Keskustelujen arkisto

Tässä nyt pientä aloitusta. Jatkuu tänä iltana tai huomenna...

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Monipuolisimmat ankka/hiiri piirtäjät ja käsikirjoittajat

Monipuolisuus ei välttämättä aina tarkoita sitä, että on piirtänyt tai käsikirjoittanut kummankin maailman (ankka ja hiiri) hahmoja. Monipuolisuus voi myös olla sitä, että on tehnyt muutakin sarjakuvaa, kuin Disneytä urallaan, tai keksinyt useita hahmoja ja tullut ”legendaksi”, kuten Carl Barks.

Carl Barks syntyi vuonna 1901, Yhdysvalloissa. Eläessään suurin osa koko ankkakansasta piti tätä kaikkien aikojen parhaimpana käsikirjoittajana ja piirtäjä. Niin on myös nykyisin, mutta monet ovat kallistuneet myös Barksin ”kruununperijän, Don Rosan (s.1951) puoleen.
Barks loi uransa aikana useita hahmoja, kuten Milla Magian (”Midaan kosketus”, 1961), Akun naapurin Teppo Tulpun (”Hyvien tekojen päivä”, 1943), Karhukoplan (”Ankkalinnan pamaus, 1951), Roopen vihollisen Kroisos Pennosen (Ihmebentsiini, 1961) ja Neiti Näpsän (Midaan kosketus, 1961) sekä useita paikkoja, kuten Ankkalinnan ja Peikonhammas-vuoren (”Peikonhammas”, 1953) unohtamatta Rahasäiliötä (Roope-sedän uusi rahasäiliö, 1951). Vaikka Barks ei suinkaan keksinyt Aku Ankkaa, tämä antoi sille uusia näkökulmia ja kehitti sitä positiivisempaan suuntaan.
Ensimmäisen Aku Ankka-sarjakuvan hän teki vuonna 1942, kun hän työskenteli Jack Hannahin kanssa valmiiksi tarinan ”Pluto pelastaa laivan”. Ensimmäinen ankka-tarina kuitenkin on nimeltään ”Ryytimaa” (1943). Kun Barksin piirrostyyli ja käsikirjoitukset paranivat 1940-luvun puolivälillä, hän käsikirjoitti ja piirsi tarinat ”Joulu Karhuvuorella” (Roopen ensiesiintyminen) ja legendaarinen ”Koralliluolan kummitus”.
Kun 1940-luku vaihtui 1950-luvuksi alkoi todellinen Barksin kulta-aika. Niinä aikoina julkaistiin sarjakuvalehdissä mm. tarinat ”Vanhan linnan salaisuus”, ”Takaisin Klondikeen” ja ”Aku Ankka pelastaa Tyhjälän joulun”.

Elämänsä aikana Barksilla oli yhteensä kolme vaimoa, joista kahden ensimmäisen kanssa hän erosi. Ensimmäistä kertaa hän meni naimisiin 20-vuotiaana Pertle Turnerin kanssa. He saivat kaksi lasta, Peggyn ja Dorothyn. Jatkuvan riitelyn jälkeen avioliitto päättyi eroon 1930-luvun alussa. Barksin toinen vaimo taas, Clara Blake, oli aluksi onnistuneempi. Nainen nimittäin auttoi Barksia tarinoiden tussaamisessa, mutta pian Clara alkoi kuitenkin ryyppäämään. Hän sai useita raivokohtauksia ja tuhosin Barksin luonnoksia. Erään raivokohtauksen jälkeen Barks pakeni motelliin, jossa hänen kerrotaan piirtäneen kaikkien aikojen ensimmäinen Roope (Mac)Ankka. Kolmannen liiton Barks taas sitoi Margaret Williamsiin, vuonna 1954. Nainen tunnettiin myös taitelijanimellä Garé Barks.

Carl Barksin nimi oli anonyymi aina vuoteen 1957 saakka.
Hänen viimeiset sarjansa, Hevostellen halki historian ja Somewhere in nowhere (ei julkaistu vielä Suomessa) piirsivät William van Horn ja Pat Block.

Sen jälkeen, kun Barks oli lopettanut piirtämisen (1966) ja käsikirjoittamisen (1974) hän alkoi piirtämään ankka-aiheisia tauluja, vuonna 1971, joista jotkut ovat nykyisin jo useiden satojen tuhansien dollareiden arvoisia. Barks sai maalata ankkoja kuitenkin vain 5 vuotta, jonka jälkeen lupa katkesi. Herra ei kuitenkaan joutunut odottamaan kauan päästäkseen taas Disney-ankkojen maalaamista tekemään, sillä jo 1980-luvun alkupuolella yhtiö myönsi jälleen luvan Barksille.

Ensimmäistä kertaa Barks lähti ulkomaanmatkalle vuonna 1994, jolloin hän oli jo kiitettävässä 93-vuoden iässä. Tällä reissulla hän käväisi myös Suomessa ja joutui poistumaan takaoven kautta suuren ihailijalauman vuoksi.
Barks kuoli vuonna 2000 leukemiaan. Hän oli ehtinyt jo täyttää 99-vuotta.

Vaikka Carl Barks ei ollut maailmoja katsoen kovin monipuolinen, sillä hänen ainoaksi Mikki-tarinakseen jäi tarina ”Punaisen hatun arvoitus”, hän loi uransa aikana useita hahmoja ja Ankkalinnan ja siksi häntä pidetään ”legendana”.

Pöh, vasta alussahan tämäkin teksti on...

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Aku Ankkaa ovat tehneet monet piirtäjät ja käsikirjoittjat. Kaikki ovat ehdottomasti todella hyviä. Mutta kuinka moni voidaan laskea monipuoliseksi? Tämä aihe on kyllä aika hankala, koska kaikilla on oikeastaan omat mielipiteensä siihen, kuka on monipuolinen vai ei.

Jos, joku kysyisi minulta, että kuka on mielestäni monipuolisin ankka tai hiiri -tekijä, niin vastaukseni saattaisi hämmästyttääkkin joitakin. Jostakin syystä, minulle tulee heti ensimmäisenä mieleen monipuolisesta tekijästä, espanjalainen Cesar Ferioli.

Hän piirtää hiiriä ja ankkoja, ja molempia yhtä loistavasti. Lisäksi tämä kyseinen herra on tehnyt kaikenlaisia tarinoita. Hän on piirtänyt tarinasarjojakin, kuten Shambor ja Myyttien saari -sarjat. Molemmat olivat ihan hyviä tarinasarjoiksi. Ja sen lisäksi häneltä löytyy kokemusta piirtämisalalta, jo vaikka kuinka paljon. Jatka samaan malliin Cesar!

Nyt herran urasta ja elämästä: Cesar Ferioli Pelaez syntyi Espanjassa, Barcelonassa 22.7.1959. Hän aloitti piirtämisen muistaakseni jo lapsena. Varsinaisesti hän alkoi piirtämään vasta 18-vuotiaana. Tosin silloin hän piirsi Bargadá-studiolle. Hän myös opiskeli biologiaa, mutta piirtäminen vei lopulta pidemmän korren. Tällä hetkellä hän tekee töitä tanskalaiselle Egmont kustantamolle, mistä myös useimmat akkarin tarinat valitaan.

Toisena tulee mieleen ankkamesdtari Carl Barks, vaikkei nyt häntä voikkaan välttämättä monipuoliseksi piirtäjäksi kutsua. Mutta ainakin minun mielestäni hän sellainen on nipin napin. Onhan hän sentään, keksinyt monia hahmoja ja paikkoja Ankkalinnassa, ja niin ulkopuolellakin.

Carl Barks syntyi Yhdysvalloissa, tarkalleen Oregonissa 27. maaliskuuta vuonna 1901. Koulua Barks ei käynyt loppuun, johtuen siitä, että hänen äitinsä kuoli, kun Carl oli vielä nuori. Koska he asuivat maatilalla ja siellä oli tehtävä paljon toitä, niin Barksin oli jätettävä koulu sikseen, ja auttaa isäänsä kotona. Tuolloin hän jo innostui piirtämisestä ja, yritti saada pilapiirtäjän työtä jostakin. Koska hänntä ei vielä tunnettu silloin ja hän oli vielä nuori, niin hänen piirustuksilleen ei ollut juuri paljonkaan kiinnostusta. Töitä hän ei vielä silloin saanut.
Siitä vuosia myöhemmin, kun hän oli vasta 20-vuotias, niin hän meni ensimmäisen kerran naimisiin. Barksin vaimoksi astui Pertle Turner niminen nainen. He saivat myös kaksi lasta, nimeltään Peggy ja Dorothy. Pilapiirämisen Barks jätti pariksi vuodeksi, ja keskittyi perheeseensä. Vuonna 1928 kuitenkin tämäkin onni loppui, ja hän erosi vaimostaan. Samaisena vuonna, hän palasi pilapiirtämisen pariin, ja sai vihdoinkin töitä. Tällä kertaa Calgary Eye Opener poimi hänet, lehden riveihin. Barks piirsi lehteen pilakuvia.
Barks meni vielä uudestaankin naimisiin, tällä kertaa Clara Balken kanssa. Tosin hän oli melkoinen "juopottelija" ja rikkoi kännipäissäänkin Barksin töitä. Muistaakseni hän oli myös joskus väkivaltainen. Tämäkin avioliitto kariutui, jonka pystyikin jo arvaamaan noista jutuista. Mutta oli tuossakin jutussa oma valoisa juttunsa. Barks kertoi, että keksi Roope Ankan, kun oli lähtenyt pakoon vihaista ja humalaista vaimoaan, ja mennyt piiloon erääseen motelliin.
Vuonna 1943 Barks teki ensimmäisen oman Disney tarinansa. Tarinan nimi oli Ryytimaa. Siinä seikkailivat Aku ja Ankanpojat.

Varsinainen Barksin kulta-aika alkoi 40-luvun loppupuolella, milloin hän keksi useita uusia hahmoja sekä paikkoja, ja teki ne kaikista legendaarisimmat ja parhaimmat tarinat. Muun muassa Kulmikkaat munat ja Joulu Karhuvuorella -tarinat saivat ensimmäiset lukijansa tuolloin. Viimeisenä mainitussa tarinassa itse Roope Ankkakin ensiesiintyi. Loistavien tarinoiden jälkeen Barksille myös alkoi ryöppyämään faniposteja ja kehuja. Vuonna 1957 hänen nimensä selvisi vasta koko kansalle. Sitä ennen hänet tunnettiin vain nimellä: "Se hyvä Ankka-piirtäjä". Walt Disney's Comics and Stories -lehtikin nousi huimaan suosioon juuri Barksin mahtavien tarinoiden ansiosta.
Vuonna 1954 meni kolmannen, ja viimeisen kerran naimisiin. Tällä kertaa Margaret Williamsin kanssa, kuka myös nimellä Garé Barks tultiin myöhemmin tuntemaan.
Barksin kulta-aika jatkui vielä 60-luvun alkuun asti. Tuolloinkin hän teki vielä tarinoita, muttei niin ahkerasti, kuin aiemmin. Tuolloinkin syntyi pari erittäin tärkeääkin hahmoa, kuten Kroisos Pennosen, joka ensiesiintyi tarinassa "Ihmebentsiini" ja Milla Magian, joka sai esiintyä ensimmäisen kerran tarinassa, "Miidaan koskestus".

Lopulta mestari lopetti piirtämisen vuonna 1966, jolloin myös kulta-aika loppui. Mutta tämän jälkeen hän yhä käsikirjoitti tarinoita useille eri piirtäjille. Suurimman osan, kuitenkin niistä teki Barksin maanmies, Tony Strobl. Myös Kay Wright kuvitti niitä Stroblin kanssa. Käsikirjoituksia hän teki vuoteen 1974 asti, ja kansikuvia ainoastaan vuoteen 1969. Suurin osa käsikirjoituksista oli Sudenpentu aiheisia, ja ne myöhemmin piirsi Daan Jippes. Hän alkoi myös tekemään öljytöitä, jotka muistaakseni nykyään maksavat todella paljon. Silloinkin niillä oli paljon kysyntää, ja hintaa.

1991 hän sai myös todella arvostetun Disney Legends -palkinnon, ja todellakin ihan syystäkin. 90-luvulla Barks kävi ensimmäistä kertaa Yhdysvaltojen rajojen ulkopuolella. Hän kävi yhteensä yhdessätoissa eri Euroopan maassa. Islannissa, Saksassa, Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa, Ranskassa, Italiassa, Englannissa, Puolassa, Hollannissa ja rakkaassa kotimaassamme, Suomessa.

Mutta kaikki ei ole ikuista. Kunnioitettu ankkamestari kuoli kotonaan, Oregonissa leukemiaan 99-vuotiaana, vuonna 2000. Levätköön hän rauhassa...

Nyt hypätään Carl Barksista ihan toisenlaiseen tekijään. Hän on ainakin omasta mielestäni paras italialainen piirtäjä, joka on yhä elossa, ja piirtää ja käsikirjoittaa edelleenkin. Monipuolisuutta häneltä löytyy, ainakin omasta mielestäni. Tämä herra on Giorgio Cavazzano.

Menee täysin tämä todella tärkeä osakilpailu penkin alle, huomenaamulla Kokkolaan, tänäänkään en ole mitään ehtinyt tehdä. 0,5 pointsia jos onnistuisi...

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Monipuoliset Ankka/Hiiritekijät.

Monipuolisuus on laaja käsite. Tällä kertaa aihe käsittelee monipuolisia ankka –ja hiiritekijöitä. Aiheesta puhuttaessa tulee saman tien luulo, että se käsittelee monipuolisuutta vain maailmojen välillä. Asia ei kuitenkaan ole näin, koska Disney-tekijöiden joukossa on todella monenlaista monipuolisuutta. Hahmo-monipuolisuutta, tarina-monipuolisuutta yms. Kaikilla tulee aivan varmasti, ”vain” yhden maailman tekemisestään huolimatta legendaarinen Carl Barks. Tarinoilla oli huikea sivu ja juoniharava, Barks tuli kuuluisaksi niin hulvattomista kymmensivuisistaan kuten myös huimista seikkailutarinoistaan, joissa Ankat matkustivat milloin minnekin.
Hahmot olivat hänen erikoisalaansa: Todella suuri osa Ankkalinnan perushahmoista on hänen luomiaan. Roope Ankka, Karhukopla, Joppe, Milla Magia, Hannu Hanhi, Pelle Peloton ja Pikku Apulainen, P.J Petkunterä, neiti Näpsä, Julle Ankanpää, Kulta-Into Pii, Leenu, Liinu ja Tiinu, Sisuvius Ankka, Monsieur De Knalli. Lista on uskomattoman pitkä, ja kaiken kukkuraksi hän on luonut Sudenpennut ja Peukaloiset. Hänellä jos kenellä on todella uskomaton mielikuvitus.

Monipuolisuus voidaan siis käsittää monella tavalla. Melkeinpä kaikki legendaarisimmat piirtäjät monipuolisia, Barksin jälkeen voisin mainita vaikkapa Romano Scarpan, joka työskenteli uskomattoman hienosti italiaanotuotannon parissa, tehden ahkerasti niin ankkoja kuin hiiriäkin. Hän on myös luonut suuret määrät nykyisin hyvin tunnettujakin hahmoja, Riitta Hanhen, Kuuno Kaakkurin, Atomiinuksen, Bruno-korpen, ja tietenkin myös Into Ankan. He ovat molemmat luoneet ja uraauurtavasti laajentaneet maailmoja. Mutta takaisin monipuolisuuteen. Monet näkevät myös paljolti eri piirtäjiä erilaisina, jotkut ajattelevat piirtäjien monipuolisuuden erilaisena kuin muut. Monipuolisuuteen kuuluu paljon eri asioita, ja jo yhden asian hallinta oikeuttaa tietynlaiseen monipuolisuuteen. Kysymys kuuluukin, mitä nämä monipuolisuuden eri jaokkeet ovat. Kaikki varmasti ajattelevat monipuolisuutta universumeiden välillä, mutta monipuolisuus on paljon muutakin. En oikeastaan itsekään tiedä, mitä kaikkea se on, mutta se on erittäin tärkeä ominaisuus. Ilman sitä on todella vaikea tulla todelliseen tietoisuuteen, mutta hieman erilaisilla keinoilla se onnistuu, jos puheeksi ottaa vaikkapa mestari Don Rosan, tai Vicarin. Ainakaan monipuolisuus heistä ei paista, mutta he ovat paikanneet sen muilla ominaisuuksilla. Mutta takaisin itse aiheeseen. Lisäksi eräänlainen tyylimonipuolisuus on otettava huomioon. Monipuolisilla tyylipiirtäjillä on mahdollisuus alati parantaa tyyliään, tai vaihdella sitä. Lisäksi tämänlaiset piirtäjät, esimerkiksi Giorgio Cavazzano, osaavat piirtää hyvin vaihtelevia perspektiivejä. Tuonlainen monipuolisuus ei kuitenkaan satu nuorien ankistien silmään, mutta asiantuntijat ja piirtäjät tunnistavat sen.

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Disney -käsikirjoittajien ja piirtäjien monipuolisuus työssään voi näkyä monella tavalla. Jotkut käyttävät monia eri hahmoja, yleensä ne ovat kuitenkin ankat ja hiiret. Toinen monipuolisuuden kohde on erilaiset tarinat. Tekijän tarinat voivat olla yksisivuisia vitsisarjoja, kymmensivuisia tarinoita tai pitkiä seikkailutarinoita, joissa on useita kymmeniä sivuja. Eri hahmojen käyttö erilaisissa tarinoissa on hyvä näyte monipuolisista tekijöistä.

Ensin tulee mieleen Carl Barks. Hän keksi monia tärkeitä hahmoja sekä periaatteessa koko ankkamaailman ja Ankkalinnan kaupungin nimen. Barks käytti lähes kaikkia ankkoja, Akua, Roopea, Tupua, Hupua ja Lupua, Iinestä, Hannua, Pelleä...Periaatteessa melkein jokainen ankkapiirtäjä ja käsikirjoittaja käyttää tarinoissaan yllämainittua listaa, mutta Barks on vaikuttanut erittäin paljon jokaiseen noista hahmoista.

Don Rosaa voi kutsua monipuoliseksi ankkatekijäksi oikeastaan tarinoidensa perusteella. Hänkin on tehnyt erimittaisia tarinoita, esimerkiksi kymmenen sivun mittaisia tarinoita sekä loistavia pidempiä, noin 20-30 sivun mittaisia seikkailusarjoja. Vaikka Rosan useat pitkät tarinat sijoittuvat samaan aihealueeseen, eli todelliseen historiaan, ne ovat silti kaikki hyvinkin erilaisia. Kaikki historiapohjaiset seikkailut eivät rajoitu vaikkapa Amerikan mantereelle, villiin länteen, vaan Rosa on käyttänyt tapahtumapaikkoina niin Intiaa, kuin Afrikkaa ja Etelä-Amerikkaa. Ankat ovat piipahtaneet myös Suomessa tarinassa Sammon salaisuus. Monet tarinat sijoittuvat myös tuttuun Ankkalinnaan ja ankat on lähetetty jopa avaruuteen.

Italialainen Giorgio Cavazzano lasketaan ilman muuta monipuoliseksi ankka -ja hiiri taiteilijaksi. Hän on myös käsikirjoittanut joitain tarinoita.jatkuu.

Jaa-a. Saa nähdä, miten tulen pärjäämään tässä osiksessa. Nyt on jo keskiviikko, enkä ole vieläkään aloittanut. Aloittelen viestiäni nyt hieman ja laitan sen sitten tähän samaan viestiin piakkoin.

E: Eikös se ollut minimi viiden rivin aloitus? Vai kuinka paljon? No joka tapauksessa, enempää en vielä jaksanut kirjoittaa, mutta alkuun aikakin päästiin (rankingeissa viimeisenä, hieno aloitus)

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Monipuolisimmat ankka/hiiritekijät

Ankka- ja hiiritekijöitä löytyy maailmasta lukemattoman monia, mutta läheskään kaikki heistä eivät ole kovinkaan monipuolisia tarinoidensa suhteen, sillä monet tekevätkin pääasiassa tietyn tyylisiä tarinoita. Monipuolisiakin tekijöitä kuitenkin löytyy ja heistä ensimmäisenä voisin mainita kaikkien tunteman Carl Barksin.

Carl Barks (1901-2000) oli elinaikanaan (ja on kyllä vieläkin) koko ankkauniversumin vaikuttavin piirtäjä ja käsikirjoittaja. Hän loi elinaikanaan useita, nykyään Ankkalinnan keskeisimpiä hahmoja, kuten Roope Ankan, Teppo Tulpun, Karhukoplan, Kroisos Pennosen, Milla Magian ja neiti Näpsän. Lisäksi hän loi myös muutamia tärkeitä paikkoja ja rakennuksia, kuten Ankkalinnan, Peikonhammas-vuoren ja Roopen rahasäiliön.

1002. vastaus. :)

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Monipuolisimmat ankkatekijät

Monipuolisuus on laaja käsite. Se voi tarkoittaa Akkareissa piirtäjillä ja käsikirjoittajilla sitä, että on tehnyt paljon ankka- sekä hiiritarinoita, tai että on tehnyt tarinoita muihinkin Disneyjulkaisuihin kuin Aku Ankkaan, tai että hahmokaarti on vaihteleva tai vaikka että tarinoiden juonet ovat erilaisia. Sekin voi olla monipuolisuutta, sillä monipuolisuus on niin laaja asia.
Nykypäivänä Akkarissa ja muissa ankkajulkaisuissa on joitain monipuolisia piirtäjiä ja käsikirjoittajia, mutta erikoistuminen on vienyt useat taiteilijat puolelleen. Kuitenkin varsinkin kauan sitten aloittaneet ovat yhä edelleen monipuolisia.

Ensimmäisenä monipuolisista piirtäjistä ja käsikirjoittajista mieleen tulee Carl Barks. Hän on tehnyt todella paljon erilaisia tarinoita. Barksin tarinakaartiin kuuluvat sekä yksisivuiset vitsisarjat että kymmensivuiset seikkailut. Barks on luonut paljon erilaisia hahmoja (ja käytännössä koko ankkamaailman) ja Barks käytti erilaisia hahmoja. Se on monipuolisuutta. Barks oli ennen ankkauraansa pilapiirtäjä. Carl Barksilla on kaksi lasta ja hän on eronnut kaksi kertaa ja mennyt kaksi kertaa naimisiin. Ankkalinnaa sekä sen sisältöä Bark ryhtyi tekemään 1940-luvulla. Se oli hänen elämänsä käännekohta. Carl Barksin uran paras (ja tuottoisin) aikakausi kesti edellämainitusta vuosikymmenestä 1960-luvulle, mutta Barks teki myöhemminkin tarinoita. Barksin uran parasta aikaa oli 1950-luku, jolloin hän sai ansaitsemaansa arvostusta. Barks kehitti nykyhahmoista melkein kaiken, ja tilanteista esimerkiksi Aku Ankan ja Teppo Tulpun tappelut ovat hänen käsialaansa. Barksin luomat hahmot ovat monipuolisia (kuten esimerkiksi Pelle Peloton ja Roope Ankka). Barks on siis ollut todella monipuolinen. Barks on myös, toisin kuin useimmat muut piirtäjät joiden tarinoita Suomessa julkaistaan, tehnyt yhden Mikki-aiheisen tarinan. Kuitenkin voinen häntä monipuoliseksi kutsua hänen hahmokaartistaan ja tarinoidensa erilaisuuksista johtuen. Barksin tarinoiden monipuolisuutta kuvaa se, että ne sijoittuvat useisiin eri paikkoihin, Barks on käyttänyt useita päähenkilöitä taitavasti ja juonen perustassa on eroavaisuuksia. Kaikki tarinat eivät ole Roope vastaan Kulta-Into Pii tai Milla Magia, vaan yksisivuisiakin on. Barks on tehnyt melkein kaikille nykytarinoille pohjan, mutta valitettavasti kyseessäolevia pohjia käytetään nykyään aivan liikaa, jolloin toistoa tulee paljon ja ihmiset kyllästyvät helposti. Kukaan muu ei tunnu enää keksivän samanlaisia tarinan perusideoita, pohjia, joten kaikki tarinat nykyään ovat toisintoja. Barksin monipuolisuutta vain kasvattaa se, että hän on tehnyt myös useisiin tarinoihinsa kansikuvia, joita on Suomessakin julkaistu.

Giorgio Cavazzano on myös ollut todella monipuolinen. Hän on italialainen piirtäjä ja käsikirjoittaja, joka on ollut parhaassa iskussaan Barksin uran loppupuolella ja sen jälkeen. Cavazzano on kunnostautunut harvinaisempien hahmojen parissa. Hän on myös kehitellyt hahmoja,joiden käyttö on harvinaista (eli jotka ovat ''turhia'') kuten Naistaikaviitta eli Viitatar. Cavazzano on tehnyt sekä ankkatarinoita että hiiritarinoita, mikä ei ole kovin yleistä. Cavazzano on siis melko monipuolinen piirtäjä ja käsikirjoittaja. Cavazzano on tehnyt paljon kolmiosaisia jatkotarinoitakin, sekä lisäksi paljon lyhyempiä pienehköjä tarinoita. Cavazzano hallitseekin käytännössä kaikki tarinamuodot, koska hän on kaikkia itse käyttänyt.

Kuten edellämainittukin, myös Romano Scarpa on tunnettu sekä ankka- että hiirisarjakuvien piirtäjänä. Ankantekijät-kirjasarjan yksi osa on pelkkää Scarpan tuotantoa. Svarpa hallitsee mielestäni kaikenlaisten tarinoiden tekemisen todella taidokkaasti. Scarpa siis osaa tehdä melkein minkä laisia tahansa tarinoita. Se on monipuolisuutta parhaimmillaan! Scarpa on myös tehnyt todella monenlaisia tarinoita.

Maininnan arvoinen on myös Ferioli. Hän on tehnyt erilaisten tarinatyyppien tarinoita sekä sekä ankka- että hiiritarinoita. Ferioli on kunnostautunut myös tarinasarjojen parissa, sillä hän on tehnyt niitä muutamia. Yleensä tarinasarjoilla on eri tekijät. Esimerkiksi 2003-vuonna (viimeinen osa vuoden 2004 ensimmäisessä lehdessä) julkaistu Myyttien saari oli täysin Feriolin käsialaa.

Tony Strobl aloitti piirtäjän uransa 1950-luvulla, jolloin hän oli maailman johtava ankkapiirtäjä. Hän on yksi eniten piirtävistä ankkataiteilijoista yhä edelleenki. Stroblin käsikirjoittamat tarinat ovat harvassa, mutta sen puutteen hän korvaa piirtämillään tarinoita. Kyseessäolevat tarinat sisältävät kaikenlaisia hahmoja (ja juonia). Kaiken lisäksi kukaan muu ei ole koskaan piirtänyt niin paljon tarinoita (sivumääristä mitattuna) Akkariin kuin Tony Strobl.

Kari Korhosesta monipuolisen tekee sen, että hän ei piirrä pelkästään ankkoja. Hän tekee tarinoita myös muihin Disney-julkaisuihin. Eniten hän on niitä tehnyt todennäköisesti Aku Ankka-lehteen ja Nalle Puh-lehteen. Korhosestakin on tehty Ankantekijät-kirja. Korhosesta monipuolisen tekevät ainakin se, että hän sekä piirtää että käsikirjoittaa tarinoita, se, että hänen tarinansa päähenkilö vaihtelee usein ja se, että hän tekee myös Pikku-Aku-tarinoita. Korhonen hallitsee sekä piirrrostyön että käsikirjoittamisen.

Vicar on tehnyt kaikenlaisia tarinoita, joiden laaja aiheiden vaihtelu tekee hänestä monipuolisen. Vicar on piirtänyt tarinoita seikkailuista, pelkästä Akusta ja vaikka mistä muusta. Vicar on siis mielestäni todella monipuolinen. Eräs Ankantekijät-kirja oli omistettu Vicarille. Vicar on lähinnä piirtäjä, mutta hän hallitsee käytännössä kaiken ankka-aiheisen piirtämisen.

Massimo De Vita on eräs eniten erilaisia hahmoja käyttävistä piirtäjistä ja käsikirjoittajista. De Vita tekee paljon hiiritarinoita, mutta eivät ankkatarinatkaan ole hänelle tuntemattomia. Niiden lisäksi hän käyttää paljon supersankareita (Superhessu, Taikaviitta) tarinoissaan. De Vitakin kuuluu vanhimpiin ankkataiteilijoihin, joten hän on monipuolinen kuten muutkin saman aikakauden taiteilijat.

Paul Murrykin piirtää sekä ankkoja että hiiriä, mutta enimmäkseen hiiriä. Murry ei ole tunnettu käsikirjoittajana, vaan piirtäjänä. Murry on myös ollut yksi Superhessun kehittelijöistä. Murryn piirroksille yleistä on tummien värien käyttö. Niissä harvoissa ankkatarinoissa mitä Murry on tehnyt, ankkojen nokat ovat mielestäni keltaisempia kuin yleensä. Murryn voi kuitenkin laskea monipuoliseksi piirtäjäksi, sillä hän on tehnyt muutaman ankkatarinan ja myös käsikirjoittanut muutaman tarinan.

Kun mainitaan ankka- ja hiiritaiteilijat, myös Marco Rota on pakko mainita. Rota on sekä ankka- että hiiritarinoiden tekijänä molempina yksi parhaista. Rota on harvinainen monilahjakkuus ankkajulkaisujen parissa. Ei ole yleistä, että joku tekee yhtä taidokkaasti sekä ankka-aiheisia että hiiriaiheisia tarinoita. Rota on ollut parhaimmillaan juuri Barksin aikakauden jälkeen. Rotan tarinoita julkaistaan Aku Ankka-lehdessämme yleensä kaksi tai kolme vuodessa, ja se on aika lailla se tahti, jota Rota noudattaa. Rotan piirroksista yleistä on laajat maisemakuvaukset sekä selkeät piirrokset. Ne eivät sisällä pieniä yksityiskohtia, kuten esimerkiksi Don Rosan piirrokset. Rota on todennäköisesti monipuolisin, jos monipuolisuutta mitataan hahmokaartilla jota piirtäjä/käsikirjoittaja käyttää, sillä Rota osaa käyttää melkeinpä kaikkia eri hahmoja.

Michel Nadorp on piirtänyt ja käsikirjoittanut sekä ankka- että hiiritarinoita, mutta se ei ole hänen monipuolisuutensa pääasia. Nadorp on tehnyt Akkariin paljon kansikuvia, ja siten osoittaa monipuolisuutensa. Tämän vuoden Akkareista eniten kansikuvia on tehnyt Nadorp. Michel Nadorpilta ei ole Suomessa nähty tarinoita niin paljon kuin kansia. Nadorp hallitsee siis ankka-, hiiritarinat ja kansikuvien tekemisen, joten häntä voi helposti kutsua monipuoliseksi ankkataiteilijaksi.

Myös Don Rosa on omalla tavallaan monipuolinen. Hän piirtää vain ankka-aiheisia tarinoita, mutta niiden juonet ovat todella vaihtelevia ja ne sijoittuvat vaihteleviin paikkoihin, joten Rosaakin voi kutsua monipuoliseksi. Kaikki Rosan tarinat eivät ole tutkimusmatka- tai aarteenetsintätarinoita (jotka sijoittuvat melkeinpä joka puolelle ympäri maailmaa) tai Ankkalinnaan sijoittuvia tarinoita, jotka kertovat Akun elämästä. On myös muutamia tarinoita Mustasta Ritarista, Karhukoplasta ynnä muista vaihtelevista aiheista. Lisäksi Rosa on piirtänyt muutamia tarinoita. Rosa tekee myös paljon kansikuvia omiin tarinoihinsa ja lisäksi kommentoi useimpia tarinoitaan. Rosa on siis todella monipuolinen. Väittäisin, että Rosa on jopa monipuolisin ankkataiteilija, joka ei tee laisinkaan hiiriaiheisia tarinoita. Rosan ominaispiirteitä ovat ainakin useat pienet yksityiskohdat, tarkka piirtojälki ja tarinoiden avausruutuihin sijoitettava D.U.C.K.. Rosa on siis todella monipuolinen.

Yhteenveto: Monipuolisuutta on monenlaista. Useat monipuoliset tekevät sekä ankka- että hiiritarinoita, mutta Barks on tunnettu laajasta hahmokaartista, Nadorp useiden kansikuvien tekemisestä, Rota melkein kaikkien hahmojen käytöstä ja Rosa tarinoiden laajasta vaihtuvuudesta.

En usko jatkavani enää tänään.

~kirja

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Monipuolisimmat ankka- ja hiiritaiteilijat

Sanan monipuolisuus voi ankkasarjakuvissa ymmärtää monen monituisella tavalla. Se, että jokin tietty piirtäjä tai käsikirjoittaja on monipuolinen, ei välttämättä tarkoita sitä, että kyseinen taiteilija olisi erikoistunut sekä ankkatarinoihin ja hiiritarinoihin. Edellämainittu piirre on vain yksi tapa osoittaa monipuolisuutta ankkataiteilijana. Toinen tapa (monista) on se, että taiteilija kykenee tekemään rakenteeltaan vaihtelevia sarjoja. Selkeästi sanottuna siis yksisivuisia vitsisarjoja, hupaisia kymmensivuisia ja hyytävän jännittäviä ja mielenkiintoisia jatkokertomuksia, joissa sivuja saattaa olla päälle kolmenkymmenen. Tätä monipuolisuustyyppiä edustanee parhaiten jo edesmennyt yhdysvaltalaispiirtäjä Carl Barks, joka teki menestyksekkään uransa aikana suuren määrän ankkasarjakuvia, joihin mahtuu niin yksisivuisia, kymmensivuisia, kuin jatkokertomuksiakin. Kaikki laadukkaita. Tähän ei ole kukaan muu sarjakuvataiteilija pystynyt ja tuskin tulee koskaan pystymäänkään. Perehdyn tarkemmin Barksin uraan, sarjakuviin ja monipuolisuuteen myöhemmin tämän viestini kuluessa.

On myös useita muita tapoja tehdä itsensä monipuoliseksi taiteilijaksi. Yksi on se, että hallitsee todella monen ankka- ja hiirihahmon taidokkaasti. Loistavana esimerkkinä mainittakoon italialaismaestro Giorgio Cavazzano. Mieheltä luonnistuvat yhtä taidokkaasti niin ankat kuin hiiretkin, ja molempien universumien sivuhahmotkin ovat erinomaisesti kuosissa. Itselleni ei tule henkilökohtaisesti mieleen ketään muuta yhtä monipuolistaa tekijää nimenomaan tällä osa-alueella.

Legendaksikin kutsuttu Carl Barks syntyi 27. maaliskuuta, vuonna 1901, Oregonissa, Yhdysvalloissa. Barks on niin käsittämättömän monipuolinen, ettei kukaan muu koko Aku Ankan historiassa ole pystynyt vastaamaan Barksin monipuolisuuteen. Jo mainittu Carl Barksin kyky tehdä monia, rakenteeltaan täysin erityyppisiä sarjoja, on vain yksi esimerkki Barksin monipuolisuudesta. Ehkäpä kaikkein ilmeisin ja näkyvin piirre Barksin monipuolisuudessa on se, että mies on luonut yksin melkeinpä koko Ankkalinnan. Sellaisen erittäin tärkeät hahmot kuin Roope Ankan (ensiesintyminen 1947), Milla Magian (ensiesiintyminen 1961), Karhukoplan (ensiesiintyminen1951), Kroisos Pennosen (ensiesiintyminen 1961) Teppo Tulpun (ensiesiintyminen1943), Hannu Hanhen (ensiesiintyminen1948), Pelle Pelottoman (ensiesiintyminen 1952) ja Kulta-Into Piin (ensiesiintyminen1956). Luetteloa voisi jatkaa vielä pitkään, mutta uskon, että jo tuollainen listaus riittää vakuuttamaan jokaisen Carl Barksin monipuolisuudesta. Kaiken lisäksi Barksin sanotaan antaneen Akulle "sielun". Ankkamestari siis rukkasi Akua parempaan suuntaan, ja kehitti Walt Disneyn luomaa hahmoa melkoisesti.

Carl Barksin parhaat sarjakuvat ajoittuivat lähinnä 1950-luvulle ja 1940-luvun lopulle, jolloin syntyivät sellaiset huipputarinat kuin Vanhan linnan salaisuus (The Old castle's secret), Kulmikkaat munat (Lost in the Andes) ja Kultainen kypärä (The Golden helmet). Nämä ja monet muut tarinat ovat jääneet lähtemättömästi Aku Ankan historiaan, ja näiden lisäksi Barks on luonut satoja muita, loistavia sarjoja. Se jos mikä kertoo Barksin monipuolisuudesta erityyppisten tarinoiden laatijana. Tämä kyky tekee taiteilijan sarjoista automaattisesti vaihtelevampia, mikä taas tekee kaikista tarinoista omalla tavallaan mielenkiintoisia. Juuri näiden syiden vuoksi 1940-luvun loppua ja 1950-lukua kutsutaankin Carl Barksin "kulta-ajaksi".

Lopetettuaan käsittämättömän menestyksekkään sarjakuvauransa Carl Barks alkoi taiteilla uskomattoman hienoja ja taiteellisia öljyvärimaalauksia ankkoihin liittyen. Usein maalaus liittyi keskeisesti johonkin ankkamestarin tarinaan, mikä teki maalauksista hyvin mielenkiintoisia. Aivan aluksi Barks myi taulujaan käsittämättömään 150 dollarin hintaan, mutta nykyisin maalauksista joutuu pulittamaan jo varsin suolaisen hinnan. Parhaimmillaan 150 000 dollaria.

Barksin huikeasta monipuolisuudesta kertoo myös se, että hän on luonut useita erilaisia tarinan perusideoita, joita nykypiirtäjätkin noudattavat. Jotkin tarinat menevät hyvinkin pitkälti saman kaavan mukaan, mutta pienet yksityiskohdat tekevät niistä kuitenkin niin erilaisia. Barksin ansiosta nykypiirtäjiltä eivät lopu ideat kesken, vaan niitä on mahdollista muokata Barksin laatimista perussäänöistä. Muutamia esittelen seuraavaksi.

Ilmeisin ja kenties kaikkein käytetyin tarinaelementti on se, että Roope, Aku ja ankanpojat metsästävät jotakin aarteentapaista asiaa. Usein nimenomaan kaukomailla tai muissa erityisissä paikoissa. Tältä pohjalta Barks on luonut monia unohtumattomia seikkailusarjoja, joista päällimmäisenä mieleen tulevat Kultainen kypärä (The Golden helmet) ja Vanhan linnan salaisuus (The Old castles secret), kenties siitä syystä, että molemmat edellämainitut Barks-klassikot lukeutuvat ehdottomiin lempitarinoihini mukaan luettuna kaikentyyppiset ankka- ja hiiritarinat. Yhdysvaltalaispiirtäjä Don Rosaa on useasti kutsuttu Carl Barksin "manttelinperijäksi", eivätkä kehut suinkaan ole tuulesta temmattuja. Rosa on jatkanut Barksin loisteliasta tarinapohjaa tehden itse ankkamestarin veroisia, huikeita seikkailusarjoja.

Toinen selkeä tarinaelementti on niin useasti käytetty "Milla Magia yrittää anastaa Roopen ensilantin". Barks teki tätä peruselementtiä kayttäen erittäin laadukkaita Milla Magia -tarinoita, ja Don Rosa on jälleen kerran onnistunut työstämään Barksin veroisia Milla -taroinoita, kuten Paino-ongelmia ja Unohda koko juttu.

Kolmantena mainittakoon sellainen piirre, kuin Akun ja hänen naapurinsa Teppo Tulpun kärhämät. Myös tästä ovat nykypiirtäjät taiteilleet monen monituisia erilaisia tarinoita, joissa on kuitenkin sama, Carl Barksin kehittelemä perusidea. Se jos mikä on monipuolista, kun piirtäjä kykenee vaikuttamaan kuoltuaankin nykysarjojen sisältöön.

Akun ammattiongelmat ovat myös Carl Barksin kehittelemiä. Ne tarinat siis, joissa Aku kokeilee uusia ammatteja, mutta yritykset päättyvät usein jonkinasteiseen katastrofiin ja Aku pakenee sillin tällöin Timbuktun suuntaan. Tätäkin tarinapohjaa on käytetty todella monissa sarjoissa, joista tulee parhaiten mieleen Vicarin tarinat.

Roopen ainainen kamppailu maailman rikkaimman ankan herrudesta on niin ikään Carl Barksin aikaansaannosta. Kun alkaa ajattelemaan, kuinka monipuolinen Barks oli, huomaa, että melkein kaikki nykytarinat ovat jollain lailla Carl Barksin pohjustamia. Roopen taistelu rikkaudesta miljardöörejä Kulta-Into Piitä ja Kroisos Pennosta vastaan on niin ikään todella käytetty, mutta silti loistava tarinapohja.

Ankkamestari Carl Barks menehtyi kotonaan Oregonissa 25. elokuuta, vuonna 2000 leukemiaan.

(Jatkuu...)