Salw ja Wierii (ylläpitäjä ja apulaisylläpitäjä) käsittelevät kiistan salaisesti muutaman päivän sisällä. Muilla ei ole muuta vaikutusvaltaa kuin herjata meitä Vimkyssä. Tietoa ei vuoda maratoonareille. Dekkarille tulee ehkä myös toimittajahommia ko. aiheesta.
Kiitos.
Sivuja:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
Kirjoittaja
Aihe: Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 5
(525 viestiä)
Salwer1st/
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 5
Viesti 196 -
02.09.2009 klo 17:10:59
kirja
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 5
Viesti 197 -
02.09.2009 klo 17:17:01
Peräkkäisistä viesteistä on turha huolehtia. Laitoin yksärin pyynnöllä, että muutama niistä poistettaisiin. :)
Salwer: Kumpi kiista? :D Lisävuorokausi vaiko Iff:n väittämät? Et myöskään maininnut mitään hiirien sallimisesta.
Avausviestiin voisi ensi kaudella lisätä tiedon wieriin apuylläpitäjyydestä.
Tilanne:
1. kirja: 20182
2. akuankka1313: 8811
3. Imfromfinland08: 6814
4. Aku Vankka: 1976
5. Bomber: 1141 (viimeinen turha lause ei mukana laskennassa)
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkojen matkakohteet
Ankat matkailevat tarinoissa todella paljon ja matkailun kohdealueet vaihtelevat paljon. Seikkailutarinoita nähdään reilusti, mutta melkein kaikissa tarinoissa käydään Ankkalinnan ulkopuolella. Sitä edesauttaa se, että useat hahmot (kuten Milla Magia) asuvat Ankkalinnan ulkopuolella ja se, että Roope menee usein etsimään aarteita. Tarinat, joissa ollaan vain pelkässä Ankkalinnassa, ovat jo puhkikulutettuja; niihin ei enää keksitä uusia juonia.
Matkustustarinoiden kohteet vaihtelevat paljon. Vaihtelu selittyy sillä, että tarinoiden juonetkin vaihtelevat todella paljon. Joskus Aku pakenee väkijoukkoa tai hakee asiakkaita, joskus Roope etsii aarretta ja joskus Taikaviitta menee rikollisten perään. Joskus myöskin näytetään vain muita alueita kuin Ankkalinnaa ilman mitään (järkevää) syytä.
Ankkojen (ja muiden hahmojen) matkakohteet eivät ole todellisia paikkoja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Usein käydään muissa valtioissa, jolloin valtioiden nimet ovat aitoja, mutta muut asiat ovat täysin keksittyjä. Vieläkin useammin käydään kuitenkin muissa kaupungeissa (joiden nimet ovat keksittyjä) tai joillain alueilla tai paikoilla, joiden nimet ovat keksittyjä tai ankannettuja aidoista nimistä, kuten Ankkapulco (Acapulco).
Edellämainittu Ankkapulco on suosittu lomakohde, johon tosin ankat eivät kovin usein mene, koska se on melko kaukana ja kallis ja sieltä on todella hankala löytää tilaa, koska se on suosittu. Ankkapulco on ylellinen lomakohde, joka sijaitsee meren rannassa ja siten sisältää muun muassa hiekkarannan. Aluetta ei ole kuvailtu kovin tarkasti, koska ankat eivät ole siellä usein käyneet, vaan paikka on ollut ikään kuin haavekuva. Vaikka se sijaitsee meren ääressä (sen pitäisi olla sateinen), Ankkapulcossa on hieno sää ja siellä paistaa aina aurinko.
Ankkapulcon tapaisia paratiiseja on useita, mutta niitä ei ole mainittu nimeltä tai ne ovat esiintyneet vain muutamissa tarinoissa. Kuitenkin esimerkiksi Ankkalinnan omaa rantaa pidetään yhtenä niistä ja ankat siellä käyvätkin usein.
Useissa tarinoissa ollaan etelänavalla, pohjoisnavalla, Siperiassa tai muissa samanlaisissa kylmissä paikoissa. Useimmiten syy on se, että Aku on paennut vihaista väkijoukkoa, mutta se ei ole ainoa tarinoissa esiintynyt syy. Joskus Roope on mennyt kylmille alueille aarteita etsimään ja joskus he ovat saaneet rikollisia peräänsä. Koska niitä alueita ei ole käytetty paljoa tarinoissa, ne ovatkin alkaneet yleistyä uusien ideoiden puutteen takia. Nykyään ankat käyvät melko usein kylmillä alueilla ja (melkein) aina löytävät jonkinlaisen aarteen.
Yksisivuisissa vitsisarjoissa ollaan usein aavikolla, kuten myös tarinoissa, joissa Aku menee suorittamaan Roopelle jotain palvelusta. Aavikot kuvataan usein hiekkaa täynnä olevina kenttinä, joilla on paljon kaktuksia ja aina muutama myymälä, joista saa vettä. Usein aavikoilla on myös lähteitä tai lampia ja aina nähdään kangastuksia. Aavikot kuvataan melko stereotypisina alueina, jonka takia ne sopivat todella hyvin yksisivuisiin vitsisarjoihin - missä niitä juuri käytetäänkin melko paljon. Aavikoilla aurinko paahtaa aina yliluonnollisen paljon ja aina on kuivaa.
Timbuktukin sisältyy paikkoihin, joihin usein Aku menee pakoon väkijoukon ärtymystä kun hän on aiheuttanut kaaoksen. Timbuktussa olemista ei kovin paljoa näytetä, mutta useissa tarinoissa, mitkä loppuvat siihen kun Akua jahdataan, näkyy kyltti, joka kertoo kuinka pitkä matka paikasta on Timbuktuun (tai pippurimaahan, se on myöskin samanlainen paikka kuin Timbuktu). Timbuktua ei siis kuvata muuta kuin kaukaisena paikkana, jonne pääsee pakoon kaikkea mahdollista yleistä meteliä.
Skotlannissa oleva Ankkapurhan linna on ollut usein ankkojen matkakohde, koska se on Roopen sukulinna. Sieltä on löydetty aarteita ja kummituksia, joten linnan voi sanoa olevan seikkailutarinoiden kohde. Linnasta tarinoita ovat tehneet varsinkin Carl Barks ja Don Rosa. Skotlanti ei ole kovin usein muissa tarinoissa ollut matkakohteena, kuitenkin poikkeuksia löytyy (esimerkiksi Baskervillen koira-tarina). Skotlanti-tarinoissa melkein aina ollaan linnassa, mutta Skotlanti-tarinoita ei kovin paljoa ole eli linnassa ei kovin paljoa käydä.
Yksi esimerkki paikoista, jotka ovat laajoja, mutta ovat olemassa vain joissain tietyissä sarjoissa, on Myyttien saari. Myyttien saari oli mukana samannimisessä tarinasarjassa. Tarinasarja oli Feriolin tekemä ja sisälsi yhdeksän osaa. Myyttien saari oli suuri saari, joka oli pienenemässä ja joka sisälsi myyttihahmoja. Saari kuitenkin palasi normaaliin kokoonsa. Saari on sumuverhossa ja sisältää ainakin tulivuoren ja jokaiselle hahmokategorialle oman alueen. Ankat ja hiiret menivät sinne tarinasarjan aikana.
Loistava esimerkki usean paikkakategorian tyypeistä on Tralla La. Tralla La on laakso. Sen on kehittänyt Carl Barks ja hänen lisäkseen Don Rosa on tehnyt tarinoita, joissa se esiintyy. Laaksossa asustaa pieni kansakunta ja laaksosta on hankala reitti muuhun maailmaan, mutta sinne pääsee. Laakson väki ei esimerkiksi pidä metalleista lainkaan. Laaksoa kutsutaan joskus myös Xanaduksi. (Rosan tekemä tarina joka viittaa Barksin alkuperäiseen tarinaan on nimeltään Takaisin Xanaduun.) Tralla Lan alue on suuri ja siellä kasvaa esimerkiksi puita ja pensaita eikä vihaa tunneta siellä. Keskellä aluetta on suuri järvi. Alue on kuin suuri luola, jolla on pyöreä katto. Portin joka johtaa alueeseen luona on ovi ja jos haluaa mennä Tralla La:n sisälle, täytyy sulkea kanava, jolloin Tralla La:ssa sisällä oleva väki alkaa hukkua. Näin kävi Rosan tarinassa, mutta ankat pelastivat kuitenkin kaiken.
Yleinen lomapaikka on vuoristo, kuten esimerkiksi Alpit. Vuoristolle menee yleensä joko pelkkä Aku tai Aku ja Touho, mutta joissain tarinoissa mukana on ollut muitakin kuten Tupu, Hupu ja Lupu tai Taavi tai Pelle. Kun Aku tekee jotain väärin Roopelle mutta saa siitä rahaa, hän menee joskus rahan (ja Pellen/Taavin) kanssa Alpeille pitämään hauskaa ja Roopea pakoon/piiloon. Tupun, Hupun ja Lupun kanssa Aku toisaalta menee aivan vain viettämään tavallista lomaa. Alpit (ja muut vuoristot) kuvataan siis oivina piilopaikkoina, joissa voi lasketella ja tehdä muuta hauskaa eli viettää mukavaa lomaa piilossa. Yksi tarina jossa käydään vuorella on Don Rosan Vaarojen vuori. Siinä Aku, Roope, Tupu, Hupu ja Lupu kiipeävät eräälle vuorelle. Roope etsii sieltä rikkauksia. Tarina on Rosan alkuaikojen tuotantoa. Tarinan vuori kuvataan melko suurena mutta nopeasti kiivettävänä ja todella jyrkkänä ja huippu vuoresta kuvataan stereotypisesti vain pienenä muutaman neliäsenttimetrin kärkenä. Vaarojen vuori-tarinan vuorella elää eläimiä, kuten lepakoita ja vuoria vaikka useissa vuori- ja vuoristotarinoissa olevilla vuorilla ei minkäänlaista eläimistöä ole. Vuoret ja vuoristot kuvataankin siis usein autioina ja jyrkkinä.
Monissa tarinoissa käydään Ankkalinnan naapurikaupungissa, Hanhivaarassa. Sinne mennään esimerkiksi katsomaan jotain urheilukamppailua tai auttamaan kaupunkia ja varsinkin sen johtoa. Hanhivaarassa käydään kuitenkin eniten silloin, kun selvitetään jotain rikosta. Esimerkiksi Karhukopla käy siellä usein pakomatkalla tai Taikaviitta kerää rikolliset kokoon. Hanhivaaralla ei ole - eikä ole koskaan ollut - suuri rooli tarinoissa, mutta siltikin se yhä edelleen mainitaan useissa tarinoissa ja se pääsee todella usein pieneen rooliin tarinoissa. Se johtuu siitä, että Hanhivaara on niin läheinen Ankkalinnan kanssa, mutta Hanhivaarasta ei tiedetä paljoa, ei niin paljoa, että voitaisiin tehdä Hanhivaara-painoitteinen tarina.
Ankat, varsinkin Roope, ovat käyneet usein Italiassa Vesuviuksen rinteellä Millan luona. Millan mökki sijaitsee edellämainitulla paikalla. Siellä on käyty todennäköisesti siksi, koska Milla on varastanut Roopen ensilantin (tai niin luullaan), ja Roope (sekä mahdollisesti Aku, Tupu, Hupu ja Lupu) lähtee/lähtevät hakemaan sitä. Millan mökki on pieni puulattiainen hökkeli, jonka piha on ruohokenttä ja täynnä ansoja. Mökissä on useita ikkunoita ja vain yksi huone. Mökin edustan pihamaalle tultaessa tullaan ylämäkeä, mutta piha on tasainen. Pihalla ei kasva mitään. Mökissä on savupiippu. Millan majalla ei käydä muulloin kun kun haetaan Roopen ensilanttia (tai muuta samantapaista) pois Millan hallusta takaisin Roopelle.
Klondikessa on vietetty useita seikkailuja. Varsinkin Roopen nuoruusaikoina Roope kävi siellä (kaivamassa kultaa), mutta niistä ajoista ei ole tehty paljoa tarinoita. On kuitenkin tehty tarinoita, joissa Klondikeen mennään aikakoneella tai joissa syntyy uusi kultaryntäys tai joissa vain verestetään muistoja menemällä Klondikeen kultaa kaivamaan. Varsinkin viimeisen mainitsemani tyypin tarinoita on paljon. Klondikesta löytyy kuitenkin yhä vieläkin melko paljon kultahippuja ja Roope on usein kartuttanut kultahippukokoelmaansa sieltä. Lisäksi Klondike tarjoaa Roopelle puhdasta ilmaa, kun hän kärsii kultakuumeesta. Roope menee siis Klondikeen usein, mutta muut ankat eivät ole mukana (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Klondike on suuri alue, jossa on paljon jokia ja kukkuloita ja mökkejä ja lisäksi paljon tasamaata. Klondike on (oman arvioni mukaan) useita satoja hehtaareja suuri eli siellä on tilaa todella paljon. Klondike näyttää siksi melkein aina erilaiselta.
Barksin tarinassa Kulmikkaat munat ankat (Aku, Tupu, Hupu ja Lupu) menivät Sumujen laaksoon. Sieltä he löysivät alueen, jossa oli kulmikkaita kananmunia. Sumujen laakso sijaitsee Andit-vuoriston rinteellä. Laaksoon pääsee vain keskeltä sumua, jossa ei voi nähdä mitään eli kulkeminen laaksoon on käytännössä sattuman varassa. Sumujen laaksossa on paljon kananmunia eikä siellä syödä mitään muuta. Laaksossa on ainakin suuri museo. Laaksossa kaikki asukkaiden päistä kanoihin on kulmikasta. Laakso sisältää useita rakennuksia, ja niiden ympärillä ruohoalueen. Edellämainittu alue on muun alapuolella. (Jos haluaa mennä sinne, täytyy laskeutua paljon alaspäin rinteiltä.) Toisin kuin muut alueet lähistöllä, kaupunki ei ole sumun peitossa vaan normaalisti vapaa sumusta.
Roope saa usein päähänsä matkan avaruuteen. Se ei onnistu ilman Pellen apua (useimmiten). Pelle onkin siis tehnyt ankoille usein avaruusraketteja, jotka ovat aina täysin erilaisia. Kahta samanlaista rakettia ei ole tarinoissa nähty. Avaruusmatkoilla ei ole yhtä tiettyä kohdetta. Joskus Roope menee Kuuhun, joskus Marsiin ja joskus joillekin muille planeetoille. Joskus Roope ottaa ankat mukaan, joskus menee yksin ja Pellekin on joskus mukana. Aina eivät muut ole suostuneet mukaan vapaaehtoisesti, jolloin Roope on joko ottanut esille listan Akun veloista tai huijannut ankat mukaan jollain muulla tavalla, esimerkiksi olemalla kertomatta mitä hän tekee tai naamioimalla raketin. (Eräässä tarinassa Roope tiesi, että Aku, Tupu, Hupu ja Lupu eivät olisi suostuneet tulemaan avaruusmatkalle jouluna, joten hän naamioi raketin joulukuuseksi ja pyysi ankat koristelemaan sitä.) Avaruusmatkoille on ollut useita syitä ja useita kohteita. Joissain tarinoissa Roope on yrittänyt saada aikaan timantteja tai muita samantapaisia aarteita. Joskus Roope on taas mennyt hakemaan aarretta tai etsimään aarretta tai muuten vaan rikastumaan. Toisaalta, joskus Roope (ja muut ankat) ovat vain jääneet jumiin avaruuteen tai kilpailleet Piitä tai Pennosta vastaan jostain asiasta. Matkat ovat myös olleet joskus mainostemppuja tai elokuvien kuvauksia. Aina Roope ei ole tullut mukaan avaruuteen. Joskus muiden on täytynyt mennä ilman häntä, kuitenkin radioyhteydellä maahan. Joskus ankat ovat menneet korjaamaan jotain avaruudessa tai estämään katastrofin, kuten maahan syöksyvän meteorin, joka aiheuttaisi täystuhon tuhoamalla kaiken. Eräässä tarinassa Mikki meni avaruuteen tutkimaan siellä ollutta alusta, joka oli joidenkin muiden sivilisaatioiden sinne jättämä tarkoituksenaan auttaa avaruuteen jumittuneita. Avaruus ja planeetat ovat olleet varsinkin Roopen kohteita melkein tarinoiden alusta alkaen. Roopen luonnetta on käytetty apuna. Roope haluaa rikastua ja avaruuteen on saatu kätkettyä aarteita uskottavin selityksin, joten avaruutta on käytetty apuna usein. Avaruutta ei myöskään ole tutkittu koskaan kunnolla, joten sinne on saatu mahtumaan paljon matkoja ja erilaisia tarinoita. Planeetoille (joissa Roope on käynyt) on usein sijoitettu erilaisia kansoja ja Roope on yrittänyt rikastua. Melkein aina kansat ovat nykyihmistä viisaampia. Joskus avaruudesta on tullut maahan hahmoja, jotka ovat ottaneet (pakottaen tai muiden suostumuksella) Ankkalinnan hahmoja mukaansa avaruuteen planeetalleen. Planeetoilta on useimmiten yritetty saada aarteita mukaan, mutta siinä on harvoin onnistuttu. Joskus on myös ollut tavoitteena kerätä tietoa muilta planeetoilta (lähinnä Mikki-aiheisissa tarinoissa ja joissain ankkatarinoissa joissa Taavi on ollut mukana [hän ei siis ole ollut avaruudessa]). Yksi esimerkki hyödyllisestä asiasta joka ei ole aarre on kuupöly (tai joku samantapainen), joka aiheutti (kun oli kylvetty) todella suuren lämmön pitkäksi aikaa. Avaruudesta on löytynyt myös useita muita samantapaisia hyötytavaroita, mitkä eivät kuitenkaan ole olleet timantteja tai muita senlaisia aarteita. Avaruustarinoita on tehty todella paljon, koska matka avaruuteen on asia, joka on tapahtunut todella harvoin jolloin siitä voi tehdä vaikka minkälaisen tarinan ilman epäaitoutta. Ankat ovatkin matkanneet avaruuteen esimerkiksi raketilla, joka on ollut kopioi leluraketista suuremmalla mittakaavalla. Se ei toimisi oikeasti, mutta ankoissa se on mahdollista. Matkat planeetoille ovat olleet todella yleisiä ja useimmiten niissä on ollut mukana joku rikollinen. Planeetat on kuvattu suurina niinsanottuina palloina, joilta löytyy jotain ennennäkemätöntä mikä hyödyttäisi Roopea. Sen takia useimmissa tarinoissa joissa matkataan jollekin planeetalle on mukana jokin rikollinen tai Roopen kilpakumppani kuten Kulta-Into Pii.
Todella suosittu matkakohde ja useiden tarinoiden aihe on menneisyys. (Esimerkiksi melkein kaikissa Una-tarinoissa viitataan jollain tapaa menneisyyteen.) Menneisyyteen mennään melkein poikkeuksetta aikakoneella, jonka on tehnyt joko Pelle tai professori Staattinen (Mikki-tarinat) tai Zapotek ryhmänsä kanssa (Mikki ja Hessu-tarinat). Pelle on tehnyt useita aikakoneita, jotka eivät tosin muistuta lainkaan toisiaan saatika Mikki-tarinoiden koneita. Luultavasti eniten käytetty Pellen aikakone on kylpyamme, jolla on matkustettu menneisyyteen useimmiten Una-tarinoissa tai niinsanottu metalipallo. Kylpyamme on kylpyamme, jossa on kahva, jota vetämällä pääsee menneisyyteen ja sillä onkin menty melkein joka puolelle maapalloa. Sen avulla Unan ystävät löydettiin menneisyydestä. Sillä on matkustettu muun muassa dinosaurusten aikaiselle maapallolle. Metallipallo on pallo, joka on tehty raudasta tai teräksestä ja jossa (myös) on ohjauskytkin ja tätä aikakonetta ovat varsinkin Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu käyttäneet menneisyysmatkoissa. Eräässä tarinasarjan tapaisessa he ovat jumissa menneisyydessä tämän koneen kanssa ja yrittävät päästä sieltä pois. Jokainen tarina on omanlainen seikkailu, mutta tarinat yhdistyvät ja aina tavoitteena on päästä kotiin mutta en ole nähnyt tarinaa, jossa se olisi onnistunut. Toinen tarina taas on tarina, jossa samaiset hahmot käyttivät aikakonetta, jossa ei ollut määritelty paikkaa ja aikaa ja he kiertelivät ympäri auttaen lukuisia tunnettuja henkilöitä kunnes lähettivät koneen kiertelemään itse ja Pelle sai sen ja asensi puuttuvat osat ja he palasivat kotiin. Menneisyysmatkatarinat ovat useimmiten (esimerkiksi edellämainittu on kuitenkin poikkeus) tarinoita, joita on monta ja jotka yhdistyvät toisiinsa kuitenkin ollen jokainen oma seikkailunsa. Esimerkiksi niinsanottu metallipallosarja on senlainen.
Ankat ovat käyneet Suomessa(kin). Tunnetuin Suomi-matka on tarinasta Sammon salaisuus (jonka on tehnyt Don Rosa). Tarinan aiheena oli Kalevala-taru ja Rosa teki omien sanojensa mukaan sen kunnianosoituksena suomalaisille faneilleen. Rosa laittoi ankat Sammon perään ja ankat ja Milla Magia kävivät Suomessa, Helsingissä. Kuvista tunnisti lukuisia suomalaisia rakennuksia ja paikkoja Helsingistä. Rosan Sampo-tarinassa Suomi kuvattiin normaalina kaupunkina, tosin hieman suurempana kuin minkälaisena Ankkalinna useimmiten kuvataan. Sampo-tarina ei ole ainoa tarina, jossa on käyty Suomessa. Eräässä tarinasarjassa seikkailtiin Euroopassa ja yksi sen tarinoista oli aiheeltaan Suomi eli siinä tarinassa käytiin Suomessa.
Kielletty laakso on laakso, joka on esiintynyt vain kahdessa tarinassa. Tarinat ovat Carl Barksin Kielletty laakso ja Don Rosan Pako kielletystä laaksosta. Rosan tarina on jatko-osa Barksin tarinalle. Kielletty laakso on laakso, jossa eivät yleensä ihmiset käy. Laakson ympärillä on metsää ja itse laaksossa on sisällä dinosauruksia, lentoliskoja ynnä muita samanlaisia olentoja. Aku ja Roope kuitenkin käyvät laaksossa. Laakso on aidattu muusta maailmasta puisella aidalla/portilla pieneltä alueelta. Muuten korkea kallio/jyrkänne rajaa sen. Jyrkänne on korkea seinän muotoinen ja täysin tasainen ja ylempää suurin piirtein pienen vuoren muotoisia jyrkkiä alueita täynnä oleva alue, jota peittää kasvillisuus. Dinosaurukset pääsevät kuitenkin kiipeämään kalliolla ainakin jonkin verran. Aita on kahden vuoren välissä olevalla pienellä alueella. Aita on useita metrejä korkea, jolloin dinosauruksilta pelkkä pää ja osa kaulaa yltää sen yläpuolelle joten ne eivät pääse siitä läpi. Keskellä laaksoaluetta on järvi, josta dinosaurukset juovat. Laaksossa kasvaa pensaita ja se ei ole tasainen, vaan siellä on pieniä kukkuloita ja pieniä suppia. Laaksossa on myös yksi melko suuri kivi.
Don Rosan tarinan Kaikken mieluisin lahja mukaan Ankkalinnan lähistöllä alapuolella on vanha (alkuperäinen) kaupunki ja rautatieverkosto. Alkuperäinen kaupunki kuvataan likaisena viemärin tapaisena paikkana jonka rakennukset ovat likaisia ja ränsistyneitä, kuitenkin pysyvät yhä edelleen pystyssä. Alueen yläpuolelta tippuu hieman vettä, joten maa on märkä ja sisältää useita vesilätäkköjä. Melkein kaikki rakennukset ovat suljettuja (oven ja ikkunoiden eteen on naulattu muutama lankku). Pylväät (joita on monia) ovat kuitenkin vielä pystyssä. Kaikki lankut eivät ole pysyneet ehjänä, hämähäkinverkkoja on paljon mutta lasit ovat ehjiä, rikkoutumattomia. Alue on avara, joten sinne mahtuu todella paljon asioita. Alueen reunoilla on muureja. Nykyinen Ankkalinna on alkuperäisen Ankkalinnan yläpuolella. Rautatieverkosto on edelleenkin hyväkuntoinen ja todella sokkeloinen ja täynnä pimeitä tunneleita. Rautateiden vierustoilla on paljon kiviä, mutta ne eivät ole rautateiden päällä. Vanha Ankkalinna kuvataan erittäin rähjäisenä, likaisena ja kehittymättömänä paikkana (ennen Roopen tuloa). Kaupunki oli melko pieni kylä, joka on nyttemmin autioitunut ja tarinan mukaan jopa (melkein) täysin unohdettu.
Don Rosan tarinassa Windigojen mailla ankat (Aku, Roope, Tupu, Hupu ja Lupu) matkustivat pohjoiseen, alueelle, jossa oli suuri metsä jonka lähistöllä Roopen tehdas. Tehdas saastutti paljon, jonka takia kääpiöt (windigot) yrittivät tehdä tihutöitä sille (jonka takia tehtaan väki metsästi heitä). Windigojen asuinalue, suuri metsä, oli saastumassa pilalle. Metsä oli suuri ja täynnä puita, joista suuri osa oli jo mennyt pilalle saasteista johtuen. Keskellä metsää oli pienehkö järvi, joka oli saastunut ja joka sisälsi joitain eläimiä ja kasveja. Metsä, vaikkakin suuri, puinen ja tiheä olikin, sisälsi lukuisia aukioita (pieniä avoimia alueita). Metsässä on jonkin verran kukkia ja muita samantapaisia kasveja. Metsässä oli myös todella paljon eri kokoisia pensaita, jotka olivat oivia piilopaikkoja. Metsä jossa ankat olivat oli vain pieni osa suurta metsikköä, jossa oli todella paljon metsiä ja lukuisia pieniä järviä ja jokia. Metsän lähellä Roopen yritys suorittaa kaivuutöitä, joka on yksi suuri syy kääpiöihmisten vihalle. Roopen tehtaan vieressä on joki, johon tehdas laskee päästönsä. Tehtaan lähistöllä oli ollut metsää, mutta tarinassa sitä ei enää ollut puiden mentyä pilalle tehtaan takia. Rosan tarina on jatko-osa Carl Barksin tarinalle samasta aiheesta.
Taskarissa 332 (Ihan tavallinen sankari) oli tarina Ankkazucumin erhe. Siinä mainittiin eräs saari (nimenä käytettiin vain neitojen saarta; sen selitettiin olevan vain metsäinen ja salaperäinen). Saarta ei ole mainittu missään muussa tarinassa. Saarella asui pieni kansa. Joka viides vuosi lohikäärme (tai joku sen tapainen olento) ilmestyi saarelle. Siksi sinne haettiin urho. Saari oli suurehko ja täynnä metsää. Keskellä saarta oli tulivuori, joka purkautuu kerran viidessä vuodessa. Saarella oli kivikkoa, mutta se oli silti lähinnä tasamaata. Saari sisälsi myös lukuisia luolia ja koloja. Eräällä aukiolla oli kananmunan tapainen kuori, jonka sisältä olio tuli.
Erään tarinan mukaan ankkalinnalaiset menevät joka vuosi Mummon tilalle herkkukilpailuun. Kilpailuun osallistuminen on vapaata ja se on joka vuosi Mummon maatilalla, jonka takia koko kaupunki jää autioksi.
Taskariss 264 (Käteinen kiertoon!) oli tarina, jossa Aku meni Japaniin auttamaan vetehisiä. Tarinassa alue, jolla vetehiset ja tehgut elelivät, oli suuri laakso, jossa oli paljon pensaita ja vain vähän ruohoa. Keskellä tasamaata oli temppeli, joka oli pieni ja puusta tehty. Laakson vieressä oli kallio, jonka sisällä oli luolia. Lähettyvillä oli myös järvi, jossa vetehiset elivät. Ennen laakso oli ollut täynnä puita.
Aarteenetsintätarinoita, joissa on mukana Aku ja Touho, on ollut paljon. Eräässä tarinassa he menivät saarelle, joka oli pieni ja jossa oli yksi puu jossa kasvoi kookospähkinöitä. Alapuolella oli luola, jonka yhdisti pääsaareen ''aukko''. Se oli päällystetty kasveilla.
Eräässä tarinassa Aku ja Touho menivät toiselle saarelle, joka oli täynnä puita ja jossa oli pata täynnä kultakolikoita. Saari oli todella vihreä ja siellä oli yksi pienehkö kansa. Saaren väki oli ahkeraa kansaa, ja he kylvivät ja kaatoivat puita joten saari säilyi samanlaisena koko ajan. Saari oli melko suuri ja sisälsi vain hieman korkeuseroja.
Rosan tarinassa Auringon poika ankkalauma kävi Andit-vuoristossa etsimässä aarretta. Kulta-Into Pii oli rikollinen, joka liittyi heidän matkaansa. Andit kuvattiin yllättävänkin matalina ja jyrkkinä, mutta raskaina kiivetä. Vuoristo oli todella laaja-alainen ja sen lähistöllä oli Titicucu-järvi, joka muistutti kasvoja. Vuoristoilla ei kasvanut mitään ja riippusiltoja oli vain muutama. Vuoret olivat harmaita ja korkeita ja niiden rinteillä meni lukuisia pieniä polkuja. Vuorien huiput olivat sumun peitossa aivan kärkeä lukuunottamatta. Kärjet olivat sumun yläpuolella.
Afrikka on ollut useissa tarinoissa matkan kohteena, koska Kulta-Into Pii asuu siellä. On menty viettämään Piin syntymäpäiviä, on toisaalta kilpailtu Piitä vastaan. Eräässä tarinassa Roope kilpaili Piitä vastaan rikkaudesta ja lopulta he päätyivät pyörittämään naruja. Samaisessa tarinassa Afrikan maisemia kuvattiin melko hienosti. Afrikka näytti kukkulaiselta alueelta meren ääressä ja näytti siltä, että se olisi täynnä villieläimiä, jotka kuitenkaan eivät hyökkäisi. Afrikka kuvattiin maana, joka oli täynnä nähtävyyksiä. Toisaalta, muutamassa muussa tarinassa se on kuvailtu surkeana alueena, joka on täynnä hyttysiä, epätasaisia teitä, villieläimiä ja muita epämukavia asioita. Nämä tarinat edustavat uudempaa aikakautta.
~kirja
Salwer: Kumpi kiista? :D Lisävuorokausi vaiko Iff:n väittämät? Et myöskään maininnut mitään hiirien sallimisesta.
Avausviestiin voisi ensi kaudella lisätä tiedon wieriin apuylläpitäjyydestä.
Tilanne:
1. kirja: 20182
2. akuankka1313: 8811
3. Imfromfinland08: 6814
4. Aku Vankka: 1976
5. Bomber: 1141 (viimeinen turha lause ei mukana laskennassa)
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkojen matkakohteet
Ankat matkailevat tarinoissa todella paljon ja matkailun kohdealueet vaihtelevat paljon. Seikkailutarinoita nähdään reilusti, mutta melkein kaikissa tarinoissa käydään Ankkalinnan ulkopuolella. Sitä edesauttaa se, että useat hahmot (kuten Milla Magia) asuvat Ankkalinnan ulkopuolella ja se, että Roope menee usein etsimään aarteita. Tarinat, joissa ollaan vain pelkässä Ankkalinnassa, ovat jo puhkikulutettuja; niihin ei enää keksitä uusia juonia.
Matkustustarinoiden kohteet vaihtelevat paljon. Vaihtelu selittyy sillä, että tarinoiden juonetkin vaihtelevat todella paljon. Joskus Aku pakenee väkijoukkoa tai hakee asiakkaita, joskus Roope etsii aarretta ja joskus Taikaviitta menee rikollisten perään. Joskus myöskin näytetään vain muita alueita kuin Ankkalinnaa ilman mitään (järkevää) syytä.
Ankkojen (ja muiden hahmojen) matkakohteet eivät ole todellisia paikkoja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Usein käydään muissa valtioissa, jolloin valtioiden nimet ovat aitoja, mutta muut asiat ovat täysin keksittyjä. Vieläkin useammin käydään kuitenkin muissa kaupungeissa (joiden nimet ovat keksittyjä) tai joillain alueilla tai paikoilla, joiden nimet ovat keksittyjä tai ankannettuja aidoista nimistä, kuten Ankkapulco (Acapulco).
Edellämainittu Ankkapulco on suosittu lomakohde, johon tosin ankat eivät kovin usein mene, koska se on melko kaukana ja kallis ja sieltä on todella hankala löytää tilaa, koska se on suosittu. Ankkapulco on ylellinen lomakohde, joka sijaitsee meren rannassa ja siten sisältää muun muassa hiekkarannan. Aluetta ei ole kuvailtu kovin tarkasti, koska ankat eivät ole siellä usein käyneet, vaan paikka on ollut ikään kuin haavekuva. Vaikka se sijaitsee meren ääressä (sen pitäisi olla sateinen), Ankkapulcossa on hieno sää ja siellä paistaa aina aurinko.
Ankkapulcon tapaisia paratiiseja on useita, mutta niitä ei ole mainittu nimeltä tai ne ovat esiintyneet vain muutamissa tarinoissa. Kuitenkin esimerkiksi Ankkalinnan omaa rantaa pidetään yhtenä niistä ja ankat siellä käyvätkin usein.
Useissa tarinoissa ollaan etelänavalla, pohjoisnavalla, Siperiassa tai muissa samanlaisissa kylmissä paikoissa. Useimmiten syy on se, että Aku on paennut vihaista väkijoukkoa, mutta se ei ole ainoa tarinoissa esiintynyt syy. Joskus Roope on mennyt kylmille alueille aarteita etsimään ja joskus he ovat saaneet rikollisia peräänsä. Koska niitä alueita ei ole käytetty paljoa tarinoissa, ne ovatkin alkaneet yleistyä uusien ideoiden puutteen takia. Nykyään ankat käyvät melko usein kylmillä alueilla ja (melkein) aina löytävät jonkinlaisen aarteen.
Yksisivuisissa vitsisarjoissa ollaan usein aavikolla, kuten myös tarinoissa, joissa Aku menee suorittamaan Roopelle jotain palvelusta. Aavikot kuvataan usein hiekkaa täynnä olevina kenttinä, joilla on paljon kaktuksia ja aina muutama myymälä, joista saa vettä. Usein aavikoilla on myös lähteitä tai lampia ja aina nähdään kangastuksia. Aavikot kuvataan melko stereotypisina alueina, jonka takia ne sopivat todella hyvin yksisivuisiin vitsisarjoihin - missä niitä juuri käytetäänkin melko paljon. Aavikoilla aurinko paahtaa aina yliluonnollisen paljon ja aina on kuivaa.
Timbuktukin sisältyy paikkoihin, joihin usein Aku menee pakoon väkijoukon ärtymystä kun hän on aiheuttanut kaaoksen. Timbuktussa olemista ei kovin paljoa näytetä, mutta useissa tarinoissa, mitkä loppuvat siihen kun Akua jahdataan, näkyy kyltti, joka kertoo kuinka pitkä matka paikasta on Timbuktuun (tai pippurimaahan, se on myöskin samanlainen paikka kuin Timbuktu). Timbuktua ei siis kuvata muuta kuin kaukaisena paikkana, jonne pääsee pakoon kaikkea mahdollista yleistä meteliä.
Skotlannissa oleva Ankkapurhan linna on ollut usein ankkojen matkakohde, koska se on Roopen sukulinna. Sieltä on löydetty aarteita ja kummituksia, joten linnan voi sanoa olevan seikkailutarinoiden kohde. Linnasta tarinoita ovat tehneet varsinkin Carl Barks ja Don Rosa. Skotlanti ei ole kovin usein muissa tarinoissa ollut matkakohteena, kuitenkin poikkeuksia löytyy (esimerkiksi Baskervillen koira-tarina). Skotlanti-tarinoissa melkein aina ollaan linnassa, mutta Skotlanti-tarinoita ei kovin paljoa ole eli linnassa ei kovin paljoa käydä.
Yksi esimerkki paikoista, jotka ovat laajoja, mutta ovat olemassa vain joissain tietyissä sarjoissa, on Myyttien saari. Myyttien saari oli mukana samannimisessä tarinasarjassa. Tarinasarja oli Feriolin tekemä ja sisälsi yhdeksän osaa. Myyttien saari oli suuri saari, joka oli pienenemässä ja joka sisälsi myyttihahmoja. Saari kuitenkin palasi normaaliin kokoonsa. Saari on sumuverhossa ja sisältää ainakin tulivuoren ja jokaiselle hahmokategorialle oman alueen. Ankat ja hiiret menivät sinne tarinasarjan aikana.
Loistava esimerkki usean paikkakategorian tyypeistä on Tralla La. Tralla La on laakso. Sen on kehittänyt Carl Barks ja hänen lisäkseen Don Rosa on tehnyt tarinoita, joissa se esiintyy. Laaksossa asustaa pieni kansakunta ja laaksosta on hankala reitti muuhun maailmaan, mutta sinne pääsee. Laakson väki ei esimerkiksi pidä metalleista lainkaan. Laaksoa kutsutaan joskus myös Xanaduksi. (Rosan tekemä tarina joka viittaa Barksin alkuperäiseen tarinaan on nimeltään Takaisin Xanaduun.) Tralla Lan alue on suuri ja siellä kasvaa esimerkiksi puita ja pensaita eikä vihaa tunneta siellä. Keskellä aluetta on suuri järvi. Alue on kuin suuri luola, jolla on pyöreä katto. Portin joka johtaa alueeseen luona on ovi ja jos haluaa mennä Tralla La:n sisälle, täytyy sulkea kanava, jolloin Tralla La:ssa sisällä oleva väki alkaa hukkua. Näin kävi Rosan tarinassa, mutta ankat pelastivat kuitenkin kaiken.
Yleinen lomapaikka on vuoristo, kuten esimerkiksi Alpit. Vuoristolle menee yleensä joko pelkkä Aku tai Aku ja Touho, mutta joissain tarinoissa mukana on ollut muitakin kuten Tupu, Hupu ja Lupu tai Taavi tai Pelle. Kun Aku tekee jotain väärin Roopelle mutta saa siitä rahaa, hän menee joskus rahan (ja Pellen/Taavin) kanssa Alpeille pitämään hauskaa ja Roopea pakoon/piiloon. Tupun, Hupun ja Lupun kanssa Aku toisaalta menee aivan vain viettämään tavallista lomaa. Alpit (ja muut vuoristot) kuvataan siis oivina piilopaikkoina, joissa voi lasketella ja tehdä muuta hauskaa eli viettää mukavaa lomaa piilossa. Yksi tarina jossa käydään vuorella on Don Rosan Vaarojen vuori. Siinä Aku, Roope, Tupu, Hupu ja Lupu kiipeävät eräälle vuorelle. Roope etsii sieltä rikkauksia. Tarina on Rosan alkuaikojen tuotantoa. Tarinan vuori kuvataan melko suurena mutta nopeasti kiivettävänä ja todella jyrkkänä ja huippu vuoresta kuvataan stereotypisesti vain pienenä muutaman neliäsenttimetrin kärkenä. Vaarojen vuori-tarinan vuorella elää eläimiä, kuten lepakoita ja vuoria vaikka useissa vuori- ja vuoristotarinoissa olevilla vuorilla ei minkäänlaista eläimistöä ole. Vuoret ja vuoristot kuvataankin siis usein autioina ja jyrkkinä.
Monissa tarinoissa käydään Ankkalinnan naapurikaupungissa, Hanhivaarassa. Sinne mennään esimerkiksi katsomaan jotain urheilukamppailua tai auttamaan kaupunkia ja varsinkin sen johtoa. Hanhivaarassa käydään kuitenkin eniten silloin, kun selvitetään jotain rikosta. Esimerkiksi Karhukopla käy siellä usein pakomatkalla tai Taikaviitta kerää rikolliset kokoon. Hanhivaaralla ei ole - eikä ole koskaan ollut - suuri rooli tarinoissa, mutta siltikin se yhä edelleen mainitaan useissa tarinoissa ja se pääsee todella usein pieneen rooliin tarinoissa. Se johtuu siitä, että Hanhivaara on niin läheinen Ankkalinnan kanssa, mutta Hanhivaarasta ei tiedetä paljoa, ei niin paljoa, että voitaisiin tehdä Hanhivaara-painoitteinen tarina.
Ankat, varsinkin Roope, ovat käyneet usein Italiassa Vesuviuksen rinteellä Millan luona. Millan mökki sijaitsee edellämainitulla paikalla. Siellä on käyty todennäköisesti siksi, koska Milla on varastanut Roopen ensilantin (tai niin luullaan), ja Roope (sekä mahdollisesti Aku, Tupu, Hupu ja Lupu) lähtee/lähtevät hakemaan sitä. Millan mökki on pieni puulattiainen hökkeli, jonka piha on ruohokenttä ja täynnä ansoja. Mökissä on useita ikkunoita ja vain yksi huone. Mökin edustan pihamaalle tultaessa tullaan ylämäkeä, mutta piha on tasainen. Pihalla ei kasva mitään. Mökissä on savupiippu. Millan majalla ei käydä muulloin kun kun haetaan Roopen ensilanttia (tai muuta samantapaista) pois Millan hallusta takaisin Roopelle.
Klondikessa on vietetty useita seikkailuja. Varsinkin Roopen nuoruusaikoina Roope kävi siellä (kaivamassa kultaa), mutta niistä ajoista ei ole tehty paljoa tarinoita. On kuitenkin tehty tarinoita, joissa Klondikeen mennään aikakoneella tai joissa syntyy uusi kultaryntäys tai joissa vain verestetään muistoja menemällä Klondikeen kultaa kaivamaan. Varsinkin viimeisen mainitsemani tyypin tarinoita on paljon. Klondikesta löytyy kuitenkin yhä vieläkin melko paljon kultahippuja ja Roope on usein kartuttanut kultahippukokoelmaansa sieltä. Lisäksi Klondike tarjoaa Roopelle puhdasta ilmaa, kun hän kärsii kultakuumeesta. Roope menee siis Klondikeen usein, mutta muut ankat eivät ole mukana (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Klondike on suuri alue, jossa on paljon jokia ja kukkuloita ja mökkejä ja lisäksi paljon tasamaata. Klondike on (oman arvioni mukaan) useita satoja hehtaareja suuri eli siellä on tilaa todella paljon. Klondike näyttää siksi melkein aina erilaiselta.
Barksin tarinassa Kulmikkaat munat ankat (Aku, Tupu, Hupu ja Lupu) menivät Sumujen laaksoon. Sieltä he löysivät alueen, jossa oli kulmikkaita kananmunia. Sumujen laakso sijaitsee Andit-vuoriston rinteellä. Laaksoon pääsee vain keskeltä sumua, jossa ei voi nähdä mitään eli kulkeminen laaksoon on käytännössä sattuman varassa. Sumujen laaksossa on paljon kananmunia eikä siellä syödä mitään muuta. Laaksossa on ainakin suuri museo. Laaksossa kaikki asukkaiden päistä kanoihin on kulmikasta. Laakso sisältää useita rakennuksia, ja niiden ympärillä ruohoalueen. Edellämainittu alue on muun alapuolella. (Jos haluaa mennä sinne, täytyy laskeutua paljon alaspäin rinteiltä.) Toisin kuin muut alueet lähistöllä, kaupunki ei ole sumun peitossa vaan normaalisti vapaa sumusta.
Roope saa usein päähänsä matkan avaruuteen. Se ei onnistu ilman Pellen apua (useimmiten). Pelle onkin siis tehnyt ankoille usein avaruusraketteja, jotka ovat aina täysin erilaisia. Kahta samanlaista rakettia ei ole tarinoissa nähty. Avaruusmatkoilla ei ole yhtä tiettyä kohdetta. Joskus Roope menee Kuuhun, joskus Marsiin ja joskus joillekin muille planeetoille. Joskus Roope ottaa ankat mukaan, joskus menee yksin ja Pellekin on joskus mukana. Aina eivät muut ole suostuneet mukaan vapaaehtoisesti, jolloin Roope on joko ottanut esille listan Akun veloista tai huijannut ankat mukaan jollain muulla tavalla, esimerkiksi olemalla kertomatta mitä hän tekee tai naamioimalla raketin. (Eräässä tarinassa Roope tiesi, että Aku, Tupu, Hupu ja Lupu eivät olisi suostuneet tulemaan avaruusmatkalle jouluna, joten hän naamioi raketin joulukuuseksi ja pyysi ankat koristelemaan sitä.) Avaruusmatkoille on ollut useita syitä ja useita kohteita. Joissain tarinoissa Roope on yrittänyt saada aikaan timantteja tai muita samantapaisia aarteita. Joskus Roope on taas mennyt hakemaan aarretta tai etsimään aarretta tai muuten vaan rikastumaan. Toisaalta, joskus Roope (ja muut ankat) ovat vain jääneet jumiin avaruuteen tai kilpailleet Piitä tai Pennosta vastaan jostain asiasta. Matkat ovat myös olleet joskus mainostemppuja tai elokuvien kuvauksia. Aina Roope ei ole tullut mukaan avaruuteen. Joskus muiden on täytynyt mennä ilman häntä, kuitenkin radioyhteydellä maahan. Joskus ankat ovat menneet korjaamaan jotain avaruudessa tai estämään katastrofin, kuten maahan syöksyvän meteorin, joka aiheuttaisi täystuhon tuhoamalla kaiken. Eräässä tarinassa Mikki meni avaruuteen tutkimaan siellä ollutta alusta, joka oli joidenkin muiden sivilisaatioiden sinne jättämä tarkoituksenaan auttaa avaruuteen jumittuneita. Avaruus ja planeetat ovat olleet varsinkin Roopen kohteita melkein tarinoiden alusta alkaen. Roopen luonnetta on käytetty apuna. Roope haluaa rikastua ja avaruuteen on saatu kätkettyä aarteita uskottavin selityksin, joten avaruutta on käytetty apuna usein. Avaruutta ei myöskään ole tutkittu koskaan kunnolla, joten sinne on saatu mahtumaan paljon matkoja ja erilaisia tarinoita. Planeetoille (joissa Roope on käynyt) on usein sijoitettu erilaisia kansoja ja Roope on yrittänyt rikastua. Melkein aina kansat ovat nykyihmistä viisaampia. Joskus avaruudesta on tullut maahan hahmoja, jotka ovat ottaneet (pakottaen tai muiden suostumuksella) Ankkalinnan hahmoja mukaansa avaruuteen planeetalleen. Planeetoilta on useimmiten yritetty saada aarteita mukaan, mutta siinä on harvoin onnistuttu. Joskus on myös ollut tavoitteena kerätä tietoa muilta planeetoilta (lähinnä Mikki-aiheisissa tarinoissa ja joissain ankkatarinoissa joissa Taavi on ollut mukana [hän ei siis ole ollut avaruudessa]). Yksi esimerkki hyödyllisestä asiasta joka ei ole aarre on kuupöly (tai joku samantapainen), joka aiheutti (kun oli kylvetty) todella suuren lämmön pitkäksi aikaa. Avaruudesta on löytynyt myös useita muita samantapaisia hyötytavaroita, mitkä eivät kuitenkaan ole olleet timantteja tai muita senlaisia aarteita. Avaruustarinoita on tehty todella paljon, koska matka avaruuteen on asia, joka on tapahtunut todella harvoin jolloin siitä voi tehdä vaikka minkälaisen tarinan ilman epäaitoutta. Ankat ovatkin matkanneet avaruuteen esimerkiksi raketilla, joka on ollut kopioi leluraketista suuremmalla mittakaavalla. Se ei toimisi oikeasti, mutta ankoissa se on mahdollista. Matkat planeetoille ovat olleet todella yleisiä ja useimmiten niissä on ollut mukana joku rikollinen. Planeetat on kuvattu suurina niinsanottuina palloina, joilta löytyy jotain ennennäkemätöntä mikä hyödyttäisi Roopea. Sen takia useimmissa tarinoissa joissa matkataan jollekin planeetalle on mukana jokin rikollinen tai Roopen kilpakumppani kuten Kulta-Into Pii.
Todella suosittu matkakohde ja useiden tarinoiden aihe on menneisyys. (Esimerkiksi melkein kaikissa Una-tarinoissa viitataan jollain tapaa menneisyyteen.) Menneisyyteen mennään melkein poikkeuksetta aikakoneella, jonka on tehnyt joko Pelle tai professori Staattinen (Mikki-tarinat) tai Zapotek ryhmänsä kanssa (Mikki ja Hessu-tarinat). Pelle on tehnyt useita aikakoneita, jotka eivät tosin muistuta lainkaan toisiaan saatika Mikki-tarinoiden koneita. Luultavasti eniten käytetty Pellen aikakone on kylpyamme, jolla on matkustettu menneisyyteen useimmiten Una-tarinoissa tai niinsanottu metalipallo. Kylpyamme on kylpyamme, jossa on kahva, jota vetämällä pääsee menneisyyteen ja sillä onkin menty melkein joka puolelle maapalloa. Sen avulla Unan ystävät löydettiin menneisyydestä. Sillä on matkustettu muun muassa dinosaurusten aikaiselle maapallolle. Metallipallo on pallo, joka on tehty raudasta tai teräksestä ja jossa (myös) on ohjauskytkin ja tätä aikakonetta ovat varsinkin Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu käyttäneet menneisyysmatkoissa. Eräässä tarinasarjan tapaisessa he ovat jumissa menneisyydessä tämän koneen kanssa ja yrittävät päästä sieltä pois. Jokainen tarina on omanlainen seikkailu, mutta tarinat yhdistyvät ja aina tavoitteena on päästä kotiin mutta en ole nähnyt tarinaa, jossa se olisi onnistunut. Toinen tarina taas on tarina, jossa samaiset hahmot käyttivät aikakonetta, jossa ei ollut määritelty paikkaa ja aikaa ja he kiertelivät ympäri auttaen lukuisia tunnettuja henkilöitä kunnes lähettivät koneen kiertelemään itse ja Pelle sai sen ja asensi puuttuvat osat ja he palasivat kotiin. Menneisyysmatkatarinat ovat useimmiten (esimerkiksi edellämainittu on kuitenkin poikkeus) tarinoita, joita on monta ja jotka yhdistyvät toisiinsa kuitenkin ollen jokainen oma seikkailunsa. Esimerkiksi niinsanottu metallipallosarja on senlainen.
Ankat ovat käyneet Suomessa(kin). Tunnetuin Suomi-matka on tarinasta Sammon salaisuus (jonka on tehnyt Don Rosa). Tarinan aiheena oli Kalevala-taru ja Rosa teki omien sanojensa mukaan sen kunnianosoituksena suomalaisille faneilleen. Rosa laittoi ankat Sammon perään ja ankat ja Milla Magia kävivät Suomessa, Helsingissä. Kuvista tunnisti lukuisia suomalaisia rakennuksia ja paikkoja Helsingistä. Rosan Sampo-tarinassa Suomi kuvattiin normaalina kaupunkina, tosin hieman suurempana kuin minkälaisena Ankkalinna useimmiten kuvataan. Sampo-tarina ei ole ainoa tarina, jossa on käyty Suomessa. Eräässä tarinasarjassa seikkailtiin Euroopassa ja yksi sen tarinoista oli aiheeltaan Suomi eli siinä tarinassa käytiin Suomessa.
Kielletty laakso on laakso, joka on esiintynyt vain kahdessa tarinassa. Tarinat ovat Carl Barksin Kielletty laakso ja Don Rosan Pako kielletystä laaksosta. Rosan tarina on jatko-osa Barksin tarinalle. Kielletty laakso on laakso, jossa eivät yleensä ihmiset käy. Laakson ympärillä on metsää ja itse laaksossa on sisällä dinosauruksia, lentoliskoja ynnä muita samanlaisia olentoja. Aku ja Roope kuitenkin käyvät laaksossa. Laakso on aidattu muusta maailmasta puisella aidalla/portilla pieneltä alueelta. Muuten korkea kallio/jyrkänne rajaa sen. Jyrkänne on korkea seinän muotoinen ja täysin tasainen ja ylempää suurin piirtein pienen vuoren muotoisia jyrkkiä alueita täynnä oleva alue, jota peittää kasvillisuus. Dinosaurukset pääsevät kuitenkin kiipeämään kalliolla ainakin jonkin verran. Aita on kahden vuoren välissä olevalla pienellä alueella. Aita on useita metrejä korkea, jolloin dinosauruksilta pelkkä pää ja osa kaulaa yltää sen yläpuolelle joten ne eivät pääse siitä läpi. Keskellä laaksoaluetta on järvi, josta dinosaurukset juovat. Laaksossa kasvaa pensaita ja se ei ole tasainen, vaan siellä on pieniä kukkuloita ja pieniä suppia. Laaksossa on myös yksi melko suuri kivi.
Don Rosan tarinan Kaikken mieluisin lahja mukaan Ankkalinnan lähistöllä alapuolella on vanha (alkuperäinen) kaupunki ja rautatieverkosto. Alkuperäinen kaupunki kuvataan likaisena viemärin tapaisena paikkana jonka rakennukset ovat likaisia ja ränsistyneitä, kuitenkin pysyvät yhä edelleen pystyssä. Alueen yläpuolelta tippuu hieman vettä, joten maa on märkä ja sisältää useita vesilätäkköjä. Melkein kaikki rakennukset ovat suljettuja (oven ja ikkunoiden eteen on naulattu muutama lankku). Pylväät (joita on monia) ovat kuitenkin vielä pystyssä. Kaikki lankut eivät ole pysyneet ehjänä, hämähäkinverkkoja on paljon mutta lasit ovat ehjiä, rikkoutumattomia. Alue on avara, joten sinne mahtuu todella paljon asioita. Alueen reunoilla on muureja. Nykyinen Ankkalinna on alkuperäisen Ankkalinnan yläpuolella. Rautatieverkosto on edelleenkin hyväkuntoinen ja todella sokkeloinen ja täynnä pimeitä tunneleita. Rautateiden vierustoilla on paljon kiviä, mutta ne eivät ole rautateiden päällä. Vanha Ankkalinna kuvataan erittäin rähjäisenä, likaisena ja kehittymättömänä paikkana (ennen Roopen tuloa). Kaupunki oli melko pieni kylä, joka on nyttemmin autioitunut ja tarinan mukaan jopa (melkein) täysin unohdettu.
Don Rosan tarinassa Windigojen mailla ankat (Aku, Roope, Tupu, Hupu ja Lupu) matkustivat pohjoiseen, alueelle, jossa oli suuri metsä jonka lähistöllä Roopen tehdas. Tehdas saastutti paljon, jonka takia kääpiöt (windigot) yrittivät tehdä tihutöitä sille (jonka takia tehtaan väki metsästi heitä). Windigojen asuinalue, suuri metsä, oli saastumassa pilalle. Metsä oli suuri ja täynnä puita, joista suuri osa oli jo mennyt pilalle saasteista johtuen. Keskellä metsää oli pienehkö järvi, joka oli saastunut ja joka sisälsi joitain eläimiä ja kasveja. Metsä, vaikkakin suuri, puinen ja tiheä olikin, sisälsi lukuisia aukioita (pieniä avoimia alueita). Metsässä on jonkin verran kukkia ja muita samantapaisia kasveja. Metsässä oli myös todella paljon eri kokoisia pensaita, jotka olivat oivia piilopaikkoja. Metsä jossa ankat olivat oli vain pieni osa suurta metsikköä, jossa oli todella paljon metsiä ja lukuisia pieniä järviä ja jokia. Metsän lähellä Roopen yritys suorittaa kaivuutöitä, joka on yksi suuri syy kääpiöihmisten vihalle. Roopen tehtaan vieressä on joki, johon tehdas laskee päästönsä. Tehtaan lähistöllä oli ollut metsää, mutta tarinassa sitä ei enää ollut puiden mentyä pilalle tehtaan takia. Rosan tarina on jatko-osa Carl Barksin tarinalle samasta aiheesta.
Taskarissa 332 (Ihan tavallinen sankari) oli tarina Ankkazucumin erhe. Siinä mainittiin eräs saari (nimenä käytettiin vain neitojen saarta; sen selitettiin olevan vain metsäinen ja salaperäinen). Saarta ei ole mainittu missään muussa tarinassa. Saarella asui pieni kansa. Joka viides vuosi lohikäärme (tai joku sen tapainen olento) ilmestyi saarelle. Siksi sinne haettiin urho. Saari oli suurehko ja täynnä metsää. Keskellä saarta oli tulivuori, joka purkautuu kerran viidessä vuodessa. Saarella oli kivikkoa, mutta se oli silti lähinnä tasamaata. Saari sisälsi myös lukuisia luolia ja koloja. Eräällä aukiolla oli kananmunan tapainen kuori, jonka sisältä olio tuli.
Erään tarinan mukaan ankkalinnalaiset menevät joka vuosi Mummon tilalle herkkukilpailuun. Kilpailuun osallistuminen on vapaata ja se on joka vuosi Mummon maatilalla, jonka takia koko kaupunki jää autioksi.
Taskariss 264 (Käteinen kiertoon!) oli tarina, jossa Aku meni Japaniin auttamaan vetehisiä. Tarinassa alue, jolla vetehiset ja tehgut elelivät, oli suuri laakso, jossa oli paljon pensaita ja vain vähän ruohoa. Keskellä tasamaata oli temppeli, joka oli pieni ja puusta tehty. Laakson vieressä oli kallio, jonka sisällä oli luolia. Lähettyvillä oli myös järvi, jossa vetehiset elivät. Ennen laakso oli ollut täynnä puita.
Aarteenetsintätarinoita, joissa on mukana Aku ja Touho, on ollut paljon. Eräässä tarinassa he menivät saarelle, joka oli pieni ja jossa oli yksi puu jossa kasvoi kookospähkinöitä. Alapuolella oli luola, jonka yhdisti pääsaareen ''aukko''. Se oli päällystetty kasveilla.
Eräässä tarinassa Aku ja Touho menivät toiselle saarelle, joka oli täynnä puita ja jossa oli pata täynnä kultakolikoita. Saari oli todella vihreä ja siellä oli yksi pienehkö kansa. Saaren väki oli ahkeraa kansaa, ja he kylvivät ja kaatoivat puita joten saari säilyi samanlaisena koko ajan. Saari oli melko suuri ja sisälsi vain hieman korkeuseroja.
Rosan tarinassa Auringon poika ankkalauma kävi Andit-vuoristossa etsimässä aarretta. Kulta-Into Pii oli rikollinen, joka liittyi heidän matkaansa. Andit kuvattiin yllättävänkin matalina ja jyrkkinä, mutta raskaina kiivetä. Vuoristo oli todella laaja-alainen ja sen lähistöllä oli Titicucu-järvi, joka muistutti kasvoja. Vuoristoilla ei kasvanut mitään ja riippusiltoja oli vain muutama. Vuoret olivat harmaita ja korkeita ja niiden rinteillä meni lukuisia pieniä polkuja. Vuorien huiput olivat sumun peitossa aivan kärkeä lukuunottamatta. Kärjet olivat sumun yläpuolella.
Afrikka on ollut useissa tarinoissa matkan kohteena, koska Kulta-Into Pii asuu siellä. On menty viettämään Piin syntymäpäiviä, on toisaalta kilpailtu Piitä vastaan. Eräässä tarinassa Roope kilpaili Piitä vastaan rikkaudesta ja lopulta he päätyivät pyörittämään naruja. Samaisessa tarinassa Afrikan maisemia kuvattiin melko hienosti. Afrikka näytti kukkulaiselta alueelta meren ääressä ja näytti siltä, että se olisi täynnä villieläimiä, jotka kuitenkaan eivät hyökkäisi. Afrikka kuvattiin maana, joka oli täynnä nähtävyyksiä. Toisaalta, muutamassa muussa tarinassa se on kuvailtu surkeana alueena, joka on täynnä hyttysiä, epätasaisia teitä, villieläimiä ja muita epämukavia asioita. Nämä tarinat edustavat uudempaa aikakautta.
~kirja
Salwer1st/
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 5
Viesti 198 -
02.09.2009 klo 17:18:26
Lainaus käyttäjältä: kirjaSalwer: Kumpi kiista? :D Lisävuorokausi vaiko Iff:n väittämät?
Lisävuorokausi.
Hiiret... Hmmmm... Ei sallita.
Lisävuorokausi.
Hiiret... Hmmmm... Ei sallita.
akuankka1313
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 5
Viesti 199 -
02.09.2009 klo 20:27:00
Entäpä avaruus?
akkaridekkari
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 5
Viesti 200 -
02.09.2009 klo 20:29:19
Lainaus käyttäjältä: Salwer1st/Dekkarille tulee ehkä myös toimittajahommia ko. aiheesta.
Hauskaa! Tällä kaudella mitään erityisiä kommenttitulvia ei ole blogeistani herunut, mutta kiitokset vielä heille muutamalle, jotka niitä ovat nyt kommentoineet. Parin seuraavan viikon aikana aion julkaista jonkin verran uutisia.Tämän lisäksi wierii on auttanut minua syventymään tarkemmin Viestimaratonin ihmeelliseen maailmaan. Toivottavasti huomiota herättävät myös seuraavan blogin jyrkät mielipiteet ja haastattelut.
Teksti alkuun:
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankat maailmalla
Yksi yleisimmistä aiheista Aku Ankka-tarinoissa lienee matkustus. Löhölomallekin saatetaan matkustaa, mutta yleisin syy reissuun lähtemiseen lienee aarteenmetsästys.
Kohteita on lukemattomasti. Osa niistä on aitoja - osan käsikirjoittajat ovat keksineet itse. Oikeasti olemassa olevat paikat ovat melko yleisiä nykyään. Tarkkasilmäinen, maantietoon perehtynyt lukija saattaa huomata myös maailmankartalta löytyviä alueita, jotka vain näkyvät sarjakuvassa vaikkei niitä erikseen siinä mainittaisikaan. Usein piirtäjillä ja käsikirjoittajilla on tapana tuoda oman maansa kaupunkeja tarinoihin. Tämä on ehkä tärkein syy sille, miksi ankat vierailevat Taskarista toiseen Italiassa - yli puolet ankkapiirtjistä kun on kotoisin nimenomaan tuosta saapasvaltiosta.
Keksittyjä paikkojakin tarinoista löytyy, mutta mikäli ankat matkustavat varsinaisesti jonnekin, kohde on useimmiten olemassa.
Luonnoltaan erikoiset miljööt ovat ankkatarinoissa yleisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi Pohjoisnapa (ja muut jäätiköt), Sahara (ja muut aavikot), sekä Himalaja (ja muut vuoristot).
Pohjoisnavalla ankat ovat käyneet jo kymmeniä kertoja. Jo Barksin tarinoissa siellä käytiin monta kertaa. Kenties varteenotettavimmat Pohjoisnavalla käymiset Barksin tuotannossa nähtiin tarinoissa Kylmä kauppa (Cold Bargain, 1957) ja vuonna 1959 kertomuksessa Perunateatteri pohjoisnavalla (Under the Polar Ice). Jääkarhujen seuraan ankat ovat reissanneet myös muun muassa tarinassa Alaskan armoilla. Tässä huikeassa tarinassa Aku matkasi Pohjoisnavalle omatunnon tuskissa Hannua pelastamaan. Carl Barks keksi myös yhden käytetyimmistä ankkamaailman kuvitteellisista valtioista - Brutopian. Yleensä Brutopiakin nähdään Siperiassa sijaitsevana kylmänä jäätikköalueena.
Jäätiköitä käyttävät aiheena todella monet Disney-käsikirjoittajat.
Vaan ovatpahan aavikot aivan yhtä yleisiä ideapesäkkeitä. Aku matkaa usein Timbuktuun esimerkiksi paetessaan velkojia. Lisäksi ankat tukivat usein esimerkiksi pyramideja, jotka nekin löytyvät Egyptistä. Aavikolla nähdään aina kangastuksia ja beduiineja. Näin tapahtui jo Barksin legendaarisessa ja loistavassa kertomuksessa nimeltä Taikatiimalasi (The Magic Hourglass, 1950). Tämäkin tarina sijoittui Saharaan, on ankat tosin nähty muillakin aavikoilla, kuten Gobin autiomaassa.
Vielä täytyy mainita vuoristot. Näistä kolme ovat ylitse muiden: Himalaja, Andit, ja Alpit. Jokainen näistä vuoristoista vaa harteilleen hiukan erilaisen tarinagenren.
Andeilla ankat käyvät usein ikivanhoja inka-aarteita metsästämässä ja löytämässä. Legendaarisin näistä tarinoista on sataprosenttisen varmasti Nelikulmaiset munat, jonka monet ankistit mieltävät lempitarinakseen. Se kykkiikin Inducksin Parhaat tarinat-listan selkeänä ykkösenä.
(Jatkuu...)
Lainaus:Vm-sivut: Puuttuu yksi kilpailija ja yksi talli.
Eihän se ole DuDu?
Hauskaa! Tällä kaudella mitään erityisiä kommenttitulvia ei ole blogeistani herunut, mutta kiitokset vielä heille muutamalle, jotka niitä ovat nyt kommentoineet. Parin seuraavan viikon aikana aion julkaista jonkin verran uutisia.Tämän lisäksi wierii on auttanut minua syventymään tarkemmin Viestimaratonin ihmeelliseen maailmaan. Toivottavasti huomiota herättävät myös seuraavan blogin jyrkät mielipiteet ja haastattelut.
Teksti alkuun:
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankat maailmalla
Yksi yleisimmistä aiheista Aku Ankka-tarinoissa lienee matkustus. Löhölomallekin saatetaan matkustaa, mutta yleisin syy reissuun lähtemiseen lienee aarteenmetsästys.
Kohteita on lukemattomasti. Osa niistä on aitoja - osan käsikirjoittajat ovat keksineet itse. Oikeasti olemassa olevat paikat ovat melko yleisiä nykyään. Tarkkasilmäinen, maantietoon perehtynyt lukija saattaa huomata myös maailmankartalta löytyviä alueita, jotka vain näkyvät sarjakuvassa vaikkei niitä erikseen siinä mainittaisikaan. Usein piirtäjillä ja käsikirjoittajilla on tapana tuoda oman maansa kaupunkeja tarinoihin. Tämä on ehkä tärkein syy sille, miksi ankat vierailevat Taskarista toiseen Italiassa - yli puolet ankkapiirtjistä kun on kotoisin nimenomaan tuosta saapasvaltiosta.
Keksittyjä paikkojakin tarinoista löytyy, mutta mikäli ankat matkustavat varsinaisesti jonnekin, kohde on useimmiten olemassa.
Luonnoltaan erikoiset miljööt ovat ankkatarinoissa yleisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi Pohjoisnapa (ja muut jäätiköt), Sahara (ja muut aavikot), sekä Himalaja (ja muut vuoristot).
Pohjoisnavalla ankat ovat käyneet jo kymmeniä kertoja. Jo Barksin tarinoissa siellä käytiin monta kertaa. Kenties varteenotettavimmat Pohjoisnavalla käymiset Barksin tuotannossa nähtiin tarinoissa Kylmä kauppa (Cold Bargain, 1957) ja vuonna 1959 kertomuksessa Perunateatteri pohjoisnavalla (Under the Polar Ice). Jääkarhujen seuraan ankat ovat reissanneet myös muun muassa tarinassa Alaskan armoilla. Tässä huikeassa tarinassa Aku matkasi Pohjoisnavalle omatunnon tuskissa Hannua pelastamaan. Carl Barks keksi myös yhden käytetyimmistä ankkamaailman kuvitteellisista valtioista - Brutopian. Yleensä Brutopiakin nähdään Siperiassa sijaitsevana kylmänä jäätikköalueena.
Jäätiköitä käyttävät aiheena todella monet Disney-käsikirjoittajat.
Vaan ovatpahan aavikot aivan yhtä yleisiä ideapesäkkeitä. Aku matkaa usein Timbuktuun esimerkiksi paetessaan velkojia. Lisäksi ankat tukivat usein esimerkiksi pyramideja, jotka nekin löytyvät Egyptistä. Aavikolla nähdään aina kangastuksia ja beduiineja. Näin tapahtui jo Barksin legendaarisessa ja loistavassa kertomuksessa nimeltä Taikatiimalasi (The Magic Hourglass, 1950). Tämäkin tarina sijoittui Saharaan, on ankat tosin nähty muillakin aavikoilla, kuten Gobin autiomaassa.
Vielä täytyy mainita vuoristot. Näistä kolme ovat ylitse muiden: Himalaja, Andit, ja Alpit. Jokainen näistä vuoristoista vaa harteilleen hiukan erilaisen tarinagenren.
Andeilla ankat käyvät usein ikivanhoja inka-aarteita metsästämässä ja löytämässä. Legendaarisin näistä tarinoista on sataprosenttisen varmasti Nelikulmaiset munat, jonka monet ankistit mieltävät lempitarinakseen. Se kykkiikin Inducksin Parhaat tarinat-listan selkeänä ykkösenä.
(Jatkuu...)
Lainaus:Vm-sivut: Puuttuu yksi kilpailija ja yksi talli.
Eihän se ole DuDu?
kirja
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 5
Viesti 201 -
02.09.2009 klo 20:29:52
Motivaationi on tippunut hieman. Katsotaan, saanko edes 30k:ta.
Mikäli July luet tämän: Kiitokset muutaman viestini poistosta. :)
//Ei mitään. :) -July
Matkakohdehan se avaruuskin on. :)
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkojen matkakohteet
Ankat matkailevat tarinoissa todella paljon ja matkailun kohdealueet vaihtelevat paljon. Seikkailutarinoita nähdään reilusti, mutta melkein kaikissa tarinoissa käydään Ankkalinnan ulkopuolella. Sitä edesauttaa se, että useat hahmot (kuten Milla Magia) asuvat Ankkalinnan ulkopuolella ja se, että Roope menee usein etsimään aarteita. Tarinat, joissa ollaan vain pelkässä Ankkalinnassa, ovat jo puhkikulutettuja; niihin ei enää keksitä uusia juonia.
Matkustustarinoiden kohteet vaihtelevat paljon. Vaihtelu selittyy sillä, että tarinoiden juonetkin vaihtelevat todella paljon. Joskus Aku pakenee väkijoukkoa tai hakee asiakkaita, joskus Roope etsii aarretta ja joskus Taikaviitta menee rikollisten perään. Joskus myöskin näytetään vain muita alueita kuin Ankkalinnaa ilman mitään (järkevää) syytä.
Ankkojen (ja muiden hahmojen) matkakohteet eivät ole todellisia paikkoja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Usein käydään muissa valtioissa, jolloin valtioiden nimet ovat aitoja, mutta muut asiat ovat täysin keksittyjä. Vieläkin useammin käydään kuitenkin muissa kaupungeissa (joiden nimet ovat keksittyjä) tai joillain alueilla tai paikoilla, joiden nimet ovat keksittyjä tai ankannettuja aidoista nimistä, kuten Ankkapulco (Acapulco).
Edellämainittu Ankkapulco on suosittu lomakohde, johon tosin ankat eivät kovin usein mene, koska se on melko kaukana ja kallis ja sieltä on todella hankala löytää tilaa, koska se on suosittu. Ankkapulco on ylellinen lomakohde, joka sijaitsee meren rannassa ja siten sisältää muun muassa hiekkarannan. Aluetta ei ole kuvailtu kovin tarkasti, koska ankat eivät ole siellä usein käyneet, vaan paikka on ollut ikään kuin haavekuva. Vaikka se sijaitsee meren ääressä (sen pitäisi olla sateinen), Ankkapulcossa on hieno sää ja siellä paistaa aina aurinko.
Ankkapulcon tapaisia paratiiseja on useita, mutta niitä ei ole mainittu nimeltä tai ne ovat esiintyneet vain muutamissa tarinoissa. Kuitenkin esimerkiksi Ankkalinnan omaa rantaa pidetään yhtenä niistä ja ankat siellä käyvätkin usein.
Useissa tarinoissa ollaan etelänavalla, pohjoisnavalla, Siperiassa tai muissa samanlaisissa kylmissä paikoissa. Useimmiten syy on se, että Aku on paennut vihaista väkijoukkoa, mutta se ei ole ainoa tarinoissa esiintynyt syy. Joskus Roope on mennyt kylmille alueille aarteita etsimään ja joskus he ovat saaneet rikollisia peräänsä. Koska niitä alueita ei ole käytetty paljoa tarinoissa, ne ovatkin alkaneet yleistyä uusien ideoiden puutteen takia. Nykyään ankat käyvät melko usein kylmillä alueilla ja (melkein) aina löytävät jonkinlaisen aarteen.
Yksisivuisissa vitsisarjoissa ollaan usein aavikolla, kuten myös tarinoissa, joissa Aku menee suorittamaan Roopelle jotain palvelusta. Aavikot kuvataan usein hiekkaa täynnä olevina kenttinä, joilla on paljon kaktuksia ja aina muutama myymälä, joista saa vettä. Usein aavikoilla on myös lähteitä tai lampia ja aina nähdään kangastuksia. Aavikot kuvataan melko stereotypisina alueina, jonka takia ne sopivat todella hyvin yksisivuisiin vitsisarjoihin - missä niitä juuri käytetäänkin melko paljon. Aavikoilla aurinko paahtaa aina yliluonnollisen paljon ja aina on kuivaa.
Timbuktukin sisältyy paikkoihin, joihin usein Aku menee pakoon väkijoukon ärtymystä kun hän on aiheuttanut kaaoksen. Timbuktussa olemista ei kovin paljoa näytetä, mutta useissa tarinoissa, mitkä loppuvat siihen kun Akua jahdataan, näkyy kyltti, joka kertoo kuinka pitkä matka paikasta on Timbuktuun (tai pippurimaahan, se on myöskin samanlainen paikka kuin Timbuktu). Timbuktua ei siis kuvata muuta kuin kaukaisena paikkana, jonne pääsee pakoon kaikkea mahdollista yleistä meteliä.
Skotlannissa oleva Ankkapurhan linna on ollut usein ankkojen matkakohde, koska se on Roopen sukulinna. Sieltä on löydetty aarteita ja kummituksia, joten linnan voi sanoa olevan seikkailutarinoiden kohde. Linnasta tarinoita ovat tehneet varsinkin Carl Barks ja Don Rosa. Skotlanti ei ole kovin usein muissa tarinoissa ollut matkakohteena, kuitenkin poikkeuksia löytyy (esimerkiksi Baskervillen koira-tarina). Skotlanti-tarinoissa melkein aina ollaan linnassa, mutta Skotlanti-tarinoita ei kovin paljoa ole eli linnassa ei kovin paljoa käydä.
Yksi esimerkki paikoista, jotka ovat laajoja, mutta ovat olemassa vain joissain tietyissä sarjoissa, on Myyttien saari. Myyttien saari oli mukana samannimisessä tarinasarjassa. Tarinasarja oli Feriolin tekemä ja sisälsi yhdeksän osaa. Myyttien saari oli suuri saari, joka oli pienenemässä ja joka sisälsi myyttihahmoja. Saari kuitenkin palasi normaaliin kokoonsa. Saari on sumuverhossa ja sisältää ainakin tulivuoren ja jokaiselle hahmokategorialle oman alueen. Ankat ja hiiret menivät sinne tarinasarjan aikana.
Loistava esimerkki usean paikkakategorian tyypeistä on Tralla La. Tralla La on laakso. Sen on kehittänyt Carl Barks ja hänen lisäkseen Don Rosa on tehnyt tarinoita, joissa se esiintyy. Laaksossa asustaa pieni kansakunta ja laaksosta on hankala reitti muuhun maailmaan, mutta sinne pääsee. Laakson väki ei esimerkiksi pidä metalleista lainkaan. Laaksoa kutsutaan joskus myös Xanaduksi. (Rosan tekemä tarina joka viittaa Barksin alkuperäiseen tarinaan on nimeltään Takaisin Xanaduun.) Tralla Lan alue on suuri ja siellä kasvaa esimerkiksi puita ja pensaita eikä vihaa tunneta siellä. Keskellä aluetta on suuri järvi. Alue on kuin suuri luola, jolla on pyöreä katto. Portin joka johtaa alueeseen luona on ovi ja jos haluaa mennä Tralla La:n sisälle, täytyy sulkea kanava, jolloin Tralla La:ssa sisällä oleva väki alkaa hukkua. Näin kävi Rosan tarinassa, mutta ankat pelastivat kuitenkin kaiken.
Yleinen lomapaikka on vuoristo, kuten esimerkiksi Alpit. Vuoristolle menee yleensä joko pelkkä Aku tai Aku ja Touho, mutta joissain tarinoissa mukana on ollut muitakin kuten Tupu, Hupu ja Lupu tai Taavi tai Pelle. Kun Aku tekee jotain väärin Roopelle mutta saa siitä rahaa, hän menee joskus rahan (ja Pellen/Taavin) kanssa Alpeille pitämään hauskaa ja Roopea pakoon/piiloon. Tupun, Hupun ja Lupun kanssa Aku toisaalta menee aivan vain viettämään tavallista lomaa. Alpit (ja muut vuoristot) kuvataan siis oivina piilopaikkoina, joissa voi lasketella ja tehdä muuta hauskaa eli viettää mukavaa lomaa piilossa. Yksi tarina jossa käydään vuorella on Don Rosan Vaarojen vuori. Siinä Aku, Roope, Tupu, Hupu ja Lupu kiipeävät eräälle vuorelle. Roope etsii sieltä rikkauksia. Tarina on Rosan alkuaikojen tuotantoa. Tarinan vuori kuvataan melko suurena mutta nopeasti kiivettävänä ja todella jyrkkänä ja huippu vuoresta kuvataan stereotypisesti vain pienenä muutaman neliäsenttimetrin kärkenä. Vaarojen vuori-tarinan vuorella elää eläimiä, kuten lepakoita ja vuoria vaikka useissa vuori- ja vuoristotarinoissa olevilla vuorilla ei minkäänlaista eläimistöä ole. Vuoret ja vuoristot kuvataankin siis usein autioina ja jyrkkinä.
Monissa tarinoissa käydään Ankkalinnan naapurikaupungissa, Hanhivaarassa. Sinne mennään esimerkiksi katsomaan jotain urheilukamppailua tai auttamaan kaupunkia ja varsinkin sen johtoa. Hanhivaarassa käydään kuitenkin eniten silloin, kun selvitetään jotain rikosta. Esimerkiksi Karhukopla käy siellä usein pakomatkalla tai Taikaviitta kerää rikolliset kokoon. Hanhivaaralla ei ole - eikä ole koskaan ollut - suuri rooli tarinoissa, mutta siltikin se yhä edelleen mainitaan useissa tarinoissa ja se pääsee todella usein pieneen rooliin tarinoissa. Se johtuu siitä, että Hanhivaara on niin läheinen Ankkalinnan kanssa, mutta Hanhivaarasta ei tiedetä paljoa, ei niin paljoa, että voitaisiin tehdä Hanhivaara-painoitteinen tarina.
Ankat, varsinkin Roope, ovat käyneet usein Italiassa Vesuviuksen rinteellä Millan luona. Millan mökki sijaitsee edellämainitulla paikalla. Siellä on käyty todennäköisesti siksi, koska Milla on varastanut Roopen ensilantin (tai niin luullaan), ja Roope (sekä mahdollisesti Aku, Tupu, Hupu ja Lupu) lähtee/lähtevät hakemaan sitä. Millan mökki on pieni puulattiainen hökkeli, jonka piha on ruohokenttä ja täynnä ansoja. Mökissä on useita ikkunoita ja vain yksi huone. Mökin edustan pihamaalle tultaessa tullaan ylämäkeä, mutta piha on tasainen. Pihalla ei kasva mitään. Mökissä on savupiippu. Millan majalla ei käydä muulloin kun kun haetaan Roopen ensilanttia (tai muuta samantapaista) pois Millan hallusta takaisin Roopelle.
Klondikessa on vietetty useita seikkailuja. Varsinkin Roopen nuoruusaikoina Roope kävi siellä (kaivamassa kultaa), mutta niistä ajoista ei ole tehty paljoa tarinoita. On kuitenkin tehty tarinoita, joissa Klondikeen mennään aikakoneella tai joissa syntyy uusi kultaryntäys tai joissa vain verestetään muistoja menemällä Klondikeen kultaa kaivamaan. Varsinkin viimeisen mainitsemani tyypin tarinoita on paljon. Klondikesta löytyy kuitenkin yhä vieläkin melko paljon kultahippuja ja Roope on usein kartuttanut kultahippukokoelmaansa sieltä. Lisäksi Klondike tarjoaa Roopelle puhdasta ilmaa, kun hän kärsii kultakuumeesta. Roope menee siis Klondikeen usein, mutta muut ankat eivät ole mukana (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Klondike on suuri alue, jossa on paljon jokia ja kukkuloita ja mökkejä ja lisäksi paljon tasamaata. Klondike on (oman arvioni mukaan) useita satoja hehtaareja suuri eli siellä on tilaa todella paljon. Klondike näyttää siksi melkein aina erilaiselta.
Barksin tarinassa Kulmikkaat munat ankat (Aku, Tupu, Hupu ja Lupu) menivät Sumujen laaksoon. Sieltä he löysivät alueen, jossa oli kulmikkaita kananmunia. Sumujen laakso sijaitsee Andit-vuoriston rinteellä. Laaksoon pääsee vain keskeltä sumua, jossa ei voi nähdä mitään eli kulkeminen laaksoon on käytännössä sattuman varassa. Sumujen laaksossa on paljon kananmunia eikä siellä syödä mitään muuta. Laaksossa on ainakin suuri museo. Laaksossa kaikki asukkaiden päistä kanoihin on kulmikasta. Laakso sisältää useita rakennuksia, ja niiden ympärillä ruohoalueen. Edellämainittu alue on muun alapuolella. (Jos haluaa mennä sinne, täytyy laskeutua paljon alaspäin rinteiltä.) Toisin kuin muut alueet lähistöllä, kaupunki ei ole sumun peitossa vaan normaalisti vapaa sumusta.
Roope saa usein päähänsä matkan avaruuteen. Se ei onnistu ilman Pellen apua (useimmiten). Pelle onkin siis tehnyt ankoille usein avaruusraketteja, jotka ovat aina täysin erilaisia. Kahta samanlaista rakettia ei ole tarinoissa nähty. Avaruusmatkoilla ei ole yhtä tiettyä kohdetta. Joskus Roope menee Kuuhun, joskus Marsiin ja joskus joillekin muille planeetoille. Joskus Roope ottaa ankat mukaan, joskus menee yksin ja Pellekin on joskus mukana. Aina eivät muut ole suostuneet mukaan vapaaehtoisesti, jolloin Roope on joko ottanut esille listan Akun veloista tai huijannut ankat mukaan jollain muulla tavalla, esimerkiksi olemalla kertomatta mitä hän tekee tai naamioimalla raketin. (Eräässä tarinassa Roope tiesi, että Aku, Tupu, Hupu ja Lupu eivät olisi suostuneet tulemaan avaruusmatkalle jouluna, joten hän naamioi raketin joulukuuseksi ja pyysi ankat koristelemaan sitä.) Avaruusmatkoille on ollut useita syitä ja useita kohteita. Joissain tarinoissa Roope on yrittänyt saada aikaan timantteja tai muita samantapaisia aarteita. Joskus Roope on taas mennyt hakemaan aarretta tai etsimään aarretta tai muuten vaan rikastumaan. Toisaalta, joskus Roope (ja muut ankat) ovat vain jääneet jumiin avaruuteen tai kilpailleet Piitä tai Pennosta vastaan jostain asiasta. Matkat ovat myös olleet joskus mainostemppuja tai elokuvien kuvauksia. Aina Roope ei ole tullut mukaan avaruuteen. Joskus muiden on täytynyt mennä ilman häntä, kuitenkin radioyhteydellä maahan. Joskus ankat ovat menneet korjaamaan jotain avaruudessa tai estämään katastrofin, kuten maahan syöksyvän meteorin, joka aiheuttaisi täystuhon tuhoamalla kaiken. Eräässä tarinassa Mikki meni avaruuteen tutkimaan siellä ollutta alusta, joka oli joidenkin muiden sivilisaatioiden sinne jättämä tarkoituksenaan auttaa avaruuteen jumittuneita. Avaruus ja planeetat ovat olleet varsinkin Roopen kohteita melkein tarinoiden alusta alkaen. Roopen luonnetta on käytetty apuna. Roope haluaa rikastua ja avaruuteen on saatu kätkettyä aarteita uskottavin selityksin, joten avaruutta on käytetty apuna usein. Avaruutta ei myöskään ole tutkittu koskaan kunnolla, joten sinne on saatu mahtumaan paljon matkoja ja erilaisia tarinoita. Planeetoille (joissa Roope on käynyt) on usein sijoitettu erilaisia kansoja ja Roope on yrittänyt rikastua. Melkein aina kansat ovat nykyihmistä viisaampia. Joskus avaruudesta on tullut maahan hahmoja, jotka ovat ottaneet (pakottaen tai muiden suostumuksella) Ankkalinnan hahmoja mukaansa avaruuteen planeetalleen. Planeetoilta on useimmiten yritetty saada aarteita mukaan, mutta siinä on harvoin onnistuttu. Joskus on myös ollut tavoitteena kerätä tietoa muilta planeetoilta (lähinnä Mikki-aiheisissa tarinoissa ja joissain ankkatarinoissa joissa Taavi on ollut mukana [hän ei siis ole ollut avaruudessa]). Yksi esimerkki hyödyllisestä asiasta joka ei ole aarre on kuupöly (tai joku samantapainen), joka aiheutti (kun oli kylvetty) todella suuren lämmön pitkäksi aikaa. Avaruudesta on löytynyt myös useita muita samantapaisia hyötytavaroita, mitkä eivät kuitenkaan ole olleet timantteja tai muita senlaisia aarteita. Avaruustarinoita on tehty todella paljon, koska matka avaruuteen on asia, joka on tapahtunut todella harvoin jolloin siitä voi tehdä vaikka minkälaisen tarinan ilman epäaitoutta. Ankat ovatkin matkanneet avaruuteen esimerkiksi raketilla, joka on ollut kopioi leluraketista suuremmalla mittakaavalla. Se ei toimisi oikeasti, mutta ankoissa se on mahdollista. Matkat planeetoille ovat olleet todella yleisiä ja useimmiten niissä on ollut mukana joku rikollinen. Planeetat on kuvattu suurina niinsanottuina palloina, joilta löytyy jotain ennennäkemätöntä mikä hyödyttäisi Roopea. Sen takia useimmissa tarinoissa joissa matkataan jollekin planeetalle on mukana jokin rikollinen tai Roopen kilpakumppani kuten Kulta-Into Pii.
Todella suosittu matkakohde ja useiden tarinoiden aihe on menneisyys. (Esimerkiksi melkein kaikissa Una-tarinoissa viitataan jollain tapaa menneisyyteen.) Menneisyyteen mennään melkein poikkeuksetta aikakoneella, jonka on tehnyt joko Pelle tai professori Staattinen (Mikki-tarinat) tai Zapotek ryhmänsä kanssa (Mikki ja Hessu-tarinat). Pelle on tehnyt useita aikakoneita, jotka eivät tosin muistuta lainkaan toisiaan saatika Mikki-tarinoiden koneita. Luultavasti eniten käytetty Pellen aikakone on kylpyamme, jolla on matkustettu menneisyyteen useimmiten Una-tarinoissa tai niinsanottu metalipallo. Kylpyamme on kylpyamme, jossa on kahva, jota vetämällä pääsee menneisyyteen ja sillä onkin menty melkein joka puolelle maapalloa. Sen avulla Unan ystävät löydettiin menneisyydestä. Sillä on matkustettu muun muassa dinosaurusten aikaiselle maapallolle. Metallipallo on pallo, joka on tehty raudasta tai teräksestä ja jossa (myös) on ohjauskytkin ja tätä aikakonetta ovat varsinkin Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu käyttäneet menneisyysmatkoissa. Eräässä tarinasarjan tapaisessa he ovat jumissa menneisyydessä tämän koneen kanssa ja yrittävät päästä sieltä pois. Jokainen tarina on omanlainen seikkailu, mutta tarinat yhdistyvät ja aina tavoitteena on päästä kotiin mutta en ole nähnyt tarinaa, jossa se olisi onnistunut. Toinen tarina taas on tarina, jossa samaiset hahmot käyttivät aikakonetta, jossa ei ollut määritelty paikkaa ja aikaa ja he kiertelivät ympäri auttaen lukuisia tunnettuja henkilöitä kunnes lähettivät koneen kiertelemään itse ja Pelle sai sen ja asensi puuttuvat osat ja he palasivat kotiin. Menneisyysmatkatarinat ovat useimmiten (esimerkiksi edellämainittu on kuitenkin poikkeus) tarinoita, joita on monta ja jotka yhdistyvät toisiinsa kuitenkin ollen jokainen oma seikkailunsa. Esimerkiksi niinsanottu metallipallosarja on senlainen.
Ankat ovat käyneet Suomessa(kin). Tunnetuin Suomi-matka on tarinasta Sammon salaisuus (jonka on tehnyt Don Rosa). Tarinan aiheena oli Kalevala-taru ja Rosa teki omien sanojensa mukaan sen kunnianosoituksena suomalaisille faneilleen. Rosa laittoi ankat Sammon perään ja ankat ja Milla Magia kävivät Suomessa, Helsingissä. Kuvista tunnisti lukuisia suomalaisia rakennuksia ja paikkoja Helsingistä. Rosan Sampo-tarinassa Suomi kuvattiin normaalina kaupunkina, tosin hieman suurempana kuin minkälaisena Ankkalinna useimmiten kuvataan. Sampo-tarina ei ole ainoa tarina, jossa on käyty Suomessa. Eräässä tarinasarjassa seikkailtiin Euroopassa ja yksi sen tarinoista oli aiheeltaan Suomi eli siinä tarinassa käytiin Suomessa.
Kielletty laakso on laakso, joka on esiintynyt vain kahdessa tarinassa. Tarinat ovat Carl Barksin Kielletty laakso ja Don Rosan Pako kielletystä laaksosta. Rosan tarina on jatko-osa Barksin tarinalle. Kielletty laakso on laakso, jossa eivät yleensä ihmiset käy. Laakson ympärillä on metsää ja itse laaksossa on sisällä dinosauruksia, lentoliskoja ynnä muita samanlaisia olentoja. Aku ja Roope kuitenkin käyvät laaksossa. Laakso on aidattu muusta maailmasta puisella aidalla/portilla pieneltä alueelta. Muuten korkea kallio/jyrkänne rajaa sen. Jyrkänne on korkea seinän muotoinen ja täysin tasainen ja ylempää suurin piirtein pienen vuoren muotoisia jyrkkiä alueita täynnä oleva alue, jota peittää kasvillisuus. Dinosaurukset pääsevät kuitenkin kiipeämään kalliolla ainakin jonkin verran. Aita on kahden vuoren välissä olevalla pienellä alueella. Aita on useita metrejä korkea, jolloin dinosauruksilta pelkkä pää ja osa kaulaa yltää sen yläpuolelle joten ne eivät pääse siitä läpi. Keskellä laaksoaluetta on järvi, josta dinosaurukset juovat. Laaksossa kasvaa pensaita ja se ei ole tasainen, vaan siellä on pieniä kukkuloita ja pieniä suppia. Laaksossa on myös yksi melko suuri kivi.
Don Rosan tarinan Kaikken mieluisin lahja mukaan Ankkalinnan lähistöllä alapuolella on vanha (alkuperäinen) kaupunki ja rautatieverkosto. Alkuperäinen kaupunki kuvataan likaisena viemärin tapaisena paikkana jonka rakennukset ovat likaisia ja ränsistyneitä, kuitenkin pysyvät yhä edelleen pystyssä. Alueen yläpuolelta tippuu hieman vettä, joten maa on märkä ja sisältää useita vesilätäkköjä. Melkein kaikki rakennukset ovat suljettuja (oven ja ikkunoiden eteen on naulattu muutama lankku). Pylväät (joita on monia) ovat kuitenkin vielä pystyssä. Kaikki lankut eivät ole pysyneet ehjänä, hämähäkinverkkoja on paljon mutta lasit ovat ehjiä, rikkoutumattomia. Alue on avara, joten sinne mahtuu todella paljon asioita. Alueen reunoilla on muureja. Nykyinen Ankkalinna on alkuperäisen Ankkalinnan yläpuolella. Rautatieverkosto on edelleenkin hyväkuntoinen ja todella sokkeloinen ja täynnä pimeitä tunneleita. Rautateiden vierustoilla on paljon kiviä, mutta ne eivät ole rautateiden päällä. Vanha Ankkalinna kuvataan erittäin rähjäisenä, likaisena ja kehittymättömänä paikkana (ennen Roopen tuloa). Kaupunki oli melko pieni kylä, joka on nyttemmin autioitunut ja tarinan mukaan jopa (melkein) täysin unohdettu.
Don Rosan tarinassa Windigojen mailla ankat (Aku, Roope, Tupu, Hupu ja Lupu) matkustivat pohjoiseen, alueelle, jossa oli suuri metsä jonka lähistöllä Roopen tehdas. Tehdas saastutti paljon, jonka takia kääpiöt (windigot) yrittivät tehdä tihutöitä sille (jonka takia tehtaan väki metsästi heitä). Windigojen asuinalue, suuri metsä, oli saastumassa pilalle. Metsä oli suuri ja täynnä puita, joista suuri osa oli jo mennyt pilalle saasteista johtuen. Keskellä metsää oli pienehkö järvi, joka oli saastunut ja joka sisälsi joitain eläimiä ja kasveja. Metsä, vaikkakin suuri, puinen ja tiheä olikin, sisälsi lukuisia aukioita (pieniä avoimia alueita). Metsässä on jonkin verran kukkia ja muita samantapaisia kasveja. Metsässä oli myös todella paljon eri kokoisia pensaita, jotka olivat oivia piilopaikkoja. Metsä jossa ankat olivat oli vain pieni osa suurta metsikköä, jossa oli todella paljon metsiä ja lukuisia pieniä järviä ja jokia. Metsän lähellä Roopen yritys suorittaa kaivuutöitä, joka on yksi suuri syy kääpiöihmisten vihalle. Roopen tehtaan vieressä on joki, johon tehdas laskee päästönsä. Tehtaan lähistöllä oli ollut metsää, mutta tarinassa sitä ei enää ollut puiden mentyä pilalle tehtaan takia. Rosan tarina on jatko-osa Carl Barksin tarinalle samasta aiheesta.
Taskarissa 332 (Ihan tavallinen sankari) oli tarina Ankkazucumin erhe. Siinä mainittiin eräs saari (nimenä käytettiin vain neitojen saarta; sen selitettiin olevan vain metsäinen ja salaperäinen). Saarta ei ole mainittu missään muussa tarinassa. Saarella asui pieni kansa. Joka viides vuosi lohikäärme (tai joku sen tapainen olento) ilmestyi saarelle. Siksi sinne haettiin urho. Saari oli suurehko ja täynnä metsää. Keskellä saarta oli tulivuori, joka purkautuu kerran viidessä vuodessa. Saarella oli kivikkoa, mutta se oli silti lähinnä tasamaata. Saari sisälsi myös lukuisia luolia ja koloja. Eräällä aukiolla oli kananmunan tapainen kuori, jonka sisältä olio tuli.
Erään tarinan mukaan ankkalinnalaiset menevät joka vuosi Mummon tilalle herkkukilpailuun. Kilpailuun osallistuminen on vapaata ja se on joka vuosi Mummon maatilalla, jonka takia koko kaupunki jää autioksi.
Taskariss 264 (Käteinen kiertoon!) oli tarina, jossa Aku meni Japaniin auttamaan vetehisiä. Tarinassa alue, jolla vetehiset ja tehgut elelivät, oli suuri laakso, jossa oli paljon pensaita ja vain vähän ruohoa. Keskellä tasamaata oli temppeli, joka oli pieni ja puusta tehty. Laakson vieressä oli kallio, jonka sisällä oli luolia. Lähettyvillä oli myös järvi, jossa vetehiset elivät. Ennen laakso oli ollut täynnä puita.
Aarteenetsintätarinoita, joissa on mukana Aku ja Touho, on ollut paljon. Eräässä tarinassa he menivät saarelle, joka oli pieni ja jossa oli yksi puu jossa kasvoi kookospähkinöitä. Alapuolella oli luola, jonka yhdisti pääsaareen ''aukko''. Se oli päällystetty kasveilla.
Eräässä tarinassa Aku ja Touho menivät toiselle saarelle, joka oli täynnä puita ja jossa oli pata täynnä kultakolikoita. Saari oli todella vihreä ja siellä oli yksi pienehkö kansa. Saaren väki oli ahkeraa kansaa, ja he kylvivät ja kaatoivat puita joten saari säilyi samanlaisena koko ajan. Saari oli melko suuri ja sisälsi vain hieman korkeuseroja.
Rosan tarinassa Auringon poika ankkalauma kävi Andit-vuoristossa etsimässä aarretta. Kulta-Into Pii oli rikollinen, joka liittyi heidän matkaansa. Andit kuvattiin yllättävänkin matalina ja jyrkkinä, mutta raskaina kiivetä. Vuoristo oli todella laaja-alainen ja sen lähistöllä oli Titicucu-järvi, joka muistutti kasvoja. Vuoristoilla ei kasvanut mitään ja riippusiltoja oli vain muutama. Vuoret olivat harmaita ja korkeita ja niiden rinteillä meni lukuisia pieniä polkuja. Vuorien huiput olivat sumun peitossa aivan kärkeä lukuunottamatta. Kärjet olivat sumun yläpuolella.
Afrikka on ollut useissa tarinoissa matkan kohteena, koska Kulta-Into Pii asuu siellä. On menty viettämään Piin syntymäpäiviä, on toisaalta kilpailtu Piitä vastaan. Eräässä tarinassa Roope kilpaili Piitä vastaan rikkaudesta ja lopulta he päätyivät pyörittämään naruja. Samaisessa tarinassa Afrikan maisemia kuvattiin melko hienosti. Afrikka näytti kukkulaiselta alueelta meren ääressä ja näytti siltä, että se olisi täynnä villieläimiä, jotka kuitenkaan eivät hyökkäisi. Afrikka kuvattiin maana, joka oli täynnä nähtävyyksiä. Toisaalta, muutamassa muussa tarinassa se on kuvailtu surkeana alueena, joka on täynnä hyttysiä, epätasaisia teitä, villieläimiä ja muita epämukavia asioita. Nämä tarinat edustavat uudempaa aikakautta.
Ankat ovat vierailleet usein erilaisissa ulottuvuuksissa, ja sinne on päädytty usein vahingossa. Useimmat ulottuvuudet ovat Ankkalinnan tapaisia, mutta kuitenkin vastakohtia. Esimerkiksi Aku voi olla onnekas ja Sudenpennut todella laiskoja. Näitä tarinoita on useita ja kukaan käsikirjoittaja ei tee montaa tämänaiheista. Esimerkiksi Don Rosa on tehnyt yhden. Näiden tarinoiden Ankkalinna kuvataan samanlaisena kuin nyt, mutta hahmot ovat täysin erilaisia.
Paljonpa väliaikalaskentoja tulee. =)
Vm-sivut: Puuttuu yksi kilpailija ja yksi talli.
~kirja
// Ei.
Mikäli July luet tämän: Kiitokset muutaman viestini poistosta. :)
//Ei mitään. :) -July
Matkakohdehan se avaruuskin on. :)
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkojen matkakohteet
Ankat matkailevat tarinoissa todella paljon ja matkailun kohdealueet vaihtelevat paljon. Seikkailutarinoita nähdään reilusti, mutta melkein kaikissa tarinoissa käydään Ankkalinnan ulkopuolella. Sitä edesauttaa se, että useat hahmot (kuten Milla Magia) asuvat Ankkalinnan ulkopuolella ja se, että Roope menee usein etsimään aarteita. Tarinat, joissa ollaan vain pelkässä Ankkalinnassa, ovat jo puhkikulutettuja; niihin ei enää keksitä uusia juonia.
Matkustustarinoiden kohteet vaihtelevat paljon. Vaihtelu selittyy sillä, että tarinoiden juonetkin vaihtelevat todella paljon. Joskus Aku pakenee väkijoukkoa tai hakee asiakkaita, joskus Roope etsii aarretta ja joskus Taikaviitta menee rikollisten perään. Joskus myöskin näytetään vain muita alueita kuin Ankkalinnaa ilman mitään (järkevää) syytä.
Ankkojen (ja muiden hahmojen) matkakohteet eivät ole todellisia paikkoja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Usein käydään muissa valtioissa, jolloin valtioiden nimet ovat aitoja, mutta muut asiat ovat täysin keksittyjä. Vieläkin useammin käydään kuitenkin muissa kaupungeissa (joiden nimet ovat keksittyjä) tai joillain alueilla tai paikoilla, joiden nimet ovat keksittyjä tai ankannettuja aidoista nimistä, kuten Ankkapulco (Acapulco).
Edellämainittu Ankkapulco on suosittu lomakohde, johon tosin ankat eivät kovin usein mene, koska se on melko kaukana ja kallis ja sieltä on todella hankala löytää tilaa, koska se on suosittu. Ankkapulco on ylellinen lomakohde, joka sijaitsee meren rannassa ja siten sisältää muun muassa hiekkarannan. Aluetta ei ole kuvailtu kovin tarkasti, koska ankat eivät ole siellä usein käyneet, vaan paikka on ollut ikään kuin haavekuva. Vaikka se sijaitsee meren ääressä (sen pitäisi olla sateinen), Ankkapulcossa on hieno sää ja siellä paistaa aina aurinko.
Ankkapulcon tapaisia paratiiseja on useita, mutta niitä ei ole mainittu nimeltä tai ne ovat esiintyneet vain muutamissa tarinoissa. Kuitenkin esimerkiksi Ankkalinnan omaa rantaa pidetään yhtenä niistä ja ankat siellä käyvätkin usein.
Useissa tarinoissa ollaan etelänavalla, pohjoisnavalla, Siperiassa tai muissa samanlaisissa kylmissä paikoissa. Useimmiten syy on se, että Aku on paennut vihaista väkijoukkoa, mutta se ei ole ainoa tarinoissa esiintynyt syy. Joskus Roope on mennyt kylmille alueille aarteita etsimään ja joskus he ovat saaneet rikollisia peräänsä. Koska niitä alueita ei ole käytetty paljoa tarinoissa, ne ovatkin alkaneet yleistyä uusien ideoiden puutteen takia. Nykyään ankat käyvät melko usein kylmillä alueilla ja (melkein) aina löytävät jonkinlaisen aarteen.
Yksisivuisissa vitsisarjoissa ollaan usein aavikolla, kuten myös tarinoissa, joissa Aku menee suorittamaan Roopelle jotain palvelusta. Aavikot kuvataan usein hiekkaa täynnä olevina kenttinä, joilla on paljon kaktuksia ja aina muutama myymälä, joista saa vettä. Usein aavikoilla on myös lähteitä tai lampia ja aina nähdään kangastuksia. Aavikot kuvataan melko stereotypisina alueina, jonka takia ne sopivat todella hyvin yksisivuisiin vitsisarjoihin - missä niitä juuri käytetäänkin melko paljon. Aavikoilla aurinko paahtaa aina yliluonnollisen paljon ja aina on kuivaa.
Timbuktukin sisältyy paikkoihin, joihin usein Aku menee pakoon väkijoukon ärtymystä kun hän on aiheuttanut kaaoksen. Timbuktussa olemista ei kovin paljoa näytetä, mutta useissa tarinoissa, mitkä loppuvat siihen kun Akua jahdataan, näkyy kyltti, joka kertoo kuinka pitkä matka paikasta on Timbuktuun (tai pippurimaahan, se on myöskin samanlainen paikka kuin Timbuktu). Timbuktua ei siis kuvata muuta kuin kaukaisena paikkana, jonne pääsee pakoon kaikkea mahdollista yleistä meteliä.
Skotlannissa oleva Ankkapurhan linna on ollut usein ankkojen matkakohde, koska se on Roopen sukulinna. Sieltä on löydetty aarteita ja kummituksia, joten linnan voi sanoa olevan seikkailutarinoiden kohde. Linnasta tarinoita ovat tehneet varsinkin Carl Barks ja Don Rosa. Skotlanti ei ole kovin usein muissa tarinoissa ollut matkakohteena, kuitenkin poikkeuksia löytyy (esimerkiksi Baskervillen koira-tarina). Skotlanti-tarinoissa melkein aina ollaan linnassa, mutta Skotlanti-tarinoita ei kovin paljoa ole eli linnassa ei kovin paljoa käydä.
Yksi esimerkki paikoista, jotka ovat laajoja, mutta ovat olemassa vain joissain tietyissä sarjoissa, on Myyttien saari. Myyttien saari oli mukana samannimisessä tarinasarjassa. Tarinasarja oli Feriolin tekemä ja sisälsi yhdeksän osaa. Myyttien saari oli suuri saari, joka oli pienenemässä ja joka sisälsi myyttihahmoja. Saari kuitenkin palasi normaaliin kokoonsa. Saari on sumuverhossa ja sisältää ainakin tulivuoren ja jokaiselle hahmokategorialle oman alueen. Ankat ja hiiret menivät sinne tarinasarjan aikana.
Loistava esimerkki usean paikkakategorian tyypeistä on Tralla La. Tralla La on laakso. Sen on kehittänyt Carl Barks ja hänen lisäkseen Don Rosa on tehnyt tarinoita, joissa se esiintyy. Laaksossa asustaa pieni kansakunta ja laaksosta on hankala reitti muuhun maailmaan, mutta sinne pääsee. Laakson väki ei esimerkiksi pidä metalleista lainkaan. Laaksoa kutsutaan joskus myös Xanaduksi. (Rosan tekemä tarina joka viittaa Barksin alkuperäiseen tarinaan on nimeltään Takaisin Xanaduun.) Tralla Lan alue on suuri ja siellä kasvaa esimerkiksi puita ja pensaita eikä vihaa tunneta siellä. Keskellä aluetta on suuri järvi. Alue on kuin suuri luola, jolla on pyöreä katto. Portin joka johtaa alueeseen luona on ovi ja jos haluaa mennä Tralla La:n sisälle, täytyy sulkea kanava, jolloin Tralla La:ssa sisällä oleva väki alkaa hukkua. Näin kävi Rosan tarinassa, mutta ankat pelastivat kuitenkin kaiken.
Yleinen lomapaikka on vuoristo, kuten esimerkiksi Alpit. Vuoristolle menee yleensä joko pelkkä Aku tai Aku ja Touho, mutta joissain tarinoissa mukana on ollut muitakin kuten Tupu, Hupu ja Lupu tai Taavi tai Pelle. Kun Aku tekee jotain väärin Roopelle mutta saa siitä rahaa, hän menee joskus rahan (ja Pellen/Taavin) kanssa Alpeille pitämään hauskaa ja Roopea pakoon/piiloon. Tupun, Hupun ja Lupun kanssa Aku toisaalta menee aivan vain viettämään tavallista lomaa. Alpit (ja muut vuoristot) kuvataan siis oivina piilopaikkoina, joissa voi lasketella ja tehdä muuta hauskaa eli viettää mukavaa lomaa piilossa. Yksi tarina jossa käydään vuorella on Don Rosan Vaarojen vuori. Siinä Aku, Roope, Tupu, Hupu ja Lupu kiipeävät eräälle vuorelle. Roope etsii sieltä rikkauksia. Tarina on Rosan alkuaikojen tuotantoa. Tarinan vuori kuvataan melko suurena mutta nopeasti kiivettävänä ja todella jyrkkänä ja huippu vuoresta kuvataan stereotypisesti vain pienenä muutaman neliäsenttimetrin kärkenä. Vaarojen vuori-tarinan vuorella elää eläimiä, kuten lepakoita ja vuoria vaikka useissa vuori- ja vuoristotarinoissa olevilla vuorilla ei minkäänlaista eläimistöä ole. Vuoret ja vuoristot kuvataankin siis usein autioina ja jyrkkinä.
Monissa tarinoissa käydään Ankkalinnan naapurikaupungissa, Hanhivaarassa. Sinne mennään esimerkiksi katsomaan jotain urheilukamppailua tai auttamaan kaupunkia ja varsinkin sen johtoa. Hanhivaarassa käydään kuitenkin eniten silloin, kun selvitetään jotain rikosta. Esimerkiksi Karhukopla käy siellä usein pakomatkalla tai Taikaviitta kerää rikolliset kokoon. Hanhivaaralla ei ole - eikä ole koskaan ollut - suuri rooli tarinoissa, mutta siltikin se yhä edelleen mainitaan useissa tarinoissa ja se pääsee todella usein pieneen rooliin tarinoissa. Se johtuu siitä, että Hanhivaara on niin läheinen Ankkalinnan kanssa, mutta Hanhivaarasta ei tiedetä paljoa, ei niin paljoa, että voitaisiin tehdä Hanhivaara-painoitteinen tarina.
Ankat, varsinkin Roope, ovat käyneet usein Italiassa Vesuviuksen rinteellä Millan luona. Millan mökki sijaitsee edellämainitulla paikalla. Siellä on käyty todennäköisesti siksi, koska Milla on varastanut Roopen ensilantin (tai niin luullaan), ja Roope (sekä mahdollisesti Aku, Tupu, Hupu ja Lupu) lähtee/lähtevät hakemaan sitä. Millan mökki on pieni puulattiainen hökkeli, jonka piha on ruohokenttä ja täynnä ansoja. Mökissä on useita ikkunoita ja vain yksi huone. Mökin edustan pihamaalle tultaessa tullaan ylämäkeä, mutta piha on tasainen. Pihalla ei kasva mitään. Mökissä on savupiippu. Millan majalla ei käydä muulloin kun kun haetaan Roopen ensilanttia (tai muuta samantapaista) pois Millan hallusta takaisin Roopelle.
Klondikessa on vietetty useita seikkailuja. Varsinkin Roopen nuoruusaikoina Roope kävi siellä (kaivamassa kultaa), mutta niistä ajoista ei ole tehty paljoa tarinoita. On kuitenkin tehty tarinoita, joissa Klondikeen mennään aikakoneella tai joissa syntyy uusi kultaryntäys tai joissa vain verestetään muistoja menemällä Klondikeen kultaa kaivamaan. Varsinkin viimeisen mainitsemani tyypin tarinoita on paljon. Klondikesta löytyy kuitenkin yhä vieläkin melko paljon kultahippuja ja Roope on usein kartuttanut kultahippukokoelmaansa sieltä. Lisäksi Klondike tarjoaa Roopelle puhdasta ilmaa, kun hän kärsii kultakuumeesta. Roope menee siis Klondikeen usein, mutta muut ankat eivät ole mukana (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Klondike on suuri alue, jossa on paljon jokia ja kukkuloita ja mökkejä ja lisäksi paljon tasamaata. Klondike on (oman arvioni mukaan) useita satoja hehtaareja suuri eli siellä on tilaa todella paljon. Klondike näyttää siksi melkein aina erilaiselta.
Barksin tarinassa Kulmikkaat munat ankat (Aku, Tupu, Hupu ja Lupu) menivät Sumujen laaksoon. Sieltä he löysivät alueen, jossa oli kulmikkaita kananmunia. Sumujen laakso sijaitsee Andit-vuoriston rinteellä. Laaksoon pääsee vain keskeltä sumua, jossa ei voi nähdä mitään eli kulkeminen laaksoon on käytännössä sattuman varassa. Sumujen laaksossa on paljon kananmunia eikä siellä syödä mitään muuta. Laaksossa on ainakin suuri museo. Laaksossa kaikki asukkaiden päistä kanoihin on kulmikasta. Laakso sisältää useita rakennuksia, ja niiden ympärillä ruohoalueen. Edellämainittu alue on muun alapuolella. (Jos haluaa mennä sinne, täytyy laskeutua paljon alaspäin rinteiltä.) Toisin kuin muut alueet lähistöllä, kaupunki ei ole sumun peitossa vaan normaalisti vapaa sumusta.
Roope saa usein päähänsä matkan avaruuteen. Se ei onnistu ilman Pellen apua (useimmiten). Pelle onkin siis tehnyt ankoille usein avaruusraketteja, jotka ovat aina täysin erilaisia. Kahta samanlaista rakettia ei ole tarinoissa nähty. Avaruusmatkoilla ei ole yhtä tiettyä kohdetta. Joskus Roope menee Kuuhun, joskus Marsiin ja joskus joillekin muille planeetoille. Joskus Roope ottaa ankat mukaan, joskus menee yksin ja Pellekin on joskus mukana. Aina eivät muut ole suostuneet mukaan vapaaehtoisesti, jolloin Roope on joko ottanut esille listan Akun veloista tai huijannut ankat mukaan jollain muulla tavalla, esimerkiksi olemalla kertomatta mitä hän tekee tai naamioimalla raketin. (Eräässä tarinassa Roope tiesi, että Aku, Tupu, Hupu ja Lupu eivät olisi suostuneet tulemaan avaruusmatkalle jouluna, joten hän naamioi raketin joulukuuseksi ja pyysi ankat koristelemaan sitä.) Avaruusmatkoille on ollut useita syitä ja useita kohteita. Joissain tarinoissa Roope on yrittänyt saada aikaan timantteja tai muita samantapaisia aarteita. Joskus Roope on taas mennyt hakemaan aarretta tai etsimään aarretta tai muuten vaan rikastumaan. Toisaalta, joskus Roope (ja muut ankat) ovat vain jääneet jumiin avaruuteen tai kilpailleet Piitä tai Pennosta vastaan jostain asiasta. Matkat ovat myös olleet joskus mainostemppuja tai elokuvien kuvauksia. Aina Roope ei ole tullut mukaan avaruuteen. Joskus muiden on täytynyt mennä ilman häntä, kuitenkin radioyhteydellä maahan. Joskus ankat ovat menneet korjaamaan jotain avaruudessa tai estämään katastrofin, kuten maahan syöksyvän meteorin, joka aiheuttaisi täystuhon tuhoamalla kaiken. Eräässä tarinassa Mikki meni avaruuteen tutkimaan siellä ollutta alusta, joka oli joidenkin muiden sivilisaatioiden sinne jättämä tarkoituksenaan auttaa avaruuteen jumittuneita. Avaruus ja planeetat ovat olleet varsinkin Roopen kohteita melkein tarinoiden alusta alkaen. Roopen luonnetta on käytetty apuna. Roope haluaa rikastua ja avaruuteen on saatu kätkettyä aarteita uskottavin selityksin, joten avaruutta on käytetty apuna usein. Avaruutta ei myöskään ole tutkittu koskaan kunnolla, joten sinne on saatu mahtumaan paljon matkoja ja erilaisia tarinoita. Planeetoille (joissa Roope on käynyt) on usein sijoitettu erilaisia kansoja ja Roope on yrittänyt rikastua. Melkein aina kansat ovat nykyihmistä viisaampia. Joskus avaruudesta on tullut maahan hahmoja, jotka ovat ottaneet (pakottaen tai muiden suostumuksella) Ankkalinnan hahmoja mukaansa avaruuteen planeetalleen. Planeetoilta on useimmiten yritetty saada aarteita mukaan, mutta siinä on harvoin onnistuttu. Joskus on myös ollut tavoitteena kerätä tietoa muilta planeetoilta (lähinnä Mikki-aiheisissa tarinoissa ja joissain ankkatarinoissa joissa Taavi on ollut mukana [hän ei siis ole ollut avaruudessa]). Yksi esimerkki hyödyllisestä asiasta joka ei ole aarre on kuupöly (tai joku samantapainen), joka aiheutti (kun oli kylvetty) todella suuren lämmön pitkäksi aikaa. Avaruudesta on löytynyt myös useita muita samantapaisia hyötytavaroita, mitkä eivät kuitenkaan ole olleet timantteja tai muita senlaisia aarteita. Avaruustarinoita on tehty todella paljon, koska matka avaruuteen on asia, joka on tapahtunut todella harvoin jolloin siitä voi tehdä vaikka minkälaisen tarinan ilman epäaitoutta. Ankat ovatkin matkanneet avaruuteen esimerkiksi raketilla, joka on ollut kopioi leluraketista suuremmalla mittakaavalla. Se ei toimisi oikeasti, mutta ankoissa se on mahdollista. Matkat planeetoille ovat olleet todella yleisiä ja useimmiten niissä on ollut mukana joku rikollinen. Planeetat on kuvattu suurina niinsanottuina palloina, joilta löytyy jotain ennennäkemätöntä mikä hyödyttäisi Roopea. Sen takia useimmissa tarinoissa joissa matkataan jollekin planeetalle on mukana jokin rikollinen tai Roopen kilpakumppani kuten Kulta-Into Pii.
Todella suosittu matkakohde ja useiden tarinoiden aihe on menneisyys. (Esimerkiksi melkein kaikissa Una-tarinoissa viitataan jollain tapaa menneisyyteen.) Menneisyyteen mennään melkein poikkeuksetta aikakoneella, jonka on tehnyt joko Pelle tai professori Staattinen (Mikki-tarinat) tai Zapotek ryhmänsä kanssa (Mikki ja Hessu-tarinat). Pelle on tehnyt useita aikakoneita, jotka eivät tosin muistuta lainkaan toisiaan saatika Mikki-tarinoiden koneita. Luultavasti eniten käytetty Pellen aikakone on kylpyamme, jolla on matkustettu menneisyyteen useimmiten Una-tarinoissa tai niinsanottu metalipallo. Kylpyamme on kylpyamme, jossa on kahva, jota vetämällä pääsee menneisyyteen ja sillä onkin menty melkein joka puolelle maapalloa. Sen avulla Unan ystävät löydettiin menneisyydestä. Sillä on matkustettu muun muassa dinosaurusten aikaiselle maapallolle. Metallipallo on pallo, joka on tehty raudasta tai teräksestä ja jossa (myös) on ohjauskytkin ja tätä aikakonetta ovat varsinkin Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu käyttäneet menneisyysmatkoissa. Eräässä tarinasarjan tapaisessa he ovat jumissa menneisyydessä tämän koneen kanssa ja yrittävät päästä sieltä pois. Jokainen tarina on omanlainen seikkailu, mutta tarinat yhdistyvät ja aina tavoitteena on päästä kotiin mutta en ole nähnyt tarinaa, jossa se olisi onnistunut. Toinen tarina taas on tarina, jossa samaiset hahmot käyttivät aikakonetta, jossa ei ollut määritelty paikkaa ja aikaa ja he kiertelivät ympäri auttaen lukuisia tunnettuja henkilöitä kunnes lähettivät koneen kiertelemään itse ja Pelle sai sen ja asensi puuttuvat osat ja he palasivat kotiin. Menneisyysmatkatarinat ovat useimmiten (esimerkiksi edellämainittu on kuitenkin poikkeus) tarinoita, joita on monta ja jotka yhdistyvät toisiinsa kuitenkin ollen jokainen oma seikkailunsa. Esimerkiksi niinsanottu metallipallosarja on senlainen.
Ankat ovat käyneet Suomessa(kin). Tunnetuin Suomi-matka on tarinasta Sammon salaisuus (jonka on tehnyt Don Rosa). Tarinan aiheena oli Kalevala-taru ja Rosa teki omien sanojensa mukaan sen kunnianosoituksena suomalaisille faneilleen. Rosa laittoi ankat Sammon perään ja ankat ja Milla Magia kävivät Suomessa, Helsingissä. Kuvista tunnisti lukuisia suomalaisia rakennuksia ja paikkoja Helsingistä. Rosan Sampo-tarinassa Suomi kuvattiin normaalina kaupunkina, tosin hieman suurempana kuin minkälaisena Ankkalinna useimmiten kuvataan. Sampo-tarina ei ole ainoa tarina, jossa on käyty Suomessa. Eräässä tarinasarjassa seikkailtiin Euroopassa ja yksi sen tarinoista oli aiheeltaan Suomi eli siinä tarinassa käytiin Suomessa.
Kielletty laakso on laakso, joka on esiintynyt vain kahdessa tarinassa. Tarinat ovat Carl Barksin Kielletty laakso ja Don Rosan Pako kielletystä laaksosta. Rosan tarina on jatko-osa Barksin tarinalle. Kielletty laakso on laakso, jossa eivät yleensä ihmiset käy. Laakson ympärillä on metsää ja itse laaksossa on sisällä dinosauruksia, lentoliskoja ynnä muita samanlaisia olentoja. Aku ja Roope kuitenkin käyvät laaksossa. Laakso on aidattu muusta maailmasta puisella aidalla/portilla pieneltä alueelta. Muuten korkea kallio/jyrkänne rajaa sen. Jyrkänne on korkea seinän muotoinen ja täysin tasainen ja ylempää suurin piirtein pienen vuoren muotoisia jyrkkiä alueita täynnä oleva alue, jota peittää kasvillisuus. Dinosaurukset pääsevät kuitenkin kiipeämään kalliolla ainakin jonkin verran. Aita on kahden vuoren välissä olevalla pienellä alueella. Aita on useita metrejä korkea, jolloin dinosauruksilta pelkkä pää ja osa kaulaa yltää sen yläpuolelle joten ne eivät pääse siitä läpi. Keskellä laaksoaluetta on järvi, josta dinosaurukset juovat. Laaksossa kasvaa pensaita ja se ei ole tasainen, vaan siellä on pieniä kukkuloita ja pieniä suppia. Laaksossa on myös yksi melko suuri kivi.
Don Rosan tarinan Kaikken mieluisin lahja mukaan Ankkalinnan lähistöllä alapuolella on vanha (alkuperäinen) kaupunki ja rautatieverkosto. Alkuperäinen kaupunki kuvataan likaisena viemärin tapaisena paikkana jonka rakennukset ovat likaisia ja ränsistyneitä, kuitenkin pysyvät yhä edelleen pystyssä. Alueen yläpuolelta tippuu hieman vettä, joten maa on märkä ja sisältää useita vesilätäkköjä. Melkein kaikki rakennukset ovat suljettuja (oven ja ikkunoiden eteen on naulattu muutama lankku). Pylväät (joita on monia) ovat kuitenkin vielä pystyssä. Kaikki lankut eivät ole pysyneet ehjänä, hämähäkinverkkoja on paljon mutta lasit ovat ehjiä, rikkoutumattomia. Alue on avara, joten sinne mahtuu todella paljon asioita. Alueen reunoilla on muureja. Nykyinen Ankkalinna on alkuperäisen Ankkalinnan yläpuolella. Rautatieverkosto on edelleenkin hyväkuntoinen ja todella sokkeloinen ja täynnä pimeitä tunneleita. Rautateiden vierustoilla on paljon kiviä, mutta ne eivät ole rautateiden päällä. Vanha Ankkalinna kuvataan erittäin rähjäisenä, likaisena ja kehittymättömänä paikkana (ennen Roopen tuloa). Kaupunki oli melko pieni kylä, joka on nyttemmin autioitunut ja tarinan mukaan jopa (melkein) täysin unohdettu.
Don Rosan tarinassa Windigojen mailla ankat (Aku, Roope, Tupu, Hupu ja Lupu) matkustivat pohjoiseen, alueelle, jossa oli suuri metsä jonka lähistöllä Roopen tehdas. Tehdas saastutti paljon, jonka takia kääpiöt (windigot) yrittivät tehdä tihutöitä sille (jonka takia tehtaan väki metsästi heitä). Windigojen asuinalue, suuri metsä, oli saastumassa pilalle. Metsä oli suuri ja täynnä puita, joista suuri osa oli jo mennyt pilalle saasteista johtuen. Keskellä metsää oli pienehkö järvi, joka oli saastunut ja joka sisälsi joitain eläimiä ja kasveja. Metsä, vaikkakin suuri, puinen ja tiheä olikin, sisälsi lukuisia aukioita (pieniä avoimia alueita). Metsässä on jonkin verran kukkia ja muita samantapaisia kasveja. Metsässä oli myös todella paljon eri kokoisia pensaita, jotka olivat oivia piilopaikkoja. Metsä jossa ankat olivat oli vain pieni osa suurta metsikköä, jossa oli todella paljon metsiä ja lukuisia pieniä järviä ja jokia. Metsän lähellä Roopen yritys suorittaa kaivuutöitä, joka on yksi suuri syy kääpiöihmisten vihalle. Roopen tehtaan vieressä on joki, johon tehdas laskee päästönsä. Tehtaan lähistöllä oli ollut metsää, mutta tarinassa sitä ei enää ollut puiden mentyä pilalle tehtaan takia. Rosan tarina on jatko-osa Carl Barksin tarinalle samasta aiheesta.
Taskarissa 332 (Ihan tavallinen sankari) oli tarina Ankkazucumin erhe. Siinä mainittiin eräs saari (nimenä käytettiin vain neitojen saarta; sen selitettiin olevan vain metsäinen ja salaperäinen). Saarta ei ole mainittu missään muussa tarinassa. Saarella asui pieni kansa. Joka viides vuosi lohikäärme (tai joku sen tapainen olento) ilmestyi saarelle. Siksi sinne haettiin urho. Saari oli suurehko ja täynnä metsää. Keskellä saarta oli tulivuori, joka purkautuu kerran viidessä vuodessa. Saarella oli kivikkoa, mutta se oli silti lähinnä tasamaata. Saari sisälsi myös lukuisia luolia ja koloja. Eräällä aukiolla oli kananmunan tapainen kuori, jonka sisältä olio tuli.
Erään tarinan mukaan ankkalinnalaiset menevät joka vuosi Mummon tilalle herkkukilpailuun. Kilpailuun osallistuminen on vapaata ja se on joka vuosi Mummon maatilalla, jonka takia koko kaupunki jää autioksi.
Taskariss 264 (Käteinen kiertoon!) oli tarina, jossa Aku meni Japaniin auttamaan vetehisiä. Tarinassa alue, jolla vetehiset ja tehgut elelivät, oli suuri laakso, jossa oli paljon pensaita ja vain vähän ruohoa. Keskellä tasamaata oli temppeli, joka oli pieni ja puusta tehty. Laakson vieressä oli kallio, jonka sisällä oli luolia. Lähettyvillä oli myös järvi, jossa vetehiset elivät. Ennen laakso oli ollut täynnä puita.
Aarteenetsintätarinoita, joissa on mukana Aku ja Touho, on ollut paljon. Eräässä tarinassa he menivät saarelle, joka oli pieni ja jossa oli yksi puu jossa kasvoi kookospähkinöitä. Alapuolella oli luola, jonka yhdisti pääsaareen ''aukko''. Se oli päällystetty kasveilla.
Eräässä tarinassa Aku ja Touho menivät toiselle saarelle, joka oli täynnä puita ja jossa oli pata täynnä kultakolikoita. Saari oli todella vihreä ja siellä oli yksi pienehkö kansa. Saaren väki oli ahkeraa kansaa, ja he kylvivät ja kaatoivat puita joten saari säilyi samanlaisena koko ajan. Saari oli melko suuri ja sisälsi vain hieman korkeuseroja.
Rosan tarinassa Auringon poika ankkalauma kävi Andit-vuoristossa etsimässä aarretta. Kulta-Into Pii oli rikollinen, joka liittyi heidän matkaansa. Andit kuvattiin yllättävänkin matalina ja jyrkkinä, mutta raskaina kiivetä. Vuoristo oli todella laaja-alainen ja sen lähistöllä oli Titicucu-järvi, joka muistutti kasvoja. Vuoristoilla ei kasvanut mitään ja riippusiltoja oli vain muutama. Vuoret olivat harmaita ja korkeita ja niiden rinteillä meni lukuisia pieniä polkuja. Vuorien huiput olivat sumun peitossa aivan kärkeä lukuunottamatta. Kärjet olivat sumun yläpuolella.
Afrikka on ollut useissa tarinoissa matkan kohteena, koska Kulta-Into Pii asuu siellä. On menty viettämään Piin syntymäpäiviä, on toisaalta kilpailtu Piitä vastaan. Eräässä tarinassa Roope kilpaili Piitä vastaan rikkaudesta ja lopulta he päätyivät pyörittämään naruja. Samaisessa tarinassa Afrikan maisemia kuvattiin melko hienosti. Afrikka näytti kukkulaiselta alueelta meren ääressä ja näytti siltä, että se olisi täynnä villieläimiä, jotka kuitenkaan eivät hyökkäisi. Afrikka kuvattiin maana, joka oli täynnä nähtävyyksiä. Toisaalta, muutamassa muussa tarinassa se on kuvailtu surkeana alueena, joka on täynnä hyttysiä, epätasaisia teitä, villieläimiä ja muita epämukavia asioita. Nämä tarinat edustavat uudempaa aikakautta.
Ankat ovat vierailleet usein erilaisissa ulottuvuuksissa, ja sinne on päädytty usein vahingossa. Useimmat ulottuvuudet ovat Ankkalinnan tapaisia, mutta kuitenkin vastakohtia. Esimerkiksi Aku voi olla onnekas ja Sudenpennut todella laiskoja. Näitä tarinoita on useita ja kukaan käsikirjoittaja ei tee montaa tämänaiheista. Esimerkiksi Don Rosa on tehnyt yhden. Näiden tarinoiden Ankkalinna kuvataan samanlaisena kuin nyt, mutta hahmot ovat täysin erilaisia.
Paljonpa väliaikalaskentoja tulee. =)
Vm-sivut: Puuttuu yksi kilpailija ja yksi talli.
~kirja
// Ei.
Toke
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 5
Viesti 202 -
02.09.2009 klo 20:51:43
Lainaus käyttäjältä: kirjaVm-sivut: Puuttuu yksi kilpailija ja yksi talli Tekisi melkein mieli kysyä, että kuka kilpailija ei ole saanut sitä viestiään kuuden ja puolen viikon aikana lähetettyä. :) Ja miksi ei ole? Itse lähetin sen varmaan puolen tunnin kuluessa sen saapumisesta...
Edit: ellei kyseessä ole sitten myöhemmin VM:ään liittynyt kirjoittaja, joka on sitten saanut tuon kyselynkin myöhemmin.
Edit: ellei kyseessä ole sitten myöhemmin VM:ään liittynyt kirjoittaja, joka on sitten saanut tuon kyselynkin myöhemmin.
Imfromfinland08
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 5
Viesti 203 -
02.09.2009 klo 21:52:59
Kirja voittanee tämän osakilpailun. Me kuitenkin taistelemme himmeämmistä palkintosijoista. Täytyy yrittää voittaa tallimestaruus, joka on hyvin realistinen tavoite.
wierii2
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 5
Viesti 204 -
03.09.2009 klo 08:01:41
Eihän talli ole KPw?
akkaridekkari
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 5
Viesti 205 -
03.09.2009 klo 09:12:22
Saavutan vähitellen Scudererian kaksikkoa...
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankat maailmalla
Yksi yleisimmistä aiheista Aku Ankka-tarinoissa lienee matkustus. Löhölomallekin saatetaan matkustaa, mutta yleisin syy reissuun lähtemiseen lienee aarteenmetsästys.
Kohteita on lukemattomasti. Osa niistä on aitoja - osan käsikirjoittajat ovat keksineet itse. Oikeasti olemassa olevat paikat ovat melko yleisiä nykyään. Tarkkasilmäinen, maantietoon perehtynyt lukija saattaa huomata myös maailmankartalta löytyviä alueita, jotka vain näkyvät sarjakuvassa vaikkei niitä erikseen siinä mainittaisikaan. Usein piirtäjillä ja käsikirjoittajilla on tapana tuoda oman maansa kaupunkeja tarinoihin. Tämä on ehkä tärkein syy sille, miksi ankat vierailevat Taskarista toiseen Italiassa - yli puolet ankkapiirtjistä kun on kotoisin nimenomaan tuosta saapasvaltiosta.
Keksittyjä paikkojakin tarinoista löytyy, mutta mikäli ankat matkustavat varsinaisesti jonnekin, kohde on useimmiten olemassa.
Luonnoltaan erikoiset miljööt ovat ankkatarinoissa yleisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi Pohjoisnapa (ja muut jäätiköt), Sahara (ja muut aavikot), Amazon (ja muut viidakot), sekä Himalaja (ja muut vuoristot).
Pohjoisnavalla ankat ovat käyneet jo kymmeniä kertoja. Jo Barksin tarinoissa siellä käytiin monta kertaa. Kenties varteenotettavimmat Pohjoisnavalla käymiset Barksin tuotannossa nähtiin tarinoissa Kylmä kauppa (Cold Bargain, 1957) ja vuonna 1959 kertomuksessa Perunateatteri pohjoisnavalla (Under the Polar Ice). Jääkarhujen seuraan ankat ovat reissanneet myös muun muassa tarinassa Alaskan armoilla. Tässä huikeassa tarinassa Aku matkasi Pohjoisnavalle omatunnon tuskissa Hannua pelastamaan. Carl Barks keksi myös yhden käytetyimmistä ankkamaailman kuvitteellisista valtioista - Brutopian. Yleensä Brutopiakin nähdään Siperiassa sijaitsevana kylmänä jäätikköalueena.
Jäätiköitä käyttävät aiheena todella monet Disney-käsikirjoittajat.
Vaan ovatpahan aavikot aivan yhtä yleisiä ideapesäkkeitä. Aku matkaa usein Timbuktuun esimerkiksi paetessaan velkojia. Lisäksi ankat tukivat usein esimerkiksi pyramideja, jotka nekin löytyvät Egyptistä. Aavikolla nähdään aina kangastuksia ja beduiineja. Näin tapahtui jo Barksin legendaarisessa ja loistavassa kertomuksessa nimeltä Taikatiimalasi (The Magic Hourglass, 1950). Tämäkin tarina sijoittui Saharaan, on ankat tosin nähty muillakin aavikoilla, kuten Gobin autiomaassa.
Vielä täytyy mainita vuoristot. Näistä kolme ovat ylitse muiden: Himalaja, Andit, ja Alpit. Jokainen näistä vuoristoista vaa harteilleen hiukan erilaisen tarinagenren.
Andeilla ankat käyvät usein ikivanhoja inka-aarteita metsästämässä ja löytämässä. Legendaarisin näistä tarinoista on sataprosenttisen varmasti Nelikulmaiset munat, jonka monet ankistit mieltävät lempitarinakseen. Se kykkiikin Inducksin Parhaat tarinat-listan selkeänä ykkösenä. Don Rosa on oikastaan erikoistunut Andeihin ottaen huomioon hänen tuotantonsa pienen määrän, ja kuinka suuren osan Andit lohkaisevat siitä. Ensinnäkin Rosa on piirtänyt Barksin mestariteokselle jatko-osan Andien kutsu. Samoin tuohon mystiseen vuoristoon sijoittuvat myös Don Rosan uran ensimmäinen tarina Auringon poika (The Son of the Sun, 1987), sekä myös ehkä hänen paras tarinansa, Eldoradon viimeinen valtias.
Himalaja valittaneen kertomuksen pääkallonpaikaksi usein, sillä se on maailman korkein ja kai tunnetuinkin vuoristo. Ne tekijät, jotka ajattelevat viisivuotiaita lapsia käsikirjoittaessaan tarinaansa, ottavat tapahtumapaikaksi mieluiten Himalajan, sillä arvelevat, ettei hänen kohderyhmänsä välttämättä tunne muita vuoristoja. Jos jatkamme Barks-linjalla, oivallinen Himalaja-esimerkki löytyy tarinasta Tsingis-kaanin kruunu.
Alpit valitaan kaiketi alppitorviensa ja pienten idyllisten sveitsiläiskylien vuoksi. Matterhornilla ankat ovat käyneet useampaankin otteeseen (katso esim. Matterhornin valkea kulta).
Sademetsistä eli viidakoista puhuttaessa Amazonia ei voit jättää mainitsematta. Myös muitakin viidakkoja on kuitenkin ankkatarinoissa toki nähty. Näistä tärkein on takuuvarmasti Afrikan keskiosassa sijaitseva Musta Afrikka. Orjien ja alkukantaisasukkaiden lomassa ankat seikkalivat 50-luvulla legendaksi nousseessa tarinassa Aku Ankka ja zombi. Amazon on tullut tutuksi kymmenistä kertomuksista, mutta äkkiseltään ei tule tällä kertaa mieleen Barksin Amazon-seikkailua.
Brasiliassa - ei nyt varsinaisesti sademetsässä, mutta kuitenkin, asuu José Carioca. Siksi Akukin on siellä seikkaillut monesti Kolme Caballeroa -kertomuksissa.
Normaali löhölomakohde ankkamaailmassa on tietysti aurinkoranta. On turha alkaa erittelemään aurinkolomatarinoita, sillä niitä on varmasti satoja. Lähin ranta löytyy jo ruuhkaisen ajomatkan päästä Ankkalinnan rannalta, mutta toisaalta ankat voivat myös matkustaa Ankkapulcoon Meksikoon, tai vaikkapa Havaijille. Havaijinristeilylle ankkaperhe on lähtenyt useaan otteeseen huolimatta matkan kalleudesta. Mutta vielä sitäkin kauemmas on vain rusketuksen toivossa lähdetty; Taskarissa 319 (Miljoonakappaus) nähtiin harvinaisuudeksi luokiteltava Esinäytös ja nimenomaan esimerkiksi tuossa ankat matkasivat aina Oseaniaan asti Akun voitettua lotossa.
Ankat ovat käyneet lukemattomissa valtioissa, myös Suomessa. Kuuluisin Suomi-tarina on mitä todennäköisimmin Don Rosan Sammon salaisuus, jossa ankat matkustavat tänne hyiseen maahamme etsimään tarunomaista Sampoa. Ankat käyvät myös Helsingissä, ja autenttiseen tyyliinsä Rosa on tietysti tehnyt kaikista paikoista todellisia - rakennukset taustalla ovat aina olemassa. Barksin tarinoissa vesilinnuista koostuva yhteisö ei milloinkaan päässyt Ruotsia ja Norjaa pitemmälle (Ruotsissa he tarkastivat Roopen lasitehdasta, Norjassa etsivät sopulia).
Kun nyt tekstissä ollaan päästy mukavasti Eurooppaan, käsittelenkin mukavasti sen eri kohteita ankat matkaoppaanani.
Kuten aikaisemminkin jo totesin, Italia on ankkatarinoiden yleisimpiä matkakohteita johtuen siitä, että niin monet piirtäjät piirustelevat kuvasarjojaan saapasmaassa.
(Jatkuu...)
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankat maailmalla
Yksi yleisimmistä aiheista Aku Ankka-tarinoissa lienee matkustus. Löhölomallekin saatetaan matkustaa, mutta yleisin syy reissuun lähtemiseen lienee aarteenmetsästys.
Kohteita on lukemattomasti. Osa niistä on aitoja - osan käsikirjoittajat ovat keksineet itse. Oikeasti olemassa olevat paikat ovat melko yleisiä nykyään. Tarkkasilmäinen, maantietoon perehtynyt lukija saattaa huomata myös maailmankartalta löytyviä alueita, jotka vain näkyvät sarjakuvassa vaikkei niitä erikseen siinä mainittaisikaan. Usein piirtäjillä ja käsikirjoittajilla on tapana tuoda oman maansa kaupunkeja tarinoihin. Tämä on ehkä tärkein syy sille, miksi ankat vierailevat Taskarista toiseen Italiassa - yli puolet ankkapiirtjistä kun on kotoisin nimenomaan tuosta saapasvaltiosta.
Keksittyjä paikkojakin tarinoista löytyy, mutta mikäli ankat matkustavat varsinaisesti jonnekin, kohde on useimmiten olemassa.
Luonnoltaan erikoiset miljööt ovat ankkatarinoissa yleisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi Pohjoisnapa (ja muut jäätiköt), Sahara (ja muut aavikot), Amazon (ja muut viidakot), sekä Himalaja (ja muut vuoristot).
Pohjoisnavalla ankat ovat käyneet jo kymmeniä kertoja. Jo Barksin tarinoissa siellä käytiin monta kertaa. Kenties varteenotettavimmat Pohjoisnavalla käymiset Barksin tuotannossa nähtiin tarinoissa Kylmä kauppa (Cold Bargain, 1957) ja vuonna 1959 kertomuksessa Perunateatteri pohjoisnavalla (Under the Polar Ice). Jääkarhujen seuraan ankat ovat reissanneet myös muun muassa tarinassa Alaskan armoilla. Tässä huikeassa tarinassa Aku matkasi Pohjoisnavalle omatunnon tuskissa Hannua pelastamaan. Carl Barks keksi myös yhden käytetyimmistä ankkamaailman kuvitteellisista valtioista - Brutopian. Yleensä Brutopiakin nähdään Siperiassa sijaitsevana kylmänä jäätikköalueena.
Jäätiköitä käyttävät aiheena todella monet Disney-käsikirjoittajat.
Vaan ovatpahan aavikot aivan yhtä yleisiä ideapesäkkeitä. Aku matkaa usein Timbuktuun esimerkiksi paetessaan velkojia. Lisäksi ankat tukivat usein esimerkiksi pyramideja, jotka nekin löytyvät Egyptistä. Aavikolla nähdään aina kangastuksia ja beduiineja. Näin tapahtui jo Barksin legendaarisessa ja loistavassa kertomuksessa nimeltä Taikatiimalasi (The Magic Hourglass, 1950). Tämäkin tarina sijoittui Saharaan, on ankat tosin nähty muillakin aavikoilla, kuten Gobin autiomaassa.
Vielä täytyy mainita vuoristot. Näistä kolme ovat ylitse muiden: Himalaja, Andit, ja Alpit. Jokainen näistä vuoristoista vaa harteilleen hiukan erilaisen tarinagenren.
Andeilla ankat käyvät usein ikivanhoja inka-aarteita metsästämässä ja löytämässä. Legendaarisin näistä tarinoista on sataprosenttisen varmasti Nelikulmaiset munat, jonka monet ankistit mieltävät lempitarinakseen. Se kykkiikin Inducksin Parhaat tarinat-listan selkeänä ykkösenä. Don Rosa on oikastaan erikoistunut Andeihin ottaen huomioon hänen tuotantonsa pienen määrän, ja kuinka suuren osan Andit lohkaisevat siitä. Ensinnäkin Rosa on piirtänyt Barksin mestariteokselle jatko-osan Andien kutsu. Samoin tuohon mystiseen vuoristoon sijoittuvat myös Don Rosan uran ensimmäinen tarina Auringon poika (The Son of the Sun, 1987), sekä myös ehkä hänen paras tarinansa, Eldoradon viimeinen valtias.
Himalaja valittaneen kertomuksen pääkallonpaikaksi usein, sillä se on maailman korkein ja kai tunnetuinkin vuoristo. Ne tekijät, jotka ajattelevat viisivuotiaita lapsia käsikirjoittaessaan tarinaansa, ottavat tapahtumapaikaksi mieluiten Himalajan, sillä arvelevat, ettei hänen kohderyhmänsä välttämättä tunne muita vuoristoja. Jos jatkamme Barks-linjalla, oivallinen Himalaja-esimerkki löytyy tarinasta Tsingis-kaanin kruunu.
Alpit valitaan kaiketi alppitorviensa ja pienten idyllisten sveitsiläiskylien vuoksi. Matterhornilla ankat ovat käyneet useampaankin otteeseen (katso esim. Matterhornin valkea kulta).
Sademetsistä eli viidakoista puhuttaessa Amazonia ei voit jättää mainitsematta. Myös muitakin viidakkoja on kuitenkin ankkatarinoissa toki nähty. Näistä tärkein on takuuvarmasti Afrikan keskiosassa sijaitseva Musta Afrikka. Orjien ja alkukantaisasukkaiden lomassa ankat seikkalivat 50-luvulla legendaksi nousseessa tarinassa Aku Ankka ja zombi. Amazon on tullut tutuksi kymmenistä kertomuksista, mutta äkkiseltään ei tule tällä kertaa mieleen Barksin Amazon-seikkailua.
Brasiliassa - ei nyt varsinaisesti sademetsässä, mutta kuitenkin, asuu José Carioca. Siksi Akukin on siellä seikkaillut monesti Kolme Caballeroa -kertomuksissa.
Normaali löhölomakohde ankkamaailmassa on tietysti aurinkoranta. On turha alkaa erittelemään aurinkolomatarinoita, sillä niitä on varmasti satoja. Lähin ranta löytyy jo ruuhkaisen ajomatkan päästä Ankkalinnan rannalta, mutta toisaalta ankat voivat myös matkustaa Ankkapulcoon Meksikoon, tai vaikkapa Havaijille. Havaijinristeilylle ankkaperhe on lähtenyt useaan otteeseen huolimatta matkan kalleudesta. Mutta vielä sitäkin kauemmas on vain rusketuksen toivossa lähdetty; Taskarissa 319 (Miljoonakappaus) nähtiin harvinaisuudeksi luokiteltava Esinäytös ja nimenomaan esimerkiksi tuossa ankat matkasivat aina Oseaniaan asti Akun voitettua lotossa.
Ankat ovat käyneet lukemattomissa valtioissa, myös Suomessa. Kuuluisin Suomi-tarina on mitä todennäköisimmin Don Rosan Sammon salaisuus, jossa ankat matkustavat tänne hyiseen maahamme etsimään tarunomaista Sampoa. Ankat käyvät myös Helsingissä, ja autenttiseen tyyliinsä Rosa on tietysti tehnyt kaikista paikoista todellisia - rakennukset taustalla ovat aina olemassa. Barksin tarinoissa vesilinnuista koostuva yhteisö ei milloinkaan päässyt Ruotsia ja Norjaa pitemmälle (Ruotsissa he tarkastivat Roopen lasitehdasta, Norjassa etsivät sopulia).
Kun nyt tekstissä ollaan päästy mukavasti Eurooppaan, käsittelenkin mukavasti sen eri kohteita ankat matkaoppaanani.
Kuten aikaisemminkin jo totesin, Italia on ankkatarinoiden yleisimpiä matkakohteita johtuen siitä, että niin monet piirtäjät piirustelevat kuvasarjojaan saapasmaassa.
(Jatkuu...)
wierii2
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 5
Viesti 206 -
03.09.2009 klo 14:52:24
Syynäreiden päätös:
Akuankka1313 tiputetaan sijalle kuusi. Hän kuitenkin saa samat pisteet, kuin sijalla viisi oleva. Talli saa kuudennen sijan pisteet. Ja rangaistushan oli ensimmäisestä osakilpailusta.
Tulokset:
1.imfromfinland08
2.Pullasorsa
3.kirja
4.Aku vankka
5.Hirmu
6.akuankka1313: (rangaistus
7.Karhula
8.akkaridekkari
Kisaajirn pisteet:
1.imfromfinland: 10p.
2.Pullasorsa: 8p.
3.kirja: 6p.
4.Aku Vankka: 4p.
5.Hirmu: 3p.
6.akuankka1313: 3p. (Rangaistus!)
7.Karhula: 1p.
=.akkaridekkari 1p.
Tallipisteet:
1.SRT: 12p.
2.KPw: 9p.
=.WF: 9p.
4.Dudu: 5p.
Tämänhetkinen tilanne:
Kisaajat:
1.akuankka1313: 11p.
2.Akuhullu97:10p.
=.imfromfinland08: 10p.
=.kirja: 10p.
5.Pullasorsa: 8,5p.
6.Aku Vankka: 7p.
=.Karhula: 7p.
8.Hirmu: 3,5p.
9.akkaridekkari: 3p.
Tallipisteet:
1.SRT: 31p.
2.KPw: 15,5p.
3.WF: 13,5p.
4.DuDu: 10p.
Akuankka1313 tiputetaan sijalle kuusi. Hän kuitenkin saa samat pisteet, kuin sijalla viisi oleva. Talli saa kuudennen sijan pisteet. Ja rangaistushan oli ensimmäisestä osakilpailusta.
Tulokset:
1.imfromfinland08
2.Pullasorsa
3.kirja
4.Aku vankka
5.Hirmu
6.akuankka1313: (rangaistus
7.Karhula
8.akkaridekkari
Kisaajirn pisteet:
1.imfromfinland: 10p.
2.Pullasorsa: 8p.
3.kirja: 6p.
4.Aku Vankka: 4p.
5.Hirmu: 3p.
6.akuankka1313: 3p. (Rangaistus!)
7.Karhula: 1p.
=.akkaridekkari 1p.
Tallipisteet:
1.SRT: 12p.
2.KPw: 9p.
=.WF: 9p.
4.Dudu: 5p.
Tämänhetkinen tilanne:
Kisaajat:
1.akuankka1313: 11p.
2.Akuhullu97:10p.
=.imfromfinland08: 10p.
=.kirja: 10p.
5.Pullasorsa: 8,5p.
6.Aku Vankka: 7p.
=.Karhula: 7p.
8.Hirmu: 3,5p.
9.akkaridekkari: 3p.
Tallipisteet:
1.SRT: 31p.
2.KPw: 15,5p.
3.WF: 13,5p.
4.DuDu: 10p.
Imfromfinland08
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 5
Viesti 207 -
03.09.2009 klo 15:00:01
Voitto! Mutta en oikeastaan ole voitosta kauhean iloinen, oikeastaan tällä hetkellä mietin/murehdin tallimme tilannetta mestaruuskamppailussa.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankat maailmalla - ankkain parhaat matka- ja seikkailukohteet
Ankat ovat seikkailleet ympäri maailmaa lukuisia kertoja. He ovat käyneet milloin missäkin, aina merien syvyyksistä korkeiden vuorien huipulle. Osa Ankkojen suosimista lomakohteista on kuitenkin vakiinnuttanut paikkansa sarjakuvissa. Tällainen paikka on mm. Ankkapulco.
Matkustuskohteet vaihtelevat melko paljon eri tarinoissa. Ja se on varsin hyvä asia, sillä eihän olisi ollenkaan mielenkiintoista, jos Ankat matkustaisivat aina samaan paikkaan. Mielestäni on hyvä, että moni matka/seikkailukohteista ovat keksittyjä, mutta on hyvä että sekaan on ängetty muutama todellinenkinpaikka. Eräs erikoisuus on mm. Tralla La. Tralla la sijaitsee Himalajan vuoristossa 8joka on tietenkin olemassa), mutta itse Tralla La:ta ei kuitenkaan ole olemassa.
Jotkut Ankkojen loma/seikkailukohteista ovat todellisia ja jotkut taas fiktiivisiä. Monet fiktiiviset lomapaikat (tai niiden nimet) ovat nimiväännöksiä. Esim. Ankkapulcoa ei ole olemassa, mutta paikka nimeltä Acapulco on.
Ankkapulco on suosittu lomakohde, ja yleensä aika monissa loma-aiheisissa Ankkasarjakuvissa ainakin mainitaan nimi Ankkapulco. Täällä Ankat ovat joskus käyneet, toain lukijoille ei välttämättä ole jäänyt tarkkaa muistikuvaa tästä paikasta. Ankkapulco on paratiisi. Se sijaitsee meren lähellä, ja usein siellä on loistava sää.
Yksi parhaista seikkailukohteista on Tralla La. Se on eräs laakso, jossa eräs pieni kansakunta elelee. Paikan on luonut Carl Barks, ja paikka on esiintynyt yhteensä vain kahdessa eri tarinassa. Eli 50-luvulla Barksin tekemässä Ankkaseikkailussa ja myöhemmin 90-luvulla Rosan kyhertämässä tarinassa. Tuolla Aku, Roope ja pojat ovat käyneet pariin otteeseen. Paikka on varsin mielenkiintoisen oloinen, se on laakso, joka sijaitsee aika syvässä "kuopassa". Laaksossa on myös lampi, joka on tukkeutunutkin Ankkojen aiheuttaman sotkun vaikutuksesta. Ankat ovat viihetyneet Tralla La:ssa varsin hyvin, ja eräässä Don Rosan tarinassa he jopa suunnittelivat muuttamista laaksoon. Toisinaan laaksoa on kutsuttu eräällä toisella nimellä, sitä on sanottu Xanaduuksi.
Salaharin autiomaa on yksi huonoimmista lomakohteista kautta aikain, mutta se on hyvä seikkailukohde. Autiomaan ylittäminen voi olla todella vaikeaa, sillä paahtava aurinko ja autius vaikeuttavat matkantekoa. Salaharin autiomaassa ovat vaeltaneet mm. Roope ja Aku eräässä taskaritarinassa. He kuitenkin selvisivät autiomaan läpi, työn ja tuskan kera.
Ankat ovat käyneet lukuisia kertoja erittäin kylmillä seuduilla, kuten Siperiassa, Alaskassa, tai molemmilla navoilla. Nämä eivät tietenkään ole hyviä lomakohteita, mutta seikkailun näistä paikoista itselleen varmasti pystyy saamaan. Nuorena Roope kaivoi Alaskassa kultaa, ja tuolla hän koki monia monia eri seikkailuja. Hän pitää kyseisestä paikasta todella paljon, ja arvostaa sitä erittäin paljon ankarien olosuhteiden vuoksi.
Klondike, joka sijaitsee Alaskassa(?) on paikka, jossa Roope kaivoi kultaa, kun hän oli nuori Ankka. Klondikeen/Klondykeen Roope lähti jo nuorena. Klondikessa vallitsivat usein ankarat olosuhteet, oli kovia pakkasia, ja lumimyrskyjä. Paleltumisvaara oli suuri (ja on nytkin). Talvisin Klondike oli karua seutua. Yleensä Roope muistelee mielellään noita aikoja, suurien kultamäärien takia, mutta myös Kultu Kimallus on hänen mielessään, ainakin joskus. Juuri Klondikessa Roope tapasi Kultun, ja vähän salaa ihastui häneen. Noina akoina Roope löysi klondikessa valtavan kultahipun, jonka hän toi näytille erääseen saluunaan. Kultukin huomasi saluunassa tämä kultakimpaleen, ja hän sai varastettua sen itselleen. Roope kuitenkin onnistui saamaan kimpaleen takaisin itselleen. Tämä ei ollut ainut Roopelle tapahtunut asia Klondikessa, vaan hän koki siellä paljon eri jännittäviä seikkailuja, joissa oli aina pettymyksiä, iloa, surua, raivoa jne. Nykyään Klondike ei taida olla enää sen veroinen, mitä se oli Roopen nuoruusvuosina. Noina aikoina Roopesta alkoi kehittyä hyvän liikevainun omaava saita liikemies. Eli Roopelle klondike on se kaikkein tärkein paikka, josta hän ei voisi luopua.
Myyttien saari on nimensä mukaisesti myytti, eli sitä ei oikeasti ole olemassa. Ankkamaailmassa se tosin on, mutta saarelle on vaikea löytää, oikeastaan lähes mahdotonta. Eräässä Feriolin piirtämässä tarinasarjassa Ankat ja Hiiret kävivät myyttien saarella ja kokivat siellä suuren seikkilun. Tuolloin saari uhkasi sortua, mutta se kuitenkin onnistuttiin pelastamaan. Myyttien saari ei siis ole Ankoille mikään lomapaikka, vaan pelkkä "seikkailusaari".
Timbuktusta voi mainita sen, että nimi aika monesti lukee useissa eri tarinoissa. Yleensä tämä on esim. Akulle vain piilopaikka, jos hän on suututtanut Ankkalinnalaiset jollai töppäyksellään. Kukaan ei Timbuktuun halua vapaaehtoisesti mennä, sillä se sijaitsee "ei missään".
Roopella on oma sukulinnansa Skotlannin synkeillä nummilla, nimittäin Ankkapurha. Täällä Roope ja kumppanit käyvät, joko aarteita etsimässä, tai ihan muuten vain muistelemassa linnaa. Linnassa on paljon kummituksia, ja sen takia linna saattaa olla pelottava. Linnassa on myös aarteita. Mm. Carl barks ja Don Rosa ovat tehneet linnasta joitakin tarinoita, mutta linna on kuitenkin myös muiden piirtäjien suosima.
Hanhivaara on Ankklinnan naapurikaupunki, ja aina silloin tällöin Mm. Aku käy siellä katsomassa esim. Jalkapallo-ottelua yms. Eräässä tarinassa suurin osa Ankkalinnan kelmeistä kävi rötöstelemässä Hanhivaarassa. Yleisesti ottaen hanhivaara on pienempi ja ehkä vähän mitättömämpi paikka Ankkalinnaan verrattuna.
Mummo Ankan maatilalla Ankat usein rauhoittuvat ja nauttivat rauhallisesta maalaiselämästä. Paikka ei ehkä ole yleinen lomakohde, mutta kyllä Ankat sinne usein lomaileman lähtevät. Varsinkin kesäisin paikka on aika mukava, pihakin on iso ja tilava, ja aika hienon näköinen. Tontilla on Asuinrakennus, jossa Mummo ja hansu asustavat, ja myös navetta, jossa on mm. porsaita. Myös, joitain muita pieneiä rakennuksia tilalta löytyy.
Usein Ankat käyvät talivisin vuoristossa, sillä siellä on ihanteelliset talviolosuhteet, lunta on paljon. Lähimmät Ankkojen suosimat vuoret ovat lähellä Ankkalinnaa, mutta Ankat on nähty muillakin vuoristoilla mm. Alpeilla ja himalajalla. Vuoristo-tarinoita on tehty yllättävän paljon, mutta ne eivät ainakaan minuun oikein iske. Ankkalinnan liepillä olevilta vuorilta ei löydy aarteita, vaan aarteita etsiessään Ankat lähtevät aarteenmetsästysreissulle johonkin isompaan vuoristoon.
Akkarissa julkaistiin viimevuonna(?) tarinasarja, jossa Ankat seikkailivat Euroopassa. Tällä reissullaan he kävivät myös Suomessa. Tämä taitaa olla lähes ainut kerta, kun Ankkatarinoissa ollaan seikkailta Suomen maaperällä. Muistaakseni Suomessa he löysivät jonkun aarteen. Suomessa Ankat ovat käneet myöskin Don Rosan tarinassa Sammon Salaisuus. Rosa teki tämän tarinan kunnianosoituksena suomalais-faneilleen. Tarina pohjautuu suomalaiseen kalevalaan.
Sumujen Laakso on varsin mielenkiintoinen paikka. Paikan on keksinyt Carl Barks, ja paikka esiintyi enesimmäisen (ja samalla viimeisen kerran) kerran tarinassa "Kulmikkaat munat". Reitti tuohon laaksoon on varsin vaikea kulkuinen, eikä siellä kovin moni ole käynyt. Kyseisessä laaksossa on kulmikkaita munia, mutta myös monet muut asiat ovat kulmikkaita. Tämä laakso esiintyi vain yhdessä tarinassa (Kulmikkaat munat), ja tarinassa olivat pääosassa Aku ja Ankanpojat, jotka vangittiin (?), heidän täytyi osata puhaltaa, kulmikas purkkapallo, jotta he pääsisivät vapaasti, ja tämän he myös tavallaan onnistuivat tekemään ja he pääsivät lähtemään laaksosta vapaina.
Vesuvius on paikka, joka on oikeastikin olemassa, mutta se on otettu mukaan Ankka-tarinoihin. Carl Barks oli se henkilö, joka toi Vesuviuksen mukaan Ankka-tarinoihin ja nykyään tämä tuliperäinen vuori on mukana todella monissa Milla-tarinoissa. Vesuvius on tulivuori, joka sijaitsee Italiassa. Milla Magia sustaa vesuviuksen rinteellä, melko lähellä vuoren huippua. Tarinoissa vuori kuvataan karuna seutuna, jossa ei kasva puita, eikä liioin muitakaan kasveja. Monesti Milla yrittää sulattaa Roopen ensilantin vesuviuksen laavaisessa kraatterissa, mutta aina Roope on onnistunut estämään nämä aikeet. Yleensä Millan kodin lähellä, Vesuviuksen Rinteellä, on kuitenkin muutamia pusikoita, joissa piileskelee Roopen vakoojia.
Eräs tärkemmistä seikkailukohteista Ankoille on meri. Meri esiintyy useissa eri Ankka-tarinoissa, ja mielestäni se on varsin mielenkiintoinen elementti Ankka-tarinoissa. Tarinat, joissa liikutaan merillä, ovat usein tasoltaan vähintään kelvollisia. Yleensä hyviä. Ankat pystyvät hyvin matkaamaan merillä, sillä lähes kaikissa tarinoissa Ankkalinna sijaitsee meren äärellä. usein mm. Roope matkustaa meriteitse, sillä se tulee vähän halvemmaksi, kuin vaikkapa pitkä lentomatka. Yleensä "meri-tarinoissa" mukana Roopen lisäksi ovat myös Aku ja pojat. Tyypillistä näille tarinoille on, että Ankat lähtevät meriteitse johonkin tiettyyn kohteeseen, ja Roope haluaa purjehtia kohteeseen jollain ikivanhalla purtilolla, ja varsinkaan Aku ei tästä tykkää. Merellä Ankat usein kohtaavat ongelmia, kuten merirosvoja, tai myrskyn.
Merestä puheenollen, Ankat ovat joko menneet tai joutuneet useissa tarinoissa autiolle saarelle. Näitä tarinoita on tehty jonkun verran. Usein tarinoiden saaret kuvataan varsin eksoottisina, ja autioina. Eräässä Massimo De Vitan piirtämässä tarinassa Kroisos Pennonen ja Karhukopla tuovat Roopen autiolle saarelle, ja jättävät hänet sinne viikoksi, jotta Pennonen saisi mennä erääseen huutokappaan, ja huutaa itselleen erään asian. Tässäkin tarinassa paha kuitenkin sai palkkansa, ja itseasiassa niin kävi myös hyviksille. Eräässä Molinarin piirtämässä tarinassa Roope (ja koko Miljardööriklubi) on nähty myöskin kilpailemassa, että kuka selviää pisimmän aikaa autiolla saarella. Saari-tarinat ovat mielestäni ihan hyviä, ja Roope sopii saaritarinoihin hyvin päähenkilöksi.
Ankat ovat myös olleet useita kertoja viidakoissa, pääasiassa seikkailumielessä. Roope on usein mukana, jos mennään johonkin viidakkoon, sillä näissä tarinoissa Roope usein etsii aarteita. Kuuluisin viidakko, jossa Ankat ovat käyneet, lienee Amazonin sademetsät. Aku on selvästi kaupunkilaistunut, eikä hän viitsisi ollenkaan lähteä mihinkään pusikkoihin tallaamaan. Kokenut Roope sen sijaan ei pelkää juuri mitään viidakonkaan olentoja.
Eräässä Don Rosan tarinassa Ankkalinnan maan alla on vanha ja alkuperäinen Ankkalinna, joka on ränsistynyt ja kulunut aikojen saatossa. Alkuperäinen kaupunki kuvataan hyvin vanhana ja likaisena, ja ennen kaikkea autiona. Siellä sijaitsee myös joku vanha rautatieverkosto, jonka käyttö on lopetettu ajat sitten. Vanhaa kaupunkia ei monessakaan tarinassa olla nähty, sillä ainakaan omasta mielestäni se ei ole kovin mnielenkiintoinen paikka. Kuitenkin ainakin Aku, pojat ja Roope ovat tuolla käyneet.
Muitakin tarinoita, missä Ankat ovat maan alla taikka luolassa, on tehty varsin paljon. Mm. Tarinassa Kuningas Salomon Aarre Karhukopla valepukuisina uskottelee Ankoille rakentaneensa oikein aikakoneen, ja Ankat päättävät kokeilla konetta. Eräs Karhukoplan jäsenistä laskee ikkunattoman aikakoneen alas maan alle, jossa Ankoilla on pienimuotoinen seikkailu edessä. Ankat ovt kokeneet paljon muitakin mielenkiintoisia seikkailuita maan alla. Myös monet luolat ovat olleet mukana monissa eri tarinoissa. On tyypillistä, että Roope kumppanineen löytää jonkun luolan perältä ison aarteen.
Ankat ovat käyneet monissa eri maanosissa, mutta Afrikasta en ainakaan ole vielä puhunut mitään. Afrikassa Ankat usein kokevat monia mieleinkiintoisia seikkailuita. Ensimmäisen kerran Ankat taisivat käydä Afrikassa Carl Barksin tarinassa Maailman Rikkain Ankka. Tuolloin Ankat matkasivat Etelä-Afrikkaan, jossa kulta-Into Pii asustelee. Piilla on etelä-Afrikassa samannäköinen rahasäiliö, kuin Roopella Amerikassa. Kyseisellä Afrikan reissullaan Roope, Aku ja pojat saivat kokea Afrikan olosuhteet. Kulta-Inton rahasäiliöstä ei juurikaan olla tehty tarinoita, mutta muutamissa tarinoissa säiliö kyllä vilahtaa parissa sarjakuvaruudussa.
Ankat ovat käyneet myös molemmilla navoilla, eli pohjois- ja etelänavoilla. Mielestäni navat eivät oikein sovi Ankka-tarinoihin, sillä niillä ei ole muuta kuin lunta ja jäätä.
Yksi tärkemmistä matkailukohteista on vielä kertomatta, nimittäin menneisyys. Ankat ovat aikamatkailleet ties missä aina kivikaudelta tulevaisuuteen. Usein he menevät menneisyyteen jollain pellen väsäämällä koneella. Aikamatkailu-tarinoissa aikakone usein menee rikki, ja Ankat saattavat joutua ties mihin kolkkaan maailmaa, ja mille aikakaudelle tahansa. Menneisyyteen Ankat yleensä menevät etsimään aarteita tai sitten he päätyvät menneeseen vanhingossa. itse pidän suh paljon näistä aikamatkailu-tarinoista.
Yhteenveto: Ankoilla on ja on ollut vuosien saatossa todella monia eri loma/seikkailukohteita. jotkut niistä ovat olleet todella mukavia ja viihtyisiä, kun taas toiset hirveitä. Ankat ovat käyneet ympäri maailmaa sijaitsevilla paikoilla, esim. navoilla.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankat maailmalla - ankkain parhaat matka- ja seikkailukohteet
Ankat ovat seikkailleet ympäri maailmaa lukuisia kertoja. He ovat käyneet milloin missäkin, aina merien syvyyksistä korkeiden vuorien huipulle. Osa Ankkojen suosimista lomakohteista on kuitenkin vakiinnuttanut paikkansa sarjakuvissa. Tällainen paikka on mm. Ankkapulco.
Matkustuskohteet vaihtelevat melko paljon eri tarinoissa. Ja se on varsin hyvä asia, sillä eihän olisi ollenkaan mielenkiintoista, jos Ankat matkustaisivat aina samaan paikkaan. Mielestäni on hyvä, että moni matka/seikkailukohteista ovat keksittyjä, mutta on hyvä että sekaan on ängetty muutama todellinenkinpaikka. Eräs erikoisuus on mm. Tralla La. Tralla la sijaitsee Himalajan vuoristossa 8joka on tietenkin olemassa), mutta itse Tralla La:ta ei kuitenkaan ole olemassa.
Jotkut Ankkojen loma/seikkailukohteista ovat todellisia ja jotkut taas fiktiivisiä. Monet fiktiiviset lomapaikat (tai niiden nimet) ovat nimiväännöksiä. Esim. Ankkapulcoa ei ole olemassa, mutta paikka nimeltä Acapulco on.
Ankkapulco on suosittu lomakohde, ja yleensä aika monissa loma-aiheisissa Ankkasarjakuvissa ainakin mainitaan nimi Ankkapulco. Täällä Ankat ovat joskus käyneet, toain lukijoille ei välttämättä ole jäänyt tarkkaa muistikuvaa tästä paikasta. Ankkapulco on paratiisi. Se sijaitsee meren lähellä, ja usein siellä on loistava sää.
Yksi parhaista seikkailukohteista on Tralla La. Se on eräs laakso, jossa eräs pieni kansakunta elelee. Paikan on luonut Carl Barks, ja paikka on esiintynyt yhteensä vain kahdessa eri tarinassa. Eli 50-luvulla Barksin tekemässä Ankkaseikkailussa ja myöhemmin 90-luvulla Rosan kyhertämässä tarinassa. Tuolla Aku, Roope ja pojat ovat käyneet pariin otteeseen. Paikka on varsin mielenkiintoisen oloinen, se on laakso, joka sijaitsee aika syvässä "kuopassa". Laaksossa on myös lampi, joka on tukkeutunutkin Ankkojen aiheuttaman sotkun vaikutuksesta. Ankat ovat viihetyneet Tralla La:ssa varsin hyvin, ja eräässä Don Rosan tarinassa he jopa suunnittelivat muuttamista laaksoon. Toisinaan laaksoa on kutsuttu eräällä toisella nimellä, sitä on sanottu Xanaduuksi.
Salaharin autiomaa on yksi huonoimmista lomakohteista kautta aikain, mutta se on hyvä seikkailukohde. Autiomaan ylittäminen voi olla todella vaikeaa, sillä paahtava aurinko ja autius vaikeuttavat matkantekoa. Salaharin autiomaassa ovat vaeltaneet mm. Roope ja Aku eräässä taskaritarinassa. He kuitenkin selvisivät autiomaan läpi, työn ja tuskan kera.
Ankat ovat käyneet lukuisia kertoja erittäin kylmillä seuduilla, kuten Siperiassa, Alaskassa, tai molemmilla navoilla. Nämä eivät tietenkään ole hyviä lomakohteita, mutta seikkailun näistä paikoista itselleen varmasti pystyy saamaan. Nuorena Roope kaivoi Alaskassa kultaa, ja tuolla hän koki monia monia eri seikkailuja. Hän pitää kyseisestä paikasta todella paljon, ja arvostaa sitä erittäin paljon ankarien olosuhteiden vuoksi.
Klondike, joka sijaitsee Alaskassa(?) on paikka, jossa Roope kaivoi kultaa, kun hän oli nuori Ankka. Klondikeen/Klondykeen Roope lähti jo nuorena. Klondikessa vallitsivat usein ankarat olosuhteet, oli kovia pakkasia, ja lumimyrskyjä. Paleltumisvaara oli suuri (ja on nytkin). Talvisin Klondike oli karua seutua. Yleensä Roope muistelee mielellään noita aikoja, suurien kultamäärien takia, mutta myös Kultu Kimallus on hänen mielessään, ainakin joskus. Juuri Klondikessa Roope tapasi Kultun, ja vähän salaa ihastui häneen. Noina akoina Roope löysi klondikessa valtavan kultahipun, jonka hän toi näytille erääseen saluunaan. Kultukin huomasi saluunassa tämä kultakimpaleen, ja hän sai varastettua sen itselleen. Roope kuitenkin onnistui saamaan kimpaleen takaisin itselleen. Tämä ei ollut ainut Roopelle tapahtunut asia Klondikessa, vaan hän koki siellä paljon eri jännittäviä seikkailuja, joissa oli aina pettymyksiä, iloa, surua, raivoa jne. Nykyään Klondike ei taida olla enää sen veroinen, mitä se oli Roopen nuoruusvuosina. Noina aikoina Roopesta alkoi kehittyä hyvän liikevainun omaava saita liikemies. Eli Roopelle klondike on se kaikkein tärkein paikka, josta hän ei voisi luopua.
Myyttien saari on nimensä mukaisesti myytti, eli sitä ei oikeasti ole olemassa. Ankkamaailmassa se tosin on, mutta saarelle on vaikea löytää, oikeastaan lähes mahdotonta. Eräässä Feriolin piirtämässä tarinasarjassa Ankat ja Hiiret kävivät myyttien saarella ja kokivat siellä suuren seikkilun. Tuolloin saari uhkasi sortua, mutta se kuitenkin onnistuttiin pelastamaan. Myyttien saari ei siis ole Ankoille mikään lomapaikka, vaan pelkkä "seikkailusaari".
Timbuktusta voi mainita sen, että nimi aika monesti lukee useissa eri tarinoissa. Yleensä tämä on esim. Akulle vain piilopaikka, jos hän on suututtanut Ankkalinnalaiset jollai töppäyksellään. Kukaan ei Timbuktuun halua vapaaehtoisesti mennä, sillä se sijaitsee "ei missään".
Roopella on oma sukulinnansa Skotlannin synkeillä nummilla, nimittäin Ankkapurha. Täällä Roope ja kumppanit käyvät, joko aarteita etsimässä, tai ihan muuten vain muistelemassa linnaa. Linnassa on paljon kummituksia, ja sen takia linna saattaa olla pelottava. Linnassa on myös aarteita. Mm. Carl barks ja Don Rosa ovat tehneet linnasta joitakin tarinoita, mutta linna on kuitenkin myös muiden piirtäjien suosima.
Hanhivaara on Ankklinnan naapurikaupunki, ja aina silloin tällöin Mm. Aku käy siellä katsomassa esim. Jalkapallo-ottelua yms. Eräässä tarinassa suurin osa Ankkalinnan kelmeistä kävi rötöstelemässä Hanhivaarassa. Yleisesti ottaen hanhivaara on pienempi ja ehkä vähän mitättömämpi paikka Ankkalinnaan verrattuna.
Mummo Ankan maatilalla Ankat usein rauhoittuvat ja nauttivat rauhallisesta maalaiselämästä. Paikka ei ehkä ole yleinen lomakohde, mutta kyllä Ankat sinne usein lomaileman lähtevät. Varsinkin kesäisin paikka on aika mukava, pihakin on iso ja tilava, ja aika hienon näköinen. Tontilla on Asuinrakennus, jossa Mummo ja hansu asustavat, ja myös navetta, jossa on mm. porsaita. Myös, joitain muita pieneiä rakennuksia tilalta löytyy.
Usein Ankat käyvät talivisin vuoristossa, sillä siellä on ihanteelliset talviolosuhteet, lunta on paljon. Lähimmät Ankkojen suosimat vuoret ovat lähellä Ankkalinnaa, mutta Ankat on nähty muillakin vuoristoilla mm. Alpeilla ja himalajalla. Vuoristo-tarinoita on tehty yllättävän paljon, mutta ne eivät ainakaan minuun oikein iske. Ankkalinnan liepillä olevilta vuorilta ei löydy aarteita, vaan aarteita etsiessään Ankat lähtevät aarteenmetsästysreissulle johonkin isompaan vuoristoon.
Akkarissa julkaistiin viimevuonna(?) tarinasarja, jossa Ankat seikkailivat Euroopassa. Tällä reissullaan he kävivät myös Suomessa. Tämä taitaa olla lähes ainut kerta, kun Ankkatarinoissa ollaan seikkailta Suomen maaperällä. Muistaakseni Suomessa he löysivät jonkun aarteen. Suomessa Ankat ovat käneet myöskin Don Rosan tarinassa Sammon Salaisuus. Rosa teki tämän tarinan kunnianosoituksena suomalais-faneilleen. Tarina pohjautuu suomalaiseen kalevalaan.
Sumujen Laakso on varsin mielenkiintoinen paikka. Paikan on keksinyt Carl Barks, ja paikka esiintyi enesimmäisen (ja samalla viimeisen kerran) kerran tarinassa "Kulmikkaat munat". Reitti tuohon laaksoon on varsin vaikea kulkuinen, eikä siellä kovin moni ole käynyt. Kyseisessä laaksossa on kulmikkaita munia, mutta myös monet muut asiat ovat kulmikkaita. Tämä laakso esiintyi vain yhdessä tarinassa (Kulmikkaat munat), ja tarinassa olivat pääosassa Aku ja Ankanpojat, jotka vangittiin (?), heidän täytyi osata puhaltaa, kulmikas purkkapallo, jotta he pääsisivät vapaasti, ja tämän he myös tavallaan onnistuivat tekemään ja he pääsivät lähtemään laaksosta vapaina.
Vesuvius on paikka, joka on oikeastikin olemassa, mutta se on otettu mukaan Ankka-tarinoihin. Carl Barks oli se henkilö, joka toi Vesuviuksen mukaan Ankka-tarinoihin ja nykyään tämä tuliperäinen vuori on mukana todella monissa Milla-tarinoissa. Vesuvius on tulivuori, joka sijaitsee Italiassa. Milla Magia sustaa vesuviuksen rinteellä, melko lähellä vuoren huippua. Tarinoissa vuori kuvataan karuna seutuna, jossa ei kasva puita, eikä liioin muitakaan kasveja. Monesti Milla yrittää sulattaa Roopen ensilantin vesuviuksen laavaisessa kraatterissa, mutta aina Roope on onnistunut estämään nämä aikeet. Yleensä Millan kodin lähellä, Vesuviuksen Rinteellä, on kuitenkin muutamia pusikoita, joissa piileskelee Roopen vakoojia.
Eräs tärkemmistä seikkailukohteista Ankoille on meri. Meri esiintyy useissa eri Ankka-tarinoissa, ja mielestäni se on varsin mielenkiintoinen elementti Ankka-tarinoissa. Tarinat, joissa liikutaan merillä, ovat usein tasoltaan vähintään kelvollisia. Yleensä hyviä. Ankat pystyvät hyvin matkaamaan merillä, sillä lähes kaikissa tarinoissa Ankkalinna sijaitsee meren äärellä. usein mm. Roope matkustaa meriteitse, sillä se tulee vähän halvemmaksi, kuin vaikkapa pitkä lentomatka. Yleensä "meri-tarinoissa" mukana Roopen lisäksi ovat myös Aku ja pojat. Tyypillistä näille tarinoille on, että Ankat lähtevät meriteitse johonkin tiettyyn kohteeseen, ja Roope haluaa purjehtia kohteeseen jollain ikivanhalla purtilolla, ja varsinkaan Aku ei tästä tykkää. Merellä Ankat usein kohtaavat ongelmia, kuten merirosvoja, tai myrskyn.
Merestä puheenollen, Ankat ovat joko menneet tai joutuneet useissa tarinoissa autiolle saarelle. Näitä tarinoita on tehty jonkun verran. Usein tarinoiden saaret kuvataan varsin eksoottisina, ja autioina. Eräässä Massimo De Vitan piirtämässä tarinassa Kroisos Pennonen ja Karhukopla tuovat Roopen autiolle saarelle, ja jättävät hänet sinne viikoksi, jotta Pennonen saisi mennä erääseen huutokappaan, ja huutaa itselleen erään asian. Tässäkin tarinassa paha kuitenkin sai palkkansa, ja itseasiassa niin kävi myös hyviksille. Eräässä Molinarin piirtämässä tarinassa Roope (ja koko Miljardööriklubi) on nähty myöskin kilpailemassa, että kuka selviää pisimmän aikaa autiolla saarella. Saari-tarinat ovat mielestäni ihan hyviä, ja Roope sopii saaritarinoihin hyvin päähenkilöksi.
Ankat ovat myös olleet useita kertoja viidakoissa, pääasiassa seikkailumielessä. Roope on usein mukana, jos mennään johonkin viidakkoon, sillä näissä tarinoissa Roope usein etsii aarteita. Kuuluisin viidakko, jossa Ankat ovat käyneet, lienee Amazonin sademetsät. Aku on selvästi kaupunkilaistunut, eikä hän viitsisi ollenkaan lähteä mihinkään pusikkoihin tallaamaan. Kokenut Roope sen sijaan ei pelkää juuri mitään viidakonkaan olentoja.
Eräässä Don Rosan tarinassa Ankkalinnan maan alla on vanha ja alkuperäinen Ankkalinna, joka on ränsistynyt ja kulunut aikojen saatossa. Alkuperäinen kaupunki kuvataan hyvin vanhana ja likaisena, ja ennen kaikkea autiona. Siellä sijaitsee myös joku vanha rautatieverkosto, jonka käyttö on lopetettu ajat sitten. Vanhaa kaupunkia ei monessakaan tarinassa olla nähty, sillä ainakaan omasta mielestäni se ei ole kovin mnielenkiintoinen paikka. Kuitenkin ainakin Aku, pojat ja Roope ovat tuolla käyneet.
Muitakin tarinoita, missä Ankat ovat maan alla taikka luolassa, on tehty varsin paljon. Mm. Tarinassa Kuningas Salomon Aarre Karhukopla valepukuisina uskottelee Ankoille rakentaneensa oikein aikakoneen, ja Ankat päättävät kokeilla konetta. Eräs Karhukoplan jäsenistä laskee ikkunattoman aikakoneen alas maan alle, jossa Ankoilla on pienimuotoinen seikkailu edessä. Ankat ovt kokeneet paljon muitakin mielenkiintoisia seikkailuita maan alla. Myös monet luolat ovat olleet mukana monissa eri tarinoissa. On tyypillistä, että Roope kumppanineen löytää jonkun luolan perältä ison aarteen.
Ankat ovat käyneet monissa eri maanosissa, mutta Afrikasta en ainakaan ole vielä puhunut mitään. Afrikassa Ankat usein kokevat monia mieleinkiintoisia seikkailuita. Ensimmäisen kerran Ankat taisivat käydä Afrikassa Carl Barksin tarinassa Maailman Rikkain Ankka. Tuolloin Ankat matkasivat Etelä-Afrikkaan, jossa kulta-Into Pii asustelee. Piilla on etelä-Afrikassa samannäköinen rahasäiliö, kuin Roopella Amerikassa. Kyseisellä Afrikan reissullaan Roope, Aku ja pojat saivat kokea Afrikan olosuhteet. Kulta-Inton rahasäiliöstä ei juurikaan olla tehty tarinoita, mutta muutamissa tarinoissa säiliö kyllä vilahtaa parissa sarjakuvaruudussa.
Ankat ovat käyneet myös molemmilla navoilla, eli pohjois- ja etelänavoilla. Mielestäni navat eivät oikein sovi Ankka-tarinoihin, sillä niillä ei ole muuta kuin lunta ja jäätä.
Yksi tärkemmistä matkailukohteista on vielä kertomatta, nimittäin menneisyys. Ankat ovat aikamatkailleet ties missä aina kivikaudelta tulevaisuuteen. Usein he menevät menneisyyteen jollain pellen väsäämällä koneella. Aikamatkailu-tarinoissa aikakone usein menee rikki, ja Ankat saattavat joutua ties mihin kolkkaan maailmaa, ja mille aikakaudelle tahansa. Menneisyyteen Ankat yleensä menevät etsimään aarteita tai sitten he päätyvät menneeseen vanhingossa. itse pidän suh paljon näistä aikamatkailu-tarinoista.
Yhteenveto: Ankoilla on ja on ollut vuosien saatossa todella monia eri loma/seikkailukohteita. jotkut niistä ovat olleet todella mukavia ja viihtyisiä, kun taas toiset hirveitä. Ankat ovat käyneet ympäri maailmaa sijaitsevilla paikoilla, esim. navoilla.
Mac Ducky
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 5
Viesti 208 -
03.09.2009 klo 15:26:17
Huono juttuhan tuo rangaistus on, mutta positiivinen asia siinä on sentään se, että silti johdamme tallimestaruuskamppailussa.
Aa1313 ja Iff vetäkääs vielä tässä kolmannessakin kilpailussa hyvät pisteet kotiin. :P
Aa1313 ja Iff vetäkääs vielä tässä kolmannessakin kilpailussa hyvät pisteet kotiin. :P
kirja
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 5
Viesti 209 -
03.09.2009 klo 15:42:09
Tilannetta:
1. kirja: 30712
2. Imfromfinland08: 13622
3. akuankka1313: 8811
4. akkaridekkari: 5214
5. Aku Vankka: 1976
6. Bomber: 1141 (viimeinen turha lause ei mukana laskennassa)
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkojen matkakohteet
Ankat matkailevat tarinoissa todella paljon ja matkailun kohdealueet vaihtelevat paljon. Seikkailutarinoita nähdään reilusti, mutta melkein kaikissa tarinoissa käydään Ankkalinnan ulkopuolella. Sitä edesauttaa se, että useat hahmot (kuten Milla Magia) asuvat Ankkalinnan ulkopuolella ja se, että Roope menee usein etsimään aarteita. Tarinat, joissa ollaan vain pelkässä Ankkalinnassa, ovat jo puhkikulutettuja; niihin ei enää keksitä uusia juonia.
Matkustustarinoiden kohteet vaihtelevat paljon. Vaihtelu selittyy sillä, että tarinoiden juonetkin vaihtelevat todella paljon. Joskus Aku pakenee väkijoukkoa tai hakee asiakkaita, joskus Roope etsii aarretta ja joskus Taikaviitta menee rikollisten perään. Joskus myöskin näytetään vain muita alueita kuin Ankkalinnaa ilman mitään (järkevää) syytä.
Ankkojen (ja muiden hahmojen) matkakohteet eivät ole todellisia paikkoja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Usein käydään muissa valtioissa, jolloin valtioiden nimet ovat aitoja, mutta muut asiat ovat täysin keksittyjä. Vieläkin useammin käydään kuitenkin muissa kaupungeissa (joiden nimet ovat keksittyjä) tai joillain alueilla tai paikoilla, joiden nimet ovat keksittyjä tai ankannettuja aidoista nimistä, kuten Ankkapulco (Acapulco).
Edellämainittu Ankkapulco on suosittu lomakohde, johon tosin ankat eivät kovin usein mene, koska se on melko kaukana ja kallis ja sieltä on todella hankala löytää tilaa, koska se on suosittu. Ankkapulco on ylellinen lomakohde, joka sijaitsee meren rannassa ja siten sisältää muun muassa hiekkarannan. Aluetta ei ole kuvailtu kovin tarkasti, koska ankat eivät ole siellä usein käyneet, vaan paikka on ollut ikään kuin haavekuva. Vaikka se sijaitsee meren ääressä (sen pitäisi olla sateinen), Ankkapulcossa on hieno sää ja siellä paistaa aina aurinko. Ankkapulco ei ole ainoa ranta. Esimerkiksi Ankkalinnassa on oma ranta, joka on todella suosittu. Ankkalinna sijaitsee meren äärellä, joten rannalla pitäisi kyllä olla tilaa. Ankkalinnan oma ranta on kuvattu pitkänä hiekkasuikaleena, joka on siltikin täynnä väkeä ja sinne ei mahdu, ja rannan ääressä on laaja merikaistale, joten sinne kaikkien pitäisi mahtua.
Ankkapulcon tapaisia paratiiseja on useita, mutta niitä ei ole mainittu nimeltä tai ne ovat esiintyneet vain muutamissa tarinoissa. Kuitenkin esimerkiksi Ankkalinnan omaa rantaa pidetään yhtenä niistä ja ankat siellä käyvätkin usein.
Useissa tarinoissa ollaan etelänavalla, pohjoisnavalla, Siperiassa tai muissa samanlaisissa kylmissä paikoissa. Useimmiten syy on se, että Aku on paennut vihaista väkijoukkoa, mutta se ei ole ainoa tarinoissa esiintynyt syy. Joskus Roope on mennyt kylmille alueille aarteita etsimään ja joskus he ovat saaneet rikollisia peräänsä. Koska niitä alueita ei ole käytetty paljoa tarinoissa, ne ovatkin alkaneet yleistyä uusien ideoiden puutteen takia. Nykyään ankat käyvät melko usein kylmillä alueilla ja (melkein) aina löytävät jonkinlaisen aarteen.
Yksisivuisissa vitsisarjoissa ollaan usein aavikolla, kuten myös tarinoissa, joissa Aku menee suorittamaan Roopelle jotain palvelusta. Aavikot kuvataan usein hiekkaa täynnä olevina kenttinä, joilla on paljon kaktuksia ja aina muutama myymälä, joista saa vettä. Usein aavikoilla on myös lähteitä tai lampia ja aina nähdään kangastuksia. Aavikot kuvataan melko stereotypisina alueina, jonka takia ne sopivat todella hyvin yksisivuisiin vitsisarjoihin - missä niitä juuri käytetäänkin melko paljon. Aavikoilla aurinko paahtaa aina yliluonnollisen paljon ja aina on kuivaa.
Timbuktukin sisältyy paikkoihin, joihin usein Aku menee pakoon väkijoukon ärtymystä kun hän on aiheuttanut kaaoksen. Timbuktussa olemista ei kovin paljoa näytetä, mutta useissa tarinoissa, mitkä loppuvat siihen kun Akua jahdataan, näkyy kyltti, joka kertoo kuinka pitkä matka paikasta on Timbuktuun (tai pippurimaahan, se on myöskin samanlainen paikka kuin Timbuktu). Timbuktua ei siis kuvata muuta kuin kaukaisena paikkana, jonne pääsee pakoon kaikkea mahdollista yleistä meteliä.
Skotlannissa oleva Ankkapurhan linna on ollut usein ankkojen matkakohde, koska se on Roopen sukulinna. Sieltä on löydetty aarteita ja kummituksia, joten linnan voi sanoa olevan seikkailutarinoiden kohde. Linnasta tarinoita ovat tehneet varsinkin Carl Barks ja Don Rosa. Skotlanti ei ole kovin usein muissa tarinoissa ollut matkakohteena, kuitenkin poikkeuksia löytyy (esimerkiksi Baskervillen koira-tarina). Skotlanti-tarinoissa melkein aina ollaan linnassa, mutta Skotlanti-tarinoita ei kovin paljoa ole eli linnassa ei kovin paljoa käydä.
Yksi esimerkki paikoista, jotka ovat laajoja, mutta ovat olemassa vain joissain tietyissä sarjoissa, on Myyttien saari. Myyttien saari oli mukana samannimisessä tarinasarjassa. Tarinasarja oli Feriolin tekemä ja sisälsi yhdeksän osaa. Myyttien saari oli suuri saari, joka oli pienenemässä ja joka sisälsi myyttihahmoja. Saari kuitenkin palasi normaaliin kokoonsa. Saari on sumuverhossa ja sisältää ainakin tulivuoren ja jokaiselle hahmokategorialle oman alueen. Ankat ja hiiret menivät sinne tarinasarjan aikana.
Loistava esimerkki usean paikkakategorian tyypeistä on Tralla La. Tralla La on laakso. Sen on kehittänyt Carl Barks ja hänen lisäkseen Don Rosa on tehnyt tarinoita, joissa se esiintyy. Laaksossa asustaa pieni kansakunta ja laaksosta on hankala reitti muuhun maailmaan, mutta sinne pääsee. Laakson väki ei esimerkiksi pidä metalleista lainkaan. Laaksoa kutsutaan joskus myös Xanaduksi. (Rosan tekemä tarina joka viittaa Barksin alkuperäiseen tarinaan on nimeltään Takaisin Xanaduun.) Tralla Lan alue on suuri ja siellä kasvaa esimerkiksi puita ja pensaita eikä vihaa tunneta siellä. Keskellä aluetta on suuri järvi. Alue on kuin suuri luola, jolla on pyöreä katto. Portin joka johtaa alueeseen luona on ovi ja jos haluaa mennä Tralla La:n sisälle, täytyy sulkea kanava, jolloin Tralla La:ssa sisällä oleva väki alkaa hukkua. Näin kävi Rosan tarinassa, mutta ankat pelastivat kuitenkin kaiken.
Yleinen lomapaikka on vuoristo, kuten esimerkiksi Alpit. Vuoristolle menee yleensä joko pelkkä Aku tai Aku ja Touho, mutta joissain tarinoissa mukana on ollut muitakin kuten Tupu, Hupu ja Lupu tai Taavi tai Pelle. Kun Aku tekee jotain väärin Roopelle mutta saa siitä rahaa, hän menee joskus rahan (ja Pellen/Taavin) kanssa Alpeille pitämään hauskaa ja Roopea pakoon/piiloon. Tupun, Hupun ja Lupun kanssa Aku toisaalta menee aivan vain viettämään tavallista lomaa. Alpit (ja muut vuoristot) kuvataan siis oivina piilopaikkoina, joissa voi lasketella ja tehdä muuta hauskaa eli viettää mukavaa lomaa piilossa. Yksi tarina, jossa käydään vuorella, on Don Rosan Vaarojen vuori. Siinä Aku, Roope, Tupu, Hupu ja Lupu kiipeävät eräälle vuorelle. Roope etsii sieltä rikkauksia. Tarina on Rosan alkuaikojen tuotantoa. Tarinan vuori kuvataan melko suurena mutta nopeasti kiivettävänä ja todella jyrkkänä ja huippu vuoresta kuvataan stereotypisesti vain pienenä muutaman neliösenttimetrin kärkenä. Vaarojen vuori-tarinan vuorella elää eläimiä, kuten lepakoita ja vuoria vaikka useissa vuori- ja vuoristotarinoissa olevilla vuorilla ei minkäänlaista eläimistöä ole. Vuoret ja vuoristot kuvataankin siis usein autioina ja jyrkkinä.
Monissa tarinoissa käydään Ankkalinnan naapurikaupungissa, Hanhivaarassa. Sinne mennään esimerkiksi katsomaan jotain urheilukamppailua tai auttamaan kaupunkia ja varsinkin sen johtoa. Hanhivaarassa käydään kuitenkin eniten silloin, kun selvitetään jotain rikosta. Esimerkiksi Karhukopla käy siellä usein pakomatkalla tai Taikaviitta kerää rikolliset kokoon. Hanhivaaralla ei ole - eikä ole koskaan ollut - suuri rooli tarinoissa, mutta siltikin se yhä edelleen mainitaan useissa tarinoissa ja se pääsee todella usein pieneen rooliin tarinoissa. Se johtuu siitä, että Hanhivaara on niin läheinen Ankkalinnan kanssa, mutta Hanhivaarasta ei tiedetä paljoa, ei niin paljoa, että voitaisiin tehdä Hanhivaara-painoitteinen tarina.
Ankat, varsinkin Roope, ovat käyneet usein Italiassa Vesuviuksen rinteellä Millan luona. Millan mökki sijaitsee edellämainitulla paikalla. Siellä on käyty todennäköisesti siksi, koska Milla on varastanut Roopen ensilantin (tai niin luullaan), ja Roope (sekä mahdollisesti Aku, Tupu, Hupu ja Lupu) lähtee/lähtevät hakemaan sitä. Millan mökki on pieni puulattiainen hökkeli, jonka piha on ruohokenttä ja täynnä ansoja. Mökissä on useita ikkunoita ja vain yksi huone. Mökin edustan pihamaalle tultaessa tullaan ylämäkeä, mutta piha on tasainen. Pihalla ei kasva mitään. Mökissä on savupiippu. Millan majalla ei käydä muulloin kun kun haetaan Roopen ensilanttia (tai muuta samantapaista) pois Millan hallusta takaisin Roopelle.
Klondikessa on vietetty useita seikkailuja. Varsinkin Roopen nuoruusaikoina Roope kävi siellä (kaivamassa kultaa), mutta niistä ajoista ei ole tehty paljoa tarinoita. On kuitenkin tehty tarinoita, joissa Klondikeen mennään aikakoneella tai joissa syntyy uusi kultaryntäys tai joissa vain verestetään muistoja menemällä Klondikeen kultaa kaivamaan. Varsinkin viimeisen mainitsemani tyypin tarinoita on paljon. Klondikesta löytyy kuitenkin yhä vieläkin melko paljon kultahippuja ja Roope on usein kartuttanut kultahippukokoelmaansa sieltä. Lisäksi Klondike tarjoaa Roopelle puhdasta ilmaa, kun hän kärsii kultakuumeesta. Roope menee siis Klondikeen usein, mutta muut ankat eivät ole mukana (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta). Klondike on suuri alue, jossa on paljon jokia ja kukkuloita ja mökkejä ja lisäksi paljon tasamaata. Klondike on (oman arvioni mukaan) useita satoja hehtaareja suuri eli siellä on tilaa todella paljon. Klondike näyttää siksi melkein aina erilaiselta.
Barksin tarinassa Kulmikkaat munat ankat (Aku, Tupu, Hupu ja Lupu) menivät Sumujen laaksoon. Sieltä he löysivät alueen, jossa oli kulmikkaita kananmunia. Sumujen laakso sijaitsee Andit-vuoriston rinteellä. Laaksoon pääsee vain keskeltä sumua, jossa ei voi nähdä mitään eli kulkeminen laaksoon on käytännössä sattuman varassa. Sumujen laaksossa on paljon kananmunia eikä siellä syödä mitään muuta. Laaksossa on ainakin suuri museo. Laaksossa kaikki asukkaiden päistä kanoihin on kulmikasta. Laakso sisältää useita rakennuksia, ja niiden ympärillä ruohoalueen. Edellämainittu alue on muun alapuolella. (Jos haluaa mennä sinne, täytyy laskeutua paljon alaspäin rinteiltä.) Toisin kuin muut alueet lähistöllä, kaupunki ei ole sumun peitossa vaan normaalisti vapaa sumusta.
Roope saa usein päähänsä matkan avaruuteen. Se ei onnistu ilman Pellen apua (useimmiten). Pelle onkin siis tehnyt ankoille usein avaruusraketteja, jotka ovat aina täysin erilaisia. Kahta samanlaista rakettia ei ole tarinoissa nähty. Avaruusmatkoilla ei ole yhtä tiettyä kohdetta. Joskus Roope menee Kuuhun, joskus Marsiin ja joskus joillekin muille planeetoille. Joskus Roope ottaa ankat mukaan, joskus menee yksin ja Pellekin on joskus mukana. Aina eivät muut ole suostuneet mukaan vapaaehtoisesti, jolloin Roope on joko ottanut esille listan Akun veloista tai huijannut ankat mukaan jollain muulla tavalla, esimerkiksi olemalla kertomatta mitä hän tekee tai naamioimalla raketin. (Eräässä tarinassa Roope tiesi, että Aku, Tupu, Hupu ja Lupu eivät olisi suostuneet tulemaan avaruusmatkalle jouluna, joten hän naamioi raketin joulukuuseksi ja pyysi ankat koristelemaan sitä.) Avaruusmatkoille on ollut useita syitä ja useita kohteita. Joissain tarinoissa Roope on yrittänyt saada aikaan timantteja tai muita samantapaisia aarteita. Joskus Roope on taas mennyt hakemaan aarretta tai etsimään aarretta tai muuten vaan rikastumaan. Toisaalta, joskus Roope (ja muut ankat) ovat vain jääneet jumiin avaruuteen tai kilpailleet Piitä tai Pennosta vastaan jostain asiasta. Matkat ovat myös olleet joskus mainostemppuja tai elokuvien kuvauksia. Aina Roope ei ole tullut mukaan avaruuteen. Joskus muiden on täytynyt mennä ilman häntä, kuitenkin radioyhteydellä maahan. Joskus ankat ovat menneet korjaamaan jotain avaruudessa tai estämään katastrofin, kuten maahan syöksyvän meteorin, joka aiheuttaisi täystuhon tuhoamalla kaiken. Eräässä tarinassa Mikki meni avaruuteen tutkimaan siellä ollutta alusta, joka oli joidenkin muiden sivilisaatioiden sinne jättämä tarkoituksenaan auttaa avaruuteen jumittuneita. Avaruus ja planeetat ovat olleet varsinkin Roopen kohteita melkein tarinoiden alusta alkaen. Roopen luonnetta on käytetty apuna. Roope haluaa rikastua ja avaruuteen on saatu kätkettyä aarteita uskottavin selityksin, joten avaruutta on käytetty apuna usein. Avaruutta ei myöskään ole tutkittu koskaan kunnolla, joten sinne on saatu mahtumaan paljon matkoja ja erilaisia tarinoita. Planeetoille (joissa Roope on käynyt) on usein sijoitettu erilaisia kansoja ja Roope on yrittänyt rikastua. Melkein aina kansat ovat nykyihmistä viisaampia. Joskus avaruudesta on tullut maahan hahmoja, jotka ovat ottaneet (pakottaen tai muiden suostumuksella) Ankkalinnan hahmoja mukaansa avaruuteen planeetalleen. Planeetoilta on useimmiten yritetty saada aarteita mukaan, mutta siinä on harvoin onnistuttu. Joskus on myös ollut tavoitteena kerätä tietoa muilta planeetoilta (lähinnä Mikki-aiheisissa tarinoissa ja joissain ankkatarinoissa joissa Taavi on ollut mukana [hän ei siis ole ollut avaruudessa]). Yksi esimerkki hyödyllisestä asiasta joka ei ole aarre on kuupöly (tai joku samantapainen), joka aiheutti (kun oli kylvetty) todella suuren lämmön pitkäksi aikaa. Avaruudesta on löytynyt myös useita muita samantapaisia hyötytavaroita, mitkä eivät kuitenkaan ole olleet timantteja tai muita senlaisia aarteita. Avaruustarinoita on tehty todella paljon, koska matka avaruuteen on asia, joka on tapahtunut todella harvoin jolloin siitä voi tehdä vaikka minkälaisen tarinan ilman epäaitoutta. Ankat ovatkin matkanneet avaruuteen esimerkiksi raketilla, joka on ollut kopioi leluraketista suuremmalla mittakaavalla. Se ei toimisi oikeasti, mutta ankoissa se on mahdollista. Matkat planeetoille ovat olleet todella yleisiä ja useimmiten niissä on ollut mukana joku rikollinen. Planeetat on kuvattu suurina niinsanottuina palloina, joilta löytyy jotain ennennäkemätöntä mikä hyödyttäisi Roopea. Sen takia useimmissa tarinoissa, joissa matkataan jollekin planeetalle, on mukana jokin rikollinen tai Roopen kilpakumppani kuten Kulta-Into Pii.
Todella suosittu matkakohde ja useiden tarinoiden aihe on menneisyys. (Esimerkiksi melkein kaikissa Una-tarinoissa viitataan jollain tapaa menneisyyteen.) Menneisyyteen mennään melkein poikkeuksetta aikakoneella, jonka on tehnyt joko Pelle tai professori Staattinen (Mikki-tarinat) tai Zapotek ryhmänsä kanssa (Mikki ja Hessu-tarinat). Pelle on tehnyt useita aikakoneita, jotka eivät tosin muistuta lainkaan toisiaan saatikka Mikki-tarinoiden koneita. Luultavasti eniten käytetty Pellen aikakone on kylpyamme, jolla on matkustettu menneisyyteen useimmiten Una-tarinoissa tai niin sanottu metalipallo. Kylpyamme on kylpyamme, jossa on kahva, jota vetämällä pääsee menneisyyteen ja sillä onkin menty melkein joka puolelle maapalloa. Sen avulla Unan ystävät löydettiin menneisyydestä. Sillä on matkustettu muun muassa dinosaurusten aikaiselle maapallolle. Metallipallo on pallo, joka on tehty raudasta tai teräksestä ja jossa (myös) on ohjauskytkin ja tätä aikakonetta ovat varsinkin Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu käyttäneet menneisyysmatkoissa. Eräässä tarinasarjan tapaisessa he ovat jumissa menneisyydessä tämän koneen kanssa ja yrittävät päästä sieltä pois. Jokainen tarina on omanlainen seikkailu, mutta tarinat yhdistyvät ja aina tavoitteena on päästä kotiin mutta en ole nähnyt tarinaa, jossa se olisi onnistunut. Toinen tarina taas on tarina, jossa samaiset hahmot käyttivät aikakonetta, jossa ei ollut määritelty paikkaa ja aikaa ja he kiertelivät ympäri auttaen lukuisia tunnettuja henkilöitä kunnes lähettivät koneen kiertelemään itse ja Pelle sai sen ja asensi puuttuvat osat ja he palasivat kotiin. Menneisyysmatkatarinat ovat useimmiten (esimerkiksi edellämainittu on kuitenkin poikkeus) tarinoita, joita on monta ja jotka yhdistyvät toisiinsa kuitenkin ollen jokainen oma seikkailunsa. Esimerkiksi niin sanottu metallipallosarja on senlainen.
Ankat ovat käyneet Suomessa(kin). Tunnetuin Suomi-matka on tarinasta Sammon salaisuus (jonka on tehnyt Don Rosa). Tarinan aiheena oli Kalevala-taru ja Rosa teki omien sanojensa mukaan sen kunnianosoituksena suomalaisille faneilleen. Rosa laittoi ankat Sammon perään ja ankat ja Milla Magia kävivät Suomessa, Helsingissä. Kuvista tunnisti lukuisia suomalaisia rakennuksia ja paikkoja Helsingistä. Rosan Sampo-tarinassa Suomi kuvattiin normaalina kaupunkina, tosin hieman suurempana kuin minkälaisena Ankkalinna useimmiten kuvataan. Sampo-tarina ei ole ainoa tarina, jossa on käyty Suomessa. Eräässä tarinasarjassa seikkailtiin Euroopassa ja yksi sen tarinoista oli aiheeltaan Suomi eli siinä tarinassa käytiin Suomessa.
Kielletty laakso on laakso, joka on esiintynyt vain kahdessa tarinassa. Tarinat ovat Carl Barksin Kielletty laakso ja Don Rosan Pako kielletystä laaksosta. Rosan tarina on jatko-osa Barksin tarinalle. Kielletty laakso on laakso, jossa eivät yleensä ihmiset käy. Laakson ympärillä on metsää ja itse laaksossa on sisällä dinosauruksia, lentoliskoja ynnä muita samanlaisia olentoja. Aku ja Roope kuitenkin käyvät laaksossa. Laakso on aidattu muusta maailmasta puisella aidalla/portilla pieneltä alueelta. Muuten korkea kallio/jyrkänne rajaa sen. Jyrkänne on korkea seinän muotoinen ja täysin tasainen ja ylempää suurin piirtein pienen vuoren muotoisia jyrkkiä alueita täynnä oleva alue, jota peittää kasvillisuus. Dinosaurukset pääsevät kuitenkin kiipeämään kalliolla ainakin jonkin verran. Aita on kahden vuoren välissä olevalla pienellä alueella. Aita on useita metrejä korkea, jolloin dinosauruksilta pelkkä pää ja osa kaulaa yltää sen yläpuolelle joten ne eivät pääse siitä läpi. Keskellä laaksoaluetta on järvi, josta dinosaurukset juovat. Laaksossa kasvaa pensaita ja se ei ole tasainen, vaan siellä on pieniä kukkuloita ja pieniä suppia. Laaksossa on myös yksi melko suuri kivi.
Don Rosan tarinan Kaikken mieluisin lahja mukaan Ankkalinnan lähistöllä alapuolella on vanha (alkuperäinen) kaupunki ja rautatieverkosto. Alkuperäinen kaupunki kuvataan likaisena viemärin tapaisena paikkana jonka rakennukset ovat likaisia ja ränsistyneitä, kuitenkin pysyvät yhä edelleen pystyssä. Alueen yläpuolelta tippuu hieman vettä, joten maa on märkä ja sisältää useita vesilätäkköjä. Melkein kaikki rakennukset ovat suljettuja (oven ja ikkunoiden eteen on naulattu muutama lankku). Pylväät (joita on monia) ovat kuitenkin vielä pystyssä. Kaikki lankut eivät ole pysyneet ehjänä, hämähäkinverkkoja on paljon mutta lasit ovat ehjiä, rikkoutumattomia. Alue on avara, joten sinne mahtuu todella paljon asioita. Alueen reunoilla on muureja. Nykyinen Ankkalinna on alkuperäisen Ankkalinnan yläpuolella. Rautatieverkosto on edelleenkin hyväkuntoinen ja todella sokkeloinen ja täynnä pimeitä tunneleita. Rautateiden vierustoilla on paljon kiviä, mutta ne eivät ole rautateiden päällä. Vanha Ankkalinna kuvataan erittäin rähjäisenä, likaisena ja kehittymättömänä paikkana (ennen Roopen tuloa). Kaupunki oli melko pieni kylä, joka on nyttemmin autioitunut ja tarinan mukaan jopa (melkein) täysin unohdettu.
Don Rosan tarinassa Windigojen mailla ankat (Aku, Roope, Tupu, Hupu ja Lupu) matkustivat pohjoiseen, alueelle, jossa oli suuri metsä jonka lähistöllä Roopen tehdas. Tehdas saastutti paljon, jonka takia kääpiöt (windigot) yrittivät tehdä tihutöitä sille (jonka takia tehtaan väki metsästi heitä). Windigojen asuinalue, suuri metsä, oli saastumassa pilalle. Metsä oli suuri ja täynnä puita, joista suuri osa oli jo mennyt pilalle saasteista johtuen. Keskellä metsää oli pienehkö järvi, joka oli saastunut ja joka sisälsi joitain eläimiä ja kasveja. Metsä, vaikkakin suuri, puinen ja tiheä olikin, sisälsi lukuisia aukioita (pieniä avoimia alueita). Metsässä on jonkin verran kukkia ja muita samantapaisia kasveja. Metsässä oli myös todella paljon eri kokoisia pensaita, jotka olivat oivia piilopaikkoja. Metsä, jossa ankat olivat, oli vain pieni osa suurta metsikköä, jossa oli todella paljon metsiä ja lukuisia pieniä järviä ja jokia. Metsän lähellä Roopen yritys suorittaa kaivuutöitä, joka on yksi suuri syy kääpiöihmisten vihalle. Roopen tehtaan vieressä on joki, johon tehdas laskee päästönsä. Tehtaan lähistöllä oli ollut metsää, mutta tarinassa sitä ei enää ollut puiden mentyä pilalle tehtaan takia. Rosan tarina on jatko-osa Carl Barksin tarinalle samasta aiheesta.
Taskarissa 332 (Ihan tavallinen sankari) oli tarina Ankkazucumin erhe. Siinä mainittiin eräs saari (nimenä käytettiin vain neitojen saarta; sen selitettiin olevan vain metsäinen ja salaperäinen). Saarta ei ole mainittu missään muussa tarinassa. Saarella asui pieni kansa. Joka viides vuosi lohikäärme (tai joku sen tapainen olento) ilmestyi saarelle. Siksi sinne haettiin urho. Saari oli suurehko ja täynnä metsää. Keskellä saarta oli tulivuori, joka purkautuu kerran viidessä vuodessa. Saarella oli kivikkoa, mutta se oli silti lähinnä tasamaata. Saari sisälsi myös lukuisia luolia ja koloja. Eräällä aukiolla oli kananmunan tapainen kuori, jonka sisältä olio tuli.
Erään tarinan mukaan ankkalinnalaiset menevät joka vuosi Mummon tilalle herkkukilpailuun. Kilpailuun osallistuminen on vapaata ja se on joka vuosi Mummon maatilalla, jonka takia koko kaupunki jää autioksi.
Taskarissa 264 (Käteinen kiertoon!) oli tarina, jossa Aku meni Japaniin auttamaan vetehisiä. Tarinassa alue, jolla vetehiset ja tengut elelivät, oli suuri laakso, jossa oli paljon pensaita ja vain vähän ruohoa. Keskellä tasamaata oli temppeli, joka oli pieni ja puusta tehty. Laakson vieressä oli kallio, jonka sisällä oli luolia. Lähettyvillä oli myös järvi, jossa vetehiset elivät. Ennen laakso oli ollut täynnä puita.
Aarteenetsintätarinoita, joissa on mukana Aku ja Touho, on ollut paljon. Eräässä tarinassa he menivät saarelle, joka oli pieni ja jossa oli yksi puu jossa kasvoi kookospähkinöitä. Alapuolella oli luola, jonka yhdisti pääsaareen ''aukko''. Se oli päällystetty kasveilla.
Eräässä tarinassa Aku ja Touho menivät toiselle saarelle, joka oli täynnä puita ja jossa oli pata täynnä kultakolikoita. Saari oli todella vihreä ja siellä oli yksi pienehkö kansa. Saaren väki oli ahkeraa kansaa, ja he kylvivät ja kaatoivat puita joten saari säilyi samanlaisena koko ajan. Saari oli melko suuri ja sisälsi vain hieman korkeuseroja.
Rosan tarinassa Auringon poika ankkalauma kävi Andit-vuoristossa etsimässä aarretta. Kulta-Into Pii oli rikollinen, joka liittyi heidän matkaansa. Andit kuvattiin yllättävänkin matalina ja jyrkkinä, mutta raskaina kiivetä. Vuoristo oli todella laaja-alainen ja sen lähistöllä oli Titicucu-järvi, joka muistutti kasvoja. Vuoristoilla ei kasvanut mitään ja riippusiltoja oli vain muutama. Vuoret olivat harmaita ja korkeita ja niiden rinteillä meni lukuisia pieniä polkuja. Vuorien huiput olivat sumun peitossa aivan kärkeä lukuunottamatta. Kärjet olivat sumun yläpuolella.
Afrikka on ollut useissa tarinoissa matkan kohteena, koska Kulta-Into Pii asuu siellä. On menty viettämään Piin syntymäpäiviä, on toisaalta kilpailtu Piitä vastaan. Eräässä tarinassa Roope kilpaili Piitä vastaan rikkaudesta ja lopulta he päätyivät pyörittämään naruja. Samaisessa tarinassa Afrikan maisemia kuvattiin melko hienosti. Afrikka näytti kukkulaiselta alueelta meren ääressä ja näytti siltä, että se olisi täynnä villieläimiä, jotka kuitenkaan eivät hyökkäisi. Afrikka kuvattiin maana, joka oli täynnä nähtävyyksiä. Toisaalta, muutamassa muussa tarinassa se on kuvailtu surkeana alueena, joka on täynnä hyttysiä, epätasaisia teitä, villieläimiä ja muita epämukavia asioita. Nämä tarinat edustavat uudempaa aikakautta.
Ankat ovat vierailleet usein erilaisissa ulottuvuuksissa, ja sinne on päädytty usein vahingossa. Useimmat ulottuvuudet ovat Ankkalinnan tapaisia, mutta kuitenkin vastakohtia. Esimerkiksi Aku voi olla onnekas ja Sudenpennut todella laiskoja. Näitä tarinoita on useita ja kukaan käsikirjoittaja ei tee montaa tämänaiheista. Esimerkiksi Don Rosa on tehnyt yhden. Näiden tarinoiden Ankkalinna kuvataan samanlaisena kuin nyt, mutta hahmot ovat täysin erilaisia.
Egyptissä, pyramidien luona, on käyty melko usein. Ankat ovat yrittäneet päästä pyramidien sisään tai saada selville jotain tärkeää tietoa pyramideista tai yksinkertaisesti löytää uutta pyramidia. Pyramideja kuvataan olevan vain Egyptissä, sillä muissa maissa olevista pyramideista ei ole tehty tarinoita. Pyramidit kuvataan hiekan ja kiven sekoituksesta tehdyiksi kartion muotoisiksi suuriksi rakennelmiksi. Pyramidit ovat melkein aina samantapaisia ja ne eivät ole kovin lähellä oikeita pyramideja (koska oikeissa pyramideissa on enemmän eroja). Pyramidit kuvataan aina samantapaisina ja joissain tarinoissa pyramidit ovat olleet hiekan alla piilossa. Pyramidien sisältöä on kuvattu enemmän kuin ulkokuorta. Sisältä pyramidit ovat samanvärisiä (kellertäviä) kuin ulkoakin ja ne ovat täynnä sokkeloita ja erilaisia ansoja. Pyramideissa on myös muumioita (arkuissaan, jotka nojaavat seiniin) ja joitain eläimiä kuten käärmeitä suojelemassa sisältöä. Usein pyramideissa on aarteita, kuten kultarahoja. Pyramidit näyttävät sisältä suuremmilta kuin mitä ne näyttävät ulkopuolelta. Pyramidien keskikohdalla sisällä on useimmiten jotain tärkeää. Pyramidin sisäpuoli kuvataan normaalin korkuiseksi, vaikka ulkoa pyramidit näyttävät todella korkeilta. (Pyramideissa ei ole koskaan ollut useampia kerroksia kuin yksi jos joitain ansoja ei oteta lukuun.) Pyramidit ovat täynnä ansoja, kuten ansakuopat tai nuolet, jotka lähtevät lentoon, jos johonkin kohtaan astutaan. Pyramidit kuvataan aina todella tärkeiksi kohteiksi ja niissä uskotaan (tarinoiden mukaan) olevan erilaisia kirouksia.
Erään tarinan mukaan Ankkalinnan lähellä, ajomatkan päässä, oli Sateenkaarilaakso. Laaksossa ilmestyi useasti sateenkaaria joten useat turistit valitsivatkin sen matkakohteekseen. (Laakso on esiintynyt ymmärtääkseni vain yhdessä tarinassa.) Laakso sisälsi kaupungin ja kasveja oli hieman normaalia enemmän. Laaksolla oli myös lukuisia kukkuloita, joiden päältä pystyi näkemään sateenkaaria paremmin. Jotkin kukkulat sisälsivät pieniä luolia, aukkoja tai muita sentapaisia.
Tylsälä on alue, jossa ei tapahdu mitään. Aurinko paistaa siellä niin voimakkaasti, että sinne ei voi rakentaa mitään, mutta silti siellä on muutama talo. Roope Ankka on tehnyt Tylsälästä lomakohteen; Tylsälä sopii rauhoittumista varten oivasti kaikille jotka ovat rasittuneita. Tylsälä on hiekka-aavikon tapainen alue, joka on melko kuiva ja jonne ei voi tehdä oikein mitään, joten se on oiva lepoalue. Tylsälä on lentomatkan päässä Ankkalinnasta, eli sinne on todella hankala päästä ilman lentokonetta.
Luonto on ollut kohteena useissa tarinoissa. Sademetsissä on käyty melko usein, mutta ilman Roopea. Amazonin sademetsissä on käyty moniakin kertoja. Sademetsät on tuotu mukaan varsinkin tarinoihin, joissa on kannustettu luonnonsuojelua. Sademetsät kuvataan viidakon tapaisina metsinä, kosteina alueina ja täynnä eläimiä olevina. Sademetsät kuvataan todella tiheinä alueina. Ankkoja sademetsissä on näytetty usein samoissa tarinoissa kuin Roopen tehtaita ja on haluttu saada ihmiset ymmärtämään niiden ainutlaatuisuus. Sademetsät ovat tarinoissa usein täynnä värikkäitä lintuja sun muita erikoisia olentoja. Sademetsissä on myös puiden lisäksi paljon muuta kasvillisuutta, kuten pensaita. Sadenetsät on kuvattu todella tärkeinä alueina.
Luonto on todella yleinen matkustuskohde ankoilla, koska luonto on erilainen ja muuttuva ja luonto on luonnollisen kaunis. Esimerkiksi sademetsä tai saaret ovat esimerkkejä luonnosta, kuten myös Ankkalinnan metsä. Luonto ei ole koskaan samanlainen kahta kertaa ja luonnosta saa elämyksiä, jonka varsinkin Sudenpennut ymmärtävät, joten he viettävät paljon aikaa luonnossa. Tarinoissa luonto kuvataan kauniina paikkana, joka on ainutlaatuinen (kuten se onkin). Luontoretkiä onkin siis paljon, esimerkiksi Peikonhampaalla tai pienillä kukkuloilla on käyty usein. Aku on usein joissain tarinoissa luonnonystävä, usein taas Tupu, Hupu ja Lupu Sudenpentuina hoitavat sen puolen tai Roope elämyksiä haluten, joten on useita tarinoita, joissa matkakohde on luonto. Luonto on Ankkalinnassa (ja sen lähettyvillä) melkein aina koskematon ja kaunis, muunlaisia luontoja ei olekaan nähty tarinoissa. Ankat ovat myös tehneet useita retkiä luonnon ääreen maisemia katsomaan, jolloin he ovat saaneet nähdä hienoja maisemia esimerkiksi auringonlaskun aikaan tai vesiputouksien luona. Luonto on aina viehättänyt matkakohteena ankkoja ja he ovat todella iloisia luonnossa. Luontoa on Ankkalinnan ympärillä paljon, mutta Ankkalinnan keskusta-alueilla toisaalta ei lainkaan, joten luontoretket tehdään melkein aina autolla (tai lentokoneella tai muulla samantapaisella jos kohteena on sademetsä tai joku muu kohde kauempana Ankkalinnan ulkopuolella). Luonto kuvataan tarinoissa rauhoittavana kohteena ja laajana alueena, jota ilman Aku ja kumppanit eivät voisi elää ja jota edes Roope ei voi valjastaa rahanlähteekseen. Luontoretkiä eivät siltikään monet ankkalinnalaiset tee, vaikka heitä ei laiskoina olekaan kuvattu. Ankkalinna ei ole täynnä luontoa, joten kaikki eivät viitsi luonnon ääreen mennä, luonto ei saa useimpia liikkeelle. Luonto on Ankkalinnassa(kin) todella upea asia ja luontoretket antavat heille elämyksiä joita ei muualta saa.
Euroopassa (ja sen valtioissa) käydään melko usein luultavasti koska eurooppalaiset lukevat niin paljon Akkaria. Eurooppa kuvataan todella suurena maanosana, jossa tapahtuu paljon tärkeitä asioita ja jossa saa tehtyä paljon tärkeitä kauppoja. Tarinat myös, virheellisesti, kuvaavat, että Eurooppa olisi resurssiparatiisi - vaikka se ei sitä ole. Usein Euroopasta löytyy esimerkiksi öljyä tai Roope hankkii itselleen jotain Euroopasta. Eurooppa kuvataan tärkeimpänä maanosana.
Useissa tarinoissa Aku menee jonnekin Touhon kanssa, useimmiten se johtuu Touhon yrityksestä, ammatista tai muusta samantapaisesta. Touho useimmiten houkuttelee Akun mukaan, ja he ovatkin joutuneet - tahallaan ja vahingossa - ulkomaille. Esimerkiksi eräässä tarinassa he valitsivat matkakohteensa nopalla. On myös tarinoita, joissa he ovat pitäneet matkatoimistoa ja menneet ryhmien mukana matkalle. Silloin useimmiten kohteet ovat olleet keskitasoa hieman yläpuolella ja hinta ei ole ollut kovin halpa. Heidän matkatoimistonsa ovat järjestäneet lukuisia epäonnistuneita retkiä. Toimiston matkakohteet ovat hotellien lisäksi useat luontoretket, kuten pienelle vuorelle kiipeäminen. Akun ja Touhon matkatoimisto ei ole koskaan oikein menestynyt, jolloin kohteet ovat aina olleet keskikastin hintaisia eikä matkoista siten olla oikein nautittu.
Saaristot ja meret ovat yleisiä paikkoja ankoille. Ankat ovat usein laivalla tai menevät jollekin saarelle kilpailuun (useimmiten Roope vastaan Pii). Saaret ovat useimmiten autioita ja pieniä, joissa kasvaa muutama puu ja joissa on kivikkoa. Tosin eräässä tarinassa Miljardöörikerhon väki meni saarelle, jossa asui eräs toinen kansa, joka oli laaja ja jossa oli todella paljon kasvillisuutta eli saarikohteista(kin) löytyy reilusti poikkeuksia. Saaret kuvataan usein pieninä läntteinä keskellä merta, joissa ruokaa saa vain puista (kookospähkinöitä, banaaneja ynnä muita samantapaisia). Saaristot taas kuvataan useina lähekkäisinä pieninä saarina. Kummassakaan tapauksessa meren melut eivät ole kovin korkeat. Meri on ankkojen matkakohteena useimmiten laaja. Ankat käyttävät merta usein kun menevät saarille (esimerkiksi etsimään aarretta, useissa tarinoissa aarre on piilotettu jollekin saarelle) tai toiselle mantereelle tai kun Roope vain haluaa säästää rahaa. Sudenpennutkin ovat usein merellä. Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu ovat silloin tällöin laivalla töissä, jotta pääsisivät sen avulla jollekin toiselle kohteelle. Merellä ankat (ja Roope) eivät kovin usein ole jos saaria ei ole, lukuunottamatta aarteenetsintää. Esimerkiksi Don Rosan tarinassa Aarre lasimaljassa he olivat melkein koko ajan merellä ja yrittivät nostaa laivan sen pohjasta. Tarinoissa meri kuvataan rauhallisena paikkana ja siellä ei ole paljoa muita laivoja paitsi silloin tällöin merirosvoja. Meri on melko usein Roopen kohde tai reitti, jota pitkin hän menee kohteelleen. Meri on aina paikalla ja sen kautta kulkeminen on halpaa. Roope ei kovin usein kuitenkaan mene merelle ilman Akua ja Sudenpentuja, koska he ovat olleet enemmän merellä (Sudenpentujen kanssa). Merellä ei ole paljoa erikoiskohteita, joten merestä ja siellä matkustamisesta ei tehdä paljoa ruutuja (kuvia) ankkojen kohdetta lukuunottamatta. Kohde merellä on melkein aina joko saari tai uponnut laiva.
Ainoa tarina jossa on luola ei ole Rosan Kaikkein mieluisin lahja. Luolia esiintyy tarinoissa jopa yllättävän vähän, sillä niistä saisi hyviä piilopaikkoja, juonenkäänteitä ja aarteenetsinnän kohteita. Aarteita on kuitenkin piiloiteltu luoliin, esimerkiksi erään veneen Aku ja Touho ovat löytäneet luolasta ja Roopen rikollisenetsintämatkan kohteena oli rikollisen luolapiilopaikka. Luolat kuvataan kivestä tehtyinä aukon tapaisina asioina ja ne ovat (melkein) aina pyöreitä. (Hyvä esimerkki on Don Rosan tarina Kirje kotoa.) Edellämainittua esimerkkiä lukuunottamatta luolista tehdään aina pieniä ja ahtaita eikä niistä löydy edes sokkeloita. Tarinoiden luolista osa on muotoutunut ajan mittaa ja osa, kuten aarteenetsintämatkan kohde Rosan edellämainitussa tarinassa, on tehty ihmisvoimin. Todella harvat matkat päätyvät luolaan tarkoituksella, sillä luola ei voi olla kohde, koska useimmat luolat on piilotettu hyvin. Luolista saisi kuitenkin pienellä pohdinnalla oivallisia matkojen kohteita ja tarinoihin uusia käänteitä. Nykytarinat eivät oikein suuntaa luoliin, koska niistä ei tiedetä.
Ankkojen matkakohteet vaihtelevat paljon ja tärkeimpiä lukuunottamatta sama kohde ei esiinny kahdessa tarinassa. Se on mainio asia, koska toistuvuuden on annettu pilata liikaa asioita. Matkakohteissa ei toistuvuutta kovin paljoa esiinny, vaan asiat ovat melkein kertakäyttöisiä. Matkakohteet ovat todella stereotypisia, mutta se ei haittaa, koska se luo aitoutta (tässä tapauksessa). Matkakohteiden saralla asiat ovat hyvin suoritettuja! Luonto on suuressa osassa matkakohteista, mikä myös(kin) on selvää plussaa, koska niin monessa tarinassa on Roopen tehtaita (saastutusta) eikä luonnosta välitetä. (Kenties se onkin tärkein syy luontokohteiden niin suurelle määrälle.) Luontoa ei esiinny kovin usein matkatarinoita ja Sudenpennuista kertovia tarinoita lukuunottamatta, joten on hyvä, että luonnolla on näinkin suuri osa matkakohteiden saralla! Luonto on todella aidosti (stereotypiaa lukuunottamatta) kuvattu ja luontokohteita on useita erilaisia ja niihin on tehty maisemaa.
Eri valtiot Euroopassa ovat usein matkojen kohteita ja useita tarinoita, jotka keskittyvät vain johonkin tiettyyn valtioon, on tehty. Saksa on omalaatuinen ja suuri valtio, joten Saksa on ollut usein matkojen (ja tarinoiden) kohde. Useimmat saksalaiset kuvataan huolellisiksi ja saksan kieli hankaliksi. Ankat ovat matkanneet Saksaan useasti. Italia kuvataan taas pikaruoan ja laulun kotimaana ja pikaruokaa ankat ovatkin syöneet paljon Italiassa. Italiaan on usein matkustettu laivan avulla. Ranska ja ranskalaiset kuvataan kansana, jonka puhetta on todella hankala oppia. Ranskaan(kin) on matkustettu melko usein, ja Ranskasta on löydetty muutamia aarteita (kuten myös muistakin jo mainitsemistani valtioista).
~kirja
1. kirja: 30712
2. Imfromfinland08: 13622
3. akuankka1313: 8811
4. akkaridekkari: 5214
5. Aku Vankka: 1976
6. Bomber: 1141 (viimeinen turha lause ei mukana laskennassa)
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkojen matkakohteet
Ankat matkailevat tarinoissa todella paljon ja matkailun kohdealueet vaihtelevat paljon. Seikkailutarinoita nähdään reilusti, mutta melkein kaikissa tarinoissa käydään Ankkalinnan ulkopuolella. Sitä edesauttaa se, että useat hahmot (kuten Milla Magia) asuvat Ankkalinnan ulkopuolella ja se, että Roope menee usein etsimään aarteita. Tarinat, joissa ollaan vain pelkässä Ankkalinnassa, ovat jo puhkikulutettuja; niihin ei enää keksitä uusia juonia.
Matkustustarinoiden kohteet vaihtelevat paljon. Vaihtelu selittyy sillä, että tarinoiden juonetkin vaihtelevat todella paljon. Joskus Aku pakenee väkijoukkoa tai hakee asiakkaita, joskus Roope etsii aarretta ja joskus Taikaviitta menee rikollisten perään. Joskus myöskin näytetään vain muita alueita kuin Ankkalinnaa ilman mitään (järkevää) syytä.
Ankkojen (ja muiden hahmojen) matkakohteet eivät ole todellisia paikkoja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Usein käydään muissa valtioissa, jolloin valtioiden nimet ovat aitoja, mutta muut asiat ovat täysin keksittyjä. Vieläkin useammin käydään kuitenkin muissa kaupungeissa (joiden nimet ovat keksittyjä) tai joillain alueilla tai paikoilla, joiden nimet ovat keksittyjä tai ankannettuja aidoista nimistä, kuten Ankkapulco (Acapulco).
Edellämainittu Ankkapulco on suosittu lomakohde, johon tosin ankat eivät kovin usein mene, koska se on melko kaukana ja kallis ja sieltä on todella hankala löytää tilaa, koska se on suosittu. Ankkapulco on ylellinen lomakohde, joka sijaitsee meren rannassa ja siten sisältää muun muassa hiekkarannan. Aluetta ei ole kuvailtu kovin tarkasti, koska ankat eivät ole siellä usein käyneet, vaan paikka on ollut ikään kuin haavekuva. Vaikka se sijaitsee meren ääressä (sen pitäisi olla sateinen), Ankkapulcossa on hieno sää ja siellä paistaa aina aurinko. Ankkapulco ei ole ainoa ranta. Esimerkiksi Ankkalinnassa on oma ranta, joka on todella suosittu. Ankkalinna sijaitsee meren äärellä, joten rannalla pitäisi kyllä olla tilaa. Ankkalinnan oma ranta on kuvattu pitkänä hiekkasuikaleena, joka on siltikin täynnä väkeä ja sinne ei mahdu, ja rannan ääressä on laaja merikaistale, joten sinne kaikkien pitäisi mahtua.
Ankkapulcon tapaisia paratiiseja on useita, mutta niitä ei ole mainittu nimeltä tai ne ovat esiintyneet vain muutamissa tarinoissa. Kuitenkin esimerkiksi Ankkalinnan omaa rantaa pidetään yhtenä niistä ja ankat siellä käyvätkin usein.
Useissa tarinoissa ollaan etelänavalla, pohjoisnavalla, Siperiassa tai muissa samanlaisissa kylmissä paikoissa. Useimmiten syy on se, että Aku on paennut vihaista väkijoukkoa, mutta se ei ole ainoa tarinoissa esiintynyt syy. Joskus Roope on mennyt kylmille alueille aarteita etsimään ja joskus he ovat saaneet rikollisia peräänsä. Koska niitä alueita ei ole käytetty paljoa tarinoissa, ne ovatkin alkaneet yleistyä uusien ideoiden puutteen takia. Nykyään ankat käyvät melko usein kylmillä alueilla ja (melkein) aina löytävät jonkinlaisen aarteen.
Yksisivuisissa vitsisarjoissa ollaan usein aavikolla, kuten myös tarinoissa, joissa Aku menee suorittamaan Roopelle jotain palvelusta. Aavikot kuvataan usein hiekkaa täynnä olevina kenttinä, joilla on paljon kaktuksia ja aina muutama myymälä, joista saa vettä. Usein aavikoilla on myös lähteitä tai lampia ja aina nähdään kangastuksia. Aavikot kuvataan melko stereotypisina alueina, jonka takia ne sopivat todella hyvin yksisivuisiin vitsisarjoihin - missä niitä juuri käytetäänkin melko paljon. Aavikoilla aurinko paahtaa aina yliluonnollisen paljon ja aina on kuivaa.
Timbuktukin sisältyy paikkoihin, joihin usein Aku menee pakoon väkijoukon ärtymystä kun hän on aiheuttanut kaaoksen. Timbuktussa olemista ei kovin paljoa näytetä, mutta useissa tarinoissa, mitkä loppuvat siihen kun Akua jahdataan, näkyy kyltti, joka kertoo kuinka pitkä matka paikasta on Timbuktuun (tai pippurimaahan, se on myöskin samanlainen paikka kuin Timbuktu). Timbuktua ei siis kuvata muuta kuin kaukaisena paikkana, jonne pääsee pakoon kaikkea mahdollista yleistä meteliä.
Skotlannissa oleva Ankkapurhan linna on ollut usein ankkojen matkakohde, koska se on Roopen sukulinna. Sieltä on löydetty aarteita ja kummituksia, joten linnan voi sanoa olevan seikkailutarinoiden kohde. Linnasta tarinoita ovat tehneet varsinkin Carl Barks ja Don Rosa. Skotlanti ei ole kovin usein muissa tarinoissa ollut matkakohteena, kuitenkin poikkeuksia löytyy (esimerkiksi Baskervillen koira-tarina). Skotlanti-tarinoissa melkein aina ollaan linnassa, mutta Skotlanti-tarinoita ei kovin paljoa ole eli linnassa ei kovin paljoa käydä.
Yksi esimerkki paikoista, jotka ovat laajoja, mutta ovat olemassa vain joissain tietyissä sarjoissa, on Myyttien saari. Myyttien saari oli mukana samannimisessä tarinasarjassa. Tarinasarja oli Feriolin tekemä ja sisälsi yhdeksän osaa. Myyttien saari oli suuri saari, joka oli pienenemässä ja joka sisälsi myyttihahmoja. Saari kuitenkin palasi normaaliin kokoonsa. Saari on sumuverhossa ja sisältää ainakin tulivuoren ja jokaiselle hahmokategorialle oman alueen. Ankat ja hiiret menivät sinne tarinasarjan aikana.
Loistava esimerkki usean paikkakategorian tyypeistä on Tralla La. Tralla La on laakso. Sen on kehittänyt Carl Barks ja hänen lisäkseen Don Rosa on tehnyt tarinoita, joissa se esiintyy. Laaksossa asustaa pieni kansakunta ja laaksosta on hankala reitti muuhun maailmaan, mutta sinne pääsee. Laakson väki ei esimerkiksi pidä metalleista lainkaan. Laaksoa kutsutaan joskus myös Xanaduksi. (Rosan tekemä tarina joka viittaa Barksin alkuperäiseen tarinaan on nimeltään Takaisin Xanaduun.) Tralla Lan alue on suuri ja siellä kasvaa esimerkiksi puita ja pensaita eikä vihaa tunneta siellä. Keskellä aluetta on suuri järvi. Alue on kuin suuri luola, jolla on pyöreä katto. Portin joka johtaa alueeseen luona on ovi ja jos haluaa mennä Tralla La:n sisälle, täytyy sulkea kanava, jolloin Tralla La:ssa sisällä oleva väki alkaa hukkua. Näin kävi Rosan tarinassa, mutta ankat pelastivat kuitenkin kaiken.
Yleinen lomapaikka on vuoristo, kuten esimerkiksi Alpit. Vuoristolle menee yleensä joko pelkkä Aku tai Aku ja Touho, mutta joissain tarinoissa mukana on ollut muitakin kuten Tupu, Hupu ja Lupu tai Taavi tai Pelle. Kun Aku tekee jotain väärin Roopelle mutta saa siitä rahaa, hän menee joskus rahan (ja Pellen/Taavin) kanssa Alpeille pitämään hauskaa ja Roopea pakoon/piiloon. Tupun, Hupun ja Lupun kanssa Aku toisaalta menee aivan vain viettämään tavallista lomaa. Alpit (ja muut vuoristot) kuvataan siis oivina piilopaikkoina, joissa voi lasketella ja tehdä muuta hauskaa eli viettää mukavaa lomaa piilossa. Yksi tarina, jossa käydään vuorella, on Don Rosan Vaarojen vuori. Siinä Aku, Roope, Tupu, Hupu ja Lupu kiipeävät eräälle vuorelle. Roope etsii sieltä rikkauksia. Tarina on Rosan alkuaikojen tuotantoa. Tarinan vuori kuvataan melko suurena mutta nopeasti kiivettävänä ja todella jyrkkänä ja huippu vuoresta kuvataan stereotypisesti vain pienenä muutaman neliösenttimetrin kärkenä. Vaarojen vuori-tarinan vuorella elää eläimiä, kuten lepakoita ja vuoria vaikka useissa vuori- ja vuoristotarinoissa olevilla vuorilla ei minkäänlaista eläimistöä ole. Vuoret ja vuoristot kuvataankin siis usein autioina ja jyrkkinä.
Monissa tarinoissa käydään Ankkalinnan naapurikaupungissa, Hanhivaarassa. Sinne mennään esimerkiksi katsomaan jotain urheilukamppailua tai auttamaan kaupunkia ja varsinkin sen johtoa. Hanhivaarassa käydään kuitenkin eniten silloin, kun selvitetään jotain rikosta. Esimerkiksi Karhukopla käy siellä usein pakomatkalla tai Taikaviitta kerää rikolliset kokoon. Hanhivaaralla ei ole - eikä ole koskaan ollut - suuri rooli tarinoissa, mutta siltikin se yhä edelleen mainitaan useissa tarinoissa ja se pääsee todella usein pieneen rooliin tarinoissa. Se johtuu siitä, että Hanhivaara on niin läheinen Ankkalinnan kanssa, mutta Hanhivaarasta ei tiedetä paljoa, ei niin paljoa, että voitaisiin tehdä Hanhivaara-painoitteinen tarina.
Ankat, varsinkin Roope, ovat käyneet usein Italiassa Vesuviuksen rinteellä Millan luona. Millan mökki sijaitsee edellämainitulla paikalla. Siellä on käyty todennäköisesti siksi, koska Milla on varastanut Roopen ensilantin (tai niin luullaan), ja Roope (sekä mahdollisesti Aku, Tupu, Hupu ja Lupu) lähtee/lähtevät hakemaan sitä. Millan mökki on pieni puulattiainen hökkeli, jonka piha on ruohokenttä ja täynnä ansoja. Mökissä on useita ikkunoita ja vain yksi huone. Mökin edustan pihamaalle tultaessa tullaan ylämäkeä, mutta piha on tasainen. Pihalla ei kasva mitään. Mökissä on savupiippu. Millan majalla ei käydä muulloin kun kun haetaan Roopen ensilanttia (tai muuta samantapaista) pois Millan hallusta takaisin Roopelle.
Klondikessa on vietetty useita seikkailuja. Varsinkin Roopen nuoruusaikoina Roope kävi siellä (kaivamassa kultaa), mutta niistä ajoista ei ole tehty paljoa tarinoita. On kuitenkin tehty tarinoita, joissa Klondikeen mennään aikakoneella tai joissa syntyy uusi kultaryntäys tai joissa vain verestetään muistoja menemällä Klondikeen kultaa kaivamaan. Varsinkin viimeisen mainitsemani tyypin tarinoita on paljon. Klondikesta löytyy kuitenkin yhä vieläkin melko paljon kultahippuja ja Roope on usein kartuttanut kultahippukokoelmaansa sieltä. Lisäksi Klondike tarjoaa Roopelle puhdasta ilmaa, kun hän kärsii kultakuumeesta. Roope menee siis Klondikeen usein, mutta muut ankat eivät ole mukana (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta). Klondike on suuri alue, jossa on paljon jokia ja kukkuloita ja mökkejä ja lisäksi paljon tasamaata. Klondike on (oman arvioni mukaan) useita satoja hehtaareja suuri eli siellä on tilaa todella paljon. Klondike näyttää siksi melkein aina erilaiselta.
Barksin tarinassa Kulmikkaat munat ankat (Aku, Tupu, Hupu ja Lupu) menivät Sumujen laaksoon. Sieltä he löysivät alueen, jossa oli kulmikkaita kananmunia. Sumujen laakso sijaitsee Andit-vuoriston rinteellä. Laaksoon pääsee vain keskeltä sumua, jossa ei voi nähdä mitään eli kulkeminen laaksoon on käytännössä sattuman varassa. Sumujen laaksossa on paljon kananmunia eikä siellä syödä mitään muuta. Laaksossa on ainakin suuri museo. Laaksossa kaikki asukkaiden päistä kanoihin on kulmikasta. Laakso sisältää useita rakennuksia, ja niiden ympärillä ruohoalueen. Edellämainittu alue on muun alapuolella. (Jos haluaa mennä sinne, täytyy laskeutua paljon alaspäin rinteiltä.) Toisin kuin muut alueet lähistöllä, kaupunki ei ole sumun peitossa vaan normaalisti vapaa sumusta.
Roope saa usein päähänsä matkan avaruuteen. Se ei onnistu ilman Pellen apua (useimmiten). Pelle onkin siis tehnyt ankoille usein avaruusraketteja, jotka ovat aina täysin erilaisia. Kahta samanlaista rakettia ei ole tarinoissa nähty. Avaruusmatkoilla ei ole yhtä tiettyä kohdetta. Joskus Roope menee Kuuhun, joskus Marsiin ja joskus joillekin muille planeetoille. Joskus Roope ottaa ankat mukaan, joskus menee yksin ja Pellekin on joskus mukana. Aina eivät muut ole suostuneet mukaan vapaaehtoisesti, jolloin Roope on joko ottanut esille listan Akun veloista tai huijannut ankat mukaan jollain muulla tavalla, esimerkiksi olemalla kertomatta mitä hän tekee tai naamioimalla raketin. (Eräässä tarinassa Roope tiesi, että Aku, Tupu, Hupu ja Lupu eivät olisi suostuneet tulemaan avaruusmatkalle jouluna, joten hän naamioi raketin joulukuuseksi ja pyysi ankat koristelemaan sitä.) Avaruusmatkoille on ollut useita syitä ja useita kohteita. Joissain tarinoissa Roope on yrittänyt saada aikaan timantteja tai muita samantapaisia aarteita. Joskus Roope on taas mennyt hakemaan aarretta tai etsimään aarretta tai muuten vaan rikastumaan. Toisaalta, joskus Roope (ja muut ankat) ovat vain jääneet jumiin avaruuteen tai kilpailleet Piitä tai Pennosta vastaan jostain asiasta. Matkat ovat myös olleet joskus mainostemppuja tai elokuvien kuvauksia. Aina Roope ei ole tullut mukaan avaruuteen. Joskus muiden on täytynyt mennä ilman häntä, kuitenkin radioyhteydellä maahan. Joskus ankat ovat menneet korjaamaan jotain avaruudessa tai estämään katastrofin, kuten maahan syöksyvän meteorin, joka aiheuttaisi täystuhon tuhoamalla kaiken. Eräässä tarinassa Mikki meni avaruuteen tutkimaan siellä ollutta alusta, joka oli joidenkin muiden sivilisaatioiden sinne jättämä tarkoituksenaan auttaa avaruuteen jumittuneita. Avaruus ja planeetat ovat olleet varsinkin Roopen kohteita melkein tarinoiden alusta alkaen. Roopen luonnetta on käytetty apuna. Roope haluaa rikastua ja avaruuteen on saatu kätkettyä aarteita uskottavin selityksin, joten avaruutta on käytetty apuna usein. Avaruutta ei myöskään ole tutkittu koskaan kunnolla, joten sinne on saatu mahtumaan paljon matkoja ja erilaisia tarinoita. Planeetoille (joissa Roope on käynyt) on usein sijoitettu erilaisia kansoja ja Roope on yrittänyt rikastua. Melkein aina kansat ovat nykyihmistä viisaampia. Joskus avaruudesta on tullut maahan hahmoja, jotka ovat ottaneet (pakottaen tai muiden suostumuksella) Ankkalinnan hahmoja mukaansa avaruuteen planeetalleen. Planeetoilta on useimmiten yritetty saada aarteita mukaan, mutta siinä on harvoin onnistuttu. Joskus on myös ollut tavoitteena kerätä tietoa muilta planeetoilta (lähinnä Mikki-aiheisissa tarinoissa ja joissain ankkatarinoissa joissa Taavi on ollut mukana [hän ei siis ole ollut avaruudessa]). Yksi esimerkki hyödyllisestä asiasta joka ei ole aarre on kuupöly (tai joku samantapainen), joka aiheutti (kun oli kylvetty) todella suuren lämmön pitkäksi aikaa. Avaruudesta on löytynyt myös useita muita samantapaisia hyötytavaroita, mitkä eivät kuitenkaan ole olleet timantteja tai muita senlaisia aarteita. Avaruustarinoita on tehty todella paljon, koska matka avaruuteen on asia, joka on tapahtunut todella harvoin jolloin siitä voi tehdä vaikka minkälaisen tarinan ilman epäaitoutta. Ankat ovatkin matkanneet avaruuteen esimerkiksi raketilla, joka on ollut kopioi leluraketista suuremmalla mittakaavalla. Se ei toimisi oikeasti, mutta ankoissa se on mahdollista. Matkat planeetoille ovat olleet todella yleisiä ja useimmiten niissä on ollut mukana joku rikollinen. Planeetat on kuvattu suurina niinsanottuina palloina, joilta löytyy jotain ennennäkemätöntä mikä hyödyttäisi Roopea. Sen takia useimmissa tarinoissa, joissa matkataan jollekin planeetalle, on mukana jokin rikollinen tai Roopen kilpakumppani kuten Kulta-Into Pii.
Todella suosittu matkakohde ja useiden tarinoiden aihe on menneisyys. (Esimerkiksi melkein kaikissa Una-tarinoissa viitataan jollain tapaa menneisyyteen.) Menneisyyteen mennään melkein poikkeuksetta aikakoneella, jonka on tehnyt joko Pelle tai professori Staattinen (Mikki-tarinat) tai Zapotek ryhmänsä kanssa (Mikki ja Hessu-tarinat). Pelle on tehnyt useita aikakoneita, jotka eivät tosin muistuta lainkaan toisiaan saatikka Mikki-tarinoiden koneita. Luultavasti eniten käytetty Pellen aikakone on kylpyamme, jolla on matkustettu menneisyyteen useimmiten Una-tarinoissa tai niin sanottu metalipallo. Kylpyamme on kylpyamme, jossa on kahva, jota vetämällä pääsee menneisyyteen ja sillä onkin menty melkein joka puolelle maapalloa. Sen avulla Unan ystävät löydettiin menneisyydestä. Sillä on matkustettu muun muassa dinosaurusten aikaiselle maapallolle. Metallipallo on pallo, joka on tehty raudasta tai teräksestä ja jossa (myös) on ohjauskytkin ja tätä aikakonetta ovat varsinkin Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu käyttäneet menneisyysmatkoissa. Eräässä tarinasarjan tapaisessa he ovat jumissa menneisyydessä tämän koneen kanssa ja yrittävät päästä sieltä pois. Jokainen tarina on omanlainen seikkailu, mutta tarinat yhdistyvät ja aina tavoitteena on päästä kotiin mutta en ole nähnyt tarinaa, jossa se olisi onnistunut. Toinen tarina taas on tarina, jossa samaiset hahmot käyttivät aikakonetta, jossa ei ollut määritelty paikkaa ja aikaa ja he kiertelivät ympäri auttaen lukuisia tunnettuja henkilöitä kunnes lähettivät koneen kiertelemään itse ja Pelle sai sen ja asensi puuttuvat osat ja he palasivat kotiin. Menneisyysmatkatarinat ovat useimmiten (esimerkiksi edellämainittu on kuitenkin poikkeus) tarinoita, joita on monta ja jotka yhdistyvät toisiinsa kuitenkin ollen jokainen oma seikkailunsa. Esimerkiksi niin sanottu metallipallosarja on senlainen.
Ankat ovat käyneet Suomessa(kin). Tunnetuin Suomi-matka on tarinasta Sammon salaisuus (jonka on tehnyt Don Rosa). Tarinan aiheena oli Kalevala-taru ja Rosa teki omien sanojensa mukaan sen kunnianosoituksena suomalaisille faneilleen. Rosa laittoi ankat Sammon perään ja ankat ja Milla Magia kävivät Suomessa, Helsingissä. Kuvista tunnisti lukuisia suomalaisia rakennuksia ja paikkoja Helsingistä. Rosan Sampo-tarinassa Suomi kuvattiin normaalina kaupunkina, tosin hieman suurempana kuin minkälaisena Ankkalinna useimmiten kuvataan. Sampo-tarina ei ole ainoa tarina, jossa on käyty Suomessa. Eräässä tarinasarjassa seikkailtiin Euroopassa ja yksi sen tarinoista oli aiheeltaan Suomi eli siinä tarinassa käytiin Suomessa.
Kielletty laakso on laakso, joka on esiintynyt vain kahdessa tarinassa. Tarinat ovat Carl Barksin Kielletty laakso ja Don Rosan Pako kielletystä laaksosta. Rosan tarina on jatko-osa Barksin tarinalle. Kielletty laakso on laakso, jossa eivät yleensä ihmiset käy. Laakson ympärillä on metsää ja itse laaksossa on sisällä dinosauruksia, lentoliskoja ynnä muita samanlaisia olentoja. Aku ja Roope kuitenkin käyvät laaksossa. Laakso on aidattu muusta maailmasta puisella aidalla/portilla pieneltä alueelta. Muuten korkea kallio/jyrkänne rajaa sen. Jyrkänne on korkea seinän muotoinen ja täysin tasainen ja ylempää suurin piirtein pienen vuoren muotoisia jyrkkiä alueita täynnä oleva alue, jota peittää kasvillisuus. Dinosaurukset pääsevät kuitenkin kiipeämään kalliolla ainakin jonkin verran. Aita on kahden vuoren välissä olevalla pienellä alueella. Aita on useita metrejä korkea, jolloin dinosauruksilta pelkkä pää ja osa kaulaa yltää sen yläpuolelle joten ne eivät pääse siitä läpi. Keskellä laaksoaluetta on järvi, josta dinosaurukset juovat. Laaksossa kasvaa pensaita ja se ei ole tasainen, vaan siellä on pieniä kukkuloita ja pieniä suppia. Laaksossa on myös yksi melko suuri kivi.
Don Rosan tarinan Kaikken mieluisin lahja mukaan Ankkalinnan lähistöllä alapuolella on vanha (alkuperäinen) kaupunki ja rautatieverkosto. Alkuperäinen kaupunki kuvataan likaisena viemärin tapaisena paikkana jonka rakennukset ovat likaisia ja ränsistyneitä, kuitenkin pysyvät yhä edelleen pystyssä. Alueen yläpuolelta tippuu hieman vettä, joten maa on märkä ja sisältää useita vesilätäkköjä. Melkein kaikki rakennukset ovat suljettuja (oven ja ikkunoiden eteen on naulattu muutama lankku). Pylväät (joita on monia) ovat kuitenkin vielä pystyssä. Kaikki lankut eivät ole pysyneet ehjänä, hämähäkinverkkoja on paljon mutta lasit ovat ehjiä, rikkoutumattomia. Alue on avara, joten sinne mahtuu todella paljon asioita. Alueen reunoilla on muureja. Nykyinen Ankkalinna on alkuperäisen Ankkalinnan yläpuolella. Rautatieverkosto on edelleenkin hyväkuntoinen ja todella sokkeloinen ja täynnä pimeitä tunneleita. Rautateiden vierustoilla on paljon kiviä, mutta ne eivät ole rautateiden päällä. Vanha Ankkalinna kuvataan erittäin rähjäisenä, likaisena ja kehittymättömänä paikkana (ennen Roopen tuloa). Kaupunki oli melko pieni kylä, joka on nyttemmin autioitunut ja tarinan mukaan jopa (melkein) täysin unohdettu.
Don Rosan tarinassa Windigojen mailla ankat (Aku, Roope, Tupu, Hupu ja Lupu) matkustivat pohjoiseen, alueelle, jossa oli suuri metsä jonka lähistöllä Roopen tehdas. Tehdas saastutti paljon, jonka takia kääpiöt (windigot) yrittivät tehdä tihutöitä sille (jonka takia tehtaan väki metsästi heitä). Windigojen asuinalue, suuri metsä, oli saastumassa pilalle. Metsä oli suuri ja täynnä puita, joista suuri osa oli jo mennyt pilalle saasteista johtuen. Keskellä metsää oli pienehkö järvi, joka oli saastunut ja joka sisälsi joitain eläimiä ja kasveja. Metsä, vaikkakin suuri, puinen ja tiheä olikin, sisälsi lukuisia aukioita (pieniä avoimia alueita). Metsässä on jonkin verran kukkia ja muita samantapaisia kasveja. Metsässä oli myös todella paljon eri kokoisia pensaita, jotka olivat oivia piilopaikkoja. Metsä, jossa ankat olivat, oli vain pieni osa suurta metsikköä, jossa oli todella paljon metsiä ja lukuisia pieniä järviä ja jokia. Metsän lähellä Roopen yritys suorittaa kaivuutöitä, joka on yksi suuri syy kääpiöihmisten vihalle. Roopen tehtaan vieressä on joki, johon tehdas laskee päästönsä. Tehtaan lähistöllä oli ollut metsää, mutta tarinassa sitä ei enää ollut puiden mentyä pilalle tehtaan takia. Rosan tarina on jatko-osa Carl Barksin tarinalle samasta aiheesta.
Taskarissa 332 (Ihan tavallinen sankari) oli tarina Ankkazucumin erhe. Siinä mainittiin eräs saari (nimenä käytettiin vain neitojen saarta; sen selitettiin olevan vain metsäinen ja salaperäinen). Saarta ei ole mainittu missään muussa tarinassa. Saarella asui pieni kansa. Joka viides vuosi lohikäärme (tai joku sen tapainen olento) ilmestyi saarelle. Siksi sinne haettiin urho. Saari oli suurehko ja täynnä metsää. Keskellä saarta oli tulivuori, joka purkautuu kerran viidessä vuodessa. Saarella oli kivikkoa, mutta se oli silti lähinnä tasamaata. Saari sisälsi myös lukuisia luolia ja koloja. Eräällä aukiolla oli kananmunan tapainen kuori, jonka sisältä olio tuli.
Erään tarinan mukaan ankkalinnalaiset menevät joka vuosi Mummon tilalle herkkukilpailuun. Kilpailuun osallistuminen on vapaata ja se on joka vuosi Mummon maatilalla, jonka takia koko kaupunki jää autioksi.
Taskarissa 264 (Käteinen kiertoon!) oli tarina, jossa Aku meni Japaniin auttamaan vetehisiä. Tarinassa alue, jolla vetehiset ja tengut elelivät, oli suuri laakso, jossa oli paljon pensaita ja vain vähän ruohoa. Keskellä tasamaata oli temppeli, joka oli pieni ja puusta tehty. Laakson vieressä oli kallio, jonka sisällä oli luolia. Lähettyvillä oli myös järvi, jossa vetehiset elivät. Ennen laakso oli ollut täynnä puita.
Aarteenetsintätarinoita, joissa on mukana Aku ja Touho, on ollut paljon. Eräässä tarinassa he menivät saarelle, joka oli pieni ja jossa oli yksi puu jossa kasvoi kookospähkinöitä. Alapuolella oli luola, jonka yhdisti pääsaareen ''aukko''. Se oli päällystetty kasveilla.
Eräässä tarinassa Aku ja Touho menivät toiselle saarelle, joka oli täynnä puita ja jossa oli pata täynnä kultakolikoita. Saari oli todella vihreä ja siellä oli yksi pienehkö kansa. Saaren väki oli ahkeraa kansaa, ja he kylvivät ja kaatoivat puita joten saari säilyi samanlaisena koko ajan. Saari oli melko suuri ja sisälsi vain hieman korkeuseroja.
Rosan tarinassa Auringon poika ankkalauma kävi Andit-vuoristossa etsimässä aarretta. Kulta-Into Pii oli rikollinen, joka liittyi heidän matkaansa. Andit kuvattiin yllättävänkin matalina ja jyrkkinä, mutta raskaina kiivetä. Vuoristo oli todella laaja-alainen ja sen lähistöllä oli Titicucu-järvi, joka muistutti kasvoja. Vuoristoilla ei kasvanut mitään ja riippusiltoja oli vain muutama. Vuoret olivat harmaita ja korkeita ja niiden rinteillä meni lukuisia pieniä polkuja. Vuorien huiput olivat sumun peitossa aivan kärkeä lukuunottamatta. Kärjet olivat sumun yläpuolella.
Afrikka on ollut useissa tarinoissa matkan kohteena, koska Kulta-Into Pii asuu siellä. On menty viettämään Piin syntymäpäiviä, on toisaalta kilpailtu Piitä vastaan. Eräässä tarinassa Roope kilpaili Piitä vastaan rikkaudesta ja lopulta he päätyivät pyörittämään naruja. Samaisessa tarinassa Afrikan maisemia kuvattiin melko hienosti. Afrikka näytti kukkulaiselta alueelta meren ääressä ja näytti siltä, että se olisi täynnä villieläimiä, jotka kuitenkaan eivät hyökkäisi. Afrikka kuvattiin maana, joka oli täynnä nähtävyyksiä. Toisaalta, muutamassa muussa tarinassa se on kuvailtu surkeana alueena, joka on täynnä hyttysiä, epätasaisia teitä, villieläimiä ja muita epämukavia asioita. Nämä tarinat edustavat uudempaa aikakautta.
Ankat ovat vierailleet usein erilaisissa ulottuvuuksissa, ja sinne on päädytty usein vahingossa. Useimmat ulottuvuudet ovat Ankkalinnan tapaisia, mutta kuitenkin vastakohtia. Esimerkiksi Aku voi olla onnekas ja Sudenpennut todella laiskoja. Näitä tarinoita on useita ja kukaan käsikirjoittaja ei tee montaa tämänaiheista. Esimerkiksi Don Rosa on tehnyt yhden. Näiden tarinoiden Ankkalinna kuvataan samanlaisena kuin nyt, mutta hahmot ovat täysin erilaisia.
Egyptissä, pyramidien luona, on käyty melko usein. Ankat ovat yrittäneet päästä pyramidien sisään tai saada selville jotain tärkeää tietoa pyramideista tai yksinkertaisesti löytää uutta pyramidia. Pyramideja kuvataan olevan vain Egyptissä, sillä muissa maissa olevista pyramideista ei ole tehty tarinoita. Pyramidit kuvataan hiekan ja kiven sekoituksesta tehdyiksi kartion muotoisiksi suuriksi rakennelmiksi. Pyramidit ovat melkein aina samantapaisia ja ne eivät ole kovin lähellä oikeita pyramideja (koska oikeissa pyramideissa on enemmän eroja). Pyramidit kuvataan aina samantapaisina ja joissain tarinoissa pyramidit ovat olleet hiekan alla piilossa. Pyramidien sisältöä on kuvattu enemmän kuin ulkokuorta. Sisältä pyramidit ovat samanvärisiä (kellertäviä) kuin ulkoakin ja ne ovat täynnä sokkeloita ja erilaisia ansoja. Pyramideissa on myös muumioita (arkuissaan, jotka nojaavat seiniin) ja joitain eläimiä kuten käärmeitä suojelemassa sisältöä. Usein pyramideissa on aarteita, kuten kultarahoja. Pyramidit näyttävät sisältä suuremmilta kuin mitä ne näyttävät ulkopuolelta. Pyramidien keskikohdalla sisällä on useimmiten jotain tärkeää. Pyramidin sisäpuoli kuvataan normaalin korkuiseksi, vaikka ulkoa pyramidit näyttävät todella korkeilta. (Pyramideissa ei ole koskaan ollut useampia kerroksia kuin yksi jos joitain ansoja ei oteta lukuun.) Pyramidit ovat täynnä ansoja, kuten ansakuopat tai nuolet, jotka lähtevät lentoon, jos johonkin kohtaan astutaan. Pyramidit kuvataan aina todella tärkeiksi kohteiksi ja niissä uskotaan (tarinoiden mukaan) olevan erilaisia kirouksia.
Erään tarinan mukaan Ankkalinnan lähellä, ajomatkan päässä, oli Sateenkaarilaakso. Laaksossa ilmestyi useasti sateenkaaria joten useat turistit valitsivatkin sen matkakohteekseen. (Laakso on esiintynyt ymmärtääkseni vain yhdessä tarinassa.) Laakso sisälsi kaupungin ja kasveja oli hieman normaalia enemmän. Laaksolla oli myös lukuisia kukkuloita, joiden päältä pystyi näkemään sateenkaaria paremmin. Jotkin kukkulat sisälsivät pieniä luolia, aukkoja tai muita sentapaisia.
Tylsälä on alue, jossa ei tapahdu mitään. Aurinko paistaa siellä niin voimakkaasti, että sinne ei voi rakentaa mitään, mutta silti siellä on muutama talo. Roope Ankka on tehnyt Tylsälästä lomakohteen; Tylsälä sopii rauhoittumista varten oivasti kaikille jotka ovat rasittuneita. Tylsälä on hiekka-aavikon tapainen alue, joka on melko kuiva ja jonne ei voi tehdä oikein mitään, joten se on oiva lepoalue. Tylsälä on lentomatkan päässä Ankkalinnasta, eli sinne on todella hankala päästä ilman lentokonetta.
Luonto on ollut kohteena useissa tarinoissa. Sademetsissä on käyty melko usein, mutta ilman Roopea. Amazonin sademetsissä on käyty moniakin kertoja. Sademetsät on tuotu mukaan varsinkin tarinoihin, joissa on kannustettu luonnonsuojelua. Sademetsät kuvataan viidakon tapaisina metsinä, kosteina alueina ja täynnä eläimiä olevina. Sademetsät kuvataan todella tiheinä alueina. Ankkoja sademetsissä on näytetty usein samoissa tarinoissa kuin Roopen tehtaita ja on haluttu saada ihmiset ymmärtämään niiden ainutlaatuisuus. Sademetsät ovat tarinoissa usein täynnä värikkäitä lintuja sun muita erikoisia olentoja. Sademetsissä on myös puiden lisäksi paljon muuta kasvillisuutta, kuten pensaita. Sadenetsät on kuvattu todella tärkeinä alueina.
Luonto on todella yleinen matkustuskohde ankoilla, koska luonto on erilainen ja muuttuva ja luonto on luonnollisen kaunis. Esimerkiksi sademetsä tai saaret ovat esimerkkejä luonnosta, kuten myös Ankkalinnan metsä. Luonto ei ole koskaan samanlainen kahta kertaa ja luonnosta saa elämyksiä, jonka varsinkin Sudenpennut ymmärtävät, joten he viettävät paljon aikaa luonnossa. Tarinoissa luonto kuvataan kauniina paikkana, joka on ainutlaatuinen (kuten se onkin). Luontoretkiä onkin siis paljon, esimerkiksi Peikonhampaalla tai pienillä kukkuloilla on käyty usein. Aku on usein joissain tarinoissa luonnonystävä, usein taas Tupu, Hupu ja Lupu Sudenpentuina hoitavat sen puolen tai Roope elämyksiä haluten, joten on useita tarinoita, joissa matkakohde on luonto. Luonto on Ankkalinnassa (ja sen lähettyvillä) melkein aina koskematon ja kaunis, muunlaisia luontoja ei olekaan nähty tarinoissa. Ankat ovat myös tehneet useita retkiä luonnon ääreen maisemia katsomaan, jolloin he ovat saaneet nähdä hienoja maisemia esimerkiksi auringonlaskun aikaan tai vesiputouksien luona. Luonto on aina viehättänyt matkakohteena ankkoja ja he ovat todella iloisia luonnossa. Luontoa on Ankkalinnan ympärillä paljon, mutta Ankkalinnan keskusta-alueilla toisaalta ei lainkaan, joten luontoretket tehdään melkein aina autolla (tai lentokoneella tai muulla samantapaisella jos kohteena on sademetsä tai joku muu kohde kauempana Ankkalinnan ulkopuolella). Luonto kuvataan tarinoissa rauhoittavana kohteena ja laajana alueena, jota ilman Aku ja kumppanit eivät voisi elää ja jota edes Roope ei voi valjastaa rahanlähteekseen. Luontoretkiä eivät siltikään monet ankkalinnalaiset tee, vaikka heitä ei laiskoina olekaan kuvattu. Ankkalinna ei ole täynnä luontoa, joten kaikki eivät viitsi luonnon ääreen mennä, luonto ei saa useimpia liikkeelle. Luonto on Ankkalinnassa(kin) todella upea asia ja luontoretket antavat heille elämyksiä joita ei muualta saa.
Euroopassa (ja sen valtioissa) käydään melko usein luultavasti koska eurooppalaiset lukevat niin paljon Akkaria. Eurooppa kuvataan todella suurena maanosana, jossa tapahtuu paljon tärkeitä asioita ja jossa saa tehtyä paljon tärkeitä kauppoja. Tarinat myös, virheellisesti, kuvaavat, että Eurooppa olisi resurssiparatiisi - vaikka se ei sitä ole. Usein Euroopasta löytyy esimerkiksi öljyä tai Roope hankkii itselleen jotain Euroopasta. Eurooppa kuvataan tärkeimpänä maanosana.
Useissa tarinoissa Aku menee jonnekin Touhon kanssa, useimmiten se johtuu Touhon yrityksestä, ammatista tai muusta samantapaisesta. Touho useimmiten houkuttelee Akun mukaan, ja he ovatkin joutuneet - tahallaan ja vahingossa - ulkomaille. Esimerkiksi eräässä tarinassa he valitsivat matkakohteensa nopalla. On myös tarinoita, joissa he ovat pitäneet matkatoimistoa ja menneet ryhmien mukana matkalle. Silloin useimmiten kohteet ovat olleet keskitasoa hieman yläpuolella ja hinta ei ole ollut kovin halpa. Heidän matkatoimistonsa ovat järjestäneet lukuisia epäonnistuneita retkiä. Toimiston matkakohteet ovat hotellien lisäksi useat luontoretket, kuten pienelle vuorelle kiipeäminen. Akun ja Touhon matkatoimisto ei ole koskaan oikein menestynyt, jolloin kohteet ovat aina olleet keskikastin hintaisia eikä matkoista siten olla oikein nautittu.
Saaristot ja meret ovat yleisiä paikkoja ankoille. Ankat ovat usein laivalla tai menevät jollekin saarelle kilpailuun (useimmiten Roope vastaan Pii). Saaret ovat useimmiten autioita ja pieniä, joissa kasvaa muutama puu ja joissa on kivikkoa. Tosin eräässä tarinassa Miljardöörikerhon väki meni saarelle, jossa asui eräs toinen kansa, joka oli laaja ja jossa oli todella paljon kasvillisuutta eli saarikohteista(kin) löytyy reilusti poikkeuksia. Saaret kuvataan usein pieninä läntteinä keskellä merta, joissa ruokaa saa vain puista (kookospähkinöitä, banaaneja ynnä muita samantapaisia). Saaristot taas kuvataan useina lähekkäisinä pieninä saarina. Kummassakaan tapauksessa meren melut eivät ole kovin korkeat. Meri on ankkojen matkakohteena useimmiten laaja. Ankat käyttävät merta usein kun menevät saarille (esimerkiksi etsimään aarretta, useissa tarinoissa aarre on piilotettu jollekin saarelle) tai toiselle mantereelle tai kun Roope vain haluaa säästää rahaa. Sudenpennutkin ovat usein merellä. Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu ovat silloin tällöin laivalla töissä, jotta pääsisivät sen avulla jollekin toiselle kohteelle. Merellä ankat (ja Roope) eivät kovin usein ole jos saaria ei ole, lukuunottamatta aarteenetsintää. Esimerkiksi Don Rosan tarinassa Aarre lasimaljassa he olivat melkein koko ajan merellä ja yrittivät nostaa laivan sen pohjasta. Tarinoissa meri kuvataan rauhallisena paikkana ja siellä ei ole paljoa muita laivoja paitsi silloin tällöin merirosvoja. Meri on melko usein Roopen kohde tai reitti, jota pitkin hän menee kohteelleen. Meri on aina paikalla ja sen kautta kulkeminen on halpaa. Roope ei kovin usein kuitenkaan mene merelle ilman Akua ja Sudenpentuja, koska he ovat olleet enemmän merellä (Sudenpentujen kanssa). Merellä ei ole paljoa erikoiskohteita, joten merestä ja siellä matkustamisesta ei tehdä paljoa ruutuja (kuvia) ankkojen kohdetta lukuunottamatta. Kohde merellä on melkein aina joko saari tai uponnut laiva.
Ainoa tarina jossa on luola ei ole Rosan Kaikkein mieluisin lahja. Luolia esiintyy tarinoissa jopa yllättävän vähän, sillä niistä saisi hyviä piilopaikkoja, juonenkäänteitä ja aarteenetsinnän kohteita. Aarteita on kuitenkin piiloiteltu luoliin, esimerkiksi erään veneen Aku ja Touho ovat löytäneet luolasta ja Roopen rikollisenetsintämatkan kohteena oli rikollisen luolapiilopaikka. Luolat kuvataan kivestä tehtyinä aukon tapaisina asioina ja ne ovat (melkein) aina pyöreitä. (Hyvä esimerkki on Don Rosan tarina Kirje kotoa.) Edellämainittua esimerkkiä lukuunottamatta luolista tehdään aina pieniä ja ahtaita eikä niistä löydy edes sokkeloita. Tarinoiden luolista osa on muotoutunut ajan mittaa ja osa, kuten aarteenetsintämatkan kohde Rosan edellämainitussa tarinassa, on tehty ihmisvoimin. Todella harvat matkat päätyvät luolaan tarkoituksella, sillä luola ei voi olla kohde, koska useimmat luolat on piilotettu hyvin. Luolista saisi kuitenkin pienellä pohdinnalla oivallisia matkojen kohteita ja tarinoihin uusia käänteitä. Nykytarinat eivät oikein suuntaa luoliin, koska niistä ei tiedetä.
Ankkojen matkakohteet vaihtelevat paljon ja tärkeimpiä lukuunottamatta sama kohde ei esiinny kahdessa tarinassa. Se on mainio asia, koska toistuvuuden on annettu pilata liikaa asioita. Matkakohteissa ei toistuvuutta kovin paljoa esiinny, vaan asiat ovat melkein kertakäyttöisiä. Matkakohteet ovat todella stereotypisia, mutta se ei haittaa, koska se luo aitoutta (tässä tapauksessa). Matkakohteiden saralla asiat ovat hyvin suoritettuja! Luonto on suuressa osassa matkakohteista, mikä myös(kin) on selvää plussaa, koska niin monessa tarinassa on Roopen tehtaita (saastutusta) eikä luonnosta välitetä. (Kenties se onkin tärkein syy luontokohteiden niin suurelle määrälle.) Luontoa ei esiinny kovin usein matkatarinoita ja Sudenpennuista kertovia tarinoita lukuunottamatta, joten on hyvä, että luonnolla on näinkin suuri osa matkakohteiden saralla! Luonto on todella aidosti (stereotypiaa lukuunottamatta) kuvattu ja luontokohteita on useita erilaisia ja niihin on tehty maisemaa.
Eri valtiot Euroopassa ovat usein matkojen kohteita ja useita tarinoita, jotka keskittyvät vain johonkin tiettyyn valtioon, on tehty. Saksa on omalaatuinen ja suuri valtio, joten Saksa on ollut usein matkojen (ja tarinoiden) kohde. Useimmat saksalaiset kuvataan huolellisiksi ja saksan kieli hankaliksi. Ankat ovat matkanneet Saksaan useasti. Italia kuvataan taas pikaruoan ja laulun kotimaana ja pikaruokaa ankat ovatkin syöneet paljon Italiassa. Italiaan on usein matkustettu laivan avulla. Ranska ja ranskalaiset kuvataan kansana, jonka puhetta on todella hankala oppia. Ranskaan(kin) on matkustettu melko usein, ja Ranskasta on löydetty muutamia aarteita (kuten myös muistakin jo mainitsemistani valtioista).
~kirja
akuankka1313
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 5
Viesti 210 -
03.09.2009 klo 16:09:49
Rangaistus... taidanpa lopettaa viestimaratonin kokonaan, ei tätä enää jaksa. En enää kestä tätä yksityisviestein käytävää ainaista väittelyä ja muutenkin kilpailuhenki on kadonnut tyystin. Hyvästi.