Keskustelujen arkisto

Tällasta se elämä välillä on! Kirjoituspäivää ei itse asiassa viety meiltä, vaan vain viestien lähettäminen (sun tilanteesi on sitten eri asia), mutta suurin osa varmasti pystyi/olisi pystynyt kirjoittamaan viestinsä wordiin ja lähettämään sen sunnuntaiaamuna.

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankat maailmalla – ankkain parhaimmat matka- ja seikkailukohteet

Aku Ankan maailmassa on kautta aikain seikkailtu ja matkusteltu eri puolilla maailmaa ja sen ulkopuolellakin. Ensimmäisessä italialaissarjassa Aku mstkusti Marsiin ja monissa sitä edeltävissä piirretyissä näkyi varsin eksoottisia maisemia. Parhain esimerkki niistä lienee Havaiji, jonka kauniissa luonnossa Aku ja kumppanit lomailivat lyhytpiirretyssä Hawaiian Holiday. Seikkailu- ja lomailuinto ei ole kadonnut myöskään sarjakuvissa. Yhdysvaltalainen piirtäjä-käsikirjoittaja-legenda Carl Barks loi rutkasti lisäympäristöä ankkauniversumiin ja teki yli puolesta pitkistä tarinoistaan seikkailuhenkisiä. Myös italialainen Romano Scarpa ja hänen seuraajansa ovat luoneet ankkamaailmaan lupaavia seikkailukohteita. Yhdysvaltalainen Don Rosa taas on tehnyt monia Carl Barks-tyylisiä aarteenetsintätarinoita. Jo hänen ensimmäisessä tarinassaan Auringon poika oli villiä menoa andien rinteillä, ja varsinkin loppukohtaus, jossa vuoren laki räjähti ilmaan jätti ankkoihin seikkailunkipinän, joten nykytarinoissa on lähes aina jotain toimintaa.

Ankat ovat kokeneet seikkailunsa lähes kaikkialla, mitä ihmismieli voi vain kuvitella. Yleisimpiä lienevät viidakot ja arktiset alueet, joissa on toisinaan jouduttu kärvistelevään äärilämpöolosuhteissa kiusallisessa tilanteessa. Varsinkin pohjoisnavalla, jonne Roope-setä lähtee usein etsimään aarretta, on monesti koettu hyvin vaarallinen seikkailu.

Roope on nähnyt Ankoista eniten maailmaa, ja hän onkin erään tarinan mukaan käynyt kaikissa maailman valtioissa. Aku Ankassa pari vuotta sitten ilmestynyt Roopen ja kumppanien viisiosainen euroopanympärysmatkasarja on pääasiassa aarteenmetsästystä Milla Magian jahtaamana, mutta mukaan on myös saatu hienoja vivahteita eri maiden kulttuureista. Tämä Per Hedmanin käsikirjoittama ja Wanda Gattinon sekä Carlos Motan piirtämä tarinasaaga jäi kaikesta huolimatta kyllä melko laimeaksi. Ensimmäisessä osassa ankat menivät Saksaan etsimään kummitustalon aarretta. Seuraavaksi lähdettiin Puolaan alkemian perustaidon selvittämiseksi. Hollanti oli kenties kiinnostavin ja monipuolisimmin esitetty valtio juustotahkoineen ja kukkaniittyineen. Seuraava osa käsitti laajimman alueen, Skandinavian, kun ankkapoppoo lähti vanhan viikinkiaarteen jäljille. Loppuhuipennus päätyi Suomen Lappiin kultajahtiin.

Suomi on esiintynyt ankkasarjakuvissa aiemminkin. Ensimmäinen ja kenties parhain oli Don Rosan Sammon salaisuus, jossa ankat jahtaavat sampoa, joka tekee kultaa. Don Rosan hyvin realistinen piirrostyyli näkyy erityisesti siinä kohdassa, kun Iku-Turso toikkaroi Helsingin keskustassa Louhi kintereillään. Kari Korhonen on tehnyt sen lisäksi pienen suomeentutustumissarjiksen, jossa ihaillaan mm. Helsingin nähtävyyksiä. Myös Mikki Hiiri on seikkaillut Suomessa eräässä joulupukkitarinassa.

Ankkapulco on nimiväännös Acapulcosta (kuten moni muukin ankkamaailman lomakohde) ja paikka, jossa Aku ja Iines ovat toisinaan saaneet viettää rentouttavan lomaviikonlopun kuohuvien aaltojen ja rantaelämän parissa. Ankkapulco sijaitsee Tyynessä valtameressä Meksikon rannikolla, ja siellä lomailevat toisinaan myös taskuvarkaat odottelemassa pahaa-aavistamattomia turisteja...
Ankkapulcon lisäksi monista muistakin suosituista lomakohteista on tehty nimiväännöksiä, kuten Mallorcasta Pallorca ja Kanariansaarista Ankkariansaaret. Niitä ei esiinny kovin usein sarjakuvissa.

Salaharin autiomaa on paikka, jonne Aku ja Roope eivät enää ikimaailmassa haluaisi mennä. Tarinassa Erämaan ketku Kulta-Into Pii suostui antamaan anteeksi Roopelle hänestä otetut salakuvat vain sillä ehdolla, että hän kävelisi etelä-Afrikassa sijaitsevan Salaharin autiomaan poikki ilman mitään kulkuneuvoa. Roope valitsi reissuun seurakseen Akun ja matka alkoi. Koko reissun ajan muonat vähenivät salaperäisesti ja joku sabotoi ilmiselvästi kaksikon retkeä. Lopussa kuitenkin Kulta-Into piin keljut aatteet saatiin selville ja Roopen velkamaksu annettiin anteeksi.

Menneisyys lienee yksi kiehtovimmista paikoista johon Ankkain suku on koskaan jalallaan astunut. Tarinassa Kylpyamme ikuisuuden partaalla Aku ja pojat lähtevät menneisyyteen dinosaurusten aikaan Pelle Pelottoman aikakoneella estämään Akun vahingossa virittämän pommin räjähdystä. Tuo oli parhain esimerkki menneisyystarinoista, mutta myös niitä ei-niin-hyviä tarinoitakin löytyy.

Myyttien saari on Per Hedmanin ja Pat & Carol McGrealin luoma mielikuvitussaari, jossa elää paljon eri kansojen mytologioista tuttuja hahmoja. Saaresta on tehty yhdeksänosainen tarinasarja, jonka alkuosissa kerrotaan ankka- ja hiiriystäviemme tutustumista saareen. Myyttien saari on luonnoltaan kuin paratiisi solisevine lähteineen ja rehevine metsineen, ja Aku olikin aivan onnessaan päästessään hellien taruhahmojen hoidettavaksi. Kuitenkin piakkoin ilmeni eräs ongelma: saari ei pysyisi kauaa pystyssä, jos kukaan ihminen maailmassa ei uskoisi eläviin taruolentoihin. Onneksi nerokkaiden keksijöiden ansiosta olentojen olemassaolo saatetaan ihmisten tietoisuuteen ja niin myyttien saari alkaa taas korjaamaan tuhojaan ja kukoistamaan entiseen malliin.

Yksi erikoisimmista ja mystisimmistä paikoista maailmassa lienee Sumujen laakso Andien rinteillä. Se on tunnettu erityisesti Carl Barksin tarinasta Kulmikkaat munat, jossa Aku ja ankanpojat lähtevät selvittämään Ankkalinnan museosta löytämien kulmikkaiden munien alkuperää. Reitti johtaa suoraan Sumujen laaksoon, jossa asuvat melko kantikkaat ihmiset puhuvat vierailijoiden ihmetyksesi heidän kieltänsä. Asukkaiden lempiruoka on ylivoimaisesti kaikki munista valmistettu. Omituisinta kuitenkin on, että ilman Akua he eivät olisi ikinä tienneet sitä, mistä munat itse asiassa tulivat. Sumujen laakso on lähes kokonaan kivestä valmistettu perinteinen andikaupunki, jossa ihan kaikki on kulmikasta vaatteita myöten. Kaikki pyöreä on siellä kiellettyä.

Timbuktu on tärkeä kauppakaupunki Saharan autiomaan laitamilla, jonne Aku yleensä lähtee karkuun aiheutettuaan Ankkalinnassa tarpeeksi isoa tuhoa. Siellä asuvat ihmiset ovat kenties ainoita, jotka hyväksyvät Akun hirmukatastrofeineen. Timbuktua ei useimmiten näy Akkarin tarinoissa, vaan tarinat päättyvät siihen, kun Aku raivoisan väkijoukon saattelemana juoksee poispäin kaupungista. Silloin myös näkyy kyltti, johon on kirjoitettu esim. "Timbuktu 10000km" tai jokin muu suuri luku. Wilma van den Boch kuitenkin on omasta tahdostaan tehnyt poikkeuksen ja piirtänyt ja käsikirjoittanut monia nk. Timbuktu-sarjaan kuuluvia tarinoita. Niiden mukaan Timbuktu on hyvin rauhallinen ja lempeäympäristöinen afrikkalaiskaupunki. Kasveja ei siellä liiemmin kasva, mutta itse seutu on hyvin nostalgista savimajoineen.

Roopelle on kaksi hyvin tärkeää paikkaa: Skotlanti ja Klondike. Skotlanti on Roopen syntymäkaupunki, ja siellä, usvaisilla nummilla sijaitsee myös Ankkapurhan vanha sukulinna, McAnkkain suvun keskus, jonne kaikki suvun jäsenet lopulta haudataan.

Lainaus käyttäjältä: Aku VankkaJos osakilpailu päättyisi edes pari tuntia myöhemmin (klo 12-14), niin mitään ongelmia ei olisi, sillä uskoisin että kukaan maratoonareista tuskin niin myöhään nukkuu ja luulisi kaikkien siihen mennessä pääsevän koneelle kirjoittamaan. En ymmärrä, miksi Salwer ei kelpuuttanut tätä erittäin käytännöllistä ideaa. Onkos se vimky edelleen olemassa? :)

Tuosta yhden päivän kirjoituspaussista sanoisin, että ei paljon haittaisi. Sitä viestiä voi tosiaan kirjoittaa vaikka sinne maankuuluun wordiin, vaikka Ankkis ei toimisi. Tämä off-päivä oli siis lauantai. Seuraavana aamuna voi hyvin herätä ennen sitä kymmentä laittamaan sen viestinsä tänne, jos oli kotona. En näkisi mitään syytä, miksi niin ei voisi tehdä. Kuten joskus aiemmin sanoin, jos tarpeeksi haluaa voittaa, nousee sieltä sängystään vaikka kello 04.00 ja kirjoittaa 75 000 merkkiä, jos ei muu auta. Kirjan kanssa väännettiin silloin tästä asiasta kättä, kun olin vimkyssä/a. Tosin sitä loppumisajankohtaa saisi silti minustakin rukata...

Kirja, miksi kirjoitat suoraan topiciin? Muistaakseni joskus viime kaudella sanoit jollekin (T@IKIS?), että ei kannata kirjoittaa suoraan topiciin, koska koneen yhteistyökyvyn laskettua nollan alapuolelle viesti voi kadota. Tai sitten se kommentaattori oli joku ihan muu kuin kirja, en tiedä. :)

Lainaus käyttäjältä: Aku VankkaLainaus:Seuraavana aamuna voi hyvin herätä ennen sitä kymmentä laittamaan sen viestinsä tänne, jos oli kotona. En näkisi mitään syytä, miksi niin ei voisi tehdä.
Eihän siinä muuten mitään ongelmaa olisi, mutta en kyllä viime viikonloppuna jaksanut enää neljältä yöllä alkaa VM-viestiä kirjoittelemaan, kun en edes tiennyt että Ankkis oli jo toiminnassa. Olin koko päivän (ja suurimman osan yöstä) kavereiden kanssa venetsialaisia viettämässä, etten ehkä tuohon aikaan enää koneelle jaksa vaivautua. Ei meillä kyllä edes ollut kunnon konetta mukana, etten ihmettelisi vaikken olisi edes päässytkään. Mutta kun neljältä menee nukkumaan, niin tuskin jaksaa ennen kymmentä herätä.
Niin, ja miettikää nyt, jos Ankkis olisi toiminut silloin neljältä ja vaikka klo kuuteen asti, ja Vankka olisi lähettänyt viestinsä. Sitten myöhemmin hän olisi irvinyt muille, että "Kyllä sitä olisi voinut hyvin herätä silloin neljältä laittamaan sen viestinsä tänne, jos oli kotona. En näkisi mitään syytä, miksi niin ei voisi tehdä." :) Aivan sama asia minusta, koska ihmisillä on erilaiset vuorokausirytmit - toisista on silkkaa hulluutta olla hereillä kymmeneltä, toisista neljältä.

Lainaus:Mutta Ankkis toimi yöstä lähtien ainakin tähän hetkeen saakka jolloin kaikilla oli mahdollisuus kirjoittaa normaalin osakilpailun päättymisaikaan asti.
Kaikki eivät viikonloppuisinkaan valvo yömyöhään, joten kaikki eivät välttämättä edes tienneet, että Ankkis on jo toiminnassa.

Vimkytys toikin mielipiteeni hienosti esille. :) Tiivistetysti sen saa lauseeseen. (kahteen saa kaksi asiaa :D)

Kyse ei ole siitä, että olisi voinut kirjoittaa myöhemmin vaan siitä, että ei voinut kirjoittaa lauantaina.
Tasapuolisuus ei toteudu nyt.

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkojen matkatarinat ja -kohteet
Ankat matkailevat tarinoissa todella paljon ja matkailun kohdealueet vaihtelevat paljon. Seikkailutarinoita nähdään reilusti, mutta melkein kaikissa tarinoissa käydään Ankkalinnan ulkopuolella. Sitä edesauttaa se, että useat hahmot (kuten Milla Magia) asuvat Ankkalinnan ulkopuolella ja se, että Roope menee usein etsimään aarteita. Tarinat, joissa ollaan vain pelkässä Ankkalinnassa, ovat jo puhkikulutettuja; niihin ei enää keksitä uusia juonia.

Matkustustarinoiden kohteet vaihtelevat paljon. Vaihtelu selittyy sillä, että tarinoiden juonetkin vaihtelevat todella paljon. Joskus Aku pakenee väkijoukkoa tai hakee asiakkaita, joskus Roope etsii aarretta ja joskus Taikaviitta menee rikollisten perään. Joskus myöskin näytetään vain muita alueita kuin Ankkalinnaa ilman mitään (järkevää) syytä.

Ankkojen (ja muiden hahmojen) matkakohteet eivät ole todellisia paikkoja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Usein käydään muissa valtioissa, jolloin valtioiden nimet ovat aitoja, mutta muut asiat ovat täysin keksittyjä. Vieläkin useammin käydään kuitenkin muissa kaupungeissa (joiden nimet ovat keksittyjä) tai joillain alueilla tai paikoilla, joiden nimet ovat keksittyjä tai ankannettuja aidoista nimistä, kuten Ankkapulco (Acapulco).

Edellämainittu Ankkapulco on suosittu lomakohde, johon tosin ankat eivät kovin usein mene, koska se on melko kaukana ja kallis ja sieltä on todella hankala löytää tilaa, koska se on suosittu. Ankkapulco on ylellinen lomakohde, joka sijaitsee meren rannassa ja siten sisältää muun muassa hiekkarannan. Aluetta ei ole kuvailtu kovin tarkasti, koska ankat eivät ole siellä usein käyneet, vaan paikka on ollut ikään kuin haavekuva. Vaikka se sijaitsee meren ääressä (sen pitäisi olla sateinen), Ankkapulcossa on hieno sää ja siellä paistaa aina aurinko.

Ankkapulcon tapaisia paratiiseja on useita, mutta niitä ei ole mainittu nimeltä tai ne ovat esiintyneet vain muutamissa tarinoissa. Kuitenkin esimerkiksi Ankkalinnan omaa rantaa pidetään yhtenä niistä ja ankat siellä käyvätkin usein.

Useissa tarinoissa ollaan etelänavalla, pohjoisnavalla, Siperiassa tai muissa samanlaisissa kylmissä paikoissa. Useimmiten syy on se, että Aku on paennut vihaista väkijoukkoa, mutta se ei ole ainoa tarinoissa esiintynyt syy. Joskus Roope on mennyt kylmille alueille aarteita etsimään ja joskus he ovat saaneet rikollisia peräänsä. Koska niitä alueita ei ole käytetty paljoa tarinoissa, ne ovatkin alkaneet yleistyä uusien ideoiden puutteen takia. Nykyään ankat käyvät melko usein kylmillä alueilla ja (melkein) aina löytävät jonkinlaisen aarteen.

Yksisivuisissa vitsisarjoissa ollaan usein aavikolla, kuten myös tarinoissa, joissa Aku menee suorittamaan Roopelle jotain palvelusta. Aavikot kuvataan usein hiekkaa täynnä olevina kenttinä, joilla on paljon kaktuksia ja aina muutama myymälä, joista saa vettä. Usein aavikoilla on myös lähteitä tai lampia ja aina nähdään kangastuksia. Aavikot kuvataan melko stereotypisina alueina, jonka takia ne sopivat todella hyvin yksisivuisiin vitsisarjoihin - missä niitä juuri käytetäänkin melko paljon. Aavikoilla aurinko paahtaa aina yliluonnollisen paljon ja aina on kuivaa.

Timbuktukin sisältyy paikkoihin, joihin usein Aku menee pakoon väkijoukon ärtymystä kun hän on aiheuttanut kaaoksen. Timbuktussa olemista ei kovin paljoa näytetä, mutta useissa tarinoissa, mitkä loppuvat siihen kun Akua jahdataan, näkyy kyltti, joka kertoo kuinka pitkä matka paikasta on Timbuktuun (tai pippurimaahan, se on myöskin samanlainen paikka kuin Timbuktu). Timbuktua ei siis kuvata muuta kuin kaukaisena paikkana, jonne pääsee pakoon kaikkea mahdollista yleistä meteliä.

Skotlannissa oleva Ankkapurhan linna on ollut usein ankkojen matkakohde, koska se on Roopen sukulinna. Sieltä on löydetty aarteita ja kummituksia, joten linnan voi sanoa olevan seikkailutarinoiden kohde. Linnasta tarinoita ovat tehneet varsinkin Carl Barks ja Don Rosa. Skotlanti ei ole kovin usein muissa tarinoissa ollut matkakohteena, kuitenkin poikkeuksia löytyy (esimerkiksi Baskervillen koira-tarina). Skotlanti-tarinoissa melkein aina ollaan linnassa, mutta Skotlanti-tarinoita ei kovin paljoa ole eli linnassa ei kovin paljoa käydä.

Yksi esimerkki paikoista, jotka ovat laajoja, mutta ovat olemassa vain joissain tietyissä sarjoissa, on Myyttien saari. Myyttien saari oli mukana samannimisessä tarinasarjassa. Tarinasarja oli Feriolin tekemä ja sisälsi yhdeksän osaa. Myyttien saari oli suuri saari, joka oli pienenemässä ja joka sisälsi myyttihahmoja. Saari kuitenkin palasi normaaliin kokoonsa. Saari on sumuverhossa ja sisältää ainakin tulivuoren ja jokaiselle hahmokategorialle oman alueen. Ankat ja hiiret menivät sinne tarinasarjan aikana.

Loistava esimerkki usean paikkakategorian tyypeistä on Tralla La. Tralla La on laakso. Sen on kehittänyt Carl Barks ja hänen lisäkseen Don Rosa on tehnyt tarinoita, joissa se esiintyy. Laaksossa asustaa pieni kansakunta ja laaksosta on hankala reitti muuhun maailmaan, mutta sinne pääsee. Laakson väki ei esimerkiksi pidä metalleista lainkaan. Laaksoa kutsutaan joskus myös Xanaduksi. (Rosan tekemä tarina joka viittaa Barksin alkuperäiseen tarinaan on nimeltään Takaisin Xanaduun.) Tralla Lan alue on suuri ja siellä kasvaa esimerkiksi puita ja pensaita eikä vihaa tunneta siellä. Keskellä aluetta on suuri järvi. Alue on kuin suuri luola, jolla on pyöreä katto. Portin joka johtaa alueeseen luona on ovi ja jos haluaa mennä Tralla La:n sisälle, täytyy sulkea kanava, jolloin Tralla La:ssa sisällä oleva väki alkaa hukkua. Näin kävi Rosan tarinassa, mutta ankat pelastivat kuitenkin kaiken.

Yleinen lomapaikka on vuoristo, kuten esimerkiksi Alpit. Vuoristolle menee yleensä joko pelkkä Aku tai Aku ja Touho, mutta joissain tarinoissa mukana on ollut muitakin kuten Tupu, Hupu ja Lupu tai Taavi tai Pelle. Kun Aku tekee jotain väärin Roopelle mutta saa siitä rahaa, hän menee joskus rahan (ja Pellen/Taavin) kanssa Alpeille pitämään hauskaa ja Roopea pakoon/piiloon. Tupun, Hupun ja Lupun kanssa Aku toisaalta menee aivan vain viettämään tavallista lomaa. Alpit (ja muut vuoristot) kuvataan siis oivina piilopaikkoina, joissa voi lasketella ja tehdä muuta hauskaa eli viettää mukavaa lomaa piilossa.

Monissa tarinoissa käydään Ankkalinnan naapurikaupungissa, Hanhivaarassa. Sinne mennään esimerkiksi katsomaan jotain urheilukamppailua tai auttamaan kaupunkia ja varsinkin sen johtoa. Hanhivaarassa käydään kuitenkin eniten silloin, kun selvitetään jotain rikosta. Esimerkiksi Karhukopla käy siellä usein pakomatkalla tai Taikaviitta kerää rikolliset kokoon. Hanhivaaralla ei ole - eikä ole koskaan ollut - suuri rooli tarinoissa, mutta siltikin se yhä edelleen mainitaan useissa tarinoissa ja se pääsee todella usein pieneen rooliin tarinoissa. Se johtuu siitä, että Hanhivaara on niin läheinen Ankkalinnan kanssa, mutta Hanhivaarasta ei tiedetä paljoa, ei niin paljoa, että voitaisiin tehdä Hanhivaara-painoitteinen tarina.

Ankat, varsinkin Roope, ovat käyneet usein Italiassa Vesuviuksen rinteellä Millan luona. Millan mökki sijaitsee edellämainitulla paikalla. Siellä on käyty todennäköisesti siksi, koska Milla on varastanut Roopen ensilantin (tai niin luullaan), ja Roope (sekä mahdollisesti Aku, Tupu, Hupu ja Lupu) lähtee/lähtevät hakemaan sitä. Millan mökki on pieni puulattiainen hökkeli, jonka piha on ruohokenttä ja täynnä ansoja. Mökissä on useita ikkunoita ja vain yksi huone. Mökin edustan pihamaalle tultaessa tullaan ylämäkeä, mutta piha on tasainen. Pihalla ei kasva mitään. Mökissä on savupiippu. Millan majalla ei käydä muulloin kun kun haetaan Roopen ensilanttia (tai muuta samantapaista) pois Millan hallusta takaisin Roopelle.

Klondikessa on vietetty useita seikkailuja. Varsinkin Roopen nuoruusaikoina Roope kävi siellä (kaivamassa kultaa), mutta niistä ajoista ei ole tehty paljoa tarinoita. On kuitenkin tehty tarinoita, joissa Klondikeen mennään aikakoneella tai joissa syntyy uusi kultaryntäys tai joissa vain verestetään muistoja menemällä Klondikeen kultaa kaivamaan. Varsinkin viimeisen mainitsemani tyypin tarinoita on paljon. Klondikesta löytyy kuitenkin yhä vieläkin melko paljon kultahippuja ja Roope on usein kartuttanut kultahippukokoelmaansa sieltä. Lisäksi Klondike tarjoaa Roopelle puhdasta ilmaa, kun hän kärsii kultakuumeesta. Roope menee siis Klondikeen usein, mutta muut ankat eivät ole mukana (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Klondike on suuri alue, jossa on paljon jokia ja kukkuloita ja mökkejä ja lisäksi paljon tasamaata. Klondike on (oman arvioni mukaan) useita satoja hehtaareja suuri eli siellä on tilaa todella paljon. Klondike näyttää siksi melkein aina erilaiselta.

Barksin tarinassa Kulmikkaat munat ankat (Aku, Tupu, Hupu ja Lupu) menivät Sumujen laaksoon. Sieltä he löysivät alueen, jossa oli kulmikkaita kananmunia. Sumujen laakso sijaitsee Andit-vuoriston rinteellä. Laaksoon pääsee vain keskeltä sumua, jossa ei voi nähdä mitään eli kulkeminen laaksoon on käytännössä sattuman varassa. Sumujen laaksossa on paljon kananmunia eikä siellä syödä mitään muuta. Laaksossa on ainakin suuri museo. Laaksossa kaikki asukkaiden päistä kanoihin on kulmikasta. Laakso sisältää useita rakennuksia, ja niiden ympärillä ruohoalueen. Edellämainittu alue on muun alapuolella. (Jos haluaa mennä sinne, täytyy laskeutua paljon alaspäin rinteiltä.) Toisin kuin muut alueet lähistöllä, kaupunki ei ole sumun peitossa vaan normaalisti vapaa sumusta.

Roope saa usein päähänsä matkan avaruuteen. Se ei onnistu ilman Pellen apua (useimmiten). Pelle onkin siis tehnyt ankoille usein avaruusraketteja, jotka ovat aina täysin erilaisia. Kahta samanlaista rakettia ei ole tarinoissa nähty. Avaruusmatkoilla ei ole yhtä tiettyä kohdetta. Joskus Roope menee Kuuhun, joskus Marsiin ja joskus joillekin muille planeetoille. Joskus Roope ottaa ankat mukaan, joskus menee yksin ja Pellekin on joskus mukana. Aina eivät muut ole suostuneet mukaan vapaaehtoisesti, jolloin Roope on joko ottanut esille listan Akun veloista tai huijannut ankat mukaan jollain muulla tavalla, esimerkiksi olemalla kertomatta mitä hän tekee tai naamioimalla raketin. (Eräässä tarinassa Roope tiesi, että Aku, Tupu, Hupu ja Lupu eivät olisi suostuneet tulemaan avaruusmatkalle jouluna, joten hän naamioi raketin joulukuuseksi ja pyysi ankat koristelemaan sitä.) Avaruusmatkoille on ollut useita syitä ja useita kohteita. Joissain tarinoissa Roope on yrittänyt saada aikaan timantteja tai muita samantapaisia aarteita. Joskus Roope on taas mennyt hakemaan aarretta tai etsimään aarretta tai muuten vaan rikastumaan. Toisaalta, joskus Roope (ja muut ankat) ovat vain jääneet jumiin avaruuteen tai kilpailleet Piitä tai Pennosta vastaan jostain asiasta. Matkat ovat myös olleet joskus mainostemppuja tai elokuvien kuvauksia. Aina Roope ei ole tullut mukaan avaruuteen. Joskus muiden on täytynyt mennä ilman häntä, kuitenkin radioyhteydellä maahan. Joskus ankat ovat menneet korjaamaan jotain avaruudessa tai estämään katastrofin, kuten maahan syöksyvän meteorin, joka aiheuttaisi täystuhon tuhoamalla kaiken. Eräässä tarinassa Mikki meni avaruuteen tutkimaan siellä ollutta alusta, joka oli joidenkin muiden sivilisaatioiden sinne jättämä tarkoituksenaan auttaa avaruuteen jumittuneita. Avaruus ja planeetat ovat olleet varsinkin Roopen kohteita melkein tarinoiden alusta alkaen. Roopen luonnetta on käytetty apuna. Roope haluaa rikastua ja avaruuteen on saatu kätkettyä aarteita uskottavin selityksin, joten avaruutta on käytetty apuna usein. Avaruutta ei myöskään ole tutkittu koskaan kunnolla, joten sinne on saatu mahtumaan paljon matkoja ja erilaisia tarinoita. Planeetoille (joissa Roope on käynyt) on usein sijoitettu erilaisia kansoja ja Roope on yrittänyt rikastua. Melkein aina kansat ovat nykyihmistä viisaampia. Joskus avaruudesta on tullut maahan hahmoja, jotka ovat ottaneet (pakottaen tai muiden suostumuksella) Ankkalinnan hahmoja mukaansa avaruuteen planeetalleen. Planeetoilta on useimmiten yritetty saada aarteita mukaan, mutta siinä on harvoin onnistuttu. Joskus on myös ollut tavoitteena kerätä tietoa muilta planeetoilta (lähinnä Mikki-aiheisissa tarinoissa ja joissain ankkatarinoissa joissa Taavi on ollut mukana [hän ei siis ole ollut avaruudessa]). Yksi esimerkki hyödyllisestä asiasta joka ei ole aarre on kuupöly (tai joku samantapainen), joka aiheutti (kun oli kylvetty) todella suuren lämmön pitkäksi aikaa. Avaruudesta on löytynyt myös useita muita samantapaisia hyötytavaroita, mitkä eivät kuitenkaan ole olleet timantteja tai muita senlaisia aarteita.

Todella suosittu matkakohde ja useiden tarinoiden aihe on menneisyys. (Esimerkiksi melkein kaikissa Una-tarinoissa viitataan jollain tapaa menneisyyteen.) Menneisyyteen mennään melkein poikkeuksetta aikakoneella, jonka on tehnyt joko Pelle tai professori Staattinen (Mikki-tarinat) tai Zapotek ryhmänsä kanssa (Mikki ja Hessu-tarinat). Pelle on tehnyt useita aikakoneita, jotka eivät tosin muistuta lainkaan toisiaan saatika Mikki-tarinoiden koneita. Luultavasti eniten käytetty Pellen aikakone on kylpyamme, jolla on matkustettu menneisyyteen useimmiten Una-tarinoissa tai niinsanottu metalipallo. Kylpyamme on kylpyamme, jossa on kahva, jota vetämällä pääsee menneisyyteen ja sillä onkin menty melkein joka puolelle maapalloa. Sen avulla Unan ystävät löydettiin menneisyydestä. Sillä on matkustettu muun muassa dinosaurusten aikaiselle maapallolle. Metallipallo on pallo, joka on tehty raudasta tai teräksestä ja jossa (myös) on ohjauskytkin ja tätä aikakonetta ovat varsinkin Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu käyttäneet menneisyysmatkoissa. Eräässä tarinasarjan tapaisessa he ovat jumissa menneisyydessä tämän koneen kanssa ja yrittävät päästä sieltä pois. Jokainen tarina on omanlainen seikkailu, mutta tarinat yhdistyvät ja aina tavoitteena on päästä kotiin mutta en ole nähnyt tarinaa, jossa se olisi onnistunut. Toinen tarina taas on tarina, jossa samaiset hahmot käyttivät aikakonetta, jossa ei ollut määritelty paikkaa ja aikaa ja he kiertelivät ympäri auttaen lukuisia tunnettuja henkilöitä kunnes lähettivät koneen kiertelemään itse ja Pelle sai sen ja asensi puuttuvat osat ja he palasivat kotiin. Menneisyysmatkatarinat ovat useimmiten (esimerkiksi edellämainittu on kuitenkin poikkeus) tarinoita, joita on monta ja jotka yhdistyvät toisiinsa kuitenkin ollen jokainen oma seikkailunsa. Esimerkiksi niinsanottu metallipallosarja on senlainen. Mikin aikakoneseikkailut professori Zapotekin kanssa ovat myös tämänlaisia; ne ovat jokainen oma seikkailunsa mutta kaikissa viitataan siihen, että aikakonetta on käytetty ja kone on samanlainen koko ajan. Tarinat saa myös yhdistää mihin tahansa sarjan tarinoihin, ne eivät mene järjestyksessä. (Metallipallosarjassa kone on aina samanlainen, tarinat ovat jokainen omia seikkailuja, ne voi yhdistää mihin järjestykseen tahansa mutta silti koko ajan ratkotaan samaa pulmaa, kotiinpääsyä.) Zapotekin ryhmän aikamatkatarinoissa useimmiten selvitetään jotain historiallista tietoa tai muuten vain mennään ratkomaan jotain pulmaa historiassa tai saadaan jotain selville.

Miksikö en kirjoita Wordiin? En tiedä. :D Ei se sieltä itsestään tänne ilmesty. Omasta mielestäni (älkää välittäkö siitä, en kiellä teitä kirjoittamasa Wordiin) se on hieman niin kuin niinsanottu Bomber-taktiikka; kirjoittaa pitkän viestin ja julkaisee kun haluaa. Täällä topicissahan lopulliset viestit aina ovat, ja tännehän niitä parannetaan, joten omasta mielestäni vain on järkevämpää kirjoittaa topiciin, koska tännehän ne aina kopioidaan ja nyt kaikki saavat seurattua omaa etenemistäni.
(Otan kuitenkin useimmiten ctrl+a ctrl+c:n, mutta joskus en ole ottanut sitä ja viestini ei ole tänne tullut. Esimerkiksi edelliskauden yksi kilpailu, jossa lähetin viestini klo 10:00 ja samalla minuutilla kului muokkausaikaa tunti eli viesti ei tullut.)
(Tämä kone sammuttaa usein itse itseään, joten siksi tallennan usein viestini lähettämällä sen tänne. Silloinhan ei ole mitään väliä sillä, onko se tallentamatta Wordissa vaiko tässä kirjoitusikkunassa.)

~kirja

// Päivitetty

Itse käsitin aiheen Ankat maailmalla, joten siinä mielessä tuo kirjan avaruuskappale lienee melko turha. Vai käsittääkö maailma koko maailmankaikkeuden, jota en itse pidä oikeana määritelmänä? Myös hiirimaailman liiallinen liittäminen ankka-aiheeseen on turhaa.

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankat maailmalla – ankkain parhaimmat matka- ja seikkailukohteet

Aku Ankan maailmassa on kautta aikain seikkailtu ja matkusteltu eri puolilla maailmaa ja sen ulkopuolellakin. Ensimmäisessä italialaissarjassa Aku mstkusti Marsiin ja monissa sitä edeltävissä piirretyissä näkyi varsin eksoottisia maisemia. Parhain esimerkki niistä lienee Havaiji, jonka kauniissa luonnossa Aku ja kumppanit lomailivat lyhytpiirretyssä Hawaiian Holiday. Seikkailu- ja lomailuinto ei ole kadonnut myöskään sarjakuvissa. Yhdysvaltalainen piirtäjä-käsikirjoittaja-legenda Carl Barks loi rutkasti lisäympäristöä ankkauniversumiin ja teki yli puolesta pitkistä tarinoistaan seikkailuhenkisiä. Myös italialainen Romano Scarpa ja hänen seuraajansa ovat luoneet ankkamaailmaan lupaavia seikkailukohteita. Yhdysvaltalainen Don Rosa taas on tehnyt monia Carl Barks-tyylisiä aarteenetsintätarinoita. Jo hänen ensimmäisessä tarinassaan Auringon poika oli villiä menoa andien rinteillä, ja varsinkin loppukohtaus, jossa vuoren laki räjähti ilmaan jätti ankkoihin seikkailunkipinän, joten nykytarinoissa on lähes aina jotain toimintaa.

Ankat ovat kokeneet seikkailunsa lähes kaikkialla, mitä ihmismieli voi vain kuvitella. Yleisimpiä lienevät viidakot ja arktiset alueet, joissa on toisinaan jouduttu kärvistelevään äärilämpöolosuhteissa kiusallisessa tilanteessa. Varsinkin pohjoisnavalla, jonne Roope-setä lähtee usein etsimään aarretta, on monesti koettu hyvin vaarallinen seikkailu.

Roope on nähnyt Ankoista eniten maailmaa, ja hän onkin erään tarinan mukaan käynyt kaikissa maailman valtioissa. Aku Ankassa pari vuotta sitten ilmestynyt Roopen ja kumppanien viisiosainen euroopanympärysmatkasarja on pääasiassa aarteenmetsästystä Milla Magian jahtaamana, mutta mukaan on myös saatu hienoja vivahteita eri maiden kulttuureista. Tämä Per Hedmanin käsikirjoittama ja Wanda Gattinon sekä Carlos Motan piirtämä tarinasaaga jäi kaikesta huolimatta kyllä melko laimeaksi. Ensimmäisessä osassa ankat menivät Saksaan etsimään kummitustalon aarretta. Seuraavaksi lähdettiin Puolaan alkemian perustaidon selvittämiseksi. Hollanti oli kenties kiinnostavin ja monipuolisimmin esitetty valtio juustotahkoineen ja kukkaniittyineen. Seuraava osa käsitti laajimman alueen, Skandinavian, kun ankkapoppoo lähti vanhan viikinkiaarteen jäljille. Loppuhuipennus päätyi Suomen Lappiin kultajahtiin.

Suomi on esiintynyt ankkasarjakuvissa aiemminkin. Ensimmäinen ja kenties parhain oli Don Rosan Sammon salaisuus, jossa ankat jahtaavat sampoa, joka tekee kultaa. Don Rosan hyvin realistinen piirrostyyli näkyy erityisesti siinä kohdassa, kun Iku-Turso toikkaroi Helsingin keskustassa Louhi kintereillään. Kari Korhonen on tehnyt sen lisäksi pienen suomeentutustumissarjiksen, jossa ihaillaan mm. Helsingin nähtävyyksiä. Myös Mikki Hiiri on seikkaillut Suomessa eräässä joulupukkitarinassa.

Ankkapulco on nimiväännös Acapulcosta (kuten moni muukin ankkamaailman lomakohde) ja paikka, jossa Aku ja Iines ovat toisinaan saaneet viettää rentouttavan lomaviikonlopun kuohuvien aaltojen ja rantaelämän parissa. Ankkapulco sijaitsee Tyynessä valtameressä Meksikon rannikolla, ja siellä lomailevat toisinaan myös taskuvarkaat odottelemassa pahaa-aavistamattomia turisteja...
Ankkapulcon lisäksi monista muistakin suosituista lomakohteista on tehty nimiväännöksiä, kuten Mallorcasta Pallorca ja Kanariansaarista Ankkariansaaret. Niitä ei esiinny kovin usein sarjakuvissa.

Salaharin autiomaa on paikka, jonne Aku ja Roope eivät enää ikimaailmassa haluaisi mennä. Tarinassa Erämaan ketku Kulta-Into Pii suostui antamaan anteeksi Roopelle hänestä otetut salakuvat vain sillä ehdolla, että hän kävelisi etelä-Afrikassa sijaitsevan Salaharin autiomaan poikki ilman mitään kulkuneuvoa. Roope valitsi reissuun seurakseen Akun ja matka alkoi. Koko reissun ajan muonat vähenivät salaperäisesti ja joku sabotoi ilmiselvästi kaksikon retkeä. Lopussa kuitenkin Kulta-Into piin keljut aatteet saatiin selville ja Roopen velkamaksu annettiin anteeksi.

Menneisyys lienee yksi kiehtovimmista paikoista johon Ankkain suku on koskaan jalallaan astunut. Melko monesti suurimmat seikkailut on koettu juuri menneisyydestä. Ankkojen tuntema luola-ankka Una on kotoisin sieltä, mutta erään Kari Korhosen tarinan mukaan kylpyammeaikakoneen räjähdyksen johdosta syntynyt aikapyörre imaisi myös muutaman Unan heimolaisen. Ankat ovat käyneet erityisesti antiikissa ja keskiajalla, ja parhaimmassa tapauksessa aivan lähimenneisyydessäkin. Kuitenkin yleisintä lienevät dinosaurusseikkailut, joita ilmestyy taskareissa vähän väliä. Tarinassa Kylpyamme ikuisuuden partaalla Aku ja pojat lähtevät menneisyyteen dinosaurusten aikaan Pelle Pelottoman aikakoneella estämään Akun vahingossa virittämän pommin räjähdystä. Tuo oli parhain esimerkki menneisyystarinoista, mutta myös niitä ei-niin-hyviä tarinoitakin löytyy. Ankkojen lisäksi myös hiiret käyvät varsin usein aikamatkoilla. Zapotekin ja Marlinin aikakoneen parissa seikkailevat useimmiten Mikki ja Hessu.

Myyttien saari on Per Hedmanin ja Pat & Carol McGrealin luoma mielikuvitussaari, jossa elää paljon eri kansojen mytologioista tuttuja hahmoja. Saaresta on tehty yhdeksänosainen tarinasarja, jonka alkuosissa kerrotaan ankka- ja hiiriystäviemme tutustumista saareen. Myyttien saari on luonnoltaan kuin paratiisi solisevine lähteineen ja rehevine metsineen, ja Aku olikin aivan onnessaan päästessään hellien taruhahmojen hoidettavaksi. Kuitenkin piakkoin ilmeni eräs ongelma: saari ei pysyisi kauaa pystyssä, jos kukaan ihminen maailmassa ei uskoisi eläviin taruolentoihin. Onneksi nerokkaiden keksijöiden ansiosta olentojen olemassaolo saatetaan ihmisten tietoisuuteen ja niin myyttien saari alkaa taas korjaamaan tuhojaan ja kukoistamaan entiseen malliin.

Yksi erikoisimmista ja mystisimmistä paikoista maailmassa lienee Sumujen laakso Andien rinteillä. Se on tunnettu erityisesti Carl Barksin tarinasta Kulmikkaat munat, jossa Aku ja ankanpojat lähtevät selvittämään Ankkalinnan museosta löytämien kulmikkaiden munien alkuperää. Reitti johtaa suoraan Sumujen laaksoon, jossa asuvat melko kantikkaat ihmiset puhuvat vierailijoiden ihmetyksesi heidän kieltänsä. Asukkaiden lempiruoka on ylivoimaisesti kaikki munista valmistettu. Omituisinta kuitenkin on, että ilman Akua he eivät olisi ikinä tienneet sitä, mistä munat itse asiassa tulivat. Sumujen laakso on lähes kokonaan kivestä valmistettu perinteinen andikaupunki, jossa ihan kaikki on kulmikasta vaatteita myöten. Kaikki pyöreä on siellä kiellettyä.

Timbuktu on tärkeä kauppakaupunki Saharan autiomaan laitamilla, jonne Aku yleensä lähtee karkuun aiheutettuaan Ankkalinnassa tarpeeksi isoa tuhoa. Siellä asuvat ihmiset ovat kenties ainoita, jotka hyväksyvät Akun hirmukatastrofeineen. Timbuktua ei useimmiten näy Akkarin tarinoissa, vaan tarinat päättyvät siihen, kun Aku raivoisan väkijoukon saattelemana juoksee poispäin kaupungista. Silloin myös näkyy kyltti, johon on kirjoitettu esim. "Timbuktu 10000km" tai jokin muu suuri luku. Wilma van den Boch kuitenkin on omasta tahdostaan tehnyt poikkeuksen ja piirtänyt ja käsikirjoittanut monia nk. Timbuktu-sarjaan kuuluvia tarinoita. Niiden mukaan Timbuktu on hyvin rauhallinen ja lempeäympäristöinen afrikkalaiskaupunki. Kasveja ei siellä liiemmin kasva, mutta itse seutu on hyvin nostalgista savimajoineen.

Roopelle on kaksi hyvin tärkeää paikkaa: Skotlanti ja Klondike. Skotlanti on Roopen syntymäkaupunki, ja siellä, usvaisilla nummilla sijaitsee myös Ankkapurhan vanha sukulinna, McAnkkain suvun keskus, jonne kaikki suvun jäsenet lopulta haudataan. Roope käy oman sukunsa kanssa siellä silloin tällöin muistelemaan menneitä ja kuollutta sukuaan. Joskus taas sinne on lähdetty aarteen perässä, joka on piilotettu yhteen monista rakennuksen salakäytävistä. Pihalla sijaitsee suvun virallinen hautausmaa.
Nuorukaisena Roope lähti Amerikkaan paremman elämän toivossa. Ajan myötä hän päätyi Klondikeen, jossa hän löysi hanhenmunahipun ja suuria määriä kultaa. Siellä hän myös tapasi Kultu Kimalluksen, joka huonoista tavoistaan huolimatta oli hyvin läheinen henkilö Roopelle. Alaskan kylmässä, lumisissa maisemissakin on koettu monet aarteenetsintäseikkailut.

Tralla La on eräässä kaukaisessa laaksossa sijaitseva paikka. Se ei ole virallisesti kaupunki, vaan se on paikka jossa asuu ihmisiä. Laakso on hyvin vehreä ja verikylläinen, ja sen asukkaat ovat kilttejä erityisesti vierailijoita kohtaan. Paikka oli siitä erikoinen, että siellä ei tunnettu ahneutta eikä vihaa, eikä siellä ollut rahaa. Roope, Aku ja ankanpojat saapuivat siinä eräässä Carl Barksin tarinassa siksi, että Roope halusi mahdollisimman kauas rahasta sen aiheuttaneen stressin myötä. Valitettavasti juuri Roope melkein aiheutti tuon kiltin kansan tuhon, sillä hänen hermolääkepullojen korkit aiheuttivat suunnatonta kateutta ja ahneutta, ja kaupankäynnin haitallisia puolia. Lopulta laakso peittyi lähes kokonaan pullonkorkkeihin Roopen tilattua niitä miljardi tuolle alueelle. Don Rosan tarinassa Takaisin Xanaduun puhutaan jälleen tuosta laaksosta, mutta koska en ole lukenut kyseistä tarinaa, en voi myöskään kertoa siitä kovin paljoa.

Itäaasiassa on seikkailtu hieman harvemmin kuin Lähi-Idässä tai Intiassa, mutta sieltäkin löytyy varsin kiintoisia kohteita. Japani on niin yleinen kohde, että niistä tarinoista on koottu oma teemataskari. Yleensä Roope ja muut lähtevät etsimään jotain aarretta tjsp., mutta sinne on jouduttu myös puolivahingossa. Keskiaikaan liittyvässä tarinassa Aku putosi hänen työlaivastaan ja joutui Japanin rannikolle. Tuosta tarinasta löytyi monia tyypillisiä japanilaisia elementtejä, jotka loivat ympärille hienon tunnelman. Lopussa Aku meni ilmeisesti naimisiin erään japanilaisneidon kanssa (mitä loppukuva antaa päätellä).
Korea on niitä erittäin harvoin ankkojen käymismaita, ja ainoa tarina, jossa tiedän Etelä-Korean esiintyvän on Soulin olympialaisten kunniaksi tehty ennätyksellinen, 250-sivuinen jättitarina Soul 1988. Tavallisen olympiahuuman lomassa siinä kerrotaan myös Tupun, Hupun Lupun ja korealaisen pojan ystävyydestä.

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankat maailmalla - ankkain parhaat matka- ja seikkailukohteet

Ankat ovat seikkailleet ympäri maailmaa lukuisia kertoja. He ovat käyneet milloin missäkin, aina merien syvyyksistä korkeiden vuorien huipulle. Osa Ankkojen suosimista lomakohteista on kuitenkin vakiinnuttanut paikkansa sarjakuvissa. Tällainen paikka on mm. Ankkapulco.

Matkustuskohteet vaihtelevat melko paljon eri tarinoissa. Ja se on varsin hyvä asia, sillä eihän olisi ollenkaan mielenkiintoista, jos Ankat matkustaisivat aina samaan paikkaan. Mielestäni on hyvä, että moni matka/seikkailukohteista ovat keksittyjä, mutta on hyvä että sekaan on ängetty muutama todellinenkinpaikka. Eräs erikoisuus on mm. Tralla La. Tralla la sijaitsee Himalajan vuoristossa 8joka on tietenkin olemassa), mutta itse Tralla La:ta ei kuitenkaan ole olemassa.

Jotkut Ankkojen loma/seikkailukohteista ovat todellisia ja jotkut taas fiktiivisiä. Monet fiktiiviset lomapaikat (tai niiden nimet) ovat nimiväännöksiä. Esim. Ankkapulcoa ei ole olemassa, mutta paikka nimeltä Acapulco on.

Ankkapulco on suosittu lomakohde, ja yleensä aika monissa loma-aiheisissa Ankkasarjakuvissa ainakin mainitaan nimi Ankkapulco. Täällä Ankat ovat joskus käyneet, toain lukijoille ei välttämättä ole jäänyt tarkkaa muistikuvaa tästä paikasta. Ankkapulco on paratiisi. Se sijaitsee meren lähellä, ja usein siellä on loistava sää.

Yksi parhaista seikkailukohteista on Tralla La. Se on eräs laakso, jossa eräs pieni kansakunta elelee. Paikan on luonut Carl Barks, ja paikka on esiintynyt yhteensä vain kahdessa eri tarinassa. Eli 50-luvulla Barksin tekemässä Ankkaseikkailussa ja myöhemmin 90-luvulla Rosan kyhertämässä tarinassa. Tuolla Aku, Roope ja pojat ovat käyneet pariin otteeseen. Paikka on varsin mielenkiintoisen oloinen, se on laakso, joka sijaitsee aika syvässä "kuopassa". Laaksossa on myös lampi, joka on tukkeutunutkin Ankkojen aiheuttaman sotkun vaikutuksesta. Ankat ovat viihetyneet Tralla La:ssa varsin hyvin, ja eräässä Don Rosan tarinassa he jopa suunnittelivat muuttamista laaksoon.

Salaharin autiomaa on yksi huonoimmista lomakohteista kautta aikain, mutta se on hyvä seikkailukohde. Autiomaan ylittäminen voi olla todella vaikeaa, sillä paahtava aurinko ja autius vaikeuttavat matkantekoa. Salaharin autiomaassa ovat vaeltaneet mm. Roope ja Aku eräässä taskaritarinassa. He kuitenkin selvisivät autiomaan läpi, työn ja tuskan kera.

Ankat ovat käyneet lukuisia kertoja erittäin kylmillä seuduilla, kuten Siperiassa, Alaskassa, tai molemmilla navoilla. Nämä eivät tietenkään ole hyviä lomakohteita, mutta seikkailun näistä paikoista itselleen varmasti pystyy saamaan. Nuorena Roope kaivoi Alaskassa kultaa, ja tuolla hän koki monia monia eri seikkailuja. Hän pitää kyseisestä paikasta todella paljon, ja arvostaa sitä erittäin paljon ankarien olosuhteiden vuoksi.

Klondike, joka sijaitsee Alaskassa(?) on paikka, jossa Roope kaivoi kultaa, kun hän oli nuori Ankka. Klondikeen/Klondykeen Roope lähti jo nuorena. Klondikessa vallitsivat usein ankarat olosuhteet, oli kovia pakkasia, ja lumimyrskyjä. Paleltumisvaara oli suuri (ja on nytkin). Talvisin Klondike oli karua seutua. Yleensä Roope muistelee mielellään noita aikoja, suurien kultamäärien takia, mutta myös Kultu Kimallus on hänen mielessään, ainakin joskus. Juuri Klondikessa Roope tapasi Kultun, ja vähän salaa ihastui häneen. Noina akoina Roope löysi klondikessa valtavan kultahipun, jonka hän toi näytille erääseen saluunaan. Kultukin huomasi saluunassa tämä kultakimpaleen, ja hän sai varastettua sen itselleen. Roope kuitenkin onnistui saamaan kimpaleen takaisin itselleen. Tämä ei ollut ainut Roopelle tapahtunut asia Klondikessa, vaan hän koki siellä paljon eri jännittäviä seikkailuja, joissa oli aina pettymyksiä, iloa, surua, raivoa jne. Nykyään Klondike ei taida olla enää sen veroinen, mitä se oli Roopen nuoruusvuosina. Noina aikoina Roopesta alkoi kehittyä hyvän liikevainun omaava saita liikemies. Eli Roopelle klondike on se kaikkein tärkein paikka, josta hän ei voisi luopua.

Myyttien saari on nimensä mukaisesti myytti, eli sitä ei oikeasti ole olemassa. Ankkamaailmassa se tosin on, mutta saarelle on vaikea löytää, oikeastaan lähes mahdotonta. Eräässä Feriolin piirtämässä tarinasarjassa Ankat ja Hiiret kävivät myyttien saarella ja kokivat siellä suuren seikkilun. Tuolloin saari uhkasi sortua, mutta se kuitenkin onnistuttiin pelastamaan. Myyttien saari ei siis ole Ankoille mikään lomapaikka, vaan pelkkä "seikkailusaari".

Timbuktusta voi mainita sen, että nimi aika monesti lukee useissa eri tarinoissa. Yleensä tämä on esim. Akulle vain piilopaikka, jos hän on suututtanut Ankkalinnalaiset jollai töppäyksellään. Kukaan ei Timbuktuun halua vapaaehtoisesti mennä, sillä se sijaitsee "ei missään".

Roopella on oma sukulinnansa Skotlannin synkeillä nummilla, nimittäin Ankkapurha. Täällä Roope ja kumppanit käyvät, joko aarteita etsimässä, tai ihan muuten vain muistelemassa linnaa. Linnassa on paljon kummituksia, ja sen takia linna saattaa olla pelottava. Linnassa on myös aarteita. Mm. Carl barks ja Don Rosa ovat tehneet linnasta joitakin tarinoita, mutta linna on kuitenkin myös muiden piirtäjien suosima.

Hanhivaara on Ankklinnan naapuri kaupunki, ja aina silloin tällöin Mm. Aku käy siellä katsomassa esim. Jalkapallo-ottelua yms. Eräässä tarinassa suurin osa Ankkalinnan kelmeistä kävi rötöstelemässä Hanhivaarassa. Yleisesti ottaen hanhivaara on pienempi ja ehkä vähän mitättömämpi paikka Ankkalinnaan verrattuna.

Mummo Ankan maatilalla Ankat usein rauhoittuvat ja nauttivat rauhallisesta maalaiselämästä. Paikka ei ehkä ole yleinen lomakohde, mutta kyllä Ankat sinne usein lomaileman lähtevät. Varsinkin kesäisin paikka on aika mukava, pihakin on iso ja tilava, ja aika hienon näköinen. Tontilla on Asuinrakennus, jossa Mummo ja hansu asustavat, ja myös navetta, jossa on mm. porsaita. Myös, joitain muita pieneiä rakennuksia tilalta löytyy.

Usein Ankat käyvät talivisin vuoristossa, sillä siellä on ihanteelliset talviolosuhteet, lunta on paljon. Lähimmät Ankkojen suosimat vuoret ovat lähellä Ankkalinnaa, mutta Ankat on nähty muillakin vuoristoilla mm. Alpeilla ja himalajalla. Vuoristo-tarinoita on tehty yllättävän paljon, mutta ne eivät ainakaan minuun oikein iske.

Akkarissa julkaistiin viimevuonna(?) tarinasarja, jossa Ankat seikkailivat Euroopassa. Tällä reissullaan he kävivät myös Suomessa. Tämä taitaa olla lähes ainut kerta, kun Ankkatarinoissa ollaan seikkailta Suomen maaperällä. Muistaakseni Suomessa he löysivät jonkun aarteen.

Sumujen Laakso on varsin mielenkiintoinen paikka. Paikan on keksinyt Carl Barks, ja paikka esiintyi enesimmäisen (ja samalla viimeisen kerran) kerran tarinassa "Kulmikkaat munat". Reitti tuohon laaksoon on varsin vaikea kulkuinen, eikä siellä kovin moni ole käynyt. Kyseisessä laaksossa on kulmikkaita munia, mutta myös monet muut asiat ovat kulmikkaita. Tämä laakso esiintyi vain yhdessä tarinassa (Kulmikkaat munat), ja tarinassa olivat pääosassa Aku ja Ankanpojat, jotka vangittiin (?), heidän täytyi osata puhaltaa, kulmikas purkkapallo, jotta he pääsisivät vapaasti, ja tämän he myös tavallaan onnistuivat tekemään ja he pääsivät lähtemään laaksosta vapaina.

Vesuvius on paikka, joka on oikeastikin olemassa, mutta se on otettu mukaan Ankka-tarinoihin. Carl Barks oli se henkilö, joka toi Vesuviuksen mukaan Ankka-tarinoihin ja nykyään tämä tuliperäinen vuori on mukana todella monissa Milla-tarinoissa. Vesuvius on tulivuori, joka sijaitsee Italiassa. Milla Magia sustaa vesuviuksen rinteellä, melko lähellä vuoren huippua. Tarinoissa vuori kuvataan karuna seutuna, jossa ei kasva puita, eikä liioin muitakaan kasveja. Monesti Milla yrittää sulattaa Roopen ensilantin vesuviuksen laavaisessa kraatterissa, mutta aina Roope on onnistunut estämään nämä aikeet. Yleensä Millan kodin lähellä, Vesuviuksen Rinteellä, on kuitenkin muutamia pusikoita, joissa piileskelee Roopen vakoojia.

Yksi tärkemmistä matkailukohteista on vielä kertomatta, nimittäin menneisyys. Ankat ovat aikamatkailleet ties missä aina kivikaudelta tulevaisuuteen. usein he menevät menneisyyteen jollain pellen väsäämällä koneella. menneisyyteen Ankat yleensä menevät etsimään aarteita tai sitten he päätyvät menneeseen vanhingossa. itse pidän suh paljon näistä aikamatkailu-tarinoista.

Yhteenveto: Ankoilla on ja on ollut vuosien saatossa todella monia eri loma/seikkailukohteita. jotkut niistä ovat olleet todella mukavia ja viihtyisiä, kun taas toiset hirveitä. Ankat ovat käyneet ympäri maailmaa sijaitsevilla paikoilla, esim. navoilla.

Tottakai aihe tarkoittaa Ankkoja, ellei Salwer anna lupaa Hiiriin, itse en onneksi vielä ehtinyt kirjoittaa Hiiristä.