Lainaus käyttäjältä: PeetukkaVoisiko joku tehdä rankingia?
Juu, joku saa tehdä. Ilmoitusluontoista asiaa: Viralliset tulokset teen ensi sunnuntaina klo 14-16 välisenä aikana. Joku toki voi tulokset tehdä sitä ennen, mutta tarkistan ne silloin.
Sivuja:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
Kirjoittaja
Aihe: Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
(1329 viestiä)
wierii2
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 646 -
02.07.2009 klo 21:29:09
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 647 -
02.07.2009 klo 23:50:26
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen ja kehittyminen
Ankkalinnan satojen katujen ja teiden joukosta löytyy yksi katu, joka on varmasti se kaikista tunnetuin koko Ankkalinnassa; Paratiisitie. Paratiisitie tosin ei tosin ole nimensä mukaisesti minkäänlainen paratiisi, sillä samalla kadulla asuvat aina toistensa kimpussa pikkuasioista olevat naapurukset Aku Ankka ja Teppo Tulppu. He saattavat riidellä jopa siitä, kun Akun pihalla kasvavasta puusta putoaa lehti Tulpun pihalle. Riidoissaan he usein huutelevat toisilleen mitä omituisempia ja erikoisempia haukkumanimiä ja samaa sanasotaa saattaa kestää yöhön asti ja arvatkaas vaan, pitävätkö naapurit siitä. He käyvät sanasodan lisäksi usein myös sotaa kunnon värkeillä; he saattavat tuhota toistensa puutarhat, pommittaa toisiaa vesiilmapalloilla, heittää toisiaan mädillä kananmunilla, yleisesti ottaen terrorisoida toistensa taloja ja joskus jopa räjäyttää toisen pihamaan. Joskus jopa Ankkalinnan pormestari on joutunut puuttumaan Akun ja Tulpun välisiin riitoihin, kun ne ovat paisuneet liiallisuuksiin.
Akun kotiosoite on Paratiisitie 13. Tulppu asuu hänen naapurissaan, mutta hänen osoitenumeroaan ei tiedetä, tai itse en ainakaan ole huomannut sitä koskaan mainittavan missään tarinassa. Joskus Akun naapurissa on asunut myös muuan Antero Luiru, jonka kanssa Aku on myös riidellyt useaan otteeseen. Heidän riitansa eivät ole niin pahoaj, kuin Tulpun kanssa, mutta usein Ankkalinnan pormestari on näihinkin riitoihin joutunut puuttumaan ja usein laittanut Akun ja Luirun tekemään joitain yhteiskunnallisia hommia yhdessä. Paratiisitiellä asuu myös lukuisia muita asukkeja, mutta heidän nimiään tai osoitenumeroitaan ei tiedetä.
Monissa kaupungeissa on nähtävyyksiä, eli maamerkkejä. Ankkalinnassa niitä on tosin erittäin paljon, joka on tullut selväksi parisen vuotta sitten (olisiko ollut 2006 tai 2007) Aku Ankka -lehdissä kerran kuussa ilmestyneiden ''Ankkalinnan maamerkit'' -keräilykuvien ja niihin liittyvien sarjakuvien ansiosta. Ankkalinnassa on siis kaksitoista maamerkkiä, joista tärkeimmät tulevat tässä;
Aivan varmasti Ankkalinnan tärkein ja todennäköisesti myös tunnetuin maamerkki on maailman rikkaimman ankan, Roope Ankan rahasäiliö, joka toimii myös hänen asuntonaan useimmissa tarinoissa. Roopen rahasäiliö sijaitsee keskellä Ankkalinnaa valtavalla kukkulalla, jonka nimi on rakennuksen mukaisesti Rahasäiliökukkula. Rahasäiliökukkulalla on lukuisia kylttejä, joissa käsketään vorojen ja muiden ei-toivottujen vieraiden painua muualle tjsp. Eräässä tarinassa Rahasäiliökukkulan edustalla oli valtava kyltti, jossa luki kissan kokoisin kirjaimin ''Jos näet lukea tämän olet liian lähellä!''. Monesti rahasäiliön seinilläkin on kylttejä, joissa lukee esimerkiksi ''Hus!'' tai ''Älä tule lähemmäksi!'' tms. Itse rahasäiliö on kuution muotoinen harmaa rakennus, jonka ylälaidassa on isein yksi, joissain tarinoissa useampi, avoin ikkuna. Rahasäiliön etuseinällä on iso, pyöreä kivilaatta, jossa on joko kirjaimet RA, jotka tarkoittavat Roope Ankkaa, tai vaihtoehtoisesti dollarin tai euron yms. merkki. Etenkin Don Rosan ja Carl Barksin tarinoissa rahasäiliö näytää tällaiselta. Nykyisin rahasäiliö tosin näyttää aivan erilaiselta monissa tarinoissa.
Tällaisia tarinoita julkaistaan etenkin Aku Ankassa ja taskareissa. Silloin rahasäiliö on taustaväriltään sininen, laatta jossa lukee RA on punainen ja pienet neliön muotoiset kappaleet sivuseiniltä ovat keltaisia. Lisäksi uutena elementtinä näistä säiliöistä löytyy katolta punainen kupu, jonka huipulla on usein jonkinlainen lippu tai viiri.
Rahasäiliö on sisältä useimmissa tarinoissa samanlainen; Säiliön suurin ihme on varmasti Roopen holvi, jossa hän säilyttää kaikkia käteisiä rahojaan. Holvissa on pieni ''parvekkeen'' tapainen tasanne, jossa on ponnahduslauta, jonka kautta Roope sukeltaa rahoihinsa. Keskellä rahamerta on puinen mittari, joka ilmoittaa rahameren syvyyden jalkoina. Holvin lisäksi säiliöstä löytyy Roopen asuintilat, joihin kuuluu puinen sänky, jossa on seteleillä täytetty tyyny sekä setelipeitto. Joissain tarinoissa Roopella on ollut myös jonkinlainen keittiö. Rahasäiliöstä löytyy myöstyöntekijöiden, kuten sihteeri neiti Näpsän työtilat. Nämä tilat eivät ole kovin mahtavat, sillä jokaiselle työntekijälle löytyy yksi pieni pöytä ja tietokone. Neiti Näpsällä on oma pöytä hieman syrjässä muiden työntekijöiden tiloista. Rahasäiliössä on myös oma huone Juusolle, mutta itse en ainakaan muista nähneeni sitä kunnolla missään tarinassa. Rahasäiliöstä löytyy myös useita timantti- ja jalokiviholveja, jotka sijaitsevat säiliön kellarikerroksissa, sekä Roopen trofeehuone, jossa hän säilyttää arvokkaimpia aarteitaan, kuten hanhenmunahippua. Rahaholvin vieressä sijaitsee Roopen ikioma toimisto. Toimistossa on Roopen pöytä, jonka takana hän istuu tehdessään sopimuksia ja käydessään liikeneuvotteluja. Pöydällä on monesti kaikenmoisia papereita, sekä mahdollisesti laskettuja/laskemattomia kolikoita. Joissain tarinoissa pöydällä on ollut myös tietokone. Toimistossa on pöydän edustalla luukku, joka aukenee nappia painamalla. Luukun kautta Roope lähettää epämieluisat henkilöt pihalle. Toimistossa on myös sikinsokin kolikoita ja seteleitä täynnä olevia säkkejä, joten ihan kaikki käteinen raha ei siis ole holvissa. Lisäksi rahasäiliössä on myös jonkinlainen ohjaamo, josta käsin Roope ohjaa rahasäiliön ja kukkulan turvajärjestelmää.
Murtojärjestelmästä puheen ollen, Roopen rahasäiliön rikkauksia havittelevat monet konnat, kuten Karhukopla. Siksi Roope on asennuttanut rahasäiliön sisälle ja kukkulalle useita erilaisia murtohälyttimiä ja kovan luokan turvajärjestelmän, joiden ansiosta Karhukoplan ja muiden roistojen on todella vaikea päästä sisään säiliöön. Tunnetuimpia turvalaitteita rahasäiliössä ja sen pihalla ovat esimerkiksi maasta ja säiliön seinistä ilmestyvät nyrkit, tai erilaiset säteet ja tykit. Rahasäiliöön on asennettu myös noidantorjuntalaitteistot Milla Magiaa vastaan. Rahasäiliön paikalla oli ennen (Carl Barksin ja Don Rosan mukaan) Julle Ankanpään, Ankkalinnan perustajan omistama Ankkalinnake.
Toinen, myös hyvin tunnettu Ankkalinnan maamerkki on Ankkalinnan perustajan, Julle Ankanpään patsas. Patsas on erittäin suuri ja sijaitsee keskellä Ankkalinnaa ja näkyykin kauas. Patsas on tehty kivestä ja ison kuution muotoisen jalustan päällä seisoo Julle Ankanpää pitelemässä käsissään kasaa maisseja. Päässään hänellä on jonkinlainen olkihattu tai silinteri yms. Joissain tarinoissa patsaan jalustan sisällä on ollut Julle Ankanpään fanien kokoontumistila, johon kuuluu ainakin kirjasto, jossa Roopekin on käynyt. Julle Ankanpään patsas kuuluu rahasäiliön ohella Ankkalinnan tunnetuimpiin maamerkkeihin, eli nähtävyyksiin. Eräässä Carl Barksin tarinassa Roope ka Junttapurin maharadza kilpailivat siitä, kumpi rakennuttaisi isomman ja komeamman patsaan Julle Ankanpäästä. Isoin patsas on lopulta niin iso, että se näkyy kymmenien kilometrien päähän.
Ankkalinnan liepeillä sijaitseva valtava vuori, Peikonhammas kuuluu myös Ankkalinnan merkittävimpiin maamerkkeihin. Peikonhampaalla on joidenkin tarinoiden mukaan ollut ihan turistikeskuskin, jossa kävi paljon porukkaa. Aku (Carl Barksin samannimisessä tarinassa ''Peikonhammas'') (ja varmasti muutkin) ovat kiivenneet Peikonhampaan huipulle, vaikka se on niin korkea. Peikonhammas on ainakin korkein Ankkalinnan lähellä sijaitseva vuori, saattaa olla jopa koko Calisotan suurin vuori. Joissain tarinoissa Peikonhammasta ei ole edes olemassa, mutta onneksi suurin osa piirtäjistä ottaa sen huomioon piirtäessään laajakuvaa Ankkalinnasta. Peikonhampaasta saisi helposti keksittyä enemmän tarinoita, ainakin minä haluaisin lisää. Muistan yhden hauskan tarinan, jossa Aku onnistuu järjestämään kivivyöryn tjsp. jonka seurauksena Peikonhammas -vuori muuttuu aivan eri näköiseksi ja siitä tulee entistä suurempi turistikohde.
Ankkalinnan raharikkaitten oma kerho, Miljardööriklubi on myös tärkeä maamerkki Ankkalinnassa. Klubiin pääsevät vain rikkaimmat ja arvovaltaisimmat miljardlöörit ja siksi monet ihailevatkin klubia ollessaan turistimatkalla Ankkalinnassa. Ikävä kyllä, he joutuvat tyytymään klubin katseluun ulkopuolelta, sillä sisään päästetään vain jäsenet ja henkilöt, joita he ovat pyytäneet mukaan, kuten sukulaiset, ystävät tai hovimestarit yms. Klubi on sisältä erittäin hienon ja arvokkaan näköinen ja siihen onkin pantu paljon rahaa likoon. Punaisia mattoja on joka puolella, arvokkaita tauluja ja maalauksia, kaikenlaisia arvoesineitä joka paikassa. Lisäksi kaikki huonekalut ovat hienoa antiikkista mallia, ainakin useimmissa tarinoissa. Miljardöriklubilla useimmilla jäsenillä on mukanaan hovimestari tai muu apulainen. Kerhon tunnetuimpia jäseniä ovat Roope Ankka ja Kroisos Pennonen, jotka ovatkin klubin rikkaimmat jäsenet ja ovatkin monesti kisailemassa kerhon puheenjohtajuudesta mitä erilaisemmin keinoin.
Kuten monissa suurissa kaupungeissa, myös Ankkalinnassa on oma tori; Räpylätori. Räpylätori sijaitsee Ankkalinnan pormestarin työpaikan, eli raatihuoneen/kaupungintalon edustalla. Räpylätorilla järjestetään usein juhlia ja tapahtumia ja siellä pidetään myös tiedotustilaisuuksia ja puheita. Räpylätorilla sijaitsee valtava kello, joka on sinänsä myös nähtävyys. Kello on aina oikeassa ja monet ottavatkin siitä aikaa. Ankkalinnan asukkaat kokoontuvat uutenavuotena Räpylätorille niinsanottuun ''lähtölaskentaan'' jossa pormestarin johdolla lasketaan sekunteja vuoden vaihtumiseen viidestä (joskus kymmenestä) sekunnista alaspäin. Aikaa katsotaan tietenkin suuresta kellosta. Räpylätori on myös muuhun aikaan hyvin suosittu paikka.
Ankkalinnan kaupungintalo eli raatihuone on Ankkalinnan pormestarin työpaikka. Sen väri vaihtelee niin paljon, ettei mitään ''virallista'' väriä varmaan olekaan. Pormestarin työhuone on yläkerrassa, huoneessa jossa on parveke. Pormestari onkin joskus pitänyt joitain tiedotustilaisuuksia tai puheita parvekkeeltaan ankkalinnalaisten kuunnellessa alhaalla. Jos (tai oikeastaan kun) Ankkalinnassa järjestetään kapinoita tai mielenosoituksia pormestaria tai jotain hänen julistamaansa asiaa vastaan, ne järjestetään yleensä Räpylätorilla pormestarin työhuoneen (ja sen parvekkeen) edustalla. Raatihuoneen väri siis vaihtelee, siinä on lukuisia ikkunoita ja viiri katolla, mutta joissain tarinoissa sitä ei välttämättä ole ollenkaan, tai se ei ole käytössä.
Ankkalinnan yhdeksi maamerkiksi lasketaan myös keksijänero Pelle Pelottoman paja. Paja sijaitsee lähellä Ankkalinnan keskustaa. Se on rakennettu kokonaan puusta ja näyttääkin ainoastaan vanhalta laholta hökkeliltä ulkopuolelta katsottuna. Sisältä paja on kuitenkin aivan eri näköinen; sisällä pajassa on lukuisia työtasoja, joiden päällä Pelle rakentaa keksintöjään. On tynnyreitä ja laatikoita, joissa on ruuveja ja muttereita, sekä kaikenlaisia varaosia ja muuta turhaa. Pajjan seinillä on useita hyllyjä. Myös epäonnistuneille keksinnöille on oma paikkansa. Paja toimii myös Pellen asuinpaikkana ja sieltä löytyykin hänelle myös vuode ja jonkinlainen keittiö.
Ankkalinna on kasvanut ja kehittynyt todella paljon niistä ajoista, kun Roope sinne saapui vuonna 1902 ja pystytti rahasäiliönsä entisen Ankkalinnakkeen paikalle. Silloin Ankkalinna oli vain pieni ja pahainen tuppukylä, jossa oli muutamia taloja ja hyvin vähän asukkaita ja jonne eksyi hyvin harvoin ketään. Kun Roope alkoi vaurastua, hän alkoi rakennuttaa Ankkalinnaan kauppoja, pankkeja, liikkeitä ja myymälöitä - kaikkea mahdollista joka takaisi Ankkalinnan kasvamisen ja kehittymisen sekä hänen rikastumisensa. Roope matkusteli maailmalla useita kymmeniä vuosia ja lähetti rahansa aina Ankkalinnaan ja uusia liikkeitä nousi kuin sieniä sateella. Kun Roope löopulta palasi kotiin liikematkoiltaan, Ankkalinnasta oli tullut jo ihan kunnollinen kaupunki ja siellä asui paljon ihmisiä. Suurin osa kaupungissa olevista liikkeistä ja taloista oli Roopen omistuksessa ja hänen ansiostaan Ankkalinna alkoikin kukoistaa kaupunkina. Asukkaita muutti ajan saatossa yhä vain enemmän ja enemmän. Joidenkin tietojan mukaan Ankkalinnassa olisi tällä hetkellä noin 316 000 asukasta, eli aika iso kaupunki on loppujen lopuksi kyseessä.
Vaikka monissa tarinoissa Ankkalinna kuvataan nimenomaan tällaisena suhteellisen isona, noin kolmensadantuhannen asukkaan kaupunkina, on muitakin versioita nähty. Joissain tarinoissa Ankkalinnaa on kuvailtu jopa miljoonien asukkaiden suurmetropoliksi, joka on ollut täynnä pilvenpiirtäjiä ja sellaista, kuten New Yorkissa konsanaan. Joskus on myös väitetty Roopen omistavan 99% koko kaupungista, mutta tämä väite on mielestäni väärin, sillä asuuhan Ankkalinnassa miljardööri Kroisos Pennonen ja lukuisia muita ökyrikkaita ja hekin omostavat jokainen liikkeitä ja myymälöitä, sunmuuta. Roope toki omistaa kaupungin rakennuksista suurimman osan, muttei lähellekään 99 prosenttia. Koska olisihan se typerää, että jos Roope omistaisi 99% Ankkalinnasta, hän omistaisi lähes jokaisen ankkalinnalaisen talonkin. Kannatan siis versiota, jossa Ankkalinna on tavallinen about kolmensadantuhannen asukkaan kaupunki, eikä mikään saastuttava miljoonametropoli.
Ja älkää todellakaan luulko, etteikö tämä jatkuisi.
Ankkalinnan satojen katujen ja teiden joukosta löytyy yksi katu, joka on varmasti se kaikista tunnetuin koko Ankkalinnassa; Paratiisitie. Paratiisitie tosin ei tosin ole nimensä mukaisesti minkäänlainen paratiisi, sillä samalla kadulla asuvat aina toistensa kimpussa pikkuasioista olevat naapurukset Aku Ankka ja Teppo Tulppu. He saattavat riidellä jopa siitä, kun Akun pihalla kasvavasta puusta putoaa lehti Tulpun pihalle. Riidoissaan he usein huutelevat toisilleen mitä omituisempia ja erikoisempia haukkumanimiä ja samaa sanasotaa saattaa kestää yöhön asti ja arvatkaas vaan, pitävätkö naapurit siitä. He käyvät sanasodan lisäksi usein myös sotaa kunnon värkeillä; he saattavat tuhota toistensa puutarhat, pommittaa toisiaa vesiilmapalloilla, heittää toisiaan mädillä kananmunilla, yleisesti ottaen terrorisoida toistensa taloja ja joskus jopa räjäyttää toisen pihamaan. Joskus jopa Ankkalinnan pormestari on joutunut puuttumaan Akun ja Tulpun välisiin riitoihin, kun ne ovat paisuneet liiallisuuksiin.
Akun kotiosoite on Paratiisitie 13. Tulppu asuu hänen naapurissaan, mutta hänen osoitenumeroaan ei tiedetä, tai itse en ainakaan ole huomannut sitä koskaan mainittavan missään tarinassa. Joskus Akun naapurissa on asunut myös muuan Antero Luiru, jonka kanssa Aku on myös riidellyt useaan otteeseen. Heidän riitansa eivät ole niin pahoaj, kuin Tulpun kanssa, mutta usein Ankkalinnan pormestari on näihinkin riitoihin joutunut puuttumaan ja usein laittanut Akun ja Luirun tekemään joitain yhteiskunnallisia hommia yhdessä. Paratiisitiellä asuu myös lukuisia muita asukkeja, mutta heidän nimiään tai osoitenumeroitaan ei tiedetä.
Monissa kaupungeissa on nähtävyyksiä, eli maamerkkejä. Ankkalinnassa niitä on tosin erittäin paljon, joka on tullut selväksi parisen vuotta sitten (olisiko ollut 2006 tai 2007) Aku Ankka -lehdissä kerran kuussa ilmestyneiden ''Ankkalinnan maamerkit'' -keräilykuvien ja niihin liittyvien sarjakuvien ansiosta. Ankkalinnassa on siis kaksitoista maamerkkiä, joista tärkeimmät tulevat tässä;
Aivan varmasti Ankkalinnan tärkein ja todennäköisesti myös tunnetuin maamerkki on maailman rikkaimman ankan, Roope Ankan rahasäiliö, joka toimii myös hänen asuntonaan useimmissa tarinoissa. Roopen rahasäiliö sijaitsee keskellä Ankkalinnaa valtavalla kukkulalla, jonka nimi on rakennuksen mukaisesti Rahasäiliökukkula. Rahasäiliökukkulalla on lukuisia kylttejä, joissa käsketään vorojen ja muiden ei-toivottujen vieraiden painua muualle tjsp. Eräässä tarinassa Rahasäiliökukkulan edustalla oli valtava kyltti, jossa luki kissan kokoisin kirjaimin ''Jos näet lukea tämän olet liian lähellä!''. Monesti rahasäiliön seinilläkin on kylttejä, joissa lukee esimerkiksi ''Hus!'' tai ''Älä tule lähemmäksi!'' tms. Itse rahasäiliö on kuution muotoinen harmaa rakennus, jonka ylälaidassa on isein yksi, joissain tarinoissa useampi, avoin ikkuna. Rahasäiliön etuseinällä on iso, pyöreä kivilaatta, jossa on joko kirjaimet RA, jotka tarkoittavat Roope Ankkaa, tai vaihtoehtoisesti dollarin tai euron yms. merkki. Etenkin Don Rosan ja Carl Barksin tarinoissa rahasäiliö näytää tällaiselta. Nykyisin rahasäiliö tosin näyttää aivan erilaiselta monissa tarinoissa.
Tällaisia tarinoita julkaistaan etenkin Aku Ankassa ja taskareissa. Silloin rahasäiliö on taustaväriltään sininen, laatta jossa lukee RA on punainen ja pienet neliön muotoiset kappaleet sivuseiniltä ovat keltaisia. Lisäksi uutena elementtinä näistä säiliöistä löytyy katolta punainen kupu, jonka huipulla on usein jonkinlainen lippu tai viiri.
Rahasäiliö on sisältä useimmissa tarinoissa samanlainen; Säiliön suurin ihme on varmasti Roopen holvi, jossa hän säilyttää kaikkia käteisiä rahojaan. Holvissa on pieni ''parvekkeen'' tapainen tasanne, jossa on ponnahduslauta, jonka kautta Roope sukeltaa rahoihinsa. Keskellä rahamerta on puinen mittari, joka ilmoittaa rahameren syvyyden jalkoina. Holvin lisäksi säiliöstä löytyy Roopen asuintilat, joihin kuuluu puinen sänky, jossa on seteleillä täytetty tyyny sekä setelipeitto. Joissain tarinoissa Roopella on ollut myös jonkinlainen keittiö. Rahasäiliöstä löytyy myöstyöntekijöiden, kuten sihteeri neiti Näpsän työtilat. Nämä tilat eivät ole kovin mahtavat, sillä jokaiselle työntekijälle löytyy yksi pieni pöytä ja tietokone. Neiti Näpsällä on oma pöytä hieman syrjässä muiden työntekijöiden tiloista. Rahasäiliössä on myös oma huone Juusolle, mutta itse en ainakaan muista nähneeni sitä kunnolla missään tarinassa. Rahasäiliöstä löytyy myös useita timantti- ja jalokiviholveja, jotka sijaitsevat säiliön kellarikerroksissa, sekä Roopen trofeehuone, jossa hän säilyttää arvokkaimpia aarteitaan, kuten hanhenmunahippua. Rahaholvin vieressä sijaitsee Roopen ikioma toimisto. Toimistossa on Roopen pöytä, jonka takana hän istuu tehdessään sopimuksia ja käydessään liikeneuvotteluja. Pöydällä on monesti kaikenmoisia papereita, sekä mahdollisesti laskettuja/laskemattomia kolikoita. Joissain tarinoissa pöydällä on ollut myös tietokone. Toimistossa on pöydän edustalla luukku, joka aukenee nappia painamalla. Luukun kautta Roope lähettää epämieluisat henkilöt pihalle. Toimistossa on myös sikinsokin kolikoita ja seteleitä täynnä olevia säkkejä, joten ihan kaikki käteinen raha ei siis ole holvissa. Lisäksi rahasäiliössä on myös jonkinlainen ohjaamo, josta käsin Roope ohjaa rahasäiliön ja kukkulan turvajärjestelmää.
Murtojärjestelmästä puheen ollen, Roopen rahasäiliön rikkauksia havittelevat monet konnat, kuten Karhukopla. Siksi Roope on asennuttanut rahasäiliön sisälle ja kukkulalle useita erilaisia murtohälyttimiä ja kovan luokan turvajärjestelmän, joiden ansiosta Karhukoplan ja muiden roistojen on todella vaikea päästä sisään säiliöön. Tunnetuimpia turvalaitteita rahasäiliössä ja sen pihalla ovat esimerkiksi maasta ja säiliön seinistä ilmestyvät nyrkit, tai erilaiset säteet ja tykit. Rahasäiliöön on asennettu myös noidantorjuntalaitteistot Milla Magiaa vastaan. Rahasäiliön paikalla oli ennen (Carl Barksin ja Don Rosan mukaan) Julle Ankanpään, Ankkalinnan perustajan omistama Ankkalinnake.
Toinen, myös hyvin tunnettu Ankkalinnan maamerkki on Ankkalinnan perustajan, Julle Ankanpään patsas. Patsas on erittäin suuri ja sijaitsee keskellä Ankkalinnaa ja näkyykin kauas. Patsas on tehty kivestä ja ison kuution muotoisen jalustan päällä seisoo Julle Ankanpää pitelemässä käsissään kasaa maisseja. Päässään hänellä on jonkinlainen olkihattu tai silinteri yms. Joissain tarinoissa patsaan jalustan sisällä on ollut Julle Ankanpään fanien kokoontumistila, johon kuuluu ainakin kirjasto, jossa Roopekin on käynyt. Julle Ankanpään patsas kuuluu rahasäiliön ohella Ankkalinnan tunnetuimpiin maamerkkeihin, eli nähtävyyksiin. Eräässä Carl Barksin tarinassa Roope ka Junttapurin maharadza kilpailivat siitä, kumpi rakennuttaisi isomman ja komeamman patsaan Julle Ankanpäästä. Isoin patsas on lopulta niin iso, että se näkyy kymmenien kilometrien päähän.
Ankkalinnan liepeillä sijaitseva valtava vuori, Peikonhammas kuuluu myös Ankkalinnan merkittävimpiin maamerkkeihin. Peikonhampaalla on joidenkin tarinoiden mukaan ollut ihan turistikeskuskin, jossa kävi paljon porukkaa. Aku (Carl Barksin samannimisessä tarinassa ''Peikonhammas'') (ja varmasti muutkin) ovat kiivenneet Peikonhampaan huipulle, vaikka se on niin korkea. Peikonhammas on ainakin korkein Ankkalinnan lähellä sijaitseva vuori, saattaa olla jopa koko Calisotan suurin vuori. Joissain tarinoissa Peikonhammasta ei ole edes olemassa, mutta onneksi suurin osa piirtäjistä ottaa sen huomioon piirtäessään laajakuvaa Ankkalinnasta. Peikonhampaasta saisi helposti keksittyä enemmän tarinoita, ainakin minä haluaisin lisää. Muistan yhden hauskan tarinan, jossa Aku onnistuu järjestämään kivivyöryn tjsp. jonka seurauksena Peikonhammas -vuori muuttuu aivan eri näköiseksi ja siitä tulee entistä suurempi turistikohde.
Ankkalinnan raharikkaitten oma kerho, Miljardööriklubi on myös tärkeä maamerkki Ankkalinnassa. Klubiin pääsevät vain rikkaimmat ja arvovaltaisimmat miljardlöörit ja siksi monet ihailevatkin klubia ollessaan turistimatkalla Ankkalinnassa. Ikävä kyllä, he joutuvat tyytymään klubin katseluun ulkopuolelta, sillä sisään päästetään vain jäsenet ja henkilöt, joita he ovat pyytäneet mukaan, kuten sukulaiset, ystävät tai hovimestarit yms. Klubi on sisältä erittäin hienon ja arvokkaan näköinen ja siihen onkin pantu paljon rahaa likoon. Punaisia mattoja on joka puolella, arvokkaita tauluja ja maalauksia, kaikenlaisia arvoesineitä joka paikassa. Lisäksi kaikki huonekalut ovat hienoa antiikkista mallia, ainakin useimmissa tarinoissa. Miljardöriklubilla useimmilla jäsenillä on mukanaan hovimestari tai muu apulainen. Kerhon tunnetuimpia jäseniä ovat Roope Ankka ja Kroisos Pennonen, jotka ovatkin klubin rikkaimmat jäsenet ja ovatkin monesti kisailemassa kerhon puheenjohtajuudesta mitä erilaisemmin keinoin.
Kuten monissa suurissa kaupungeissa, myös Ankkalinnassa on oma tori; Räpylätori. Räpylätori sijaitsee Ankkalinnan pormestarin työpaikan, eli raatihuoneen/kaupungintalon edustalla. Räpylätorilla järjestetään usein juhlia ja tapahtumia ja siellä pidetään myös tiedotustilaisuuksia ja puheita. Räpylätorilla sijaitsee valtava kello, joka on sinänsä myös nähtävyys. Kello on aina oikeassa ja monet ottavatkin siitä aikaa. Ankkalinnan asukkaat kokoontuvat uutenavuotena Räpylätorille niinsanottuun ''lähtölaskentaan'' jossa pormestarin johdolla lasketaan sekunteja vuoden vaihtumiseen viidestä (joskus kymmenestä) sekunnista alaspäin. Aikaa katsotaan tietenkin suuresta kellosta. Räpylätori on myös muuhun aikaan hyvin suosittu paikka.
Ankkalinnan kaupungintalo eli raatihuone on Ankkalinnan pormestarin työpaikka. Sen väri vaihtelee niin paljon, ettei mitään ''virallista'' väriä varmaan olekaan. Pormestarin työhuone on yläkerrassa, huoneessa jossa on parveke. Pormestari onkin joskus pitänyt joitain tiedotustilaisuuksia tai puheita parvekkeeltaan ankkalinnalaisten kuunnellessa alhaalla. Jos (tai oikeastaan kun) Ankkalinnassa järjestetään kapinoita tai mielenosoituksia pormestaria tai jotain hänen julistamaansa asiaa vastaan, ne järjestetään yleensä Räpylätorilla pormestarin työhuoneen (ja sen parvekkeen) edustalla. Raatihuoneen väri siis vaihtelee, siinä on lukuisia ikkunoita ja viiri katolla, mutta joissain tarinoissa sitä ei välttämättä ole ollenkaan, tai se ei ole käytössä.
Ankkalinnan yhdeksi maamerkiksi lasketaan myös keksijänero Pelle Pelottoman paja. Paja sijaitsee lähellä Ankkalinnan keskustaa. Se on rakennettu kokonaan puusta ja näyttääkin ainoastaan vanhalta laholta hökkeliltä ulkopuolelta katsottuna. Sisältä paja on kuitenkin aivan eri näköinen; sisällä pajassa on lukuisia työtasoja, joiden päällä Pelle rakentaa keksintöjään. On tynnyreitä ja laatikoita, joissa on ruuveja ja muttereita, sekä kaikenlaisia varaosia ja muuta turhaa. Pajjan seinillä on useita hyllyjä. Myös epäonnistuneille keksinnöille on oma paikkansa. Paja toimii myös Pellen asuinpaikkana ja sieltä löytyykin hänelle myös vuode ja jonkinlainen keittiö.
Ankkalinna on kasvanut ja kehittynyt todella paljon niistä ajoista, kun Roope sinne saapui vuonna 1902 ja pystytti rahasäiliönsä entisen Ankkalinnakkeen paikalle. Silloin Ankkalinna oli vain pieni ja pahainen tuppukylä, jossa oli muutamia taloja ja hyvin vähän asukkaita ja jonne eksyi hyvin harvoin ketään. Kun Roope alkoi vaurastua, hän alkoi rakennuttaa Ankkalinnaan kauppoja, pankkeja, liikkeitä ja myymälöitä - kaikkea mahdollista joka takaisi Ankkalinnan kasvamisen ja kehittymisen sekä hänen rikastumisensa. Roope matkusteli maailmalla useita kymmeniä vuosia ja lähetti rahansa aina Ankkalinnaan ja uusia liikkeitä nousi kuin sieniä sateella. Kun Roope löopulta palasi kotiin liikematkoiltaan, Ankkalinnasta oli tullut jo ihan kunnollinen kaupunki ja siellä asui paljon ihmisiä. Suurin osa kaupungissa olevista liikkeistä ja taloista oli Roopen omistuksessa ja hänen ansiostaan Ankkalinna alkoikin kukoistaa kaupunkina. Asukkaita muutti ajan saatossa yhä vain enemmän ja enemmän. Joidenkin tietojan mukaan Ankkalinnassa olisi tällä hetkellä noin 316 000 asukasta, eli aika iso kaupunki on loppujen lopuksi kyseessä.
Vaikka monissa tarinoissa Ankkalinna kuvataan nimenomaan tällaisena suhteellisen isona, noin kolmensadantuhannen asukkaan kaupunkina, on muitakin versioita nähty. Joissain tarinoissa Ankkalinnaa on kuvailtu jopa miljoonien asukkaiden suurmetropoliksi, joka on ollut täynnä pilvenpiirtäjiä ja sellaista, kuten New Yorkissa konsanaan. Joskus on myös väitetty Roopen omistavan 99% koko kaupungista, mutta tämä väite on mielestäni väärin, sillä asuuhan Ankkalinnassa miljardööri Kroisos Pennonen ja lukuisia muita ökyrikkaita ja hekin omostavat jokainen liikkeitä ja myymälöitä, sunmuuta. Roope toki omistaa kaupungin rakennuksista suurimman osan, muttei lähellekään 99 prosenttia. Koska olisihan se typerää, että jos Roope omistaisi 99% Ankkalinnasta, hän omistaisi lähes jokaisen ankkalinnalaisen talonkin. Kannatan siis versiota, jossa Ankkalinna on tavallinen about kolmensadantuhannen asukkaan kaupunki, eikä mikään saastuttava miljoonametropoli.
Ja älkää todellakaan luulko, etteikö tämä jatkuisi.
Bomber
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 648 -
03.07.2009 klo 00:24:45
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen ja kehittyminen
Ankkalinna on sarjakuvakaupunki, ja sen pitää olla tarpeeksi suuri, mielenkiintoinen ja värikäs ollakseen mahtavien ankkaseikkailuiden tapahtumapaikka ja urotöiden estradi. Seuraavassa tekstissä esittelen teille Ankkalinnan mahtavia ja suurensuuria nähtävyyksiä, jotka ovat toimineet monien tarinoiden alustoina. Osa nähtävyyksistä on jo juurtunut ankkamaailmaan lopullisesti, näistä mainittakoon Roope Ankan rahasäiliö, Julle Ankanpään patsas ja Ankkatori. Lisäksi kerron tässä maratonviestissäni myös kuuluisasta Paratiisitiestä sekä Ankkalinnan laajenemisesta ja historiasta.
Roope Ankan (engl. Scrooge McDuck) huikean suuri, lähinnä erilaisten valuuttojen säilömiseen tarkoitettu, joskus myös kotina pidetty massiivinen kolmen kuutioeekkerin kokoinen talo tai tila, tunnetaan Roope Ankan rahasäiliönä (engl. The Money Bin), tiettävästi koko Disney-maailman suurimpana rakennuksena.
Alkuaikoina, Carl Barksin (joka on myös luonut ja keksinyt kyseisen rakennuksen) kekseliäissä tarinoissa Roope usein muutti säiliön ulkomuotoa ja paikkaa saattaakseen rahansa silloin vielä pelottavankin Karhukoplan ulottumattomiin. Rahasäiliön muodonmuutokset nähtiin yleensä Barksin 10-sivuisissa hupailutarinoissa, joissa tämä suuri rakennus muuttui esimerkiksi suureksi metallipalloksi, jota Roope ohjaili kaukosäätimellä.
Niin tai näin, Roope Ankan rahasäiliö, kyljessään koko seinän kattavassa keltaiseksi maalatussa pallossa lukeva RA, on varmasti todella tärkeä rakennus koko Ankkalinnalle ja ankkasarjakuville. Lukemattomat sarjat ovat käynnistyneet sieltä ja melko usein voivat myös päättyä sinne. Rakennus sijaitsee Rahasäiliökukkulalla (engl. Killmotor Hill), joka on Ankkalinnalle ja sen kasvulle monella, myös historiallisella tavalla tärkeä paikka. Siellä sijaitsi Sir Francis Draken aikoihin Ankkalinnake, linnoitus, jota uudisasukkaat suojasivat niin intiaaneilta kuin espanjalaisiltakin, ja Roopen saavuttua Ankkalinnaan, silloiseen kyläpahaseen, vanha ja lahonnut linnake kaadettiin ja myöhemmin tilalle rakennettiin Rahasäiliö. Kerron lisää Ankkalinnan hienosta kasvuhistoriasta myöhemmin artikkelissani enemmän, nyt takaisin rahasäiliöön.
Rahasäiliön ulkonäkö vaihtelee oikeastaan koulukunnittain. Amerikkalaiset piirtäjä, muassaan luoja Barks ja Don Rosa, ovat aina suosineet rahasäiliön, ehkä hieman tylsempää, mutta alkuperäistä omanmaalaistaan versiota, joka on täysin suora kaikilta sivuiltaan kuutiona, ja se on tylsähkön harmaa. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, sen niin sanotussa julkisivussa on keltaisessa pallossa kirjaimet R ja A. Ne tarkoittavat tietenkin Roope Ankkaa, kaikkien aikojen rikkainta visukinttua. Lisäksi seinissä löytyy usein myös suuria keltaisia julisteita, joissa käsketään kääntymään tai häipymään pois, myös ”Hus”, on tuttu juliste rahasäiliön seinillä. Siinä on myös joka puolilla pienet mustat ikkunat, joista Roope voi tarkkailla tulijoita.
Italialaisilla piirtäjillä näkemys kolme kuutioeekkeriä kylmää kahisevaa sisältävästä säiliöstä on todella paljon erilainen, ja paljon rennompi. Rentouden huomaa jo selvästi rakennuksen kulmista ja seinien liitoskohdista, sekä sivuprofiilista. Rahasäiliön seinämät ovat elastisen letkeät, ja ne ovat todella pyöreät ja minun mielestäni paljon onnistuneemmat verrattuna amerikkalaisten tylsiin suoriin seiniin. Myös värit ovat täysin eri planeetoilta. Kirkkaansiniset seinämät ja punainen katto tuovat pehmeyttä rakennuksen ulkonäköön, sekin on paljon onnistuneempaa kuin toisen tyylikunnan. Lisäksi katolla on ihanan pyöreä kupu, jossa on jonkinlainen piikki päässä. Idea on otettu varmastikin Empire State Buildingista. Kaiken kaikkiaan mielestäni tämä versio on parempi kuin ylempänä mainittu, vaikka alkuperäisen nyt pitäisikin olla aina parempi.
On todella erikoista, että on piirtäjien näkemyseroja Roopen nukkumapaikasta. Joidenkin piirtäjien tarinoissa porho nukkuu omassa ökykartanossaan, joka on yleistä Ankronikka-sarjoissa. Niissä Roopen rahasäiliötä näkee kovin harvoin, hän oleskelee melkeinpä aina vain kartanossaan. Toiset piirtäjät kuvaavat Roopen nukkumaan omassa rakkaassa rahasäiliössään, jossa hänellä on muun muassa, joskus seteleillä täytetty tyyny ja kilisevä säkkirahasuihku sekä samantapainen hieno kylpy. Rahasäiliön sisustukseen Roope ei saiturina ole panostanut kovinkaan paljon, mutta on silti saanut siihen tutun ilmeen. Joka käytävässä ja paikassa lojuu ehkä jopa hieman vaarallisesti paljon rahasäkkejä, useimmat heistä hänen toimistossaan, jossa vain luotettavimmat työntekijät, eli Juuso ja neiti Näpsä, joskus myös uskollinen Säästöpää. Myös Juuso vaikuttaisi joissakin tarinoissa nukkuvan usein rahasäiliössä, en tiedä onko se tavanomaista hovimestareille, ainakin luulisin niin.
Pääsäiliön jälkeen sijaitsee Roopen oma, suurehko toimisto kirjoituspöydällä, jossa viestintälaitteita. Lisäksi toimisto on siis täynnä rahasäkkejä joka nurkassa. Tämän jälkeen tulee vastaan toimistohuone numero kaksi, jossa neiti Näpsä työskentelee. Tämä huone toimii usein myös Juuson lepopaikkana heti hänen oman huoneensa ja keittiön jälkeen. Tästä hieman kauempana sijaitsee joissakin tarinoissa tuntemattomampien työntekijöiden yhteinen, ehkä hieman vanhanaikainen toimisto ilman erillisiä työtiloja, jokaiselle on vain yksi pöytä. Usein myös pätkätyöläinen Aku työskentelee täällä kolikon kiillottamisen sijasta.
Rahasäiliö on siis kokonaisuudessaan todella vaihteleva paikka sisällöltään, työntekijöiltään ja huoneiltaan.
Joissakin tarinoissa esiintyy myös Roope Ankan mahtava aarrehuone, joka sisältää kaikkien sensaatiomaisten seikkailuiden aarteet. Roope säilyttää tässä muistoja ja historiaa huokuvassa salissaan niin bombastiumia, maailman arvokkainta ainetta, eräänlaisessa kylmäkassakaapissa, kuuluisaa hanhenmunahippua Klondikesta omalla kunniapaikallaan. Kaapeissa lojuu myös muita huikean arvokkaita esineitä, kuten raidallisen rubiinin (??). Ei saa unohtaa myöskään mahtavaa Tsingis Kaanin kruunua. Se on Roopelle mittaamattoman arvokas sali muistoineen hienoista seikkailuista ja niistä saaduista palkinnoista. Se on täytetty erilaisilla murtohälyttimillä ja jos mihinkään koskee, voi poliisi olla puolessa minuutissa rakennuksen ulkopuolella. Joskus myös ensilantti, aarteista tärkein, voi sijaita kyseisessä huoneessa.
Paratiisite ei ole aivan nimensä mukainen, jos rauhaa katsoo. Vähän väliä voi toiselta puolelta katua kuulua iso pamahdus tai todella äänekästä huutelua. Kaikki tietävät, että kyseessä ovat numerossa 13 asuva Aku ja hänen naapurissaan asuva Teppo Tulppu (engl. Neighbor J. Jones). Muuten katu on täysin tavallinen. On oikeastaan jopa perustettu pieni salainen Paratiisitien yhdistys, jossa muut kadun asukkaat pohtivat keinoja ainaiseen ja ärsyttävään sotimiseen ja kinailuun. Joidenkin lähteiden mukaan Aku asuu kadun päässä, ja saa lehtensä viimeiseksi. Akun, ankanpoikien ja Tulpun retaleen lisäksi kadulla asuu lähinnä rauhallisia pariskuntia. Outo asia on kuitenkin se, ettei Paratiisitiellä ole missään tapauksessa tai tarinassa asunut muita lapsia, vain vanhempia henkilöitä. Paratiisitie on siis melkein tavallinen rivitalokatu, jossa ei ole yhtään mitään erikoista.
Alkuaikoina Paratiisitie muuttui paljon Carl Barksin tarinoissa. Joissakin tarinoissa Paratiisitie oli aika harvaanasuttu, ja muita taloja ei paljoa näkynyt. Esimerkiksi tarinassa Vanha Kettu Roope-setä yrittää ostaa Tulpun ja Akun tontteja, koska visukinttu tietää niiden maaperässä sijaitsevan jotain arvokasta. Eräässä toisessa tarinassa Roope-setä yritti ostaa Akun tonttia, mutta Roopen tarjoama maksu ei tarjonnut Akulle. Silloin Roope yrittää vaikka minkälaista kikkaa saadakseen Aku taipumaan hänen kauppasummaansa. Kyseisessä tarinassa Roope rakennuttaa Paratiisitielle jopa puhallininstrumentti-tehtaan, ja testaa työläisineen trumpettejaan kohti Akun taloa. Lopulta Aku suostuu myymään talon yhden markan alempaan hintaan. Ei oikeastaan ole varmuutta, sijaitsiko kyseinen talo Paratiisitiellä.
Seuraavaksi siirryn Ankkalinnan mahtaviin monumentteihin ja maamerkkeihin, jotka rikastuttavat tuhansien tarinoiden maaperää hienosti. Olen maininnut jo aikaisemmin mahtavan Roope-sedän rahasäiliön, nyt käsittely vuorossa on Julle Ankanpään, Ankkalinnan maineikkaan perustajan ja pelastajan patsas (Statue of Cornelius Coot). Tässä kappaleessa tulemme myös sutjakasti siirtymään Ankkalinnan laajenemishistoriaan. Julle Ankanpään patsas on jokikiselle ankkalinnalaiselle erittäin tärkeä asia, joka kertoo Ankkalinnan syntyhistoriasta. Se seisoo jykevästi milloin milläkin kunniapaikalla tarinasta riippuen, mutta se on aina samannäköinen. Vanhanaikaiseen nahkatakkiin ja jonkinlaiseen korkeaan hattuun pukeutunut Julle tarjoaa silmät suljettuna hymy kasvoillaan kahdella ojennetulla kädellä maissintähkiä.
Tämä kyseinen teko pelasti Ankkalinnakkeen ja tulevan Ankkalinnan suurkaupungin espanjalaisilta valloittajilta; espanjalaiset valloittajat tuhosivat jo muureja tykeillään, kun pelkurimaiset ja luovuttamaan valmiit brittisotilaat Ankkalinnakkeessa lykkäsivät kyseisen rakennuksen omistuskäärön kauppoja tekemään tulleen vaeltaja Julle Ankanpään hyppysiin ja pakenivat. Julle oli epätoivoinen ylivoimaisten espanjalaisten rynniessä sisään. Hän kuitenkin keksi, miten espanjalaiset saisi karkotettua. Hän tarjosi vieraanvaraisen oloisesti espanjalaisille maissia. Juuri tämä kuva on ikuistettu hakkaamalla mahtavaan patsaaseen. Maisseista tuli paistettaessa poksahtelevia popcorneja, ja espanjalaiset pelästyivät kuollakseen poksahtelua ja pakenivat. Ankanpää teki Ankkalinnakkeesta metsämiesten vaihtokylän, ja pikkuhiljaa tämän vaihtokeskustan ympärille alkoi kehittyä pientä asutusta. Kun Julle Ankanpää kuoli ja hänen poikansa Kornelius jatkoi tehtävää, alkoi linnake pikkuhiljaa myös lahottua ja rapistua. Lopulta, Korneliuksen jälkeen Ankkalinnakkeen otti hetkellisesti haltuunsa pieni sudenpentujen ryhmä. Tällöin linnakkeen ympärillä oli muutamia maataloja ja peltoja, useimmat niistä maissipeltoja. Tämä kaikki tulee enimmikseen selville Don Rosan huikeassa tarinassa Hänen majesteettinsa Roope Ankka (His Majesty McDuck) vuodelta 1989.
Sitten tapahtui jotain odottamatonta, joka teki pienenpienestä kärpäsenläntistä kartalla suurkaupungin: Roope Ankka, maailman rikkain mies, saapui silloiseen kyläpahaseen. Rakennutettuaan rahasäiliönsä hän lupasi satoja uusia työpaikkoja kaikenkarvaisille työntekijöille, ja sehän kelpasi kaikille köyhille pariskunnilla ympäri osavaltiota, jotka asettuivat aloilleen lähelle kyseistä kukkulaa ja betonikuutiota. Ankkalinna kasvoi kasvamistaan Roope Ankan rikastuessa ja suurentaessaan tehtaitaan. Kahden suurmiehen, Julle Ankanpään ja Roope Ankan avulla on Ankkalinna suuri kaupunki meren rannalla, sitä voisi joissakin tarinoissa kutsua jopa metropoliksi. Kaikkialta löytyy suuria kävelykatuja ja ostoskeskuksia. Ankkalinnan koko kuitenkin vaihtelee todella suuresti.
Ankkalinna-nimen keksi Don Rosan mukaan sen perustaja Julle Ankanpää, joka nimesi metsävaihtokeskuksensa Duckburgiksi, eli Ankkalinnaksi. Itse nimen on alkuperäisesti keksinyt, kukapa muukaan kuin legenda Carl Barks, joka mainitsi kaupungin ensimmäisen kerran kyltissä.
Palataksemme takaisin Julle Ankanpään patsaaseen, sen koko on vaihdellut huimaavasti eri tarinoissa. Joissakin tarinoissa se on puolta suurempi kuin rahasäiliö, massiivinen rakennelma. Sellaisissa tarinoissa sen sisässä on myös Julle Ankanpään ystävät ry.n ylläpitämä suuri kirjasto, joka sijaitsee eräänlaisessa laatikossa, minkä päällä itse Jullen patsas seisoo. Tämä seikka tulee selville tarinassa Hänen majesteettinsa Roope Ankka. Joissakin toisissa tarinoissa Jullen patsas sijaitsee puistossa, ja ei ole reilua seitsemää metriä korkeampi. Minun mielestäni Jullen patsaan koko pitäisi olla näiden kahden väliltä, ei mitenkään suuruudenhullu muttei mikään onnettoman pienikään, jonka päälle voi helposti kiivetä.
Julle Ankanpään patsas oli pääosassa myös Roopen ja Junttapurin Maharadzan (Maharajah of Howduyustan) välisessä taistossa Maailman rikkain mies (Statuesque Spendthrifts) vuodelta 1952. Siinä Roope ei suostu kustantamaan Julle Ankanpään patsaan rakentamista, ja paikalle saapuu anteliaisuutensa takia maailman rikkaimmaksi väitetty Junttapurin maharadza. Roope raivostuu lehtimiesten väitöksestä ja pienehkön patsaan julkistamistilaisuudessa Roope paljastaa puskista myös oman Julle Ankanpään patsaansa, joka on metriä isompi. Tästä alkaa kahden kunnianhimoisen ja rikkaan miehen kilpajuoksu korkeammasta patsaasta. Taistelu jatkuu samanlaisena, kunnes miehet menevät liian pitkälle rakentaessaan jo kilometrin korkuisia patsaita. Suuri kuva, jossa lopputulos näytetään, on mielestäni todella hieno. Lopulta he alkavat tekemään taas normaalin kokoisia patsaita, mutta aivan ökymäisesti koristeltuna, ja itsensä näköisiä! Patsaskilpailusta on tullut jo kiinnostava puheenaihe ankkalinnalaisten keskuudessa. Lopulta molemmat paljastavat timantein, rubiinein, ja timantein varustetut platinaiset ja kultaiset patsaansa. Ensin julkistetaan maharadzan upea patsas, mutta kun on Roopen vuoro, on maassa vain rubiinein koristeltu silinteri. Pian maasta kuitenkin nousee upea, jopa kymmenen metriä korkea patsas, joka lyö jopa maharadzan ällikällä. Maharadza menee konkurssiin, ja Roope Ankka on näyttänyt kyntensä.
Jatquu
Ankkalinna on sarjakuvakaupunki, ja sen pitää olla tarpeeksi suuri, mielenkiintoinen ja värikäs ollakseen mahtavien ankkaseikkailuiden tapahtumapaikka ja urotöiden estradi. Seuraavassa tekstissä esittelen teille Ankkalinnan mahtavia ja suurensuuria nähtävyyksiä, jotka ovat toimineet monien tarinoiden alustoina. Osa nähtävyyksistä on jo juurtunut ankkamaailmaan lopullisesti, näistä mainittakoon Roope Ankan rahasäiliö, Julle Ankanpään patsas ja Ankkatori. Lisäksi kerron tässä maratonviestissäni myös kuuluisasta Paratiisitiestä sekä Ankkalinnan laajenemisesta ja historiasta.
Roope Ankan (engl. Scrooge McDuck) huikean suuri, lähinnä erilaisten valuuttojen säilömiseen tarkoitettu, joskus myös kotina pidetty massiivinen kolmen kuutioeekkerin kokoinen talo tai tila, tunnetaan Roope Ankan rahasäiliönä (engl. The Money Bin), tiettävästi koko Disney-maailman suurimpana rakennuksena.
Alkuaikoina, Carl Barksin (joka on myös luonut ja keksinyt kyseisen rakennuksen) kekseliäissä tarinoissa Roope usein muutti säiliön ulkomuotoa ja paikkaa saattaakseen rahansa silloin vielä pelottavankin Karhukoplan ulottumattomiin. Rahasäiliön muodonmuutokset nähtiin yleensä Barksin 10-sivuisissa hupailutarinoissa, joissa tämä suuri rakennus muuttui esimerkiksi suureksi metallipalloksi, jota Roope ohjaili kaukosäätimellä.
Niin tai näin, Roope Ankan rahasäiliö, kyljessään koko seinän kattavassa keltaiseksi maalatussa pallossa lukeva RA, on varmasti todella tärkeä rakennus koko Ankkalinnalle ja ankkasarjakuville. Lukemattomat sarjat ovat käynnistyneet sieltä ja melko usein voivat myös päättyä sinne. Rakennus sijaitsee Rahasäiliökukkulalla (engl. Killmotor Hill), joka on Ankkalinnalle ja sen kasvulle monella, myös historiallisella tavalla tärkeä paikka. Siellä sijaitsi Sir Francis Draken aikoihin Ankkalinnake, linnoitus, jota uudisasukkaat suojasivat niin intiaaneilta kuin espanjalaisiltakin, ja Roopen saavuttua Ankkalinnaan, silloiseen kyläpahaseen, vanha ja lahonnut linnake kaadettiin ja myöhemmin tilalle rakennettiin Rahasäiliö. Kerron lisää Ankkalinnan hienosta kasvuhistoriasta myöhemmin artikkelissani enemmän, nyt takaisin rahasäiliöön.
Rahasäiliön ulkonäkö vaihtelee oikeastaan koulukunnittain. Amerikkalaiset piirtäjä, muassaan luoja Barks ja Don Rosa, ovat aina suosineet rahasäiliön, ehkä hieman tylsempää, mutta alkuperäistä omanmaalaistaan versiota, joka on täysin suora kaikilta sivuiltaan kuutiona, ja se on tylsähkön harmaa. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, sen niin sanotussa julkisivussa on keltaisessa pallossa kirjaimet R ja A. Ne tarkoittavat tietenkin Roope Ankkaa, kaikkien aikojen rikkainta visukinttua. Lisäksi seinissä löytyy usein myös suuria keltaisia julisteita, joissa käsketään kääntymään tai häipymään pois, myös ”Hus”, on tuttu juliste rahasäiliön seinillä. Siinä on myös joka puolilla pienet mustat ikkunat, joista Roope voi tarkkailla tulijoita.
Italialaisilla piirtäjillä näkemys kolme kuutioeekkeriä kylmää kahisevaa sisältävästä säiliöstä on todella paljon erilainen, ja paljon rennompi. Rentouden huomaa jo selvästi rakennuksen kulmista ja seinien liitoskohdista, sekä sivuprofiilista. Rahasäiliön seinämät ovat elastisen letkeät, ja ne ovat todella pyöreät ja minun mielestäni paljon onnistuneemmat verrattuna amerikkalaisten tylsiin suoriin seiniin. Myös värit ovat täysin eri planeetoilta. Kirkkaansiniset seinämät ja punainen katto tuovat pehmeyttä rakennuksen ulkonäköön, sekin on paljon onnistuneempaa kuin toisen tyylikunnan. Lisäksi katolla on ihanan pyöreä kupu, jossa on jonkinlainen piikki päässä. Idea on otettu varmastikin Empire State Buildingista. Kaiken kaikkiaan mielestäni tämä versio on parempi kuin ylempänä mainittu, vaikka alkuperäisen nyt pitäisikin olla aina parempi.
On todella erikoista, että on piirtäjien näkemyseroja Roopen nukkumapaikasta. Joidenkin piirtäjien tarinoissa porho nukkuu omassa ökykartanossaan, joka on yleistä Ankronikka-sarjoissa. Niissä Roopen rahasäiliötä näkee kovin harvoin, hän oleskelee melkeinpä aina vain kartanossaan. Toiset piirtäjät kuvaavat Roopen nukkumaan omassa rakkaassa rahasäiliössään, jossa hänellä on muun muassa, joskus seteleillä täytetty tyyny ja kilisevä säkkirahasuihku sekä samantapainen hieno kylpy. Rahasäiliön sisustukseen Roope ei saiturina ole panostanut kovinkaan paljon, mutta on silti saanut siihen tutun ilmeen. Joka käytävässä ja paikassa lojuu ehkä jopa hieman vaarallisesti paljon rahasäkkejä, useimmat heistä hänen toimistossaan, jossa vain luotettavimmat työntekijät, eli Juuso ja neiti Näpsä, joskus myös uskollinen Säästöpää. Myös Juuso vaikuttaisi joissakin tarinoissa nukkuvan usein rahasäiliössä, en tiedä onko se tavanomaista hovimestareille, ainakin luulisin niin.
Pääsäiliön jälkeen sijaitsee Roopen oma, suurehko toimisto kirjoituspöydällä, jossa viestintälaitteita. Lisäksi toimisto on siis täynnä rahasäkkejä joka nurkassa. Tämän jälkeen tulee vastaan toimistohuone numero kaksi, jossa neiti Näpsä työskentelee. Tämä huone toimii usein myös Juuson lepopaikkana heti hänen oman huoneensa ja keittiön jälkeen. Tästä hieman kauempana sijaitsee joissakin tarinoissa tuntemattomampien työntekijöiden yhteinen, ehkä hieman vanhanaikainen toimisto ilman erillisiä työtiloja, jokaiselle on vain yksi pöytä. Usein myös pätkätyöläinen Aku työskentelee täällä kolikon kiillottamisen sijasta.
Rahasäiliö on siis kokonaisuudessaan todella vaihteleva paikka sisällöltään, työntekijöiltään ja huoneiltaan.
Joissakin tarinoissa esiintyy myös Roope Ankan mahtava aarrehuone, joka sisältää kaikkien sensaatiomaisten seikkailuiden aarteet. Roope säilyttää tässä muistoja ja historiaa huokuvassa salissaan niin bombastiumia, maailman arvokkainta ainetta, eräänlaisessa kylmäkassakaapissa, kuuluisaa hanhenmunahippua Klondikesta omalla kunniapaikallaan. Kaapeissa lojuu myös muita huikean arvokkaita esineitä, kuten raidallisen rubiinin (??). Ei saa unohtaa myöskään mahtavaa Tsingis Kaanin kruunua. Se on Roopelle mittaamattoman arvokas sali muistoineen hienoista seikkailuista ja niistä saaduista palkinnoista. Se on täytetty erilaisilla murtohälyttimillä ja jos mihinkään koskee, voi poliisi olla puolessa minuutissa rakennuksen ulkopuolella. Joskus myös ensilantti, aarteista tärkein, voi sijaita kyseisessä huoneessa.
Paratiisite ei ole aivan nimensä mukainen, jos rauhaa katsoo. Vähän väliä voi toiselta puolelta katua kuulua iso pamahdus tai todella äänekästä huutelua. Kaikki tietävät, että kyseessä ovat numerossa 13 asuva Aku ja hänen naapurissaan asuva Teppo Tulppu (engl. Neighbor J. Jones). Muuten katu on täysin tavallinen. On oikeastaan jopa perustettu pieni salainen Paratiisitien yhdistys, jossa muut kadun asukkaat pohtivat keinoja ainaiseen ja ärsyttävään sotimiseen ja kinailuun. Joidenkin lähteiden mukaan Aku asuu kadun päässä, ja saa lehtensä viimeiseksi. Akun, ankanpoikien ja Tulpun retaleen lisäksi kadulla asuu lähinnä rauhallisia pariskuntia. Outo asia on kuitenkin se, ettei Paratiisitiellä ole missään tapauksessa tai tarinassa asunut muita lapsia, vain vanhempia henkilöitä. Paratiisitie on siis melkein tavallinen rivitalokatu, jossa ei ole yhtään mitään erikoista.
Alkuaikoina Paratiisitie muuttui paljon Carl Barksin tarinoissa. Joissakin tarinoissa Paratiisitie oli aika harvaanasuttu, ja muita taloja ei paljoa näkynyt. Esimerkiksi tarinassa Vanha Kettu Roope-setä yrittää ostaa Tulpun ja Akun tontteja, koska visukinttu tietää niiden maaperässä sijaitsevan jotain arvokasta. Eräässä toisessa tarinassa Roope-setä yritti ostaa Akun tonttia, mutta Roopen tarjoama maksu ei tarjonnut Akulle. Silloin Roope yrittää vaikka minkälaista kikkaa saadakseen Aku taipumaan hänen kauppasummaansa. Kyseisessä tarinassa Roope rakennuttaa Paratiisitielle jopa puhallininstrumentti-tehtaan, ja testaa työläisineen trumpettejaan kohti Akun taloa. Lopulta Aku suostuu myymään talon yhden markan alempaan hintaan. Ei oikeastaan ole varmuutta, sijaitsiko kyseinen talo Paratiisitiellä.
Seuraavaksi siirryn Ankkalinnan mahtaviin monumentteihin ja maamerkkeihin, jotka rikastuttavat tuhansien tarinoiden maaperää hienosti. Olen maininnut jo aikaisemmin mahtavan Roope-sedän rahasäiliön, nyt käsittely vuorossa on Julle Ankanpään, Ankkalinnan maineikkaan perustajan ja pelastajan patsas (Statue of Cornelius Coot). Tässä kappaleessa tulemme myös sutjakasti siirtymään Ankkalinnan laajenemishistoriaan. Julle Ankanpään patsas on jokikiselle ankkalinnalaiselle erittäin tärkeä asia, joka kertoo Ankkalinnan syntyhistoriasta. Se seisoo jykevästi milloin milläkin kunniapaikalla tarinasta riippuen, mutta se on aina samannäköinen. Vanhanaikaiseen nahkatakkiin ja jonkinlaiseen korkeaan hattuun pukeutunut Julle tarjoaa silmät suljettuna hymy kasvoillaan kahdella ojennetulla kädellä maissintähkiä.
Tämä kyseinen teko pelasti Ankkalinnakkeen ja tulevan Ankkalinnan suurkaupungin espanjalaisilta valloittajilta; espanjalaiset valloittajat tuhosivat jo muureja tykeillään, kun pelkurimaiset ja luovuttamaan valmiit brittisotilaat Ankkalinnakkeessa lykkäsivät kyseisen rakennuksen omistuskäärön kauppoja tekemään tulleen vaeltaja Julle Ankanpään hyppysiin ja pakenivat. Julle oli epätoivoinen ylivoimaisten espanjalaisten rynniessä sisään. Hän kuitenkin keksi, miten espanjalaiset saisi karkotettua. Hän tarjosi vieraanvaraisen oloisesti espanjalaisille maissia. Juuri tämä kuva on ikuistettu hakkaamalla mahtavaan patsaaseen. Maisseista tuli paistettaessa poksahtelevia popcorneja, ja espanjalaiset pelästyivät kuollakseen poksahtelua ja pakenivat. Ankanpää teki Ankkalinnakkeesta metsämiesten vaihtokylän, ja pikkuhiljaa tämän vaihtokeskustan ympärille alkoi kehittyä pientä asutusta. Kun Julle Ankanpää kuoli ja hänen poikansa Kornelius jatkoi tehtävää, alkoi linnake pikkuhiljaa myös lahottua ja rapistua. Lopulta, Korneliuksen jälkeen Ankkalinnakkeen otti hetkellisesti haltuunsa pieni sudenpentujen ryhmä. Tällöin linnakkeen ympärillä oli muutamia maataloja ja peltoja, useimmat niistä maissipeltoja. Tämä kaikki tulee enimmikseen selville Don Rosan huikeassa tarinassa Hänen majesteettinsa Roope Ankka (His Majesty McDuck) vuodelta 1989.
Sitten tapahtui jotain odottamatonta, joka teki pienenpienestä kärpäsenläntistä kartalla suurkaupungin: Roope Ankka, maailman rikkain mies, saapui silloiseen kyläpahaseen. Rakennutettuaan rahasäiliönsä hän lupasi satoja uusia työpaikkoja kaikenkarvaisille työntekijöille, ja sehän kelpasi kaikille köyhille pariskunnilla ympäri osavaltiota, jotka asettuivat aloilleen lähelle kyseistä kukkulaa ja betonikuutiota. Ankkalinna kasvoi kasvamistaan Roope Ankan rikastuessa ja suurentaessaan tehtaitaan. Kahden suurmiehen, Julle Ankanpään ja Roope Ankan avulla on Ankkalinna suuri kaupunki meren rannalla, sitä voisi joissakin tarinoissa kutsua jopa metropoliksi. Kaikkialta löytyy suuria kävelykatuja ja ostoskeskuksia. Ankkalinnan koko kuitenkin vaihtelee todella suuresti.
Ankkalinna-nimen keksi Don Rosan mukaan sen perustaja Julle Ankanpää, joka nimesi metsävaihtokeskuksensa Duckburgiksi, eli Ankkalinnaksi. Itse nimen on alkuperäisesti keksinyt, kukapa muukaan kuin legenda Carl Barks, joka mainitsi kaupungin ensimmäisen kerran kyltissä.
Palataksemme takaisin Julle Ankanpään patsaaseen, sen koko on vaihdellut huimaavasti eri tarinoissa. Joissakin tarinoissa se on puolta suurempi kuin rahasäiliö, massiivinen rakennelma. Sellaisissa tarinoissa sen sisässä on myös Julle Ankanpään ystävät ry.n ylläpitämä suuri kirjasto, joka sijaitsee eräänlaisessa laatikossa, minkä päällä itse Jullen patsas seisoo. Tämä seikka tulee selville tarinassa Hänen majesteettinsa Roope Ankka. Joissakin toisissa tarinoissa Jullen patsas sijaitsee puistossa, ja ei ole reilua seitsemää metriä korkeampi. Minun mielestäni Jullen patsaan koko pitäisi olla näiden kahden väliltä, ei mitenkään suuruudenhullu muttei mikään onnettoman pienikään, jonka päälle voi helposti kiivetä.
Julle Ankanpään patsas oli pääosassa myös Roopen ja Junttapurin Maharadzan (Maharajah of Howduyustan) välisessä taistossa Maailman rikkain mies (Statuesque Spendthrifts) vuodelta 1952. Siinä Roope ei suostu kustantamaan Julle Ankanpään patsaan rakentamista, ja paikalle saapuu anteliaisuutensa takia maailman rikkaimmaksi väitetty Junttapurin maharadza. Roope raivostuu lehtimiesten väitöksestä ja pienehkön patsaan julkistamistilaisuudessa Roope paljastaa puskista myös oman Julle Ankanpään patsaansa, joka on metriä isompi. Tästä alkaa kahden kunnianhimoisen ja rikkaan miehen kilpajuoksu korkeammasta patsaasta. Taistelu jatkuu samanlaisena, kunnes miehet menevät liian pitkälle rakentaessaan jo kilometrin korkuisia patsaita. Suuri kuva, jossa lopputulos näytetään, on mielestäni todella hieno. Lopulta he alkavat tekemään taas normaalin kokoisia patsaita, mutta aivan ökymäisesti koristeltuna, ja itsensä näköisiä! Patsaskilpailusta on tullut jo kiinnostava puheenaihe ankkalinnalaisten keskuudessa. Lopulta molemmat paljastavat timantein, rubiinein, ja timantein varustetut platinaiset ja kultaiset patsaansa. Ensin julkistetaan maharadzan upea patsas, mutta kun on Roopen vuoro, on maassa vain rubiinein koristeltu silinteri. Pian maasta kuitenkin nousee upea, jopa kymmenen metriä korkea patsas, joka lyö jopa maharadzan ällikällä. Maharadza menee konkurssiin, ja Roope Ankka on näyttänyt kyntensä.
Jatquu
Hiidenkirnu
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 649 -
03.07.2009 klo 10:53:47
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Ankkalinnan kaupunki (englanniksi. Duckburg), jonka keksi Carl Barks. Ankkalinnan nimisenä kaupunki esiintyi ensimmäisenkerran vuonna 1944. Toki Ankkalinna on perustettu ennen tuota vuotta nimittäin Julle Ankanpää perusti Ankkalinnan, jonka hän osti Briteiltä kun nämä lähtivät pois maasta. Silloin vielä Ankkalinnake oli pystyssä, joka siis seisoi samalla paikalla kuin Roope Ankan rahasäiliö nykyään. Ankkalinnassa asuu aika paljon väkeä, mukana tietenkin tunnettu Ankan suku( tai ainakin tunnetuimmat suvusta) ja Mikki hiiri kumppaneideen (tosin eripuolilla Ankkalinnaa). Ankkalinna sijaitsee Calisotan osavaltiossa, joka on väännös Minnesotasta ja Californiasta.
Ankkalinna kuitenkaan ei olisi kuin pahainen maaseutu jollei siellä asuisi maailman rikkain Ankka Pankkiiri Roope Ankka. Roope maksaakin suurimmat verot kaupungissa ja sillä pitää Ankkalinnan hengissä. Vaikka Ankkalinnalaiset eivät sitä tajuakkaan niin Roope on tärkeä osa Ankkalinnan säilymisessä.
Ankkalinnan koko vaihtelee jonkun verran riippuen piirtäjän näkemyksestä. Jotkut voivat piirtää Ankkalinnan pienenä kylänä, mutta toiset taas piirtävät sen suurena mahti kaupunkina, jossa on isoja kerrostaloja ja toimistoja yms.
Paratiisitie on tunnetuin tie kaikkien Ankkalinnan teiden joukossa. Nimestä voisi päätellä, että paratiisitie on hyvin rauhallinen ja siellä on hienoja taloja, mutta näin ei kuitenkaan ole. Paratiisitiellä asuu vakituisesti Aku Ankka ja hänen siskonpoikiensa Tupun, Hupun ja Lupun lisäksi Heidän naapurissaan Teppo Tulppu. Aku ja Teppo kinastelevat usein milloin mistäkin. Joskus aihe voi olla Omenat, jotka kasvavat Tulpun puolella ja hän syö niitä, mutta omenoiden puu kuitenkin kasvaa Aku pihan puolella, joka ei anna Tulpun syödä hanen omenoitaan tai sitten Tulppu grillaa pihallaan ja savut tulevat Akun pihan puolelle ja Aku suuttuu. Näiden kinastelujen edetessä kummatkin terrorisoivat toisten pihoja ja taloja eli tekevät jäynöjä toisilleen joskus riidat päättyvät Ankkalinnansta karkoittamiseen ja putkaan, mutta joskus he saavat sovittua joko poikien avustuksella tai joidenkin muiden taholta. Akun ja Tulpun metekoista usein naapuritkin alkavat raivostua ja elämä paratiisitiellä ei tosiaan ole herkkua.
Ankkalinnan tunnettuja maamerkkejä on Roope Ankan rahasäiliö, Julle Ankanpään patsas, peikonhammas, nokanneula ja Ankkalinnake, joka on rakenettu uudelleen toiselle paikalle. Näistä ja muista tunnetuista maamerkeistä krron seuraavaksi
Ankkalinnan tunnetuimpana maamerkkinä voidaan pitää Roope Ankan rahasäiliötä. Roopen saavuttua silloin vielä maaseudun tapaiseen paikkaan siellä asui tunnetusti ainoastaan Mummo Ankka perheineen ja joitain muita maanviljelijöitä. Mummo omisti tuohon aikaan melko paljon Ankkalinnan tonteista ja möi ne myöhemmin Roopelle, joka pikku hiljaan rakennutti Ankkalinnaa samaan muotoon minkälaiseksi se nykyään nähdään. Roope rakennutti oman rahasäiliönsä rahoilleen tultuaan Ankkalinnaan. Tuolloin vielä rahasäiliö kukkulalla seisoi Ankkalinnake, mutta se oli jo hyvin ränsistynyt ja siellä oleili vain Sudenpennut johon myöhemmin Tupu, Hupu ja Lupu liittyvät. Rahasäiliön muoto vaihteli 1950-luvulla paljon. Aluksi se oli rakennus, jossa oli vain seinät ei kattoa eikä ovia saatikka ikkunoita. Rahat olivat kuitenkin piuripinnassa ja ainoa pääsy rahojen luokse oli tikapuut. Toinen nykyisestä enemmän poikkeava oli vuonna 1953 kun rahasäiliö oli pallonmuotoinen ja se oli alustalla, jossa oli jalat, mutta sen pystyi vierittämään helposti pois joten siitäkin luovuttiin lopulta. Viimein vuonna 1956 rahasäiliö sai nykyisen muotonsa, jonka väri tosin vaihtelee joissakin tarinoissa. Rahasäiliötä komistaa usein, joko RA, € tai $ merkki. On merkin paikalla kuitenkin nähty myös ruusu kun Roope oli ihastunut ruusuihin ja luopunut kaikista rahoistaan.
Seuraava tunnettu maamerkki on Ankkalinnan perustajan Julle Ankanpään patsas, jonka on lahjoittanut Roope Ankka. Roope ja Juntapurin Maharaza kilpailivat siintä kumpi rakentaa isomman Jullen kunniaksi hänen patsaansa. Lopulta Roope vei voiton tuossa tarinassa. Julle on perustanut Ankkalinnan ja siksi hänen patsas onkin keskustorilla paikalla jossa käy turisteja paljon. Julle pitää patsaassaan samoja vaatteita kuin niissä tarinoissa jossa hänet on nähty elävänä (Katso. Don Rosan parhaita kirjat-sarja.) Jullella on myös maissin tähkä jolla hän pelotti Espanjalaiset karkuun kun he yrittivät vallata Vankkalinnakkeen.
3 nähtävyys on pelle Pelottoman paja. Pellen pajassa syntyy Ankkalinnan keksintöjä kaikkien makuun. Jotkut laitteet voivat olla viallisia, mutta usein ne kuitenkin toimivat(jotenkin).
Nokanneula on myös tunnettu Ankkalinnan maamerkki. Nokanneula on Ankkalinnan korkein rakennus
Ankkalinna siis syntyminen alkoi siis Brittien Vankkalinnakkeesta, jonka Sir Francis Drake joukkioineen perusti tukikohdakseen Britit kuitenkin pakenivat sieltä piiritys tilanteessa ja linnoitus siirtyi Jullen omistukseen. Espanjalaisten säikähdettya Julle nimesi uudelleen Vankkalinnakkeen sen valtaamisen jälkeen Ankkalinnakkeeksi. Aika kuitenkin kului ja Julle kuoli ja hänen poikansa Kornelius Ankanpää sai haltuunsa Ankkalinnakkeen ja perusti Sudenpennut, joidenka tukikohdaksi Ankkalinnake tuli. Korneliuksen kuoltua Ankkalinnakkeen sai haltuunsa hänen poikansa Konrad Ankanpää ja suurimman osan Ankkalinnan maista sai haltuunsa Korneliuksen tytär Kaino-Vieno Ankka, joka tunnetaan nykyisin paremmin nimellä Mummo Ankka. Konrad kuitenkin möi Ankkalinnakkeen ja sen kukkulan Roope Ankalle vuonna 1887. Roope saapui Ankkalinnaan vuonna 1902 siskojensa Matildan ja Hortensia MacAnkan kanssa Skotlannista. Roope löysi Ankkalinnakkeelta Sudenpennut joiden joukossa oli Pelle Pelottoman isä Petteri Peloton. Roope hääti Sudenpennut pois ja purki silloin jo ränsistyneen Ankkalinnakkeen. Roope rakenutti sille paikalleen rahasäiliönsä vuonna 1902, joka on edelleen paikallaansa. Roope rakenutti Ankkalinnaa ostamalla Kaino-vienolta maita ja Ankkalinna alkoi kasvaa. Roopen sihteeri Neiti Näpsä (oikealta nimeltään. Sirkku Nenonila Näpsä) ilmestyi Ankkalinnaan vuonna 1909 kun Matilda ja Hortensia palkkasi tämän. Roopen kierreltyä vielä maailmaa tunnettu Ankkalinnalainen hahmo Aku Ankka syntyi ja Ankkalinna kasvoi siinä ajassa huimasti suureksi bisnes kaupungiksi minkä näköinen sen on nykyään joissakin tarinoissa.
Epäviralliset tulokset
1.Kirja 18 468 (WF)
2.Peetukka 14 620 (FRT)
3.Aku Vankka 11 943 (DuDu)
4.Bomber 11 478 (WF)
5.Akuhullu97 7 675 (TUS)
6.Hiidenkirnu 5 750 (TUS)
7.Akuankka 1313 5 721 (STR)
8.Frodo 5 537 (FRT)
9.Akkaridekkari 4 466 (DuDu)
10.Pullasorsa 3292 (KPw)
11.T@K@VIITTA 2 540 (TT)
12.Karhula 2 477 (KPw)
Ankkalinnan kaupunki (englanniksi. Duckburg), jonka keksi Carl Barks. Ankkalinnan nimisenä kaupunki esiintyi ensimmäisenkerran vuonna 1944. Toki Ankkalinna on perustettu ennen tuota vuotta nimittäin Julle Ankanpää perusti Ankkalinnan, jonka hän osti Briteiltä kun nämä lähtivät pois maasta. Silloin vielä Ankkalinnake oli pystyssä, joka siis seisoi samalla paikalla kuin Roope Ankan rahasäiliö nykyään. Ankkalinnassa asuu aika paljon väkeä, mukana tietenkin tunnettu Ankan suku( tai ainakin tunnetuimmat suvusta) ja Mikki hiiri kumppaneideen (tosin eripuolilla Ankkalinnaa). Ankkalinna sijaitsee Calisotan osavaltiossa, joka on väännös Minnesotasta ja Californiasta.
Ankkalinna kuitenkaan ei olisi kuin pahainen maaseutu jollei siellä asuisi maailman rikkain Ankka Pankkiiri Roope Ankka. Roope maksaakin suurimmat verot kaupungissa ja sillä pitää Ankkalinnan hengissä. Vaikka Ankkalinnalaiset eivät sitä tajuakkaan niin Roope on tärkeä osa Ankkalinnan säilymisessä.
Ankkalinnan koko vaihtelee jonkun verran riippuen piirtäjän näkemyksestä. Jotkut voivat piirtää Ankkalinnan pienenä kylänä, mutta toiset taas piirtävät sen suurena mahti kaupunkina, jossa on isoja kerrostaloja ja toimistoja yms.
Paratiisitie on tunnetuin tie kaikkien Ankkalinnan teiden joukossa. Nimestä voisi päätellä, että paratiisitie on hyvin rauhallinen ja siellä on hienoja taloja, mutta näin ei kuitenkaan ole. Paratiisitiellä asuu vakituisesti Aku Ankka ja hänen siskonpoikiensa Tupun, Hupun ja Lupun lisäksi Heidän naapurissaan Teppo Tulppu. Aku ja Teppo kinastelevat usein milloin mistäkin. Joskus aihe voi olla Omenat, jotka kasvavat Tulpun puolella ja hän syö niitä, mutta omenoiden puu kuitenkin kasvaa Aku pihan puolella, joka ei anna Tulpun syödä hanen omenoitaan tai sitten Tulppu grillaa pihallaan ja savut tulevat Akun pihan puolelle ja Aku suuttuu. Näiden kinastelujen edetessä kummatkin terrorisoivat toisten pihoja ja taloja eli tekevät jäynöjä toisilleen joskus riidat päättyvät Ankkalinnansta karkoittamiseen ja putkaan, mutta joskus he saavat sovittua joko poikien avustuksella tai joidenkin muiden taholta. Akun ja Tulpun metekoista usein naapuritkin alkavat raivostua ja elämä paratiisitiellä ei tosiaan ole herkkua.
Ankkalinnan tunnettuja maamerkkejä on Roope Ankan rahasäiliö, Julle Ankanpään patsas, peikonhammas, nokanneula ja Ankkalinnake, joka on rakenettu uudelleen toiselle paikalle. Näistä ja muista tunnetuista maamerkeistä krron seuraavaksi
Ankkalinnan tunnetuimpana maamerkkinä voidaan pitää Roope Ankan rahasäiliötä. Roopen saavuttua silloin vielä maaseudun tapaiseen paikkaan siellä asui tunnetusti ainoastaan Mummo Ankka perheineen ja joitain muita maanviljelijöitä. Mummo omisti tuohon aikaan melko paljon Ankkalinnan tonteista ja möi ne myöhemmin Roopelle, joka pikku hiljaan rakennutti Ankkalinnaa samaan muotoon minkälaiseksi se nykyään nähdään. Roope rakennutti oman rahasäiliönsä rahoilleen tultuaan Ankkalinnaan. Tuolloin vielä rahasäiliö kukkulalla seisoi Ankkalinnake, mutta se oli jo hyvin ränsistynyt ja siellä oleili vain Sudenpennut johon myöhemmin Tupu, Hupu ja Lupu liittyvät. Rahasäiliön muoto vaihteli 1950-luvulla paljon. Aluksi se oli rakennus, jossa oli vain seinät ei kattoa eikä ovia saatikka ikkunoita. Rahat olivat kuitenkin piuripinnassa ja ainoa pääsy rahojen luokse oli tikapuut. Toinen nykyisestä enemmän poikkeava oli vuonna 1953 kun rahasäiliö oli pallonmuotoinen ja se oli alustalla, jossa oli jalat, mutta sen pystyi vierittämään helposti pois joten siitäkin luovuttiin lopulta. Viimein vuonna 1956 rahasäiliö sai nykyisen muotonsa, jonka väri tosin vaihtelee joissakin tarinoissa. Rahasäiliötä komistaa usein, joko RA, € tai $ merkki. On merkin paikalla kuitenkin nähty myös ruusu kun Roope oli ihastunut ruusuihin ja luopunut kaikista rahoistaan.
Seuraava tunnettu maamerkki on Ankkalinnan perustajan Julle Ankanpään patsas, jonka on lahjoittanut Roope Ankka. Roope ja Juntapurin Maharaza kilpailivat siintä kumpi rakentaa isomman Jullen kunniaksi hänen patsaansa. Lopulta Roope vei voiton tuossa tarinassa. Julle on perustanut Ankkalinnan ja siksi hänen patsas onkin keskustorilla paikalla jossa käy turisteja paljon. Julle pitää patsaassaan samoja vaatteita kuin niissä tarinoissa jossa hänet on nähty elävänä (Katso. Don Rosan parhaita kirjat-sarja.) Jullella on myös maissin tähkä jolla hän pelotti Espanjalaiset karkuun kun he yrittivät vallata Vankkalinnakkeen.
3 nähtävyys on pelle Pelottoman paja. Pellen pajassa syntyy Ankkalinnan keksintöjä kaikkien makuun. Jotkut laitteet voivat olla viallisia, mutta usein ne kuitenkin toimivat(jotenkin).
Nokanneula on myös tunnettu Ankkalinnan maamerkki. Nokanneula on Ankkalinnan korkein rakennus
Ankkalinna siis syntyminen alkoi siis Brittien Vankkalinnakkeesta, jonka Sir Francis Drake joukkioineen perusti tukikohdakseen Britit kuitenkin pakenivat sieltä piiritys tilanteessa ja linnoitus siirtyi Jullen omistukseen. Espanjalaisten säikähdettya Julle nimesi uudelleen Vankkalinnakkeen sen valtaamisen jälkeen Ankkalinnakkeeksi. Aika kuitenkin kului ja Julle kuoli ja hänen poikansa Kornelius Ankanpää sai haltuunsa Ankkalinnakkeen ja perusti Sudenpennut, joidenka tukikohdaksi Ankkalinnake tuli. Korneliuksen kuoltua Ankkalinnakkeen sai haltuunsa hänen poikansa Konrad Ankanpää ja suurimman osan Ankkalinnan maista sai haltuunsa Korneliuksen tytär Kaino-Vieno Ankka, joka tunnetaan nykyisin paremmin nimellä Mummo Ankka. Konrad kuitenkin möi Ankkalinnakkeen ja sen kukkulan Roope Ankalle vuonna 1887. Roope saapui Ankkalinnaan vuonna 1902 siskojensa Matildan ja Hortensia MacAnkan kanssa Skotlannista. Roope löysi Ankkalinnakkeelta Sudenpennut joiden joukossa oli Pelle Pelottoman isä Petteri Peloton. Roope hääti Sudenpennut pois ja purki silloin jo ränsistyneen Ankkalinnakkeen. Roope rakenutti sille paikalleen rahasäiliönsä vuonna 1902, joka on edelleen paikallaansa. Roope rakenutti Ankkalinnaa ostamalla Kaino-vienolta maita ja Ankkalinna alkoi kasvaa. Roopen sihteeri Neiti Näpsä (oikealta nimeltään. Sirkku Nenonila Näpsä) ilmestyi Ankkalinnaan vuonna 1909 kun Matilda ja Hortensia palkkasi tämän. Roopen kierreltyä vielä maailmaa tunnettu Ankkalinnalainen hahmo Aku Ankka syntyi ja Ankkalinna kasvoi siinä ajassa huimasti suureksi bisnes kaupungiksi minkä näköinen sen on nykyään joissakin tarinoissa.
Epäviralliset tulokset
1.Kirja 18 468 (WF)
2.Peetukka 14 620 (FRT)
3.Aku Vankka 11 943 (DuDu)
4.Bomber 11 478 (WF)
5.Akuhullu97 7 675 (TUS)
6.Hiidenkirnu 5 750 (TUS)
7.Akuankka 1313 5 721 (STR)
8.Frodo 5 537 (FRT)
9.Akkaridekkari 4 466 (DuDu)
10.Pullasorsa 3292 (KPw)
11.T@K@VIITTA 2 540 (TT)
12.Karhula 2 477 (KPw)
Karhula
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 650 -
03.07.2009 klo 11:04:54
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan nähtävyydet/maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Ankkalinnassa on, niin kuin kuuluukin, paljon nähtävyyksiä. Tunnetuimpiin Ankkalinnan nähtävyyksiin kuuluvat varmasti Julle Ankanpään patsas sekä myös Roope Ankan rahasäiliö, jonka voi varmasti luetella Ankkalinnan nähtävyydeksi. Tunnettuihin nähtävyyksiin kuuluu myös Peikonhammas-vuori, jota ei kuitenkaan ole nähty tarinoissa kovin paljoa. Myös Ankkalinnan korkein rakennus, Nokanneula kuuluu mielestäni Ankkalinnan nähtävyyksiin.
Ankkalinnan kunniakansalainen Roope Ankka (englanniksi Scrooge McDuck), joka omistaa suuren osan koko Ankkalinnasta, on pystyttänyt monien tehtaiden ja kauppojen lisäksi myös Julle Ankanpään patsaan. Tavallisimmin Julle pitää käsissään maissintähkiä, jotka kerran pelastivat hänet vihollisen joukoilta.
Joissakin tarinoissa Ankanpään patsas on hajonnutkin, useimmiten Akun toilailun vuoksi. Patsas on kuitenkin joka kerta saatu priimakuntoon.
Roope Ankka on myös pystyttänyt oman rahasäiliönsä, joka on Julle Ankanpään patsaan rinnalla kaupungin tunnetuin nähtävyys, osittain sen vuoksi, että aikoinaan samalla paikalla, missä nyt seisoo suuri rahasäiliö, seisoi Vankkalinnake (Sir Francis Draken pystyttämä), jonka nimen Julle Ankanpää muutti sittemmin Ankkalinnakkeeksi, saatuaan linnakkeen haltuunsa. Yleensä rahasäiliön kylkeen on kirjoitettu RA kirjaimet, jotka tarkoittavat Roope Ankkaa, mutta joskus säiliön kyljessä on komeillut jonkin rahayksikön kuva.
Rahasäiliö on väriltään lähes kokoharmaa, mutta sen joka seinämällä komeilee keltainen ympyrä, joka kuvastaa kolikkoa.
Säiliölle on vaikea mennä ja joissakin tarinoissa Roope jopa lähettää Akulle ja pojille kartan, jota käyttämällä he eivät astu hän miinakentälleen tai muiden ansojen päälle.
Rahasäiliön rakennuspaikka on loistava, sillä se sijaitsee keskellä kaupunkia ja niinpä Roope voi kaukoputkensa avulla tarkkailla melkein koko Ankkalinnaa ikkunastaan. Monissa tarinoissa Roope katselee ikkunastaan kaukoputkella kohti Kroisos Pennosen pilvenpiirtäjää, tai sitten miten hänen sukulaisensa työskentelevät.
Myös Nokanneulan on rakentanut Roope Ankka. Nokanneula on Ankkalinnan korkein rakennus, jonka todistaa se, että sen huippu komeilee pilvien korkeudella. Kyseinen pilvenpiirtäjä ei kuitenkaan ole esiintynyt tietääkseni muissa tarinoissa kuin järkyttävän hauskassa Don Rosan tarinassa Nokanneulan tapaus.
Paratiisitie 13 on tullut lukijoille tutuksi sarjakuvissa Aku Ankan (englanniksi Donald Duck) talona. Aku ei kuitenkaan omista kyseistä taloa, vaan sen omistaa hänen enonsa Roope, jolle hän onkin velkaa niin paljon, ettei siitä ole tarkkaa määrää. Talossa on kaksi kerrosta, jossa yläkerrassa sijaitsee ainakin Tupun, Hupun ja Lupun (englanniksi Huey, Dewey and Louie) huoneet ja tietääkseni myös Akun huone. Alakerrassa taas sijaitsevat olohuone, keittiö ja peseytymistila.
Paratiisitiellä asuu myös Akun naapuri Teppo Tulppu (englanniksi Neighbor J. Jones), jonka kanssa Aku tappelee usein. He ovat myös kisailleet vuosien varrella monesti. Joissakin tarinoissa Akun naapurissa on asunut myös Antero Luiru, joka toimii samanlaisessa roolissa kuin Teppo Tulppukin: hän on Akun naapuri, joka tappelee ja kilpailee lähes kaikesta Akun kanssa.
Luirun ja Tulpun suurin ero on ehkä se, että Aku ja Teppo työskentelevät yhdessä hyvin harvoin yhdessä, kun taas Luiru voi työskennelle Akun kanssa pormestari Pösön käskystä ja Aku saattaa työskennellä Luirun kanssa ankanpoikien käskystä.
Ankkalinna on muuttunut ja kehittynyt paljon siitä, kun Roope, Don Rosan (s. 1951) mukaan, saapui Ankkalinnaan vuonna 1902 (Rosan aikajanan mukaan). Silloin Ankkalinna vaikutti vain maalaiskylältä, mutta Roopen saavuttua kaupunkiin, kaupungin kehittyminen ja teollisuus on lähtenyt nousuun. Asukkaat ovat lisääntyneet ja kaupunkiin on pystytetty monia hotelleja turisteille.
Jatkuu...
Ankkalinnassa on, niin kuin kuuluukin, paljon nähtävyyksiä. Tunnetuimpiin Ankkalinnan nähtävyyksiin kuuluvat varmasti Julle Ankanpään patsas sekä myös Roope Ankan rahasäiliö, jonka voi varmasti luetella Ankkalinnan nähtävyydeksi. Tunnettuihin nähtävyyksiin kuuluu myös Peikonhammas-vuori, jota ei kuitenkaan ole nähty tarinoissa kovin paljoa. Myös Ankkalinnan korkein rakennus, Nokanneula kuuluu mielestäni Ankkalinnan nähtävyyksiin.
Ankkalinnan kunniakansalainen Roope Ankka (englanniksi Scrooge McDuck), joka omistaa suuren osan koko Ankkalinnasta, on pystyttänyt monien tehtaiden ja kauppojen lisäksi myös Julle Ankanpään patsaan. Tavallisimmin Julle pitää käsissään maissintähkiä, jotka kerran pelastivat hänet vihollisen joukoilta.
Joissakin tarinoissa Ankanpään patsas on hajonnutkin, useimmiten Akun toilailun vuoksi. Patsas on kuitenkin joka kerta saatu priimakuntoon.
Roope Ankka on myös pystyttänyt oman rahasäiliönsä, joka on Julle Ankanpään patsaan rinnalla kaupungin tunnetuin nähtävyys, osittain sen vuoksi, että aikoinaan samalla paikalla, missä nyt seisoo suuri rahasäiliö, seisoi Vankkalinnake (Sir Francis Draken pystyttämä), jonka nimen Julle Ankanpää muutti sittemmin Ankkalinnakkeeksi, saatuaan linnakkeen haltuunsa. Yleensä rahasäiliön kylkeen on kirjoitettu RA kirjaimet, jotka tarkoittavat Roope Ankkaa, mutta joskus säiliön kyljessä on komeillut jonkin rahayksikön kuva.
Rahasäiliö on väriltään lähes kokoharmaa, mutta sen joka seinämällä komeilee keltainen ympyrä, joka kuvastaa kolikkoa.
Säiliölle on vaikea mennä ja joissakin tarinoissa Roope jopa lähettää Akulle ja pojille kartan, jota käyttämällä he eivät astu hän miinakentälleen tai muiden ansojen päälle.
Rahasäiliön rakennuspaikka on loistava, sillä se sijaitsee keskellä kaupunkia ja niinpä Roope voi kaukoputkensa avulla tarkkailla melkein koko Ankkalinnaa ikkunastaan. Monissa tarinoissa Roope katselee ikkunastaan kaukoputkella kohti Kroisos Pennosen pilvenpiirtäjää, tai sitten miten hänen sukulaisensa työskentelevät.
Myös Nokanneulan on rakentanut Roope Ankka. Nokanneula on Ankkalinnan korkein rakennus, jonka todistaa se, että sen huippu komeilee pilvien korkeudella. Kyseinen pilvenpiirtäjä ei kuitenkaan ole esiintynyt tietääkseni muissa tarinoissa kuin järkyttävän hauskassa Don Rosan tarinassa Nokanneulan tapaus.
Paratiisitie 13 on tullut lukijoille tutuksi sarjakuvissa Aku Ankan (englanniksi Donald Duck) talona. Aku ei kuitenkaan omista kyseistä taloa, vaan sen omistaa hänen enonsa Roope, jolle hän onkin velkaa niin paljon, ettei siitä ole tarkkaa määrää. Talossa on kaksi kerrosta, jossa yläkerrassa sijaitsee ainakin Tupun, Hupun ja Lupun (englanniksi Huey, Dewey and Louie) huoneet ja tietääkseni myös Akun huone. Alakerrassa taas sijaitsevat olohuone, keittiö ja peseytymistila.
Paratiisitiellä asuu myös Akun naapuri Teppo Tulppu (englanniksi Neighbor J. Jones), jonka kanssa Aku tappelee usein. He ovat myös kisailleet vuosien varrella monesti. Joissakin tarinoissa Akun naapurissa on asunut myös Antero Luiru, joka toimii samanlaisessa roolissa kuin Teppo Tulppukin: hän on Akun naapuri, joka tappelee ja kilpailee lähes kaikesta Akun kanssa.
Luirun ja Tulpun suurin ero on ehkä se, että Aku ja Teppo työskentelevät yhdessä hyvin harvoin yhdessä, kun taas Luiru voi työskennelle Akun kanssa pormestari Pösön käskystä ja Aku saattaa työskennellä Luirun kanssa ankanpoikien käskystä.
Ankkalinna on muuttunut ja kehittynyt paljon siitä, kun Roope, Don Rosan (s. 1951) mukaan, saapui Ankkalinnaan vuonna 1902 (Rosan aikajanan mukaan). Silloin Ankkalinna vaikutti vain maalaiskylältä, mutta Roopen saavuttua kaupunkiin, kaupungin kehittyminen ja teollisuus on lähtenyt nousuun. Asukkaat ovat lisääntyneet ja kaupunkiin on pystytetty monia hotelleja turisteille.
Jatkuu...
akkaridekkari
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 651 -
03.07.2009 klo 11:51:36
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Ankkalinna on kaupunki Pohjois-Amerikan länsirannikolla Yhdysvalloissa. Se sijaitsee lähellä San Franciscoa Calisotan osavaltion etelärajalla.
Ankkalinna on myös kuhiseva miljoonan asukkaan metropoli, ja tottahan toki siellä on myös nähtävyyksiä! Seuraavassa tekstissäni luennoin lähinnä niistä. Olen ottanut paljon faktoja itse tekemästäni 22-sivuisesta Ankkalinnan matkaoppaasta.
Ankkalinnassa on kaksi maamerkkiä ylitse muiden. Toinen niistä on kaupungin perustajan Julle Ankanpään valtava patsas, ja se vielä kuuluisampi lienee Roope Ankan rahasäiliö. Roope Ankan, joka omistaa 99,9 prosenttia Ankkalinnasta.
Roope Ankka saapui Ankkalinnaan vuonna 1902 ja asettui Ankkalinnakkeeseen, jonka olivat alun perin rakentaneet englantilaiset jo vuosisatoja sitten. Hän alkoi rakennuttaa paikalle rahoilleen rahasäiliötä, joka valmistui noin puolen vuoden kuluttua. Rahasäiliöön mahtuu kolme kuutioeekkeriä kylmää käteistä, ja Roope tosiaan säilyttää siellä leijonanosaa rahavaroistaan. Rahasäiliö on harmaa betonikuutio, joka sijaitsee Ankkalinnan keskustan liepeillä Rahasäiliökukkulan huipulla.
Rahasäiliö toimii joskus myös Roopen asuinpaikkana. Tämä on hyvinkin mahdollista, sillä miten Roope muuten olisi aina paikalla Karhukoplan tehdessä öisiä visiittejään Rahasäiliöön?
Rahasäiliö on tunnettu loistavista turvajärjestelyistään. Pihalla on valtava määrä erilaisia ansoja. Sisällä taasen voro voi joutua ties mihin happoaltaaseen.
Rahasäiliön kyljessä on yleensä joku seuraavista kuvioista: $ (dollarin merkki), € (euron merkki), tai RA (Roope Ankka). Omasta mielestäni jokainen näistä tuntuu vähän typerältä, miettikää nyt vähän, jos laittaisit talosi kylkeen nimikirjaimesi! Jos nyt jonkun valitsisin, niin ehkä tuon dollarin merkin. Ankkalinnahan sentään sijaitsee Yhdysvalloissa.
Roope Ankka on joskus aina muuttanut säiliönsä ulkomuotoa täysin, tai lisäillyt siihen kaikenlaisia turvalaitteita ja kaunistanut sitä, mutta yleensä kuitenkin rahasäiliö on vain tuo vanha kunnon betonikuutio.
Entäs Julle Ankanpään patsas? Sen on rakentanut myös Roope Ankka. Patsas on aivan valtava, joissakin tarinoissa jopa sadan metrin korkuinen. Se on samalla myös yksi Ankkalinnan korkeimmista rakennuksista. Patsas iskoistaa Julle Ankanpään toteuttamassa ovelaa jekkuaan, jolla hän huijasi Ankkalinnakkeen espanjalaisilta valloittajilta. Patsas on säiliön tavoin harmaa. Se lienee Ankkapuiston reunalla.
Ankkalinnassa on myös valtavasti muita maamerkkejä.
Kirkoista voisi mainita Notre Duckin. Se on valtava goottilaistyyliin rakennettu kristillinen kirkko, jossa pidetään sunnuntaiaamuisin jumalanpalveluksia. Notre Duck on rakennettu 1800- ja 1900-luvun vaihteessa, ilmeisesti Ankanpään suvun toimesta. Tarkkoja yksityiskohtia kirkon rakennusoperaatiosta ei ole, sillä lähes kaikki luonnokset ja piirustukset tuhottiin/tuhoutuivat erilaisten kommellusten seurauksena.
Ankanpään aukio on ehdoton mainittava. Sen etelälaidalla on Julle Ankanpään patsas, jonka takaa avautuu Ankkapuisto.
Aukion itälaidalla on myös viheralue, jota kutsutaan yleisesti Julle Ankanpään puistoksi.
Pohjoispuolella on eräs ankkatarinoissa erittäin yleisesti esiintyvä rakennus - Ankallismuseo. Museon suojissa komeilee kymmeniä merkittäviä taidemaalauksia ja veistoksia. Museossa on nähty jopa maailmankuulu taideteos Mamma Lisa.
Ankkalinnan länsipuolella avautuu meri, Ankkalahti. Sekin on eräänlainen nähtävyys.
Ankkalinnassa on myös eräs toinen kuuluisa aukio: Räpylätori. Sen reunalla komeilee itse Kaupungintalo. Räpylätori ei kuitenkaan varsinaisesti ole tori, vaan oikeastaan vain patsailla koristeltu liikenneympyrä.
Nyt olen esitellyt Ankkalinnan kuuluisimmat nähtävyydet (Roope Ankan rahasäiliö ja Julle Ankanpään patsas), pari kuuluisaa aukiota (Räpylätori ja Ankanpään aukio), tunnetuimman kirkon (Notre Duck) sekä museon (Ankallismuseo).
Tähän eivät kuitenkaan lopu nähtävyydet Ankkalinnasta. Vielä voisi mainita ainakin Nokanneulan, Ankkalinnan Stadionin, Ankkalinnan vahakabinetin, Miljardööriklubin, sekä Ankkaniemen majakan.
Nokanneula on Ankkalinnan korkein rakennus. Se nousee pilvien yläpuolelle, ja käsittää yli sata kerrosta. Nokanneulan ensimmäisissä noin kymmenessä kerrroksessa on asuntoja, ylemmät kerrokset käsittävät toimistoja ja muita yritystiloja.
Ankkalinnan Stadion on kuuluisa lukuisista urheilukisoistaan. Siellä käydään usein jalkapallo-otteluita, yleensä Hanhivaaran ja Ankkalinnan välillä. Kuitenkin myös muun muassa yleiurheilu on stadionille tuttua. Ankkalinnan Stadionilla on katsomopaikkoja yli 50 000.
Ankkalinnan vahakabinetissa on paljon vahaveistoksia ankkalinnalaisista. Jokaisesta pormestarista on omansa. Lisäksi jotkut asukkaat ovat saaneet patsaansa. Noin puolet veistoksista kuvaavat ei-ankkalinnalaisia, ja niissä nähdään maailman kuuluisimpia henkilöitä aina Napoleonista Carl Barksiin.
Miljardööriklubi on Ankkalinnan kerman kokoontumispaikka. Pohatat kokoontuvat sinne riitelemään ja ehkä tekemään jotain järkevääkin. Monet seikkailut ovat saaneet alkunsa Miljardööriklubilta.
Ankkaniemen majakka on vitivalkoinen majakka. Siinä ei sinänsä ole mitään kovin erikoista, mutta sitä tullaan silti ihailemaan matkojen päästä.
Majakka hallitsee olinpaikkaansa Ankkanimeä ja vartioi sitä, sekä laivoja.
Ammattikiipeilijä matkaa taatusti mielellään Peikonhampaalle. Peikonhammas on vuori keskustan lähistöllä. Korkeudeltaan se on noin tuhat metriä, mutta sen päälle on kuitenkin lähes mahdotonta kiivetä, vuoren jyrkkien rinteiden tähden.
Ainoastaan yksi mies on kiivennyt tuon korkean vuoren päälle, mutta hänkin on viettänyt siitä lähtien elämäänsä hoitokodissa.
Myös Roope ja Aku ovat kiivenneet Peikonhampaalle, mutta tämä oli vain unta.
Ankkalinnassa on myös paljon muutakin nähtävää. Koska kymmenet eri piirtäjät ympäri maailmaa tekevät omanlaisiaan tarinoita, niissä esiintyy vaihtelevan näköisiä rakennuksia.
Italialainen piirtäjä piirtää yleensä hiukan italialaismaisia taloja ja tapoja. Esimerkiksi Tuplanolla -sarjassa kahden vastakkaisilla puolilla katua olevien ikkunan väliin on ripustettu usein pyykkinaru. Tämä on tyypillinen tapa Välimeren seudulla.
Toisaalta, amerikkalaiset piirtäjät tuovat usein oman rakennustyylinsä piirteitä esiin.
Ankkalinnakin on siis kulttuurien sulatusuuni New Yorkin tavoin.
Paratiisitie tunnetaan ennen muuta Akun kotipaikkana. Aku asuu tien numerossa 13. Hänen naapurinsa Teppo Tulppu taas pitää majaansa naapurissa, todennäköisesti numerossa 11.
Akun ja Tulpun välille syntyy usein "pientä" närää. Riita saattaa lähteä aivan pikkuruisesta asiasta, mutta paisuu suuriin sfääreihin ja kestää ikuisuuksia.
Akun ja Tepon riidat tuppaavat myös olemaan melko äänekkäitä, ja siksi toiset naapurit hermostuvat niistä.
Usein heidän välisissä riidoissa on jouduttu kutsumaan poliisi paikalle, ja riitakumppanit ovat vierailleet putkassakin monesti.
On ihmetelty, miten Aku asuu rauhallisella omakotitaloalueella, mutta silti aivan Roopen rahasäiliön lähellä - joka taas on aivan keskustassa. Oma selitykseni on seuraavanlainen.
Roopen rahasäiliö sijaitsee aivan keskustan laitamilla. Sen vieressä avautuu rauhallinen omakotialue, joka on vanha, ja sitä ei saa hävittää. Tällä omakotialueella on myös Paratiisitie.
Kolmas aihe on Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen. Kuten on jo kertaalleen todettu, eri piirtäjät muuttavat aina vähän Ankkalinnaa, joten tämä asia on kuosissa.
Seuraavassa on lyhennelmä Ankkalinnan historiasta.
1500-luvun lopulla englantilainen tutkimusmatkailija/merimies/brittisankari/poliitikko/roisto/merirosvo (englantilaiset ovat hulluja!) matkasi pitkin Amerikan itärannikkoa. Hän rantautui pienen joen varrelle ja perusti sen vieressä kohoavalle kukkulalle Vankkalinnakkeen. Britit puolustivat etuvartioasemaa tiukasti.
1800-luvun alkupuoliskolla espanjalaiset olivat kuitenkin valloittaneet runsaasti alueita Pohjois-Amerikasta, ja kun heidän mahtava armeijansa hyökkäsi Vankkalinnakkeeseen, brittijoukot joutuivat perääntymään. Linnaketta jäi puolustamaan ainoastaan kauppamies Julle Ankanpää. Ovelilla keinoillaan Ankanpää karkotti espanjalaiset ja sai näin ollen Vankkalinnakkeen itselleen. Hän vaihtoi nimen Ankkalinnakkeeksi ja perusti Ankkalinnan. Sinne saapui vähitellen metsämiehiä ja muita ihmisiä, mutta Ankkalinna pysyi silti pienenä kylänä, kunnes Roope Ankka muutti sinne. Tämä raharuhtinas perusti itselleen Ankkalinnakkeen paikalle Rahasäiliön ja alkoi kasvattaa Ankkalinnasta metropolia.
Yhteenveto tekstistä: Ankkalinna on suurkaupunki ja siellä on myös paljon nähtävyyksiä ja maamerkkejä. Tunnetuimmat maamerkit ovat Rahasäiliö, sekä Julle Ankanpään patsas. Julle Ankanpään patsas kuvaa Ankkalinnan perustajaa Julle Ankanpäätä, joka aikoinaan perusti Ankkalinnakkeen nykyiselle Rahasäliökukkulalle. Muita ankkalinnalaisia nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Ankallismuseo ja Notre Duckin kirkko.
(Jatkuu...)
Tämä on ehkä viimeinen versio. Saa nähdä, riittäkö pisteille.
Ankkalinna on kaupunki Pohjois-Amerikan länsirannikolla Yhdysvalloissa. Se sijaitsee lähellä San Franciscoa Calisotan osavaltion etelärajalla.
Ankkalinna on myös kuhiseva miljoonan asukkaan metropoli, ja tottahan toki siellä on myös nähtävyyksiä! Seuraavassa tekstissäni luennoin lähinnä niistä. Olen ottanut paljon faktoja itse tekemästäni 22-sivuisesta Ankkalinnan matkaoppaasta.
Ankkalinnassa on kaksi maamerkkiä ylitse muiden. Toinen niistä on kaupungin perustajan Julle Ankanpään valtava patsas, ja se vielä kuuluisampi lienee Roope Ankan rahasäiliö. Roope Ankan, joka omistaa 99,9 prosenttia Ankkalinnasta.
Roope Ankka saapui Ankkalinnaan vuonna 1902 ja asettui Ankkalinnakkeeseen, jonka olivat alun perin rakentaneet englantilaiset jo vuosisatoja sitten. Hän alkoi rakennuttaa paikalle rahoilleen rahasäiliötä, joka valmistui noin puolen vuoden kuluttua. Rahasäiliöön mahtuu kolme kuutioeekkeriä kylmää käteistä, ja Roope tosiaan säilyttää siellä leijonanosaa rahavaroistaan. Rahasäiliö on harmaa betonikuutio, joka sijaitsee Ankkalinnan keskustan liepeillä Rahasäiliökukkulan huipulla.
Rahasäiliö toimii joskus myös Roopen asuinpaikkana. Tämä on hyvinkin mahdollista, sillä miten Roope muuten olisi aina paikalla Karhukoplan tehdessä öisiä visiittejään Rahasäiliöön?
Rahasäiliö on tunnettu loistavista turvajärjestelyistään. Pihalla on valtava määrä erilaisia ansoja. Sisällä taasen voro voi joutua ties mihin happoaltaaseen.
Rahasäiliön kyljessä on yleensä joku seuraavista kuvioista: $ (dollarin merkki), € (euron merkki), tai RA (Roope Ankka). Omasta mielestäni jokainen näistä tuntuu vähän typerältä, miettikää nyt vähän, jos laittaisit talosi kylkeen nimikirjaimesi! Jos nyt jonkun valitsisin, niin ehkä tuon dollarin merkin. Ankkalinnahan sentään sijaitsee Yhdysvalloissa.
Roope Ankka on joskus aina muuttanut säiliönsä ulkomuotoa täysin, tai lisäillyt siihen kaikenlaisia turvalaitteita ja kaunistanut sitä, mutta yleensä kuitenkin rahasäiliö on vain tuo vanha kunnon betonikuutio.
Entäs Julle Ankanpään patsas? Sen on rakentanut myös Roope Ankka. Patsas on aivan valtava, joissakin tarinoissa jopa sadan metrin korkuinen. Se on samalla myös yksi Ankkalinnan korkeimmista rakennuksista. Patsas iskoistaa Julle Ankanpään toteuttamassa ovelaa jekkuaan, jolla hän huijasi Ankkalinnakkeen espanjalaisilta valloittajilta. Patsas on säiliön tavoin harmaa. Se lienee Ankkapuiston reunalla.
Ankkalinnassa on myös valtavasti muita maamerkkejä.
Kirkoista voisi mainita Notre Duckin. Se on valtava goottilaistyyliin rakennettu kristillinen kirkko, jossa pidetään sunnuntaiaamuisin jumalanpalveluksia. Notre Duck on rakennettu 1800- ja 1900-luvun vaihteessa, ilmeisesti Ankanpään suvun toimesta. Tarkkoja yksityiskohtia kirkon rakennusoperaatiosta ei ole, sillä lähes kaikki luonnokset ja piirustukset tuhottiin/tuhoutuivat erilaisten kommellusten seurauksena.
Ankanpään aukio on ehdoton mainittava. Sen etelälaidalla on Julle Ankanpään patsas, jonka takaa avautuu Ankkapuisto.
Aukion itälaidalla on myös viheralue, jota kutsutaan yleisesti Julle Ankanpään puistoksi.
Pohjoispuolella on eräs ankkatarinoissa erittäin yleisesti esiintyvä rakennus - Ankallismuseo. Museon suojissa komeilee kymmeniä merkittäviä taidemaalauksia ja veistoksia. Museossa on nähty jopa maailmankuulu taideteos Mamma Lisa.
Ankkalinnan länsipuolella avautuu meri, Ankkalahti. Sekin on eräänlainen nähtävyys.
Ankkalinnassa on myös eräs toinen kuuluisa aukio: Räpylätori. Sen reunalla komeilee itse Kaupungintalo. Räpylätori ei kuitenkaan varsinaisesti ole tori, vaan oikeastaan vain patsailla koristeltu liikenneympyrä.
Nyt olen esitellyt Ankkalinnan kuuluisimmat nähtävyydet (Roope Ankan rahasäiliö ja Julle Ankanpään patsas), pari kuuluisaa aukiota (Räpylätori ja Ankanpään aukio), tunnetuimman kirkon (Notre Duck) sekä museon (Ankallismuseo).
Tähän eivät kuitenkaan lopu nähtävyydet Ankkalinnasta. Vielä voisi mainita ainakin Nokanneulan, Ankkalinnan Stadionin, Ankkalinnan vahakabinetin, Miljardööriklubin, sekä Ankkaniemen majakan.
Nokanneula on Ankkalinnan korkein rakennus. Se nousee pilvien yläpuolelle, ja käsittää yli sata kerrosta. Nokanneulan ensimmäisissä noin kymmenessä kerrroksessa on asuntoja, ylemmät kerrokset käsittävät toimistoja ja muita yritystiloja.
Ankkalinnan Stadion on kuuluisa lukuisista urheilukisoistaan. Siellä käydään usein jalkapallo-otteluita, yleensä Hanhivaaran ja Ankkalinnan välillä. Kuitenkin myös muun muassa yleiurheilu on stadionille tuttua. Ankkalinnan Stadionilla on katsomopaikkoja yli 50 000.
Ankkalinnan vahakabinetissa on paljon vahaveistoksia ankkalinnalaisista. Jokaisesta pormestarista on omansa. Lisäksi jotkut asukkaat ovat saaneet patsaansa. Noin puolet veistoksista kuvaavat ei-ankkalinnalaisia, ja niissä nähdään maailman kuuluisimpia henkilöitä aina Napoleonista Carl Barksiin.
Miljardööriklubi on Ankkalinnan kerman kokoontumispaikka. Pohatat kokoontuvat sinne riitelemään ja ehkä tekemään jotain järkevääkin. Monet seikkailut ovat saaneet alkunsa Miljardööriklubilta.
Ankkaniemen majakka on vitivalkoinen majakka. Siinä ei sinänsä ole mitään kovin erikoista, mutta sitä tullaan silti ihailemaan matkojen päästä.
Majakka hallitsee olinpaikkaansa Ankkanimeä ja vartioi sitä, sekä laivoja.
Ammattikiipeilijä matkaa taatusti mielellään Peikonhampaalle. Peikonhammas on vuori keskustan lähistöllä. Korkeudeltaan se on noin tuhat metriä, mutta sen päälle on kuitenkin lähes mahdotonta kiivetä, vuoren jyrkkien rinteiden tähden.
Ainoastaan yksi mies on kiivennyt tuon korkean vuoren päälle, mutta hänkin on viettänyt siitä lähtien elämäänsä hoitokodissa.
Myös Roope ja Aku ovat kiivenneet Peikonhampaalle, mutta tämä oli vain unta.
Ankkalinnassa on myös paljon muutakin nähtävää. Koska kymmenet eri piirtäjät ympäri maailmaa tekevät omanlaisiaan tarinoita, niissä esiintyy vaihtelevan näköisiä rakennuksia.
Italialainen piirtäjä piirtää yleensä hiukan italialaismaisia taloja ja tapoja. Esimerkiksi Tuplanolla -sarjassa kahden vastakkaisilla puolilla katua olevien ikkunan väliin on ripustettu usein pyykkinaru. Tämä on tyypillinen tapa Välimeren seudulla.
Toisaalta, amerikkalaiset piirtäjät tuovat usein oman rakennustyylinsä piirteitä esiin.
Ankkalinnakin on siis kulttuurien sulatusuuni New Yorkin tavoin.
Paratiisitie tunnetaan ennen muuta Akun kotipaikkana. Aku asuu tien numerossa 13. Hänen naapurinsa Teppo Tulppu taas pitää majaansa naapurissa, todennäköisesti numerossa 11.
Akun ja Tulpun välille syntyy usein "pientä" närää. Riita saattaa lähteä aivan pikkuruisesta asiasta, mutta paisuu suuriin sfääreihin ja kestää ikuisuuksia.
Akun ja Tepon riidat tuppaavat myös olemaan melko äänekkäitä, ja siksi toiset naapurit hermostuvat niistä.
Usein heidän välisissä riidoissa on jouduttu kutsumaan poliisi paikalle, ja riitakumppanit ovat vierailleet putkassakin monesti.
On ihmetelty, miten Aku asuu rauhallisella omakotitaloalueella, mutta silti aivan Roopen rahasäiliön lähellä - joka taas on aivan keskustassa. Oma selitykseni on seuraavanlainen.
Roopen rahasäiliö sijaitsee aivan keskustan laitamilla. Sen vieressä avautuu rauhallinen omakotialue, joka on vanha, ja sitä ei saa hävittää. Tällä omakotialueella on myös Paratiisitie.
Kolmas aihe on Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen. Kuten on jo kertaalleen todettu, eri piirtäjät muuttavat aina vähän Ankkalinnaa, joten tämä asia on kuosissa.
Seuraavassa on lyhennelmä Ankkalinnan historiasta.
1500-luvun lopulla englantilainen tutkimusmatkailija/merimies/brittisankari/poliitikko/roisto/merirosvo (englantilaiset ovat hulluja!) matkasi pitkin Amerikan itärannikkoa. Hän rantautui pienen joen varrelle ja perusti sen vieressä kohoavalle kukkulalle Vankkalinnakkeen. Britit puolustivat etuvartioasemaa tiukasti.
1800-luvun alkupuoliskolla espanjalaiset olivat kuitenkin valloittaneet runsaasti alueita Pohjois-Amerikasta, ja kun heidän mahtava armeijansa hyökkäsi Vankkalinnakkeeseen, brittijoukot joutuivat perääntymään. Linnaketta jäi puolustamaan ainoastaan kauppamies Julle Ankanpää. Ovelilla keinoillaan Ankanpää karkotti espanjalaiset ja sai näin ollen Vankkalinnakkeen itselleen. Hän vaihtoi nimen Ankkalinnakkeeksi ja perusti Ankkalinnan. Sinne saapui vähitellen metsämiehiä ja muita ihmisiä, mutta Ankkalinna pysyi silti pienenä kylänä, kunnes Roope Ankka muutti sinne. Tämä raharuhtinas perusti itselleen Ankkalinnakkeen paikalle Rahasäiliön ja alkoi kasvattaa Ankkalinnasta metropolia.
Yhteenveto tekstistä: Ankkalinna on suurkaupunki ja siellä on myös paljon nähtävyyksiä ja maamerkkejä. Tunnetuimmat maamerkit ovat Rahasäiliö, sekä Julle Ankanpään patsas. Julle Ankanpään patsas kuvaa Ankkalinnan perustajaa Julle Ankanpäätä, joka aikoinaan perusti Ankkalinnakkeen nykyiselle Rahasäliökukkulalle. Muita ankkalinnalaisia nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Ankallismuseo ja Notre Duckin kirkko.
(Jatkuu...)
Tämä on ehkä viimeinen versio. Saa nähdä, riittäkö pisteille.
Frodo
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 652 -
03.07.2009 klo 12:50:47
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
"Pidän noista Carl Barksin suunnittelemista rakennuksista, mutten kovinkaan Don Rosan niihin tekemistä laajennuksista" sanottiin eräässä Aku Ankan synttärionnittelusarjiksessa.
Ankkalinna on suuri metropoli Calisotan osavaltiossa, joka sijaitsee suunnilleen Yhdysvaltain toisen yyn paikkeilla. Kuten kaikki suuret kaupungit, Ankkalinna omaa sille tunnusomaisia rakennuksia, kuten Roope Ankan rahasäiliön tai Ankkalinnan perustajan, Julle Ankanpään patsaan. Ankkalinnassa on myös historiallisia rakennuksia, sekä aivan moderneinta avaruusaikaa edustavia kyhäelmiä, kuten vaikkapa Kroisos Pennosen pytinki.
Ankkalinna perustettiin nykyisen Roopen rahasäiliön paikalle, jossa silloin sijaitsi vielä Sir Francis Draken rakennuttama linnake, Vankkalinna, jonka tehtävänä oli suojella piskuista kauppa-asemaa Tyynen valtameren rannalla. Pikkuinen kauppa-asema alkoi kasvaa, ja siitä muodostui pieni Ankkalinnan kylä, jonne nuorena Roope Ankkakin saapui. Roopen perustettua sinne yrityksiä ja kauppoja, alkoi Ankkalinnan kukoistuminen ja siitä muodostukin kaupunkin, joka nykyään on suurkaupunki pilvenpiirtäjineen ja mahtavine rakennuksineen. Ankkalinnan ankkojen asuinpaikaksi laittoi ensikerran Carl Barks, muistaakseni vuonna 1944. Englanniksi Ankkalinna kantaa nimeä Duckburg.
Ankkalinnan luonto ja ympäristö on todella moninaista, sillä Ankkalinna on meren rannalla ja sen läpi kulkee Ankkajoki, tai joki, milloin milläkin nimellä. Löytyy metsää sen laitamilta, vuoria, joista kuuluisin Peikonhammas. Lisäksi joissain tarinoissa Ankkalinnan laitamilta löytyy myös aavikkoa ja erämaata. Ankkalinnan luonnon uhkana nähdään hyvin usein Roope, joka yrittää hyödyntää niitä jollakin tavalla, usein kuitenkin esimerkiksi Sudenpennut ja muut ympäristöstä välittävät panevat kapuloita rattaisiin. Hyvä näin, sillä näin Ankkalinnan luonto säilyy moninaisena ja kiehtovana.
Kuten jo sanoin, on Roope Ankan rahasäiliö on yksi, ellei jopa merkittävin rakennus Ankkalinnassa. Tuo iso harmaa tai sinisen, keltaisen ja punaisen värinen betonikuutio, on noussut maineeseen ympäri maailmaa. Yleensä tuon rakennuksen etuseinässä olevassa keltaisessa ympyrässä näkyy joko kirjaimet RA, Roope Ankan nimikirjaimet, euron merkki (€) tai dollarin merkki ($). Rahasäiliö ei suinkaan aina ole samannäköinen, vaan se on aikojen saatossa myös muuttanut ulkonäköään. Joissain tarinoissa se on ollut hieman enemmän talolta näyttävä rakennus aivan kadun vieressä, kuitenkin yleensä se sijaitsee kukkulan päällä. Rahasäiliötä on myös muokattu useasti, jotta sitä ei olisi helppo ryövätä. Siksi rahasäiliö on joskus ollut iso jättimäinen pallo, iso säästöpossu, pyramidi ja akvaario. Tosin yleensä uudessa parannellussa rahasäiliössä on aina ollut jokin vika, ja on palattu vanhaan rahasäiliöön. Rahasäiliölle on etsitty myös eräässä Carl Barksin sarjassa uutta paikkaa, sillä rahasäiliön kukkulan läpi piti rakentaa moottoritie. Tarinassa Roope laittoi isot rahat rahasäiliön siirtämiseen, ja se nähtiinkiin esimerkiksi syvässä rotkossa ja vuoren huipulla Ankkalinnan laitamilla. Kuitenkaan tarinassa ei kerrottu, rakennettiinko moottoritietä kukkulan läpi. Roopen rahasäiliön pohjapiirrustukset on laatinut Don Rosa, ja ne nähtiinkiin vuonna 2001 Aku Ankassa. Pohjapiirros valotti huomattavasti rakennuksen huoneiden sijaintia, ja ylipäätänsä minkälaisia huoneita rahasäiliö pitää sisuksissaan. Keskuksena rakennuksessa on itse raha-allas, tai miksi sitä nyt kuitsuisikaan, jonka keskeltä kohoaa syvyyskeppi, josta Roope voi tarkkailla rahojensa syvyyttä, sen reunalla on myös parveke, josta laskeutuu tikkaat alas rahoille. Parvekkeella on myös ponnahduslauta, jolta Roope hyppelehtii uimaan kolikoihinsa. Don Rosa on myös piirtänyt Roopen makuuhuoneesta liukumäen suoraan rahaholviin. ja sen reunalla, yhdelle seinustalle on rakennettu kaikki toimistotilat ynnä muut huoneet, kuten Roopen makuuhuone, keittiö, trofeehuone, jossa Roope säilyttää rakkaita muistoesineitään ja vallanmerkkejään,sekä muut huoneet. Roope ei kuitenkaan säilytä kaikkia rahojaan itse rahaholvissa, vaan kolikoita, setelinippuja ja rahasäkkejä lojuu ympäri toimistoja. Säiliössä on myös erinäisiä pienempiä kassakaappeja.
Rahasäiliö sijaitsee, kuten kerroinkin, yleensä Rahasäiliönkukkulalla, joka on täysin ansoitettu, niin miinoilla, kuin mekaanisilla käsilläkin. Monenlaisia kylttejäkin Roope on pystyttänyt tiluksilleen, yleensä niissä lukee vain "Pois!" tai "Hus!!" Myös Roopen toimistosta löytyy salaluukku, josta Roope häätää niin verokarhuja, kuin Akuakin.
Roopen kukkula on ollut hetkenäisesti jopa oma valtionsa, Roopen tutkittua vanhoja valtakirjoja.
Ankkalinnan kuuluisassa puistossa, sijaitsee toinen merkittävä monumentti, Julle Ankanpään patsas, jonka Junttapurin maharadza rakennutti Ankkalinnalaisille. Patsas on tehty kai harmaasta kivestä tai jostain muusta sen tapaisesta, ja se esittää Ankkalinnan perustajaa Julle Ankanpäätä pitelemässä maissintähkiä käsissään. Tarinassa jossa se aivan ensikertaa esiintyi, oli se huomattavasti pienempi, kuin nykyään se suuremmassa osassa tarinoista on. Joskus sen jalustassa on ollut kirjasto, ja jalustakin on ollut yhtä korkea, kuin rahasäiliö. Julle Ankanpään patsa on Ankkalinnan vastine New Yorkin Vapaudenpatsaalle. Yleensä Jullen patsas sijaitsee jossakin puistossa, kuten Ankkapuistossa, tai jossain muussa puistossa, riippuen piirtäjästä ja käsikirjoittajasta. Julle Ankanpään patsaan on keksinyt Carl Barks, ja hänen sarjassaan se nähtiinkin ensimmäisen kerran. Tällöin Roopella ja Junttapurin maharadzalla oli kilpailu, kumpi saa tehtyä hienomman ja arvokkaamman patsaan.
Ankkalinnassa on siis myös puistoja, kuten kaikissa isoissa kaupungeissa on tapana. Kuuluisin on varmaankin ankkapuisto, jossa vietetään piknikejä, tai muuten vai oleillaan. Sieltä löytää pienen lammen, puron sekä suihkulähteitä. Puiston penkeiltä Roope yleensä etsii jo luettuja lehtiä, joita ihmiset ovat sinne jättäneet.
Räpylätori sijaitsee aika lailla keskellä kaupunkia, kaupungintalon edustalla. Myös Räpylätori on suosittu paikka, sillä siellä vietetän niin joulutapahtumia, kuin uuttavuottakin, sekä monenlaisia muita karkeloita ka juhlia. Räpylätorin laidalla kohoaa joukko uljaita rakennuksia, kuten kaupungin kellotorni.
Ankkalinna, kovana urheilukaupunkina omistaa myös esimerkiksi jalkapallostadionin. Stadionin muoto ja muut tuntomerkit vaihtelevat kuitenkin lähes jokaisessa tarinassa.
Ankkalinnan keskustassa on paljon uudenaikaisia rakennuksia, kuten korkeita pilvenpiirtäjiä, sekä muita rakennuksia, kuten kauppoja, kuuluisin, ehkä kauppakeskus Tukkimies. Ankkalinnan korkein rakennus on tietääkseni Nokanneula, iso pilvenpiirtäjä, jota eräässäkin kuvassa lentkone joutui väistämään. Kerroksia siinä on siis jonkunverran.
Ankkalinnassa on myös katedraali, Notre Ankan katedraali, jossa Aku, Roope ja pojat ovat seikailleet eräässä Barksin tarinassa. Ulkonäöltään se muistuttaa paljolti Notre Damen katedraalia, tai muita sen aikaisia barokkityylisiä rakennuksia ja kirkkoja. Siinä on monia torneja, ja muita teräväkärkisiä ulokkeita, patsaita ja ikkunoita. Tämä on tiettävästi ainut Ankkalinnalainen kirkko tai muu pyhäkkö.
Myös eräässä Carl Barksin sarjassa on esiintynyt Ankkalinnan vahakabinetti, jolla Aku oli töissä. Rakennusta ei kuitenkaan nähty ulkopäin missään sarjan vaiheessa kunnolla.
Ankkalinna sijaitsee meren rannalla, joten sieltä löytyy myös satama-alueet, sekä majakka, nimeltään Ankanniemen majakka. Kyseinen majakka on vanha, joskus jopa huonossa kunnossakin ollut rakennus, jonka Roope eräässä tarinassa meinasi purkaakkin. Yleensä tuo majakka on ollut valkoinen, ja siinä on punaiset vaakaraidat. Ylhäällä majakassa tietenkin on itse lamppuhuone. Mainittaanko vielä se, että korkeimmat Ankkalinnassa nähdyt aallot ovat pyyhkaisseet kokonaan tuon majakan yli!
Ankkalinna omaa niin kiireisen keskustan kuin rauhallisemman asuinalueet. Tosin erästä katua ei Ankkalinnassa voi kovin rauhalliseksi kutsua, nimittäin Paratiisitietä. Kyseisen kadun varrelle ovat majoittautuneet Aku Ankka sukulaispoikineen sekä ärhäkkä naapuri, Teppo Tulppu. Naapurisovusta ei ole tietoakaan tämän kadun asukeilla, sillä Akun ja Tulpun näkee usein suunnittelevan mitä katalampia keinoja tuhota vaikkapa toisen puutarha.
Jatkuu, jos kerkeän, en nimittäin ole kotona...
Jatkuu...
"Pidän noista Carl Barksin suunnittelemista rakennuksista, mutten kovinkaan Don Rosan niihin tekemistä laajennuksista" sanottiin eräässä Aku Ankan synttärionnittelusarjiksessa.
Ankkalinna on suuri metropoli Calisotan osavaltiossa, joka sijaitsee suunnilleen Yhdysvaltain toisen yyn paikkeilla. Kuten kaikki suuret kaupungit, Ankkalinna omaa sille tunnusomaisia rakennuksia, kuten Roope Ankan rahasäiliön tai Ankkalinnan perustajan, Julle Ankanpään patsaan. Ankkalinnassa on myös historiallisia rakennuksia, sekä aivan moderneinta avaruusaikaa edustavia kyhäelmiä, kuten vaikkapa Kroisos Pennosen pytinki.
Ankkalinna perustettiin nykyisen Roopen rahasäiliön paikalle, jossa silloin sijaitsi vielä Sir Francis Draken rakennuttama linnake, Vankkalinna, jonka tehtävänä oli suojella piskuista kauppa-asemaa Tyynen valtameren rannalla. Pikkuinen kauppa-asema alkoi kasvaa, ja siitä muodostui pieni Ankkalinnan kylä, jonne nuorena Roope Ankkakin saapui. Roopen perustettua sinne yrityksiä ja kauppoja, alkoi Ankkalinnan kukoistuminen ja siitä muodostukin kaupunkin, joka nykyään on suurkaupunki pilvenpiirtäjineen ja mahtavine rakennuksineen. Ankkalinnan ankkojen asuinpaikaksi laittoi ensikerran Carl Barks, muistaakseni vuonna 1944. Englanniksi Ankkalinna kantaa nimeä Duckburg.
Ankkalinnan luonto ja ympäristö on todella moninaista, sillä Ankkalinna on meren rannalla ja sen läpi kulkee Ankkajoki, tai joki, milloin milläkin nimellä. Löytyy metsää sen laitamilta, vuoria, joista kuuluisin Peikonhammas. Lisäksi joissain tarinoissa Ankkalinnan laitamilta löytyy myös aavikkoa ja erämaata. Ankkalinnan luonnon uhkana nähdään hyvin usein Roope, joka yrittää hyödyntää niitä jollakin tavalla, usein kuitenkin esimerkiksi Sudenpennut ja muut ympäristöstä välittävät panevat kapuloita rattaisiin. Hyvä näin, sillä näin Ankkalinnan luonto säilyy moninaisena ja kiehtovana.
Kuten jo sanoin, on Roope Ankan rahasäiliö on yksi, ellei jopa merkittävin rakennus Ankkalinnassa. Tuo iso harmaa tai sinisen, keltaisen ja punaisen värinen betonikuutio, on noussut maineeseen ympäri maailmaa. Yleensä tuon rakennuksen etuseinässä olevassa keltaisessa ympyrässä näkyy joko kirjaimet RA, Roope Ankan nimikirjaimet, euron merkki (€) tai dollarin merkki ($). Rahasäiliö ei suinkaan aina ole samannäköinen, vaan se on aikojen saatossa myös muuttanut ulkonäköään. Joissain tarinoissa se on ollut hieman enemmän talolta näyttävä rakennus aivan kadun vieressä, kuitenkin yleensä se sijaitsee kukkulan päällä. Rahasäiliötä on myös muokattu useasti, jotta sitä ei olisi helppo ryövätä. Siksi rahasäiliö on joskus ollut iso jättimäinen pallo, iso säästöpossu, pyramidi ja akvaario. Tosin yleensä uudessa parannellussa rahasäiliössä on aina ollut jokin vika, ja on palattu vanhaan rahasäiliöön. Rahasäiliölle on etsitty myös eräässä Carl Barksin sarjassa uutta paikkaa, sillä rahasäiliön kukkulan läpi piti rakentaa moottoritie. Tarinassa Roope laittoi isot rahat rahasäiliön siirtämiseen, ja se nähtiinkiin esimerkiksi syvässä rotkossa ja vuoren huipulla Ankkalinnan laitamilla. Kuitenkaan tarinassa ei kerrottu, rakennettiinko moottoritietä kukkulan läpi. Roopen rahasäiliön pohjapiirrustukset on laatinut Don Rosa, ja ne nähtiinkiin vuonna 2001 Aku Ankassa. Pohjapiirros valotti huomattavasti rakennuksen huoneiden sijaintia, ja ylipäätänsä minkälaisia huoneita rahasäiliö pitää sisuksissaan. Keskuksena rakennuksessa on itse raha-allas, tai miksi sitä nyt kuitsuisikaan, jonka keskeltä kohoaa syvyyskeppi, josta Roope voi tarkkailla rahojensa syvyyttä, sen reunalla on myös parveke, josta laskeutuu tikkaat alas rahoille. Parvekkeella on myös ponnahduslauta, jolta Roope hyppelehtii uimaan kolikoihinsa. Don Rosa on myös piirtänyt Roopen makuuhuoneesta liukumäen suoraan rahaholviin. ja sen reunalla, yhdelle seinustalle on rakennettu kaikki toimistotilat ynnä muut huoneet, kuten Roopen makuuhuone, keittiö, trofeehuone, jossa Roope säilyttää rakkaita muistoesineitään ja vallanmerkkejään,sekä muut huoneet. Roope ei kuitenkaan säilytä kaikkia rahojaan itse rahaholvissa, vaan kolikoita, setelinippuja ja rahasäkkejä lojuu ympäri toimistoja. Säiliössä on myös erinäisiä pienempiä kassakaappeja.
Rahasäiliö sijaitsee, kuten kerroinkin, yleensä Rahasäiliönkukkulalla, joka on täysin ansoitettu, niin miinoilla, kuin mekaanisilla käsilläkin. Monenlaisia kylttejäkin Roope on pystyttänyt tiluksilleen, yleensä niissä lukee vain "Pois!" tai "Hus!!" Myös Roopen toimistosta löytyy salaluukku, josta Roope häätää niin verokarhuja, kuin Akuakin.
Roopen kukkula on ollut hetkenäisesti jopa oma valtionsa, Roopen tutkittua vanhoja valtakirjoja.
Ankkalinnan kuuluisassa puistossa, sijaitsee toinen merkittävä monumentti, Julle Ankanpään patsas, jonka Junttapurin maharadza rakennutti Ankkalinnalaisille. Patsas on tehty kai harmaasta kivestä tai jostain muusta sen tapaisesta, ja se esittää Ankkalinnan perustajaa Julle Ankanpäätä pitelemässä maissintähkiä käsissään. Tarinassa jossa se aivan ensikertaa esiintyi, oli se huomattavasti pienempi, kuin nykyään se suuremmassa osassa tarinoista on. Joskus sen jalustassa on ollut kirjasto, ja jalustakin on ollut yhtä korkea, kuin rahasäiliö. Julle Ankanpään patsa on Ankkalinnan vastine New Yorkin Vapaudenpatsaalle. Yleensä Jullen patsas sijaitsee jossakin puistossa, kuten Ankkapuistossa, tai jossain muussa puistossa, riippuen piirtäjästä ja käsikirjoittajasta. Julle Ankanpään patsaan on keksinyt Carl Barks, ja hänen sarjassaan se nähtiinkin ensimmäisen kerran. Tällöin Roopella ja Junttapurin maharadzalla oli kilpailu, kumpi saa tehtyä hienomman ja arvokkaamman patsaan.
Ankkalinnassa on siis myös puistoja, kuten kaikissa isoissa kaupungeissa on tapana. Kuuluisin on varmaankin ankkapuisto, jossa vietetään piknikejä, tai muuten vai oleillaan. Sieltä löytää pienen lammen, puron sekä suihkulähteitä. Puiston penkeiltä Roope yleensä etsii jo luettuja lehtiä, joita ihmiset ovat sinne jättäneet.
Räpylätori sijaitsee aika lailla keskellä kaupunkia, kaupungintalon edustalla. Myös Räpylätori on suosittu paikka, sillä siellä vietetän niin joulutapahtumia, kuin uuttavuottakin, sekä monenlaisia muita karkeloita ka juhlia. Räpylätorin laidalla kohoaa joukko uljaita rakennuksia, kuten kaupungin kellotorni.
Ankkalinna, kovana urheilukaupunkina omistaa myös esimerkiksi jalkapallostadionin. Stadionin muoto ja muut tuntomerkit vaihtelevat kuitenkin lähes jokaisessa tarinassa.
Ankkalinnan keskustassa on paljon uudenaikaisia rakennuksia, kuten korkeita pilvenpiirtäjiä, sekä muita rakennuksia, kuten kauppoja, kuuluisin, ehkä kauppakeskus Tukkimies. Ankkalinnan korkein rakennus on tietääkseni Nokanneula, iso pilvenpiirtäjä, jota eräässäkin kuvassa lentkone joutui väistämään. Kerroksia siinä on siis jonkunverran.
Ankkalinnassa on myös katedraali, Notre Ankan katedraali, jossa Aku, Roope ja pojat ovat seikailleet eräässä Barksin tarinassa. Ulkonäöltään se muistuttaa paljolti Notre Damen katedraalia, tai muita sen aikaisia barokkityylisiä rakennuksia ja kirkkoja. Siinä on monia torneja, ja muita teräväkärkisiä ulokkeita, patsaita ja ikkunoita. Tämä on tiettävästi ainut Ankkalinnalainen kirkko tai muu pyhäkkö.
Myös eräässä Carl Barksin sarjassa on esiintynyt Ankkalinnan vahakabinetti, jolla Aku oli töissä. Rakennusta ei kuitenkaan nähty ulkopäin missään sarjan vaiheessa kunnolla.
Ankkalinna sijaitsee meren rannalla, joten sieltä löytyy myös satama-alueet, sekä majakka, nimeltään Ankanniemen majakka. Kyseinen majakka on vanha, joskus jopa huonossa kunnossakin ollut rakennus, jonka Roope eräässä tarinassa meinasi purkaakkin. Yleensä tuo majakka on ollut valkoinen, ja siinä on punaiset vaakaraidat. Ylhäällä majakassa tietenkin on itse lamppuhuone. Mainittaanko vielä se, että korkeimmat Ankkalinnassa nähdyt aallot ovat pyyhkaisseet kokonaan tuon majakan yli!
Ankkalinna omaa niin kiireisen keskustan kuin rauhallisemman asuinalueet. Tosin erästä katua ei Ankkalinnassa voi kovin rauhalliseksi kutsua, nimittäin Paratiisitietä. Kyseisen kadun varrelle ovat majoittautuneet Aku Ankka sukulaispoikineen sekä ärhäkkä naapuri, Teppo Tulppu. Naapurisovusta ei ole tietoakaan tämän kadun asukeilla, sillä Akun ja Tulpun näkee usein suunnittelevan mitä katalampia keinoja tuhota vaikkapa toisen puutarha.
Jatkuu, jos kerkeän, en nimittäin ole kotona...
Jatkuu...
T@IK@VIITTA
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 653 -
03.07.2009 klo 13:33:26
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Ankkalinna on todella suuri kaupunki, joka on vuosien varrella kehittynyt todella paljon. Uusia ihmisiä on muuttanut pois ja toiset ovat juuri muuttamassa sinne. Ankkalinnassa on keksity vaikka mitä uusia laitteita keksijöiden ja heidän rahoittajiensa avulla. Maatilat ovat vuosien saatossa muuttuneet pilvenpiirtäjiksi ja pellot asuinpaikoiksi.
Pienestä Ankkalinnan kylästä, jossa eli rauhallista maanviljeliä kansaa on oikeastaan tullut suurkaupunki Roope Ankan ja hänen rahojensa ansiosta. Nuorempana Roope osti tontin kukkulalta, jonne hän myöhemmin rakensi rahasäiliönsä ja vähitellen ympärillensä uuden RA-yritysen. Siitä alkoi Ankkalinna kasvaa vähitellen isommaksi ja isommaksi ja uusia miljardöörejä ja ihmisiä muutti sinne. Lopulta Ankkalinna oli täynnä Roopen ja Kroisoksen pilvenpiirtäjiä, uusia valtateitä ja vaikka mitä muuta. Roopen kiusaksi sinne muutti miljardööri Kroisos Pennonen, joka taisteli Roopen kanssa maailman rikkaimman miehen tittelistä.
Kaikkien Aku Ankan lukijoiden tunnetuin tie on Akun asuinpaikka, eli Paratiisitie. Sillä tiellä tapahtuu vaikka mitä ja onkin sen ansiosta todella levoton katu. Yleensä Tulppu ja Aku , jotka ovat naapurukset taistelevat siellä kuin hullut. He käyttävät vaikkamitä apukeinoja näyttääkseen, että on parempi. Kaikki Paratiisitien asukkaat ovat tietysti heistä hyvin vihaisia ja joskus heidän päreensä palavat. Joskus jopa pormestari on joutunut tulemaan Paratiisitielle selvittämään sen tuhoisia sotkuja.
Ankkalinnassa on monia maamerkkejä ja niistä tunnetuin on joko Roope Ankan rahasäiliö täynnä rahaa tai Julle Ankanpään patsas Ankkalinnan puistossa. Molemmat rakenukset ovat Ankkalinnalaisille tuttuja ja ne ovatkin kaupungille joskus turistimagneetteja. Julle Ankanpään patsaassa on myös kirjasto täynnä vanhoja kirjoja. Joskus Roopekin on käynyt lukemassa sieltä tietoa.
Roope Ankan rahasäiliö on siis yksi Ankkalinnan hienoimmista nähtävyyksistä. Tietysti myös itse Roope on tullut kuuluisaksi valtaisan omaisuutensa avulla. Rahasäiliö on harmaan värinen ja sen sisälle mahtuu kolme kuutioeekeriä rahaa. Rahasäiliön oven yläpuolella on pyöreä laatta johon on kirjoitettu yleensä jompikumpi näistä merkeistä: RA tai $. RA tarkoittaa Roope Ankkaa. Rahasäiliön keksi Carl Barks vuonna 1951 tarinassa Roope-sedän uusi rahasäiliö. Rahasäiliön ulkomuoto on vaihdellut puisesta säiliöstä betoni jättiläiseen. Roope on myös ansoittanut rahasäiliön erillaisin ansoin, enimmäkseen Karhukoplan ja Milla Magian takia. Milla Magiaa vastaan hän käyttää erillaisia valkosipuli ansoja, koska Milla ei pysty taikomaan sen lemussa. Karhukoplaa varten on tehty esimerkiksi maamiinoja ja piikkimattoja. Ennen rahasäiliön tilalla oli Ankkalinnake, jossa Sudenpennut pitivät kokouksensa, mutta Roope osti sen kukkulan ja raivasi jo lahonneen Akkalinakkeen pois rahasäiliönsä tieltä.
Ankkalinnassa on tietysti muitakin maamerkkejä, mutta ne eivät ole läheskään niin tunnettuja, kuin rahasäiliö ja Julle Ankanpään-patsas. Esimerkiksi Sudenpentujen kerhotalo on yksi Ankkalinnan nähtävyyksistä. Talo on rakennettu puusta ja sinne Sudenpennut aina kokoontuvat. Peikonhammas vuori on Ankkalinnan vieressä ja se on myös yksi Ankkalinnan nähtävyyksistä. Monet ovat yrittäneet vallata sitä, mutta monet ovat loukanneet itsensä. Aku on nähnyt jopa unta siitä, että hän ja Roope ovat vallanneet Peikonhampaan. Myös Kattivaaran margariinitehdas on lajiteltu Ankkalinnan maamerkiksi. Aku on monta kertaa ollut siellä töissä margariinin pakkaajana ja maistajana. Se on siis yksi Akun vakiotyöpaikoista.
Jatkuu...
Ankkalinna on todella suuri kaupunki, joka on vuosien varrella kehittynyt todella paljon. Uusia ihmisiä on muuttanut pois ja toiset ovat juuri muuttamassa sinne. Ankkalinnassa on keksity vaikka mitä uusia laitteita keksijöiden ja heidän rahoittajiensa avulla. Maatilat ovat vuosien saatossa muuttuneet pilvenpiirtäjiksi ja pellot asuinpaikoiksi.
Pienestä Ankkalinnan kylästä, jossa eli rauhallista maanviljeliä kansaa on oikeastaan tullut suurkaupunki Roope Ankan ja hänen rahojensa ansiosta. Nuorempana Roope osti tontin kukkulalta, jonne hän myöhemmin rakensi rahasäiliönsä ja vähitellen ympärillensä uuden RA-yritysen. Siitä alkoi Ankkalinna kasvaa vähitellen isommaksi ja isommaksi ja uusia miljardöörejä ja ihmisiä muutti sinne. Lopulta Ankkalinna oli täynnä Roopen ja Kroisoksen pilvenpiirtäjiä, uusia valtateitä ja vaikka mitä muuta. Roopen kiusaksi sinne muutti miljardööri Kroisos Pennonen, joka taisteli Roopen kanssa maailman rikkaimman miehen tittelistä.
Kaikkien Aku Ankan lukijoiden tunnetuin tie on Akun asuinpaikka, eli Paratiisitie. Sillä tiellä tapahtuu vaikka mitä ja onkin sen ansiosta todella levoton katu. Yleensä Tulppu ja Aku , jotka ovat naapurukset taistelevat siellä kuin hullut. He käyttävät vaikkamitä apukeinoja näyttääkseen, että on parempi. Kaikki Paratiisitien asukkaat ovat tietysti heistä hyvin vihaisia ja joskus heidän päreensä palavat. Joskus jopa pormestari on joutunut tulemaan Paratiisitielle selvittämään sen tuhoisia sotkuja.
Ankkalinnassa on monia maamerkkejä ja niistä tunnetuin on joko Roope Ankan rahasäiliö täynnä rahaa tai Julle Ankanpään patsas Ankkalinnan puistossa. Molemmat rakenukset ovat Ankkalinnalaisille tuttuja ja ne ovatkin kaupungille joskus turistimagneetteja. Julle Ankanpään patsaassa on myös kirjasto täynnä vanhoja kirjoja. Joskus Roopekin on käynyt lukemassa sieltä tietoa.
Roope Ankan rahasäiliö on siis yksi Ankkalinnan hienoimmista nähtävyyksistä. Tietysti myös itse Roope on tullut kuuluisaksi valtaisan omaisuutensa avulla. Rahasäiliö on harmaan värinen ja sen sisälle mahtuu kolme kuutioeekeriä rahaa. Rahasäiliön oven yläpuolella on pyöreä laatta johon on kirjoitettu yleensä jompikumpi näistä merkeistä: RA tai $. RA tarkoittaa Roope Ankkaa. Rahasäiliön keksi Carl Barks vuonna 1951 tarinassa Roope-sedän uusi rahasäiliö. Rahasäiliön ulkomuoto on vaihdellut puisesta säiliöstä betoni jättiläiseen. Roope on myös ansoittanut rahasäiliön erillaisin ansoin, enimmäkseen Karhukoplan ja Milla Magian takia. Milla Magiaa vastaan hän käyttää erillaisia valkosipuli ansoja, koska Milla ei pysty taikomaan sen lemussa. Karhukoplaa varten on tehty esimerkiksi maamiinoja ja piikkimattoja. Ennen rahasäiliön tilalla oli Ankkalinnake, jossa Sudenpennut pitivät kokouksensa, mutta Roope osti sen kukkulan ja raivasi jo lahonneen Akkalinakkeen pois rahasäiliönsä tieltä.
Ankkalinnassa on tietysti muitakin maamerkkejä, mutta ne eivät ole läheskään niin tunnettuja, kuin rahasäiliö ja Julle Ankanpään-patsas. Esimerkiksi Sudenpentujen kerhotalo on yksi Ankkalinnan nähtävyyksistä. Talo on rakennettu puusta ja sinne Sudenpennut aina kokoontuvat. Peikonhammas vuori on Ankkalinnan vieressä ja se on myös yksi Ankkalinnan nähtävyyksistä. Monet ovat yrittäneet vallata sitä, mutta monet ovat loukanneet itsensä. Aku on nähnyt jopa unta siitä, että hän ja Roope ovat vallanneet Peikonhampaan. Myös Kattivaaran margariinitehdas on lajiteltu Ankkalinnan maamerkiksi. Aku on monta kertaa ollut siellä töissä margariinin pakkaajana ja maistajana. Se on siis yksi Akun vakiotyöpaikoista.
Jatkuu...
Pullasorsa
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 654 -
03.07.2009 klo 14:52:44
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Ankkalinnassa piisaa nähtävyyksiä ja sen sellaisia mielin määrin. Tunnetuimpia ovat ainakin Roope Ankan jättimäinen, kuutionmuotoinen rahasäiliö, Ankkalinnan korkein vuori Peikonhammas ja Ankkalinnan perustajan, Julle Ankanpään patsas.
Aloittaen Roope Ankan rahasäiliöstä, kerron hieman faktatietoa tästä rakennuksesta. Alkuperäisissä Carl Barks-tarinoissa rahasäiliön väritys on useimmiten harmaa, ja siinä on etualalla iso logo, jossa lukee useimmiten RA (Roope Ankka). Myös sellaisia variaatioita on nähty, että siinä olisi euron (€) tai dollarin ($) logo. Suomessa yleisin on siis nimenomaan tuo RA. Rahasäiliö sijaitsee osuvasti Rahasäiliökukkulalla. Rahasäiliössä Roope säilyttää suurinta osaa omaisuudestaan, ja ensimmäistä asaitsemaansa kolikkoa - siis ensilanttia. Rahat ovat rahaholvissa ja ensilanttia säilytetään usein Roopen toimistossa kuvun alla, jalustan päällä. Roopen voitonmerkit ovat myös säilötty rahasäiliössä olevaan trofeehuoneeseen. Tämä käy ilmi erityisesti Don Rosan joissain tarinoissa. Rosan tekemien rahasäiliön piirustusten mukaan rahasäiliön korkeus on reilu neljäkymmentä metriä ja leveys aavistuksen vähemmän. Trofeehuoneeseen palatakseni - Roope säilyttää siellä siis pohatalle jollain tavalla tärkeitä esineitä, kuten hanhenmunahippua, viisasten kiveä, yms.. Rahasäiliöön murtautuminen on erittäin haasteellista usein kovista turvatoimista johtuen. Joissain tarinoissa Roopella on aseenaan ainoastaan vanha kunnon Bertta-kanuuna, joissain Pelle Pelottoman kehittämiä turvatoimivempeleitä, ja joissain Roope on palkannut turvakseen vartijoita. Myös pihalla oleva miinakenttä vaikeuttaa rikollisten aikeita huomattavasti, ja ainoa rikollinen, joka murtautuu rahasäiliöön helposti, on Musta Ritari eli Arpin Lusene. Hänen täytyy vain käyttää KertalaakiTM-kostyymiään, jolloin hän pääsee kaiken, paitsi timanttien lävitse. Roope tiettävästi asuu rahasäiliössä, mutta joissain tarinoissa Roope käy siellä ainoastaan "töissä". Rahasäiliössä on myös laaja kirjasto, josta Roope on usein löytänyt hyödyllisiä vinkkejä uutta aarteenetsintämatkaa ajatellen.
Kaupungin korkein vuori, Peikonhammas, lukeutuu Ankkalinnan suurimpiin nähtävyyksiin. Eräässä tarinassa Roope Ankka pinosi kolikoista "rappuset" Peikonhampaan huipulle. Vuori sijaitsee Ankkalinnan laitamilla, ja siellä järjestetään silloin tällöin eräänlaiset kiipeilykilpailut. Ainakin eräässä William Van Hornin tarinassa tehtiin näin.
Ankkalinnan perustajaa, Julle Ankanpäätä on kunnioitettu patsaalla, joka sijaitsee usein Ankkalinnan puistossa. Patsas on väritykseltään harmaa, ja Ankanpää pitää siinä käsissään maissintähkiä. Don Rosan tarinassa Hänen majesteettinsa Roope Ankka, patsaan sisätiloissa oli eräänlaisia toimistotiloja yms.. Patsaan ensiesiintyminen tapahtui Carl Barksin tarinassa Maailman rikkain mies, jossa Roope ja Junttapurin maharadza kisaavat siitä, kumpi rakennuttaa suurimman ja mahtipontisimman Julle Ankanpään patsaan. Kuten arvata saattaa - voiton vei Roope.
Ankkalinnan yksi katu, Paratiisitie on muutamalla tavalla merkityksellinen. Paratiisitie 13:ssa asuu nimittäin kaikkien suomalaisten tuntema Aku Ankka. Ankan naapurissa asuu muuan Teppo Tulppu, jonka kanssa Aku äityykin usein tukkanuottasille. On kerrassaan eriskummallista, että muut viitsivät asua moisessa metelissä, mutta asukkaita Paratiisitiellä riittää enemmänkin.
Ankkalinna muuttuu tarinasta riippuen melkoisen paljon. Joissain tarinoissa se on kuvattu jättimäiseksi miljoonakaupungiksi, joka on täynnä erilaisia pilvenpiirtäjiä. Joissain tarinoissa taas Ankkalinna on pienehkö tuppukylä, joka antaa hieman maalaismaisen vaikutelman. Alunperin Ankkalinnssa sijaitsi ainoastaan Ankkalinnake, Sudenpentujen entinen tukikohta. Roope rakennutti sille paikalle kuitenkin rahasäiliönsä, perusti kauppoja, ja ihmiset (ja ankat) alkoivat muuttaa sinne. Roopea voidaan siis pitää Ankkalinnan toisena perustajana.
Ankkalinnan kenties kuuluisin ja tunnetuin tavaratalo on kaupungis keskustassa(?) sijaitseva Tukkimies. Iines haluaa usein Akun juuri sinne erinäisiä ostoksiaan kantamaan.
Ankkalinnan korkein rakennus, Nokanneula on erään Don Rosan tarinan mukaan Roopen omistuksessa ja siellä on Roopen palkollisten toimistotiloja. Kerroksia kyseisessä pilvenpiirtäjässä on melkoinen määrä - se lienee sanomattakin selvää.
Räpylätori sijaitsee Ankkalinnan keskustassa - siinä kaupungintalon ja kellotornin läheisyydessä. Useissa tarinoissa uuttavuotta kokoonnutaan juhlimaan juuri Räpylätorille.
Ankkalinnan merialueilla sijaitsee Ankkalinnan kiistatta suurin majakka - Ankanniemen majakka nimittäin. Joissain tarinoissa Aku on toiminut majakanvartijana kyseisessä rakennuksessa.
Ankkalinnassa piisaa nähtävyyksiä ja sen sellaisia mielin määrin. Tunnetuimpia ovat ainakin Roope Ankan jättimäinen, kuutionmuotoinen rahasäiliö, Ankkalinnan korkein vuori Peikonhammas ja Ankkalinnan perustajan, Julle Ankanpään patsas.
Aloittaen Roope Ankan rahasäiliöstä, kerron hieman faktatietoa tästä rakennuksesta. Alkuperäisissä Carl Barks-tarinoissa rahasäiliön väritys on useimmiten harmaa, ja siinä on etualalla iso logo, jossa lukee useimmiten RA (Roope Ankka). Myös sellaisia variaatioita on nähty, että siinä olisi euron (€) tai dollarin ($) logo. Suomessa yleisin on siis nimenomaan tuo RA. Rahasäiliö sijaitsee osuvasti Rahasäiliökukkulalla. Rahasäiliössä Roope säilyttää suurinta osaa omaisuudestaan, ja ensimmäistä asaitsemaansa kolikkoa - siis ensilanttia. Rahat ovat rahaholvissa ja ensilanttia säilytetään usein Roopen toimistossa kuvun alla, jalustan päällä. Roopen voitonmerkit ovat myös säilötty rahasäiliössä olevaan trofeehuoneeseen. Tämä käy ilmi erityisesti Don Rosan joissain tarinoissa. Rosan tekemien rahasäiliön piirustusten mukaan rahasäiliön korkeus on reilu neljäkymmentä metriä ja leveys aavistuksen vähemmän. Trofeehuoneeseen palatakseni - Roope säilyttää siellä siis pohatalle jollain tavalla tärkeitä esineitä, kuten hanhenmunahippua, viisasten kiveä, yms.. Rahasäiliöön murtautuminen on erittäin haasteellista usein kovista turvatoimista johtuen. Joissain tarinoissa Roopella on aseenaan ainoastaan vanha kunnon Bertta-kanuuna, joissain Pelle Pelottoman kehittämiä turvatoimivempeleitä, ja joissain Roope on palkannut turvakseen vartijoita. Myös pihalla oleva miinakenttä vaikeuttaa rikollisten aikeita huomattavasti, ja ainoa rikollinen, joka murtautuu rahasäiliöön helposti, on Musta Ritari eli Arpin Lusene. Hänen täytyy vain käyttää KertalaakiTM-kostyymiään, jolloin hän pääsee kaiken, paitsi timanttien lävitse. Roope tiettävästi asuu rahasäiliössä, mutta joissain tarinoissa Roope käy siellä ainoastaan "töissä". Rahasäiliössä on myös laaja kirjasto, josta Roope on usein löytänyt hyödyllisiä vinkkejä uutta aarteenetsintämatkaa ajatellen.
Kaupungin korkein vuori, Peikonhammas, lukeutuu Ankkalinnan suurimpiin nähtävyyksiin. Eräässä tarinassa Roope Ankka pinosi kolikoista "rappuset" Peikonhampaan huipulle. Vuori sijaitsee Ankkalinnan laitamilla, ja siellä järjestetään silloin tällöin eräänlaiset kiipeilykilpailut. Ainakin eräässä William Van Hornin tarinassa tehtiin näin.
Ankkalinnan perustajaa, Julle Ankanpäätä on kunnioitettu patsaalla, joka sijaitsee usein Ankkalinnan puistossa. Patsas on väritykseltään harmaa, ja Ankanpää pitää siinä käsissään maissintähkiä. Don Rosan tarinassa Hänen majesteettinsa Roope Ankka, patsaan sisätiloissa oli eräänlaisia toimistotiloja yms.. Patsaan ensiesiintyminen tapahtui Carl Barksin tarinassa Maailman rikkain mies, jossa Roope ja Junttapurin maharadza kisaavat siitä, kumpi rakennuttaa suurimman ja mahtipontisimman Julle Ankanpään patsaan. Kuten arvata saattaa - voiton vei Roope.
Ankkalinnan yksi katu, Paratiisitie on muutamalla tavalla merkityksellinen. Paratiisitie 13:ssa asuu nimittäin kaikkien suomalaisten tuntema Aku Ankka. Ankan naapurissa asuu muuan Teppo Tulppu, jonka kanssa Aku äityykin usein tukkanuottasille. On kerrassaan eriskummallista, että muut viitsivät asua moisessa metelissä, mutta asukkaita Paratiisitiellä riittää enemmänkin.
Ankkalinna muuttuu tarinasta riippuen melkoisen paljon. Joissain tarinoissa se on kuvattu jättimäiseksi miljoonakaupungiksi, joka on täynnä erilaisia pilvenpiirtäjiä. Joissain tarinoissa taas Ankkalinna on pienehkö tuppukylä, joka antaa hieman maalaismaisen vaikutelman. Alunperin Ankkalinnssa sijaitsi ainoastaan Ankkalinnake, Sudenpentujen entinen tukikohta. Roope rakennutti sille paikalle kuitenkin rahasäiliönsä, perusti kauppoja, ja ihmiset (ja ankat) alkoivat muuttaa sinne. Roopea voidaan siis pitää Ankkalinnan toisena perustajana.
Ankkalinnan kenties kuuluisin ja tunnetuin tavaratalo on kaupungis keskustassa(?) sijaitseva Tukkimies. Iines haluaa usein Akun juuri sinne erinäisiä ostoksiaan kantamaan.
Ankkalinnan korkein rakennus, Nokanneula on erään Don Rosan tarinan mukaan Roopen omistuksessa ja siellä on Roopen palkollisten toimistotiloja. Kerroksia kyseisessä pilvenpiirtäjässä on melkoinen määrä - se lienee sanomattakin selvää.
Räpylätori sijaitsee Ankkalinnan keskustassa - siinä kaupungintalon ja kellotornin läheisyydessä. Useissa tarinoissa uuttavuotta kokoonnutaan juhlimaan juuri Räpylätorille.
Ankkalinnan merialueilla sijaitsee Ankkalinnan kiistatta suurin majakka - Ankanniemen majakka nimittäin. Joissain tarinoissa Aku on toiminut majakanvartijana kyseisessä rakennuksessa.
Karhula
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 655 -
03.07.2009 klo 15:22:25
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan nähtävyydet/maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Ankkalinnassa on, niin kuin kuuluukin, paljon nähtävyyksiä. Tunnetuimpiin Ankkalinnan nähtävyyksiin kuuluvat varmasti Julle Ankanpään patsas sekä myös Roope Ankan rahasäiliö, jonka voi varmasti luetella Ankkalinnan nähtävyydeksi. Tunnettuihin nähtävyyksiin kuuluu myös Peikonhammas-vuori, jota ei kuitenkaan ole nähty tarinoissa kovin paljoa. Myös Ankkalinnan korkein rakennus, Nokanneula kuuluu mielestäni Ankkalinnan nähtävyyksiin.
Ankkalinnan kunniakansalainen Roope Ankka (englanniksi Scrooge McDuck), joka omistaa suuren osan koko Ankkalinnasta, on pystyttänyt monien tehtaiden ja kauppojen lisäksi myös Julle Ankanpään patsaan. Tavallisimmin Julle pitää käsissään maissintähkiä, jotka kerran pelastivat hänet vihollisen joukoilta.
Joissakin tarinoissa Ankanpään patsas on hajonnutkin, useimmiten Akun toilailun vuoksi. Patsas on kuitenkin joka kerta saatu priimakuntoon.
Roope Ankka on myös pystyttänyt oman rahasäiliönsä, joka on Julle Ankanpään patsaan rinnalla kaupungin tunnetuin nähtävyys, osittain sen vuoksi, että aikoinaan samalla paikalla, missä nyt seisoo suuri rahasäiliö, seisoi Vankkalinnake (Sir Francis Draken pystyttämä), jonka nimen Julle Ankanpää muutti sittemmin Ankkalinnakkeeksi, saatuaan linnakkeen haltuunsa. Yleensä rahasäiliön kylkeen on kirjoitettu RA kirjaimet, jotka tarkoittavat Roope Ankkaa, mutta joskus säiliön kyljessä on komeillut jonkin rahayksikön kuva.
Rahasäiliö on väriltään lähes kokoharmaa, mutta sen joka seinämällä komeilee keltainen ympyrä, joka kuvastaa kolikkoa.
Säiliölle on vaikea mennä ja joissakin tarinoissa Roope jopa lähettää Akulle ja pojille kartan, jota käyttämällä he eivät astu hän miinakentälleen tai muiden ansojen päälle. Säiliön edessä on myös useita kylttejä, joissa käsketään tulijoiden häipyä esimerkiksi sanalla ”Hus!”
Rahasäiliön rakennuspaikka on loistava, sillä se sijaitsee keskellä kaupunkia ja niinpä Roope voi kaukoputkensa avulla tarkkailla melkein koko Ankkalinnaa ikkunastaan. Monissa tarinoissa Roope katselee ikkunastaan kaukoputkella kohti Kroisos Pennosen pilvenpiirtäjää, tai sitten miten hänen sukulaisensa työskentelevät.
Myös Nokanneulan on rakentanut Roope Ankka. Nokanneula on Ankkalinnan korkein rakennus, jonka todistaa se, että sen huippu komeilee pilvien korkeudella. Kyseinen pilvenpiirtäjä ei kuitenkaan ole esiintynyt tietääkseni muissa tarinoissa kuin järkyttävän hauskassa Don Rosan tarinassa Nokanneulan tapaus.
Ankkalinnan korkein vuori taas on Peikonhammas, jossa käydään usein kiipeilykisoja. Eräässä tarinassa Aku ottaa kisan Roopen kanssa, kumpi ehtii aiemmin vuoren huipulle. Kun Aku vihdoin saapuu vuoren päälle Roope odottaa jo siellä häntä. Kun Aku kysyy, miten tämä on jo ehtinyt sinne, Roope näyttää, että on koonnut rahoista portaat vuoren toiselle puolelle. Juttu selviää kuitenkin vain Akun uneksi.
Uusivuosi avataan aina Räpylätorilla. Eräässä Vicarin piirtämässä uusivuosi tarinassa kaupunkilaiset kokoontuvat kertomaan vuoden kohokohtiaan, mutta valitettavasti Aku tajuaa, ettei ole tehnyt mitään ihmeellistä. Niinpä hän lähtee epätoivoisena kotia kohti. Siellä hän kuitenkin tajuaa, että hänellä olisikin jotain kerrottavaa, mutta huonononnen vuoksi tämä myöhästyy parilla sekunnilla.
Paratiisitie 13 on tullut lukijoille tutuksi sarjakuvissa Aku Ankan (englanniksi Donald Duck) talona. Aku ei kuitenkaan omista kyseistä taloa, vaan sen omistaa hänen enonsa Roope, jolle hän onkin velkaa niin paljon, ettei siitä ole tarkkaa määrää. Talossa on kaksi kerrosta, jossa yläkerrassa sijaitsee ainakin Tupun, Hupun ja Lupun (englanniksi Huey, Dewey and Louie) huoneet ja tietääkseni myös Akun huone. Alakerrassa taas sijaitsevat olohuone, keittiö ja peseytymistila.
Paratiisitiellä asuu myös Akun naapuri Teppo Tulppu (englanniksi Neighbor J. Jones), jonka kanssa Aku tappelee usein. He ovat myös kisailleet vuosien varrella monesti. Joissakin tarinoissa Akun naapurissa on asunut myös Antero Luiru, joka toimii samanlaisessa roolissa kuin Teppo Tulppukin: hän on Akun naapuri, joka tappelee ja kilpailee lähes kaikesta Akun kanssa.
Luirun ja Tulpun suurin ero on ehkä se, että Aku ja Teppo työskentelevät yhdessä hyvin harvoin yhdessä, kun taas Luiru voi työskennelle Akun kanssa pormestari Pösön käskystä ja Aku saattaa työskennellä Luirun kanssa ankanpoikien käskystä.
Ankkalinna on muuttunut ja kehittynyt paljon siitä, kun Roope, Don Rosan (s. 1951) mukaan, saapui Ankkalinnaan vuonna 1902 (Rosan aikajanan mukaan). Silloin Ankkalinna vaikutti vain maalaiskylältä, mutta Roopen saavuttua kaupunkiin, kaupungin kehittyminen ja teollisuus on lähtenyt nousuun. Asukkaat ovat lisääntyneet ja kaupunkiin on pystytetty monia hotelleja turisteille.
Varsinkin katsomalla Don Rosan tarinoita, jotka sijoittuvat 1900-luvun alkuun ja sitten esimerkiksi italialaisten tekemiä tarinoita, huomaa kyllä heti, miten kaupunki onkaan muuttunut.
Ankkalinna myös kehittyy samaa vauhtia kuin oikeakin maailma. Ankkalinnassa on tietokoneita, on kännyköitä ja on vaikka minkälaisia vempaimia ja keksintöjä.
Jatkuu...
Ankkalinnassa on, niin kuin kuuluukin, paljon nähtävyyksiä. Tunnetuimpiin Ankkalinnan nähtävyyksiin kuuluvat varmasti Julle Ankanpään patsas sekä myös Roope Ankan rahasäiliö, jonka voi varmasti luetella Ankkalinnan nähtävyydeksi. Tunnettuihin nähtävyyksiin kuuluu myös Peikonhammas-vuori, jota ei kuitenkaan ole nähty tarinoissa kovin paljoa. Myös Ankkalinnan korkein rakennus, Nokanneula kuuluu mielestäni Ankkalinnan nähtävyyksiin.
Ankkalinnan kunniakansalainen Roope Ankka (englanniksi Scrooge McDuck), joka omistaa suuren osan koko Ankkalinnasta, on pystyttänyt monien tehtaiden ja kauppojen lisäksi myös Julle Ankanpään patsaan. Tavallisimmin Julle pitää käsissään maissintähkiä, jotka kerran pelastivat hänet vihollisen joukoilta.
Joissakin tarinoissa Ankanpään patsas on hajonnutkin, useimmiten Akun toilailun vuoksi. Patsas on kuitenkin joka kerta saatu priimakuntoon.
Roope Ankka on myös pystyttänyt oman rahasäiliönsä, joka on Julle Ankanpään patsaan rinnalla kaupungin tunnetuin nähtävyys, osittain sen vuoksi, että aikoinaan samalla paikalla, missä nyt seisoo suuri rahasäiliö, seisoi Vankkalinnake (Sir Francis Draken pystyttämä), jonka nimen Julle Ankanpää muutti sittemmin Ankkalinnakkeeksi, saatuaan linnakkeen haltuunsa. Yleensä rahasäiliön kylkeen on kirjoitettu RA kirjaimet, jotka tarkoittavat Roope Ankkaa, mutta joskus säiliön kyljessä on komeillut jonkin rahayksikön kuva.
Rahasäiliö on väriltään lähes kokoharmaa, mutta sen joka seinämällä komeilee keltainen ympyrä, joka kuvastaa kolikkoa.
Säiliölle on vaikea mennä ja joissakin tarinoissa Roope jopa lähettää Akulle ja pojille kartan, jota käyttämällä he eivät astu hän miinakentälleen tai muiden ansojen päälle. Säiliön edessä on myös useita kylttejä, joissa käsketään tulijoiden häipyä esimerkiksi sanalla ”Hus!”
Rahasäiliön rakennuspaikka on loistava, sillä se sijaitsee keskellä kaupunkia ja niinpä Roope voi kaukoputkensa avulla tarkkailla melkein koko Ankkalinnaa ikkunastaan. Monissa tarinoissa Roope katselee ikkunastaan kaukoputkella kohti Kroisos Pennosen pilvenpiirtäjää, tai sitten miten hänen sukulaisensa työskentelevät.
Myös Nokanneulan on rakentanut Roope Ankka. Nokanneula on Ankkalinnan korkein rakennus, jonka todistaa se, että sen huippu komeilee pilvien korkeudella. Kyseinen pilvenpiirtäjä ei kuitenkaan ole esiintynyt tietääkseni muissa tarinoissa kuin järkyttävän hauskassa Don Rosan tarinassa Nokanneulan tapaus.
Ankkalinnan korkein vuori taas on Peikonhammas, jossa käydään usein kiipeilykisoja. Eräässä tarinassa Aku ottaa kisan Roopen kanssa, kumpi ehtii aiemmin vuoren huipulle. Kun Aku vihdoin saapuu vuoren päälle Roope odottaa jo siellä häntä. Kun Aku kysyy, miten tämä on jo ehtinyt sinne, Roope näyttää, että on koonnut rahoista portaat vuoren toiselle puolelle. Juttu selviää kuitenkin vain Akun uneksi.
Uusivuosi avataan aina Räpylätorilla. Eräässä Vicarin piirtämässä uusivuosi tarinassa kaupunkilaiset kokoontuvat kertomaan vuoden kohokohtiaan, mutta valitettavasti Aku tajuaa, ettei ole tehnyt mitään ihmeellistä. Niinpä hän lähtee epätoivoisena kotia kohti. Siellä hän kuitenkin tajuaa, että hänellä olisikin jotain kerrottavaa, mutta huonononnen vuoksi tämä myöhästyy parilla sekunnilla.
Paratiisitie 13 on tullut lukijoille tutuksi sarjakuvissa Aku Ankan (englanniksi Donald Duck) talona. Aku ei kuitenkaan omista kyseistä taloa, vaan sen omistaa hänen enonsa Roope, jolle hän onkin velkaa niin paljon, ettei siitä ole tarkkaa määrää. Talossa on kaksi kerrosta, jossa yläkerrassa sijaitsee ainakin Tupun, Hupun ja Lupun (englanniksi Huey, Dewey and Louie) huoneet ja tietääkseni myös Akun huone. Alakerrassa taas sijaitsevat olohuone, keittiö ja peseytymistila.
Paratiisitiellä asuu myös Akun naapuri Teppo Tulppu (englanniksi Neighbor J. Jones), jonka kanssa Aku tappelee usein. He ovat myös kisailleet vuosien varrella monesti. Joissakin tarinoissa Akun naapurissa on asunut myös Antero Luiru, joka toimii samanlaisessa roolissa kuin Teppo Tulppukin: hän on Akun naapuri, joka tappelee ja kilpailee lähes kaikesta Akun kanssa.
Luirun ja Tulpun suurin ero on ehkä se, että Aku ja Teppo työskentelevät yhdessä hyvin harvoin yhdessä, kun taas Luiru voi työskennelle Akun kanssa pormestari Pösön käskystä ja Aku saattaa työskennellä Luirun kanssa ankanpoikien käskystä.
Ankkalinna on muuttunut ja kehittynyt paljon siitä, kun Roope, Don Rosan (s. 1951) mukaan, saapui Ankkalinnaan vuonna 1902 (Rosan aikajanan mukaan). Silloin Ankkalinna vaikutti vain maalaiskylältä, mutta Roopen saavuttua kaupunkiin, kaupungin kehittyminen ja teollisuus on lähtenyt nousuun. Asukkaat ovat lisääntyneet ja kaupunkiin on pystytetty monia hotelleja turisteille.
Varsinkin katsomalla Don Rosan tarinoita, jotka sijoittuvat 1900-luvun alkuun ja sitten esimerkiksi italialaisten tekemiä tarinoita, huomaa kyllä heti, miten kaupunki onkaan muuttunut.
Ankkalinna myös kehittyy samaa vauhtia kuin oikeakin maailma. Ankkalinnassa on tietokoneita, on kännyköitä ja on vaikka minkälaisia vempaimia ja keksintöjä.
Jatkuu...
T@IK@VIITTA
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 656 -
03.07.2009 klo 15:55:47
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Ankkalinna on todella suuri kaupunki, joka on vuosien varrella kehittynyt todella paljon. Uusia ihmisiä on muuttanut pois ja toiset ovat juuri muuttamassa sinne. Ankkalinnassa on keksity vaikka mitä uusia laitteita keksijöiden ja heidän rahoittajiensa avulla. Maatilat ovat vuosien saatossa muuttuneet pilvenpiirtäjiksi ja pellot asuinpaikoiksi.
Pienestä Ankkalinnan kylästä, jossa eli rauhallista maanviljeliä kansaa on oikeastaan tullut suurkaupunki Roope Ankan ja hänen rahojensa ansiosta. Nuorempana Roope osti tontin kukkulalta, jonne hän myöhemmin rakensi rahasäiliönsä ja vähitellen ympärillensä uuden RA-yritysen. Siitä alkoi Ankkalinna kasvaa vähitellen isommaksi ja isommaksi ja uusia miljardöörejä ja ihmisiä muutti sinne. Lopulta Ankkalinna oli täynnä Roopen ja Kroisoksen pilvenpiirtäjiä, uusia valtateitä ja vaikka mitä muuta. Roopen kiusaksi sinne muutti miljardööri Kroisos Pennonen, joka taisteli Roopen kanssa maailman rikkaimman miehen tittelistä.
Kaikkien Aku Ankan lukijoiden tunnetuin tie on Akun asuinpaikka, eli Paratiisitie. Sillä tiellä tapahtuu vaikka mitä ja onkin sen ansiosta todella levoton katu. Yleensä Tulppu ja Aku , jotka ovat naapurukset taistelevat siellä kuin hullut. He käyttävät vaikkamitä apukeinoja näyttääkseen, että on parempi. Kaikki Paratiisitien asukkaat ovat tietysti heistä hyvin vihaisia ja joskus heidän päreensä palavat. Joskus jopa pormestari on joutunut tulemaan Paratiisitielle selvittämään sen tuhoisia sotkuja.
Ankkalinnassa on monia maamerkkejä ja niistä tunnetuin on joko Roope Ankan rahasäiliö täynnä rahaa tai Julle Ankanpään patsas Ankkalinnan puistossa. Molemmat rakenukset ovat Ankkalinnalaisille tuttuja ja ne ovatkin kaupungille joskus turistimagneetteja. Julle Ankanpään patsaassa on myös kirjasto täynnä vanhoja kirjoja. Joskus Roopekin on käynyt lukemassa sieltä tietoa.
Roope Ankan rahasäiliö on siis yksi Ankkalinnan hienoimmista nähtävyyksistä. Tietysti myös itse Roope on tullut kuuluisaksi valtaisan omaisuutensa avulla. Rahasäiliö on harmaan värinen ja sen sisälle mahtuu kolme kuutioeekeriä rahaa. Rahasäiliön oven yläpuolella on pyöreä laatta johon on kirjoitettu yleensä jompikumpi näistä merkeistä: RA tai $. RA tarkoittaa Roope Ankkaa. Rahasäiliön keksi Carl Barks vuonna 1951 tarinassa Roope-sedän uusi rahasäiliö. Rahasäiliön ulkomuoto on vaihdellut puisesta säiliöstä betoni jättiläiseen. Roope on myös ansoittanut rahasäiliön erillaisin ansoin, enimmäkseen Karhukoplan ja Milla Magian takia. Milla Magiaa vastaan hän käyttää erillaisia valkosipuli ansoja, koska Milla ei pysty taikomaan sen lemussa. Karhukoplaa varten on tehty esimerkiksi maamiinoja ja piikkimattoja. Ennen rahasäiliön tilalla oli Ankkalinnake, jossa Sudenpennut pitivät kokouksensa, mutta Roope osti sen kukkulan ja raivasi jo lahonneen Akkalinakkeen pois rahasäiliönsä tieltä.
Rahasäiliön sisällä on Roopen rahojen lisäksi myös paljon muuta. Esimerkiksi tomistotilat ja muut kalleudet ovat järjestelty rahasäiliön sisätiloihin. Don Rosa on piirtänyt tarinaan Talon kokoien vastustaja rahasäliön pohjapiirrustukset. Sen avulla selviää, mitä kaikkea rahasäiliön kätkee sisälleen. 3: nessa kerroksessa on Roopen kaikki jalokivet. Tässä on ne kaikki: rubiinit, safiirit, tähtisafiirit, jade, turkoosit, tuliopaalit, mustat opaalit, meripihka, topaasit, smaragdit, helmet, mustat helmet ja timantit (isot, isommat ja tosi kookkaat). 2: sessa karroksessa on taas kaikki harkot, eli hopeaharkot, kultaharkot ja platinaharkot. 1: sessä kerroksessa taas on kaikki sisätiloissa olevat turvajärjestelmät, lukuun ottamatta Roopen toimistossa olevaa tunkeilijan poistokuilua. Ensimmäisessä kerroksessa on varkaita estämässä ainakin happoallas, ansaluukku, käärmeitä, hämähäkkejä, sähköjohdettu lattia, kanuuna, karhunrautoja ja mattonauloja.
Ankkalinnassa on tietysti muitakin maamerkkejä, mutta ne eivät ole läheskään niin tunnettuja, kuin rahasäiliö ja Julle Ankanpään-patsas. Esimerkiksi Sudenpentujen kerhotalo on yksi Ankkalinnan nähtävyyksistä. Talo on rakennettu puusta ja sinne Sudenpennut aina kokoontuvat. Peikonhammas vuori on Ankkalinnan vieressä ja se on myös yksi Ankkalinnan nähtävyyksistä. Monet ovat yrittäneet vallata sitä, mutta monet ovat loukanneet itsensä. Aku on nähnyt jopa unta siitä, että hän ja Roope ovat vallanneet Peikonhampaan. Myös Kattivaaran margariinitehdas on lajiteltu Ankkalinnan maamerkiksi. Aku on monta kertaa ollut siellä töissä margariinin pakkaajana ja maistajana. Se on siis yksi Akun vakiotyöpaikoista.
Jatkuu...
Ankkalinna on todella suuri kaupunki, joka on vuosien varrella kehittynyt todella paljon. Uusia ihmisiä on muuttanut pois ja toiset ovat juuri muuttamassa sinne. Ankkalinnassa on keksity vaikka mitä uusia laitteita keksijöiden ja heidän rahoittajiensa avulla. Maatilat ovat vuosien saatossa muuttuneet pilvenpiirtäjiksi ja pellot asuinpaikoiksi.
Pienestä Ankkalinnan kylästä, jossa eli rauhallista maanviljeliä kansaa on oikeastaan tullut suurkaupunki Roope Ankan ja hänen rahojensa ansiosta. Nuorempana Roope osti tontin kukkulalta, jonne hän myöhemmin rakensi rahasäiliönsä ja vähitellen ympärillensä uuden RA-yritysen. Siitä alkoi Ankkalinna kasvaa vähitellen isommaksi ja isommaksi ja uusia miljardöörejä ja ihmisiä muutti sinne. Lopulta Ankkalinna oli täynnä Roopen ja Kroisoksen pilvenpiirtäjiä, uusia valtateitä ja vaikka mitä muuta. Roopen kiusaksi sinne muutti miljardööri Kroisos Pennonen, joka taisteli Roopen kanssa maailman rikkaimman miehen tittelistä.
Kaikkien Aku Ankan lukijoiden tunnetuin tie on Akun asuinpaikka, eli Paratiisitie. Sillä tiellä tapahtuu vaikka mitä ja onkin sen ansiosta todella levoton katu. Yleensä Tulppu ja Aku , jotka ovat naapurukset taistelevat siellä kuin hullut. He käyttävät vaikkamitä apukeinoja näyttääkseen, että on parempi. Kaikki Paratiisitien asukkaat ovat tietysti heistä hyvin vihaisia ja joskus heidän päreensä palavat. Joskus jopa pormestari on joutunut tulemaan Paratiisitielle selvittämään sen tuhoisia sotkuja.
Ankkalinnassa on monia maamerkkejä ja niistä tunnetuin on joko Roope Ankan rahasäiliö täynnä rahaa tai Julle Ankanpään patsas Ankkalinnan puistossa. Molemmat rakenukset ovat Ankkalinnalaisille tuttuja ja ne ovatkin kaupungille joskus turistimagneetteja. Julle Ankanpään patsaassa on myös kirjasto täynnä vanhoja kirjoja. Joskus Roopekin on käynyt lukemassa sieltä tietoa.
Roope Ankan rahasäiliö on siis yksi Ankkalinnan hienoimmista nähtävyyksistä. Tietysti myös itse Roope on tullut kuuluisaksi valtaisan omaisuutensa avulla. Rahasäiliö on harmaan värinen ja sen sisälle mahtuu kolme kuutioeekeriä rahaa. Rahasäiliön oven yläpuolella on pyöreä laatta johon on kirjoitettu yleensä jompikumpi näistä merkeistä: RA tai $. RA tarkoittaa Roope Ankkaa. Rahasäiliön keksi Carl Barks vuonna 1951 tarinassa Roope-sedän uusi rahasäiliö. Rahasäiliön ulkomuoto on vaihdellut puisesta säiliöstä betoni jättiläiseen. Roope on myös ansoittanut rahasäiliön erillaisin ansoin, enimmäkseen Karhukoplan ja Milla Magian takia. Milla Magiaa vastaan hän käyttää erillaisia valkosipuli ansoja, koska Milla ei pysty taikomaan sen lemussa. Karhukoplaa varten on tehty esimerkiksi maamiinoja ja piikkimattoja. Ennen rahasäiliön tilalla oli Ankkalinnake, jossa Sudenpennut pitivät kokouksensa, mutta Roope osti sen kukkulan ja raivasi jo lahonneen Akkalinakkeen pois rahasäiliönsä tieltä.
Rahasäiliön sisällä on Roopen rahojen lisäksi myös paljon muuta. Esimerkiksi tomistotilat ja muut kalleudet ovat järjestelty rahasäiliön sisätiloihin. Don Rosa on piirtänyt tarinaan Talon kokoien vastustaja rahasäliön pohjapiirrustukset. Sen avulla selviää, mitä kaikkea rahasäiliön kätkee sisälleen. 3: nessa kerroksessa on Roopen kaikki jalokivet. Tässä on ne kaikki: rubiinit, safiirit, tähtisafiirit, jade, turkoosit, tuliopaalit, mustat opaalit, meripihka, topaasit, smaragdit, helmet, mustat helmet ja timantit (isot, isommat ja tosi kookkaat). 2: sessa karroksessa on taas kaikki harkot, eli hopeaharkot, kultaharkot ja platinaharkot. 1: sessä kerroksessa taas on kaikki sisätiloissa olevat turvajärjestelmät, lukuun ottamatta Roopen toimistossa olevaa tunkeilijan poistokuilua. Ensimmäisessä kerroksessa on varkaita estämässä ainakin happoallas, ansaluukku, käärmeitä, hämähäkkejä, sähköjohdettu lattia, kanuuna, karhunrautoja ja mattonauloja.
Ankkalinnassa on tietysti muitakin maamerkkejä, mutta ne eivät ole läheskään niin tunnettuja, kuin rahasäiliö ja Julle Ankanpään-patsas. Esimerkiksi Sudenpentujen kerhotalo on yksi Ankkalinnan nähtävyyksistä. Talo on rakennettu puusta ja sinne Sudenpennut aina kokoontuvat. Peikonhammas vuori on Ankkalinnan vieressä ja se on myös yksi Ankkalinnan nähtävyyksistä. Monet ovat yrittäneet vallata sitä, mutta monet ovat loukanneet itsensä. Aku on nähnyt jopa unta siitä, että hän ja Roope ovat vallanneet Peikonhampaan. Myös Kattivaaran margariinitehdas on lajiteltu Ankkalinnan maamerkiksi. Aku on monta kertaa ollut siellä töissä margariinin pakkaajana ja maistajana. Se on siis yksi Akun vakiotyöpaikoista.
Jatkuu...
Salwer1st/
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 657 -
03.07.2009 klo 16:57:46
Suurtilastot Ankkiksen Viestimaratonista tulossa tämän osakilpailun jälkeen...
akuankka1313
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 658 -
03.07.2009 klo 17:39:20
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Ankkalinna on suurmetropoli Yhdysvaltojen toisen y:n alla. Kauan aikaa sitten, nykyisen Roope Ankan rahasäiliön paikalla sijaitsi Vankkalinnake, jonka englantilainen sir Francis Drake joukkioineen olivat pystyttäneet suojamuuriksi espanjalaisilta. Silloinen maalaisjuntti Julle Ankanpää sai linnakkeen omistukseensa englantilaisten paettua salakäytäviä pitkin pois espanjalaisten hyökätessä sinne. Kekseliäisyytensä vuoksi Ankanpää pelotti hyökkääjät pois maissin avulla, ja muutti Vankkalinnakkeen nimen Ankkalinnakkeeksi. Siitä Ankkalinna sai syntynsä ja on kokenut monta muutosta Julle Ankanpään ajoista lähtien. Ankkalinnakkeen ympärille perustettu piskuinen kauppakylä suureni suurenemistaan, kunnes siitä tuli pilvenpiirtäjäkaupunginosien, omakotitalojen, puistojen, muistomerkkien ja monenlaisten asukkaiden päällystämä monikulttuurinen kaupunki.
Ankkalinna on muuttunut alkuaikojen sarjoista lähtien melkoisesti. Pilvenpiirtäjäaikakauden lähtiessä käyntiin 1970-luvulla myös Ankkalinnaan alettiin pykätä pilvenpiirtäjiä sekä muita korkeita ja eriskummallisia rakennuksia. Sinne syntyi tietynlainen "pilvenpiirtäjäkaupunginosa", jonka reunamailla asuvat Mikki Hiiri kumppaneineen.
Kuten sanottu, Ankkalinna on suurmetropoli. Siksi siellä on luonnollisesti myös monenlaisia patsaita ja muistomerkkejä, kuuluisimpina niistä mainittakoon mm. jo mainittu Roope Ankan rahasäiliö sekä Julle Ankanpään kunniaksi pystytetty patsas.
Rahasäiliö on kenties eniten muuttunut ankkalinnan maamerkeistä. Carl Barksin luomus on nähty mm. säästöpossusäiliönä, vieterin avulla pomppivana säiliönä ja pyramidisäiliönä, mutta normaalisti se on punakeltainen kuutiorakennus, jolla on punainen kupoli, ja jonka keskellä lukee RA. Monien mukaan se tarkoittaa Roope Ankkaa, mutta pienimmät lukijat erehtyvät luulemaan joskus sen tarkoittavan rahasäiliötä. Rahasäiliön tilavuus on kolme kuutioeekkeriä. Yleensä rahasäiliössä on myös toimistohuoneita, jotka ovat yleensä rahasäiliön työntekijöiden työhuoneita. Rahasäiliössä on töissä uskollinen hovimestari Juuso, sihteeri neiti Näpsä, neuvonantaja/avustaja Säästöpää ja usein pätkätöitä tekevä kolikonkiillottaja Aku. Rahasäiliössä on monenlaisia Pelle Pelottoman rakentamia turvalaitteita, joista huolimatta Roope vaatii niitä yhä enemmän asennettaviksi.
Rahasäiliössä on tapahtunut monenlaisia onnettomuuksia avaruusolioiden laskeutumisesta muurahaisten aiheuttamiin suurhälytyksiin. Monet kerrat Roope on joutunut keräämään rahojaan maasta, ohikulkijoiden nenän edestä. Yksi pahimmista kohtauksista lienee se, kun Aku jää Roopen kolikkomeren alle hänen yrittäessään etsiä arvokkaita rahoja säiliön pohjalta.
On käytetty monia keinoja rahasäilön laajentamiseksi. On rakennettu lisäsäiliöitä ja lisäosia, mutta ehdottomasti paras keksintö on ollut tilanlaajentaja, Pelle Pelottoman keksintö, joka moninkertaisti Rahasäiliön tilavuuden. Siitä tosin syntyi myös lukuisia haittapuolia, mutta jätän niiden kertomisen sikseen.
Rahasäiliössä on monia Roope-sedälle rakkaita paikkoja. Muistojen huoneessa hän säilyttää kaikenlaisia muistoesineitä, joita hän on kerännyt elämänsä aikana, kuten kultaista taljaa, hanhenmunahippua, Kultu Kimalluksen hiuskiehkuraa, joissain tarinoissa myös nelikulmaisia munia. Valitusten huoneessa Roope kävelee huoneen lattiaan kuluneen ympyrän sisällä kun hän on hermostunut tai surullinen.
Rahasäiliötä on monet kerrat yritetty kunnostaa yleensä pormestarin tai valepukuisten Karhuveikkojen käskystä, melkein aina huonoin tuloksin. Myös Aku ja Touho ovat kunnostaneet rahasäiliötä, mutta Touhon pikkutarkkuus ja täydellisimmän täydellisyyden hakeminen ajoi koko hankkeen rahasäiliön täydelliseen tuhoon.
Rahasäiliötä ovat yrittäneet ryöstää monet henkilöt. Karhukopla yrittää lähes aina ryöstää Roopen säiliötä - laihoin tuloksin (paitsi silloin kun he ovat vankilassa pikkurötöksistä). Milla Magia punoo joka hetki uusia juonia Roopen pään menoksi. Milla yrittää ryöstää Roopen ensilantin, jotta hän voisi sulattaa sen amuletiksi Vesuviuksen uumenissa ja saisi Midaan kosketuksen.
Julle Ankanpään patsas jököttää Ankkalinnan keskustorilla keräämässä turisteja. patsas näyttää Julle Ankanpään ojentamassa maissintähkiä hymyilevänä. Eräässä tarinassa Pelle Peloton herättää vahingossa kaikki Ankkalinnan patsaat eloon oudolla litkullaan, mukana myös Julle Ankanpään patsas. Aggressiivinen patsas on juuri listimässä pormestaria alleen, kun nesteen vaikutus loppuu. Patsas herää eloon myös tarinassa "Sankarin irvikuva" (kyseessä on kylläkin eri patsas, tuo kantaa vesiastiaa). Siinä Julle Ankanpään patsas rupeaa sammuttamaan levinnyttä tulipaloa Taikaviitan huutaessa "Kaupungin ensimmäisen vesijohdon kunniaksi pystytetty Ankkalinnan perustajaa esittävä patsas heräsi eloon!".
Julle Ankanpään patsas on tullut kuuluisaksi Carl Barksin tarinassa "Maailman rikkain mies", jossa Roope-setä ja Junttapurin maharadza kilpailevat siitä, kumpi pystyttää isoimman Ankkalinnan perustajaa esittävän patsaan. Loppujen lopuksi tosin Roope voitti jollain ihan eri patsaalla...
Ankkalinnan karuimmalla puolella sijaitsee kaupungin korkein vuori, Peikonhammas. Se on tullut tunnetuksi rinkulapilvestä vuoren ympärillä ja siitä, kuinka Akun unessa Roope-setä rakensi rahoistansa portaat sen huipulle. Myös sudenpennut ovat käyneet peikonhampaan huipulla, taistelemalla samalla Roope-sedän ja Peukaloisten kanssa.
Ankallispuisto on paikka Ankkalinnan sydämessä, jossa kaupungin väki voi rauhoittua työn ja kiireiden lomassa. Puisto on tosin myös taskuvarkaiden ja muiden vorojen suosima kokoontumispaikka.
Ankkalinnan edustalla sijaitsee myös tulivuorisaari, joka ei kuitenkaan ole kovin monessa tarinassa näkynyt (ja siksi en voi kertoa siitä mitään).
Ankkalinnanmäki on tiettävästi kaupungin ainoa huvipuisto (mikäli kiertäviä sirkuksia ym. lasketa). Kuuluisia paikkoja siellä on esimerkiksi naurutalo, kummitusjuna/-talo, vuoristorata ja joitain esiintymislavoja. Ankkalinnanmäen vieressä sijaitsee myös vesipuisto, mutta se on esiintynyt vain muutamissa tarinoissa.
Ankkalinnassa on myös joidenkin tarinoiden mukaan Roope Ankan omistama eläintarha, josta löytyy mitä kummallisimpia olioita. Lumimiehiä, jättiläisgorilloita, joskus jopa avaruusolioita. Aku on ollut monesti tuossa eläintarhassa töissä eläinten ruokkijana, häkkien siivoojana tai jossain muussa aliarvoisessa työssä. Monesti eläimet ovat olleet kapinavaikutteisia uudelle tulokkaalle, jonka seurauksena Aku on monesti saanut potkut eläintarhasta.
Ilmeisesti kaikki Ankkalinnan varakkaat henkilöt kuuluvat miljardööriklubiin. Loistelias yhdistys ei ainakaan ole parantanut miljardöörien välejä, ja monesti Roopen ja Kroisos Pennosen riideltyä rajusti kummatkin on potkaistu pois talosta. Miljardööriklubi pistää monesti pystyyn hankalia haasteita, jonka suorittamiseen tarvitaan sellaisia kykyjä kuin Roopella on.
Monissa tapauksissa patsaan rakentamisesta on vastuussa Aku Ankka. "Täydellinen arkkitehti"-tarinassa Aku mielii tulla arkkitehdiksi, ja pienten rakennelmien myötä hän alkaa suunnittelemaan loisteliaita maanmerkkejä Ankkalinnaan (Roope-sedän tilauksesta). Asuinrakennuksiksi tarkoitetuista rakennuksista löytyy kuitenkin aina puutteita, joten ne eivät soveltuneet asuinkäyttöön. Siksi niistä tuli maailmankuuluja maamerkkejä. Lopussa Aku jää romahtavien kattotiiliensä alle, josta syntyy julkinen kohu. Kukaan ei enää pitänyt Akun teoksista ja ne jouduttiin purkamaan. Tarinassa "Vetistä taidetta" Aku rakentaa ilmassa leijuvan (tai siltä näyttävän) vuorimaiseman, jonka rinteiltä syöksyy alas korkea vesiputous. Tarina päättyy surullisesti: ripaus lunta aiheuttaa teoksen romahtamisen ja tulvan Ankkalinnaan.
Aku Ankka asuu Paratiisitiellä, Roope-sedältä vuokratussa talossa numero 13. Hänen oikeanpuolimmaisena naapurina (kadulta katsoen) on Teppo Tulppu, Akun jokapäiväinen riitakumppani, kukkia rakastava pihanhoitaja ja on hyvin tarkka reviiristään. Akun ja Tulpun monet riidat ovat useimmin päättyneet melko huonosti, pahimmassa tapauksessa pommin räjähtämiseen tai heidän talojensa romahtamiseen. Joissain harvinaisissa ja kauniissa tapauksissa tarina on päättynyt kummankin riidan osapuolen solmimaan rauhaan sekä kaikkien kaunojen ja kiistanaiheiden mitätöimiseen. Akulla on myös ollut muita ei-niin-sopuisia henkilöitä naapureinaan, Muunmuassa herra Muristo ja herra Ärjylä. Iines Ankkakin on ollut alkuaikojen sarjakuvissa Akun naapurina.
Aku käy silloin tällöin myös Paratiisitien asukkaiden kokouksessa, jonka päätehtävänä on kohentaa kadun kuntoa ja luoda asukkaiden keskelle leppoisa ilmapiiri. Yleensä juuri Aku on saanut aikaan Paratiisitien ongelmat.
Ankkalinna on suurmetropoli Yhdysvaltojen toisen y:n alla. Kauan aikaa sitten, nykyisen Roope Ankan rahasäiliön paikalla sijaitsi Vankkalinnake, jonka englantilainen sir Francis Drake joukkioineen olivat pystyttäneet suojamuuriksi espanjalaisilta. Silloinen maalaisjuntti Julle Ankanpää sai linnakkeen omistukseensa englantilaisten paettua salakäytäviä pitkin pois espanjalaisten hyökätessä sinne. Kekseliäisyytensä vuoksi Ankanpää pelotti hyökkääjät pois maissin avulla, ja muutti Vankkalinnakkeen nimen Ankkalinnakkeeksi. Siitä Ankkalinna sai syntynsä ja on kokenut monta muutosta Julle Ankanpään ajoista lähtien. Ankkalinnakkeen ympärille perustettu piskuinen kauppakylä suureni suurenemistaan, kunnes siitä tuli pilvenpiirtäjäkaupunginosien, omakotitalojen, puistojen, muistomerkkien ja monenlaisten asukkaiden päällystämä monikulttuurinen kaupunki.
Ankkalinna on muuttunut alkuaikojen sarjoista lähtien melkoisesti. Pilvenpiirtäjäaikakauden lähtiessä käyntiin 1970-luvulla myös Ankkalinnaan alettiin pykätä pilvenpiirtäjiä sekä muita korkeita ja eriskummallisia rakennuksia. Sinne syntyi tietynlainen "pilvenpiirtäjäkaupunginosa", jonka reunamailla asuvat Mikki Hiiri kumppaneineen.
Kuten sanottu, Ankkalinna on suurmetropoli. Siksi siellä on luonnollisesti myös monenlaisia patsaita ja muistomerkkejä, kuuluisimpina niistä mainittakoon mm. jo mainittu Roope Ankan rahasäiliö sekä Julle Ankanpään kunniaksi pystytetty patsas.
Rahasäiliö on kenties eniten muuttunut ankkalinnan maamerkeistä. Carl Barksin luomus on nähty mm. säästöpossusäiliönä, vieterin avulla pomppivana säiliönä ja pyramidisäiliönä, mutta normaalisti se on punakeltainen kuutiorakennus, jolla on punainen kupoli, ja jonka keskellä lukee RA. Monien mukaan se tarkoittaa Roope Ankkaa, mutta pienimmät lukijat erehtyvät luulemaan joskus sen tarkoittavan rahasäiliötä. Rahasäiliön tilavuus on kolme kuutioeekkeriä. Yleensä rahasäiliössä on myös toimistohuoneita, jotka ovat yleensä rahasäiliön työntekijöiden työhuoneita. Rahasäiliössä on töissä uskollinen hovimestari Juuso, sihteeri neiti Näpsä, neuvonantaja/avustaja Säästöpää ja usein pätkätöitä tekevä kolikonkiillottaja Aku. Rahasäiliössä on monenlaisia Pelle Pelottoman rakentamia turvalaitteita, joista huolimatta Roope vaatii niitä yhä enemmän asennettaviksi.
Rahasäiliössä on tapahtunut monenlaisia onnettomuuksia avaruusolioiden laskeutumisesta muurahaisten aiheuttamiin suurhälytyksiin. Monet kerrat Roope on joutunut keräämään rahojaan maasta, ohikulkijoiden nenän edestä. Yksi pahimmista kohtauksista lienee se, kun Aku jää Roopen kolikkomeren alle hänen yrittäessään etsiä arvokkaita rahoja säiliön pohjalta.
On käytetty monia keinoja rahasäilön laajentamiseksi. On rakennettu lisäsäiliöitä ja lisäosia, mutta ehdottomasti paras keksintö on ollut tilanlaajentaja, Pelle Pelottoman keksintö, joka moninkertaisti Rahasäiliön tilavuuden. Siitä tosin syntyi myös lukuisia haittapuolia, mutta jätän niiden kertomisen sikseen.
Rahasäiliössä on monia Roope-sedälle rakkaita paikkoja. Muistojen huoneessa hän säilyttää kaikenlaisia muistoesineitä, joita hän on kerännyt elämänsä aikana, kuten kultaista taljaa, hanhenmunahippua, Kultu Kimalluksen hiuskiehkuraa, joissain tarinoissa myös nelikulmaisia munia. Valitusten huoneessa Roope kävelee huoneen lattiaan kuluneen ympyrän sisällä kun hän on hermostunut tai surullinen.
Rahasäiliötä on monet kerrat yritetty kunnostaa yleensä pormestarin tai valepukuisten Karhuveikkojen käskystä, melkein aina huonoin tuloksin. Myös Aku ja Touho ovat kunnostaneet rahasäiliötä, mutta Touhon pikkutarkkuus ja täydellisimmän täydellisyyden hakeminen ajoi koko hankkeen rahasäiliön täydelliseen tuhoon.
Rahasäiliötä ovat yrittäneet ryöstää monet henkilöt. Karhukopla yrittää lähes aina ryöstää Roopen säiliötä - laihoin tuloksin (paitsi silloin kun he ovat vankilassa pikkurötöksistä). Milla Magia punoo joka hetki uusia juonia Roopen pään menoksi. Milla yrittää ryöstää Roopen ensilantin, jotta hän voisi sulattaa sen amuletiksi Vesuviuksen uumenissa ja saisi Midaan kosketuksen.
Julle Ankanpään patsas jököttää Ankkalinnan keskustorilla keräämässä turisteja. patsas näyttää Julle Ankanpään ojentamassa maissintähkiä hymyilevänä. Eräässä tarinassa Pelle Peloton herättää vahingossa kaikki Ankkalinnan patsaat eloon oudolla litkullaan, mukana myös Julle Ankanpään patsas. Aggressiivinen patsas on juuri listimässä pormestaria alleen, kun nesteen vaikutus loppuu. Patsas herää eloon myös tarinassa "Sankarin irvikuva" (kyseessä on kylläkin eri patsas, tuo kantaa vesiastiaa). Siinä Julle Ankanpään patsas rupeaa sammuttamaan levinnyttä tulipaloa Taikaviitan huutaessa "Kaupungin ensimmäisen vesijohdon kunniaksi pystytetty Ankkalinnan perustajaa esittävä patsas heräsi eloon!".
Julle Ankanpään patsas on tullut kuuluisaksi Carl Barksin tarinassa "Maailman rikkain mies", jossa Roope-setä ja Junttapurin maharadza kilpailevat siitä, kumpi pystyttää isoimman Ankkalinnan perustajaa esittävän patsaan. Loppujen lopuksi tosin Roope voitti jollain ihan eri patsaalla...
Ankkalinnan karuimmalla puolella sijaitsee kaupungin korkein vuori, Peikonhammas. Se on tullut tunnetuksi rinkulapilvestä vuoren ympärillä ja siitä, kuinka Akun unessa Roope-setä rakensi rahoistansa portaat sen huipulle. Myös sudenpennut ovat käyneet peikonhampaan huipulla, taistelemalla samalla Roope-sedän ja Peukaloisten kanssa.
Ankallispuisto on paikka Ankkalinnan sydämessä, jossa kaupungin väki voi rauhoittua työn ja kiireiden lomassa. Puisto on tosin myös taskuvarkaiden ja muiden vorojen suosima kokoontumispaikka.
Ankkalinnan edustalla sijaitsee myös tulivuorisaari, joka ei kuitenkaan ole kovin monessa tarinassa näkynyt (ja siksi en voi kertoa siitä mitään).
Ankkalinnanmäki on tiettävästi kaupungin ainoa huvipuisto (mikäli kiertäviä sirkuksia ym. lasketa). Kuuluisia paikkoja siellä on esimerkiksi naurutalo, kummitusjuna/-talo, vuoristorata ja joitain esiintymislavoja. Ankkalinnanmäen vieressä sijaitsee myös vesipuisto, mutta se on esiintynyt vain muutamissa tarinoissa.
Ankkalinnassa on myös joidenkin tarinoiden mukaan Roope Ankan omistama eläintarha, josta löytyy mitä kummallisimpia olioita. Lumimiehiä, jättiläisgorilloita, joskus jopa avaruusolioita. Aku on ollut monesti tuossa eläintarhassa töissä eläinten ruokkijana, häkkien siivoojana tai jossain muussa aliarvoisessa työssä. Monesti eläimet ovat olleet kapinavaikutteisia uudelle tulokkaalle, jonka seurauksena Aku on monesti saanut potkut eläintarhasta.
Ilmeisesti kaikki Ankkalinnan varakkaat henkilöt kuuluvat miljardööriklubiin. Loistelias yhdistys ei ainakaan ole parantanut miljardöörien välejä, ja monesti Roopen ja Kroisos Pennosen riideltyä rajusti kummatkin on potkaistu pois talosta. Miljardööriklubi pistää monesti pystyyn hankalia haasteita, jonka suorittamiseen tarvitaan sellaisia kykyjä kuin Roopella on.
Monissa tapauksissa patsaan rakentamisesta on vastuussa Aku Ankka. "Täydellinen arkkitehti"-tarinassa Aku mielii tulla arkkitehdiksi, ja pienten rakennelmien myötä hän alkaa suunnittelemaan loisteliaita maanmerkkejä Ankkalinnaan (Roope-sedän tilauksesta). Asuinrakennuksiksi tarkoitetuista rakennuksista löytyy kuitenkin aina puutteita, joten ne eivät soveltuneet asuinkäyttöön. Siksi niistä tuli maailmankuuluja maamerkkejä. Lopussa Aku jää romahtavien kattotiiliensä alle, josta syntyy julkinen kohu. Kukaan ei enää pitänyt Akun teoksista ja ne jouduttiin purkamaan. Tarinassa "Vetistä taidetta" Aku rakentaa ilmassa leijuvan (tai siltä näyttävän) vuorimaiseman, jonka rinteiltä syöksyy alas korkea vesiputous. Tarina päättyy surullisesti: ripaus lunta aiheuttaa teoksen romahtamisen ja tulvan Ankkalinnaan.
Aku Ankka asuu Paratiisitiellä, Roope-sedältä vuokratussa talossa numero 13. Hänen oikeanpuolimmaisena naapurina (kadulta katsoen) on Teppo Tulppu, Akun jokapäiväinen riitakumppani, kukkia rakastava pihanhoitaja ja on hyvin tarkka reviiristään. Akun ja Tulpun monet riidat ovat useimmin päättyneet melko huonosti, pahimmassa tapauksessa pommin räjähtämiseen tai heidän talojensa romahtamiseen. Joissain harvinaisissa ja kauniissa tapauksissa tarina on päättynyt kummankin riidan osapuolen solmimaan rauhaan sekä kaikkien kaunojen ja kiistanaiheiden mitätöimiseen. Akulla on myös ollut muita ei-niin-sopuisia henkilöitä naapureinaan, Muunmuassa herra Muristo ja herra Ärjylä. Iines Ankkakin on ollut alkuaikojen sarjakuvissa Akun naapurina.
Aku käy silloin tällöin myös Paratiisitien asukkaiden kokouksessa, jonka päätehtävänä on kohentaa kadun kuntoa ja luoda asukkaiden keskelle leppoisa ilmapiiri. Yleensä juuri Aku on saanut aikaan Paratiisitien ongelmat.
Karhula
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 659 -
03.07.2009 klo 17:44:58
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, Ankkalinnan (nähtävyydet)/maamerkit, Ankkalinnan muuttuminen/kehittyminen
Ankkalinnassa on, niin kuin kuuluukin, paljon nähtävyyksiä. Tunnetuimpiin Ankkalinnan nähtävyyksiin kuuluvat varmasti Julle Ankanpään patsas sekä myös Roope Ankan rahasäiliö, jonka voi varmasti luetella Ankkalinnan nähtävyydeksi. Tunnettuihin nähtävyyksiin kuuluu myös Peikonhammas-vuori, jota ei kuitenkaan ole nähty tarinoissa kovin paljoa. Myös Ankkalinnan korkein rakennus, Nokanneula kuuluu mielestäni Ankkalinnan nähtävyyksiin.
Ankkalinnan kunniakansalainen Roope Ankka (englanniksi Scrooge McDuck), joka omistaa suuren osan koko Ankkalinnasta, on pystyttänyt monien tehtaiden ja kauppojen lisäksi myös Julle Ankanpään patsaan. Tavallisimmin Julle pitää käsissään maissintähkiä, jotka kerran pelastivat hänet vihollisen joukoilta.
Joissakin tarinoissa Ankanpään patsas on hajonnutkin, useimmiten Akun toilailun vuoksi. Patsas on kuitenkin joka kerta saatu priimakuntoon.
Roope Ankka on myös pystyttänyt oman rahasäiliönsä, joka on Julle Ankanpään patsaan rinnalla kaupungin tunnetuin nähtävyys, osittain sen vuoksi, että aikoinaan samalla paikalla, missä nyt seisoo suuri rahasäiliö, seisoi Vankkalinnake (Sir Francis Draken pystyttämä), jonka nimen Julle Ankanpää muutti sittemmin Ankkalinnakkeeksi, saatuaan linnakkeen haltuunsa. Yleensä rahasäiliön kylkeen on kirjoitettu RA kirjaimet, jotka tarkoittavat Roope Ankkaa, mutta joskus säiliön kyljessä on komeillut jonkin rahayksikön kuva.
Rahasäiliö on väriltään lähes kokoharmaa, mutta sen joka seinämällä komeilee keltainen ympyrä, joka kuvastaa kolikkoa.
Säiliölle on vaikea mennä ja joissakin tarinoissa Roope jopa lähettää Akulle ja pojille kartan, jota käyttämällä he eivät astu hän miinakentälleen tai muiden ansojen päälle. Säiliön edessä on myös useita kylttejä, joissa käsketään tulijoiden häipyä esimerkiksi sanalla ”Hus!”
Rahasäiliön rakennuspaikka on loistava, sillä se sijaitsee keskellä kaupunkia ja niinpä Roope voi kaukoputkensa avulla tarkkailla melkein koko Ankkalinnaa ikkunastaan. Monissa tarinoissa Roope katselee ikkunastaan kaukoputkella kohti Kroisos Pennosen pilvenpiirtäjää, tai sitten miten hänen sukulaisensa työskentelevät.
Myös Nokanneulan on rakentanut Roope Ankka. Nokanneula on Ankkalinnan korkein rakennus, jonka todistaa se, että sen huippu komeilee pilvien korkeudella. Kyseinen pilvenpiirtäjä ei kuitenkaan ole esiintynyt tietääkseni muissa tarinoissa kuin järkyttävän hauskassa Don Rosan tarinassa Nokanneulan tapaus.
Ankkalinnan korkein vuori taas on Peikonhammas, jossa käydään usein kiipeilykisoja. Eräässä tarinassa Aku ottaa kisan Roopen kanssa, kumpi ehtii aiemmin vuoren huipulle. Kun Aku vihdoin saapuu vuoren päälle Roope odottaa jo siellä häntä. Kun Aku kysyy, miten tämä on jo ehtinyt sinne, Roope näyttää, että on koonnut rahoista portaat vuoren toiselle puolelle. Juttu selviää kuitenkin vain Akun uneksi.
Uusivuosi avataan aina Räpylätorilla. Eräässä Vicarin piirtämässä uusivuosi tarinassa kaupunkilaiset kokoontuvat kertomaan vuoden kohokohtiaan, mutta valitettavasti Aku tajuaa, ettei ole tehnyt mitään ihmeellistä. Niinpä hän lähtee epätoivoisena kotia kohti. Siellä hän kuitenkin tajuaa, että hänellä olisikin jotain kerrottavaa, mutta huonononnen vuoksi tämä myöhästyy parilla sekunnilla.
Miljardööri-klubi kuuluu Ankkalinnan maamerkkeihin, tietenkin. Tuo ökyrikkaiden oma klubitalo kerää varmasti kiinnostuneita katseita turisteilta ja tavallisilta tallaajilta. Roope lukee monissa tarinoissa klubilla lehteä, että saisi lukea sen ilmaiseksi, kun Kroisos Pennonen saapuu paikalle ja kaksikko alkaa tuttuun tapaan tappelemaan. Yleensä tappelu päättyy siihen, kun nämä sopivat jos jonkinlaisesta kisasta. Miljardööri-klubin kaikki (?) matot ovat punaisia. Klubilla on myös oma puheenjohtaja, joka on yleensä koko joukon rikkain, eli tässä tapauksessa Roope. Joissakin tarinoissa myös Kroisos on kuitenkin nähty puheenjohtajana. Rakennuksen sisustukseen kuuluu arvokkaita maalauksia ja antiikkisia esineitä.
Paratiisitie 13 on tullut lukijoille tutuksi sarjakuvissa Aku Ankan (englanniksi Donald Duck) talona. Aku ei kuitenkaan omista kyseistä taloa, vaan sen omistaa hänen enonsa Roope, jolle hän onkin velkaa niin paljon, ettei siitä ole tarkkaa määrää. Talossa on kaksi kerrosta, jossa yläkerrassa sijaitsee ainakin Tupun, Hupun ja Lupun (englanniksi Huey, Dewey and Louie) huoneet ja tietääkseni myös Akun huone. Alakerrassa taas sijaitsevat olohuone, keittiö ja peseytymistila.
Paratiisitiellä asuu myös Akun naapuri Teppo Tulppu (englanniksi Neighbor J. Jones), jonka kanssa Aku tappelee usein. He ovat myös kisailleet vuosien varrella monesti. Joissakin tarinoissa Akun naapurissa on asunut myös Antero Luiru, joka toimii samanlaisessa roolissa kuin Teppo Tulppukin: hän on Akun naapuri, joka tappelee ja kilpailee lähes kaikesta Akun kanssa.
Luirun ja Tulpun suurin ero on ehkä se, että Aku ja Teppo työskentelevät yhdessä hyvin harvoin yhdessä, kun taas Luiru voi työskennelle Akun kanssa pormestari Pösön käskystä ja Aku saattaa työskennellä Luirun kanssa ankanpoikien käskystä.
Ankkalinna on muuttunut ja kehittynyt paljon siitä, kun Roope, Don Rosan (s. 1951) mukaan, saapui Ankkalinnaan vuonna 1902 (Rosan aikajanan mukaan). Silloin Ankkalinna vaikutti vain maalaiskylältä, mutta Roopen saavuttua kaupunkiin, kaupungin kehittyminen ja teollisuus on lähtenyt nousuun. Asukkaat ovat lisääntyneet ja kaupunkiin on pystytetty monia hotelleja turisteille.
Varsinkin katsomalla Don Rosan tarinoita, jotka sijoittuvat 1900-luvun alkuun ja sitten esimerkiksi italialaisten tekemiä tarinoita, huomaa kyllä heti, miten kaupunki onkaan muuttunut.
Ankkalinna myös kehittyy samaa vauhtia kuin oikeakin maailma. Ankkalinnassa on tietokoneita, on kännyköitä ja on vaikka minkälaisia vempaimia ja keksintöjä.
Kokonaisuutena: Ankkalinna on kaupunki, jossa on paljon erilaisia maamerkkejä ja nähtävyyksiä. Ankkalinnan kehittyminen on sopivan nopeaa, eikä se ärsytä. Ankkalinna on suuri kaupunki, jossa satojatuhansia asukkaita. Tätä mieltä minä olen ja tulen olemaan.
Jatkuu...
Ankkalinnassa on, niin kuin kuuluukin, paljon nähtävyyksiä. Tunnetuimpiin Ankkalinnan nähtävyyksiin kuuluvat varmasti Julle Ankanpään patsas sekä myös Roope Ankan rahasäiliö, jonka voi varmasti luetella Ankkalinnan nähtävyydeksi. Tunnettuihin nähtävyyksiin kuuluu myös Peikonhammas-vuori, jota ei kuitenkaan ole nähty tarinoissa kovin paljoa. Myös Ankkalinnan korkein rakennus, Nokanneula kuuluu mielestäni Ankkalinnan nähtävyyksiin.
Ankkalinnan kunniakansalainen Roope Ankka (englanniksi Scrooge McDuck), joka omistaa suuren osan koko Ankkalinnasta, on pystyttänyt monien tehtaiden ja kauppojen lisäksi myös Julle Ankanpään patsaan. Tavallisimmin Julle pitää käsissään maissintähkiä, jotka kerran pelastivat hänet vihollisen joukoilta.
Joissakin tarinoissa Ankanpään patsas on hajonnutkin, useimmiten Akun toilailun vuoksi. Patsas on kuitenkin joka kerta saatu priimakuntoon.
Roope Ankka on myös pystyttänyt oman rahasäiliönsä, joka on Julle Ankanpään patsaan rinnalla kaupungin tunnetuin nähtävyys, osittain sen vuoksi, että aikoinaan samalla paikalla, missä nyt seisoo suuri rahasäiliö, seisoi Vankkalinnake (Sir Francis Draken pystyttämä), jonka nimen Julle Ankanpää muutti sittemmin Ankkalinnakkeeksi, saatuaan linnakkeen haltuunsa. Yleensä rahasäiliön kylkeen on kirjoitettu RA kirjaimet, jotka tarkoittavat Roope Ankkaa, mutta joskus säiliön kyljessä on komeillut jonkin rahayksikön kuva.
Rahasäiliö on väriltään lähes kokoharmaa, mutta sen joka seinämällä komeilee keltainen ympyrä, joka kuvastaa kolikkoa.
Säiliölle on vaikea mennä ja joissakin tarinoissa Roope jopa lähettää Akulle ja pojille kartan, jota käyttämällä he eivät astu hän miinakentälleen tai muiden ansojen päälle. Säiliön edessä on myös useita kylttejä, joissa käsketään tulijoiden häipyä esimerkiksi sanalla ”Hus!”
Rahasäiliön rakennuspaikka on loistava, sillä se sijaitsee keskellä kaupunkia ja niinpä Roope voi kaukoputkensa avulla tarkkailla melkein koko Ankkalinnaa ikkunastaan. Monissa tarinoissa Roope katselee ikkunastaan kaukoputkella kohti Kroisos Pennosen pilvenpiirtäjää, tai sitten miten hänen sukulaisensa työskentelevät.
Myös Nokanneulan on rakentanut Roope Ankka. Nokanneula on Ankkalinnan korkein rakennus, jonka todistaa se, että sen huippu komeilee pilvien korkeudella. Kyseinen pilvenpiirtäjä ei kuitenkaan ole esiintynyt tietääkseni muissa tarinoissa kuin järkyttävän hauskassa Don Rosan tarinassa Nokanneulan tapaus.
Ankkalinnan korkein vuori taas on Peikonhammas, jossa käydään usein kiipeilykisoja. Eräässä tarinassa Aku ottaa kisan Roopen kanssa, kumpi ehtii aiemmin vuoren huipulle. Kun Aku vihdoin saapuu vuoren päälle Roope odottaa jo siellä häntä. Kun Aku kysyy, miten tämä on jo ehtinyt sinne, Roope näyttää, että on koonnut rahoista portaat vuoren toiselle puolelle. Juttu selviää kuitenkin vain Akun uneksi.
Uusivuosi avataan aina Räpylätorilla. Eräässä Vicarin piirtämässä uusivuosi tarinassa kaupunkilaiset kokoontuvat kertomaan vuoden kohokohtiaan, mutta valitettavasti Aku tajuaa, ettei ole tehnyt mitään ihmeellistä. Niinpä hän lähtee epätoivoisena kotia kohti. Siellä hän kuitenkin tajuaa, että hänellä olisikin jotain kerrottavaa, mutta huonononnen vuoksi tämä myöhästyy parilla sekunnilla.
Miljardööri-klubi kuuluu Ankkalinnan maamerkkeihin, tietenkin. Tuo ökyrikkaiden oma klubitalo kerää varmasti kiinnostuneita katseita turisteilta ja tavallisilta tallaajilta. Roope lukee monissa tarinoissa klubilla lehteä, että saisi lukea sen ilmaiseksi, kun Kroisos Pennonen saapuu paikalle ja kaksikko alkaa tuttuun tapaan tappelemaan. Yleensä tappelu päättyy siihen, kun nämä sopivat jos jonkinlaisesta kisasta. Miljardööri-klubin kaikki (?) matot ovat punaisia. Klubilla on myös oma puheenjohtaja, joka on yleensä koko joukon rikkain, eli tässä tapauksessa Roope. Joissakin tarinoissa myös Kroisos on kuitenkin nähty puheenjohtajana. Rakennuksen sisustukseen kuuluu arvokkaita maalauksia ja antiikkisia esineitä.
Paratiisitie 13 on tullut lukijoille tutuksi sarjakuvissa Aku Ankan (englanniksi Donald Duck) talona. Aku ei kuitenkaan omista kyseistä taloa, vaan sen omistaa hänen enonsa Roope, jolle hän onkin velkaa niin paljon, ettei siitä ole tarkkaa määrää. Talossa on kaksi kerrosta, jossa yläkerrassa sijaitsee ainakin Tupun, Hupun ja Lupun (englanniksi Huey, Dewey and Louie) huoneet ja tietääkseni myös Akun huone. Alakerrassa taas sijaitsevat olohuone, keittiö ja peseytymistila.
Paratiisitiellä asuu myös Akun naapuri Teppo Tulppu (englanniksi Neighbor J. Jones), jonka kanssa Aku tappelee usein. He ovat myös kisailleet vuosien varrella monesti. Joissakin tarinoissa Akun naapurissa on asunut myös Antero Luiru, joka toimii samanlaisessa roolissa kuin Teppo Tulppukin: hän on Akun naapuri, joka tappelee ja kilpailee lähes kaikesta Akun kanssa.
Luirun ja Tulpun suurin ero on ehkä se, että Aku ja Teppo työskentelevät yhdessä hyvin harvoin yhdessä, kun taas Luiru voi työskennelle Akun kanssa pormestari Pösön käskystä ja Aku saattaa työskennellä Luirun kanssa ankanpoikien käskystä.
Ankkalinna on muuttunut ja kehittynyt paljon siitä, kun Roope, Don Rosan (s. 1951) mukaan, saapui Ankkalinnaan vuonna 1902 (Rosan aikajanan mukaan). Silloin Ankkalinna vaikutti vain maalaiskylältä, mutta Roopen saavuttua kaupunkiin, kaupungin kehittyminen ja teollisuus on lähtenyt nousuun. Asukkaat ovat lisääntyneet ja kaupunkiin on pystytetty monia hotelleja turisteille.
Varsinkin katsomalla Don Rosan tarinoita, jotka sijoittuvat 1900-luvun alkuun ja sitten esimerkiksi italialaisten tekemiä tarinoita, huomaa kyllä heti, miten kaupunki onkaan muuttunut.
Ankkalinna myös kehittyy samaa vauhtia kuin oikeakin maailma. Ankkalinnassa on tietokoneita, on kännyköitä ja on vaikka minkälaisia vempaimia ja keksintöjä.
Kokonaisuutena: Ankkalinna on kaupunki, jossa on paljon erilaisia maamerkkejä ja nähtävyyksiä. Ankkalinnan kehittyminen on sopivan nopeaa, eikä se ärsytä. Ankkalinna on suuri kaupunki, jossa satojatuhansia asukkaita. Tätä mieltä minä olen ja tulen olemaan.
Jatkuu...
kirja
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 4
Viesti 660 -
03.07.2009 klo 18:04:09
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Paratiisitie, maamerkit ja Ankkalinnan muuttuminen
Ankkalinnaa ei voi moittia nähtävyyksien puuttumisesta. Niitä Ankkalinnassa on todella paljon. Roope Ankan rahasäiliö on Kiinan muurin lisäksi ainoa rakennelma, joka näkyy kuusta. Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Julle Ankanpään patsas, Peikonhammas sekä meri. Ankkalinnassa täytyykin olla paljon nähtävyyksiä! Ankkalinna on suuri kaupunki, jossa käy todella paljon turisteja. Asiat olisivat todennäköisesti toisin, jos nähtävyyksiä ei olisi. Niitähän kaikki turistit tulevat aina katsomaan.
Ankkalinna myös muuttuu koko ajan. Kaikki muuttuu koko ajan oikeassa elämässäkin. Ankkalinna on siltä osalta aito. Piirtäjät päivittävät Ankkalinnaa. Ankkalinna on joka tarinassa erilainen, sillä yksityiskohtia on mahdotonta saada aina samanlaisiksi. Ankkalinnasta on niin paljon mainintoja, että ne kumoavat täysin toisensa. Ankkalinna on joissain tarinoissa vanhempi kuin joissain.
Ehdottomasti kuuluisin Ankkalinnan maamerkeistä ja nähtävyyksistä on Roope Ankan rahasäiliö. Se sijaitsee kukkulalla, jota kutsutaan Rahasäiliökukkulaksi. Rahasäiliö on kuution muotoinen harmaa rakennus, jossa on yksi ikkuna. Rahasäiliön etuseinässä on teksti RA, joka tarkoittaa Roopen nimikirjaimia. Joissain tarinoissa siinä on euron kuva (€), punnan kuva (£) tai dollarin kuva ($). Kuvake on kirjoitettu suurilla kirjaimilla ja se vie noin puolet rakennuksen korkeudesta. Rahasäiliö on Roope Ankan rahojen varasto, useimmissa tarinoissa Roopen asuinpaikka ja hänen väkensä toimisto. Säiliö on suuri, koska sinne pitää mahtua paljon asioita. Barksin mukaan tilavuus on kolme kuutioeekkeriä. Rosa on tehnyt säiliön pohjapiirroksen, joka on julkaistu Aku Ankka-lehdessä Suomessa 2001. Sen mukaan rahasäiliön korkeus on 43 metriä ja leveys kolme vähemmän. Koska säiliössä on todella paljon rahaa, sinne yritetäänkin murtautua todella usein. Rahasäiliössä on betoniset seinät ja katto. Joissain tarinoissa lattiakin on betonista, mutta joissain se on tehty jostain todella paljon heikommasta materiaalista (koska säästyy rahaa). Rahasäiliön turvavarustelut vaihtelevat paljon. Joskus Roopella on vartijoita. Toisinaan hän käyttää sähköisiä suojauslaitteita (usein Pellen kehittämiä). Joskus taasen hänellä on hallintoyksikkö, joka hoitaa koko säiliötä. Kuitenkin aina ei ole niinkään. On paljon tarinoita, joissa suojauksia ei ole ja Roopella on aseinaan vain esimerkiksi kanuuna. Kuitenkin rahasäiliöön ei ole murtauduttu noin vain. Se vaatii aina Akun tai jonkun muun tekemän virheen. Rahasäiliö on äärimmäisen luotettava rakennus, johon murtautuminen on käytännössä mahdotonta. Rahasäiliössä Roope säilyttää rahojen lisäsi myös kaikkia hänelle tärkeitä esineitä. Esimerkiksi ensilantti on peitetty kuvulla. Joskus sitä nostamalla on saanut valkosipulin tuoksua päälleen. Roopella on myös varasto, missä on esimerkiksi hanhenmunahippu ja muita voitonmerkkejä. Lisäksi rahasäiliössä on suurenmoinen kirjasto, mistä löytyy kaikenlaisia kirjoja. Rahasäiliössäkin on keittiö, jossa ei tosin ole lainkaan ruokaa, paitsi kauppojen ylijäämämyynnin tuotteita, esimerkiksi laatikollinen juustoa. Joissain tarinoissa säiliön ulkopuolella on myös puutarha, jossa kasvaisi esimerkiksi kukkakaaleja, mutta se on äärimmäisen harvinaista. Kukkulalla on kuitenkin miinakenttä, tykkejä sun muita suojauksia. Joissain tarinoissa siellä on myös pensaita ynnä muita senlaisia kasveja. Kukkulalla on myös kylttejä, jotka kieltävät tulemisen eteenpäin. Joissain tarinoissa Roope Ankan rahasäiliössä ollut luukku, jota käytetään esimerkiksi kauppiaiden karkottamiseen, on vienyt Rahasäiliökukkulalle, mutta melkeinpä kaikissa muissa tarinoissa kukkulalla on miinakenttä (ja joskus sieltä löytyvät ne molemmat, mutta se on todellakin harvinaista). Rahasäiliön ympärillä on useimmiten melko paljon väkeä, varsinkin jos Karhukopla yrittää hyökätä Rahasäiliöön. Karhukopla ei siitä kovin paljoa pidä. Yllättävän harva ohikulkija yrittääkään mennä sisälle Rahasäiliöön. Se luultavasti tiedetään mahdottomaksi. Rahasäiliö ei ole kuuluisa sen ulkomuotonsa ansiosta, vaan luultavasti Roope Ankan ja rahojen ansiosta. Rahat herättävät kateutta usiemmissa turisteissa. Rahasäiliö itsessään on vain ruma betonirakennus. Pormestari tai muu vaikutusvaltainen henkilö onkin usein vaatinut sen kaunistamista. Roope on useimmiten kaunistanu säiliönsä, jolloin turistit ja jopa ankkalinnalaisetkin ovat tulleet ihailemaan uutta säiliötä. Säiliö on muun muassa asetettu akvaarion pohjalle tai roikkumaan ilmassa. Rahasäiliö ei ole ollut aina vain kuutio. Mainitsen seuraavassa vain muutamia erikoistapauksia. Roope Ankka on järjestänyt muutamia tarjouskilpailuja Rahasäiliön uudesta muodosta. Kilpailun voittaja on saanut tehdä säiliöstä kilpailuehdotuksensa muotoisen. Rahasäiliö on ollut akvaarion pohjalla ja tehty säästöporsaan muotoiseksi. Pelle Pelotonkin on usein muotoillut säiliötä. Hän on kyhännyt tilanlaajentimen, uusia materiaaleja ja esimerkiksi siirtänyt säiliötä eri paikkoihin. Usein kuitenkin on ollut niin, että aivan sama kuka on tehnyt uuden säiliön ja minkälainen se on ollut, se ei ole toiminut laisinkaan.
Kaupungin paikalla oli ennen Ankkalinnake, joka kuitenkin vallattiin. Ankkalinnake oli tehty puusta. Erinäisten tapahtumien seurauksena se meni Julle Ankanpäälle, joka perusti sen paikalle Ankkalinnan. Joidenkin tarinoiden mukaan rahasäiliö on Ankkalinnakkeen kukkulalla. Varsinkin Don Rosa tukee tätä teoriaa. Joskus on nähty Ankkalinnakkeesta tehty ''kopio'', joka on vallattu juhlan (eli vuosipäivän) kunniaksi.
Julle Ankanpään, kaupungin perustajan, patsas on Ankkalinnassa. Kyseessäoleva patsas on todella tunnettu maamerkki Ankkalinnassa. Patsas sijaitsee kaupungin keskustassa. Patsaassa on kuva Julle Ankanpäästä, joka pitelee sylissään maissintähkiä ja hymyilee. Päässään Ankanpäällä on silinterihattu. Patsaan luona on paljon vierailijoita. Se onkin todennäköisesti toiseksi suosituin vierailukohde Ankkalinnassa (Rahasäiliökukkulan jälkeen).
Ankkalinnassa on myös eräs vuori, Peikonhammas. Se on melko korkea (Ankkalinnan korkein vuori) ja sijaitsee Ankkalinnan raja-alueilla. Esimerkiksi Aku on kiivennyt sen huipulle. Joidenkin tarinoiden mukaan kuitenkin vuoren huipulle kiipeäminen olisi todella harvinaista.
Ankkalinnassa on paljon hienoja maisemia ja koskematonta luontoa. Ne ovat useille henkilöille nähtävyyksiä. Esimerkiksi Sudenpennut käyvät melko usein luonnossa, joten he tuntevat sen osa-alueen loistavasti. Ankkalinnan luonto on keskivertoa parempaa, sillä siihen ei ole (useimmissa tarinoissa) uskallettu koskea paljoa. Melko usein ankkalinnalaiset tekevätkin retkiä luontoon tai rannoille, joita tuntuu Ankkalinnassa riittävän todella paljon. Esimerkiksi Mummo Ankkakin on käynyt rannalla.
Lisäksi Roope Ankan uskomattomat rakennelmat käyvät nähtävyyksistä. Yksi esimerkki senlaisesta on Nokanneula, joka on pilvenpiirtäjä.
Paratiisitie on Akun kotikatu. Akun osoite on Paratiisitie 13. Tie on melko pieni ainakin pääkatuihin verrattuna, mutta siellä on yllättävän suuri meteli. Se johtuu Akun ja hänen naapurinsa Teppo Tulpun taisteluista. Sen takia usea on muuttanut pois Paratiisitieltä. Tien pitäisi olla hiljainen, mutta sitä se ei todellakaan ole. Kuitenkin jostain löytyy aina Akulle ja Tulpulle naapureita. Paratiisitien tapahtumia on selvitelty esimerkiksi asukaskokouksessa tai pormestarin puuttumisella. Pormestari onkin usein antanut sekä Akulle että Tulpulle jonkinlaisen rangaistuksen. Myös häätöjä on nähty joskus. Eräs mielestäni ikimuistoisin tarina oli eräs, jossa sekä Aku että Teppo Tulppu yrittivät myydä asuntojaan, mutta toinen heistä esti toisen aikeet ja tietenkin vahingossa. Paratiisitien asukkien määrä vaihtelee todella paljon, sillä joskus se on pikkukatu, jota Akun ja Tulpun ''pienet'' taistelut eivät haittaa, kun joskus se on suurempi, jolloin yksi suuri vesi-ilmapallokin aiheuttaa karmivan suuren metelin ja mahdollisesti (melko useinkin) jopa pormestarin tai muun vaikutusvaltaisen henkilön hakemiseen paikalle.
Ankkalinnassa on myös Miljardööriklubi, jossa on eri tarinoiden mukaan väkeä joko koko maailmasta tai vain Ankkalinnasta. Klubiin hyväksytään vain rikkaita ihmisiä. Miljardööriklubi ei ole nähtävyys niinkään ulkomuotonsa vaan sisältönsä takia (tosin sisältö on saanut ulkomuodonkin hienoksi). Klubissa käyvät kaikki Ankkalinnan (tai maailman) suuruudet, rikkaat. Siksi sitä halutaankin päästä ihailemaan läheltä. Klubin lähistöllä on kuitenkin yllättävänkin vähän seuraajia. Klubin sisälle ei ole päästetty muita kuin rikkaita ja heidän pyytämiään henkilöitä. Kuitenkin esimerkiksi Aku, Tupu, Hupu ja Lupu käyvät klubissa melko usein Roopea etsimässä, vaikka he eivät ole Roopen mukana. Rakennus on todella suuri ja tavallaan pröystäileväkin. Se sisältää hienot maalit. Kenties tärkeimpänä tuntomerkkinä on rakennuksen katolla liehuva lippu. Tämänkin rakennuksen ulkomuoto vaihtelee (melkein) aina. Kuitenkin ovelle johtavat portaat. Ovea vartioimassa on yksi ihminen. Oven vierestä löytyy kaksi noin puolen metrin korkuista patsasta. Patsaat ovat joidenkin ihmisten rintakuvia.
Ankkalinnassa on kaksi majakkaa, jotka ovat Ankkaniemen majakka ja Ankkalahden majakka. Molemmat ovat meren äärellä ohjaamassa laivoja oikeaan suuntaan. Molemmat majakat ovat noin kymmenen metriä korkeita ja sisältävät todella kirkkaan lampun. Esimerkiksi Aku ja Touho Ankka ovat olleet tarkistamassa majakan lamppua. Aku on myös hoitanut majakkaa yksin. Ankkaniemen majakka sijaitsee erään niemen päässä, kun Ankkalahden majakka sijaitsee alueen, jolla on paljon kareja, kohdilla.
Eräänlainen maamerkki on Ankanpään ala-aste. Se on koulu, jota esimerkiksi Tupu, Hupu ja Lupu, Leenu, Liinu ja Tiinu käyvät. Koulussa on melko vähän luokkia. Se sijaitsee aukealla kahden talon välissä. Varsinkin kansissa sen sijainti yritetään saada paremmaksi piirtää. Osoite on Ankanpääntie 13. Aku on työskennellyt koulussa siivoojana melko usein. Eräässä tarinassa Milla Magia loihti koulun näkymättömäksi.
Yksi Ankkalinnan tärkeimpiä (ja ainoa) museoita on Ankallismuseo. Se sisältää paljon tauluja ynnä muita senlaisia taidetuotteita, ei tosin sarjakuvia. Museoon on usein lainattu Roope Ankan voitonmerkkejä, tosin siitä on maksettu. Museossa ei kuitenkaan ole kovin usein muita lainattuja näyttelyitä. Museo on useimmissa tarinoissa maksullinen ja rakennuksen ulkonäkö muuttuu, tosin itse muistelisin melkein kaikissa tarinoissa olleen portaat museon edessä eduskuntatalon tyyliin. Ankallismuseokin tuntuu keräävän melko paljon turisteja, vaikka harvoin siellä on mitään kovin tunnettua. Ankallismuseo on ollut Akun työpaikka. Tarina Kultainen kypärä alkoi Ankallismuseosta. Tarinassa Musta Ritari slurppaa jälleen museossa oli Roopen aarrekokoelman osia.
Ankkalinnassakin on eläintarha. Eri tarinoissa sitä ylläpitävät eri henkilöt. Joskus sitä ovat ylläpitäneet Sudenpennut, jolloin vain he ovat hoitaneet sitä ja eläintarhassa on ollut tavallisia eläintarhaeläimiä. Usein häkkejä ei ole ollut. Joskus eläintarha on ollut Roopen, jolloin siellä on ollut mitä harvinaisempia eläimiä. Häkit ovat tulleet tutuiksi, ja sisäänpääsy on maksanut paljon. Toisinaan joku ulkopuolinen taho on omistanut eläintarhan. Silloin(kin) on käytetty häkkejä. Akukin on työskennellyt eläintarhassa ulkopuolisen tahon ylläpitäessä eläintarhaa. Eläintarha kerää yleensä melko paljon väkeä sisälleen.
Keskellä Ankkalinnan keskustaa sijaitsee vain yhdessä tarinassa esiintynyt Taikametsä. Se on todella tiheä metsä, jonne kukaan ei uskalla mennä, koska siellä tapahtuu omituisia asioita (kuten taikoja ja kummitteluja). Taikametsästä on tehty paljon uskomuksia, koska kukaan ei uskalla mennä sinne, sillä kaikki pelkäävät sitä. Tarinassa Taikametsä Mikki menee Taikametsään, ja löytää sieltä esimerkiksi puhuvan kalan, joka yritetään varastaa kuuluisuuden vuoksi. Taikametsä on tiheyden lisäksi pimeä ja täynnä kaikkea, mitä ei muualta löydä. Taikametsästä ei ole esitelty muuta sisältöä kuin puhuva kala.
Eräänlainen maamerkki on Ankkalinnan Ankallispankki. Se on suuri pankki, jossa on todella vahvat turvatoimenpiteet. Ankallispankki on useimmite Roopen omistuksessa, mutta ei aina. Varsinkin Karhukopla yrittää varastaa pankista rahoja. Pankki sijaitsee kaupungin keskustassa. Sen sisällä on useita porttia, joista pääsee läpi vain vartijan ja pankinjohtajan kanssa. Sen jälkeen vastaan tulee holvi, joka on suljettu suurella portilla. Holvissa on kassakaappeja ja irtonaista rahaa. Ankallispankissa on myös talletuslokeroja, jonne esimerkiksi Karhuvaari on tallettanut miljoonan. Ankallispankilla on useimmiten muutamia kilpailijoita.
Ankkalinnassa on paljon suuria rakennuksia, jotka ovat nähtävyyksiä jo kokonsa puolesta. Niitä ei kuitenkaan mainita eri tarinoissa toistuvasti, vaan ne ovat yleensä mukana vain muutamassa tarinassa, jossa ne saattavat tosin päästä jopa pääosaan juonen kannalta. Useimmiten ne ovat Roope Ankan rakentamia asuintaloja, toimistorakennuksia tai muita senlaisia. Yksi mainio esimerkki on Nokanneula. Se on rakennus, josta piti tulla kolmikerroksinen. Roope ei kuitenkaan jättänyt sitä niin matalaksi, sillä tapansa mukaan hän oli taas säästäväinen. "Rakennustarvikkeita saa sitä halvemmalla mitä enemmän niitä ostaa." Siispä Nokanneulasta tulikin pilvenpiirtäjä, jota lentokoneiden piti väistellä. Nokanneula on esiintynyt vain yhdessä tarinassa, joka on Don Rosan tekemä. Se perustui lähinnä Akun ikkunanpesuun. Nokanneula sisältää edellämainitun tarinan mukaan toimistorakennuksia (ylhäällä) sekä asuinrakennuksia (alempana) ja lisäksi muutaman kaupan (pohjakerroksessa). Nokanneulan kyljessä on lipputankoja. Nokanneula on siis pilvenpiirtäjä, joka on ainakin satakerroksinen.
Ankkalinnassa on huvipuisto nimeltään Ankkalinnanmäki (joskus myös Sorkanniemi). Eri tarinoista riippuen huvipuiston omistajana toimii joko Roope tai joku muu tuntematon henkilö. Huvipuisto kuuluu niissä tarinoissa joissa se on mukana ehdottomasti Ankkalinnan suosituimpiin vierailukohteisiin. Huvipuistossa on esimerkiksi maailmanpyörä ja ennustaja, joka tietää kaiken. Huvipuisto on maksullinen, mutta monipuolinen. Sieltä löytää todella paljon turisteja ja se on todella suosittu vierailukohde.
Räpylätori on tori Ankkalinnassa pormestarin työtalon edessä. Sinne ankkalinnalaiset kokontuvat juhlimaan uutta vuotta. Tori on myös turistien suosiossa, sillä sen sijainti on hyvä (keskusta), se on laaja-alainen ja siitä näkee hyvin kuuluisan käkikellon, joka on talon seinässä. Tori on yleensä täynnä väkeä. Torilla oleva käkikello on melko suuri, jotta se näkyy kauas. Se on ankkalinnalaisten yksi kuuluisuus. Sitä tullaan katsomaan kaukaakin, varsinkin uutena vuotena. Sen kellosta otetaan usein aikaa vuoden vaihtumiseen. Kuitenkaan kelloa ei aina näe tarinoissa. Joskus se on melkein Ankkalinnan ykkösnähtävyys.
Ankkalinnassakin on myös raatihuone. Se on useimmiten Ankkalinnan pormestarin työpaikka. Sen väri vaihtelee (eikä raatihuonetta edes ole läheskään jokaisessa tarinassa), mutta raatihuoneen katolla liehuu aina lippu. Raatihuone sisältää joitain ikkunoita sekä parvekkeen, johon sisäänkäynti on useimmiten pormestarin työhuoneessa. Raatihuoneen edessä järjestetään useimmat mielenosoitukset, koska sieltä pormestari ne huomaa. Raatihuone on yksi Ankkalinnan vanhimmista rakennuksista. Raatihuonerakennuksen yläkerroksissa on käkikellon koneisto. Käkikello on raatihuoneen seinässä niin että se näkyisi rakennuksen ulkopuolelta kauas. Kello onkin todella tunnettu esine/asia. Raatihuone sijaitsee Räpylätorin edustalla.
Vuoden 2006 Akkareissa oli Ankkalinnan maamerkit-kuvasarja. Jokaisen kuukauden toisessa lehdessä (muistaakseni tammikuussa kolmannessa) oli keräilykuva tai joku sen tapainen ensimmäisellä sivulla kannen jälkeen jostain Ankkalinnan nähtävyydestä. Kyseessäolevasta nähtävyydestä oli myös tarina lehdessä. Nähtävyyksien joukkoon pääsivät esimerkiksi Peikonhammas ja Pelle Pelottoman paja. Nähtävyyksiä oli siis kaksitoista kappaletta.
Ankkalinna muuttuu jatkuvasti ja on jokaisessa tarinassa erilainen. Ankkalinna on joissain tarinoissa hyvinvoinnin keskus, kun joskus se on täysin riippuvainen Roopen verorahoista ja siltikin köyhä paikka. Ankkalinnan väen elintaso on yleisesti ottaen melko hyvä, eikä se vaihtele (plus poikkeukset). Ankkalinna sijoittuu nykyaikaan kaikissa muissa paitsi Don Rosan tarinoissa, joissa Ankkalinna sijoittuu 1950-luvulle (koska Barkskin sijoitti Ankkalinnan sille ajalle, koska Barks teki tarinoita niinä aikoina). Ankkalinna muuttuu koko ajan, ja se on hyvä asia, koska kaikki meistä eivät jaksaisi lukea koko aikaa tarinoita menneisyydestä. Oikeassakin elämässä kaikki kehittyy koko ajan ja uutta keksitään. Ei Aku Ankka kiinnostaisi niin paljon, jos se sijoittuisi täysin menneisyyteen. Don Rosan tarinoissa Ankkalinna sijoittuu menneisyyteen, mutta kukaan muu ei sitä sinne sijoita. Siksi Don Rosan ''vanhoja'' tarinoitakin jaksavat lukea oikeastaan kaikki ankkoja lukevat.
Vielä hieman lisää Don Rosan sijoittamisesta. Don Rosahan sijoittaa Ankkalinnan aina 1950-luvulle, koska hänen suosikkinsa Barkskin teki niin. Rosa siksi piirtää kaikki asiat, esimerkiksi elektroniikan, niin kuten ne olivat kyseessäolevalla aikakaudella. Se on mielestäni todella mahtava asia sarjakuville! Se estää kyllästymistä! Luulisin, että kaikki muut piirtäjät piirtävät Ankkalinnan nykyaikaan (paitsi jos käsikirjoittajien tekemä käsikirjoitus estää sen esimerkiksi aikamatkalla), mutta Don Rosa on poikkeus, joka vahvistaa säännön. Hän tuo vanhoina asioina erilaisuutta mukaan, joten meiltä on taas viety pois yksi syy kyllästyä Aku Ankkoihin. Don Rosa ei anna 1950-lukuisen Ankkalinnan vaikuttaa hänen tarinoihinsa juoniin. Siispä sen huomaaminen jää vain silmillämme sekä keräämällemme tiedolla havaittavaksi. Sekin on hyvä asia, koska se jaksaa yllättää. On mielestäni hyvä huomata tehneensä virheen. Ankkalinnan kehitykselle tuo on ''yksi askel taaksepäin''. Mielestäni se ei kuitenkaan estä kehityksen olemassaoloa, sillä käytännössä kaikki muut piirtäjät piirtävät Ankkalinnan kehittyneeksi suurkaupungiksi, jossa on kaikki nykyaikaiset tuotteet. Ankkalinna siis kuitenkin kehittyy koko ajan, sillä Don Rosan kehityksemättömyys vain auttaa meitä huomaamaan paremmin kehityksen, mitä kaikki muut piirtäjät Ankkalinnaan koko ajan tekevät. Ilman Don Rosan 1950-lukuisuutta ja vanhoja tarinoita sitä ei välttämättä huomattaisi selvästi (tai ei ainakaan niin selvästi kuin mitä sen huomaamme niiden asioiden kanssa).
Ankkalinnan nähtävyyksillä on suuri merkitys tarinoiden juonille. Rahasäiliön merkityksestä on turha puhuakaan, sillä sen kaikki tietävät. Rikostarinoita ja Roope-tarinoita saadaan rahasäiliöstä. Kuitenkaan harva muistaa, että Sudenpennuista kertovat tarinat sijoittuvat luontoon. Myöskin Ankkalinnassa olevaa väkimäärää saa osittain selitettyä nähtävyyksien määrällä. Ankkalinnan nähtävyyksistä saa jo itsessään useita tarinoita, sillä ne ovat niin merkittäviä, tunnettuja ja suuria kohteita ja käsitteinäkin todella laajoja.
Nähtävyydet ovat kaikki suuria, mikä on todellakin hyvä asia! Suuret tai vahvat asiat edesauttavat juonta paremmaksi. Nähtävyyksistä pitäisi saada helposti oma tarina, sillä ne ovat (kuten edelläkin sanoin) käsitteinä todella laajoja. Mitä laajempi asia on, sitä paremmin se sopii keskeiseksi asiaksi tarinassa. Nähtävyydet ovat juurikin niin. Ne ovat todella tärkeitä tarinoiden juonien kannalta (useimmiten), koska ne ovat niin laaja-alaisia. Esimerkiksi Peikonhammas on jotain suurta. Siitä onkin tehty mielestäni vähemmän tarinoita mitä olisi täytynyt kyetä tekemään. Se selittyy pääasiassa sillä, että Peikonhammas ei ole kaikissa tarinoissa olemassa. Siksipä siitä ei ole tehty niin paljoa tarinoita. Se ei ole tarpeeksi yleinen. Peikonhammas kykenisi kuitenkin toimimaan juonen keskusyksikkönä, sillä se on niin monimuotoinen. Siihen saa liitetttyä paljon asioita ja se myös sisältää todella paljon asioita. Esimerkiksi Carl Barks on luultavasti juuri edellämainittujen asioiden ansiosta tehnyt Peikonhampaasta muutaman mainion tarinan. Peikonhammas ei todellakaan ole ainoa nähtävyys, jonka pitäisi siihen pystyä. Oikeastaan kaikkien nähtävyyksien pitäisi siihen pystyä. Itse henkilökohtaisesti ihmettelen, miksi Julle Ankanpään patsaasta ei ole tehty oikein kunnon tarinoita, sillä sen pitäisi olla tärkeä ankkalinnalaisille ja siksi se olisikin todella mahtava oivallus käsikirjoittajille (ja piirtäjille). Siis jos siitä saisi hyvän tarinan. Patsas on todella keskeisessä asemassa Ankkalinnassa (ja Ankkalinnalle), mutta sitä ei ole kuin mainittu jos sitäkään useimmissa sarjakuvatarinoissa. Se ei ole päässyt esiintymään edukseen, olemaan juonen keskeisimpänä asiana (eli päähenkilönä, jos se olisi elävä asia). Kenties vain kaikkien käsikirjoittajien mielikuvitus on lopussa tai sitten he eivät tee senlaisia tarinoita (esimerkiksi Don Rosa). Nähtävyydet kykenisivät siis kannattelemaan kokonaista juonta, mutta niitä ei oikeastaan koskaan käytetä siihen asemaan, vaikka pitäisi, sillä ne toisivat ainakin toivottua vaihtelua ankkasarjoihin, koska niitä ei todellakaan nähdä paljoa (jos nähdään ollenkaan), jonka luulisin johtuvan siitä, että käsikirjoittajat eivät joko tee sen alan tarinoita (vaikka heidän pitäisi niitä tehdä) tai sitten he kuuluvat ryhmään, jolta on mielikuvitus loppunut täysin.
Yhteenveto: Ankkalinnassa on nähtävyyksiä paljon, mikä olisi hyväksi tarinoille, koska ne ovat niin vahvoja että sopivat hyvin juonen keskeisiksi asioiksi, mutta käsikirjoittajat eivät niitä käytä. Tunnetuin ankkalinnalainen nähtävyys on Roope Ankan rahasäiliö. Ankkalinna muuttuu koko ajan, mutta Don Rosa tekee Ankkalinnan 1950-luvulle, koska Carl Barkskin teki niin. Paratiisitie on Akun kotikatu, jossa asuu esimerkiksi Teppo Tulppu.
Huomenna jatkuu.
~kirja
Ankkalinnaa ei voi moittia nähtävyyksien puuttumisesta. Niitä Ankkalinnassa on todella paljon. Roope Ankan rahasäiliö on Kiinan muurin lisäksi ainoa rakennelma, joka näkyy kuusta. Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Julle Ankanpään patsas, Peikonhammas sekä meri. Ankkalinnassa täytyykin olla paljon nähtävyyksiä! Ankkalinna on suuri kaupunki, jossa käy todella paljon turisteja. Asiat olisivat todennäköisesti toisin, jos nähtävyyksiä ei olisi. Niitähän kaikki turistit tulevat aina katsomaan.
Ankkalinna myös muuttuu koko ajan. Kaikki muuttuu koko ajan oikeassa elämässäkin. Ankkalinna on siltä osalta aito. Piirtäjät päivittävät Ankkalinnaa. Ankkalinna on joka tarinassa erilainen, sillä yksityiskohtia on mahdotonta saada aina samanlaisiksi. Ankkalinnasta on niin paljon mainintoja, että ne kumoavat täysin toisensa. Ankkalinna on joissain tarinoissa vanhempi kuin joissain.
Ehdottomasti kuuluisin Ankkalinnan maamerkeistä ja nähtävyyksistä on Roope Ankan rahasäiliö. Se sijaitsee kukkulalla, jota kutsutaan Rahasäiliökukkulaksi. Rahasäiliö on kuution muotoinen harmaa rakennus, jossa on yksi ikkuna. Rahasäiliön etuseinässä on teksti RA, joka tarkoittaa Roopen nimikirjaimia. Joissain tarinoissa siinä on euron kuva (€), punnan kuva (£) tai dollarin kuva ($). Kuvake on kirjoitettu suurilla kirjaimilla ja se vie noin puolet rakennuksen korkeudesta. Rahasäiliö on Roope Ankan rahojen varasto, useimmissa tarinoissa Roopen asuinpaikka ja hänen väkensä toimisto. Säiliö on suuri, koska sinne pitää mahtua paljon asioita. Barksin mukaan tilavuus on kolme kuutioeekkeriä. Rosa on tehnyt säiliön pohjapiirroksen, joka on julkaistu Aku Ankka-lehdessä Suomessa 2001. Sen mukaan rahasäiliön korkeus on 43 metriä ja leveys kolme vähemmän. Koska säiliössä on todella paljon rahaa, sinne yritetäänkin murtautua todella usein. Rahasäiliössä on betoniset seinät ja katto. Joissain tarinoissa lattiakin on betonista, mutta joissain se on tehty jostain todella paljon heikommasta materiaalista (koska säästyy rahaa). Rahasäiliön turvavarustelut vaihtelevat paljon. Joskus Roopella on vartijoita. Toisinaan hän käyttää sähköisiä suojauslaitteita (usein Pellen kehittämiä). Joskus taasen hänellä on hallintoyksikkö, joka hoitaa koko säiliötä. Kuitenkin aina ei ole niinkään. On paljon tarinoita, joissa suojauksia ei ole ja Roopella on aseinaan vain esimerkiksi kanuuna. Kuitenkin rahasäiliöön ei ole murtauduttu noin vain. Se vaatii aina Akun tai jonkun muun tekemän virheen. Rahasäiliö on äärimmäisen luotettava rakennus, johon murtautuminen on käytännössä mahdotonta. Rahasäiliössä Roope säilyttää rahojen lisäsi myös kaikkia hänelle tärkeitä esineitä. Esimerkiksi ensilantti on peitetty kuvulla. Joskus sitä nostamalla on saanut valkosipulin tuoksua päälleen. Roopella on myös varasto, missä on esimerkiksi hanhenmunahippu ja muita voitonmerkkejä. Lisäksi rahasäiliössä on suurenmoinen kirjasto, mistä löytyy kaikenlaisia kirjoja. Rahasäiliössäkin on keittiö, jossa ei tosin ole lainkaan ruokaa, paitsi kauppojen ylijäämämyynnin tuotteita, esimerkiksi laatikollinen juustoa. Joissain tarinoissa säiliön ulkopuolella on myös puutarha, jossa kasvaisi esimerkiksi kukkakaaleja, mutta se on äärimmäisen harvinaista. Kukkulalla on kuitenkin miinakenttä, tykkejä sun muita suojauksia. Joissain tarinoissa siellä on myös pensaita ynnä muita senlaisia kasveja. Kukkulalla on myös kylttejä, jotka kieltävät tulemisen eteenpäin. Joissain tarinoissa Roope Ankan rahasäiliössä ollut luukku, jota käytetään esimerkiksi kauppiaiden karkottamiseen, on vienyt Rahasäiliökukkulalle, mutta melkeinpä kaikissa muissa tarinoissa kukkulalla on miinakenttä (ja joskus sieltä löytyvät ne molemmat, mutta se on todellakin harvinaista). Rahasäiliön ympärillä on useimmiten melko paljon väkeä, varsinkin jos Karhukopla yrittää hyökätä Rahasäiliöön. Karhukopla ei siitä kovin paljoa pidä. Yllättävän harva ohikulkija yrittääkään mennä sisälle Rahasäiliöön. Se luultavasti tiedetään mahdottomaksi. Rahasäiliö ei ole kuuluisa sen ulkomuotonsa ansiosta, vaan luultavasti Roope Ankan ja rahojen ansiosta. Rahat herättävät kateutta usiemmissa turisteissa. Rahasäiliö itsessään on vain ruma betonirakennus. Pormestari tai muu vaikutusvaltainen henkilö onkin usein vaatinut sen kaunistamista. Roope on useimmiten kaunistanu säiliönsä, jolloin turistit ja jopa ankkalinnalaisetkin ovat tulleet ihailemaan uutta säiliötä. Säiliö on muun muassa asetettu akvaarion pohjalle tai roikkumaan ilmassa. Rahasäiliö ei ole ollut aina vain kuutio. Mainitsen seuraavassa vain muutamia erikoistapauksia. Roope Ankka on järjestänyt muutamia tarjouskilpailuja Rahasäiliön uudesta muodosta. Kilpailun voittaja on saanut tehdä säiliöstä kilpailuehdotuksensa muotoisen. Rahasäiliö on ollut akvaarion pohjalla ja tehty säästöporsaan muotoiseksi. Pelle Pelotonkin on usein muotoillut säiliötä. Hän on kyhännyt tilanlaajentimen, uusia materiaaleja ja esimerkiksi siirtänyt säiliötä eri paikkoihin. Usein kuitenkin on ollut niin, että aivan sama kuka on tehnyt uuden säiliön ja minkälainen se on ollut, se ei ole toiminut laisinkaan.
Kaupungin paikalla oli ennen Ankkalinnake, joka kuitenkin vallattiin. Ankkalinnake oli tehty puusta. Erinäisten tapahtumien seurauksena se meni Julle Ankanpäälle, joka perusti sen paikalle Ankkalinnan. Joidenkin tarinoiden mukaan rahasäiliö on Ankkalinnakkeen kukkulalla. Varsinkin Don Rosa tukee tätä teoriaa. Joskus on nähty Ankkalinnakkeesta tehty ''kopio'', joka on vallattu juhlan (eli vuosipäivän) kunniaksi.
Julle Ankanpään, kaupungin perustajan, patsas on Ankkalinnassa. Kyseessäoleva patsas on todella tunnettu maamerkki Ankkalinnassa. Patsas sijaitsee kaupungin keskustassa. Patsaassa on kuva Julle Ankanpäästä, joka pitelee sylissään maissintähkiä ja hymyilee. Päässään Ankanpäällä on silinterihattu. Patsaan luona on paljon vierailijoita. Se onkin todennäköisesti toiseksi suosituin vierailukohde Ankkalinnassa (Rahasäiliökukkulan jälkeen).
Ankkalinnassa on myös eräs vuori, Peikonhammas. Se on melko korkea (Ankkalinnan korkein vuori) ja sijaitsee Ankkalinnan raja-alueilla. Esimerkiksi Aku on kiivennyt sen huipulle. Joidenkin tarinoiden mukaan kuitenkin vuoren huipulle kiipeäminen olisi todella harvinaista.
Ankkalinnassa on paljon hienoja maisemia ja koskematonta luontoa. Ne ovat useille henkilöille nähtävyyksiä. Esimerkiksi Sudenpennut käyvät melko usein luonnossa, joten he tuntevat sen osa-alueen loistavasti. Ankkalinnan luonto on keskivertoa parempaa, sillä siihen ei ole (useimmissa tarinoissa) uskallettu koskea paljoa. Melko usein ankkalinnalaiset tekevätkin retkiä luontoon tai rannoille, joita tuntuu Ankkalinnassa riittävän todella paljon. Esimerkiksi Mummo Ankkakin on käynyt rannalla.
Lisäksi Roope Ankan uskomattomat rakennelmat käyvät nähtävyyksistä. Yksi esimerkki senlaisesta on Nokanneula, joka on pilvenpiirtäjä.
Paratiisitie on Akun kotikatu. Akun osoite on Paratiisitie 13. Tie on melko pieni ainakin pääkatuihin verrattuna, mutta siellä on yllättävän suuri meteli. Se johtuu Akun ja hänen naapurinsa Teppo Tulpun taisteluista. Sen takia usea on muuttanut pois Paratiisitieltä. Tien pitäisi olla hiljainen, mutta sitä se ei todellakaan ole. Kuitenkin jostain löytyy aina Akulle ja Tulpulle naapureita. Paratiisitien tapahtumia on selvitelty esimerkiksi asukaskokouksessa tai pormestarin puuttumisella. Pormestari onkin usein antanut sekä Akulle että Tulpulle jonkinlaisen rangaistuksen. Myös häätöjä on nähty joskus. Eräs mielestäni ikimuistoisin tarina oli eräs, jossa sekä Aku että Teppo Tulppu yrittivät myydä asuntojaan, mutta toinen heistä esti toisen aikeet ja tietenkin vahingossa. Paratiisitien asukkien määrä vaihtelee todella paljon, sillä joskus se on pikkukatu, jota Akun ja Tulpun ''pienet'' taistelut eivät haittaa, kun joskus se on suurempi, jolloin yksi suuri vesi-ilmapallokin aiheuttaa karmivan suuren metelin ja mahdollisesti (melko useinkin) jopa pormestarin tai muun vaikutusvaltaisen henkilön hakemiseen paikalle.
Ankkalinnassa on myös Miljardööriklubi, jossa on eri tarinoiden mukaan väkeä joko koko maailmasta tai vain Ankkalinnasta. Klubiin hyväksytään vain rikkaita ihmisiä. Miljardööriklubi ei ole nähtävyys niinkään ulkomuotonsa vaan sisältönsä takia (tosin sisältö on saanut ulkomuodonkin hienoksi). Klubissa käyvät kaikki Ankkalinnan (tai maailman) suuruudet, rikkaat. Siksi sitä halutaankin päästä ihailemaan läheltä. Klubin lähistöllä on kuitenkin yllättävänkin vähän seuraajia. Klubin sisälle ei ole päästetty muita kuin rikkaita ja heidän pyytämiään henkilöitä. Kuitenkin esimerkiksi Aku, Tupu, Hupu ja Lupu käyvät klubissa melko usein Roopea etsimässä, vaikka he eivät ole Roopen mukana. Rakennus on todella suuri ja tavallaan pröystäileväkin. Se sisältää hienot maalit. Kenties tärkeimpänä tuntomerkkinä on rakennuksen katolla liehuva lippu. Tämänkin rakennuksen ulkomuoto vaihtelee (melkein) aina. Kuitenkin ovelle johtavat portaat. Ovea vartioimassa on yksi ihminen. Oven vierestä löytyy kaksi noin puolen metrin korkuista patsasta. Patsaat ovat joidenkin ihmisten rintakuvia.
Ankkalinnassa on kaksi majakkaa, jotka ovat Ankkaniemen majakka ja Ankkalahden majakka. Molemmat ovat meren äärellä ohjaamassa laivoja oikeaan suuntaan. Molemmat majakat ovat noin kymmenen metriä korkeita ja sisältävät todella kirkkaan lampun. Esimerkiksi Aku ja Touho Ankka ovat olleet tarkistamassa majakan lamppua. Aku on myös hoitanut majakkaa yksin. Ankkaniemen majakka sijaitsee erään niemen päässä, kun Ankkalahden majakka sijaitsee alueen, jolla on paljon kareja, kohdilla.
Eräänlainen maamerkki on Ankanpään ala-aste. Se on koulu, jota esimerkiksi Tupu, Hupu ja Lupu, Leenu, Liinu ja Tiinu käyvät. Koulussa on melko vähän luokkia. Se sijaitsee aukealla kahden talon välissä. Varsinkin kansissa sen sijainti yritetään saada paremmaksi piirtää. Osoite on Ankanpääntie 13. Aku on työskennellyt koulussa siivoojana melko usein. Eräässä tarinassa Milla Magia loihti koulun näkymättömäksi.
Yksi Ankkalinnan tärkeimpiä (ja ainoa) museoita on Ankallismuseo. Se sisältää paljon tauluja ynnä muita senlaisia taidetuotteita, ei tosin sarjakuvia. Museoon on usein lainattu Roope Ankan voitonmerkkejä, tosin siitä on maksettu. Museossa ei kuitenkaan ole kovin usein muita lainattuja näyttelyitä. Museo on useimmissa tarinoissa maksullinen ja rakennuksen ulkonäkö muuttuu, tosin itse muistelisin melkein kaikissa tarinoissa olleen portaat museon edessä eduskuntatalon tyyliin. Ankallismuseokin tuntuu keräävän melko paljon turisteja, vaikka harvoin siellä on mitään kovin tunnettua. Ankallismuseo on ollut Akun työpaikka. Tarina Kultainen kypärä alkoi Ankallismuseosta. Tarinassa Musta Ritari slurppaa jälleen museossa oli Roopen aarrekokoelman osia.
Ankkalinnassakin on eläintarha. Eri tarinoissa sitä ylläpitävät eri henkilöt. Joskus sitä ovat ylläpitäneet Sudenpennut, jolloin vain he ovat hoitaneet sitä ja eläintarhassa on ollut tavallisia eläintarhaeläimiä. Usein häkkejä ei ole ollut. Joskus eläintarha on ollut Roopen, jolloin siellä on ollut mitä harvinaisempia eläimiä. Häkit ovat tulleet tutuiksi, ja sisäänpääsy on maksanut paljon. Toisinaan joku ulkopuolinen taho on omistanut eläintarhan. Silloin(kin) on käytetty häkkejä. Akukin on työskennellyt eläintarhassa ulkopuolisen tahon ylläpitäessä eläintarhaa. Eläintarha kerää yleensä melko paljon väkeä sisälleen.
Keskellä Ankkalinnan keskustaa sijaitsee vain yhdessä tarinassa esiintynyt Taikametsä. Se on todella tiheä metsä, jonne kukaan ei uskalla mennä, koska siellä tapahtuu omituisia asioita (kuten taikoja ja kummitteluja). Taikametsästä on tehty paljon uskomuksia, koska kukaan ei uskalla mennä sinne, sillä kaikki pelkäävät sitä. Tarinassa Taikametsä Mikki menee Taikametsään, ja löytää sieltä esimerkiksi puhuvan kalan, joka yritetään varastaa kuuluisuuden vuoksi. Taikametsä on tiheyden lisäksi pimeä ja täynnä kaikkea, mitä ei muualta löydä. Taikametsästä ei ole esitelty muuta sisältöä kuin puhuva kala.
Eräänlainen maamerkki on Ankkalinnan Ankallispankki. Se on suuri pankki, jossa on todella vahvat turvatoimenpiteet. Ankallispankki on useimmite Roopen omistuksessa, mutta ei aina. Varsinkin Karhukopla yrittää varastaa pankista rahoja. Pankki sijaitsee kaupungin keskustassa. Sen sisällä on useita porttia, joista pääsee läpi vain vartijan ja pankinjohtajan kanssa. Sen jälkeen vastaan tulee holvi, joka on suljettu suurella portilla. Holvissa on kassakaappeja ja irtonaista rahaa. Ankallispankissa on myös talletuslokeroja, jonne esimerkiksi Karhuvaari on tallettanut miljoonan. Ankallispankilla on useimmiten muutamia kilpailijoita.
Ankkalinnassa on paljon suuria rakennuksia, jotka ovat nähtävyyksiä jo kokonsa puolesta. Niitä ei kuitenkaan mainita eri tarinoissa toistuvasti, vaan ne ovat yleensä mukana vain muutamassa tarinassa, jossa ne saattavat tosin päästä jopa pääosaan juonen kannalta. Useimmiten ne ovat Roope Ankan rakentamia asuintaloja, toimistorakennuksia tai muita senlaisia. Yksi mainio esimerkki on Nokanneula. Se on rakennus, josta piti tulla kolmikerroksinen. Roope ei kuitenkaan jättänyt sitä niin matalaksi, sillä tapansa mukaan hän oli taas säästäväinen. "Rakennustarvikkeita saa sitä halvemmalla mitä enemmän niitä ostaa." Siispä Nokanneulasta tulikin pilvenpiirtäjä, jota lentokoneiden piti väistellä. Nokanneula on esiintynyt vain yhdessä tarinassa, joka on Don Rosan tekemä. Se perustui lähinnä Akun ikkunanpesuun. Nokanneula sisältää edellämainitun tarinan mukaan toimistorakennuksia (ylhäällä) sekä asuinrakennuksia (alempana) ja lisäksi muutaman kaupan (pohjakerroksessa). Nokanneulan kyljessä on lipputankoja. Nokanneula on siis pilvenpiirtäjä, joka on ainakin satakerroksinen.
Ankkalinnassa on huvipuisto nimeltään Ankkalinnanmäki (joskus myös Sorkanniemi). Eri tarinoista riippuen huvipuiston omistajana toimii joko Roope tai joku muu tuntematon henkilö. Huvipuisto kuuluu niissä tarinoissa joissa se on mukana ehdottomasti Ankkalinnan suosituimpiin vierailukohteisiin. Huvipuistossa on esimerkiksi maailmanpyörä ja ennustaja, joka tietää kaiken. Huvipuisto on maksullinen, mutta monipuolinen. Sieltä löytää todella paljon turisteja ja se on todella suosittu vierailukohde.
Räpylätori on tori Ankkalinnassa pormestarin työtalon edessä. Sinne ankkalinnalaiset kokontuvat juhlimaan uutta vuotta. Tori on myös turistien suosiossa, sillä sen sijainti on hyvä (keskusta), se on laaja-alainen ja siitä näkee hyvin kuuluisan käkikellon, joka on talon seinässä. Tori on yleensä täynnä väkeä. Torilla oleva käkikello on melko suuri, jotta se näkyy kauas. Se on ankkalinnalaisten yksi kuuluisuus. Sitä tullaan katsomaan kaukaakin, varsinkin uutena vuotena. Sen kellosta otetaan usein aikaa vuoden vaihtumiseen. Kuitenkaan kelloa ei aina näe tarinoissa. Joskus se on melkein Ankkalinnan ykkösnähtävyys.
Ankkalinnassakin on myös raatihuone. Se on useimmiten Ankkalinnan pormestarin työpaikka. Sen väri vaihtelee (eikä raatihuonetta edes ole läheskään jokaisessa tarinassa), mutta raatihuoneen katolla liehuu aina lippu. Raatihuone sisältää joitain ikkunoita sekä parvekkeen, johon sisäänkäynti on useimmiten pormestarin työhuoneessa. Raatihuoneen edessä järjestetään useimmat mielenosoitukset, koska sieltä pormestari ne huomaa. Raatihuone on yksi Ankkalinnan vanhimmista rakennuksista. Raatihuonerakennuksen yläkerroksissa on käkikellon koneisto. Käkikello on raatihuoneen seinässä niin että se näkyisi rakennuksen ulkopuolelta kauas. Kello onkin todella tunnettu esine/asia. Raatihuone sijaitsee Räpylätorin edustalla.
Vuoden 2006 Akkareissa oli Ankkalinnan maamerkit-kuvasarja. Jokaisen kuukauden toisessa lehdessä (muistaakseni tammikuussa kolmannessa) oli keräilykuva tai joku sen tapainen ensimmäisellä sivulla kannen jälkeen jostain Ankkalinnan nähtävyydestä. Kyseessäolevasta nähtävyydestä oli myös tarina lehdessä. Nähtävyyksien joukkoon pääsivät esimerkiksi Peikonhammas ja Pelle Pelottoman paja. Nähtävyyksiä oli siis kaksitoista kappaletta.
Ankkalinna muuttuu jatkuvasti ja on jokaisessa tarinassa erilainen. Ankkalinna on joissain tarinoissa hyvinvoinnin keskus, kun joskus se on täysin riippuvainen Roopen verorahoista ja siltikin köyhä paikka. Ankkalinnan väen elintaso on yleisesti ottaen melko hyvä, eikä se vaihtele (plus poikkeukset). Ankkalinna sijoittuu nykyaikaan kaikissa muissa paitsi Don Rosan tarinoissa, joissa Ankkalinna sijoittuu 1950-luvulle (koska Barkskin sijoitti Ankkalinnan sille ajalle, koska Barks teki tarinoita niinä aikoina). Ankkalinna muuttuu koko ajan, ja se on hyvä asia, koska kaikki meistä eivät jaksaisi lukea koko aikaa tarinoita menneisyydestä. Oikeassakin elämässä kaikki kehittyy koko ajan ja uutta keksitään. Ei Aku Ankka kiinnostaisi niin paljon, jos se sijoittuisi täysin menneisyyteen. Don Rosan tarinoissa Ankkalinna sijoittuu menneisyyteen, mutta kukaan muu ei sitä sinne sijoita. Siksi Don Rosan ''vanhoja'' tarinoitakin jaksavat lukea oikeastaan kaikki ankkoja lukevat.
Vielä hieman lisää Don Rosan sijoittamisesta. Don Rosahan sijoittaa Ankkalinnan aina 1950-luvulle, koska hänen suosikkinsa Barkskin teki niin. Rosa siksi piirtää kaikki asiat, esimerkiksi elektroniikan, niin kuten ne olivat kyseessäolevalla aikakaudella. Se on mielestäni todella mahtava asia sarjakuville! Se estää kyllästymistä! Luulisin, että kaikki muut piirtäjät piirtävät Ankkalinnan nykyaikaan (paitsi jos käsikirjoittajien tekemä käsikirjoitus estää sen esimerkiksi aikamatkalla), mutta Don Rosa on poikkeus, joka vahvistaa säännön. Hän tuo vanhoina asioina erilaisuutta mukaan, joten meiltä on taas viety pois yksi syy kyllästyä Aku Ankkoihin. Don Rosa ei anna 1950-lukuisen Ankkalinnan vaikuttaa hänen tarinoihinsa juoniin. Siispä sen huomaaminen jää vain silmillämme sekä keräämällemme tiedolla havaittavaksi. Sekin on hyvä asia, koska se jaksaa yllättää. On mielestäni hyvä huomata tehneensä virheen. Ankkalinnan kehitykselle tuo on ''yksi askel taaksepäin''. Mielestäni se ei kuitenkaan estä kehityksen olemassaoloa, sillä käytännössä kaikki muut piirtäjät piirtävät Ankkalinnan kehittyneeksi suurkaupungiksi, jossa on kaikki nykyaikaiset tuotteet. Ankkalinna siis kuitenkin kehittyy koko ajan, sillä Don Rosan kehityksemättömyys vain auttaa meitä huomaamaan paremmin kehityksen, mitä kaikki muut piirtäjät Ankkalinnaan koko ajan tekevät. Ilman Don Rosan 1950-lukuisuutta ja vanhoja tarinoita sitä ei välttämättä huomattaisi selvästi (tai ei ainakaan niin selvästi kuin mitä sen huomaamme niiden asioiden kanssa).
Ankkalinnan nähtävyyksillä on suuri merkitys tarinoiden juonille. Rahasäiliön merkityksestä on turha puhuakaan, sillä sen kaikki tietävät. Rikostarinoita ja Roope-tarinoita saadaan rahasäiliöstä. Kuitenkaan harva muistaa, että Sudenpennuista kertovat tarinat sijoittuvat luontoon. Myöskin Ankkalinnassa olevaa väkimäärää saa osittain selitettyä nähtävyyksien määrällä. Ankkalinnan nähtävyyksistä saa jo itsessään useita tarinoita, sillä ne ovat niin merkittäviä, tunnettuja ja suuria kohteita ja käsitteinäkin todella laajoja.
Nähtävyydet ovat kaikki suuria, mikä on todellakin hyvä asia! Suuret tai vahvat asiat edesauttavat juonta paremmaksi. Nähtävyyksistä pitäisi saada helposti oma tarina, sillä ne ovat (kuten edelläkin sanoin) käsitteinä todella laajoja. Mitä laajempi asia on, sitä paremmin se sopii keskeiseksi asiaksi tarinassa. Nähtävyydet ovat juurikin niin. Ne ovat todella tärkeitä tarinoiden juonien kannalta (useimmiten), koska ne ovat niin laaja-alaisia. Esimerkiksi Peikonhammas on jotain suurta. Siitä onkin tehty mielestäni vähemmän tarinoita mitä olisi täytynyt kyetä tekemään. Se selittyy pääasiassa sillä, että Peikonhammas ei ole kaikissa tarinoissa olemassa. Siksipä siitä ei ole tehty niin paljoa tarinoita. Se ei ole tarpeeksi yleinen. Peikonhammas kykenisi kuitenkin toimimaan juonen keskusyksikkönä, sillä se on niin monimuotoinen. Siihen saa liitetttyä paljon asioita ja se myös sisältää todella paljon asioita. Esimerkiksi Carl Barks on luultavasti juuri edellämainittujen asioiden ansiosta tehnyt Peikonhampaasta muutaman mainion tarinan. Peikonhammas ei todellakaan ole ainoa nähtävyys, jonka pitäisi siihen pystyä. Oikeastaan kaikkien nähtävyyksien pitäisi siihen pystyä. Itse henkilökohtaisesti ihmettelen, miksi Julle Ankanpään patsaasta ei ole tehty oikein kunnon tarinoita, sillä sen pitäisi olla tärkeä ankkalinnalaisille ja siksi se olisikin todella mahtava oivallus käsikirjoittajille (ja piirtäjille). Siis jos siitä saisi hyvän tarinan. Patsas on todella keskeisessä asemassa Ankkalinnassa (ja Ankkalinnalle), mutta sitä ei ole kuin mainittu jos sitäkään useimmissa sarjakuvatarinoissa. Se ei ole päässyt esiintymään edukseen, olemaan juonen keskeisimpänä asiana (eli päähenkilönä, jos se olisi elävä asia). Kenties vain kaikkien käsikirjoittajien mielikuvitus on lopussa tai sitten he eivät tee senlaisia tarinoita (esimerkiksi Don Rosa). Nähtävyydet kykenisivät siis kannattelemaan kokonaista juonta, mutta niitä ei oikeastaan koskaan käytetä siihen asemaan, vaikka pitäisi, sillä ne toisivat ainakin toivottua vaihtelua ankkasarjoihin, koska niitä ei todellakaan nähdä paljoa (jos nähdään ollenkaan), jonka luulisin johtuvan siitä, että käsikirjoittajat eivät joko tee sen alan tarinoita (vaikka heidän pitäisi niitä tehdä) tai sitten he kuuluvat ryhmään, jolta on mielikuvitus loppunut täysin.
Yhteenveto: Ankkalinnassa on nähtävyyksiä paljon, mikä olisi hyväksi tarinoille, koska ne ovat niin vahvoja että sopivat hyvin juonen keskeisiksi asioiksi, mutta käsikirjoittajat eivät niitä käytä. Tunnetuin ankkalinnalainen nähtävyys on Roope Ankan rahasäiliö. Ankkalinna muuttuu koko ajan, mutta Don Rosa tekee Ankkalinnan 1950-luvulle, koska Carl Barkskin teki niin. Paratiisitie on Akun kotikatu, jossa asuu esimerkiksi Teppo Tulppu.
Huomenna jatkuu.
~kirja