
Nokanneula on Ankkalinnan korkein rakennus ja jonka ikkunanpesijänä Aku on työskennellyt. Se on esiintynyt tiettävästä vain yhdessä tarinassa, mutta jo se riitti tekemään pilvenpiirtäjästä kuuluisan.
Monissa tapauksissa patsaan rakentamisesta on vastuussa Aku Ankka. "Täydellinen arkkitehti"-tarinassa Aku mielii tulla arkkitehdiksi, ja pienten rakennelmien myötä hän alkaa suunnittelemaan loisteliaita maanmerkkejä Ankkalinnaan (Roope-sedän tilauksesta). Asuinrakennuksiksi tarkoitetuista rakennuksista löytyy kuitenkin aina puutteita, joten ne eivät soveltuneet asuinkäyttöön. Siksi niistä tuli maailmankuuluja maamerkkejä. Lopussa Aku jää romahtavien kattotiiliensä alle, josta syntyy julkinen kohu. Kukaan ei enää pitänyt Akun teoksista ja ne jouduttiin purkamaan. Tarinassa "Vetistä taidetta" Aku rakentaa ilmassa leijuvan (tai siltä näyttävän) vuorimaiseman, jonka rinteiltä syöksyy alas korkea vesiputous. Tarina päättyy surullisesti: ripaus lunta aiheuttaa teoksen romahtamisen ja tulvan Ankkalinnaan.
Aku Ankka asuu Paratiisitiellä, Roope-sedältä vuokratussa talossa numero 13. Hänen oikeanpuolimmaisena naapurina (kadulta katsoen) on Teppo Tulppu, Akun jokapäiväinen riitakumppani, kukkia rakastava pihanhoitaja ja on hyvin tarkka reviiristään. Akun ja Tulpun monet riidat ovat useimmin päättyneet melko huonosti, pahimmassa tapauksessa pommin räjähtämiseen tai heidän talojensa romahtamiseen. Akulla on myös ollut muita ei-niin-sopuisia henkilöitä naapureinaan, Muunmuassa herra Muristo ja herra Ärjylä. Iines Ankkakin on ollut alkuaikojen sarjakuvissa Akun naapurina.
Aku käy silloin tällöin myös Paratiisitien asukkaiden kokouksessa, jonka päätehtävänä on kohentaa kadun kuntoa ja luoda asukkaiden keskelle leppoisa ilmapiiri. Yleensä juuri Aku on saanut aikaan Paratiisitien ongelmat.
Tänään en ehtinyt kirjoittaa kovin paljoa...
Ankkalinna on suurmetropoli Yhdysvaltojen toisen y:n alla. Kauan aikaa sitten, nykyisen Roope Ankan rahasäiliön paikalla sijaitsi Vankkalinnake, jonka englantilainen sir Francis Drake joukkioineen olivat pystyttäneet suojamuuriksi espanjalaisilta. Silloinen maalaisjuntti Julle Ankanpää sai linnakkeen omistukseensa englantilaisten paettua salakäytäviä pitkin pois espanjalaisten hyökätessä sinne. Kekseliäisyytensä vuoksi Ankanpää pelotti hyökkääjät pois maissin avulla, ja muutti Vankkalinnakkeen nimen Ankkalinnakkeeksi. Siitä Ankkalinna sai syntynsä ja on kokenut monta muutosta Julle Ankanpään ajoista lähtien. Ankkalinnakkeen ympärille perustettu piskuinen kauppakylä suureni suurenemistaan, kunnes siitä tuli pilvenpiirtäjäkaupunginosien, omakotitalojen, puistojen, muistomerkkien ja monenlaisten asukkaiden päällystämä monikulttuurinen kaupunki.
Ankkalinna on muuttunut alkuaikojen sarjoista lähtien melkoisesti. Pilvenpiirtäjäaikakauden lähtiessä käyntiin 1970-luvulla myös Ankkalinnaan alettiin pykätä pilvenpiirtäjiä sekä muita korkeita ja eriskummallisia rakennuksia. Sinne syntyi tietynlainen "pilvenpiirtäjäkaupunginosa", jonka reunamailla asuvat Mikki Hiiri ja kumppanit. Ennen Mikki asui samanlaisessa lähiössä kuin Aku nykyään, mutta vähitellen työn muututtua yhä salapoliisimaisemmaksi ja työnantajien muutettua yhä keskustaan päin, oli Mikinkin siirryttävä sinne.
Ankkalinnan pilvenpiirtäjäkaupunginosassa on myös Kroisos Pennosen korkea rakennus, jonka huipulla sijaitsee hänen työhuoneensa.
Kuten sanottu, Ankkalinna on suurmetropoli. Siksi siellä on luonnollisesti myös monenlaisia patsaita ja muistomerkkejä, kuuluisimpina niistä mainittakoon mm. jo mainittu Roope Ankan rahasäiliö sekä Julle Ankanpään kunniaksi pystytetty patsas.
Rahasäiliö on kenties eniten muuttunut ankkalinnan maamerkeistä. Se on nähty mm. säästöpossusäiliönä, vieterin avulla pomppivana säiliönä ja pyramidisäiliönä, mutta normaalisti se on punakeltainen kuutiorakennus, jolla on punainen kupoli, ja jonka keskellä lukee RA. Monien mukaan se tarkoittaa Roope Ankkaa, mutta pienimmät lukijat erehtyvät luulemaan joskus sen tarkoittavan rahasäiliötä. Rakennus seisoo yksinäisen näköisenä kukkulalla, seuranaan vain ympärillä jököttävät kyltit, joissa lukee yleensä "Hus!", "Pois!", "Ala painua!" ja muita kohteliaita ilmaisuja. Rahasäiliön tilavuus on kolme kuutioeekkeriä. Yleensä rahasäiliössä on myös toimistohuoneita, jotka ovat yleensä rahasäiliön työntekijöiden työhuoneita. Rahasäiliössä on töissä uskollinen hovimestari Juuso, sihteeri neiti Näpsä ja neuvonantaja/avustaja Säästöpää. Rahasäiliössä on monenlaisia Pelle Pelottoman rakentamia turvalaitteita, joista huolimatta Roope vaatii niitä yhä enemmän asennettaviksi.
Rahasäiliössä on monia Roope-sedälle rakkaita paikkoja. Muistojen huoneessa hän säilyttää kaikenlaisia muistoesineitä, joita hän on kerännyt elämänsä aikana, kuten kultaista taljaa, hanhenmunahippua, Kultu Kimalluksen hiuskiehkuraa, joissain tarinoissa myös nelikulmaisia munia. Valitusten huoneessa Roope kävelee huoneen lattiaan kuluneen ympyrän sisällä kun hän on hermostunut tai surullinen.
Rahasäiliötä ovat yrittäneet ryöstää monet henkilöt. Karhukopla yrittää lähes aina ryöstää Roopen säiliötä - laihoin tuloksin (paitsi silloin kun he ovat vankilassa pikkurötöksistä). Milla Magia punoo joka hetki uusia juonia Roopen pään menoksi. Milla yrittää ryöstää Roopen ensilantin, jotta hän voisi sulattaa sen amuletiksi Vesuviuksen uumenissa ja saisi kaiken kullaksi muuttavan Midaan kosketuksen.
Julle Ankanpään patsas jököttää Ankkalinnan keskustorilla keräämässä turisteja. patsas näyttää Julle Ankanpään ojentamassa maissintähkiä hymyilevänä. Eräässä tarinassa Pelle Peloton herättää vahingossa kaikki Ankkalinnan patsaat eloon oudolla litkullaan, mukana myös Julle Ankanpään patsas. Aggressiivinen patsas on juuri listimässä pormestaria alleen, kun nesteen vaikutus loppuu. Patsas herää eloon myös tarinassa "Sankarin irvikuva" (kyseessä on kylläkin eri patsas, tuo kantaa vesiastiaa). Siinä Julle Ankanpään patsas rupeaa sammuttamaan levinnyttä tulipaloa Taikaviitan huutaessa "Kaupungin ensimmäisen vesijohdon kunniaksi pystytetty Ankkalinnan perustajaa esittävä patsas heräsi eloon!".
Ankkalinnan karuimmalla puolella sijaitsee kaupungin korkein vuori, Peikonhammas. Se on tullut tunnetuksi rinkulapilvestä vuoren ympärillä ja siitä, kuinka Akun unessa Roope-setä rakensi rahoistansa portaat sen huipulle. Myös sudenpennut ovat käyneet peikonhampaan huipulla, taistelemalla samalla Roope-sedän ja Peukaloisten kanssa kotkien rauhoitushankkeesta.
Nokanneula on Ankkalinnan korkein rakennus ja jonka ikkunanpesijänä Aku on työskennellyt. Se on esiintynyt tiettävästä vain yhdessä tarinassa, mutta jo se riitti tekemään pilvenpiirtäjästä kuuluisan.
Monissa tapauksissa patsaan rakentamisesta on vastuussa Aku Ankka. "Täydellinen arkkitehti"-tarinassa Aku mielii tulla arkkitehdiksi, ja pienten rakennelmien myötä hän alkaa suunnittelemaan loisteliaita maanmerkkejä Ankkalinnaan (Roope-sedän tilauksesta). Asuinrakennuksiksi tarkoitetuista rakennuksista löytyy kuitenkin aina puutteita, joten ne eivät soveltuneet asuinkäyttöön. Siksi niistä tuli maailmankuuluja maamerkkejä. Lopussa Aku jää romahtavien kattotiiliensä alle, josta syntyy julkinen kohu. Kukaan ei enää pitänyt Akun teoksista ja ne jouduttiin purkamaan. Tarinassa "Vetistä taidetta" Aku rakentaa ilmassa leijuvan (tai siltä näyttävän) vuorimaiseman, jonka rinteiltä syöksyy alas korkea vesiputous. Tarina päättyy surullisesti: ripaus lunta aiheuttaa teoksen romahtamisen ja tulvan Ankkalinnaan.
Aku Ankka asuu Paratiisitiellä, Roope-sedältä vuokratussa talossa numero 13. Hänen oikeanpuolimmaisena naapurina (kadulta katsoen) on Teppo Tulppu, Akun jokapäiväinen riitakumppani, kukkia rakastava pihanhoitaja ja on hyvin tarkka reviiristään. Akun ja Tulpun monet riidat ovat useimmin päättyneet melko huonosti, pahimmassa tapauksessa pommin räjähtämiseen tai heidän talojensa romahtamiseen. Akulla on myös ollut muita ei-niin-sopuisia henkilöitä naapureinaan, Muunmuassa herra Muristo ja herra Ärjylä. Iines Ankkakin on ollut alkuaikojen sarjakuvissa Akun naapurina.
Aku käy silloin tällöin myös Paratiisitien asukkaiden kokouksessa, jonka päätehtävänä on kohentaa kadun kuntoa ja luoda asukkaiden keskelle leppoisa ilmapiiri. Yleensä juuri Aku on saanut aikaan Paratiisitien ongelmat.
Tänään en ehtinyt kirjoittaa kovin paljoa...
akkaridekkari
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 643 -
02.07.2009 klo 20:25:34
Lähden lauantaiaamuna kohti Lappia & Pohjois-Norjaa, enkä todennäköisesti käy koko matkan aikana kertaakaan Ankkiksessa. Viivyn matkalla viikon.
Siksi seuraava blogi jää väliin.
The Duckburg Ducks -tallissa kilpailee Sorsakylän osakilpailun aikana minun sijastani... (tatatataa!) Dewey!
Siksi seuraava blogi jää väliin.
The Duckburg Ducks -tallissa kilpailee Sorsakylän osakilpailun aikana minun sijastani... (tatatataa!) Dewey!
Peetukka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 644 -
02.07.2009 klo 20:32:53
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Ankkalinna on joidenkin mielestä suuri metropolikaupunki ja toisten mielestä taas vain pahainen pikkukaupunki. Useimmiten Ankkalinna kuitenkin esitetään suurkaupunkina. Ankkalinnaan kuuluu erottamattomana osana Paratiisitie sekä erilaiset ja näköiset maamerkit. Muiden suurkaupunkien tavoin myös Ankkalinna muuttuu ja kehittyy koko ajan. Ankkalinna pysyy ajan perässä, nykyaikaisten suurkaupunkien tapaan. Ankkalinnassa on kauppaa, teknologiaa, tiedettä ja taidetta, ja se näkyy myös Ankkalinnan rakennuksissa.
Kaikkien tuntema ärhäkkä Aku Ankka asuu Ankkalinnassa, tiellä nimeltä Paratiisitie. Tosin joskus Akun asuinpaikka on vaihdellut paljonkin, mutta useimmiten Aku asuu kuitenkin Paratiisitiellä. Paratiisiteillä Aku on asunut monessa eri talossa mutta useimmiten Paratiisitien asuntonumerossa kolmetoista. Akun naapurit ovat vaihdelleet, mutta Akun naapurina on ärhäkkä iso mies Teppo Tulppu. Heidän välillään käydään useasti kiistää ja kränää, useimmiten erittäin huonoin seurauksin. Paratiisitiellä asuu myös paljon muitakin asukkaita, joista mainittakoon ainakin yksi Akun moninaisista naapureista nimeltään herra Muristo, mutta heitä ei ole näytetty kovinkaan usein. Paratiisitielle on myös muuttanut monia uusia asukkeja jotka herättävät kummastusta paratiisiteillä, etenkin Akulle ja Tulpulle. Paratiisitie sijaitsee lähiössä, Ankkalinnan pohjoisosissa, jossa on paljon asuintaloja ja omakotitalokortteleita, lähiöitä.
Barksin tarinassa Vanha Kettu, Roope havittelee Akun ja Tulpun tontteja Paratiisiteiltä rakennuttaakseen niiden paikalle lompakkotehtaan. Roope huijaa Aku ja Tulpun purkamaa talonsa, huonoin seurauksin.
Ankkalinnassa on paljon maamerkkejä. Suurin osa niistä on rakennuksia ja pienempi osa jotain muuta, kuten luonnon muovaamia monumentteja.
Ehkäpä tunnetuin Ankkalinnan maamerkeistä on maailman rikkaimman miehen, Akun enon, Roope Ankan suuren suuri kuutiomainen kukkulalla sijaitseva rahasäiliö. Roopen rahasäiliön on keksinyt yhdysvaltalainen ankkamestari Carl Barks. Hän loi rahasäiliön ensimmäisen version. Se on suuri harmaa teräsbetonikuutio, jonka etualalla on suuri keltaisen värinen ympyrä. Siinä ympyrässä on useimmiten merkki RA, eli Roopen nimikirjaimet, dollarin merkki $, euron merkki € tai jotain muuta rahaan liittyvää. Jokaisen rahasäilön laidan yläkulmissa on yksi ikkuna, joista yksi on Roopen toimiston ikkuna. Rahasäiliössä on kuitenkin kehittynyt ilmanvaihto, että kyllä muutkin rahasäiliön työntekijöistä saa raikasta ilmaa.
Roopen rahasäiliössä on säilöttynä kolme kuutioeekkeriä rahaa, muu Roopen omaisuus on pankeissa, sijoituksissa sekä muissa sellaisissa. Siellä on myös pienissä holveissa muun muassa jalokiviä kuten timantteja. Siellä on myös kaiken kattava arkisto jonne Roope säilöö kaiken tärkeistä papereista vanhoihin loppuun kuluneisiin lyijykyniin. Rahasäiliössä on myös toimistotiloja Roopen omille työntekijöille, muun muassa neiti Näpsälle, sekä Roopen oma toimistotila. Roopen toimistotilojen vieressä sijaitsee myös Roopen oma trofeehuone, jossa Roope säilyttää muistoja ja aarteita omilta seikkailuretkiltään ja aarteenetsintäreissuiltaan. Rahasäiliössä on myös Roopen oma huone jossa hän nukkuu yöt, omaan kartanoonsa Roope ei vaivaudu mennä, rahasäiliössä on halvempaa, ja Roopen ei tarvitse kävellä kartanostaan rahasäiliölle.
Rahasäiliökukkulalla on maamiinoja sekä muita ansoja kuten kanuunoita, jotka saa ponnahtamaan maan alta esille ja laukeamaan rahasäiliössä olevasta ansansäätökeskuksesta. Kun rahasäiliöön tulee sisälle, edessä on suuri aserykelmä jossa on karhunrautoja, suolahaulein ladattuja kivääreitä, rikkihappoallas ynnä muita sellaisia Roopelle ominaisia ansoja. Rahasäilökukkulalla on myös kylttejä joissa kielletään tulemasta lähemmäksi rahasäiliötä. Kylteissä voi lukea sellaisia kieltolauseita kuten ”Hus!”, ”Pois!” ja ”Eikö sana kuulu!?”. Kaikenlaisia lauseita, kieltohuutoja ja kehotuksia on nähty.
Rahasäilön toisen versio on italialaisten ankantekijöiden tulosta. Se on samanlainen kuutio kuten ensimmäinenkin rahasäiliön versiossa. Tässä toisessa versiossa rahasäiliön väri on kuitenkin sininen. Tässäkin versiossa rahasäiliön edessä on suuri keltainen alue, joka on muodoltaan pyöreä, ja siinä lukee RA tai jotain muuta, kuten edellä mainitsin. Toisen version rahasäiliön katolla on kuitenkin suuri kupoli jonka päässä on korkea antenni. Muuten tämä toinen versio rahasäiliöstä on melkein samanlainen kuin ensimmäinen versio. Poikkeuksena ensimmäiseen versioon on myös se, että toinen versio tuntuu olevan joustavampi. Usein nähdään kun Roope tulistuu Rahasäiliössään, rahasäiliö näyttää liikkuvan. Muutenkin rahasäiliön reunat ovat kaarevammat sekä pehmeämmät kuin ensimmäisessä rahasäiliön versiossa.
Käsitelläänpä hieman Ankkalinnaketta. Se on rakennettu puusta ja se sijaitsi ennen rahasäiliökukkulalla, ennen kuin Roope tuli Ankkalinnaan ja perusti sen tilalle nykyisen rahasäiliönsä. Roope määräsi vuosikymmeniä myöhemmin rakennuksen puuparrut tuhottaviksi, mutta työntekijänsä painostuksen johdosta, Ankkalinnake entisöitiin ja rakennettiin uudelleen Mustametsään, joka on sudenpentujen luonnonsuojelualue. Uuden version avajaiset olivat suuret ja siellä oli paljon sudenpentuja.
Käsitellään tässä välissä Roopen omistamaa koti- sekä toimistotiloina toimivaa rakennusta. Sen nimi on Nokanneula ja se on koko Ankkalinnan korkein rakennus. Siitä piti tulla vain kolmikerroksinen, mutta Roope rakennutti siitä hyvin, hyvin korkean, siksi koska rakennusaineita saa sitä halvemmalla mitä enemmän ostaa. Aku on toiminut Nokanneulan ikkunanpesijänä. Korkeutensa vuoksi Nokanneula lukeutuu ehdottomasti Ankkalinnan tunnetuimpiin maamerkkeihin sekä nähtävyyksiin.
Yksi näkyvimmistä ja suurimmista Ankkalinnan maamerkeistä on Julle Ankanpään patsas. Se rakennettiin Ankkalinnan perustajan Julle Ankanpään kunniaksi. Julle Ankanpään patsas on sen verran suuri, että se erottuu selvästi muista Ankkalinnan suurista rakennelmista ja rakennuksista jo ulkomuotonsa ansiosta. Harmaassa patsaassa Julle Ankanpää poseeraa komeasti suuren jalustan päällä maissintähkät käsissään. Patsaan suuressa jalustassa sijaitsee museo sekä kaupungin arkisto.
Ankkalinnan laidoilla on muun muassa vuoria, suurin niistä ja kenties näkyvin on nimeltään Peikonhammas. Se sijaitsee kaupungin laidalla, sen lähelle on muutamia taloja. Peikonhampaalla järjestetään aika usein kiipeilykilpailuja, jonka madollinen voittaja saa mahdollisesti jonkun palkinnon, mainetta ja kunniaa. Peikonhampaan hupulle ei ole kiivetty kovin usein, siksi juuri näitä kiipeilykilpailuja järjestetään. Aku ja Roope ovat kilpailleet keskenään kiipeämisestä Peikonhampaalle, tosin loppujen lopuksi se olikin vain Akun unta.
Maininnan ansaitsee Ankkalinnan vuorista myös Äkävuori, jossa järjestettiin kiipeilykilpailu. Voittaja sai valita vuorelle uuden nimen, koska Äkävuori oli Ankkalinnalaisten mielestä liian huono. Lopulta vuori sai nimen Kutukutivuori, ankanpoikien Tupun, Hupu ja Lupun lemmikkikirpun nimen mukaan.
Kuten muissakin kaupungeissa, Ankkalinnassakin on kaupungin oma kaupungintalo. Se sijaitsee Ankkapuiston lähellä kuten Julle Ankanpään patsaskin. Kaupungintalo on suhteellisen suuri, siinä on paljon suuria ikkunoita sekä komea sisäänkäynti, jossa on pylväitä, sekä korkeat rappuset. Sisäänkäynnin yläpuolella kohoaa suuri kellotapuli, jossa soitetaan kelloa tasatunnein.
Ankkalinnan suuri tori on Räpylätori ja se sijaitsee Ankkalinnan keskustassa aivan Kaupungintalon tuntumassa. Räpylätorilla pidetään epäsääntöisesti messuja, kuten esimerkiksi maatalousmessuja. Räpylätorilla juhlitaan suurimman osaksi kaupunkilaisten voimin uutta vuotta. Esimerkiksi Aku ja Iines juhlivat usein uutta vuotta juurikin Räpylätorilla. Räpylätorilla juhlitaan myös muita juhlia, kuten joulua.
Aivan Kaupungintalon ja Räpylätorin tuntumassa on myös Ankkalinnan oma raatihuone. Ankkalinnan Raatihuoneella pormestari ja Ankkalinnan valtuusto tai parlamentti tekee tärkeitä päätöksiä koko kaupungin hyväksi. Ankkalinnan raatihuone on arkkitehtuurisesti lieriömäinen, katto on hieman irrallaan itse rakennuksesta, se seisoo tolppien varassa. Katto on kupolimainen, sinisen värinen, katon korkeimmalla kohdalla kohoaa vaihtelevasti joko lipputanko tai antenni.
Yksi Ankkalinnan tunnetuimmista maamerkeistä on Ankallismuseo. Se sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa, ja Aku ja muutkin ankkalinnalaiset vierailevat siellä usein. Ulkoa katsoen Ankallismuseo on komea ja suuri rakennus. Kuten kaupungintalossa, Ankallismuseossakin on komea sisäänkäynti. Sen reunoilla on pylväitä ja päällä on kolmionmuotoinen katos, jossa lukee museon nimi eli Ankallismuseo. Ankallismuseossakin on suuri komeita ikkunoita sekä sen ulkoseinillä on hienoja arkkitehtonisia veistoksia. Ankallismuseossa on kaikenlaista aina maalauksista timantteihin. Ankallismuseota ei pidä suinkaan sekoittaa Ankkalinnan toiseen museoon Taidemuseoon, joka on erikoistunut taiteeseen, eikä ei sijaitse aivan Ankkalinnan keskustassa.
Pitääpä mainita vielä Ankkalinnan oma sankarikabinetti, joka myös vahakabinettina paremmin tunnetaan. Aku on toiminut siellä oppaana, ja siellä on muotokuvia Ankkalinnan vaikutusvaltaisimmasta henkilöistä sekä Ankkalinnan suurhahmoista, muun muassa Julle Ankanpäästä. Ankkalinnan sankarikabinetti on hyvin suuri, se on ulkopuolelta erittäin komean ja pramean näköinen. Sen ulkosienillä on puusta tehtyjä veistoksia sekä hyvin korkea sisäänkäynti, Ankkalinnan sankarikabinetin ulkopuolella taitaa olla yhtä paljon rappusia kuin Helsingin eduskuntatalon ulkopuolella.
Hieno ja pramea Miljardööriklubi on tarkoitettu vain ja ainoastaan miljardööreille ja sekin ansaitsee paikkansa Ankkalinnan maamerkkien pitkähköön listaan. Miljardööriklubiin ei suvaita muita vieraita tai jäseniä kuin miljardöörejä, sen huomaa jo rakennuksen komeasta ulkomuodosta. Miljardööriklubi on kolmiosainen. Keskimmäisessä osassa on komea sisäänkäynti, suuri näköalaikkuna, muita pienempiä ikkunoita, veistoksia, sekä kello josta kelpaa seurata ajan kulkua. Sivuosissa on pelkästään pieniä ikkunoita, joista varmaankin muutamat ovat Miljardööriklubin kokoushuoneen ikkunoita. Miljardööriklubilla on myös komea kaareva sininen katto, jossa on muutama pieni ikkuna.
Ankkalinnassa on ainakin kaksi eläintarhaa, kaupungin sekä Roope Ankan omat eläintarhat. Roope Ankan eläintarhassa on muun muassa Yksisarvinen, jonka Aku sekä Tupu, Hupu ja Lupu etsivät ja löysivät, ja se pääsi lopulta Roopen eläintarhaan. Roopen eläintarhassa on myös paljon muita mitä kummallisimpia elukoita ja eläimiä. Kaupungin eläintarhassa on tavallisempia eläimiä kun Roope Ankan eläintarhassa, mutta tämäkin eläintarha on hyvin suosittu. Aku on usein työskennellyt kaupungin eläintarhan palkkalistoilla.
Maininnan ansaitsee myös Kattivaaran margariinitehdas. Akun nähdään usein työskentelevän täällä. Rakennus on hyvin yksinkertainen, jos haluaa kiertää katsomassa Ankkalinnan nähtävyyksiä, ja on kiire, Kattivaaran margariinitehdas kannattaa jättää väliin.
Käsitelläänpä vähän Ankkalinna majakoita. Ankkalinnassa on kaksi majakkaa, Ankkalahden majakka sekä Ankkaniemen majakka. Ankkalahden majakalla ei ole yhteyttä rannikkoon muuta kuin radiolähettimin. Se sijaitsee Ankkalahdella ja sen lähellä on kivistä rannikkoa. Ankkaniemen majakka sijaitsee niemellä, nimensä mukaisesti. Ankkaniemestä pääsee nopeasti Ankkalinnan pohjoisosiin jossa sijaitsee muun muassa Roope Ankan rahasäiliö.
Pysytään veden äärellä, ja käsitellään vähän Ankkalinnan patoa tai itse asiassa Ankkalinnan patoja, Ankkalinnassa on patoja nimittäin kaksi. Molemmat niistä ovat Ankkajoella, ensimmäinen on Ankkalinnan ja Hanhivaaran rajalla ja sen nimi on Ankanpään suurpato. Toinen padoista sijaitsee Ankkalinnan pohjoisosissa, jossa Ankkajokikin on. Ankanpään suurpato on aivan jättimäinen, satoja metrejä pitkä ja kymmeniä metrejä korkea. Se on murtunut ainakin kerran, Akun sähläyksen seurauksena. Toinen Ankkalinnan padoista on meinannut sortua ainakin kerran, silloin ankanpojat Tupu, Hupu ja Lupu pelastivat tilanteen täpärästi.
Ankkalinnan erikoisimpiin rakennuksiin kuuluu ehdottomasti Ankkalinnan kunnankeksijän Pelle Pelottoman paja. Pellen paja on rakennettu puusta, siihen sisältyy pajan lisäksi myös pieni varasto. Pajan katosta sojottaa muutama antenni. Erikoisinta pajassa on se, että sen katosta sojottaa myös suuren suuri kiikari, jolla Pelle voi tiirailla avaruuteen. Tällaisia kiikareita on yleensä vain observatorioissa.
Pienen maininnan ansaitsee myös Sudenpentujen päämaja. Se on puusta rakennettu suurehkon puoleinen maja. Tosin sen savupiippu on rakennettu tiilistä, kuten useimmiten savupiiput ovatkin. Majassa on muutama ikkuna sekä valonheittimiä. Sen pihalla on kaksi lipputankoa.
Ankkalinnassa on paljon huvipuistoja todennäköisesti kaupungin laidoilla. Ehkäpä suurin niistä on Ankkalinnanmäki. Muita huvipuistoja Ankkalinnassa on muun muassa Riehumaa, Ilolandia ynnä muut moninaiset huvipuistot. Aku, ankanpojat Tupu, Hupu ja Lupu ja Hessu ovat Ankkalinnan huvipuistojen vakioasiakaita.
Ankkalinnassa on myös Ankkalinnan stadion, paikka jossa Ankkalinnan jalkapalloseurat pelaavat kotiotteluitaan. Ankkalinnan stadion on hyvin suuri, siksi sekin ansaitsee paikkansa Ankkalinnan nähtävyyksissä.
Käsitelläänpä Ankkalinnan kehitystä, sarjakuvain sekä Ankkalinnan historian parissa.
Jos tekisi artikkelin pelkästään Ankkalinnan kehityksestä sarjakuvissa, sen otsikkona voisi toimia lause, ”Ankkalinnan kehittyminen 1950-luvun barksilaisuudesta nykypäivään”. Todellakin, Ankkalinna on kehittynyt Barksin sarjoista melkoisesti. Tosin Barksin sarjoissa Ankkalinnaa kuvataan vuoroin pieneksi kaupungiksi ja joskus taas suunnattoman suureksi metropolikaupungiksi. Siksi tätä aihetta pitää käsitellä melko paljonkin.
Ankkalinnan kehittyminen sarjakuvissa käynnistyi siitä kun Ankkalinna mainittiin ensi kerran Carl Barksin tarinassa Tasapainoilua vuodelta 1944. Siinä Aku ja ankanpojat Tupu, Hupu ja Lupu ovat käyneet Niagaran putouksilla ja lähtevät takasin kotiin junarataa pitkin kävellen. Siinä junaradan reunassa on kyltti jossa lukee ”Duckburg 2096 miles” ja tuon tekstin alapuolella on nuoli horisonttiin päin.
Barksin joulutarinan, Kirje joulupukille vuodelta 1949, alussa Aku ja ankanpojat Tupu, Hupu ja Lupu ovat seuraamassa kaivurien työskentelyä Ankkalinnan keskustassa, taustalla näkyy suuren suuri pilvenpiirtäjä, Ankkalinna on suurkaupunki.
Barksin tarinassa Taikatiimalasi vuodelta 1950 nähdään, että Ankkalinna on oikea suurmetropoli. Tarinan aloitusruudussa Aku ja ankanpojat ovat suuren kerrostalon katolla ja Aku esittelee pojille Ankkalinnaa, taustalla on joki, pilvenpiirtäjiä, laivoja juna-asema, Ankkalinna on suuri kaupunki.
1940–1950-lukujen vaihde oli Ankkalinnan kulta-aikaa sarjakuvissa, kuten sen ajan Barksin tarinoista näemme.
1950-luvun alussa Ankkalinnan tuli Roope Ankan rahasäiliö ja Julle Ankanpään patsas, Ankkalinna alkoi kehittyä nykyiselleen.
Useissa Barksin tarinoissa nähdään Akun ja ankanpoikien kommelluksia, kommellukset tapahtuvat useimmiten juuri lähiössä, Akun kotitalon lähellä. Keskustaa ei nähdä ollenkaan, se on etelämpänä, lähempänä Ankkajokea. 1950-luvulla nähtiin paljon sellaisia tarinoita joissa ei näy paljon Ankkalinnan keskustan rakennuksia, 1950-luvlla Ankkalinna ei pahemmin muuttunut.
1960-luvulle tultaessa sarjakuvissa, muun muassa Barksin sarjoissa, Ankkalinna nähtiin hieman pelkistettynä verrattuna vanhempiin sarjoihin, taustojen ja etenkin taustojen talojen piirtämiseen ei enää nähty niin paljon vaivaa.
1960–1970-lukujen vaihteessa piirtäjäkaarti huononi, Barks oli jäänyt eläkkeelle. 1970-luvullakaan Ankkalinna ei pahemmin muuttunut entisestään.
1980-luvun tarinoissa taustalla nähtiin pääasiassa keskisuuria kerrostaloja, torit olivat keskikokoisia ja niin edelleen. Lähes mikään ei ollut pientä eikä mikään ollut suurta, poikkeuksena tietenkin Roopen Rahasäiliö, elokuvastudiot, ynnä muut erikoisuudet.
1980-luvun lopulla tuli Don Rosa joka mullisti paljon. Rosan tarinoiden taustoilla nähtiin korkeita kerrostaloja ja pilvenpiirtäjiä, omakotitaloja ei pahemmin näkynyt. Rosan tarinassa Nokanneulan tapaus, taustoilla näkyy vain ja ainoastaan pilvenpiirtäjiä. Don Rosa on palauttanut 1940–1950-lukujen vaihteen Ankkalinnan kultakauden takaisin.
1990- ja 2000-luvuilla Ankkalinna on seurannut aikaansa, Ankkalinnaan ovat saapuneet matkapuhelimet, tietokoneet ynnä muut nykyajan härvelit ja ylellisyystavarat. Ankkalinna on aina kehittynyt ja seurannut aikaansa ja miksi se ei tekisi niin myös tulevaisuudessa. Ankkalinna kehittyy vielä paljon.
Voisiko joku tehdä rankingia?
Ankkalinna on joidenkin mielestä suuri metropolikaupunki ja toisten mielestä taas vain pahainen pikkukaupunki. Useimmiten Ankkalinna kuitenkin esitetään suurkaupunkina. Ankkalinnaan kuuluu erottamattomana osana Paratiisitie sekä erilaiset ja näköiset maamerkit. Muiden suurkaupunkien tavoin myös Ankkalinna muuttuu ja kehittyy koko ajan. Ankkalinna pysyy ajan perässä, nykyaikaisten suurkaupunkien tapaan. Ankkalinnassa on kauppaa, teknologiaa, tiedettä ja taidetta, ja se näkyy myös Ankkalinnan rakennuksissa.
Kaikkien tuntema ärhäkkä Aku Ankka asuu Ankkalinnassa, tiellä nimeltä Paratiisitie. Tosin joskus Akun asuinpaikka on vaihdellut paljonkin, mutta useimmiten Aku asuu kuitenkin Paratiisitiellä. Paratiisiteillä Aku on asunut monessa eri talossa mutta useimmiten Paratiisitien asuntonumerossa kolmetoista. Akun naapurit ovat vaihdelleet, mutta Akun naapurina on ärhäkkä iso mies Teppo Tulppu. Heidän välillään käydään useasti kiistää ja kränää, useimmiten erittäin huonoin seurauksin. Paratiisitiellä asuu myös paljon muitakin asukkaita, joista mainittakoon ainakin yksi Akun moninaisista naapureista nimeltään herra Muristo, mutta heitä ei ole näytetty kovinkaan usein. Paratiisitielle on myös muuttanut monia uusia asukkeja jotka herättävät kummastusta paratiisiteillä, etenkin Akulle ja Tulpulle. Paratiisitie sijaitsee lähiössä, Ankkalinnan pohjoisosissa, jossa on paljon asuintaloja ja omakotitalokortteleita, lähiöitä.
Barksin tarinassa Vanha Kettu, Roope havittelee Akun ja Tulpun tontteja Paratiisiteiltä rakennuttaakseen niiden paikalle lompakkotehtaan. Roope huijaa Aku ja Tulpun purkamaa talonsa, huonoin seurauksin.
Ankkalinnassa on paljon maamerkkejä. Suurin osa niistä on rakennuksia ja pienempi osa jotain muuta, kuten luonnon muovaamia monumentteja.
Ehkäpä tunnetuin Ankkalinnan maamerkeistä on maailman rikkaimman miehen, Akun enon, Roope Ankan suuren suuri kuutiomainen kukkulalla sijaitseva rahasäiliö. Roopen rahasäiliön on keksinyt yhdysvaltalainen ankkamestari Carl Barks. Hän loi rahasäiliön ensimmäisen version. Se on suuri harmaa teräsbetonikuutio, jonka etualalla on suuri keltaisen värinen ympyrä. Siinä ympyrässä on useimmiten merkki RA, eli Roopen nimikirjaimet, dollarin merkki $, euron merkki € tai jotain muuta rahaan liittyvää. Jokaisen rahasäilön laidan yläkulmissa on yksi ikkuna, joista yksi on Roopen toimiston ikkuna. Rahasäiliössä on kuitenkin kehittynyt ilmanvaihto, että kyllä muutkin rahasäiliön työntekijöistä saa raikasta ilmaa.
Roopen rahasäiliössä on säilöttynä kolme kuutioeekkeriä rahaa, muu Roopen omaisuus on pankeissa, sijoituksissa sekä muissa sellaisissa. Siellä on myös pienissä holveissa muun muassa jalokiviä kuten timantteja. Siellä on myös kaiken kattava arkisto jonne Roope säilöö kaiken tärkeistä papereista vanhoihin loppuun kuluneisiin lyijykyniin. Rahasäiliössä on myös toimistotiloja Roopen omille työntekijöille, muun muassa neiti Näpsälle, sekä Roopen oma toimistotila. Roopen toimistotilojen vieressä sijaitsee myös Roopen oma trofeehuone, jossa Roope säilyttää muistoja ja aarteita omilta seikkailuretkiltään ja aarteenetsintäreissuiltaan. Rahasäiliössä on myös Roopen oma huone jossa hän nukkuu yöt, omaan kartanoonsa Roope ei vaivaudu mennä, rahasäiliössä on halvempaa, ja Roopen ei tarvitse kävellä kartanostaan rahasäiliölle.
Rahasäiliökukkulalla on maamiinoja sekä muita ansoja kuten kanuunoita, jotka saa ponnahtamaan maan alta esille ja laukeamaan rahasäiliössä olevasta ansansäätökeskuksesta. Kun rahasäiliöön tulee sisälle, edessä on suuri aserykelmä jossa on karhunrautoja, suolahaulein ladattuja kivääreitä, rikkihappoallas ynnä muita sellaisia Roopelle ominaisia ansoja. Rahasäilökukkulalla on myös kylttejä joissa kielletään tulemasta lähemmäksi rahasäiliötä. Kylteissä voi lukea sellaisia kieltolauseita kuten ”Hus!”, ”Pois!” ja ”Eikö sana kuulu!?”. Kaikenlaisia lauseita, kieltohuutoja ja kehotuksia on nähty.
Rahasäilön toisen versio on italialaisten ankantekijöiden tulosta. Se on samanlainen kuutio kuten ensimmäinenkin rahasäiliön versiossa. Tässä toisessa versiossa rahasäiliön väri on kuitenkin sininen. Tässäkin versiossa rahasäiliön edessä on suuri keltainen alue, joka on muodoltaan pyöreä, ja siinä lukee RA tai jotain muuta, kuten edellä mainitsin. Toisen version rahasäiliön katolla on kuitenkin suuri kupoli jonka päässä on korkea antenni. Muuten tämä toinen versio rahasäiliöstä on melkein samanlainen kuin ensimmäinen versio. Poikkeuksena ensimmäiseen versioon on myös se, että toinen versio tuntuu olevan joustavampi. Usein nähdään kun Roope tulistuu Rahasäiliössään, rahasäiliö näyttää liikkuvan. Muutenkin rahasäiliön reunat ovat kaarevammat sekä pehmeämmät kuin ensimmäisessä rahasäiliön versiossa.
Käsitelläänpä hieman Ankkalinnaketta. Se on rakennettu puusta ja se sijaitsi ennen rahasäiliökukkulalla, ennen kuin Roope tuli Ankkalinnaan ja perusti sen tilalle nykyisen rahasäiliönsä. Roope määräsi vuosikymmeniä myöhemmin rakennuksen puuparrut tuhottaviksi, mutta työntekijänsä painostuksen johdosta, Ankkalinnake entisöitiin ja rakennettiin uudelleen Mustametsään, joka on sudenpentujen luonnonsuojelualue. Uuden version avajaiset olivat suuret ja siellä oli paljon sudenpentuja.
Käsitellään tässä välissä Roopen omistamaa koti- sekä toimistotiloina toimivaa rakennusta. Sen nimi on Nokanneula ja se on koko Ankkalinnan korkein rakennus. Siitä piti tulla vain kolmikerroksinen, mutta Roope rakennutti siitä hyvin, hyvin korkean, siksi koska rakennusaineita saa sitä halvemmalla mitä enemmän ostaa. Aku on toiminut Nokanneulan ikkunanpesijänä. Korkeutensa vuoksi Nokanneula lukeutuu ehdottomasti Ankkalinnan tunnetuimpiin maamerkkeihin sekä nähtävyyksiin.
Yksi näkyvimmistä ja suurimmista Ankkalinnan maamerkeistä on Julle Ankanpään patsas. Se rakennettiin Ankkalinnan perustajan Julle Ankanpään kunniaksi. Julle Ankanpään patsas on sen verran suuri, että se erottuu selvästi muista Ankkalinnan suurista rakennelmista ja rakennuksista jo ulkomuotonsa ansiosta. Harmaassa patsaassa Julle Ankanpää poseeraa komeasti suuren jalustan päällä maissintähkät käsissään. Patsaan suuressa jalustassa sijaitsee museo sekä kaupungin arkisto.
Ankkalinnan laidoilla on muun muassa vuoria, suurin niistä ja kenties näkyvin on nimeltään Peikonhammas. Se sijaitsee kaupungin laidalla, sen lähelle on muutamia taloja. Peikonhampaalla järjestetään aika usein kiipeilykilpailuja, jonka madollinen voittaja saa mahdollisesti jonkun palkinnon, mainetta ja kunniaa. Peikonhampaan hupulle ei ole kiivetty kovin usein, siksi juuri näitä kiipeilykilpailuja järjestetään. Aku ja Roope ovat kilpailleet keskenään kiipeämisestä Peikonhampaalle, tosin loppujen lopuksi se olikin vain Akun unta.
Maininnan ansaitsee Ankkalinnan vuorista myös Äkävuori, jossa järjestettiin kiipeilykilpailu. Voittaja sai valita vuorelle uuden nimen, koska Äkävuori oli Ankkalinnalaisten mielestä liian huono. Lopulta vuori sai nimen Kutukutivuori, ankanpoikien Tupun, Hupu ja Lupun lemmikkikirpun nimen mukaan.
Kuten muissakin kaupungeissa, Ankkalinnassakin on kaupungin oma kaupungintalo. Se sijaitsee Ankkapuiston lähellä kuten Julle Ankanpään patsaskin. Kaupungintalo on suhteellisen suuri, siinä on paljon suuria ikkunoita sekä komea sisäänkäynti, jossa on pylväitä, sekä korkeat rappuset. Sisäänkäynnin yläpuolella kohoaa suuri kellotapuli, jossa soitetaan kelloa tasatunnein.
Ankkalinnan suuri tori on Räpylätori ja se sijaitsee Ankkalinnan keskustassa aivan Kaupungintalon tuntumassa. Räpylätorilla pidetään epäsääntöisesti messuja, kuten esimerkiksi maatalousmessuja. Räpylätorilla juhlitaan suurimman osaksi kaupunkilaisten voimin uutta vuotta. Esimerkiksi Aku ja Iines juhlivat usein uutta vuotta juurikin Räpylätorilla. Räpylätorilla juhlitaan myös muita juhlia, kuten joulua.
Aivan Kaupungintalon ja Räpylätorin tuntumassa on myös Ankkalinnan oma raatihuone. Ankkalinnan Raatihuoneella pormestari ja Ankkalinnan valtuusto tai parlamentti tekee tärkeitä päätöksiä koko kaupungin hyväksi. Ankkalinnan raatihuone on arkkitehtuurisesti lieriömäinen, katto on hieman irrallaan itse rakennuksesta, se seisoo tolppien varassa. Katto on kupolimainen, sinisen värinen, katon korkeimmalla kohdalla kohoaa vaihtelevasti joko lipputanko tai antenni.
Yksi Ankkalinnan tunnetuimmista maamerkeistä on Ankallismuseo. Se sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa, ja Aku ja muutkin ankkalinnalaiset vierailevat siellä usein. Ulkoa katsoen Ankallismuseo on komea ja suuri rakennus. Kuten kaupungintalossa, Ankallismuseossakin on komea sisäänkäynti. Sen reunoilla on pylväitä ja päällä on kolmionmuotoinen katos, jossa lukee museon nimi eli Ankallismuseo. Ankallismuseossakin on suuri komeita ikkunoita sekä sen ulkoseinillä on hienoja arkkitehtonisia veistoksia. Ankallismuseossa on kaikenlaista aina maalauksista timantteihin. Ankallismuseota ei pidä suinkaan sekoittaa Ankkalinnan toiseen museoon Taidemuseoon, joka on erikoistunut taiteeseen, eikä ei sijaitse aivan Ankkalinnan keskustassa.
Pitääpä mainita vielä Ankkalinnan oma sankarikabinetti, joka myös vahakabinettina paremmin tunnetaan. Aku on toiminut siellä oppaana, ja siellä on muotokuvia Ankkalinnan vaikutusvaltaisimmasta henkilöistä sekä Ankkalinnan suurhahmoista, muun muassa Julle Ankanpäästä. Ankkalinnan sankarikabinetti on hyvin suuri, se on ulkopuolelta erittäin komean ja pramean näköinen. Sen ulkosienillä on puusta tehtyjä veistoksia sekä hyvin korkea sisäänkäynti, Ankkalinnan sankarikabinetin ulkopuolella taitaa olla yhtä paljon rappusia kuin Helsingin eduskuntatalon ulkopuolella.
Hieno ja pramea Miljardööriklubi on tarkoitettu vain ja ainoastaan miljardööreille ja sekin ansaitsee paikkansa Ankkalinnan maamerkkien pitkähköön listaan. Miljardööriklubiin ei suvaita muita vieraita tai jäseniä kuin miljardöörejä, sen huomaa jo rakennuksen komeasta ulkomuodosta. Miljardööriklubi on kolmiosainen. Keskimmäisessä osassa on komea sisäänkäynti, suuri näköalaikkuna, muita pienempiä ikkunoita, veistoksia, sekä kello josta kelpaa seurata ajan kulkua. Sivuosissa on pelkästään pieniä ikkunoita, joista varmaankin muutamat ovat Miljardööriklubin kokoushuoneen ikkunoita. Miljardööriklubilla on myös komea kaareva sininen katto, jossa on muutama pieni ikkuna.
Ankkalinnassa on ainakin kaksi eläintarhaa, kaupungin sekä Roope Ankan omat eläintarhat. Roope Ankan eläintarhassa on muun muassa Yksisarvinen, jonka Aku sekä Tupu, Hupu ja Lupu etsivät ja löysivät, ja se pääsi lopulta Roopen eläintarhaan. Roopen eläintarhassa on myös paljon muita mitä kummallisimpia elukoita ja eläimiä. Kaupungin eläintarhassa on tavallisempia eläimiä kun Roope Ankan eläintarhassa, mutta tämäkin eläintarha on hyvin suosittu. Aku on usein työskennellyt kaupungin eläintarhan palkkalistoilla.
Maininnan ansaitsee myös Kattivaaran margariinitehdas. Akun nähdään usein työskentelevän täällä. Rakennus on hyvin yksinkertainen, jos haluaa kiertää katsomassa Ankkalinnan nähtävyyksiä, ja on kiire, Kattivaaran margariinitehdas kannattaa jättää väliin.
Käsitelläänpä vähän Ankkalinna majakoita. Ankkalinnassa on kaksi majakkaa, Ankkalahden majakka sekä Ankkaniemen majakka. Ankkalahden majakalla ei ole yhteyttä rannikkoon muuta kuin radiolähettimin. Se sijaitsee Ankkalahdella ja sen lähellä on kivistä rannikkoa. Ankkaniemen majakka sijaitsee niemellä, nimensä mukaisesti. Ankkaniemestä pääsee nopeasti Ankkalinnan pohjoisosiin jossa sijaitsee muun muassa Roope Ankan rahasäiliö.
Pysytään veden äärellä, ja käsitellään vähän Ankkalinnan patoa tai itse asiassa Ankkalinnan patoja, Ankkalinnassa on patoja nimittäin kaksi. Molemmat niistä ovat Ankkajoella, ensimmäinen on Ankkalinnan ja Hanhivaaran rajalla ja sen nimi on Ankanpään suurpato. Toinen padoista sijaitsee Ankkalinnan pohjoisosissa, jossa Ankkajokikin on. Ankanpään suurpato on aivan jättimäinen, satoja metrejä pitkä ja kymmeniä metrejä korkea. Se on murtunut ainakin kerran, Akun sähläyksen seurauksena. Toinen Ankkalinnan padoista on meinannut sortua ainakin kerran, silloin ankanpojat Tupu, Hupu ja Lupu pelastivat tilanteen täpärästi.
Ankkalinnan erikoisimpiin rakennuksiin kuuluu ehdottomasti Ankkalinnan kunnankeksijän Pelle Pelottoman paja. Pellen paja on rakennettu puusta, siihen sisältyy pajan lisäksi myös pieni varasto. Pajan katosta sojottaa muutama antenni. Erikoisinta pajassa on se, että sen katosta sojottaa myös suuren suuri kiikari, jolla Pelle voi tiirailla avaruuteen. Tällaisia kiikareita on yleensä vain observatorioissa.
Pienen maininnan ansaitsee myös Sudenpentujen päämaja. Se on puusta rakennettu suurehkon puoleinen maja. Tosin sen savupiippu on rakennettu tiilistä, kuten useimmiten savupiiput ovatkin. Majassa on muutama ikkuna sekä valonheittimiä. Sen pihalla on kaksi lipputankoa.
Ankkalinnassa on paljon huvipuistoja todennäköisesti kaupungin laidoilla. Ehkäpä suurin niistä on Ankkalinnanmäki. Muita huvipuistoja Ankkalinnassa on muun muassa Riehumaa, Ilolandia ynnä muut moninaiset huvipuistot. Aku, ankanpojat Tupu, Hupu ja Lupu ja Hessu ovat Ankkalinnan huvipuistojen vakioasiakaita.
Ankkalinnassa on myös Ankkalinnan stadion, paikka jossa Ankkalinnan jalkapalloseurat pelaavat kotiotteluitaan. Ankkalinnan stadion on hyvin suuri, siksi sekin ansaitsee paikkansa Ankkalinnan nähtävyyksissä.
Käsitelläänpä Ankkalinnan kehitystä, sarjakuvain sekä Ankkalinnan historian parissa.
Jos tekisi artikkelin pelkästään Ankkalinnan kehityksestä sarjakuvissa, sen otsikkona voisi toimia lause, ”Ankkalinnan kehittyminen 1950-luvun barksilaisuudesta nykypäivään”. Todellakin, Ankkalinna on kehittynyt Barksin sarjoista melkoisesti. Tosin Barksin sarjoissa Ankkalinnaa kuvataan vuoroin pieneksi kaupungiksi ja joskus taas suunnattoman suureksi metropolikaupungiksi. Siksi tätä aihetta pitää käsitellä melko paljonkin.
Ankkalinnan kehittyminen sarjakuvissa käynnistyi siitä kun Ankkalinna mainittiin ensi kerran Carl Barksin tarinassa Tasapainoilua vuodelta 1944. Siinä Aku ja ankanpojat Tupu, Hupu ja Lupu ovat käyneet Niagaran putouksilla ja lähtevät takasin kotiin junarataa pitkin kävellen. Siinä junaradan reunassa on kyltti jossa lukee ”Duckburg 2096 miles” ja tuon tekstin alapuolella on nuoli horisonttiin päin.
Barksin joulutarinan, Kirje joulupukille vuodelta 1949, alussa Aku ja ankanpojat Tupu, Hupu ja Lupu ovat seuraamassa kaivurien työskentelyä Ankkalinnan keskustassa, taustalla näkyy suuren suuri pilvenpiirtäjä, Ankkalinna on suurkaupunki.
Barksin tarinassa Taikatiimalasi vuodelta 1950 nähdään, että Ankkalinna on oikea suurmetropoli. Tarinan aloitusruudussa Aku ja ankanpojat ovat suuren kerrostalon katolla ja Aku esittelee pojille Ankkalinnaa, taustalla on joki, pilvenpiirtäjiä, laivoja juna-asema, Ankkalinna on suuri kaupunki.
1940–1950-lukujen vaihde oli Ankkalinnan kulta-aikaa sarjakuvissa, kuten sen ajan Barksin tarinoista näemme.
1950-luvun alussa Ankkalinnan tuli Roope Ankan rahasäiliö ja Julle Ankanpään patsas, Ankkalinna alkoi kehittyä nykyiselleen.
Useissa Barksin tarinoissa nähdään Akun ja ankanpoikien kommelluksia, kommellukset tapahtuvat useimmiten juuri lähiössä, Akun kotitalon lähellä. Keskustaa ei nähdä ollenkaan, se on etelämpänä, lähempänä Ankkajokea. 1950-luvulla nähtiin paljon sellaisia tarinoita joissa ei näy paljon Ankkalinnan keskustan rakennuksia, 1950-luvlla Ankkalinna ei pahemmin muuttunut.
1960-luvulle tultaessa sarjakuvissa, muun muassa Barksin sarjoissa, Ankkalinna nähtiin hieman pelkistettynä verrattuna vanhempiin sarjoihin, taustojen ja etenkin taustojen talojen piirtämiseen ei enää nähty niin paljon vaivaa.
1960–1970-lukujen vaihteessa piirtäjäkaarti huononi, Barks oli jäänyt eläkkeelle. 1970-luvullakaan Ankkalinna ei pahemmin muuttunut entisestään.
1980-luvun tarinoissa taustalla nähtiin pääasiassa keskisuuria kerrostaloja, torit olivat keskikokoisia ja niin edelleen. Lähes mikään ei ollut pientä eikä mikään ollut suurta, poikkeuksena tietenkin Roopen Rahasäiliö, elokuvastudiot, ynnä muut erikoisuudet.
1980-luvun lopulla tuli Don Rosa joka mullisti paljon. Rosan tarinoiden taustoilla nähtiin korkeita kerrostaloja ja pilvenpiirtäjiä, omakotitaloja ei pahemmin näkynyt. Rosan tarinassa Nokanneulan tapaus, taustoilla näkyy vain ja ainoastaan pilvenpiirtäjiä. Don Rosa on palauttanut 1940–1950-lukujen vaihteen Ankkalinnan kultakauden takaisin.
1990- ja 2000-luvuilla Ankkalinna on seurannut aikaansa, Ankkalinnaan ovat saapuneet matkapuhelimet, tietokoneet ynnä muut nykyajan härvelit ja ylellisyystavarat. Ankkalinna on aina kehittynyt ja seurannut aikaansa ja miksi se ei tekisi niin myös tulevaisuudessa. Ankkalinna kehittyy vielä paljon.
Voisiko joku tehdä rankingia?
Toke
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 645 -
02.07.2009 klo 21:24:19
Lainaus käyttäjältä: akkaridekkariLähden lauantaiaamuna kohti Lappia & Pohjois-Norjaa, enkä todennäköisesti käy koko matkan aikana kertaakaan Ankkiksessa. Viivyn matkalla viikon. Sama juttu, paitsi että itse lähden etelään päin. En tiedä, käynkö minäkään koko aikana täällä. Voi olla, että välillä käyn, mutta mitään superviestiä ei todellakaan ole luvassa. Tulen sieltä pe tai la, joten ehdin jotain kuitenkin väsätä...(ehkä tähänkin.)