Keskustelujen arkisto

Uskomatonta. Ensimmäistä kertaa varmaan puoleen vuoteen heräsin sunnuntaina ennen kymmentä! Pääsen siis vielä viime hetkillä parantelemaan viestiäni, tällaista onkin viimeksi tapahtunut varmaan kolmoskauden aikoihin.

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankat maailmalla - ankkain parhaat matka- ja seikkailukohteet

Yksi keskeisimmistä asioista ankkasarjakuvissa on matkustelu. Ankat matkustavat todella paljon ympäri maailmaa, joskus hieman lähempämä, joskus taas toisella puolella maapalloa. Suurin osa ankkojen matkoista nähdään seikkailu- ja aarteenetsintätarinoissa, joissa matkan kohde on yleensä jokin mielenkiintoinen tai jollain tavalla kiehtova paikka. Matkailua esiintyy myös muissa tarinoissa, kuin edellämainituissa, kuten silloin, kun Aku pakenee tarinan lopussa vihastunutta väkijoukkoa tai Roopea jonnekin ulkomaille, usein Timbuktuun tai etelänavalle. Tämä on todella yleinen loppuratkaisu tarinoissa ja esiintyykin usein Akun aiheutettua jonkin katastrofin. Joissain tarinoissa Aku voittaa lottovoiton ja lähtee lomalle Iineksen tai ankanpoikien kanssa johonkin trooppiseen matkakohteeseen, kuten Ankkapulcoon tai Pallorcalle, jotka ovat molemmat ankannettuja nimiä tunnetuista lomakohteista (Acapulco ja Mallorca).

Paikannimien ankantaminen on hyvin yleistä matkailusarjoissa. Myös uusien paikkojen keksiminen on todella yleistä. Yleensä kun ankat matkaavat johonkin valtioon (kuten vaikka Kiinaan), matkan kohteena oleva kaupunki on täysin keksitty tai vähintäänkin ankannettu jostain Kiinan tunnetusta kaupungista. Joissain tarinoissa on jopa menty keksimään ihan kokonan uusia valtioita, kuten Kurpitsania, joka on aivan mikroskooppisen pieni valtio, joka on tunnettu kurpitsoistaan ja erikoisista rahoistaan ja jonne Aku ja Roope matkasivat eräässä tarinassa. Samaisessa tarinassa tutustuttiin vähän myös Kurpitsanian rajanaapuriin, Kaalistaniin, joka on nimensä mukaisesti erikoistunut kaaleihin.

Ankat ovat todella kovia matkustamaan ja Roope onkin luultavasti käynyt melkeinpä maailman jokaisessa kolkassa. Lähestulkoon poikkeuksetta Roopen tekemät matkat kohdistuvat paikkoihin, joissa on/huhutaan olevan jonkinlainen aarre. Yleensä aarteen löytäminen ei kuitenkaan ole mitään helppoa puuhaa ja siksi Roopella onkin aika sukulaispoikansa Aku, sekä ankanpojat Tupu, Hupu ja Lupu mukanaan. Ankanpojat kantavat aina mukanaan Sudenpentujen käsikirjaa, josta on yleensä paljon apua aarteenetsintään. Tämä viisikko on varmasti ankkasarjakuvien tunnetuin matkusteleva joukko.

Syksyjen pimetessä lähes kaikki ankkalinnalaiset varmasti haaveilevat rantalomasta jollain trooppisella saarella, kukapa ei? Monesti kun ankat haaveilevat rantalomasta, ensimmäisenä kuvitelmiin ilmestyy trooppinen saari kaukana Ankkalinnasta; Ankkapulco, joka siis on ankannettu nimi oikeasta turistikohteesta, Acapulcosta. Ankkapulco on saari, jossa on ainakin mahtava uimaranta ja todella paljon turisteja vuodenajasta riippumatta. Ankat ovat itse käyneet Ankkapulcossa vain muutamissa tarinoissa, eikä silloin paikkaa ole sen tarkemmin esitelty, joten siitä ei sen enempää tiedetäkään. Joskus Aku on saanut mahdollisuuden lähteä Iineksen kanssa Ankkapulcoon, mutta mokattuaan pahemman kerran, Aku jää matkan ulkopuolelle ja Iines lähtee Hannun matkaan, jolla usein on jo valmiiksi arpajaisista voitetut lentoliput.

Toinen mahdollisuus upealle rantalomalle, on myöskin saari kaukana Ankkalinnasta;; Pallorca, jonka nimi on ankannettu oikeasta turistikohteesta, Mallorcasta. Aku ja Iines ovat käyneet muutamia kertoja Pallorcalla, kaikki kerran taskarissa 339 julkaistussa tarinassa ''Muotikeisarinna'', jolloin Iines osti Pallorcalta viimeisenä lomapäivänä kasallisen upeita vaatteita ja myi ne sitten ystävilleen. Hän palasi myöhemmin Akun kanssa Pallorcalle ostamaan uusia vaatteita. Pallorcastakaan ei tiedetä paljoakaan, mutta tarinassa selvisi ainakin että Pallorcan valuuttana toimii senklavo.

Ankat ovat olleet myös useaan otteeseen risteilyllä. Yleensä risteilyn kohteena on ollut jokin eksoottinen paikka jossain kauempana, mutta myös risteilyjä, joiden aikana ei käydä maissa on ollut. Joskus kun Akulla on ollut tarpeeksi rahaa, on hän vienyt Iineksen tai ankanpojat (joskus jopa molemmat) risteilylle. Joskus taas Aku on alentunut jopa jänikseksi laivaan, esimerkiksi silloin kun hän on halunnut vakoilla Iinestä ja Hannua, jotka pääsivät risteilylle Hannun voittamilla lipuilla. Aku on myös muutamia kertoja ollut Roopen risteilylaivalla yksin tai serkkunsa Touhon kanssa töissä, milloin missäkin hommissa.

Ankkojen yksi tunnettu matkakohde on myös Pohjoisnapa. Ankat ovat käyneet Pohjoisnavalla jo muutamissa Carl Barksin tarinoissa ja myöhemmässä vaiheessa Pohjoisnavalla käynti erilaisten aarteiden perässä tai kilpailumielessä on yleistynyt. Vastaavasti ankat ovat vierailleet myös Etelänavalla (eli Etelämantereella/Antarktiksella) useaan otteeseen, useimmiten samoista syistä. Kolmanneksi matkakohteeksi tähän sarjaan kelpuutetaan myös Siperia, joka niinikään on hyvin kylmä paikka ja jossa ankat ovat myös muutamia kertoja vierailleet. Nämä kolme arktisen kylmää aluetta ovat tulleet viime aikoina jo selvästi aikaisempaa yleisimmiksi ja niitä onkin nähty uudemmissa tarinoissa enemmän. Johonkin näistä paikoista Aku yleensä myös (Timbuktun ohella) pakenee vihaisia ankkalinnalaisia aiheutettuaan jonkin sortin katastrofin.

Arktisen kylmien alueiden vastakohta - tukahduttavan kuumat aavikot - ovat myös hyvin tunnettuja matkakohteita ankkojen keskuudessa. Useimmat aavikot kuvataan hyvin kuivina alueina, joissa on hiekkaa ja vain ja ainoastaan hiekkaa. Aurinko paahtaa aina todella kuumasti ja ihmettelenkin, miten ankat selviytyvät monien päivien aavikkomatkoista muutaman vesileilin voimin. Jokaiselta aavikolta, missä ankat ovat käyneet, on kuitenkin lopulta löytynyt jokin kaupunki, tai keidas josta saa juomavettä. Yleisin syy, miksi ankat ovat aavikoilla käyneet, on aarteet, joita Roope havittelee. Yksi tunnettu aavikolle sijoittuva tarina on Carl Barksin ''Kuningas Salomon kaivokset'', jossa Roope etsi kadonneita kuningas Salomon kaivoksia. Myös Barksin tarina ''Taikatiimalasi'' sijoittuu osittain aavikolle, jonne Aku ja ankanpojat ovat lähteneet täyttämään Roopelta saamaansa taikatiimalasia oikeanlaisella hiekalla. Ankat kulkevat aavikoilla lähes poikkeuksetta kameleilla, koska sellaisessa paahteessa ei erkkikään jaksaisi kävellä. Ankat ovat vierailleet monilla aavikoilla, muunmuassa Saharassa, Gobin autiomaa ja Salaharin autiomaa, joka on todennäköisesti ankannettu Saharasta.

Yhtenä hyvänä esimerkkinä kuumasta ja kuivasta paikasta kaukana jossain toimii myös Timbuktu, joka lukee lähes aina kyltissä Akun paetessä vihaisia ankkalinnalaisia (aiheutettuaan jonkin katastrofin). Joskus Timbuktuun on matkaa 2000 kilometriä, joskus taas jopa 10 000 kilometriä. Timbuktussa ankat eivät ole ainakaan minun lukemissani tarinoissa käyneet, mutta paenneet sinne kyllä, hyvin usein. Timbuktu ei siis ole varsinainen lomakohde, mutta eräänlainen piilopaikka kuitenkin.

Ankat ovat usein käyneet myös eri vuoristoissa, jopa kiivenneet joillekin vuorille. Tunnetuimmat vuoristot joissa ankat ovat vierailleet, ovat Alpit, Andit ja Himalaja. Andeilla ankat ovat käyneet varmaankin kaikista useimmiten, yleensä - minkäs muunkaan - kuin aarteiden perässä. Andeilta on löytynyt monia vanhoja inkojen aarteita, joita Roope on sukulaispoikiensa kanssa metsästänyt. Todennäköisesti maailman yksi tunnetuimmista ankkatarinoista (tai ehkä jopa tunnetuin) ''Kulmikkaat munat'' (by Carl Barks) sijoittuu Andeille, samoin sen 'jatko-osa' ''Andien kutsu'' jonka on tehnyt Don Rosa. Kyseinen tarina ei ole ainoa Rosan tarina, joka sijoittuu Andeille, vaan myös hänen ensimmäinen tarinansa ''Auringon poika'' ja ''Eldoradon viimeinen valtias'' sijoittuvat Andeille. Himalajalla taas ankat ovat käyneet esimerkiksi Barksin tarinassa ''Tsingis-kaanin kruunu'',jossa he tarinan nimen mukaisesti metsästivät Tsingis-kaanin kruunua. Alpeilla ankat ovat myös käyneet, mutta niistä käynneistä en itse ole ainuttakaan tarinaa lukenut.

Sademetsissä ja viidakoissakin ankat ovat vierailleet moneen otteeseen. Tärkein sademetsä missä ankat ovat käyneet on varmasti Amazon vaikkei minulla juuri nyt tulekaan mieleen yhtään Amazonille sijoittuvaa tarinaa. Don Rosan tarinassa ''Kymmenen avataran aarre'' ankat olivat Intiassa jonkinlaisessa viidakossa etsimässä, mitäs muutakaan, kuin aarretta. Kyseinen tarina ei ole ainoa Rosan tarina, jossa ankat ovat viidakossa tai sademetsässä, vaan niitä löytyy lisääkin.

Harvemmin käytetty, mutta silti mielestäni yksi parhaimmista ankkojen matkakohteista on Alaska ja sen lähiseutu, kuten Klondike, jossa Roope kaivoi nuorena kultaa. Jo nimenomaan Roopen kiehtova nuoruus tekee paikasta mielenkiintoisen. Ankat ovat muutamia kertoja vierailleet Alaskassa, esimerkiksi Barksin tarinassa ''Takaisin Klondikeen'' jossa Roope myös tapasi uudestaan Kultu Kimalluksen, johon oli rakastunut nuorena. Myös Rosan tarinoissa on Alaskassa käyty. Alaska (ja erityisesti Klondike) on Roopelle hyvin tärkeä paikka, koska siellä hän kaivoi hanhenmunahipun ja ansaitsi ensimmäisen miljoonansa. Tästä syystä Roope usein haluaakin vierailla siellä ja ottaa usein sukulaisensa mukaan. Alaskassa on käyty myös joitain aarteenetsintöjä ja muita kilpailuja.

Roopen synnyinmaa Skotlanti ja erityisesti sen nummilla sijaitseva MacAnkkain sukulinna Ankkapurha, kuuluu myös ankkojen matkakohteisiin. Linna on iso ja vanha ja sisältääkin lukuisia salakäytäviä ja tunneleita, jotka vievät mikä mihinkin. Linnan pihalla on klaanin oma hautausmaa, jonne kaiki klaanin jäsenet on haudattu ja jonne Roopekin tullaan hautaamaan. Joskus Roope on tullut Akun ja poikien kanssa ihan vain muistelemaan menneitä ja katsomaan läheistensä hautoja Skotlantiin, mutte useimmiten sinne on lähdetty aarteen perässä, kuten esimerkiksi Don Rosan tarinassa ''Kirje kotoa'' jossa ankat metsästävät Ankkapurhasta Temppeliherrojen kadonnutta aarretta. Skotlanti on mielenkiintoinen paikka ja siksi siellä onkin koettu muutamia mahtavia seikkailuja.

Merellä ankat ovat matkanneet myös muuten, kuin risteilyllä ollessaan, sillä he ovat useaan otteeseen käyneet veden alla sukeltamassa. Joskus ankat ovat ankkuroineet veneensä tiettyyn paikkaan ja sukeltaneet sukelluspuvut päällä meren syvyyksiin, kun taas joskus he ovat käyttäneet Pelle Pelottoman rakentamaa sukellusvenettä. Veden alla on aina yhtä kiehtovaa, olivat ankat sitten sukellusveneessä tai sukelluspuvuissa; joka puolella on ties minkälaisia kaloja ja muita otuksia, vettä silmänkantamattomiin, erilaisia vesikasveja ja kaikkea muuta mitä merestä löytyy. Usein veden alle on lähdetty etsimään aarteita, tai keräämään Roopen omaisuutta, joka on muutamaan otteeseen hukkunut mereen. Ovathan ankat löytäneet meren pohjasta jopa kadonneita kaupunkejakin. Kun ankat ovat merellä matkustamassa johonkin tiettyyn kohteeseen, Roope on yleensä valinnut kulkuvälineeksi oman loistojahtinsa sijasta homeisen puuveneen, jota Aku pääsee luonnollisesti soutamaan kolmenkymmenen sentin tuntipalkallaan.

Meren pohjasta siirrytään kaikkien aikojen yhteen suosituimmista, mutta samalla myös yhteen omituisimmista matkakohteista - avaruuteen. Pääasiassa ankat matkaavat avaruuteen Pelle Pelottoman keksimällä ja rakentamalla avaruusraketilla. Roope ei koskaan lähde avaruuteen huviretkelle, vaan matkalle on aina syynsä; usein hänet houkuttelee avaruuteen mineraalit (tai muut aarteet) tai uudet, tutkimattomat planeetat. Mukaansa hän ottaa aina sukulaispoikansa ja ovathan he joskus saaneet jopa varkaita peräänsä. Hyvin usein ankat löytävätkin avaruudesta jonkin uuden, tutkimattoman planeetan tai galaksin, josta löytynee usein jotain arvokasta. William van Hornin tarinassa ''Musta kuu'' ankat löysivät planeetan joka oli puhdasta öljyä ja jota Roope tahtoi ehdottomasti päästä myymään. Toinen esimerkki avaruustarinasta on Barksin ''24 karaatin kuu'', jossa Roope maksaa avaruusoliolle 24 karaatin kuusta kourallisen maata. Avaruusolioista puheenollen ankat ovat löytäneet monesti myös elämää avaruudesta: avaruusolioita - marsilaisia ja ties mitä ihmeotuksia. Jotkut niistä ovat olleet ankoille ystävällisiä, kun taas jotkut vihamielisiä. Avaruuteen sijoittuvia tarinoita on nykyään todella paljon, joskus tuntuu, että jopa liikaa. Avaruudessa on käyty myös kilpailuja planeettojen omistuksesta ja muusta sellaisesta.

Varmasti myös yksi mielenkiintoiisimmista matkakohteista löytyy, kun astuu sisään Pelle Pelottoman rakentamaan aikakoneeseen ja kääntää nappulat - minnekäs muualle kuin kohti menneisyyttä. Ankat ovat olleet menneisyydessä niin lukuisia kertoja, että huhhuh. Menneisyyteen mentäessä Pelle jaksaa muistuttaa ankkoja, että he eivät saa muuttaa menneisyyttä millään tavallla, koska sen muuttaminen luonnollisesti vaikuttaa tulevaisuuteen ja yhden banaaninkuorenkin pudottaminen maahan voi johtaa siihen, ettei Ankkalinnaa ole koskaan perustettukaan. Menneisyyteen mentäessä on luonnollisesti mahdollista valita, kuinka paljon ajassa taaksepäin haluaa mennä. Usein ankat päätyvät parisataa vuotta taaksepäin, keskiajalle keskelle sotia ja taisteluita, mutta ovat he käyneet ihan lähimenneisyydessäkin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Monet matkat ovat ennemmin tai myöhemmin johtaneet ankat ihan kivikaudelle asti - pahimmassa tapauksessa jopa niin kauas menneisyyteen, että dinosauruksetkin ovat mukana kuvioissa - ja sehän ei ole hyvä asia, ei todellakaan. Monissa tarinoissa ankat ovat tietämättään menneet muuttamaan menneisyyttä, jonka seurauksena kaikki on ollut toisin heidän palatessaan omaan aikaansa. On mahdollista, ettei esimerkiksi puhelinta ole keksitykään, tai että Roopesta ei ole koskaan tullut rikas - kuka tietää. Joka tapauksessa tällaiset vahingot on usein onnistuttu korjaamaan.

Jos menneisyyteen mennään, niin on luonnollista käydä välillä myös tulevaisuudessa, joka on myös hyvin yleistä nykyisin. Kun ankat menevät tulevaisuuteen, he päätyvät yleensä noin 500 vuotta ajassa eteenpäin, usein tulevaisuuden Ankkalinnaan, joka on sataprosenttisesti modernisoitu; autot lentävät, jalkakäytävät ovat ilmassa olevia itsestään liikkuvia hihnoja jotka kuljettavat kävelijöitä itsestään, robotit korvaavat ihmiset töissä, jolloin kenenkään ei tarvitse tehdä mitään, kaikki saavat vain laiskotella. Usein ankat (erityisesti Aku) onnistuvat jätjestämään jotain hulabaloota tulevaisuudessakin ja joskus Aku on jopa vaihtanut paikkaa tulevan sukulaisensa kanssa. Monista tarinoista käy ilmi, etteivät sen ajan ihmiset ole tyytyväisiä tilaansa; kun mitään ei tarvitse tehdä itse, ihmiset menevät huonoon kuntoon ja tylsistyvät.

Myyttien saari on nimensä mukaisesti myytti. Koko saarta ei virallisesti ole olemassa, koska sitä ei ole merkitty millekään maailmankartoille, mutta silti ankat (ja hiiret) ovat käyneet tällä saarella muutaman kerran Pat & Carol McGrealin ja Per Hedmanin käsikirjoittamassa tarinasarjassa ''Myyttien saari''. Saari on paksun usvaverhon sisällä ja sumun ulkopuolelta saarta ei näe ollenkaan. Itse saari on hyvin korkea ja cihreä paratiisi, jossa kaikenmaailman satuolennot ja antiikin Kreikan myytit elävät. Hyvinä esimerkkeinä saaren asukkaista toimivat ainakin kykloopit, peikot, jättiläiset, kääpiöt yms. Tarinasarjassa saaren koje, jolla taruolentoja lähetettiin oikeaan maailmaan jotta ihmiset näksivät ne ja uskosivat niihin, meni rikki, eivätkä ihmiset enää kunnolla uskoneet taruolentoihin, jolloin saari alkoi vähitellen hajota. Kone saatiin kuitenkin korjattua ja saari palautui normaaliksi.

Tralla La on tarunomainen laakso, jossa elää eräänlainen kansa. Laakso sijaitsee hyvin kylmässä paikassa mutta on ilmastoltaan yllättävän lämmin.. Tralla Laan laaksossa on lampi ja vihreää silmänkantamattomiin. Koko laakso on niin vihreä ja täynnä erilaisia kukkia että näky on aivan uskomaton. Laaksoon pääseminen ei todellakaan ole helppoa, vaan se on monien esteiden ja ongelmien takana. Ankat ovat käyneet siellä vain kahdessa eri tarinassa, joista itse en ole lukenut kumpaakaan, jonka johdosta en laaksoa paremmin osaa esitellä.

Ankat ovat matkustelleen yllättävän paljon myös Euroopassa, jopa Suomessa muutamaan otteeseen. Varmasti tunnetuin Suomi-tarina on Don Rosan ''Sammon salaisuus'' jossa Roope lähtee sukulaisineen Suomeen etsimään Sampoa, jonka avulla tulla rajattoman rikkaaksi. Suomessa ankat ovat käyneet myös muunmuassa Roope ja kumppanit Euroopassa -sarjassa, joka julkaistiin Suomessa Aku Ankka -lehdessä vuonna 2007. Kyseisessä Suomi-tarinassa Milla onnistuu nappaamaan Roopen ensilantin ankkojen tietämättä. Muista Euroopan maista tunnetuimmat ankkojen matkakohteet ovat ainakin Italia, jossa ankat ovat käyneet todella useasti hakemassa Roopen ensilanttia takaisin Milla Magialta, joka aikoo aika sulattaa siitä Midaan kosketuksen antavan amuletin tulivuori Vesuviuksella ja Kreikka, sunmuut eteläisen Euroopan maat.

Autio saari on ollut myös moneen otteeseen ankkojen matkakohteena, vaikka useimmissa tarinoissa he ovatkin sinne ihan vahingossa päätyneet. Yleisimmin ankat joutuvat autiolle saarelle merellä sattuneen haaksirikon johdosta. Ankat ovat aika päteviä selviytyjiä, joten useimmiten he ovat pärjänneet hyvin pelastajien saapumiseen saakka. Jos he ovat joutuneet jäämään saarelle pidemmäksi aikaa, he ovat räkentaneet jonkinlaisen majan. Ruokaa he saavat hedelmistä, joita kasvaa yleensä pienissä metsiköissä joita joillain saarilla kasvaa. Joissain tapauksissa myös autiolta saarelta on löytynyt aarre. Koska entisaikain merirosvot hautasivat paljon aarteitaan autioille saarille, Roope on monesti myös ihan vapaaehtoisesti tutkimassa saaria. Myös ollessaan haaksirikossa saarella, Roope on etsinyt aarretta ja jopa löytänytkin sellaisen tarinassa ''Haaksirikko'' joka julkaistiin taskarissa 326.

Joissain tarinoissa ankat ovat käyneet luolissa. Moni luolista on ollut kokonaan veden alla, niin että se on huomattu ainoastaan sukellusretkillä ja sinne päästäkseen on täytynyt sukeltaa pitkästi. Yleensä vedenalaiset luolat johtavat lopulta pieneen luolaan jossa on ilmaa. Tällaisesta luolasta on joskus löydetty jotain arvokasta, kuten helmiä. jalokiviä tai jopa aarrearkku. Mahdollisen aarrearkun kuljettaminen vedenalaisesta luolasta ei kuitenkaan ole mitään helppoa hommaa. Joskus luola saattaa olla ihan maanpäällinen ja sijaita jossain kallipssa tai ihan vaikka autiolla saarella. Näissäkin luolissa ankat ovat käyneet ja monesti jotain löytäneet - eiväthän he huvin vuoksi luolissa hyppelisi.

Kun ankat matkustavat (ja mukana on Roope), on matkan motiivina lähestulkoon aina aarre. Roope on jostain saanut tietää siellä ja siellä sijaitsevasta aarteesta ja hän soittaa keskiyöllä Akulle että on poikien kanssa rahasäiliöllä tai lentokentällä aamukuudelta. Pojat ottavat aina mukaansa Sudenpentujen käsikirjan ja siitä onkin aina suurta hyötyä aarteenetsinnässä. Se antaa lukuisia tiedonjyviä aarteen sijainnista, paikasta jossa he ovat ja mahdollisista ansoista tai esteistä. Aku toimii matkoilla useimmiten juoksupoikana. Kun aarretta lähdetään etsimään, monesti (erityisesti Don Rosan tarinoissa) aarteen sijaintiin löytyy jokin vihje tai arvoitus ratkaistavaksi. Ilman vihjeitä tai arvoituksia aarteenetsinnät ovat usein aika tylsiä ja siksi pidänkin ehdottomasti Rosan aarteenetsintätarinoista eniten. Näistä matkan varrella olevista esteistä ja ansoista puheenollen, Rosan tarinassa ''Kymmenen avataran aarre'' Roope ja Aku menivät sisään jonkinlaiseen temppeliin ja radiopuhelimen välityksellä kertoivat pojille, mitä ansoja he ovat laukaisseet ja Sudenpentujen käsikirjan avulla pojat painelivat ulkopuolella olevia nappeja ja auttoivat Akua ja Roopea selvittämään ansat. Rosan aarteenetsintätarinat ovat mielestäni sitä parhainta herkkua ja niitä luen kaikista aarteenetsintätarinoista mieluiten.

Yhteenveto: Matkustaminen on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista ankkasarjakuvissa ja ilman sitä koko ankkasarjakuva olisi aika tylsää luettavaa. Ankat matkustelevat todella paljon, enemmän kuin muut hahmot Disneyn eläinmaailmassa, enkä kyllä tiedä paikkaa jossa Roope ei olisi käynyt. Useimmiten matkoille lähdetään aarteen perässä, mutta myös erilaiset kilpailut (joissa on palkinto) houkuttelevat Roopea ulkomaille. Kun kyseessä on aarre, se on usein työn ja tuskan takana ja ilman Sudenpentujen käsikirjaa ankat eivät pääsisi kovinkaan pitkälle. Usein ankat päätyvät meren pohjaan tai jopa avaruuteen asti, mutta ovat he tuhansia kertoja matkailleet myös maan pinnalla. Yleensä aarteenetsinnän yhteydessä on jokin vihje tai arvoitus aarteen löytämiseksi ja näitä ankat onnistuvat ratkomaan Sudenpentujen käsikirjan avulla. Aina kaikki ei kuitenkaan mene nappiin, vaikka aarre löytyisi, sillä ankat eivät aina saa aarretta itselleen syystä tai toisesta. Don Rosan aarteenetsintätarinat ovat omia suosikkejani kaikista aarteenetsintätarinoista. Myös Aku ja pojat ovat matkustelleet neljästään paljon, eli aina ei ole Roopea mukana.

//Hah, aika loppui! Mihin ihmeeseen jäivät Pullis ja Bomber? Karhulaa en ole pitkään aikaan Ankkiksessa nähnyt, joten oletin wieriin tuuraavan häntä, mutta mihinkäs koopeeween sorsa jäi? Entä mitenkäs Bomberin viesti noin tyngäksi jäi? Odottelin molemmilta jonkinlaista Bomber-taktiikkaa.

//2 - Vankalla pahat mielessään? ;D Eikun ihan viestiä tulin vielä kirjoittamaan. Tosin nyt aamulla en saanut aikaiseksi kuin about tuhat merkkiä lisää.

//3 - Bomberilta jäi kesken, Pullis ei edes lähettänyt viestiä :)

Osakilpailu on päättynyt! Tuloksia alan nyt tekemään.

Tässä kisaajien tulokset:
1.kirja: 32 051
2.imfromfinland08: 21 204
3.Aku Vankka: 18 007
4.akuankka1313: 13 119
5.akkaridekkari: 9 980
6.wierii2: 4 279
7.Bomber: 1 141

Tallipisteet tästä osakilpailusta:
WF: 10,5p.
KPw: 2p. (Jos minut lasketaan.)
SRT: 12p.
DuDu: 9p.

Tallipisteet:
1.SRT: 43p.
2.WF: 24p.
3.DuDu: 19p.
4.KPw: 17,5p. (Jos minut lasketaan.)

Kisaajien tilanne:
1.kirja: 20p.
2.imfromfinland08: 18p.
3.akuankka1313: 15p.
4.Aku Vankka: 13p.
5.Akuhullu97: 10p.
6.Pullasorsa: 8,5p.
7.Karhula: 7p.
8.akkaridekkari: 6p.
9.Hirmu: 3,5p.
10.wierii2: 2p.
11.Bomber: 0,5p.

Siinä.

// dekkari, en laskenut otsikkoja mukaan. Ensi kaudella sitten. :)

// Lasketaanko sitä, jos sanon nyt, että kisasin KPw:llä? Pitääkö se sanoa ennen osiksen alkua?

Ja syynärien kyllä pitäisi tutkia Kirjan lopullista viestiä. Kuten Toke jo huomautti, niin siinä oli aika paljon turhia juttuja.

Ja hyvin meni tämäkin osakilpailu osaltamme. Kiitoksia aa1313 tästä kaudesta. Ja nimitän nyt Akuhullusta ihan täysivaltaisen kirjoittajan SRT:n riveissä.

Noniin Akuhullu ja IFF vetäkääs hyvät pojot tästäkin kilpailusta. ;)

//Ja wieriin tulosta ei kyllä voi laskea KPw:n pistepussukkaan. Hänen olisi pitänyt sanoa, että tuuraa Pullista/Karhista ennen, kuin lähetti kilpailuviestinsä.

No mistäs tuloksista nuo repäisit?

Kun katsoin sinun ja dekkarin edellisen osiksen jälkeen tehtyjä tuloksia, näytti KPw'lla olevan 13,5, ei WF'llä.

Onhan tämä minunkin kirjoittamiseni kohtalaisen karmeaa katsottavaa, jatkostani keskustellaan vielä..

Lainaus käyttäjältä: PeetukkaLainaus käyttäjältä: akkaridekkariWierii, olisi mukava jos laskisit rankingeihin ja tuloksiin mukaan myös otsikot. Nekin ovat osa kirjoitusurakkaa.
Omasta mielestäni otsikkoja ei pitäisi laskea, koska ne voivat eri kilpailijoilla vaihdella. Kaikki kilpailijat voisivat kopioida otsikkonsa aloitusviestistä. Ja silloinkaan niitä ei pitäisi laskea, koska otsikko on vain aihe josa pitää kirjoitaa kilpailuviesti, siis se josta se tulos lasketaan.
Toki voin otsikot laskea, mutta Peetukan kanssa olen samaa mieltä...

Akkaridekkari, mites se blogi? ;D

Täytyy tästä huomenissa alkaa väsäämään VM-viestiäni.

Lainaus käyttäjältä: akkaridekkariLainaus käyttäjältä: PeetukkaOmasta mielestäni otsikkoja ei pitäisi laskea, koska ne voivat eri kilpailijoilla vaihdella. Kaikki kilpailijat voisivat kopioida otsikkonsa aloitusviestistä. Ja silloinkaan niitä ei pitäisi laskea, koska otsikko on vain aihe josa pitää kirjoitaa kilpailuviesti, siis se josta se tulos lasketaan.
Taitaapi olla totta tuo Peetukan sanoma. Eivätkä otsikot sitä paitsi vaikuta yleensä olennaisesti tuloksiin, joten ei sillä tosiaan ole edes erityisemmin väliä.
Niin. Eihän niiden pitäisi kaventaa edes eroja... Joten mitä väliä niillä on?