En olisi uskonut, että johdan pistetilannetta perjantaina. :D
En tiedä, kirjoitanko tänään (ja poissaoleilen la-ti), koska Hiidenkirnun ja wieriin auttamiseen Ht:ssa kuluu niin paljon aikaa. :D
~kirja
Sivuja:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
Kirjoittaja
Aihe: Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
(833 viestiä)
kirja
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 106 -
16.10.2009 klo 19:22:06
akkaridekkari
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 107 -
16.10.2009 klo 19:26:39
Edelleen jatkuu...
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Työn ja muun arjen vastapainoksi jokainen tarvitsee harrastuksia, myös hyvin tuntemamme ankkalinnalaiset. Ankkalinnalaisilla on oikeastaan jopa tavallista enemmän harrastuksia. Jokaisella näistä Disneyn veitikoistamme on paljon erilaisia aktiviteetteja, ja myös niitten kirjo on valtava - koripalloilusta madonkasvatukseen ja toisaalta tietokonepelien pelaamiseen. Kaikilla heistä on pysyviäkin harrastuksia, mutta on kuitenkin satoja, ellei tuhansia, harrastuksia. jotka esiintyvät vain yhdessä tai korkeintaan parissa tarinassa. Niitä on niin paljon, että olisi mahdotonta luetella kaikkia niitä, ainakaan ulkomuistista. Siksi keskityn vain tärkeimpien harrastusten kertomiseen.
Ankkalinnalaisten harrastukset ovat useimmiten melko omalaatuisia. Ne ovat täysin yksilöllisiä - kun puhutaan rahoissa uimisesta, tulee välittömästi mieleen Roope. Juuri tämä - omalaatuisuus - luo ankoille heidän luonteensa. Ja se luonne lienee juuri se, mitä ankoissa rakastamme. Näin kiertoilmaisun kautta pyrin siis selittämään, että ankkojen harrastukset ovat aavistamattoman tärkeässä osassa Aku Ankan lukukokemusta.
Roopen harrastukset liittyvät useimmiten rahaan. Hän polskii rahoissaan ja keräilee niitä. Rahoissa uiminen on kieltämättä Ankkalinnan erikoisimpia harrastuksia, eikä sitä tiettävästi tee kukaan muu maailmassa. Se taas johtunee siitä, että kylmissä ja kovissa kolikoissa uiminen on äärimmäisen vaikeaa - esimerkiksi Karhukoplan koettaessa hypätä rahalaariin tarinassa "Ovela Roope-setä", he kumauttivat päänsä rahaan ja pökertyivät. Samoin Akukin on meinannut hukkua rahoihin tarinassa "Ahneen palkka". Mutta vaikka Roope hallitsisikin rahoissaan uimisen täydellisesti, onhan se tottakai joka tapauksessa outo harrastus. Uskoisin, että tämä erikoinen puuha perustuukin siihen, että hänen suhteensa seteleihin ja kolikoihin on niin polttava, että hän haluaa pelehtiä rahojen kanssa. Mutta oli miten oli, rahauinti on Roopen mielestä sanoinkuvaamattoman ihanaa. Sanat "rakastan sukeltaa niissä kuin pyöriäinen, möyriä kuin myyrä ja kylpeä rahasateessa", ovat jääneet elämään. Roope käy myös rahakylvyissä ja rahasuihkuissa, ja rahasäiliössä hänellä on jopa hyppylauta uimista varten.
Roope myös keräilee myös erilaisia muistoja, aarteita, jalokiviä ja muuta arvokasta. Koko hänen rahasäiliönsä on täynnä keräilykohteita ja muistoja varten hänellä on oma trofeehuoneensa. Niistä Roopelle arvokkain lienee Ensilantti, jota hän säilyttää lasikuvun sisällä kunniapaikalla. Numismaattisesti arvokkain taas lienee vuoden 1916 vitonen, johon ei ole varaa kenelläkään muulla kuin Roopella itsellään.
Roope tottakai keräilee myös aivan tuikitavallista rahaa, eihän hän muuten olisi saanut sitä kolmea kuutioeekkerillistä. Roope säästää kaikista asioista, ja orjuuttaa työntekijöitään nälkäpalkalla. Roopen piheys lienee peräisin hänen kitsaasta esikuvastaan Ebenezer Scroogesta (ks. elokuva "Saiturin Joulu"). Monien ankkalinnalaisten mielestä Roopen puuhat ovat ällöttäviä - miten kukaan voi uida rahoissa? Myös säästämistä inhotaan, koska Ankkalinnan kerman mielestä on soveliaampaa näyttää rikkautensa ja tuhlailla sitä. Roope ei kuitenkaan välitä muitten mielipiteistä, vaan tekee niin kuin itse parhaaksi näkee. Don Rosa on tiivistänyt tämän periaatteen hyvin tarinassa Ahneen palkka yhteen puhekuplaan, jossa Roope sanoo "Arvostan asioita, joilla on merkitystä minulle, enkä tanssi muiden pillien mukaan". Ja näinhän se on.
Aku Ankan Taskukirjassa 247 (Hopeinen kuu) julkaistussa ja Romano Scarpan tekemässä tarinassa Harrastusten harrastus, Roope etsi itselleen kuumeisesti harrastusta, sillä se oli ehto pääsylle Miljardööriklubin puheenjohtajaksi. Hän kokeili muunmuassa elokuva- ja ruoanlaittoharrastuksia - mutta mikään niistä ei oikein istunut piinkovalle liikemiehelle. Lopulta Roopelle valkeni, että rahojen keräily on mahtava harrastus.
Akun harrastukset ovat kovin yksinkertaisia. Aku löhöää riippumatossaan/nojatuolissaan ja/tai katselee telkkaria. Penkkiurheilu on hänelle ehdoton mielenkiinnon kohde, hän käy katsomassa etenkin jalkapallopelejä Ankkalinnan stadionilla ja toisaalta löhöää päivät pitkät kuuntelemassa radiosta tai tapittamassa telkkarista urheilua. Joskus elokuva on osoittautunut olevan lähellä Akun sydäntä sekin. Oli miten oli, tämän merimiesasuisen ankan päivään mahtuu yllättävän paljon harrastuksia muutenkin kiireisen elämän keskelle.
Todella monissa tarinoissa Akulla nimittäin tosiaan on jokin harrastus. Joskus Aku on istuttanut bonsaipuita, joskus kokeillut riippuliitoa, useinkin pelannut jalkapalloa (parhaimmillaan jopa Ankkalinnan Palloseurassa!), ja mitä lie origameja kokeillut. Samaan ei varmasti yllä kukaan muu ankkalinnalainen.
Akun nukkumistaitoja on usein ihmetelty - kuinka hän pystyy nukkumaan iltapäivään saakka, ja vieläpä sen jälkeen löhöämään tuntikausien päiväunet riippumatossa? Oman teoriani mukaan siihen on useita syitä. Ensinnäkin, Akuhan tapittaa telkkaria usein vielä yömyöhään, joten hän tuskin mene ikinä kovin aikaisin nukkumaan. Ja toisaalta, eikös Aku seikkaile öisin Taikaviittana? Eli voidaan ajatella Akun menevän lopulta nukkumaan vasta joskus aamuyöllä, näin ajatellen Aku ei nuku erityisen pitkiä yöunia. Ja tokihan monet Akun päivät ovat todella rankkoja, joten ei ihme, että hän on väsynyt. Mutta oli miten oli, lepääminen/nukkuminen lasketaan ehdottomasti Akun harrastukseksi - niin paljon hän sitä harjoittaa.
Aku katselee televisiota paljon, kuten sanottua. Myös tätä piirrettä arvostellaan usein. Aku katselee televisiosta lähes mitä hyvänsä - ainakin penkkiurheilua, usein myös elokuvia, ja Akulla on tunnetusti myös useita televisiosarjoja, joita hän katsoo säännöllisesti (esim. Kupla tai Tuutti ja Ammu ja Karju).
Riippumattoon lössähtäessään Akulla saattaa hyvinkin olla käsissään joku hyvä kirja. Yksi Akun lukemista kirjasarjoista on erittäin pitkä Tex MacViller, jota Akun nähtiin lukevan Don Rosan sarjassa K.A.S.V.A.T.U.S.O.P.P.I.A.. Myös muut ankkalinnalaiset toki lukevat kirjoja.
On paljon yksittäisiä harrastuksia, joita Aku harrastaa vain joissakin tietyissä tarinoissa. Hän on kalastanut (ja jopa vain kasvattanut matoja!), hän on soittanut lukemattomia eri soittimia, niin eksoottisia kuin aivan kotoisiakin, parhaimmillaan Aku on jopa kasvattanut kasveja soittotaidoillaan (joka olikin kyllä käsikirjoittajalta varsin erikoinen idea). Hyvin tuntemamme ankka on toimittanut myös paljon muuta.
Tavallisesta toimettomuudestaan poiketen Aku on harrastanut esimerkiksi lukemattomia eri urheilulajeja, niin maratonia kuin keilaustakin. Monissa sarjoissa hän on aivan lyömätön lajissaan. Toisaalta kun Aku yrittää peitota esimerkiksi Tupun, Hupun ja Lupun luistelukisassa, ei hän millään onnistu. Aku on usein mennyt erilaisiin urheilukisoihin rehennelläkseen muille, tai yksinkertaisesti, koska on hyvä lajissa. Yleensä nämä sarjat päättyvät aina pettymykseen, vaikka alku onkin usein lupaava. Kohtaloa huijatakseen, Aku on myös yrittänyt voittaa näissä kisailuissa vilpillä, mutta paha saa silloinkin palkkansa, eikä tämä hyvin tuntemamme ankka kuitenkaan onnistu voittamaan. Uusimmassa Aku Ankka-lehdessä (AA 42/2009) tapahtui kuitenkin poikkeus tarinassa "Rauta-ankka", kun Aku osallistui taas kerran tällaiseen kisailuun, ja voitti (Pellen välineitten avulla). Tällä kertaa kilpailtavana oli triathlontitteli. On mukavaa, että harmaaseen arkeen mahtuukin myös välillä tällaisia ilonaiheita.
Taikaviittana oleminenkin on periaatteessa Akulle jonkinasteinen harrastus, sillä pukeutuuhan hän supersankarin asuun täysin omasta tahdostaan. Aku ei tosin ole paljastanut tätä "harrastusta" ikinä kenellekään, ja sen tietävät ainoastaan puhetaidottomat Tiku ja Taku. Myös satunnaiset ankkalinnalaiset ovat joskus tienneet asiasta, mutta nämä ovat vain yksittäisiä tapauksia.
Aku harrastaa puutarhanhoitoa. Hänellä on kasvi- ja kukkamaa. Aku rehentelee niillä usein naapurilleen Teppo Tulpulle.
Aku on kuulunut pikkupoikana partioryhmä Tuomenmarjoihin. Aku leveileekin sillä usein, vaikka kuuleman perusteella Tuomenmarjat eivät lyökään sitä kuuluisampaa partioryhmää, Sudenpentuja.
Iines on kulturelli ja äärimmäisen naisellinen ihminen. Hän kuuluu Naisyhdistykseen ja keskustelee ystäviensä kanssa hienostuneista asioista. Iines kutoo ja siemailee teetä. Toisaalta Iineksen maskuliinisempi puoli harrastaa useita urheilulajeja, kuten tennistä, golfia ja keilausta. Iines myös kirjoittaa päiväkirjaa, ja monien tarinoiden teema yksistään tuo päiväkirjan kirjoittaminen, tarina kerrotaan päiväkirja näkökulmasta. Iines myös laihduttaa useissa tarinoissa, jos sitä voi harrastukseksi kutsua. Oli miten oli, Iines on hyvä esimerkki Ankkalinnan naisvähemmistön harrastuneisuudesta eri aktiviteetteihin.
Mummon tunnetuin harrastus on ehdottomasti kokkaaminen. Mummo on tunnettu maukkaista leivonnaisistaan, joita on jopa joskus sanottu maailman parhaiksi. Eräässä tarinassa hän kisaili maailman parhaan ravintolan kokin kanssa, ja vei selvän voiton. Hänen mukaansa ruokien tärkein "ainesosa" on iloinen tekeminen/se, että saa tehdä ruokaa jollekin muulle, eikä aina vain itselleen.
Mummo hoitaa myös suurta maatilaansa melko yksin, sillä hänen rengillään Hansu Hanhella on lähinnä tapana lojua puun alla nukkumassa (tästä myöhemmin lisää). Hänellä on paljon eläimiä, joita hän hoivaa kuin ne olisivat hänen omia lapsiaan. Mummo ruokkii niitä, ja kylmänä talvena jopa kutoo niille kaulaliinoja! (Sööttiä!) Mummo myös ajelee traktorilla hoitamassa tiluksiensa viljasatoa (kylvää peltoja ja pui niitä). Senkin lisäksi hänellä on myös tunnettu kasvimaa, jossa Mummo kasvattaa erinäisiä vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja. Myös kutominen on Mummon harrastus, kuten Iineksenkin. Mummo kutoo usein esimerkiksi villakaulaliinoja tai villapaitoja sukulaisilleen.
Kaiken kaikkiaan Mummolla on melko paljon kovin erilaisia harrastuksia, jotka monet liittyvät hänen ylläpitämänsä maatilan hoitoon.
Mummon renki Hansu pitää kahdesta asiasta enemmän kuin mistään muusta.
Toinen niistä on laiskottelu. Hansulla on tapana lössähtää lepäämään esimerkiksi omenapuun alle. Hänellä ei ole tapana nukkua riippumatossa, kuten monilla muilla ankkalinnalaisilla.
Toinen Hansulle kovasti mielihyvää tuottava aktiviteetti on syöminen. Hansu pitää Mummon leipomuksista, ja ainoa asia, joka hänet saa hereille, on ruoka-aika.
Touho taas käy erilaisilla kirjekursseilla, jotka täyttävät hänen päivänsä. Lisäksi hän sekoilee ympäri kaupunkia, se on Touhon harrastus. Touholla on toki ollut myös kunnon harrastuksia, kuten lintujen bongaus ja laulaminen.
Myös monet muut ankkalinnalaiset ollaan nähty laulamassa - jossei sitten muualla, niin vähintäänkin suihkussa.
Jos Roopen harrastukset liittyvät rahaan, niin Hannulla ne liittyvät onneen. Hannu käy arvonnoissa ja osallistuu niihin. Lähes aina hän voittaa käsittämättömällä tuurilla. Lisäksi hän vain yksinkertaisesti kiertelee kaupungilla ja yrittää tuottaa itselleen mielihyvää. Hannu myös kisailee Akun kanssa. Välillä Hannun on nähty harrastavan muitakin yksinkertaisia puuhia, kuten kalastamista, ja löhöilyä, mutta mitään työlästä Hannu ei missään nimessä harrasta. Kuten me kaikki tiedämme, Hannu inhoaa työtä.
Akun naapuri, Teppo Tulppu, esiintyy kertomuksissa melko usein, mutta hänen elämästään ei yleensä juuri kerrota - hän on vain hahmo, jonka kanssa Aku kisailee. Periaatteessa Akun kanssa kisailu on Tulpulle harrastus. Naapuririidat poikivat hänelle myös aina uusia harrastuksia - kun Aku rakentaa hienon pienoisjunaradan ja aikoo osallistua pienoisjunaratakilpailuun, Tulpunkin on pakko ottaa tämä harrastuksekseen.
Myös muut ankkalinnalaiset harrastavat kisailuja - muitten muassa Roope ja Pennonen, Roope ja Kulta-Into, sekä Aku ja Hannu ovat usein nahistelemassa keskenään.
Palatakseni Tulpun harrastuksiin, on yksi harrastus, jota hän harrastaa tarinasta toiseen - puutarhanhoito. Usein naapuririidat alkavat juuri siitä, kuinka Teppo vaikkapa rehentelee hienolla kasvimaallaan. Tulpulla on myös usein hedelmäpuita ja palkintoruusuja.
Tulppu myös pitää television katselusta. On usein nähty, kuinka hän seuraa telkkarista esimerkiksi urheilua. Tulppu on myös käsikirjoittanut televisiosarjoja.
Ankkalinnan neroilla on omat puuhansa.
Pellen harrastus on yksinkertaisesti keksiä keksintöjä. Periaatteessahan se on hänen työnsäkin, mutta Ankka- ja hiiriuniversumissa työtä ja vapaa-aikaa on usein vaikea erottaa toisistaan. Pelle myös korjaa mitä erilaisimpia kojeita - pölynimureista matkalaukkuihin. Useimmiten nämä koneet ovat hänen naapuriensa omistamia. Tärkein työnantaja Pellelle lienee Roope, joka usein tilaa Pelleltä keksintöjä. Pelle harrastaa myös ajattelemista. Hän opiskelee ja suunnittelee jatkuvasti vaikka mitä. Pelle Peloton onkin eittämättä koko Ankkalinnan viisain (vaikkakin välillä hajamielinen tai ajattelematon) mies. Ei häntä syyttä kutsuta Ankkalinnan kunnankeksijäksi.
Toisena Ankkalinnan neroista voisi mainita Taavi Ankan (joka tosin Disneyn mukaan on jo virallisesti kuollut). Hän on monella tapaa Pelleä muistuttava henkilö. Tosin Taavi ei ole varsinainen keksijä - hän on professori, joka ajattelee, lukee ja opettaa. Pellen tapaan Taavikin on Ankkalinnan viisaimpia miehiä (myös hän tosin melko ajattelematon ja hajamielinen). Taavilla on keräilyharrastus Roopen tavoin. Hän ei tosin keräile rahoja - Taavi keräilee tutkintoja! Taavilla onkin yli tuhat tutkintoa. Se on maailmanennätys. Hän on yksi niistä ankoista, jotka ovat harrastuksessaan täysin lyömättömiä.
Kolmas neroista, jotka voisi sielä mainita, on tohtori Staattinen. Hänkin muistuttaa kovasti muita neroja, mutta myös hänellä on oma alansa. Staattinen on erikoistunut tutkimiseen. Hän tekee erillaisia kokeita.
Koska Staattinen, Taavi ja Pelle esiintyvät samassa tarinassa äärimmäisen harvoin - jos koskaan - heidän älykkyyksiään on vaikea vertailla.
Ankanpoikien tunnetuin harrastus on epäilemättä partio - he kuuluvat Sudenpentujen Ankkalinnan yksikköön. Pojat ovat kymmenen tähden kenraaleja ja käyvät lähes viikoittain partioleireillä. Sudenpentuharrastuksen keksi Carl Barks, joka loi tämän innokkaan partio ryhmän tarinaan "Pelastusoperaatio Huurusolassa", vuonna 1951. Sudenpennut on ankkamaailmassa maailmanlaajuinen partiojärjestö. Tupulla, Hupulla ja Lupulla on harrastuksensa ansiosta hallussaan myös Sudenpantujen käsikirja, joka sisältää valtavasti erilaisia tietoja oikeastaan kaikesta mahdollisesta. Roope Ankka hyödyntää usein sisarenpoikansa sisarenpoikien harrastusta etsimällä kadonneita aarteita poikien käsikirjan avulla. Ankanpojat pitävät tietokone- ja konsolipelien pelaamisesta. He ovat niissä yleensä tismalleen yhtä hyviä. Myös heidän Aku-setänsä pitää interaktiivisista peleistä vaikka patistaakin usein poikia tekemään jotakin hyödyllisempää. Aku pelaa pelejä salaa eikä kehtaa myöntää tekemisiään. Tosin Aku pelaa tietokoneella sen verran harvoin, ettei sitä voida laskea harrastukseksi.
Tupu, Hupu ja Lupu tykkäävät myös sarjakuvista - lukemisesta ja piirtämisestä. Yksi heidän lempisarjakuviaan on "Vahva Jussi". Aku ei pidä myöskään sisarenpoikiensa lukuharrastuksesta.
Silloin tällöin ankan lukijat ovat päässeet todistamaan, kuinka ankkakolmikko harrastaa viulun- tai pianonsoittoa. Tämä kuitenkin on aina johtunut Aku-sedän painostuksesta. Tupu, Hupu ja Lupu inhoavat soittimien soittoa, joten he yrittävät aina livistää soittotunneilta. Uusissa tarinoissa soittoharrastuksia ei ole juuri esiintynyt, vaan ne ovat paruja vanhemmista kertomuksista.
Ankanpojat ovat useissa tarinoissa harrastaneet partion, pelien, soiton ja sarjakuvan lisäksi jalkapalloa, tai muita urheilulajeja, kuten jääkiekkoa.
Disney-maailman hahmoista kuitenkin tunnetummin jalkapalloa harrastavat Mikin sisarenpojat Mortti ja Vertti (hiirimaailmasta), jotka harrastavat lajia jalkapalloseura Ylävirran Yrityksessä.
Siitä päästäänkin jouhevasti hiirien harrastuksiin.
Mikki Hiiren kuuluisin harrastus on eittämättä rikosten selvittely. Mikillä on äärimmäisen harvoin mitään ammattia etsivänä tai poliisina, vaan yleensä hän vain tuppaantuu rikospaikalle poliisimestari Simo Sisun soitettua hädissään Ankkalinnaa piinaavasta rikosaallosta. Siksi tämä onkin vain harrastus Mikille. Hän onkin suoranainen nero rikosten ratkomisessa. Miltei aina juuri hän saa selville syyllisen ja tapahtumien kulun, kun muut jäävät vain katsomaan vierestä. Yksisivuisissa "dekkaripähkinöissä" Mikki ratkaisee sen oikeastaan jo muutaman ruudun jälkeen - hänellä on todellakin silmää yksityiskohdille! Mikki on joskus ollut myös yksityisetsivänä tai poliisin palveluksessa etsivänä, mutta ne ovat vain harvinaisia ja yksittäisiä tapauksia.
On myös paljon tarinoita, missä Mikin rikosten ratkojan harrastus ei ole tullut esille. Tällöin Mikki on paljastunut vähän vauhdikkaammaksi ja värikkäämmäksi persoonaksi - hän katselee elokuvia, flirttailee naisten kanssa, haluaa vähän irrotella muutenkin ja harrastaa urheilua. Näitä kertomuksia on nykyään harmillisen vähän.
Aikoinaan, ainakin monissa vanhoissa Paul Murryn tarinoissa, Mikillä on ollut Hessun kanssa kuljetuspalvelu, jossa hän on esimerkiksi muuttanut taloja ynnä muuta sellaista. Tämä oli kuitenkin enemmänkin työ kuin harrastus.
Hessu Hopolla, Mikin pitkä aikaisella ystävällä, on hänelläkin yksinkertaisia harrastuksia. Hessu rakastaa kalastamista - hän kalastaa usein, lukee paljon siihen liittyvää kirjallisuutta, ja puuhaa muutenkin paljon onkien ja vieheiden parissa. Hessu pyytää usein Mikin rennolle kalaretkelle, mutta tylsempänä persoonana Mikki jää useimmiten ieluummin kotiin.
Hessu rakastaa myös laiskottelmista, niin kuin moni muukin ankkalinnalainen. Hän löhöää riippumatossa kuten Aku konsanaan.
Hessu ja Mikki ovat osoittautuneet myös innokkaiksi jalkapallofaneiksi. Ankkalinnassa rakastetaankin jalkapalloa mitä ilmeisimmin.
Minni on Iineksen tapaan erittäin naisellinen ihminen. Hän ei tosin juurikaan harrasta urheilua, mutta esimerkiksi kirjoittaa tiettävästi kuitenkin päiväkirjaa.
Ankkalinnalaisille tyypillistä on se, että mitä he sitten ikinä harrastavatkin, he ovat siinä äärettömän hyviä.
Yhteenvetona voisi todeta, että ankkalinnalaisilla on valtavasti erilaisia harrastuksia. Lähes jokaisessa kertomuksessa esiintyy niitä, joten ne vaikuttavat paljon tarinoihin. Useat ankkalinnalaiset harrastavat urheilua, löhöilyä, tai musiikkia, mutta myös paljon muuta. Myös esimerkiksi ajattelu on yleinen harrastus.
(Jatkuu...)
Onnea kirjalle!
//Ja edelleen jatkuu...
//Ja edelleen jatkuu... :D
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Työn ja muun arjen vastapainoksi jokainen tarvitsee harrastuksia, myös hyvin tuntemamme ankkalinnalaiset. Ankkalinnalaisilla on oikeastaan jopa tavallista enemmän harrastuksia. Jokaisella näistä Disneyn veitikoistamme on paljon erilaisia aktiviteetteja, ja myös niitten kirjo on valtava - koripalloilusta madonkasvatukseen ja toisaalta tietokonepelien pelaamiseen. Kaikilla heistä on pysyviäkin harrastuksia, mutta on kuitenkin satoja, ellei tuhansia, harrastuksia. jotka esiintyvät vain yhdessä tai korkeintaan parissa tarinassa. Niitä on niin paljon, että olisi mahdotonta luetella kaikkia niitä, ainakaan ulkomuistista. Siksi keskityn vain tärkeimpien harrastusten kertomiseen.
Ankkalinnalaisten harrastukset ovat useimmiten melko omalaatuisia. Ne ovat täysin yksilöllisiä - kun puhutaan rahoissa uimisesta, tulee välittömästi mieleen Roope. Juuri tämä - omalaatuisuus - luo ankoille heidän luonteensa. Ja se luonne lienee juuri se, mitä ankoissa rakastamme. Näin kiertoilmaisun kautta pyrin siis selittämään, että ankkojen harrastukset ovat aavistamattoman tärkeässä osassa Aku Ankan lukukokemusta.
Roopen harrastukset liittyvät useimmiten rahaan. Hän polskii rahoissaan ja keräilee niitä. Rahoissa uiminen on kieltämättä Ankkalinnan erikoisimpia harrastuksia, eikä sitä tiettävästi tee kukaan muu maailmassa. Se taas johtunee siitä, että kylmissä ja kovissa kolikoissa uiminen on äärimmäisen vaikeaa - esimerkiksi Karhukoplan koettaessa hypätä rahalaariin tarinassa "Ovela Roope-setä", he kumauttivat päänsä rahaan ja pökertyivät. Samoin Akukin on meinannut hukkua rahoihin tarinassa "Ahneen palkka". Mutta vaikka Roope hallitsisikin rahoissaan uimisen täydellisesti, onhan se tottakai joka tapauksessa outo harrastus. Uskoisin, että tämä erikoinen puuha perustuukin siihen, että hänen suhteensa seteleihin ja kolikoihin on niin polttava, että hän haluaa pelehtiä rahojen kanssa. Mutta oli miten oli, rahauinti on Roopen mielestä sanoinkuvaamattoman ihanaa. Sanat "rakastan sukeltaa niissä kuin pyöriäinen, möyriä kuin myyrä ja kylpeä rahasateessa", ovat jääneet elämään. Roope käy myös rahakylvyissä ja rahasuihkuissa, ja rahasäiliössä hänellä on jopa hyppylauta uimista varten.
Roope myös keräilee myös erilaisia muistoja, aarteita, jalokiviä ja muuta arvokasta. Koko hänen rahasäiliönsä on täynnä keräilykohteita ja muistoja varten hänellä on oma trofeehuoneensa. Niistä Roopelle arvokkain lienee Ensilantti, jota hän säilyttää lasikuvun sisällä kunniapaikalla. Numismaattisesti arvokkain taas lienee vuoden 1916 vitonen, johon ei ole varaa kenelläkään muulla kuin Roopella itsellään.
Roope tottakai keräilee myös aivan tuikitavallista rahaa, eihän hän muuten olisi saanut sitä kolmea kuutioeekkerillistä. Roope säästää kaikista asioista, ja orjuuttaa työntekijöitään nälkäpalkalla. Roopen piheys lienee peräisin hänen kitsaasta esikuvastaan Ebenezer Scroogesta (ks. elokuva "Saiturin Joulu"). Monien ankkalinnalaisten mielestä Roopen puuhat ovat ällöttäviä - miten kukaan voi uida rahoissa? Myös säästämistä inhotaan, koska Ankkalinnan kerman mielestä on soveliaampaa näyttää rikkautensa ja tuhlailla sitä. Roope ei kuitenkaan välitä muitten mielipiteistä, vaan tekee niin kuin itse parhaaksi näkee. Don Rosa on tiivistänyt tämän periaatteen hyvin tarinassa Ahneen palkka yhteen puhekuplaan, jossa Roope sanoo "Arvostan asioita, joilla on merkitystä minulle, enkä tanssi muiden pillien mukaan". Ja näinhän se on.
Aku Ankan Taskukirjassa 247 (Hopeinen kuu) julkaistussa ja Romano Scarpan tekemässä tarinassa Harrastusten harrastus, Roope etsi itselleen kuumeisesti harrastusta, sillä se oli ehto pääsylle Miljardööriklubin puheenjohtajaksi. Hän kokeili muunmuassa elokuva- ja ruoanlaittoharrastuksia - mutta mikään niistä ei oikein istunut piinkovalle liikemiehelle. Lopulta Roopelle valkeni, että rahojen keräily on mahtava harrastus.
Akun harrastukset ovat kovin yksinkertaisia. Aku löhöää riippumatossaan/nojatuolissaan ja/tai katselee telkkaria. Penkkiurheilu on hänelle ehdoton mielenkiinnon kohde, hän käy katsomassa etenkin jalkapallopelejä Ankkalinnan stadionilla ja toisaalta löhöää päivät pitkät kuuntelemassa radiosta tai tapittamassa telkkarista urheilua. Joskus elokuva on osoittautunut olevan lähellä Akun sydäntä sekin. Oli miten oli, tämän merimiesasuisen ankan päivään mahtuu yllättävän paljon harrastuksia muutenkin kiireisen elämän keskelle.
Todella monissa tarinoissa Akulla nimittäin tosiaan on jokin harrastus. Joskus Aku on istuttanut bonsaipuita, joskus kokeillut riippuliitoa, useinkin pelannut jalkapalloa (parhaimmillaan jopa Ankkalinnan Palloseurassa!), ja mitä lie origameja kokeillut. Samaan ei varmasti yllä kukaan muu ankkalinnalainen.
Akun nukkumistaitoja on usein ihmetelty - kuinka hän pystyy nukkumaan iltapäivään saakka, ja vieläpä sen jälkeen löhöämään tuntikausien päiväunet riippumatossa? Oman teoriani mukaan siihen on useita syitä. Ensinnäkin, Akuhan tapittaa telkkaria usein vielä yömyöhään, joten hän tuskin mene ikinä kovin aikaisin nukkumaan. Ja toisaalta, eikös Aku seikkaile öisin Taikaviittana? Eli voidaan ajatella Akun menevän lopulta nukkumaan vasta joskus aamuyöllä, näin ajatellen Aku ei nuku erityisen pitkiä yöunia. Ja tokihan monet Akun päivät ovat todella rankkoja, joten ei ihme, että hän on väsynyt. Mutta oli miten oli, lepääminen/nukkuminen lasketaan ehdottomasti Akun harrastukseksi - niin paljon hän sitä harjoittaa.
Aku katselee televisiota paljon, kuten sanottua. Myös tätä piirrettä arvostellaan usein. Aku katselee televisiosta lähes mitä hyvänsä - ainakin penkkiurheilua, usein myös elokuvia, ja Akulla on tunnetusti myös useita televisiosarjoja, joita hän katsoo säännöllisesti (esim. Kupla tai Tuutti ja Ammu ja Karju).
Riippumattoon lössähtäessään Akulla saattaa hyvinkin olla käsissään joku hyvä kirja. Yksi Akun lukemista kirjasarjoista on erittäin pitkä Tex MacViller, jota Akun nähtiin lukevan Don Rosan sarjassa K.A.S.V.A.T.U.S.O.P.P.I.A.. Myös muut ankkalinnalaiset toki lukevat kirjoja.
On paljon yksittäisiä harrastuksia, joita Aku harrastaa vain joissakin tietyissä tarinoissa. Hän on kalastanut (ja jopa vain kasvattanut matoja!), hän on soittanut lukemattomia eri soittimia, niin eksoottisia kuin aivan kotoisiakin, parhaimmillaan Aku on jopa kasvattanut kasveja soittotaidoillaan (joka olikin kyllä käsikirjoittajalta varsin erikoinen idea). Hyvin tuntemamme ankka on toimittanut myös paljon muuta.
Tavallisesta toimettomuudestaan poiketen Aku on harrastanut esimerkiksi lukemattomia eri urheilulajeja, niin maratonia kuin keilaustakin. Monissa sarjoissa hän on aivan lyömätön lajissaan. Toisaalta kun Aku yrittää peitota esimerkiksi Tupun, Hupun ja Lupun luistelukisassa, ei hän millään onnistu. Aku on usein mennyt erilaisiin urheilukisoihin rehennelläkseen muille, tai yksinkertaisesti, koska on hyvä lajissa. Yleensä nämä sarjat päättyvät aina pettymykseen, vaikka alku onkin usein lupaava. Kohtaloa huijatakseen, Aku on myös yrittänyt voittaa näissä kisailuissa vilpillä, mutta paha saa silloinkin palkkansa, eikä tämä hyvin tuntemamme ankka kuitenkaan onnistu voittamaan. Uusimmassa Aku Ankka-lehdessä (AA 42/2009) tapahtui kuitenkin poikkeus tarinassa "Rauta-ankka", kun Aku osallistui taas kerran tällaiseen kisailuun, ja voitti (Pellen välineitten avulla). Tällä kertaa kilpailtavana oli triathlontitteli. On mukavaa, että harmaaseen arkeen mahtuukin myös välillä tällaisia ilonaiheita.
Taikaviittana oleminenkin on periaatteessa Akulle jonkinasteinen harrastus, sillä pukeutuuhan hän supersankarin asuun täysin omasta tahdostaan. Aku ei tosin ole paljastanut tätä "harrastusta" ikinä kenellekään, ja sen tietävät ainoastaan puhetaidottomat Tiku ja Taku. Myös satunnaiset ankkalinnalaiset ovat joskus tienneet asiasta, mutta nämä ovat vain yksittäisiä tapauksia.
Aku harrastaa puutarhanhoitoa. Hänellä on kasvi- ja kukkamaa. Aku rehentelee niillä usein naapurilleen Teppo Tulpulle.
Aku on kuulunut pikkupoikana partioryhmä Tuomenmarjoihin. Aku leveileekin sillä usein, vaikka kuuleman perusteella Tuomenmarjat eivät lyökään sitä kuuluisampaa partioryhmää, Sudenpentuja.
Iines on kulturelli ja äärimmäisen naisellinen ihminen. Hän kuuluu Naisyhdistykseen ja keskustelee ystäviensä kanssa hienostuneista asioista. Iines kutoo ja siemailee teetä. Toisaalta Iineksen maskuliinisempi puoli harrastaa useita urheilulajeja, kuten tennistä, golfia ja keilausta. Iines myös kirjoittaa päiväkirjaa, ja monien tarinoiden teema yksistään tuo päiväkirjan kirjoittaminen, tarina kerrotaan päiväkirja näkökulmasta. Iines myös laihduttaa useissa tarinoissa, jos sitä voi harrastukseksi kutsua. Oli miten oli, Iines on hyvä esimerkki Ankkalinnan naisvähemmistön harrastuneisuudesta eri aktiviteetteihin.
Mummon tunnetuin harrastus on ehdottomasti kokkaaminen. Mummo on tunnettu maukkaista leivonnaisistaan, joita on jopa joskus sanottu maailman parhaiksi. Eräässä tarinassa hän kisaili maailman parhaan ravintolan kokin kanssa, ja vei selvän voiton. Hänen mukaansa ruokien tärkein "ainesosa" on iloinen tekeminen/se, että saa tehdä ruokaa jollekin muulle, eikä aina vain itselleen.
Mummo hoitaa myös suurta maatilaansa melko yksin, sillä hänen rengillään Hansu Hanhella on lähinnä tapana lojua puun alla nukkumassa (tästä myöhemmin lisää). Hänellä on paljon eläimiä, joita hän hoivaa kuin ne olisivat hänen omia lapsiaan. Mummo ruokkii niitä, ja kylmänä talvena jopa kutoo niille kaulaliinoja! (Sööttiä!) Mummo myös ajelee traktorilla hoitamassa tiluksiensa viljasatoa (kylvää peltoja ja pui niitä). Senkin lisäksi hänellä on myös tunnettu kasvimaa, jossa Mummo kasvattaa erinäisiä vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja. Myös kutominen on Mummon harrastus, kuten Iineksenkin. Mummo kutoo usein esimerkiksi villakaulaliinoja tai villapaitoja sukulaisilleen.
Kaiken kaikkiaan Mummolla on melko paljon kovin erilaisia harrastuksia, jotka monet liittyvät hänen ylläpitämänsä maatilan hoitoon.
Mummon renki Hansu pitää kahdesta asiasta enemmän kuin mistään muusta.
Toinen niistä on laiskottelu. Hansulla on tapana lössähtää lepäämään esimerkiksi omenapuun alle. Hänellä ei ole tapana nukkua riippumatossa, kuten monilla muilla ankkalinnalaisilla.
Toinen Hansulle kovasti mielihyvää tuottava aktiviteetti on syöminen. Hansu pitää Mummon leipomuksista, ja ainoa asia, joka hänet saa hereille, on ruoka-aika.
Touho taas käy erilaisilla kirjekursseilla, jotka täyttävät hänen päivänsä. Lisäksi hän sekoilee ympäri kaupunkia, se on Touhon harrastus. Touholla on toki ollut myös kunnon harrastuksia, kuten lintujen bongaus ja laulaminen.
Myös monet muut ankkalinnalaiset ollaan nähty laulamassa - jossei sitten muualla, niin vähintäänkin suihkussa.
Jos Roopen harrastukset liittyvät rahaan, niin Hannulla ne liittyvät onneen. Hannu käy arvonnoissa ja osallistuu niihin. Lähes aina hän voittaa käsittämättömällä tuurilla. Lisäksi hän vain yksinkertaisesti kiertelee kaupungilla ja yrittää tuottaa itselleen mielihyvää. Hannu myös kisailee Akun kanssa. Välillä Hannun on nähty harrastavan muitakin yksinkertaisia puuhia, kuten kalastamista, ja löhöilyä, mutta mitään työlästä Hannu ei missään nimessä harrasta. Kuten me kaikki tiedämme, Hannu inhoaa työtä.
Akun naapuri, Teppo Tulppu, esiintyy kertomuksissa melko usein, mutta hänen elämästään ei yleensä juuri kerrota - hän on vain hahmo, jonka kanssa Aku kisailee. Periaatteessa Akun kanssa kisailu on Tulpulle harrastus. Naapuririidat poikivat hänelle myös aina uusia harrastuksia - kun Aku rakentaa hienon pienoisjunaradan ja aikoo osallistua pienoisjunaratakilpailuun, Tulpunkin on pakko ottaa tämä harrastuksekseen.
Myös muut ankkalinnalaiset harrastavat kisailuja - muitten muassa Roope ja Pennonen, Roope ja Kulta-Into, sekä Aku ja Hannu ovat usein nahistelemassa keskenään.
Palatakseni Tulpun harrastuksiin, on yksi harrastus, jota hän harrastaa tarinasta toiseen - puutarhanhoito. Usein naapuririidat alkavat juuri siitä, kuinka Teppo vaikkapa rehentelee hienolla kasvimaallaan. Tulpulla on myös usein hedelmäpuita ja palkintoruusuja.
Tulppu myös pitää television katselusta. On usein nähty, kuinka hän seuraa telkkarista esimerkiksi urheilua. Tulppu on myös käsikirjoittanut televisiosarjoja.
Ankkalinnan neroilla on omat puuhansa.
Pellen harrastus on yksinkertaisesti keksiä keksintöjä. Periaatteessahan se on hänen työnsäkin, mutta Ankka- ja hiiriuniversumissa työtä ja vapaa-aikaa on usein vaikea erottaa toisistaan. Pelle myös korjaa mitä erilaisimpia kojeita - pölynimureista matkalaukkuihin. Useimmiten nämä koneet ovat hänen naapuriensa omistamia. Tärkein työnantaja Pellelle lienee Roope, joka usein tilaa Pelleltä keksintöjä. Pelle harrastaa myös ajattelemista. Hän opiskelee ja suunnittelee jatkuvasti vaikka mitä. Pelle Peloton onkin eittämättä koko Ankkalinnan viisain (vaikkakin välillä hajamielinen tai ajattelematon) mies. Ei häntä syyttä kutsuta Ankkalinnan kunnankeksijäksi.
Toisena Ankkalinnan neroista voisi mainita Taavi Ankan (joka tosin Disneyn mukaan on jo virallisesti kuollut). Hän on monella tapaa Pelleä muistuttava henkilö. Tosin Taavi ei ole varsinainen keksijä - hän on professori, joka ajattelee, lukee ja opettaa. Pellen tapaan Taavikin on Ankkalinnan viisaimpia miehiä (myös hän tosin melko ajattelematon ja hajamielinen). Taavilla on keräilyharrastus Roopen tavoin. Hän ei tosin keräile rahoja - Taavi keräilee tutkintoja! Taavilla onkin yli tuhat tutkintoa. Se on maailmanennätys. Hän on yksi niistä ankoista, jotka ovat harrastuksessaan täysin lyömättömiä.
Kolmas neroista, jotka voisi sielä mainita, on tohtori Staattinen. Hänkin muistuttaa kovasti muita neroja, mutta myös hänellä on oma alansa. Staattinen on erikoistunut tutkimiseen. Hän tekee erillaisia kokeita.
Koska Staattinen, Taavi ja Pelle esiintyvät samassa tarinassa äärimmäisen harvoin - jos koskaan - heidän älykkyyksiään on vaikea vertailla.
Ankanpoikien tunnetuin harrastus on epäilemättä partio - he kuuluvat Sudenpentujen Ankkalinnan yksikköön. Pojat ovat kymmenen tähden kenraaleja ja käyvät lähes viikoittain partioleireillä. Sudenpentuharrastuksen keksi Carl Barks, joka loi tämän innokkaan partio ryhmän tarinaan "Pelastusoperaatio Huurusolassa", vuonna 1951. Sudenpennut on ankkamaailmassa maailmanlaajuinen partiojärjestö. Tupulla, Hupulla ja Lupulla on harrastuksensa ansiosta hallussaan myös Sudenpantujen käsikirja, joka sisältää valtavasti erilaisia tietoja oikeastaan kaikesta mahdollisesta. Roope Ankka hyödyntää usein sisarenpoikansa sisarenpoikien harrastusta etsimällä kadonneita aarteita poikien käsikirjan avulla. Ankanpojat pitävät tietokone- ja konsolipelien pelaamisesta. He ovat niissä yleensä tismalleen yhtä hyviä. Myös heidän Aku-setänsä pitää interaktiivisista peleistä vaikka patistaakin usein poikia tekemään jotakin hyödyllisempää. Aku pelaa pelejä salaa eikä kehtaa myöntää tekemisiään. Tosin Aku pelaa tietokoneella sen verran harvoin, ettei sitä voida laskea harrastukseksi.
Tupu, Hupu ja Lupu tykkäävät myös sarjakuvista - lukemisesta ja piirtämisestä. Yksi heidän lempisarjakuviaan on "Vahva Jussi". Aku ei pidä myöskään sisarenpoikiensa lukuharrastuksesta.
Silloin tällöin ankan lukijat ovat päässeet todistamaan, kuinka ankkakolmikko harrastaa viulun- tai pianonsoittoa. Tämä kuitenkin on aina johtunut Aku-sedän painostuksesta. Tupu, Hupu ja Lupu inhoavat soittimien soittoa, joten he yrittävät aina livistää soittotunneilta. Uusissa tarinoissa soittoharrastuksia ei ole juuri esiintynyt, vaan ne ovat paruja vanhemmista kertomuksista.
Ankanpojat ovat useissa tarinoissa harrastaneet partion, pelien, soiton ja sarjakuvan lisäksi jalkapalloa, tai muita urheilulajeja, kuten jääkiekkoa.
Disney-maailman hahmoista kuitenkin tunnetummin jalkapalloa harrastavat Mikin sisarenpojat Mortti ja Vertti (hiirimaailmasta), jotka harrastavat lajia jalkapalloseura Ylävirran Yrityksessä.
Siitä päästäänkin jouhevasti hiirien harrastuksiin.
Mikki Hiiren kuuluisin harrastus on eittämättä rikosten selvittely. Mikillä on äärimmäisen harvoin mitään ammattia etsivänä tai poliisina, vaan yleensä hän vain tuppaantuu rikospaikalle poliisimestari Simo Sisun soitettua hädissään Ankkalinnaa piinaavasta rikosaallosta. Siksi tämä onkin vain harrastus Mikille. Hän onkin suoranainen nero rikosten ratkomisessa. Miltei aina juuri hän saa selville syyllisen ja tapahtumien kulun, kun muut jäävät vain katsomaan vierestä. Yksisivuisissa "dekkaripähkinöissä" Mikki ratkaisee sen oikeastaan jo muutaman ruudun jälkeen - hänellä on todellakin silmää yksityiskohdille! Mikki on joskus ollut myös yksityisetsivänä tai poliisin palveluksessa etsivänä, mutta ne ovat vain harvinaisia ja yksittäisiä tapauksia.
On myös paljon tarinoita, missä Mikin rikosten ratkojan harrastus ei ole tullut esille. Tällöin Mikki on paljastunut vähän vauhdikkaammaksi ja värikkäämmäksi persoonaksi - hän katselee elokuvia, flirttailee naisten kanssa, haluaa vähän irrotella muutenkin ja harrastaa urheilua. Näitä kertomuksia on nykyään harmillisen vähän.
Aikoinaan, ainakin monissa vanhoissa Paul Murryn tarinoissa, Mikillä on ollut Hessun kanssa kuljetuspalvelu, jossa hän on esimerkiksi muuttanut taloja ynnä muuta sellaista. Tämä oli kuitenkin enemmänkin työ kuin harrastus.
Hessu Hopolla, Mikin pitkä aikaisella ystävällä, on hänelläkin yksinkertaisia harrastuksia. Hessu rakastaa kalastamista - hän kalastaa usein, lukee paljon siihen liittyvää kirjallisuutta, ja puuhaa muutenkin paljon onkien ja vieheiden parissa. Hessu pyytää usein Mikin rennolle kalaretkelle, mutta tylsempänä persoonana Mikki jää useimmiten ieluummin kotiin.
Hessu rakastaa myös laiskottelmista, niin kuin moni muukin ankkalinnalainen. Hän löhöää riippumatossa kuten Aku konsanaan.
Hessu ja Mikki ovat osoittautuneet myös innokkaiksi jalkapallofaneiksi. Ankkalinnassa rakastetaankin jalkapalloa mitä ilmeisimmin.
Minni on Iineksen tapaan erittäin naisellinen ihminen. Hän ei tosin juurikaan harrasta urheilua, mutta esimerkiksi kirjoittaa tiettävästi kuitenkin päiväkirjaa.
Ankkalinnalaisille tyypillistä on se, että mitä he sitten ikinä harrastavatkin, he ovat siinä äärettömän hyviä.
Yhteenvetona voisi todeta, että ankkalinnalaisilla on valtavasti erilaisia harrastuksia. Lähes jokaisessa kertomuksessa esiintyy niitä, joten ne vaikuttavat paljon tarinoihin. Useat ankkalinnalaiset harrastavat urheilua, löhöilyä, tai musiikkia, mutta myös paljon muuta. Myös esimerkiksi ajattelu on yleinen harrastus.
(Jatkuu...)
Onnea kirjalle!
//Ja edelleen jatkuu...
//Ja edelleen jatkuu... :D
T@IK@VIITTA
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 108 -
16.10.2009 klo 19:32:30
Voisikos saada tälle illalle vielä rankingin?
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Ankkalinnassa harrastetaan päivittäin jotain postimerkkien keräilystä jääkiekkoon. Ankkalinnassa harrastetaan lähes kaikkea ja kaikilla niillä onkin ainakin yksi harrastaja. Nukkuminen ja television tuijottaminen ovat ehkä kaksi Ankkalinnan suurinta harrastusta. Toki myös jalkapallo on todella suosittu lasi, mutta niiden katsojia on enemmän, kuin pelaajia.
Aku Ankan harrastuksiin kuuluu ainakin sohvalla löhöily, postimerkkien keräily, jalkapallon katsominen/pelaaminen ja muita sen semmoisia harrastuksia. Aku on harrastanut myös mitä eriskummallisia harrastuksia, esimerkiksi limutölkkien keräilyä.
Urheilu on kuitenkin suurin osa Akun harrastuksista. Aku pelaa joskus jalkapalloa, jääkiekkoa, keilaamista tai vaikka niiden katsomista. Joskus Aku on kuulunut esimerkiksi Ankkalinnan jalkapallojoukkueeseen. Yleisemmin hän kuitenkin tyytyy katsojan penkkiin sihipullo kädessä, eikä jaksa raahautua kentälle.
Aku nukkuu yleensä päivät pitkät, eikä suostu nousemaankaan siitä hevillä. Riippumatto on ehdottomasti hänelle yksi tärkeimmistä esineistä maailmassa, koska kesäisenä päivänä siinä on todella mukava harrastaa löhöilyä. Onhan hänen laiskanlinnansakin erittäin mukava, mutta se jää yleensä toiseksi riippumattoon verrattuna.
Nukkuminen on joskus vienyt häneltä työpaikankin. Kerran hän onkin nukahtanut työpaikallaan, joka oli sattumoisin satelliitin paikka. Aku nukahti joka yö mikrofonin ääreen ja niinpä hänen kaamea kuorsauksensa sai koko Ankkalinnan kauhun valtaan, eikä kukaan nukkunut öisin. Yleensä Aku nukkuu pommiin työaamuina, ja saa potkut. Herätyskello ei siinä auta, vaan poikien on heräteltävä Akua kaikilla mahdollisilla keinoilla. Se ei kuitenkaan yleensä auta, vaan Aku joutuu etsimään uuden työpaikan lähes päivittäin.
Postimerkit ovat aina joskus Akun lempipuuhaa. Joissain tarinoissa hän etsiikin puuttuvaa merkkiä hullun lailla.
Akulla harrastuksia on siis ennätyksellisen paljon, vaikken kaikkia niitä kertonutkaan. Aku onkin ehdottomasti yksi Ankkalinnan parhaita eri lajien harrastaja. Hänen yksi erikoistaito on esimerkiksi syöminen ja Aku onkin lähes yhtä hyvä suursyömäri, kuin Kaino-Vienon renki, Hansu Hanhi. Joka päivä Aku saa uusia harrastuksia, kun eri piirtäjät keksivät hänelle mitä kummalisempia harrastuksia.
Tupun, Hupun ja Lupun harrastuksiin kuuluu ainakin urheilu ja keräilykorttien keräily. Jalkapalloa pelaavat myös nämä ankanpojat omassa joukkueessaan.
Ankanpoikien tunnetuin harrastus on kuitenkin partio. He kuuluvat Sudenpennut nimiseen partioryhmään, ja he ovatkin jo kymmenen tähden kenraaleja. Heillä on todella paljon mitaleja, joita he ovat saaneet voittamalla erilaisia selviytymiskoetuksia. Sudenpennuilla on myös oma kirjansa, josta löytää joka niksiin vastuaksen. Kyseisen kirjan nimi on Sudenpentujenkäsikirja ja sillä Tupu, Hupu ja Lupu etsivät harrastuksessaan vaikeisiin kysymyksiin vastauksia. Joskus myös Roopelle on kyseisestä kirjasta paljon käyttöä aarteenmetsästysmatkoillaan.
Keräilykortit ovat melkein aina kaikille mieleen. Niihin kuitenkin saattaa jäädä koukkuun, niin kuin Tupulle, Hupulle ja Lupulle joskus käy. He ovat esimerkiksi keränneet jalkapallokortteja.
Myös figuurit ovat olleet pojille mieleen. Taskukirjassa 343, Pintaa syvemmälle Tupu, Hupu ja Lupu ovat hulluina Taistomaan herruus-nimisestä pelistä, jossa tarvitaan oma armeija. Jokaisella pojalla oli tietysti oma armeijansa, ja lopulta myös Aku hullaantuu niistä ja kokoaa oman armeijansa.
Myös Höpömonit ovat olleet ankanpoikien mieleen. Siihen sarjaan kuului keräilykortteja, pehmoleluja, videoita, julisteita, lamppuja ja kaikenlaista sisustamiseen ja pelaamiseen liittyvää tavaraa.
Roope Ankallakin on todella suuri keräilyn kohde. Nimittäin kulta ja raha. Roope on jo pienestä pitäen kerännyt rahansa säästöön. Nyt hänellä onkin jo melkoinen omaisuus kasassa, nimittäin kolme kuutioeekkeriä kylmää käteistä. Roopella on myös oma silmäteränsä hänen kokoelmissaan, nimittäin hänen ensilantti. Roope pitää ensilanttiaan visusti lasikuvussa, jossa kolikko lepää samettityynyllä. Yhteensä Roope on kerännyt rahasäiliöönsä noin 315 576 000 000 000 000 $ (315,57 kvadriljoonaa).
Myös rahoissa uiminen on yksi Roopen lempipuuhista. Kukaan muu ei osaa uida rahoissa, Akukin on sitä kokeillut mutta ikävin seurauksin.
Seikkailutkin ovat Roopelle harrastus. Seikkailuihin liittyy kuitenkin aina raha, jota Roope lähtee mielellään metsästämään. Aku ja pojat joutuvatkin usein hänen mukaansa, vaikka he eivät haluaisikaan. Yleensä Roope pakottaa heidät mukaansa Akun pitkän velkalistan avulla. Aarrejahtiin liittyy joskus myös joku Roopen vihollisista. Esimerkiksi Kulta-Into Pii haluaa olla rikkaampi kuin Roope, joten joskus hän lähtee Roopen perään etsimään samaa aarretta. Yleensä kuitenkin Roope saa itselleen aarteen, ja Kulta-Into Pii jää nuolemaan näppejään.
Roopella ei olekaan oikein muuta harrastusta, kuin rahan kerääminen. Tietysti hän kerää erilaisia timantteja ja öljylähteitä, mutta niistäkin hän saa rahaa ja hän kerääkin niitä vain rahan takia. Hän ei millään haluaisi erota rahoistaan edes pienen hetken ajaksi, vaan vartioi niitä yöt pitkät. Niinpä myös Roopen harrastukseksi voi laskea myös hänen rahojensa varjelemisen. Aina yöllä Roope ei tahdo pysyä sängyssään, kun hän pelkää rahojensa puolesta todella paljon. Joskus hän kuitenkin jättää Akun ja Juuson vahtimaan säiliötä, että hän voisi nukkua kunnolla yönsä. Joskus Taikaviittakin tulee suojelemaan yöksi säilötä.
Hiirimaailmassa harrastuksia on myös jonkin verran. Mikki Hiiren harrastuksiin kuuluu ainakin salapoliisina oleiluun ja rosvojen kiinniottaminen. Hän tekee niitä mielellään, ja joskus keskellä kirkasta päivää hän lähtee jahtaamaan roistoja. Hessun ja Poliisimestari Sisun avustuksella Mikki saa aina rosvot kiikkiin.
Hessu Hopolla on paljon harrastuksia. Yksi niistä on ainakin Mikin auttaminen salapoliisin hommissa ja keskiviikkoisin hän esittelee Mikille omaa kirjoittamaansa kirjaa. Yleensä Mikki auttaa korjaamaan tyhmiä kohtia ja Hessun tarinoissa Mikki on yleensä hänen tyhmä apulainen.
Mikin sisarenpojat, Mortti ja Vertti harrastavat jalkapalloa. Heidän joukkueensa nimi on Ylävirran Yritys. Tarinoissa kerrotaan yleensä heidän peleistään ja kaikesta ennen treenejä ta jotain muuta sellaista. Mortti ja Vertti ovatkin oikein urheilullisia.
Hiirimaailmassa on tietenkin myös oma keksijänsä. Hänen nimensä on Tohtori Staattinen ja hän onkin lähes Pelle Pelottoman veroinen keksijä. Staattinen harrastaa siis kanssa keksimistä Pellen tavoin ja ehkä hänen tärkein keksintönsä on ollut Myyttien Saari-nimisessä sarjassa. Siinä Pelle ja Staattinen tekivät kojeen, jolla lähettää kaikki myytti olennot näytille esimerkiksi Ranskaan, että ihmiset uskoisivat niiden olemassaolon.
Hannu Hanhen harrastuksia ovat tietenkin lompakoiden, neliapiloiden ja kaikkien onnea tuovien esineiden keräily. Myös Iineksen saaminen illalliselle on vähän niin kuin “harrastus” aina Aku hätyyttelystä muualle. Hannun harrastuksiin kuuluu myös tietysti löhöily ja arpajaisvoittojen vastaanottaminen on alkanut käydä jo kunnon harrastukseksi.
Myös akun nolaaminen ja Iineksen vieminen Akun nokan edestä on käynyt jo varsinaiseksi harrastukseksi. Hannu nauttii täysin siemauksin, kun Aku jää esimerkiksi tappelun jälkeen kadulle ypöyksin, kun Hannu vie Iinestä viiden tähden ravintolaan. Joskus Hannu on niin törkeä, että vie Iineksen kesken Akun ja Iineksen treffien.
Mummo Ankan harrastus on työn teko. Hän tekee päivittäin todella paljon työtä, eikä valita siitä yhtään. Hän vain haluaisi koko ajan tehdä töitä. Hansu taas ei jaksaisi tehdä yhtään työtä ja joskus Kaino-Vienoa alkaakin säälittää Hansu, joka ei haluaisi tehdä töitä. Niinpä Mummo Ankka tekee myös Hansun puolesta työt. Mummo Ankka hoitaa maatilallaan viljelmiä ja kaikkia eläimiään. Mummo tekee myös joskus kipeänäkin töitä salaa, koska hän on niin rakastunut työntekoon.
Myös Leipominen on Kaino-Vienon suuri harrastus. Hän tekee päivittäin kaikenlaisia torttuja ja keksejä, joita Hansu lappaa kitaansa hullun lailla. Joskus Mummo on myös pystyttänyt oman kahvilansa, jossa hän myy omia leivoksiaan. Kaikki pitävät niistä, ja yleensä muut jäävätkin toiseksi leipomisessa Kaino-Vienolle. Roopekin on aivan hulluna hänen leivoksistaan ja hän tuleekin yleensä mummolle syömään pikkuisen välipalan.
Iines Ankan harrastuksia on myös aika paljon. Ensimmäiseksi mieleen tulee tietenkin Ankkalinna Naisyhdistys, jossa Iines käy aina silloin tällöin. Joskus Akukin pääsee mukaan, mutta se on tosin jokin juhla tai avunpyyntö. Naisyhdistys auttaa yleensä köyhiä keräämällä rahaa myymällä leivonnaisia tai pitämällä arpajaisia.
Myös shoppailu on Iineksen lempipuuhia. Kun alennusmyynnit alkavat, ryntää Iines heti kauppoihin ostamaan kaikenlaisia tavaroita vaatteista kalusteisiin. Melkein aina Aku joutuu menemään Iineksen avuksi kantamaan tämän valtavia ostosvuoria.
Touho Ankan harrastuslista onkin jo melkoinen. Hän on harrastanut musiikkia, urheilua ja vaikka mitä muuta. Hänellä on paljon läpäistyjä kirjekursseja, mutta eihän Touho ole niissä melkein mitään oppinut. Hän saa aina vain kaiken pilalle ja akun suuttumaan. Joskus hän onkin lähtenyt Akun kanssa pyörittelemään bisnestä, huonoin tuloksin.
Pelle Peloton, ehdottomasti Ankkalinnan paras keksijä harrastaa tietenkin keksimistä. Päivät pitkät hän työskentelee pajassaan, tekemällä mitä kummallisempia keksintöjä. Joskus hän ei itsekkään tiedä, mitä on keksinyt.
Pellen tärkeimmät keksinnöt ovat ehdottomasti Pikku apulainen ja mietintämyssy. Pikku Apulainen avittaa Pelleä hänen harrastuksessaan, ja mietintämyssynsä avulla hän keksii erilaisia kojeita helpommin. Pelle auttaa Roopea paljon keksimään hänelle kaikenlaisia kojeita ja yleensä hänellä onkin jo kyseinen kone ollut valmiina jo kauan.
Pelle on keksinyt myös varsin tuhoisia laitteita. Yksi niistä on ainakin Kertalaaki, joka läpäisee kaiken, muttei timanttia. Roope kippasi kyseisen nesteen maahan ja siitä olisi syntynyt maailmanloppu ilman, että Aku, pojat ja Roope olisivat käyneet hakemassa Kertalaakin takaisin.
Taavi Ankka taas on kova lukemaan ja kirjoittamaan. Hän tietää lähes kaiken maailmasta ja hän tekee keksimistään asioista heti esitelmän. Lukeminen onkin oiva harrastus ja Taavi nauttii siitä todella paljon. Aku tai Roope kysyvät joskus silloin tällöin apua Taavilta joissain asioissa, mutta kyllähän ankanpojatkin ovat kysyneet Taavilta apua kotiläksyissään.
Taavi matkustelee myös paljon, etsimässä erilaisia antiikkiesineitä tai tietoa vanhoista heimoista.
Leenu, Liinu ja Tiinu hyppivät muodin perässä, niin kuin heidän tätinsäkin Iines. He haluavat kaikenlaisia muodissa olevia leluja, ja leikkivät niillä vähän aikaa, kunnes seuraava muotivillitys alkaa. Aku Ankan ekstran takakannessa on yleensä Leenu, Liinu ja Tiinu-sarjakuva. Niissä heillä on aina erilainen lelu. Myös Iines-tädin jekuttaminen on käynyt jo varsinaiseksi harrastukseksi. Yleensä se liittyy makeisiin, niin kuin esimerkiksi Iines ei anna tyttöjen toivoa karkkia joululahjaksi. Niinpä he toivovat joulupukilta marsipaanista tehtyjä hedelmiä.
Kroisos Pennonen on Ankkalinnassa asuva Roopen vihollinen. Hänen harrastuksiinsa kuuluu tietenkin Roopen voittaminen bisneksissä ja vähän erikoisempi “harrastus” on knallin syöminen häviön jälkeen. Kroisos ei kerännyt Roopen tavoin harrastukseksi itse rahojaan, vaan peri ne.
Kulta-Into Pii on varmaankin Kroisosta pahempi vastustaja Roopelle. Kulta-Into varastaa mielellään Roopen nokan edestä aarteen, jota Roope on päivät pitkät etsinyt. Esimerkiksi Don Rosan tarinassa Auringon poika Pii seuraa Roopea, Akua, Tupua, Hupu ja Lupua Andien vuoristoon etsimään tarumaista Manco Capacin temppeliä, joka pitää sisällään tarumaisia kulta-aarteita. Pii yritti päästä ennen Roopea temppelille, mutta Roope ehti edelle ja lopulta Roope saakin aarteen haltuunsa, vaikka se onkin syvän järven pohjassa.
Varastaminen kuuluu siis oikeastaan Piin harrastuksiin. Muilta hän ei ole varastanut, paitsi hänen pahimmalta viholliselta, eli Roopelta. Joskus Pii on jopa meinannut tappaa ankat, että saisi heidän äkkäämänsä aarteen haltuunsa. Se ei kuitenkaan ole onnistunut, vaan Roope on saanut pitää aarteensa itsellään.
Ankkalinnassa riittää myös rosvoja, joiden harrastus on tietenkin rahan anastaminen pankeista tai museoista taideteoksia. Jotkut roistot ovat ovelampia työssään/harrastuksessaan, ja esimerkkinä onkin Mustakaapu. Hän kehittää kaikenlaisia huimia juonia Mikin päänmenoksi, mutta epäonnistuu niissä aina. Hän on yrittänyt murhatakin Mikin, mutta yritykset ovat menneet aivan päin puuta. Lopulta Mikki on kuitenkin ovelampi kuin Mustakaapu, mutta yleensä Mustakaapu pääsee Mikiltä tarinan lopuksi pakoon.
Myös Musta Pekka on Mikin vihollinen, muttei niinkään viisas, kuin Mustakaapu. Hänen juonensa eivät ole läheskään niin mahtava, kuin Mustakaavun, mutta hänen voimansa korvaa sen. Mikki joutuu joskus Mustan Pekan ansoihin hänen voimansa takia, onhan Mikki paljon pienempi kuin Musta Pekka. Musta Pekka joutuu kuitenkin melkein aina loppujen lopuksi telkien taakse, mutta jatkaa harrastustaan heti päästyään pois vankilasta.
Yhteenveto: Ankkalinnassa on siis kaiken karvaisia harrastuksia. Jokaiselta Ankkalinnalaiselta löytyy jonkinlainen harrastus, toisilta helpompi, kuten löhöily ja toisilta taas vaikeampi, esimerkiksi rosvojen kiinniottaminen. Kummallisia harrastuksia Ankkalinnasta löytyy paljon, esimerkiksi rahoissa kylpeminen on yksi niistä. Toki Ankkalinnassa on myös jotain järkevääkin puuha, kuten esimerkiksi kirjojen lukeminen. Tarinoissakin voi nähdä paljon harrastuksia, vaikka se ei kuuluisi sen juoneen ollenkaan. Taustalla voi nähdä vaikkapa lenkkeilijän tai muusikon. Ankkalinnassa harrastetaan siis päivittäin kaikenlaista, aina origameista karateen.
/Laitoinpa tähän nyt entistä pidemmän viestini. ;D
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Ankkalinnassa harrastetaan päivittäin jotain postimerkkien keräilystä jääkiekkoon. Ankkalinnassa harrastetaan lähes kaikkea ja kaikilla niillä onkin ainakin yksi harrastaja. Nukkuminen ja television tuijottaminen ovat ehkä kaksi Ankkalinnan suurinta harrastusta. Toki myös jalkapallo on todella suosittu lasi, mutta niiden katsojia on enemmän, kuin pelaajia.
Aku Ankan harrastuksiin kuuluu ainakin sohvalla löhöily, postimerkkien keräily, jalkapallon katsominen/pelaaminen ja muita sen semmoisia harrastuksia. Aku on harrastanut myös mitä eriskummallisia harrastuksia, esimerkiksi limutölkkien keräilyä.
Urheilu on kuitenkin suurin osa Akun harrastuksista. Aku pelaa joskus jalkapalloa, jääkiekkoa, keilaamista tai vaikka niiden katsomista. Joskus Aku on kuulunut esimerkiksi Ankkalinnan jalkapallojoukkueeseen. Yleisemmin hän kuitenkin tyytyy katsojan penkkiin sihipullo kädessä, eikä jaksa raahautua kentälle.
Aku nukkuu yleensä päivät pitkät, eikä suostu nousemaankaan siitä hevillä. Riippumatto on ehdottomasti hänelle yksi tärkeimmistä esineistä maailmassa, koska kesäisenä päivänä siinä on todella mukava harrastaa löhöilyä. Onhan hänen laiskanlinnansakin erittäin mukava, mutta se jää yleensä toiseksi riippumattoon verrattuna.
Nukkuminen on joskus vienyt häneltä työpaikankin. Kerran hän onkin nukahtanut työpaikallaan, joka oli sattumoisin satelliitin paikka. Aku nukahti joka yö mikrofonin ääreen ja niinpä hänen kaamea kuorsauksensa sai koko Ankkalinnan kauhun valtaan, eikä kukaan nukkunut öisin. Yleensä Aku nukkuu pommiin työaamuina, ja saa potkut. Herätyskello ei siinä auta, vaan poikien on heräteltävä Akua kaikilla mahdollisilla keinoilla. Se ei kuitenkaan yleensä auta, vaan Aku joutuu etsimään uuden työpaikan lähes päivittäin.
Postimerkit ovat aina joskus Akun lempipuuhaa. Joissain tarinoissa hän etsiikin puuttuvaa merkkiä hullun lailla.
Akulla harrastuksia on siis ennätyksellisen paljon, vaikken kaikkia niitä kertonutkaan. Aku onkin ehdottomasti yksi Ankkalinnan parhaita eri lajien harrastaja. Hänen yksi erikoistaito on esimerkiksi syöminen ja Aku onkin lähes yhtä hyvä suursyömäri, kuin Kaino-Vienon renki, Hansu Hanhi. Joka päivä Aku saa uusia harrastuksia, kun eri piirtäjät keksivät hänelle mitä kummalisempia harrastuksia.
Tupun, Hupun ja Lupun harrastuksiin kuuluu ainakin urheilu ja keräilykorttien keräily. Jalkapalloa pelaavat myös nämä ankanpojat omassa joukkueessaan.
Ankanpoikien tunnetuin harrastus on kuitenkin partio. He kuuluvat Sudenpennut nimiseen partioryhmään, ja he ovatkin jo kymmenen tähden kenraaleja. Heillä on todella paljon mitaleja, joita he ovat saaneet voittamalla erilaisia selviytymiskoetuksia. Sudenpennuilla on myös oma kirjansa, josta löytää joka niksiin vastuaksen. Kyseisen kirjan nimi on Sudenpentujenkäsikirja ja sillä Tupu, Hupu ja Lupu etsivät harrastuksessaan vaikeisiin kysymyksiin vastauksia. Joskus myös Roopelle on kyseisestä kirjasta paljon käyttöä aarteenmetsästysmatkoillaan.
Keräilykortit ovat melkein aina kaikille mieleen. Niihin kuitenkin saattaa jäädä koukkuun, niin kuin Tupulle, Hupulle ja Lupulle joskus käy. He ovat esimerkiksi keränneet jalkapallokortteja.
Myös figuurit ovat olleet pojille mieleen. Taskukirjassa 343, Pintaa syvemmälle Tupu, Hupu ja Lupu ovat hulluina Taistomaan herruus-nimisestä pelistä, jossa tarvitaan oma armeija. Jokaisella pojalla oli tietysti oma armeijansa, ja lopulta myös Aku hullaantuu niistä ja kokoaa oman armeijansa.
Myös Höpömonit ovat olleet ankanpoikien mieleen. Siihen sarjaan kuului keräilykortteja, pehmoleluja, videoita, julisteita, lamppuja ja kaikenlaista sisustamiseen ja pelaamiseen liittyvää tavaraa.
Roope Ankallakin on todella suuri keräilyn kohde. Nimittäin kulta ja raha. Roope on jo pienestä pitäen kerännyt rahansa säästöön. Nyt hänellä onkin jo melkoinen omaisuus kasassa, nimittäin kolme kuutioeekkeriä kylmää käteistä. Roopella on myös oma silmäteränsä hänen kokoelmissaan, nimittäin hänen ensilantti. Roope pitää ensilanttiaan visusti lasikuvussa, jossa kolikko lepää samettityynyllä. Yhteensä Roope on kerännyt rahasäiliöönsä noin 315 576 000 000 000 000 $ (315,57 kvadriljoonaa).
Myös rahoissa uiminen on yksi Roopen lempipuuhista. Kukaan muu ei osaa uida rahoissa, Akukin on sitä kokeillut mutta ikävin seurauksin.
Seikkailutkin ovat Roopelle harrastus. Seikkailuihin liittyy kuitenkin aina raha, jota Roope lähtee mielellään metsästämään. Aku ja pojat joutuvatkin usein hänen mukaansa, vaikka he eivät haluaisikaan. Yleensä Roope pakottaa heidät mukaansa Akun pitkän velkalistan avulla. Aarrejahtiin liittyy joskus myös joku Roopen vihollisista. Esimerkiksi Kulta-Into Pii haluaa olla rikkaampi kuin Roope, joten joskus hän lähtee Roopen perään etsimään samaa aarretta. Yleensä kuitenkin Roope saa itselleen aarteen, ja Kulta-Into Pii jää nuolemaan näppejään.
Roopella ei olekaan oikein muuta harrastusta, kuin rahan kerääminen. Tietysti hän kerää erilaisia timantteja ja öljylähteitä, mutta niistäkin hän saa rahaa ja hän kerääkin niitä vain rahan takia. Hän ei millään haluaisi erota rahoistaan edes pienen hetken ajaksi, vaan vartioi niitä yöt pitkät. Niinpä myös Roopen harrastukseksi voi laskea myös hänen rahojensa varjelemisen. Aina yöllä Roope ei tahdo pysyä sängyssään, kun hän pelkää rahojensa puolesta todella paljon. Joskus hän kuitenkin jättää Akun ja Juuson vahtimaan säiliötä, että hän voisi nukkua kunnolla yönsä. Joskus Taikaviittakin tulee suojelemaan yöksi säilötä.
Hiirimaailmassa harrastuksia on myös jonkin verran. Mikki Hiiren harrastuksiin kuuluu ainakin salapoliisina oleiluun ja rosvojen kiinniottaminen. Hän tekee niitä mielellään, ja joskus keskellä kirkasta päivää hän lähtee jahtaamaan roistoja. Hessun ja Poliisimestari Sisun avustuksella Mikki saa aina rosvot kiikkiin.
Hessu Hopolla on paljon harrastuksia. Yksi niistä on ainakin Mikin auttaminen salapoliisin hommissa ja keskiviikkoisin hän esittelee Mikille omaa kirjoittamaansa kirjaa. Yleensä Mikki auttaa korjaamaan tyhmiä kohtia ja Hessun tarinoissa Mikki on yleensä hänen tyhmä apulainen.
Mikin sisarenpojat, Mortti ja Vertti harrastavat jalkapalloa. Heidän joukkueensa nimi on Ylävirran Yritys. Tarinoissa kerrotaan yleensä heidän peleistään ja kaikesta ennen treenejä ta jotain muuta sellaista. Mortti ja Vertti ovatkin oikein urheilullisia.
Hiirimaailmassa on tietenkin myös oma keksijänsä. Hänen nimensä on Tohtori Staattinen ja hän onkin lähes Pelle Pelottoman veroinen keksijä. Staattinen harrastaa siis kanssa keksimistä Pellen tavoin ja ehkä hänen tärkein keksintönsä on ollut Myyttien Saari-nimisessä sarjassa. Siinä Pelle ja Staattinen tekivät kojeen, jolla lähettää kaikki myytti olennot näytille esimerkiksi Ranskaan, että ihmiset uskoisivat niiden olemassaolon.
Hannu Hanhen harrastuksia ovat tietenkin lompakoiden, neliapiloiden ja kaikkien onnea tuovien esineiden keräily. Myös Iineksen saaminen illalliselle on vähän niin kuin “harrastus” aina Aku hätyyttelystä muualle. Hannun harrastuksiin kuuluu myös tietysti löhöily ja arpajaisvoittojen vastaanottaminen on alkanut käydä jo kunnon harrastukseksi.
Myös akun nolaaminen ja Iineksen vieminen Akun nokan edestä on käynyt jo varsinaiseksi harrastukseksi. Hannu nauttii täysin siemauksin, kun Aku jää esimerkiksi tappelun jälkeen kadulle ypöyksin, kun Hannu vie Iinestä viiden tähden ravintolaan. Joskus Hannu on niin törkeä, että vie Iineksen kesken Akun ja Iineksen treffien.
Mummo Ankan harrastus on työn teko. Hän tekee päivittäin todella paljon työtä, eikä valita siitä yhtään. Hän vain haluaisi koko ajan tehdä töitä. Hansu taas ei jaksaisi tehdä yhtään työtä ja joskus Kaino-Vienoa alkaakin säälittää Hansu, joka ei haluaisi tehdä töitä. Niinpä Mummo Ankka tekee myös Hansun puolesta työt. Mummo Ankka hoitaa maatilallaan viljelmiä ja kaikkia eläimiään. Mummo tekee myös joskus kipeänäkin töitä salaa, koska hän on niin rakastunut työntekoon.
Myös Leipominen on Kaino-Vienon suuri harrastus. Hän tekee päivittäin kaikenlaisia torttuja ja keksejä, joita Hansu lappaa kitaansa hullun lailla. Joskus Mummo on myös pystyttänyt oman kahvilansa, jossa hän myy omia leivoksiaan. Kaikki pitävät niistä, ja yleensä muut jäävätkin toiseksi leipomisessa Kaino-Vienolle. Roopekin on aivan hulluna hänen leivoksistaan ja hän tuleekin yleensä mummolle syömään pikkuisen välipalan.
Iines Ankan harrastuksia on myös aika paljon. Ensimmäiseksi mieleen tulee tietenkin Ankkalinna Naisyhdistys, jossa Iines käy aina silloin tällöin. Joskus Akukin pääsee mukaan, mutta se on tosin jokin juhla tai avunpyyntö. Naisyhdistys auttaa yleensä köyhiä keräämällä rahaa myymällä leivonnaisia tai pitämällä arpajaisia.
Myös shoppailu on Iineksen lempipuuhia. Kun alennusmyynnit alkavat, ryntää Iines heti kauppoihin ostamaan kaikenlaisia tavaroita vaatteista kalusteisiin. Melkein aina Aku joutuu menemään Iineksen avuksi kantamaan tämän valtavia ostosvuoria.
Touho Ankan harrastuslista onkin jo melkoinen. Hän on harrastanut musiikkia, urheilua ja vaikka mitä muuta. Hänellä on paljon läpäistyjä kirjekursseja, mutta eihän Touho ole niissä melkein mitään oppinut. Hän saa aina vain kaiken pilalle ja akun suuttumaan. Joskus hän onkin lähtenyt Akun kanssa pyörittelemään bisnestä, huonoin tuloksin.
Pelle Peloton, ehdottomasti Ankkalinnan paras keksijä harrastaa tietenkin keksimistä. Päivät pitkät hän työskentelee pajassaan, tekemällä mitä kummallisempia keksintöjä. Joskus hän ei itsekkään tiedä, mitä on keksinyt.
Pellen tärkeimmät keksinnöt ovat ehdottomasti Pikku apulainen ja mietintämyssy. Pikku Apulainen avittaa Pelleä hänen harrastuksessaan, ja mietintämyssynsä avulla hän keksii erilaisia kojeita helpommin. Pelle auttaa Roopea paljon keksimään hänelle kaikenlaisia kojeita ja yleensä hänellä onkin jo kyseinen kone ollut valmiina jo kauan.
Pelle on keksinyt myös varsin tuhoisia laitteita. Yksi niistä on ainakin Kertalaaki, joka läpäisee kaiken, muttei timanttia. Roope kippasi kyseisen nesteen maahan ja siitä olisi syntynyt maailmanloppu ilman, että Aku, pojat ja Roope olisivat käyneet hakemassa Kertalaakin takaisin.
Taavi Ankka taas on kova lukemaan ja kirjoittamaan. Hän tietää lähes kaiken maailmasta ja hän tekee keksimistään asioista heti esitelmän. Lukeminen onkin oiva harrastus ja Taavi nauttii siitä todella paljon. Aku tai Roope kysyvät joskus silloin tällöin apua Taavilta joissain asioissa, mutta kyllähän ankanpojatkin ovat kysyneet Taavilta apua kotiläksyissään.
Taavi matkustelee myös paljon, etsimässä erilaisia antiikkiesineitä tai tietoa vanhoista heimoista.
Leenu, Liinu ja Tiinu hyppivät muodin perässä, niin kuin heidän tätinsäkin Iines. He haluavat kaikenlaisia muodissa olevia leluja, ja leikkivät niillä vähän aikaa, kunnes seuraava muotivillitys alkaa. Aku Ankan ekstran takakannessa on yleensä Leenu, Liinu ja Tiinu-sarjakuva. Niissä heillä on aina erilainen lelu. Myös Iines-tädin jekuttaminen on käynyt jo varsinaiseksi harrastukseksi. Yleensä se liittyy makeisiin, niin kuin esimerkiksi Iines ei anna tyttöjen toivoa karkkia joululahjaksi. Niinpä he toivovat joulupukilta marsipaanista tehtyjä hedelmiä.
Kroisos Pennonen on Ankkalinnassa asuva Roopen vihollinen. Hänen harrastuksiinsa kuuluu tietenkin Roopen voittaminen bisneksissä ja vähän erikoisempi “harrastus” on knallin syöminen häviön jälkeen. Kroisos ei kerännyt Roopen tavoin harrastukseksi itse rahojaan, vaan peri ne.
Kulta-Into Pii on varmaankin Kroisosta pahempi vastustaja Roopelle. Kulta-Into varastaa mielellään Roopen nokan edestä aarteen, jota Roope on päivät pitkät etsinyt. Esimerkiksi Don Rosan tarinassa Auringon poika Pii seuraa Roopea, Akua, Tupua, Hupu ja Lupua Andien vuoristoon etsimään tarumaista Manco Capacin temppeliä, joka pitää sisällään tarumaisia kulta-aarteita. Pii yritti päästä ennen Roopea temppelille, mutta Roope ehti edelle ja lopulta Roope saakin aarteen haltuunsa, vaikka se onkin syvän järven pohjassa.
Varastaminen kuuluu siis oikeastaan Piin harrastuksiin. Muilta hän ei ole varastanut, paitsi hänen pahimmalta viholliselta, eli Roopelta. Joskus Pii on jopa meinannut tappaa ankat, että saisi heidän äkkäämänsä aarteen haltuunsa. Se ei kuitenkaan ole onnistunut, vaan Roope on saanut pitää aarteensa itsellään.
Ankkalinnassa riittää myös rosvoja, joiden harrastus on tietenkin rahan anastaminen pankeista tai museoista taideteoksia. Jotkut roistot ovat ovelampia työssään/harrastuksessaan, ja esimerkkinä onkin Mustakaapu. Hän kehittää kaikenlaisia huimia juonia Mikin päänmenoksi, mutta epäonnistuu niissä aina. Hän on yrittänyt murhatakin Mikin, mutta yritykset ovat menneet aivan päin puuta. Lopulta Mikki on kuitenkin ovelampi kuin Mustakaapu, mutta yleensä Mustakaapu pääsee Mikiltä tarinan lopuksi pakoon.
Myös Musta Pekka on Mikin vihollinen, muttei niinkään viisas, kuin Mustakaapu. Hänen juonensa eivät ole läheskään niin mahtava, kuin Mustakaavun, mutta hänen voimansa korvaa sen. Mikki joutuu joskus Mustan Pekan ansoihin hänen voimansa takia, onhan Mikki paljon pienempi kuin Musta Pekka. Musta Pekka joutuu kuitenkin melkein aina loppujen lopuksi telkien taakse, mutta jatkaa harrastustaan heti päästyään pois vankilasta.
Yhteenveto: Ankkalinnassa on siis kaiken karvaisia harrastuksia. Jokaiselta Ankkalinnalaiselta löytyy jonkinlainen harrastus, toisilta helpompi, kuten löhöily ja toisilta taas vaikeampi, esimerkiksi rosvojen kiinniottaminen. Kummallisia harrastuksia Ankkalinnasta löytyy paljon, esimerkiksi rahoissa kylpeminen on yksi niistä. Toki Ankkalinnassa on myös jotain järkevääkin puuha, kuten esimerkiksi kirjojen lukeminen. Tarinoissakin voi nähdä paljon harrastuksia, vaikka se ei kuuluisi sen juoneen ollenkaan. Taustalla voi nähdä vaikkapa lenkkeilijän tai muusikon. Ankkalinnassa harrastetaan siis päivittäin kaikenlaista, aina origameista karateen.
/Laitoinpa tähän nyt entistä pidemmän viestini. ;D
Mattiii
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 109 -
17.10.2009 klo 14:42:42
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkojen ja hiirten harrastukset
Ankoilla ja hiirillä, kuten meillä ihmisilläkin, on erilaisia ja toisinaan eriskummallisia harrastuksia, joita harrastetaan arjen rutiinien keskellä. Hyvät harrastusmahdollisuudet tarjoaa Ankkalinna ja sen ulkoiset alueet.
Ankkamaailman seuratuimmalta hahmolta, Aku Ankalta, löytyy josjonkinmoista harrastusaktiviteettia, melkeinpä yhtä paljon kuin hänellä on ollut työpaikkoja. Tunnetuin ja samalla Akun lempiharrastus on laiskottelu ja löhöily. Tästäkin tavasta on monta eri muotoa, kuten löhöily riippumatossa tai sohvalla katsoen samalla televisiota. Kesäisin tai aina kun on tarpeeksi lämmin Aku asentaa riippumattonsa pihansa kahden puun väliin ja alkaa löhöillä siemaillen samalla sihi-juomaa tai muuta sellaista virvoketta tai lukien kirjaa. Yleensä hän kuitenkin nukkuu siinä ja hyvät unenlahjat omien nukkuminen saattaa kestää jopa koko päivän. Myös löhöily sisällä sohvalla tai nojatuolissa, samalla tavalla kuin riippumatossa, kuuluu Akun lempipuuhiin. Akun löhöilyn tärkein ja olennainen osa on televisio, ja tästä syystä television katsomista voidaan pitää yhtenä Akun harrastuksena. Tavallisesti Aku katsoo televisiosta lempiurheilulajiaan jalkapalloa. Fanitukseen kuuluu mukava nojatuoli, Ankkalinnan fanituotteet ja tärkeimpänä asiana syötävä ja juotava, joissa Aku ei säästele. Useimmiten kuitenkin Akun television katselun pilaa hänen sukulaisensa. Tupu, Hupu ja Lupu ovat usein katsomassa länkkärifilmiä tai muuta sellaista, kun Akun lempiohjelma olisi juuri alkamassa ja tästä tilanteesta seuraa useimmiten kränää, että kuka saisi televisiota katsoa sillä hetkellä. Rentouttavan hetken pilaa usein myös Roope-setä puhelinsoitollaan halutakseen Akun kiillottamaan kolikoitaan nälkäpalkalla sekä Iines Ankka, joka soittaa usein ovikelloa ja kertoo Akulle, että veisi hänet johonkin hienoon ravintolaan syömään. Kalastusharrastus on kuin Akun toinen elämä. Lähin lammikko, jossa voi kalastaa, löytyy melko läheltä Akun asuntoa ja sinne hän säntää aina vapaa-ajallaan, kun ei ole muuta aktiviteettia sillä hetkellä. Kalastuksen parissa Aku rentoutuu raskaiden työpäivien jälkeen. Hän pitää kalastuksesta ja voidaan sanoakin, että Aku on suhteellisen hyvä kalojen narraaja. Kalastuskilpailuihin hän osallistuu aina kun on mahdollista ja yleensä voittaa, paitsi jos vastustajana on onnekas Hannu Hanhi. Jos Hannu ilmestyy Akun apajille kalastuskilpailuissa, Aku hermostuu ja haluaa voittaa kilpailun hinnalla millä hyvänsä. Toisinaan Aku käyttää sääntöjenvastaisia asioita eliminoidakseen Hannun kilpailusta. Toinen laji, jossa Aku on menestynyt ja menestyy vieläkin, on keilaaminen. Aku kuuluu Ankkalinnan paikalliseen keilailukerhoon, joka osallistuu toisinaan eri kilpailuihin. Akun taitoihin luotetaan ja yleensä Aku onkin vienyt koko potin ja voittonsa ansiosta on hänelle annettu palkintopysti, jota Aku säilyttää takkansa yllä. Aku on myös nuoruusaikoinaan kuulunut partioryhmään nimeltä Tuomenmarjat, kuten nykyään Tupu, Hupu ja Lupu kuuluvat Sudenpentuihin. Yleensä Aku kerskuukin tarinoissa Tuomenmarjataidoillaan, varsinkin tilanteissa, joissa Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu ottavat yhteen erätaidoissa osoittaakseen kumpi partioryhmä on parempi ja selviytyy paremmin eräoloissa. Tulppu, joka myös kuului Tuomenmarjoihin Akun aikoina, kerskuu Akulle omilla Tuomenmarjataidoillaan ja lopputuloksena on aina tappelu tai kilpailu, jossa on tarkoitus osoittaa parhaimman ja taitavimman erämiehen taidot. Akulta löytyy myös kilpaurheilu taustaa, onhan hän osallistunut moniin urheilulajeihin ja kilpailuihin, tosin vaihtelevalla menestyksellä. Ensimmäisenä tulee mieleen Carl Barksin sarja, jossa Aku osallistuu yleisurheilukisoihin moniottelijana. On Aku myös tullut tunnetuksi olympialaisista muun muassa soihdunkantajana. Akun ehkä menestynein harrastus urheilupuolella on formulat Flemming Andersenin luomassa ja piirtämässä formula-saagassa. Kyseisessä sarjassa Aku osallistuu formula 1 -kauteen auton kuljettajana Roope Ankan tallissa. Vastassa on kivenkova Kroisos Pennosen talli, mutta lopulta mestaruus jaetaan Ankan tallille. Akun erikoisena harrastuksena voidaan pitää Hannu-serkun kanssa tehtävät kaksinkamppailut sekä Iinekseen vetoaminen. Akulla on aina kränää Hannun kanssa siitä, että kuka vie Iineksen syömään tai tanssiaisiin kavaljeerina. Kyseinen asia ratkaistaan yleensä kilpailulla, jonka voittaja saa Iineksen. Pienempänä Akun harrastukset olivat pikkupojille tyypillisiä. Esimerkiksi Aku oli haka mäkiautoilussa ja onnistui aina rakentamaan niin hyvän mäkiauton, että sillä voitti joka kisan. Aku oli myös kova ampumaan ritsalla. Usein Aku taisteli ritsan kanssa toista ilkikurista, hänen luokkatoveriaan Karoa vastaan. Aina siitä ei seurannut hyvää, koska ritsoilla ampuessaan he rikkoivat monia ikkunoita ja häiritsivät kaupungin muita asukkaita. Tästä seurasi, että koulun rehtori otti yhteyttä Mummo Ankkaan, Akun silloiseen huoltajaan. Akun tultua kotiin Mummo piti yleensä kovan puhuttelun, otti Akulta ritsan pois ja määräsi hänet arestiin.
Maailman rikkaimman ankan Roope Ankan harrastukset ovat erikoisia ja yleensä ne liittyvät rahaan tai arvokkaaseen asiaan. Jo Roopen nuoruudessaan hän oli kiinnostunut kaikesta mikä liittyy kultaan. Erikoisimpana voidaan pitää, jota jopa Karhukopla ihmettelee, esimerkiksi uimista kolmessa kuutioeekkerissä kylmää käteistä. Hän sukeltaa rahoissa kuin pyöriäinen, möyrii niissä kuin myyrä sekä tykkää heitellä kolikoita niin, että ne satavat päälle. Roope nauttii tästä harrastuksesta joka päivä ja hänellä on jopa oma hyppylauta rahoissa uimista varten. Toisinaan Roope nauttii myös kolikkokylvyistä ja kolikkosuihkuista. Roopen himot ja kiinnostuksen kohteet tuntien Roopen pääasiallinen harrastus on kuitenkin aarteiden, kultaesineiden ynnä muiden sellaisten asioiden etsintä ja keräily. Roopea kiinnostaa erityisesti sellaiset asiat, joissa vähänkin viitataan kultaan tai mainitaan sana kulta. Tällaisia aarteenetsintä sarjoja tai tarinoita esiintyy suhteellisen yleisesti eri ankka-julkaisuissa. Roopen luoja Carl Barks on tehnyt monia tällaisia seikkailutarinoita, mistä sitten Don Rosa on ottanut mallia ja tehnyt omia Roopen aarteenetsintä tarinoita, joissa on viittauksia Barksin tarinoihin. Ja onhan Rosa tehnyt myös jatkotarinoita Barksin tarinoiden pohjalta. Melkein joka tarinassa Roope ottaa aarteiden etsintään mukaansa sukulaispoikansa Akun sekä Tupun, Hupun ja Lupun. Tämän jälkeen koko porukka matkaa alueelle, jossa aarre sijaitsee kohdaten matkan varrella erilaisia vaaroja ynnä muita sellaisia, jotka hidastavat heidän matkaansa. Aarteen löydettyään Roope omii aarteen tietenkin itselleen ja ankat palaavat kotiin. Tällaista samantyyppistä kaavaa ovat käyttäneet ainakin Rosa ja Barks esittäessään Roopen seikkailutarinoita, toki tietenkin erilaisin variaatioin. Tällaiset Roopen seikkailutarinat ovat ainakin omasta mielestäni aivan mahtavia ja mielenkiintoisia, koska niissä on jännitystä, draamaa ja huumoria. Mielenkiintoa lisää varsinkin jos tarinat ovat Rosan tai Barksin tekemiä. Löytämiään aarteita Roope säilyttää rahasäiliössään. Trofeehuoneessa hän säilyttää kaikkein arvokkaimpia aarteita, joita Roope on löytänyt aarteenetsintäreissuiltaan, kuten Juovikasta rubiinia. Trofeehuoneen lisäksi Roopella on kaikille jalokiville oma varasto. Aarteiden lisäksi Roopen harrastuksiin kuuluu rahojen laskeminen ja niiden huolenpito sekä Miljardööriklubi. Roope käy säännöllisesti Miljardööriklubilla jos ei muuta niin ainakin lukemassa päivän lehden.
Akun sisarenpoikien Tupun, Hupun ja Lupun harrastukset ovat aika normaaleja senikäisille pojille. Heidän yhteinen harrastuksensa on partio, joka on nimeltään Sudenpennut. Sudenpennut on maailmanlaajuinen partiojärjestö, jossa ankanpojat kuuluvat Ankkalinnan Sudenpennut -yksikköön. Ankanpojat tykkäävät mielellään käydä partiota, koska siellä ei ole heidän Aku-setänsä komentamassa heitä ja sen lisäksi he oppivat erämiehen taitoja ja selviytymään luontoäidin helmassa. Lisäksi partiotoimintaan kuuluu Sudenpentujen käsikirja jokaiselle jäsenelle ja erilaiset partioleirit eli jamboreet. Käsikirjasta on paljon hyötyä ankanpojille, sillä he käyttävät sitä aina kun ovat Roope-sedän kanssa aartenetsintäreissuilla. Mielenkiintoa partiotoimintaan lisää mitalien saanti tehtävistä ja ylennykset kenraaleiksi tai muiksi sellaisiksi. Ankanpojat harrastavat myös eri urheilulajeja, tosin vain kolmistaan tai kavereidensa kanssa eikä missään urheiluseurassa. Heidän mielilajejaan ovat muun muassa jalkapallo ja baseball, mutta joissakin sarjoissa heidät on kuvattu harrastamassa myös muita urheilulajeja, kuten koripalloa tai tennistä. Jalkapalloa ankanpojat pelaavat tavallisesti omien luokkatoverien kanssa sopivalla nurmikentällä. Baseballin pelaamispaikkana on yleensä ankanpoikien kodin piha-alue. Sarjoissa, joissa he pelaavat omalla piha-alueella, tapahtuu yleensä onnettomuuksia. Tavallisin onnettomuus on, kun pallo kimpoaa esimerkiksi puusta ja lentää kohti heidän kotinsa ikkunaan rikkoen sen. Silloin Aku-setä hermostuu ja lähtee mattopiiskan kanssa ankanpoikien perään. Toisinaan pallo lentää Tulpun tai muun naapurin pihaan. Ankanpoikien urheiluharrastuksesta on hyötyäkin, sillä he tarvitsevat voimaa ja kestävyyttä Sudenpentujen eri tehtävissä. Ankanpojat lukevat myös aika paljon sarjakuvia. Yksi heidän lempisarjakuvistaan on Vahva-Jussi, joita Aku-setäkin toisinaan haluaa lukea ja siitä syntyy riitaa, jonka Aku voittaa ja passittaa ankanpojat nukkumaan tai tiskaamaan astioita. Kuten Aku pienempänä, myös ankanpojat harrastavat mäkiautoilua. Ankanpojat yhdessä paikallisten kavereiden kanssa järjestävät mäkiauotkilpailuja, joihin he itse myös osallistuvat.
Mummo Ankan harrastuksista tulee ensimmäisenä mieleen sellainen perinteinen suomalainen mummo, vähän kuin oma isoäitini, koska Mummo Ankka harrastaa vanhoille ihmisille tyypillisiä aktiviteetteja sekä omistaa maatilan ja harjoittaa elinkeinonaan maataloutta. Mummon harrastuksista näkyvin ja arvostetuin on ehkäpä ruoanlaitto. Hänen ruoanlaittotaitonsa ovat erinomaiset ja hän tekee maittavaa ruokaa, ainakin mitä suvun ankat ovat sanoneet. Ankat, varsinkin Aku, ankanpojat ja Roope, käyvät useinkin syömässä Mummon luona herkullisia ruokia ja leivonnaisia ja pitävät niistä todella paljon. Suurin ahmatti sekä perso Mummon ruoille on Hansu Hanhi. Hänen herkkuaan ovat erityisesti leivonnaiset esimerkiksi omenapiirakka. Yleisesti ottaen Mummon erikoisuus on omenapiirakka, koska se on kaikkialla Ankkalinnassa tunettu ja sitä on kehuttu paljon. Syy herkullisiin ruokiin on se, että Mummo kasvattaa maatilallaan vain parhaita ja ykkösluokan raaka-aineita. Joissain sarjoissa jopa Ankkalinnan ravintoloiden kokit ovat todenneet Mummon raaka-aineet maailman parhaiksi Näistä syistä Mummoa onkin sanottu maailman parhaaksi kokiksi, eikä suotta. Mummon toinen pääasiallinen harrastus on kutominen. Sen minkä maatilan pakollisten töiden keskeltä ehtii, Mummo käyttää aikansa kutomiseen. Hän kutoo erilaisia vaatteita esimerkiksi joululahjaksi sukulaisile. Onhan hän myös kutonut talvivaatteita omille eläimilleen talven varalle, jotta niitä ei kylmä silloin. Olen kuitenkin ihmetellyt jo kauan, että kuinka Mummo jaksaa hoitaa maatilaansa yksin ja laittaa siinä välissä ruokaa, kun Hansukaan ei oikeastaan ollenkaan auta Mummoa niissä hommissa. Ehkäpä oikea vastaus on Mummon asenne niihin hommiin. Vaikka maatilan hoito on periaatteessa työtä, näkisin siinä kuitenkin vähän harrastuksen makua. Mummo on kuitenkin asennoitunut työhönsä sillä tavalla, että nauttii siitä, eikä ota turhia huolia, vaikka välillä on raskasta. Hansu Hanhen harrastukset ovat aika samanlaisia kuin Akulla eli suoraan sanottuna laiskottelu. Hansu voittaisi jopa Akun nukkumisessa, koska Hansu jostain syystä nukku kokoajan, ellei häntä pidä hereillä. Usein Mummo patistelee Hansua tilan hommiin, mutta siihen se yleensä jääkin, koska Hansu nukahtaa melkein heti työhön päästyään. Syöminenkin onnistuu Hansulta paljon paremmin kuin Akulta. Jos Mummo on vaikka tehnyt omenapiirakan ja jättänyt sen jäähtymään ikkunalle tai keittiön pöydälle, niin siinä ei mene kauan kunnes Hansu on jo hotkaissut piirakan. Tämän jälkeen Mummo joutuu aina tekemään uuden piirakan, koska Hansu onnistuu aina syömään sen piirakan, mikä on tarkoitettu vieraille. Heti syömisen jälkeen Hansu käy nukkumaan, eikä häntä saa varmasti hereille.
Onnettaren suosikki Hannu Hanhen harrastuksia käsiteltäessä ei tarvitse arvailla, että mikä on Hannun harrastus. Periaatteessa Hannulla on vain yksi pääasiallinen harrastus: arpajaisissa, arvonnoissa ja tietokilpailuissa käyminen ja osallistuminen, oikeastaan kaikissa, missä voi voittaa jotakin. Hänellä on vain yksi harrastus, koska Hannu ei tee mitään muuta, ei edes työtä. Hannun onni on todella käsittämätön, sillä hän voittaa jokaisen kilpailun ja arvonnan. Muistan kuitenkin pari tarinaa, joissa Hannu on hävinnyt ihan kunnolla, mutta muulloin Hannu ei ole koskaan hävinnyt arvontoja, paitsi sellaisissa tilanteissa, joissa häviäminen osoittautuu lopulta suotuisammaksi kuin voittaminen. Hannu ja Aku käyvät usein kilpaa siitä, että kumpi voittaa arvonnoissa tai muissa kilpailuissa. Näissä tilanteissa Hannun tuuri on ylitsepääsemätön este, sillä vaikka Aku ostaisi kaikki liput, paitsi juuri sen voittoarvan, Aku ei voita, koska aina Hannu saa keploteltua itselleen sen yhden ainokaisen arvan, esimerkiksi löytää sen kadulta, joka osoittautuu sitten voittoarvaksi. Sitten niitä tilanteita, joissa Aku voittaa kilpailun, mutta loppupeleissä se osoittautuukin huonoksi, sillä Hannu saa kakkosijastakin hyvän tuurin avulla itselleen paremman palkinnon kuin voittaja, esimerkiksi tarina, jossa Hannu saa vuoden kalanmaksaöljyt toisesta sijasta ja lopulta löytää niiden seasta arvokkaan sormuksen ja palauttaa sen saadessaan kunnon palkkion. Hannulla ja Akulla on myös usein taisteluja Iineksestä, joten, kuten Akunkin kohdalla mainitsin, voidaan tätä pitää jonkinlaisena harrastuksena.
Hiirimaailmassa ei taida olla niin paljon harrastuksia kuin ankkamaailmassa, mutta kuitenkin joitakin harrastuksia on. Kaikista selvin harrastus löytyy Mikki Hiiren sisarenpojilta Mortilta ja Vertiltä, sillä he harrastavat jalkapalloa seurassa nimeltään Ylävirran Yritys. Heidän urheiluharrastus lähti siitä, kun he sattumalta näkivät kyseisen joukkueen harjoitukset. Kotiin päästyään he kinusivat äidiltä lupaa päästä joukkueeseen ja lopulta he saivat luvan. Nykyään Mortti ja Vertti ovat Ylävirran Yrityksen avainpelaajia ja Koutsi niminen valmentaja hehkuttaa heitä pelistä toiseen. Yleensä Mortilla ja Vertillä tulee kiistaa siitä, että kumpi on se parempi pelaaja, vaikka molemmat ovat monien mielestä huippuhyviä. Tällaisia tilanteita tulee usein varsinkin silloin, jos Ylävirran Yrityksen ykköshyökkäjä Miksu loukkaa itsensä eikä voi pelata, jolloin Mortti ja Vertti kamppailevat siitä, kumman Koutsi valitsee Miksun tilalle. Muistan hyvin erään tällaisen sarjan, mutta kyseisessä sarjassa Koutsi ei valitse kumpaakaan vaan laittaa Mortin ja Vertin vaihtopenkille. Mortin ja Vertin haaveena olisi joskus päästä pelaamaan pääsarjassa pelaavan Ankkalinnann riveihin.
Mikki Hiirellä nyt ei ole kovin kummoisia harrastuksia paitsi rikosten selvittely, joka kyllä on enemmän hänen työtään. Mutta kyllä sen voi lukea myös harrastuksiin, koska hän nauttii selvitellä rikoksia ja välillä oikein odottaa, että pääsisi kamppailemaan esimerkiksi Mustakaavun kanssa. Rikosten selvittelyssä Mikillä on yleensä mukana apurinaan Hessu Hopo. Poliisipäällikkö Simo Sisulla on myös hyvin tärkeä merkitys, sillä hän yleensä ilmoittaa Mikille koska jokin rikos on tapahtunut ja pyytää Mikkiä selvittämään sitä. Kuten meillä tavallisillakin ihmisillä, myös Mikillä on koira nimeltään Pluto. Koirat kaipaavat huolenpitoa ja erityisesti ulkoiluttamista, joten joissakin sarjoissa Mikki nähdään ulkoiluttamssa Plutoa. Saapahan Mikki ainakin tuosta päivittäisen ulkoilun tarpeen täytettyä.
Ankkalinnan naissukupuolisten hahmojen harrastukset ovat tyypillisen naismaisia. Esimerkiksi Iines Ankka kuuluu erilaisiin yhdistyksiin, joista tunnetuin on Ankkalinnan Naisyhdistys. Naisyhdistyksen tarkoituksena on ajaa naisten asioita ja oikeuksia Ankkalinnassa. Iineksen virka kyseisessä yhdistyksessä on toimia jäsenenä sekä järjestää kotikutsuja, mutta usein hän on kuitenkin ehdolla yhdistyksen puheenjohtajaksi. Useimissa sarjoissa Iineksestä on tulossa Naisyhdistyksen puheenjohtaja, mutta Iineksen poikaystävä Aku onnistuu aina ratkaisevalla hetkellä pilaamaan yrityksen esimerkiksi Aku toimii tarjoilijana Iineksen kotikutsuilla ja onnistuu läikyttämään juomat muiden naisten päälle. Tämän jälkeen Iines ei halua nähdä Aku enää ikinä, mutta jostain kumman syystä seuraavana päivänä Aku ja Iines ovat sopineet riitansa. Ankkalinnan Naisyhdistyksen kokouksissa on välillä tarkoitus juoruta, yleensä miehistä tai poikaystävistä sekä julkkiksista. Useissa sarjoissa Iinekselle tulee eteen sellainen tilanne, jossa hänet melkeinpä pakotetaan jäsenenpoistouhalla kertomaan omasta poikaystävästä Akusta. Iines ei toki kehtaa kertoa mitään Akusta, koska se olisi nolostuttavaa Akun toheloinnit tietäen ja muut ovat kertoneet omista miehistään, kuinka he ovat kuin joitain prinssejä. Iines on myös himoshoppaaja. Jos Ankkalinnan laitamille nousee uusi ja uljas ostoskeskus, Iines ryntää heti sinne, yleensä Aku pakotettuna mukaan. Iines on hyvin tarkka senhetkisestä muodista ja liikkuu kokoajan muodin perässä. Ostosreissulla saattaa kulua paljonkin käteistä, ja ostoskeskuksen porteista ulos tullessa heillä on monta kassia vaatteita, hajuvesiä ja ynä muuta sellaista. Mutta mikä Akun virka ostosreissuilla on se, että hän toimii Iineksen makutuomarina sekä kantaa kaikki hänen ostamansa ostoskassit sisältöineen Iineksen kodille. Jonkun tavaran himo koittaa myös silloin, kun Aku ja Iines kävelevät koruliikkeiden ohitse. Iines ihastuu johonkin koruun ja vaatii Akun ostamaan sen, vaikka koru maksaisi monta tonnia. Muuten, jos Aku ei osta korua, Iines sanoo, ettei halua nähdä Akua enää koskaan ja pyytää Hannua kavaljeeriksi. Tätä perustetta Iines käyttää Akuun todella paljon. Iineksellä on myös tapana kirjoittaa päiväkirjaa, kuten monet tytöt konsanaan. Päiväkirjaan hän kirjoittelee muun muassa päivän tapahtumista sekä erityisesti Akusta ja toisinaan hänen toilailuistaan. Iines Ankan päiväkirja -sarjoja on julkaistu jonkun verran, mutta nykyään niitä ei taida tulla ollenkaan.
Ankoilla ja hiirillä, kuten meillä ihmisilläkin, on erilaisia ja toisinaan eriskummallisia harrastuksia, joita harrastetaan arjen rutiinien keskellä. Hyvät harrastusmahdollisuudet tarjoaa Ankkalinna ja sen ulkoiset alueet.
Ankkamaailman seuratuimmalta hahmolta, Aku Ankalta, löytyy josjonkinmoista harrastusaktiviteettia, melkeinpä yhtä paljon kuin hänellä on ollut työpaikkoja. Tunnetuin ja samalla Akun lempiharrastus on laiskottelu ja löhöily. Tästäkin tavasta on monta eri muotoa, kuten löhöily riippumatossa tai sohvalla katsoen samalla televisiota. Kesäisin tai aina kun on tarpeeksi lämmin Aku asentaa riippumattonsa pihansa kahden puun väliin ja alkaa löhöillä siemaillen samalla sihi-juomaa tai muuta sellaista virvoketta tai lukien kirjaa. Yleensä hän kuitenkin nukkuu siinä ja hyvät unenlahjat omien nukkuminen saattaa kestää jopa koko päivän. Myös löhöily sisällä sohvalla tai nojatuolissa, samalla tavalla kuin riippumatossa, kuuluu Akun lempipuuhiin. Akun löhöilyn tärkein ja olennainen osa on televisio, ja tästä syystä television katsomista voidaan pitää yhtenä Akun harrastuksena. Tavallisesti Aku katsoo televisiosta lempiurheilulajiaan jalkapalloa. Fanitukseen kuuluu mukava nojatuoli, Ankkalinnan fanituotteet ja tärkeimpänä asiana syötävä ja juotava, joissa Aku ei säästele. Useimmiten kuitenkin Akun television katselun pilaa hänen sukulaisensa. Tupu, Hupu ja Lupu ovat usein katsomassa länkkärifilmiä tai muuta sellaista, kun Akun lempiohjelma olisi juuri alkamassa ja tästä tilanteesta seuraa useimmiten kränää, että kuka saisi televisiota katsoa sillä hetkellä. Rentouttavan hetken pilaa usein myös Roope-setä puhelinsoitollaan halutakseen Akun kiillottamaan kolikoitaan nälkäpalkalla sekä Iines Ankka, joka soittaa usein ovikelloa ja kertoo Akulle, että veisi hänet johonkin hienoon ravintolaan syömään. Kalastusharrastus on kuin Akun toinen elämä. Lähin lammikko, jossa voi kalastaa, löytyy melko läheltä Akun asuntoa ja sinne hän säntää aina vapaa-ajallaan, kun ei ole muuta aktiviteettia sillä hetkellä. Kalastuksen parissa Aku rentoutuu raskaiden työpäivien jälkeen. Hän pitää kalastuksesta ja voidaan sanoakin, että Aku on suhteellisen hyvä kalojen narraaja. Kalastuskilpailuihin hän osallistuu aina kun on mahdollista ja yleensä voittaa, paitsi jos vastustajana on onnekas Hannu Hanhi. Jos Hannu ilmestyy Akun apajille kalastuskilpailuissa, Aku hermostuu ja haluaa voittaa kilpailun hinnalla millä hyvänsä. Toisinaan Aku käyttää sääntöjenvastaisia asioita eliminoidakseen Hannun kilpailusta. Toinen laji, jossa Aku on menestynyt ja menestyy vieläkin, on keilaaminen. Aku kuuluu Ankkalinnan paikalliseen keilailukerhoon, joka osallistuu toisinaan eri kilpailuihin. Akun taitoihin luotetaan ja yleensä Aku onkin vienyt koko potin ja voittonsa ansiosta on hänelle annettu palkintopysti, jota Aku säilyttää takkansa yllä. Aku on myös nuoruusaikoinaan kuulunut partioryhmään nimeltä Tuomenmarjat, kuten nykyään Tupu, Hupu ja Lupu kuuluvat Sudenpentuihin. Yleensä Aku kerskuukin tarinoissa Tuomenmarjataidoillaan, varsinkin tilanteissa, joissa Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu ottavat yhteen erätaidoissa osoittaakseen kumpi partioryhmä on parempi ja selviytyy paremmin eräoloissa. Tulppu, joka myös kuului Tuomenmarjoihin Akun aikoina, kerskuu Akulle omilla Tuomenmarjataidoillaan ja lopputuloksena on aina tappelu tai kilpailu, jossa on tarkoitus osoittaa parhaimman ja taitavimman erämiehen taidot. Akulta löytyy myös kilpaurheilu taustaa, onhan hän osallistunut moniin urheilulajeihin ja kilpailuihin, tosin vaihtelevalla menestyksellä. Ensimmäisenä tulee mieleen Carl Barksin sarja, jossa Aku osallistuu yleisurheilukisoihin moniottelijana. On Aku myös tullut tunnetuksi olympialaisista muun muassa soihdunkantajana. Akun ehkä menestynein harrastus urheilupuolella on formulat Flemming Andersenin luomassa ja piirtämässä formula-saagassa. Kyseisessä sarjassa Aku osallistuu formula 1 -kauteen auton kuljettajana Roope Ankan tallissa. Vastassa on kivenkova Kroisos Pennosen talli, mutta lopulta mestaruus jaetaan Ankan tallille. Akun erikoisena harrastuksena voidaan pitää Hannu-serkun kanssa tehtävät kaksinkamppailut sekä Iinekseen vetoaminen. Akulla on aina kränää Hannun kanssa siitä, että kuka vie Iineksen syömään tai tanssiaisiin kavaljeerina. Kyseinen asia ratkaistaan yleensä kilpailulla, jonka voittaja saa Iineksen. Pienempänä Akun harrastukset olivat pikkupojille tyypillisiä. Esimerkiksi Aku oli haka mäkiautoilussa ja onnistui aina rakentamaan niin hyvän mäkiauton, että sillä voitti joka kisan. Aku oli myös kova ampumaan ritsalla. Usein Aku taisteli ritsan kanssa toista ilkikurista, hänen luokkatoveriaan Karoa vastaan. Aina siitä ei seurannut hyvää, koska ritsoilla ampuessaan he rikkoivat monia ikkunoita ja häiritsivät kaupungin muita asukkaita. Tästä seurasi, että koulun rehtori otti yhteyttä Mummo Ankkaan, Akun silloiseen huoltajaan. Akun tultua kotiin Mummo piti yleensä kovan puhuttelun, otti Akulta ritsan pois ja määräsi hänet arestiin.
Maailman rikkaimman ankan Roope Ankan harrastukset ovat erikoisia ja yleensä ne liittyvät rahaan tai arvokkaaseen asiaan. Jo Roopen nuoruudessaan hän oli kiinnostunut kaikesta mikä liittyy kultaan. Erikoisimpana voidaan pitää, jota jopa Karhukopla ihmettelee, esimerkiksi uimista kolmessa kuutioeekkerissä kylmää käteistä. Hän sukeltaa rahoissa kuin pyöriäinen, möyrii niissä kuin myyrä sekä tykkää heitellä kolikoita niin, että ne satavat päälle. Roope nauttii tästä harrastuksesta joka päivä ja hänellä on jopa oma hyppylauta rahoissa uimista varten. Toisinaan Roope nauttii myös kolikkokylvyistä ja kolikkosuihkuista. Roopen himot ja kiinnostuksen kohteet tuntien Roopen pääasiallinen harrastus on kuitenkin aarteiden, kultaesineiden ynnä muiden sellaisten asioiden etsintä ja keräily. Roopea kiinnostaa erityisesti sellaiset asiat, joissa vähänkin viitataan kultaan tai mainitaan sana kulta. Tällaisia aarteenetsintä sarjoja tai tarinoita esiintyy suhteellisen yleisesti eri ankka-julkaisuissa. Roopen luoja Carl Barks on tehnyt monia tällaisia seikkailutarinoita, mistä sitten Don Rosa on ottanut mallia ja tehnyt omia Roopen aarteenetsintä tarinoita, joissa on viittauksia Barksin tarinoihin. Ja onhan Rosa tehnyt myös jatkotarinoita Barksin tarinoiden pohjalta. Melkein joka tarinassa Roope ottaa aarteiden etsintään mukaansa sukulaispoikansa Akun sekä Tupun, Hupun ja Lupun. Tämän jälkeen koko porukka matkaa alueelle, jossa aarre sijaitsee kohdaten matkan varrella erilaisia vaaroja ynnä muita sellaisia, jotka hidastavat heidän matkaansa. Aarteen löydettyään Roope omii aarteen tietenkin itselleen ja ankat palaavat kotiin. Tällaista samantyyppistä kaavaa ovat käyttäneet ainakin Rosa ja Barks esittäessään Roopen seikkailutarinoita, toki tietenkin erilaisin variaatioin. Tällaiset Roopen seikkailutarinat ovat ainakin omasta mielestäni aivan mahtavia ja mielenkiintoisia, koska niissä on jännitystä, draamaa ja huumoria. Mielenkiintoa lisää varsinkin jos tarinat ovat Rosan tai Barksin tekemiä. Löytämiään aarteita Roope säilyttää rahasäiliössään. Trofeehuoneessa hän säilyttää kaikkein arvokkaimpia aarteita, joita Roope on löytänyt aarteenetsintäreissuiltaan, kuten Juovikasta rubiinia. Trofeehuoneen lisäksi Roopella on kaikille jalokiville oma varasto. Aarteiden lisäksi Roopen harrastuksiin kuuluu rahojen laskeminen ja niiden huolenpito sekä Miljardööriklubi. Roope käy säännöllisesti Miljardööriklubilla jos ei muuta niin ainakin lukemassa päivän lehden.
Akun sisarenpoikien Tupun, Hupun ja Lupun harrastukset ovat aika normaaleja senikäisille pojille. Heidän yhteinen harrastuksensa on partio, joka on nimeltään Sudenpennut. Sudenpennut on maailmanlaajuinen partiojärjestö, jossa ankanpojat kuuluvat Ankkalinnan Sudenpennut -yksikköön. Ankanpojat tykkäävät mielellään käydä partiota, koska siellä ei ole heidän Aku-setänsä komentamassa heitä ja sen lisäksi he oppivat erämiehen taitoja ja selviytymään luontoäidin helmassa. Lisäksi partiotoimintaan kuuluu Sudenpentujen käsikirja jokaiselle jäsenelle ja erilaiset partioleirit eli jamboreet. Käsikirjasta on paljon hyötyä ankanpojille, sillä he käyttävät sitä aina kun ovat Roope-sedän kanssa aartenetsintäreissuilla. Mielenkiintoa partiotoimintaan lisää mitalien saanti tehtävistä ja ylennykset kenraaleiksi tai muiksi sellaisiksi. Ankanpojat harrastavat myös eri urheilulajeja, tosin vain kolmistaan tai kavereidensa kanssa eikä missään urheiluseurassa. Heidän mielilajejaan ovat muun muassa jalkapallo ja baseball, mutta joissakin sarjoissa heidät on kuvattu harrastamassa myös muita urheilulajeja, kuten koripalloa tai tennistä. Jalkapalloa ankanpojat pelaavat tavallisesti omien luokkatoverien kanssa sopivalla nurmikentällä. Baseballin pelaamispaikkana on yleensä ankanpoikien kodin piha-alue. Sarjoissa, joissa he pelaavat omalla piha-alueella, tapahtuu yleensä onnettomuuksia. Tavallisin onnettomuus on, kun pallo kimpoaa esimerkiksi puusta ja lentää kohti heidän kotinsa ikkunaan rikkoen sen. Silloin Aku-setä hermostuu ja lähtee mattopiiskan kanssa ankanpoikien perään. Toisinaan pallo lentää Tulpun tai muun naapurin pihaan. Ankanpoikien urheiluharrastuksesta on hyötyäkin, sillä he tarvitsevat voimaa ja kestävyyttä Sudenpentujen eri tehtävissä. Ankanpojat lukevat myös aika paljon sarjakuvia. Yksi heidän lempisarjakuvistaan on Vahva-Jussi, joita Aku-setäkin toisinaan haluaa lukea ja siitä syntyy riitaa, jonka Aku voittaa ja passittaa ankanpojat nukkumaan tai tiskaamaan astioita. Kuten Aku pienempänä, myös ankanpojat harrastavat mäkiautoilua. Ankanpojat yhdessä paikallisten kavereiden kanssa järjestävät mäkiauotkilpailuja, joihin he itse myös osallistuvat.
Mummo Ankan harrastuksista tulee ensimmäisenä mieleen sellainen perinteinen suomalainen mummo, vähän kuin oma isoäitini, koska Mummo Ankka harrastaa vanhoille ihmisille tyypillisiä aktiviteetteja sekä omistaa maatilan ja harjoittaa elinkeinonaan maataloutta. Mummon harrastuksista näkyvin ja arvostetuin on ehkäpä ruoanlaitto. Hänen ruoanlaittotaitonsa ovat erinomaiset ja hän tekee maittavaa ruokaa, ainakin mitä suvun ankat ovat sanoneet. Ankat, varsinkin Aku, ankanpojat ja Roope, käyvät useinkin syömässä Mummon luona herkullisia ruokia ja leivonnaisia ja pitävät niistä todella paljon. Suurin ahmatti sekä perso Mummon ruoille on Hansu Hanhi. Hänen herkkuaan ovat erityisesti leivonnaiset esimerkiksi omenapiirakka. Yleisesti ottaen Mummon erikoisuus on omenapiirakka, koska se on kaikkialla Ankkalinnassa tunettu ja sitä on kehuttu paljon. Syy herkullisiin ruokiin on se, että Mummo kasvattaa maatilallaan vain parhaita ja ykkösluokan raaka-aineita. Joissain sarjoissa jopa Ankkalinnan ravintoloiden kokit ovat todenneet Mummon raaka-aineet maailman parhaiksi Näistä syistä Mummoa onkin sanottu maailman parhaaksi kokiksi, eikä suotta. Mummon toinen pääasiallinen harrastus on kutominen. Sen minkä maatilan pakollisten töiden keskeltä ehtii, Mummo käyttää aikansa kutomiseen. Hän kutoo erilaisia vaatteita esimerkiksi joululahjaksi sukulaisile. Onhan hän myös kutonut talvivaatteita omille eläimilleen talven varalle, jotta niitä ei kylmä silloin. Olen kuitenkin ihmetellyt jo kauan, että kuinka Mummo jaksaa hoitaa maatilaansa yksin ja laittaa siinä välissä ruokaa, kun Hansukaan ei oikeastaan ollenkaan auta Mummoa niissä hommissa. Ehkäpä oikea vastaus on Mummon asenne niihin hommiin. Vaikka maatilan hoito on periaatteessa työtä, näkisin siinä kuitenkin vähän harrastuksen makua. Mummo on kuitenkin asennoitunut työhönsä sillä tavalla, että nauttii siitä, eikä ota turhia huolia, vaikka välillä on raskasta. Hansu Hanhen harrastukset ovat aika samanlaisia kuin Akulla eli suoraan sanottuna laiskottelu. Hansu voittaisi jopa Akun nukkumisessa, koska Hansu jostain syystä nukku kokoajan, ellei häntä pidä hereillä. Usein Mummo patistelee Hansua tilan hommiin, mutta siihen se yleensä jääkin, koska Hansu nukahtaa melkein heti työhön päästyään. Syöminenkin onnistuu Hansulta paljon paremmin kuin Akulta. Jos Mummo on vaikka tehnyt omenapiirakan ja jättänyt sen jäähtymään ikkunalle tai keittiön pöydälle, niin siinä ei mene kauan kunnes Hansu on jo hotkaissut piirakan. Tämän jälkeen Mummo joutuu aina tekemään uuden piirakan, koska Hansu onnistuu aina syömään sen piirakan, mikä on tarkoitettu vieraille. Heti syömisen jälkeen Hansu käy nukkumaan, eikä häntä saa varmasti hereille.
Onnettaren suosikki Hannu Hanhen harrastuksia käsiteltäessä ei tarvitse arvailla, että mikä on Hannun harrastus. Periaatteessa Hannulla on vain yksi pääasiallinen harrastus: arpajaisissa, arvonnoissa ja tietokilpailuissa käyminen ja osallistuminen, oikeastaan kaikissa, missä voi voittaa jotakin. Hänellä on vain yksi harrastus, koska Hannu ei tee mitään muuta, ei edes työtä. Hannun onni on todella käsittämätön, sillä hän voittaa jokaisen kilpailun ja arvonnan. Muistan kuitenkin pari tarinaa, joissa Hannu on hävinnyt ihan kunnolla, mutta muulloin Hannu ei ole koskaan hävinnyt arvontoja, paitsi sellaisissa tilanteissa, joissa häviäminen osoittautuu lopulta suotuisammaksi kuin voittaminen. Hannu ja Aku käyvät usein kilpaa siitä, että kumpi voittaa arvonnoissa tai muissa kilpailuissa. Näissä tilanteissa Hannun tuuri on ylitsepääsemätön este, sillä vaikka Aku ostaisi kaikki liput, paitsi juuri sen voittoarvan, Aku ei voita, koska aina Hannu saa keploteltua itselleen sen yhden ainokaisen arvan, esimerkiksi löytää sen kadulta, joka osoittautuu sitten voittoarvaksi. Sitten niitä tilanteita, joissa Aku voittaa kilpailun, mutta loppupeleissä se osoittautuukin huonoksi, sillä Hannu saa kakkosijastakin hyvän tuurin avulla itselleen paremman palkinnon kuin voittaja, esimerkiksi tarina, jossa Hannu saa vuoden kalanmaksaöljyt toisesta sijasta ja lopulta löytää niiden seasta arvokkaan sormuksen ja palauttaa sen saadessaan kunnon palkkion. Hannulla ja Akulla on myös usein taisteluja Iineksestä, joten, kuten Akunkin kohdalla mainitsin, voidaan tätä pitää jonkinlaisena harrastuksena.
Hiirimaailmassa ei taida olla niin paljon harrastuksia kuin ankkamaailmassa, mutta kuitenkin joitakin harrastuksia on. Kaikista selvin harrastus löytyy Mikki Hiiren sisarenpojilta Mortilta ja Vertiltä, sillä he harrastavat jalkapalloa seurassa nimeltään Ylävirran Yritys. Heidän urheiluharrastus lähti siitä, kun he sattumalta näkivät kyseisen joukkueen harjoitukset. Kotiin päästyään he kinusivat äidiltä lupaa päästä joukkueeseen ja lopulta he saivat luvan. Nykyään Mortti ja Vertti ovat Ylävirran Yrityksen avainpelaajia ja Koutsi niminen valmentaja hehkuttaa heitä pelistä toiseen. Yleensä Mortilla ja Vertillä tulee kiistaa siitä, että kumpi on se parempi pelaaja, vaikka molemmat ovat monien mielestä huippuhyviä. Tällaisia tilanteita tulee usein varsinkin silloin, jos Ylävirran Yrityksen ykköshyökkäjä Miksu loukkaa itsensä eikä voi pelata, jolloin Mortti ja Vertti kamppailevat siitä, kumman Koutsi valitsee Miksun tilalle. Muistan hyvin erään tällaisen sarjan, mutta kyseisessä sarjassa Koutsi ei valitse kumpaakaan vaan laittaa Mortin ja Vertin vaihtopenkille. Mortin ja Vertin haaveena olisi joskus päästä pelaamaan pääsarjassa pelaavan Ankkalinnann riveihin.
Mikki Hiirellä nyt ei ole kovin kummoisia harrastuksia paitsi rikosten selvittely, joka kyllä on enemmän hänen työtään. Mutta kyllä sen voi lukea myös harrastuksiin, koska hän nauttii selvitellä rikoksia ja välillä oikein odottaa, että pääsisi kamppailemaan esimerkiksi Mustakaavun kanssa. Rikosten selvittelyssä Mikillä on yleensä mukana apurinaan Hessu Hopo. Poliisipäällikkö Simo Sisulla on myös hyvin tärkeä merkitys, sillä hän yleensä ilmoittaa Mikille koska jokin rikos on tapahtunut ja pyytää Mikkiä selvittämään sitä. Kuten meillä tavallisillakin ihmisillä, myös Mikillä on koira nimeltään Pluto. Koirat kaipaavat huolenpitoa ja erityisesti ulkoiluttamista, joten joissakin sarjoissa Mikki nähdään ulkoiluttamssa Plutoa. Saapahan Mikki ainakin tuosta päivittäisen ulkoilun tarpeen täytettyä.
Ankkalinnan naissukupuolisten hahmojen harrastukset ovat tyypillisen naismaisia. Esimerkiksi Iines Ankka kuuluu erilaisiin yhdistyksiin, joista tunnetuin on Ankkalinnan Naisyhdistys. Naisyhdistyksen tarkoituksena on ajaa naisten asioita ja oikeuksia Ankkalinnassa. Iineksen virka kyseisessä yhdistyksessä on toimia jäsenenä sekä järjestää kotikutsuja, mutta usein hän on kuitenkin ehdolla yhdistyksen puheenjohtajaksi. Useimissa sarjoissa Iineksestä on tulossa Naisyhdistyksen puheenjohtaja, mutta Iineksen poikaystävä Aku onnistuu aina ratkaisevalla hetkellä pilaamaan yrityksen esimerkiksi Aku toimii tarjoilijana Iineksen kotikutsuilla ja onnistuu läikyttämään juomat muiden naisten päälle. Tämän jälkeen Iines ei halua nähdä Aku enää ikinä, mutta jostain kumman syystä seuraavana päivänä Aku ja Iines ovat sopineet riitansa. Ankkalinnan Naisyhdistyksen kokouksissa on välillä tarkoitus juoruta, yleensä miehistä tai poikaystävistä sekä julkkiksista. Useissa sarjoissa Iinekselle tulee eteen sellainen tilanne, jossa hänet melkeinpä pakotetaan jäsenenpoistouhalla kertomaan omasta poikaystävästä Akusta. Iines ei toki kehtaa kertoa mitään Akusta, koska se olisi nolostuttavaa Akun toheloinnit tietäen ja muut ovat kertoneet omista miehistään, kuinka he ovat kuin joitain prinssejä. Iines on myös himoshoppaaja. Jos Ankkalinnan laitamille nousee uusi ja uljas ostoskeskus, Iines ryntää heti sinne, yleensä Aku pakotettuna mukaan. Iines on hyvin tarkka senhetkisestä muodista ja liikkuu kokoajan muodin perässä. Ostosreissulla saattaa kulua paljonkin käteistä, ja ostoskeskuksen porteista ulos tullessa heillä on monta kassia vaatteita, hajuvesiä ja ynä muuta sellaista. Mutta mikä Akun virka ostosreissuilla on se, että hän toimii Iineksen makutuomarina sekä kantaa kaikki hänen ostamansa ostoskassit sisältöineen Iineksen kodille. Jonkun tavaran himo koittaa myös silloin, kun Aku ja Iines kävelevät koruliikkeiden ohitse. Iines ihastuu johonkin koruun ja vaatii Akun ostamaan sen, vaikka koru maksaisi monta tonnia. Muuten, jos Aku ei osta korua, Iines sanoo, ettei halua nähdä Akua enää koskaan ja pyytää Hannua kavaljeeriksi. Tätä perustetta Iines käyttää Akuun todella paljon. Iineksellä on myös tapana kirjoittaa päiväkirjaa, kuten monet tytöt konsanaan. Päiväkirjaan hän kirjoittelee muun muassa päivän tapahtumista sekä erityisesti Akusta ja toisinaan hänen toilailuistaan. Iines Ankan päiväkirja -sarjoja on julkaistu jonkun verran, mutta nykyään niitä ei taida tulla ollenkaan.
Akuhullu97
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 110 -
17.10.2009 klo 15:47:20
Tässä sitten tuoretta rangingia!
1. Kirja: 50073
2. Akkaridekkari: 17847
3. Toke: 17405
4. Mattii: 16124
5. Aku Vankka: 15996
6. Niketin: 12539
7. T@IK@VIITTA: 11999
8. Karhula: 11970
9. Eltharion: 10348
10. Imfromfinland08: 6097
11. Hirmu: 3528
12. Padi: 3064
13. Wierii: 3050
14. Hermanni: 2322
15. Donald-91: 1698
//Akkaridekkari ja Niketin päivitetty...
1. Kirja: 50073
2. Akkaridekkari: 17847
3. Toke: 17405
4. Mattii: 16124
5. Aku Vankka: 15996
6. Niketin: 12539
7. T@IK@VIITTA: 11999
8. Karhula: 11970
9. Eltharion: 10348
10. Imfromfinland08: 6097
11. Hirmu: 3528
12. Padi: 3064
13. Wierii: 3050
14. Hermanni: 2322
15. Donald-91: 1698
//Akkaridekkari ja Niketin päivitetty...
akkaridekkari
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 111 -
17.10.2009 klo 16:37:08
Mattiiita mahtaisi harmittaa, jos kisa päättyisi nyt. Meillä on vain yksi merkki eroa. :)
Tai siis ei enää... Jes! Olen kakkosena!
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Työn ja muun arjen vastapainoksi jokainen tarvitsee harrastuksia, myös hyvin tuntemamme ankkalinnalaiset. Ankkalinnalaisilla on oikeastaan jopa tavallista enemmän harrastuksia. Jokaisella näistä Disneyn veitikoistamme on paljon erilaisia aktiviteetteja, ja myös niitten kirjo on valtava - koripalloilusta madonkasvatukseen ja toisaalta tietokonepelien pelaamiseen. Kaikilla heistä on pysyviäkin harrastuksia, mutta on kuitenkin satoja, ellei tuhansia, harrastuksia. jotka esiintyvät vain yhdessä tai korkeintaan parissa tarinassa. Niitä on niin paljon, että olisi mahdotonta luetella kaikkia niitä, ainakaan ulkomuistista. Siksi keskityn vain tärkeimpien harrastusten kertomiseen.
Ankkalinnalaisten harrastukset ovat useimmiten melko omalaatuisia. Ne ovat täysin yksilöllisiä - kun puhutaan rahoissa uimisesta, tulee välittömästi mieleen Roope. Juuri tämä - omalaatuisuus - luo ankoille heidän luonteensa. Ja se luonne lienee juuri se, mitä ankoissa rakastamme. Näin kiertoilmaisun kautta pyrin siis selittämään, että ankkojen harrastukset ovat aavistamattoman tärkeässä osassa Aku Ankan lukukokemusta.
Roopen harrastukset liittyvät useimmiten rahaan. Hän polskii rahoissaan ja keräilee niitä. Rahoissa uiminen on kieltämättä Ankkalinnan erikoisimpia harrastuksia, eikä sitä tiettävästi tee kukaan muu maailmassa. Se taas johtunee siitä, että kylmissä ja kovissa kolikoissa uiminen on äärimmäisen vaikeaa - esimerkiksi Karhukoplan koettaessa hypätä rahalaariin tarinassa "Ovela Roope-setä", he kumauttivat päänsä rahaan ja pökertyivät. Samoin Akukin on meinannut hukkua rahoihin tarinassa "Ahneen palkka". Mutta vaikka Roope hallitsisikin rahoissaan uimisen täydellisesti, onhan se tottakai joka tapauksessa outo harrastus. Uskoisin, että tämä erikoinen puuha perustuukin siihen, että hänen suhteensa seteleihin ja kolikoihin on niin polttava, että hän haluaa pelehtiä rahojen kanssa. Mutta oli miten oli, rahauinti on Roopen mielestä sanoinkuvaamattoman ihanaa. Sanat "rakastan sukeltaa niissä kuin pyöriäinen, möyriä kuin myyrä ja kylpeä rahasateessa", ovat jääneet elämään. Roope käy myös rahakylvyissä ja rahasuihkuissa, ja rahasäiliössä hänellä on jopa hyppylauta uimista varten.
Roope myös keräilee myös erilaisia muistoja, aarteita, jalokiviä ja muuta arvokasta. Koko hänen rahasäiliönsä on täynnä keräilykohteita ja muistoja varten hänellä on oma trofeehuoneensa. Niistä Roopelle arvokkain lienee Ensilantti, jota hän säilyttää lasikuvun sisällä kunniapaikalla. Numismaattisesti arvokkain taas lienee vuoden 1916 vitonen, johon ei ole varaa kenelläkään muulla kuin Roopella itsellään.
Roope tottakai keräilee myös aivan tuikitavallista rahaa, eihän hän muuten olisi saanut sitä kolmea kuutioeekkerillistä. Roope säästää kaikista asioista, ja orjuuttaa työntekijöitään nälkäpalkalla. Roopen piheys lienee peräisin hänen kitsaasta esikuvastaan Ebenezer Scroogesta (ks. elokuva "Saiturin Joulu"). Monien ankkalinnalaisten mielestä Roopen puuhat ovat ällöttäviä - miten kukaan voi uida rahoissa? Myös säästämistä inhotaan, koska Ankkalinnan kerman mielestä on soveliaampaa näyttää rikkautensa ja tuhlailla sitä. Roope ei kuitenkaan välitä muitten mielipiteistä, vaan tekee niin kuin itse parhaaksi näkee. Don Rosa on tiivistänyt tämän periaatteen hyvin tarinassa Ahneen palkka yhteen puhekuplaan, jossa Roope sanoo "Arvostan asioita, joilla on merkitystä minulle, enkä tanssi muiden pillien mukaan". Ja näinhän se on.
Aku Ankan Taskukirjassa 247 (Hopeinen kuu) julkaistussa ja Romano Scarpan tekemässä tarinassa Harrastusten harrastus, Roope etsi itselleen kuumeisesti harrastusta, sillä se oli ehto pääsylle Miljardööriklubin puheenjohtajaksi. Hän kokeili muunmuassa elokuva- ja ruoanlaittoharrastuksia - mutta mikään niistä ei oikein istunut piinkovalle liikemiehelle. Lopulta Roopelle valkeni, että rahojen keräily on mahtava harrastus.
Akun harrastukset ovat kovin yksinkertaisia. Aku löhöää riippumatossaan/nojatuolissaan ja/tai katselee telkkaria. Penkkiurheilu on hänelle ehdoton mielenkiinnon kohde, hän käy katsomassa etenkin jalkapallopelejä Ankkalinnan stadionilla ja toisaalta löhöää päivät pitkät kuuntelemassa radiosta tai tapittamassa telkkarista urheilua. Joskus elokuva on osoittautunut olevan lähellä Akun sydäntä sekin. Oli miten oli, tämän merimiesasuisen ankan päivään mahtuu yllättävän paljon harrastuksia muutenkin kiireisen elämän keskelle.
Todella monissa tarinoissa Akulla nimittäin tosiaan on jokin harrastus. Joskus Aku on istuttanut bonsaipuita, joskus kokeillut riippuliitoa, useinkin pelannut jalkapalloa (parhaimmillaan jopa Ankkalinnan Palloseurassa!), ja mitä lie origameja kokeillut. Samaan ei varmasti yllä kukaan muu ankkalinnalainen.
Akun nukkumistaitoja on usein ihmetelty - kuinka hän pystyy nukkumaan iltapäivään saakka, ja vieläpä sen jälkeen löhöämään tuntikausien päiväunet riippumatossa? Oman teoriani mukaan siihen on useita syitä. Ensinnäkin, Akuhan tapittaa telkkaria usein vielä yömyöhään, joten hän tuskin mene ikinä kovin aikaisin nukkumaan. Ja toisaalta, eikös Aku seikkaile öisin Taikaviittana? Eli voidaan ajatella Akun menevän lopulta nukkumaan vasta joskus aamuyöllä, näin ajatellen Aku ei nuku erityisen pitkiä yöunia. Ja tokihan monet Akun päivät ovat todella rankkoja, joten ei ihme, että hän on väsynyt. Mutta oli miten oli, lepääminen/nukkuminen lasketaan ehdottomasti Akun harrastukseksi - niin paljon hän sitä harjoittaa.
Aku katselee televisiota paljon, kuten sanottua. Myös tätä piirrettä arvostellaan usein. Aku katselee televisiosta lähes mitä hyvänsä - ainakin penkkiurheilua, usein myös elokuvia, ja Akulla on tunnetusti myös useita televisiosarjoja, joita hän katsoo säännöllisesti (esim. Kupla tai Tuutti ja Ammu ja Karju).
Riippumattoon lössähtäessään Akulla saattaa hyvinkin olla käsissään joku hyvä kirja. Yksi Akun lukemista kirjasarjoista on erittäin pitkä Tex MacViller, jota Akun nähtiin lukevan Don Rosan sarjassa K.A.S.V.A.T.U.S.O.P.P.I.A.. Myös muut ankkalinnalaiset toki lukevat kirjoja.
On paljon yksittäisiä harrastuksia, joita Aku harrastaa vain joissakin tietyissä tarinoissa. Hän on kalastanut (ja jopa vain kasvattanut matoja!), hän on soittanut lukemattomia eri soittimia, niin eksoottisia kuin aivan kotoisiakin, parhaimmillaan Aku on jopa kasvattanut kasveja soittotaidoillaan (joka olikin kyllä käsikirjoittajalta varsin erikoinen idea). Hyvin tuntemamme ankka on toimittanut myös paljon muuta.
Tavallisesta toimettomuudestaan poiketen Aku on harrastanut esimerkiksi lukemattomia eri urheilulajeja, niin maratonia kuin keilaustakin. Monissa sarjoissa hän on aivan lyömätön lajissaan. Toisaalta kun Aku yrittää peitota esimerkiksi Tupun, Hupun ja Lupun luistelukisassa, ei hän millään onnistu. Aku on usein mennyt erilaisiin urheilukisoihin rehennelläkseen muille, tai yksinkertaisesti, koska on hyvä lajissa. Yleensä nämä sarjat päättyvät aina pettymykseen, vaikka alku onkin usein lupaava. Kohtaloa huijatakseen, Aku on myös yrittänyt voittaa näissä kisailuissa vilpillä, mutta paha saa silloinkin palkkansa, eikä tämä hyvin tuntemamme ankka kuitenkaan onnistu voittamaan. Uusimmassa Aku Ankka-lehdessä (AA 42/2009) tapahtui kuitenkin poikkeus tarinassa "Rauta-ankka", kun Aku osallistui taas kerran tällaiseen kisailuun, ja voitti (Pellen välineitten avulla). Tällä kertaa kilpailtavana oli triathlontitteli. On mukavaa, että harmaaseen arkeen mahtuukin myös välillä tällaisia ilonaiheita.
Taikaviittana oleminenkin on periaatteessa Akulle jonkinasteinen harrastus, sillä pukeutuuhan hän supersankarin asuun täysin omasta tahdostaan. Aku ei tosin ole paljastanut tätä "harrastusta" ikinä kenellekään, ja sen tietävät ainoastaan puhetaidottomat Tiku ja Taku. Myös satunnaiset ankkalinnalaiset ovat joskus tienneet asiasta, mutta nämä ovat vain yksittäisiä tapauksia.
Aku harrastaa puutarhanhoitoa. Hänellä on kasvi- ja kukkamaa. Aku rehentelee niillä usein naapurilleen Teppo Tulpulle.
Aku on kuulunut pikkupoikana partioryhmä Tuomenmarjoihin. Aku leveileekin sillä usein, vaikka kuuleman perusteella Tuomenmarjat eivät lyökään sitä kuuluisampaa partioryhmää, Sudenpentuja.
Roope ja Aku käyvät usein metsästämässä aarteita yhdessä, joten aarteenmetsästys on myös Akulle jonkin sortin harrastus.
Iines on kulturelli ja äärimmäisen naisellinen ihminen. Hän kuuluu Naisyhdistykseen ja keskustelee ystäviensä kanssa hienostuneista asioista. Iines kutoo ja siemailee teetä. Toisaalta Iineksen maskuliinisempi puoli harrastaa useita urheilulajeja, kuten tennistä, golfia ja keilausta. Iines myös kirjoittaa päiväkirjaa, ja monien tarinoiden teema yksistään tuo päiväkirjan kirjoittaminen, tarina kerrotaan päiväkirja näkökulmasta. Iines myös laihduttaa useissa tarinoissa, jos sitä voi harrastukseksi kutsua. Oli miten oli, Iines on hyvä esimerkki Ankkalinnan naisvähemmistön harrastuneisuudesta eri aktiviteetteihin.
Iineksen sisarentyttäret Leenut, Liinu ja Tiinu harrastavat melko samantyyppisiä asioita kuin tätinsäkin. Myös he ovat kiinnostuneita muodista.
Mummon tunnetuin harrastus on ehdottomasti kokkaaminen. Mummo on tunnettu maukkaista leivonnaisistaan, joita on jopa joskus sanottu maailman parhaiksi. Eräässä tarinassa hän kisaili maailman parhaan ravintolan kokin kanssa, ja vei selvän voiton. Hänen mukaansa ruokien tärkein "ainesosa" on iloinen tekeminen/se, että saa tehdä ruokaa jollekin muulle, eikä aina vain itselleen.
Mummo hoitaa myös suurta maatilaansa melko yksin, sillä hänen rengillään Hansu Hanhella on lähinnä tapana lojua puun alla nukkumassa (tästä myöhemmin lisää). Hänellä on paljon eläimiä, joita hän hoivaa kuin ne olisivat hänen omia lapsiaan. Mummo ruokkii niitä, ja kylmänä talvena jopa kutoo niille kaulaliinoja! (Sööttiä!) Mummo myös ajelee traktorilla hoitamassa tiluksiensa viljasatoa (kylvää peltoja ja pui niitä). Senkin lisäksi hänellä on myös tunnettu kasvimaa, jossa Mummo kasvattaa erinäisiä vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja. Myös kutominen on Mummon harrastus, kuten Iineksenkin. Mummo kutoo usein esimerkiksi villakaulaliinoja tai villapaitoja sukulaisilleen.
Kaiken kaikkiaan Mummolla on melko paljon kovin erilaisia harrastuksia, jotka monet liittyvät hänen ylläpitämänsä maatilan hoitoon.
Mummon renki Hansu pitää kahdesta asiasta enemmän kuin mistään muusta.
Toinen niistä on laiskottelu. Hansulla on tapana lössähtää lepäämään esimerkiksi omenapuun alle. Hänellä ei ole tapana nukkua riippumatossa, kuten monilla muilla ankkalinnalaisilla.
Toinen Hansulle kovasti mielihyvää tuottava aktiviteetti on syöminen. Hansu pitää Mummon leipomuksista, ja ainoa asia, joka hänet saa hereille, on ruoka-aika.
Touho taas käy erilaisilla kirjekursseilla, jotka täyttävät hänen päivänsä. Lisäksi hän sekoilee ympäri kaupunkia, se on Touhon harrastus. Touholla on toki ollut myös kunnon harrastuksia, kuten lintujen bongaus ja laulaminen.
Myös monet muut ankkalinnalaiset ollaan nähty laulamassa - jossei sitten muualla, niin vähintäänkin suihkussa.
Jos Roopen harrastukset liittyvät rahaan, niin Hannulla ne liittyvät onneen. Hannu käy arvonnoissa ja osallistuu niihin. Lähes aina hän voittaa käsittämättömällä tuurilla. Lisäksi hän vain yksinkertaisesti kiertelee kaupungilla ja yrittää tuottaa itselleen mielihyvää. Hannu myös kisailee Akun kanssa. Välillä Hannun on nähty harrastavan muitakin yksinkertaisia puuhia, kuten kalastamista, ja löhöilyä, mutta mitään työlästä Hannu ei missään nimessä harrasta. Kuten me kaikki tiedämme, Hannu inhoaa työtä.
Akun naapuri, Teppo Tulppu, esiintyy kertomuksissa melko usein, mutta hänen elämästään ei yleensä juuri kerrota - hän on vain hahmo, jonka kanssa Aku kisailee. Periaatteessa Akun kanssa kisailu on Tulpulle harrastus. Naapuririidat poikivat hänelle myös aina uusia harrastuksia - kun Aku rakentaa hienon pienoisjunaradan ja aikoo osallistua pienoisjunaratakilpailuun, Tulpunkin on pakko ottaa tämä harrastuksekseen.
Myös muut ankkalinnalaiset harrastavat kisailuja - muitten muassa Roope ja Pennonen, Roope ja Kulta-Into, sekä Aku ja Hannu ovat usein nahistelemassa keskenään.
Palatakseni Tulpun harrastuksiin, on yksi harrastus, jota hän harrastaa tarinasta toiseen - puutarhanhoito. Usein naapuririidat alkavat juuri siitä, kuinka Teppo vaikkapa rehentelee hienolla kasvimaallaan. Tulpulla on myös usein hedelmäpuita ja palkintoruusuja.
Tulppu myös pitää television katselusta. On usein nähty, kuinka hän seuraa telkkarista esimerkiksi urheilua. Tulppu on myös käsikirjoittanut televisiosarjoja.
Ankkalinnan neroilla on omat puuhansa.
Pellen harrastus on yksinkertaisesti keksiä keksintöjä. Periaatteessahan se on hänen työnsäkin, mutta Ankka- ja hiiriuniversumissa työtä ja vapaa-aikaa on usein vaikea erottaa toisistaan. Pelle myös korjaa mitä erilaisimpia kojeita - pölynimureista matkalaukkuihin. Useimmiten nämä koneet ovat hänen naapuriensa omistamia. Tärkein työnantaja Pellelle lienee Roope, joka usein tilaa Pelleltä keksintöjä. Pelle harrastaa myös ajattelemista. Hän opiskelee ja suunnittelee jatkuvasti vaikka mitä. Pelle Peloton onkin eittämättä koko Ankkalinnan viisain (vaikkakin välillä hajamielinen tai ajattelematon) mies. Ei häntä syyttä kutsuta Ankkalinnan kunnankeksijäksi.
Toisena Ankkalinnan neroista voisi mainita Taavi Ankan (joka tosin Disneyn mukaan on jo virallisesti kuollut). Hän on monella tapaa Pelleä muistuttava henkilö. Tosin Taavi ei ole varsinainen keksijä - hän on professori, joka ajattelee, lukee ja opettaa. Pellen tapaan Taavikin on Ankkalinnan viisaimpia miehiä (myös hän tosin melko ajattelematon ja hajamielinen). Taavilla on keräilyharrastus Roopen tavoin. Hän ei tosin keräile rahoja - Taavi keräilee tutkintoja! Taavilla onkin yli tuhat tutkintoa. Se on maailmanennätys. Hän on yksi niistä ankoista, jotka ovat harrastuksessaan täysin lyömättömiä.
Kolmas neroista, jotka voisi sielä mainita, on tohtori Staattinen. Hänkin muistuttaa kovasti muita neroja, mutta myös hänellä on oma alansa. Staattinen on erikoistunut tutkimiseen. Hän tekee erillaisia kokeita.
Koska Staattinen, Taavi ja Pelle esiintyvät samassa tarinassa äärimmäisen harvoin - jos koskaan - heidän älykkyyksiään on vaikea vertailla.
Ankanpoikien tunnetuin harrastus on epäilemättä partio - he kuuluvat Sudenpentujen Ankkalinnan yksikköön. Pojat ovat kymmenen tähden kenraaleja ja käyvät lähes viikoittain partioleireillä. Sudenpentuharrastuksen keksi Carl Barks, joka loi tämän innokkaan partio ryhmän tarinaan "Pelastusoperaatio Huurusolassa", vuonna 1951. Sudenpennut on ankkamaailmassa maailmanlaajuinen partiojärjestö. Tupulla, Hupulla ja Lupulla on harrastuksensa ansiosta hallussaan myös Sudenpantujen käsikirja, joka sisältää valtavasti erilaisia tietoja oikeastaan kaikesta mahdollisesta. Roope Ankka hyödyntää usein sisarenpoikansa sisarenpoikien harrastusta etsimällä kadonneita aarteita poikien käsikirjan avulla. Ankanpojat pitävät tietokone- ja konsolipelien pelaamisesta. He ovat niissä yleensä tismalleen yhtä hyviä. Myös heidän Aku-setänsä pitää interaktiivisista peleistä vaikka patistaakin usein poikia tekemään jotakin hyödyllisempää. Aku pelaa pelejä salaa eikä kehtaa myöntää tekemisiään. Tosin Aku pelaa tietokoneella sen verran harvoin, ettei sitä voida laskea harrastukseksi.
Tupu, Hupu ja Lupu tykkäävät myös sarjakuvista - lukemisesta ja piirtämisestä. Yksi heidän lempisarjakuviaan on "Vahva Jussi". Aku ei pidä myöskään sisarenpoikiensa lukuharrastuksesta.
Silloin tällöin ankan lukijat ovat päässeet todistamaan, kuinka ankkakolmikko harrastaa viulun- tai pianonsoittoa. Tämä kuitenkin on aina johtunut Aku-sedän painostuksesta. Tupu, Hupu ja Lupu inhoavat soittimien soittoa, joten he yrittävät aina livistää soittotunneilta. Uusissa tarinoissa soittoharrastuksia ei ole juuri esiintynyt, vaan ne ovat paruja vanhemmista kertomuksista.
Ankanpojat ovat useissa tarinoissa harrastaneet partion, pelien, soiton ja sarjakuvan lisäksi jalkapalloa, tai muita urheilulajeja, kuten jääkiekkoa.
Onpa heidän nähty harrastavan myös pienoismalleja.
Disney-maailman hahmoista kuitenkin tunnetummin jalkapalloa harrastavat Mikin sisarenpojat Mortti ja Vertti (hiirimaailmasta), jotka harrastavat lajia jalkapalloseura Ylävirran Yrityksessä.
Siitä päästäänkin jouhevasti hiirien harrastuksiin.
Mikki Hiiren kuuluisin harrastus on eittämättä rikosten selvittely. Mikillä on äärimmäisen harvoin mitään ammattia etsivänä tai poliisina, vaan yleensä hän vain tuppaantuu rikospaikalle poliisimestari Simo Sisun soitettua hädissään Ankkalinnaa piinaavasta rikosaallosta. Siksi tämä onkin vain harrastus Mikille. Hän onkin suoranainen nero rikosten ratkomisessa. Miltei aina juuri hän saa selville syyllisen ja tapahtumien kulun, kun muut jäävät vain katsomaan vierestä. Yksisivuisissa "dekkaripähkinöissä" Mikki ratkaisee sen oikeastaan jo muutaman ruudun jälkeen - hänellä on todellakin silmää yksityiskohdille! Mikki on joskus ollut myös yksityisetsivänä tai poliisin palveluksessa etsivänä, mutta ne ovat vain harvinaisia ja yksittäisiä tapauksia.
On myös paljon tarinoita, missä Mikin rikosten ratkojan harrastus ei ole tullut esille. Tällöin Mikki on paljastunut vähän vauhdikkaammaksi ja värikkäämmäksi persoonaksi - hän katselee elokuvia, flirttailee naisten kanssa, haluaa vähän irrotella muutenkin ja harrastaa urheilua. Näitä kertomuksia on nykyään harmillisen vähän.
Aikoinaan, ainakin monissa vanhoissa Paul Murryn tarinoissa, Mikillä on ollut Hessun kanssa kuljetuspalvelu, jossa hän on esimerkiksi muuttanut taloja ynnä muuta sellaista. Tämä oli kuitenkin enemmänkin työ kuin harrastus.
Hessu Hopolla, Mikin pitkä aikaisella ystävällä, on hänelläkin yksinkertaisia harrastuksia. Hessu rakastaa kalastamista - hän kalastaa usein, lukee paljon siihen liittyvää kirjallisuutta, ja puuhaa muutenkin paljon onkien ja vieheiden parissa. Hessu pyytää usein Mikin rennolle kalaretkelle, mutta tylsempänä persoonana Mikki jää useimmiten ieluummin kotiin.
Hessu rakastaa myös laiskottelmista, niin kuin moni muukin ankkalinnalainen. Hän löhöää riippumatossa kuten Aku konsanaan.
Monissa kertomuksissa Hessu on järjestänyt jonkinlaisia kirjallisuuden keskiviikkona. Silloin hän on aina kirjoittanut jonkinlaisen kertomuksen, ja kertoo sen sitten Mikille. Näsäviisaana pallokorvana Miki aina korjailee Hessun tekeleitä.
Hessu ja Mikki ovat osoittautuneet myös innokkaiksi jalkapallofaneiksi. Ankkalinnassa rakastetaankin jalkapalloa mitä ilmeisimmin.
Minni on Iineksen tapaan erittäin naisellinen ihminen. Hän ei tosin juurikaan harrasta urheilua, mutta esimerkiksi kirjoittaa tiettävästi kuitenkin päiväkirjaa.
Ankkalinnan naisilla onkin useita yhteisiä harrastuksia. Edellä mainittujen lisäksi naiset pitävät muodista ja kokkauksesta. Kerran Riitasta, Mummosta ja Iineksestä tuli jopa arvostettuja ja palkittuja muotisuunnittelijoita. He seuraavat tiukasti muotia muutenkin, ja heidän pukeutumisensa ehtona muodinmukaisuus. Naiset haukkuvatkin usein partenereitaan tyylittömästä pukeutumisesta. Itse näkisin kuitenkin naiset aivan yhtä muodittomina - Iineskin käyttää aina samaa nukkavierua paitaa!
Kokkaus on aivan yhtä yleistä. Naisten nähdään usein vaihtavan reseptejä keskenään.
Jos rahapula iskee, niin toimitustyöt näyttävät kiinnostavan naisia paljon. Iines ollaan nähty toimittamassa juttuja täkreisiinkin lehtiin, kuten Ilta-Puluun. Heluna Ammu on ehkä toimittajana vielä Iinestäkin tunnetumpi. 1980- ja 1990-lukujen taitteessa ranskalaiset nerokkaat Disney-käsikirjoittajat kirjoittivat nimittäin useita hänestä kertovia tarinoita, jotka sijoittuvat sumuiseen ja hämäriä sivukatuja tursuavaan, kovasti 30-luvun Chicagoa muistuttavaan Ankkalinnaan. Näissä tarinoissa Heluna teki työtä sanomalehdelle. Kenties tunnetuin tarinasarjan kertomuksista on myös niistä ensimmäinen - Philippe Gascin käsikirjoittama ja Cavazzanon piirtämä "Le soda se boit sec" (suom. "Vissyä, vissyä").
Matkailu on monille ankkalinnalaisille yleinen ja mieluinen harrastus. Aku ja Roope metsästävät aarteita (usein myös Tupu, Hupu ja Lupu mukanaan) ja siinä sivussa matkailevat. Lisäksi he käyvät usein myös aivan normaaleilla lomamatkoilla - yleensä ratnalomilla. Kari Korhosen sarjakuvassa "Pallontallaajat" Akun ja Roopen näytettiin käyneen lähes kaikissa maailman valtioissa. Myös muut ankat pitävät matkailusta - Hannu voittaa arpajaisista usein etelämeren risteilyjä tai muuta sellaista, ja Iines kinuaa Akulta matkaa johonkin lämpimään paikkaan.
Ankkalinnalaisille tyypillistä on se, että mitä he sitten ikinä harrastavatkin, he ovat siinä erinomaisen hyviä.
Yhteenvetona voisi todeta, että ankkalinnalaisilla on valtavasti erilaisia harrastuksia. Lähes jokaisessa kertomuksessa esiintyy niitä, joten ne vaikuttavat paljon tarinoihin. Useat ankkalinnalaiset harrastavat urheilua, löhöilyä, tai musiikkia, mutta myös paljon muuta. Myös esimerkiksi ajattelu on yleinen harrastus.
(Jatkuu...)
//Vielä pieniä muutoksia.
Tai siis ei enää... Jes! Olen kakkosena!
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Työn ja muun arjen vastapainoksi jokainen tarvitsee harrastuksia, myös hyvin tuntemamme ankkalinnalaiset. Ankkalinnalaisilla on oikeastaan jopa tavallista enemmän harrastuksia. Jokaisella näistä Disneyn veitikoistamme on paljon erilaisia aktiviteetteja, ja myös niitten kirjo on valtava - koripalloilusta madonkasvatukseen ja toisaalta tietokonepelien pelaamiseen. Kaikilla heistä on pysyviäkin harrastuksia, mutta on kuitenkin satoja, ellei tuhansia, harrastuksia. jotka esiintyvät vain yhdessä tai korkeintaan parissa tarinassa. Niitä on niin paljon, että olisi mahdotonta luetella kaikkia niitä, ainakaan ulkomuistista. Siksi keskityn vain tärkeimpien harrastusten kertomiseen.
Ankkalinnalaisten harrastukset ovat useimmiten melko omalaatuisia. Ne ovat täysin yksilöllisiä - kun puhutaan rahoissa uimisesta, tulee välittömästi mieleen Roope. Juuri tämä - omalaatuisuus - luo ankoille heidän luonteensa. Ja se luonne lienee juuri se, mitä ankoissa rakastamme. Näin kiertoilmaisun kautta pyrin siis selittämään, että ankkojen harrastukset ovat aavistamattoman tärkeässä osassa Aku Ankan lukukokemusta.
Roopen harrastukset liittyvät useimmiten rahaan. Hän polskii rahoissaan ja keräilee niitä. Rahoissa uiminen on kieltämättä Ankkalinnan erikoisimpia harrastuksia, eikä sitä tiettävästi tee kukaan muu maailmassa. Se taas johtunee siitä, että kylmissä ja kovissa kolikoissa uiminen on äärimmäisen vaikeaa - esimerkiksi Karhukoplan koettaessa hypätä rahalaariin tarinassa "Ovela Roope-setä", he kumauttivat päänsä rahaan ja pökertyivät. Samoin Akukin on meinannut hukkua rahoihin tarinassa "Ahneen palkka". Mutta vaikka Roope hallitsisikin rahoissaan uimisen täydellisesti, onhan se tottakai joka tapauksessa outo harrastus. Uskoisin, että tämä erikoinen puuha perustuukin siihen, että hänen suhteensa seteleihin ja kolikoihin on niin polttava, että hän haluaa pelehtiä rahojen kanssa. Mutta oli miten oli, rahauinti on Roopen mielestä sanoinkuvaamattoman ihanaa. Sanat "rakastan sukeltaa niissä kuin pyöriäinen, möyriä kuin myyrä ja kylpeä rahasateessa", ovat jääneet elämään. Roope käy myös rahakylvyissä ja rahasuihkuissa, ja rahasäiliössä hänellä on jopa hyppylauta uimista varten.
Roope myös keräilee myös erilaisia muistoja, aarteita, jalokiviä ja muuta arvokasta. Koko hänen rahasäiliönsä on täynnä keräilykohteita ja muistoja varten hänellä on oma trofeehuoneensa. Niistä Roopelle arvokkain lienee Ensilantti, jota hän säilyttää lasikuvun sisällä kunniapaikalla. Numismaattisesti arvokkain taas lienee vuoden 1916 vitonen, johon ei ole varaa kenelläkään muulla kuin Roopella itsellään.
Roope tottakai keräilee myös aivan tuikitavallista rahaa, eihän hän muuten olisi saanut sitä kolmea kuutioeekkerillistä. Roope säästää kaikista asioista, ja orjuuttaa työntekijöitään nälkäpalkalla. Roopen piheys lienee peräisin hänen kitsaasta esikuvastaan Ebenezer Scroogesta (ks. elokuva "Saiturin Joulu"). Monien ankkalinnalaisten mielestä Roopen puuhat ovat ällöttäviä - miten kukaan voi uida rahoissa? Myös säästämistä inhotaan, koska Ankkalinnan kerman mielestä on soveliaampaa näyttää rikkautensa ja tuhlailla sitä. Roope ei kuitenkaan välitä muitten mielipiteistä, vaan tekee niin kuin itse parhaaksi näkee. Don Rosa on tiivistänyt tämän periaatteen hyvin tarinassa Ahneen palkka yhteen puhekuplaan, jossa Roope sanoo "Arvostan asioita, joilla on merkitystä minulle, enkä tanssi muiden pillien mukaan". Ja näinhän se on.
Aku Ankan Taskukirjassa 247 (Hopeinen kuu) julkaistussa ja Romano Scarpan tekemässä tarinassa Harrastusten harrastus, Roope etsi itselleen kuumeisesti harrastusta, sillä se oli ehto pääsylle Miljardööriklubin puheenjohtajaksi. Hän kokeili muunmuassa elokuva- ja ruoanlaittoharrastuksia - mutta mikään niistä ei oikein istunut piinkovalle liikemiehelle. Lopulta Roopelle valkeni, että rahojen keräily on mahtava harrastus.
Akun harrastukset ovat kovin yksinkertaisia. Aku löhöää riippumatossaan/nojatuolissaan ja/tai katselee telkkaria. Penkkiurheilu on hänelle ehdoton mielenkiinnon kohde, hän käy katsomassa etenkin jalkapallopelejä Ankkalinnan stadionilla ja toisaalta löhöää päivät pitkät kuuntelemassa radiosta tai tapittamassa telkkarista urheilua. Joskus elokuva on osoittautunut olevan lähellä Akun sydäntä sekin. Oli miten oli, tämän merimiesasuisen ankan päivään mahtuu yllättävän paljon harrastuksia muutenkin kiireisen elämän keskelle.
Todella monissa tarinoissa Akulla nimittäin tosiaan on jokin harrastus. Joskus Aku on istuttanut bonsaipuita, joskus kokeillut riippuliitoa, useinkin pelannut jalkapalloa (parhaimmillaan jopa Ankkalinnan Palloseurassa!), ja mitä lie origameja kokeillut. Samaan ei varmasti yllä kukaan muu ankkalinnalainen.
Akun nukkumistaitoja on usein ihmetelty - kuinka hän pystyy nukkumaan iltapäivään saakka, ja vieläpä sen jälkeen löhöämään tuntikausien päiväunet riippumatossa? Oman teoriani mukaan siihen on useita syitä. Ensinnäkin, Akuhan tapittaa telkkaria usein vielä yömyöhään, joten hän tuskin mene ikinä kovin aikaisin nukkumaan. Ja toisaalta, eikös Aku seikkaile öisin Taikaviittana? Eli voidaan ajatella Akun menevän lopulta nukkumaan vasta joskus aamuyöllä, näin ajatellen Aku ei nuku erityisen pitkiä yöunia. Ja tokihan monet Akun päivät ovat todella rankkoja, joten ei ihme, että hän on väsynyt. Mutta oli miten oli, lepääminen/nukkuminen lasketaan ehdottomasti Akun harrastukseksi - niin paljon hän sitä harjoittaa.
Aku katselee televisiota paljon, kuten sanottua. Myös tätä piirrettä arvostellaan usein. Aku katselee televisiosta lähes mitä hyvänsä - ainakin penkkiurheilua, usein myös elokuvia, ja Akulla on tunnetusti myös useita televisiosarjoja, joita hän katsoo säännöllisesti (esim. Kupla tai Tuutti ja Ammu ja Karju).
Riippumattoon lössähtäessään Akulla saattaa hyvinkin olla käsissään joku hyvä kirja. Yksi Akun lukemista kirjasarjoista on erittäin pitkä Tex MacViller, jota Akun nähtiin lukevan Don Rosan sarjassa K.A.S.V.A.T.U.S.O.P.P.I.A.. Myös muut ankkalinnalaiset toki lukevat kirjoja.
On paljon yksittäisiä harrastuksia, joita Aku harrastaa vain joissakin tietyissä tarinoissa. Hän on kalastanut (ja jopa vain kasvattanut matoja!), hän on soittanut lukemattomia eri soittimia, niin eksoottisia kuin aivan kotoisiakin, parhaimmillaan Aku on jopa kasvattanut kasveja soittotaidoillaan (joka olikin kyllä käsikirjoittajalta varsin erikoinen idea). Hyvin tuntemamme ankka on toimittanut myös paljon muuta.
Tavallisesta toimettomuudestaan poiketen Aku on harrastanut esimerkiksi lukemattomia eri urheilulajeja, niin maratonia kuin keilaustakin. Monissa sarjoissa hän on aivan lyömätön lajissaan. Toisaalta kun Aku yrittää peitota esimerkiksi Tupun, Hupun ja Lupun luistelukisassa, ei hän millään onnistu. Aku on usein mennyt erilaisiin urheilukisoihin rehennelläkseen muille, tai yksinkertaisesti, koska on hyvä lajissa. Yleensä nämä sarjat päättyvät aina pettymykseen, vaikka alku onkin usein lupaava. Kohtaloa huijatakseen, Aku on myös yrittänyt voittaa näissä kisailuissa vilpillä, mutta paha saa silloinkin palkkansa, eikä tämä hyvin tuntemamme ankka kuitenkaan onnistu voittamaan. Uusimmassa Aku Ankka-lehdessä (AA 42/2009) tapahtui kuitenkin poikkeus tarinassa "Rauta-ankka", kun Aku osallistui taas kerran tällaiseen kisailuun, ja voitti (Pellen välineitten avulla). Tällä kertaa kilpailtavana oli triathlontitteli. On mukavaa, että harmaaseen arkeen mahtuukin myös välillä tällaisia ilonaiheita.
Taikaviittana oleminenkin on periaatteessa Akulle jonkinasteinen harrastus, sillä pukeutuuhan hän supersankarin asuun täysin omasta tahdostaan. Aku ei tosin ole paljastanut tätä "harrastusta" ikinä kenellekään, ja sen tietävät ainoastaan puhetaidottomat Tiku ja Taku. Myös satunnaiset ankkalinnalaiset ovat joskus tienneet asiasta, mutta nämä ovat vain yksittäisiä tapauksia.
Aku harrastaa puutarhanhoitoa. Hänellä on kasvi- ja kukkamaa. Aku rehentelee niillä usein naapurilleen Teppo Tulpulle.
Aku on kuulunut pikkupoikana partioryhmä Tuomenmarjoihin. Aku leveileekin sillä usein, vaikka kuuleman perusteella Tuomenmarjat eivät lyökään sitä kuuluisampaa partioryhmää, Sudenpentuja.
Roope ja Aku käyvät usein metsästämässä aarteita yhdessä, joten aarteenmetsästys on myös Akulle jonkin sortin harrastus.
Iines on kulturelli ja äärimmäisen naisellinen ihminen. Hän kuuluu Naisyhdistykseen ja keskustelee ystäviensä kanssa hienostuneista asioista. Iines kutoo ja siemailee teetä. Toisaalta Iineksen maskuliinisempi puoli harrastaa useita urheilulajeja, kuten tennistä, golfia ja keilausta. Iines myös kirjoittaa päiväkirjaa, ja monien tarinoiden teema yksistään tuo päiväkirjan kirjoittaminen, tarina kerrotaan päiväkirja näkökulmasta. Iines myös laihduttaa useissa tarinoissa, jos sitä voi harrastukseksi kutsua. Oli miten oli, Iines on hyvä esimerkki Ankkalinnan naisvähemmistön harrastuneisuudesta eri aktiviteetteihin.
Iineksen sisarentyttäret Leenut, Liinu ja Tiinu harrastavat melko samantyyppisiä asioita kuin tätinsäkin. Myös he ovat kiinnostuneita muodista.
Mummon tunnetuin harrastus on ehdottomasti kokkaaminen. Mummo on tunnettu maukkaista leivonnaisistaan, joita on jopa joskus sanottu maailman parhaiksi. Eräässä tarinassa hän kisaili maailman parhaan ravintolan kokin kanssa, ja vei selvän voiton. Hänen mukaansa ruokien tärkein "ainesosa" on iloinen tekeminen/se, että saa tehdä ruokaa jollekin muulle, eikä aina vain itselleen.
Mummo hoitaa myös suurta maatilaansa melko yksin, sillä hänen rengillään Hansu Hanhella on lähinnä tapana lojua puun alla nukkumassa (tästä myöhemmin lisää). Hänellä on paljon eläimiä, joita hän hoivaa kuin ne olisivat hänen omia lapsiaan. Mummo ruokkii niitä, ja kylmänä talvena jopa kutoo niille kaulaliinoja! (Sööttiä!) Mummo myös ajelee traktorilla hoitamassa tiluksiensa viljasatoa (kylvää peltoja ja pui niitä). Senkin lisäksi hänellä on myös tunnettu kasvimaa, jossa Mummo kasvattaa erinäisiä vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja. Myös kutominen on Mummon harrastus, kuten Iineksenkin. Mummo kutoo usein esimerkiksi villakaulaliinoja tai villapaitoja sukulaisilleen.
Kaiken kaikkiaan Mummolla on melko paljon kovin erilaisia harrastuksia, jotka monet liittyvät hänen ylläpitämänsä maatilan hoitoon.
Mummon renki Hansu pitää kahdesta asiasta enemmän kuin mistään muusta.
Toinen niistä on laiskottelu. Hansulla on tapana lössähtää lepäämään esimerkiksi omenapuun alle. Hänellä ei ole tapana nukkua riippumatossa, kuten monilla muilla ankkalinnalaisilla.
Toinen Hansulle kovasti mielihyvää tuottava aktiviteetti on syöminen. Hansu pitää Mummon leipomuksista, ja ainoa asia, joka hänet saa hereille, on ruoka-aika.
Touho taas käy erilaisilla kirjekursseilla, jotka täyttävät hänen päivänsä. Lisäksi hän sekoilee ympäri kaupunkia, se on Touhon harrastus. Touholla on toki ollut myös kunnon harrastuksia, kuten lintujen bongaus ja laulaminen.
Myös monet muut ankkalinnalaiset ollaan nähty laulamassa - jossei sitten muualla, niin vähintäänkin suihkussa.
Jos Roopen harrastukset liittyvät rahaan, niin Hannulla ne liittyvät onneen. Hannu käy arvonnoissa ja osallistuu niihin. Lähes aina hän voittaa käsittämättömällä tuurilla. Lisäksi hän vain yksinkertaisesti kiertelee kaupungilla ja yrittää tuottaa itselleen mielihyvää. Hannu myös kisailee Akun kanssa. Välillä Hannun on nähty harrastavan muitakin yksinkertaisia puuhia, kuten kalastamista, ja löhöilyä, mutta mitään työlästä Hannu ei missään nimessä harrasta. Kuten me kaikki tiedämme, Hannu inhoaa työtä.
Akun naapuri, Teppo Tulppu, esiintyy kertomuksissa melko usein, mutta hänen elämästään ei yleensä juuri kerrota - hän on vain hahmo, jonka kanssa Aku kisailee. Periaatteessa Akun kanssa kisailu on Tulpulle harrastus. Naapuririidat poikivat hänelle myös aina uusia harrastuksia - kun Aku rakentaa hienon pienoisjunaradan ja aikoo osallistua pienoisjunaratakilpailuun, Tulpunkin on pakko ottaa tämä harrastuksekseen.
Myös muut ankkalinnalaiset harrastavat kisailuja - muitten muassa Roope ja Pennonen, Roope ja Kulta-Into, sekä Aku ja Hannu ovat usein nahistelemassa keskenään.
Palatakseni Tulpun harrastuksiin, on yksi harrastus, jota hän harrastaa tarinasta toiseen - puutarhanhoito. Usein naapuririidat alkavat juuri siitä, kuinka Teppo vaikkapa rehentelee hienolla kasvimaallaan. Tulpulla on myös usein hedelmäpuita ja palkintoruusuja.
Tulppu myös pitää television katselusta. On usein nähty, kuinka hän seuraa telkkarista esimerkiksi urheilua. Tulppu on myös käsikirjoittanut televisiosarjoja.
Ankkalinnan neroilla on omat puuhansa.
Pellen harrastus on yksinkertaisesti keksiä keksintöjä. Periaatteessahan se on hänen työnsäkin, mutta Ankka- ja hiiriuniversumissa työtä ja vapaa-aikaa on usein vaikea erottaa toisistaan. Pelle myös korjaa mitä erilaisimpia kojeita - pölynimureista matkalaukkuihin. Useimmiten nämä koneet ovat hänen naapuriensa omistamia. Tärkein työnantaja Pellelle lienee Roope, joka usein tilaa Pelleltä keksintöjä. Pelle harrastaa myös ajattelemista. Hän opiskelee ja suunnittelee jatkuvasti vaikka mitä. Pelle Peloton onkin eittämättä koko Ankkalinnan viisain (vaikkakin välillä hajamielinen tai ajattelematon) mies. Ei häntä syyttä kutsuta Ankkalinnan kunnankeksijäksi.
Toisena Ankkalinnan neroista voisi mainita Taavi Ankan (joka tosin Disneyn mukaan on jo virallisesti kuollut). Hän on monella tapaa Pelleä muistuttava henkilö. Tosin Taavi ei ole varsinainen keksijä - hän on professori, joka ajattelee, lukee ja opettaa. Pellen tapaan Taavikin on Ankkalinnan viisaimpia miehiä (myös hän tosin melko ajattelematon ja hajamielinen). Taavilla on keräilyharrastus Roopen tavoin. Hän ei tosin keräile rahoja - Taavi keräilee tutkintoja! Taavilla onkin yli tuhat tutkintoa. Se on maailmanennätys. Hän on yksi niistä ankoista, jotka ovat harrastuksessaan täysin lyömättömiä.
Kolmas neroista, jotka voisi sielä mainita, on tohtori Staattinen. Hänkin muistuttaa kovasti muita neroja, mutta myös hänellä on oma alansa. Staattinen on erikoistunut tutkimiseen. Hän tekee erillaisia kokeita.
Koska Staattinen, Taavi ja Pelle esiintyvät samassa tarinassa äärimmäisen harvoin - jos koskaan - heidän älykkyyksiään on vaikea vertailla.
Ankanpoikien tunnetuin harrastus on epäilemättä partio - he kuuluvat Sudenpentujen Ankkalinnan yksikköön. Pojat ovat kymmenen tähden kenraaleja ja käyvät lähes viikoittain partioleireillä. Sudenpentuharrastuksen keksi Carl Barks, joka loi tämän innokkaan partio ryhmän tarinaan "Pelastusoperaatio Huurusolassa", vuonna 1951. Sudenpennut on ankkamaailmassa maailmanlaajuinen partiojärjestö. Tupulla, Hupulla ja Lupulla on harrastuksensa ansiosta hallussaan myös Sudenpantujen käsikirja, joka sisältää valtavasti erilaisia tietoja oikeastaan kaikesta mahdollisesta. Roope Ankka hyödyntää usein sisarenpoikansa sisarenpoikien harrastusta etsimällä kadonneita aarteita poikien käsikirjan avulla. Ankanpojat pitävät tietokone- ja konsolipelien pelaamisesta. He ovat niissä yleensä tismalleen yhtä hyviä. Myös heidän Aku-setänsä pitää interaktiivisista peleistä vaikka patistaakin usein poikia tekemään jotakin hyödyllisempää. Aku pelaa pelejä salaa eikä kehtaa myöntää tekemisiään. Tosin Aku pelaa tietokoneella sen verran harvoin, ettei sitä voida laskea harrastukseksi.
Tupu, Hupu ja Lupu tykkäävät myös sarjakuvista - lukemisesta ja piirtämisestä. Yksi heidän lempisarjakuviaan on "Vahva Jussi". Aku ei pidä myöskään sisarenpoikiensa lukuharrastuksesta.
Silloin tällöin ankan lukijat ovat päässeet todistamaan, kuinka ankkakolmikko harrastaa viulun- tai pianonsoittoa. Tämä kuitenkin on aina johtunut Aku-sedän painostuksesta. Tupu, Hupu ja Lupu inhoavat soittimien soittoa, joten he yrittävät aina livistää soittotunneilta. Uusissa tarinoissa soittoharrastuksia ei ole juuri esiintynyt, vaan ne ovat paruja vanhemmista kertomuksista.
Ankanpojat ovat useissa tarinoissa harrastaneet partion, pelien, soiton ja sarjakuvan lisäksi jalkapalloa, tai muita urheilulajeja, kuten jääkiekkoa.
Onpa heidän nähty harrastavan myös pienoismalleja.
Disney-maailman hahmoista kuitenkin tunnetummin jalkapalloa harrastavat Mikin sisarenpojat Mortti ja Vertti (hiirimaailmasta), jotka harrastavat lajia jalkapalloseura Ylävirran Yrityksessä.
Siitä päästäänkin jouhevasti hiirien harrastuksiin.
Mikki Hiiren kuuluisin harrastus on eittämättä rikosten selvittely. Mikillä on äärimmäisen harvoin mitään ammattia etsivänä tai poliisina, vaan yleensä hän vain tuppaantuu rikospaikalle poliisimestari Simo Sisun soitettua hädissään Ankkalinnaa piinaavasta rikosaallosta. Siksi tämä onkin vain harrastus Mikille. Hän onkin suoranainen nero rikosten ratkomisessa. Miltei aina juuri hän saa selville syyllisen ja tapahtumien kulun, kun muut jäävät vain katsomaan vierestä. Yksisivuisissa "dekkaripähkinöissä" Mikki ratkaisee sen oikeastaan jo muutaman ruudun jälkeen - hänellä on todellakin silmää yksityiskohdille! Mikki on joskus ollut myös yksityisetsivänä tai poliisin palveluksessa etsivänä, mutta ne ovat vain harvinaisia ja yksittäisiä tapauksia.
On myös paljon tarinoita, missä Mikin rikosten ratkojan harrastus ei ole tullut esille. Tällöin Mikki on paljastunut vähän vauhdikkaammaksi ja värikkäämmäksi persoonaksi - hän katselee elokuvia, flirttailee naisten kanssa, haluaa vähän irrotella muutenkin ja harrastaa urheilua. Näitä kertomuksia on nykyään harmillisen vähän.
Aikoinaan, ainakin monissa vanhoissa Paul Murryn tarinoissa, Mikillä on ollut Hessun kanssa kuljetuspalvelu, jossa hän on esimerkiksi muuttanut taloja ynnä muuta sellaista. Tämä oli kuitenkin enemmänkin työ kuin harrastus.
Hessu Hopolla, Mikin pitkä aikaisella ystävällä, on hänelläkin yksinkertaisia harrastuksia. Hessu rakastaa kalastamista - hän kalastaa usein, lukee paljon siihen liittyvää kirjallisuutta, ja puuhaa muutenkin paljon onkien ja vieheiden parissa. Hessu pyytää usein Mikin rennolle kalaretkelle, mutta tylsempänä persoonana Mikki jää useimmiten ieluummin kotiin.
Hessu rakastaa myös laiskottelmista, niin kuin moni muukin ankkalinnalainen. Hän löhöää riippumatossa kuten Aku konsanaan.
Monissa kertomuksissa Hessu on järjestänyt jonkinlaisia kirjallisuuden keskiviikkona. Silloin hän on aina kirjoittanut jonkinlaisen kertomuksen, ja kertoo sen sitten Mikille. Näsäviisaana pallokorvana Miki aina korjailee Hessun tekeleitä.
Hessu ja Mikki ovat osoittautuneet myös innokkaiksi jalkapallofaneiksi. Ankkalinnassa rakastetaankin jalkapalloa mitä ilmeisimmin.
Minni on Iineksen tapaan erittäin naisellinen ihminen. Hän ei tosin juurikaan harrasta urheilua, mutta esimerkiksi kirjoittaa tiettävästi kuitenkin päiväkirjaa.
Ankkalinnan naisilla onkin useita yhteisiä harrastuksia. Edellä mainittujen lisäksi naiset pitävät muodista ja kokkauksesta. Kerran Riitasta, Mummosta ja Iineksestä tuli jopa arvostettuja ja palkittuja muotisuunnittelijoita. He seuraavat tiukasti muotia muutenkin, ja heidän pukeutumisensa ehtona muodinmukaisuus. Naiset haukkuvatkin usein partenereitaan tyylittömästä pukeutumisesta. Itse näkisin kuitenkin naiset aivan yhtä muodittomina - Iineskin käyttää aina samaa nukkavierua paitaa!
Kokkaus on aivan yhtä yleistä. Naisten nähdään usein vaihtavan reseptejä keskenään.
Jos rahapula iskee, niin toimitustyöt näyttävät kiinnostavan naisia paljon. Iines ollaan nähty toimittamassa juttuja täkreisiinkin lehtiin, kuten Ilta-Puluun. Heluna Ammu on ehkä toimittajana vielä Iinestäkin tunnetumpi. 1980- ja 1990-lukujen taitteessa ranskalaiset nerokkaat Disney-käsikirjoittajat kirjoittivat nimittäin useita hänestä kertovia tarinoita, jotka sijoittuvat sumuiseen ja hämäriä sivukatuja tursuavaan, kovasti 30-luvun Chicagoa muistuttavaan Ankkalinnaan. Näissä tarinoissa Heluna teki työtä sanomalehdelle. Kenties tunnetuin tarinasarjan kertomuksista on myös niistä ensimmäinen - Philippe Gascin käsikirjoittama ja Cavazzanon piirtämä "Le soda se boit sec" (suom. "Vissyä, vissyä").
Matkailu on monille ankkalinnalaisille yleinen ja mieluinen harrastus. Aku ja Roope metsästävät aarteita (usein myös Tupu, Hupu ja Lupu mukanaan) ja siinä sivussa matkailevat. Lisäksi he käyvät usein myös aivan normaaleilla lomamatkoilla - yleensä ratnalomilla. Kari Korhosen sarjakuvassa "Pallontallaajat" Akun ja Roopen näytettiin käyneen lähes kaikissa maailman valtioissa. Myös muut ankat pitävät matkailusta - Hannu voittaa arpajaisista usein etelämeren risteilyjä tai muuta sellaista, ja Iines kinuaa Akulta matkaa johonkin lämpimään paikkaan.
Ankkalinnalaisille tyypillistä on se, että mitä he sitten ikinä harrastavatkin, he ovat siinä erinomaisen hyviä.
Yhteenvetona voisi todeta, että ankkalinnalaisilla on valtavasti erilaisia harrastuksia. Lähes jokaisessa kertomuksessa esiintyy niitä, joten ne vaikuttavat paljon tarinoihin. Useat ankkalinnalaiset harrastavat urheilua, löhöilyä, tai musiikkia, mutta myös paljon muuta. Myös esimerkiksi ajattelu on yleinen harrastus.
(Jatkuu...)
//Vielä pieniä muutoksia.
T@IK@VIITTA
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 112 -
17.10.2009 klo 16:41:48
Tänään kirjoittelen hullun lailla. Aika hyvä sijoitus minulla. Kirjan ei varmaankaan tarvitse enää kirjoitta, on jo niin kauhean pitkä viesti kasassa. Laitan myöhemmin tähän samaiseen viestiin oman kirjoitukseni. (joka ei kuitenkaan lopu!!! :) )
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Ankkalinnassa harrastetaan päivittäin jotain postimerkkien keräilystä jääkiekkoon. Ankkalinnassa harrastetaan lähes kaikkea ja kaikilla niillä onkin ainakin yksi harrastaja. Nukkuminen ja television tuijottaminen ovat ehkä kaksi Ankkalinnan suurinta harrastusta. Toki myös jalkapallo on todella suosittu lasi, mutta niiden katsojia on enemmän, kuin pelaajia.
Aku Ankan harrastuksiin kuuluu ainakin sohvalla löhöily, postimerkkien keräily, jalkapallon katsominen/pelaaminen ja muita sen semmoisia harrastuksia. Aku on harrastanut myös mitä eriskummallisia harrastuksia, esimerkiksi limutölkkien keräilyä.
Urheilu on kuitenkin suurin osa Akun harrastuksista. Aku pelaa joskus jalkapalloa, jääkiekkoa, keilaamista tai vaikka niiden katsomista. Joskus Aku on kuulunut esimerkiksi Ankkalinnan jalkapallojoukkueeseen. Yleisemmin hän kuitenkin tyytyy katsojan penkkiin sihipullo kädessä, eikä jaksa raahautua kentälle.
Aku nukkuu yleensä päivät pitkät, eikä suostu nousemaankaan siitä hevillä. Riippumatto on ehdottomasti hänelle yksi tärkeimmistä esineistä maailmassa, koska kesäisenä päivänä siinä on todella mukava harrastaa löhöilyä. Onhan hänen laiskanlinnansakin erittäin mukava, mutta se jää yleensä toiseksi riippumattoon verrattuna.
Nukkuminen on joskus vienyt häneltä työpaikankin. Kerran hän onkin nukahtanut työpaikallaan, joka oli sattumoisin satelliitin paikka. Aku nukahti joka yö mikrofonin ääreen ja niinpä hänen kaamea kuorsauksensa sai koko Ankkalinnan kauhun valtaan, eikä kukaan nukkunut öisin. Yleensä Aku nukkuu pommiin työaamuina, ja saa potkut. Herätyskello ei siinä auta, vaan poikien on heräteltävä Akua kaikilla mahdollisilla keinoilla. Se ei kuitenkaan yleensä auta, vaan Aku joutuu etsimään uuden työpaikan lähes päivittäin.
Postimerkit ovat aina joskus Akun lempipuuhaa. Joissain tarinoissa hän etsiikin puuttuvaa merkkiä hullun lailla. Monissa kansikuvissa Tupu, Hupu ja Lupu pilaavat Akun postimerkkikansion vahingossa, kun he esimerkiksi leikkivät jotain ulkona. Postimerkki aiheita onkin sarjakuvissa jo jonkun verran, saahan niistä aina jonkin hyvän idean juoneen.
Aku on todella kova juoksemaan, kun sitä tarvitaan. Esimerkiksi Aku juoksee hullun lailla, jos vaikka Roope jahtaa häntä velkalistan kanssa tai jotkut kauppiaat ovat hänelle vihaisia maksamattomien laskujen takia. Muuten Aku ei oikein juokse ja joskus saattaakin ihmetyttää, miten Aku voi jaksaa juosta niin paljon. Yksi syy siihen voi olla, että Aku on Taikaviitta. Sen takia hänellä pitää olla hyvä kunto, joka tietenkin auttaa juoksemisessa. Ehkä Aku saakin voimia siitä, että hän on kuntoillut paljon Taikaviittana.
Akulla harrastuksia on siis ennätyksellisen paljon, vaikken kaikkia niitä kertonutkaan. Aku onkin ehdottomasti yksi Ankkalinnan parhaita eri lajien harrastaja. Hänen yksi erikoistaito on esimerkiksi syöminen ja Aku onkin lähes yhtä hyvä suursyömäri, kuin Kaino-Vienon renki, Hansu Hanhi. Joka päivä Aku saa uusia harrastuksia, kun eri piirtäjät keksivät hänelle mitä kummalisempia harrastuksia.
Tupun, Hupun ja Lupun harrastuksiin kuuluu ainakin urheilu ja keräilykorttien keräily. Jalkapalloa pelaavat myös nämä ankanpojat omassa joukkueessaan.
Ankanpoikien tunnetuin harrastus on kuitenkin partio. He kuuluvat Sudenpennut nimiseen partioryhmään, ja he ovatkin jo kymmenen tähden kenraaleja. Heillä on todella paljon mitaleja, joita he ovat saaneet voittamalla erilaisia selviytymiskoetuksia. Sudenpennuilla on myös oma kirjansa, josta löytää joka niksiin vastuaksen. Kyseisen kirjan nimi on Sudenpentujenkäsikirja ja sillä Tupu, Hupu ja Lupu etsivät harrastuksessaan vaikeisiin kysymyksiin vastauksia. Joskus myös Roopelle on kyseisestä kirjasta paljon käyttöä aarteenmetsästysmatkoillaan.
Keräilykortit ovat melkein aina kaikille mieleen. Niihin kuitenkin saattaa jäädä koukkuun, niin kuin Tupulle, Hupulle ja Lupulle joskus käy. He ovat esimerkiksi keränneet jalkapallokortteja.
Myös figuurit ovat olleet pojille mieleen. Taskukirjassa 343, Pintaa syvemmälle Tupu, Hupu ja Lupu ovat hulluina Taistomaan herruus-nimisestä pelistä, jossa tarvitaan oma armeija. Jokaisella pojalla oli tietysti oma armeijansa, ja lopulta myös Aku hullaantuu niistä ja kokoaa oman armeijansa.
Myös Höpömonit ovat olleet ankanpoikien mieleen. Siihen sarjaan kuului keräilykortteja, pehmoleluja, videoita, julisteita, lamppuja ja kaikenlaista sisustamiseen ja pelaamiseen liittyvää tavaraa.
Tupun, Hupun ja Lupun harrastukset ovat kaikilla tietenkin samat, koska he oikeastaan miettivätkin aina samalla tavalla ja ovathan he myös täysin identtiset kolmoset.
Roope Ankallakin on todella suuri keräilyn kohde. Nimittäin kulta ja raha. Roope on jo pienestä pitäen kerännyt rahansa säästöön. Nyt hänellä onkin jo melkoinen omaisuus kasassa, nimittäin kolme kuutioeekkeriä kylmää käteistä. Roopella on myös oma silmäteränsä hänen kokoelmissaan, nimittäin hänen ensilantti. Roope pitää ensilanttiaan visusti lasikuvussa, jossa kolikko lepää samettityynyllä. Yhteensä Roope on kerännyt rahasäiliöönsä noin 315 576 000 000 000 000 $ (315,57 kvadriljoonaa).
Myös rahoissa uiminen on yksi Roopen lempipuuhista. Kukaan muu ei osaa uida rahoissa, Akukin on sitä kokeillut mutta ikävin seurauksin. Rahoissa uiminen on todellakin oma lajinsa, jossa monikaan ei varmasti pärjäisi. Roopen on aivan pakko uida rahoissaan, sillä muuten hänen hermonsa olisivat aivan riekaleina.
Roope on myös seilaillut laivalla rahameressään. Aku Ankan ekstran teemanumerossa oli sarja nimeltään Rauhaton rahameri. Siinä Roope oliu rakentanut rahoillensa jättisäiliön ja oli tehnyt sinne myös hiekkarannan ja aidon näköiset kalliot ja auringon. Roopella oli siellä kaksimastoinen purjelaiva, jolla hän seilaili omassa rahameressään. Kyseinen harrastus on myös todella kummallinen, eikä kaikilla riittäisi oikein rahat edes siihen, että saisi oikein rahameren. Roopella riittääkin siis paljon eriskummallisia harrastuksia.
Seikkailutkin ovat Roopelle harrastus. Seikkailuihin liittyy kuitenkin aina raha, jota Roope lähtee mielellään metsästämään. Aku ja pojat joutuvatkin usein hänen mukaansa, vaikka he eivät haluaisikaan. Yleensä Roope pakottaa heidät mukaansa Akun pitkän velkalistan avulla. Aarrejahtiin liittyy joskus myös joku Roopen vihollisista. Esimerkiksi Kulta-Into Pii haluaa olla rikkaampi kuin Roope, joten joskus hän lähtee Roopen perään etsimään samaa aarretta. Yleensä kuitenkin Roope saa itselleen aarteen, ja Kulta-Into Pii jää nuolemaan näppejään.
Roopella ei olekaan oikein muuta harrastusta, kuin rahan kerääminen. Tietysti hän kerää erilaisia timantteja ja öljylähteitä, mutta niistäkin hän saa rahaa ja hän kerääkin niitä vain rahan takia. Hän ei millään haluaisi erota rahoistaan edes pienen hetken ajaksi, vaan vartioi niitä yöt pitkät. Niinpä myös Roopen harrastukseksi voi laskea myös hänen rahojensa varjelemisen. Aina yöllä Roope ei tahdo pysyä sängyssään, kun hän pelkää rahojensa puolesta todella paljon. Joskus hän kuitenkin jättää Akun ja Juuson vahtimaan säiliötä, että hän voisi nukkua kunnolla yönsä. Joskus Taikaviittakin tulee suojelemaan yöksi säilötä.
Laskujen kinuaminen Akulta on käynyt jo jonkinlaiseksi harrastukseksi. Onhan Roope aina iloisella päällä saadessaan Akulta rahansa takaisin, vaikkei hän yleensäkään niitä saakaan takaisin. Akun löytäminen käy Roopelta helpoksi, eikä Aku pääse helposti Roopelta pakoon.
Hiirimaailmassa harrastuksia on myös jonkin verran. Mikki Hiiren harrastuksiin kuuluu ainakin salapoliisina oleiluun ja rosvojen kiinniottaminen. Hän tekee niitä mielellään, ja joskus keskellä kirkasta päivää hän lähtee jahtaamaan roistoja. Hessun ja Poliisimestari Sisun avustuksella Mikki saa aina rosvot kiikkiin, vaikka joskus se saattaakin käydä todella monimutkaiseksi.
Mikki kalastelee Hessun kanssa silloin tällöin. Sitä voi siis sanoa heidän väliaikaiseksi harrastuksekseen. Monta kertaa tarinoissa en ole ainakaan minä nähnyt Mikin ja Hessun kalastelevan, mutta ainakin parissa se on ollut mukana juonessa.
Hessu Hopolla on paljon harrastuksia. Yksi niistä on ainakin Mikin auttaminen salapoliisin hommissa ja keskiviikkoisin hän esittelee Mikille omaa kirjoittamaansa kirjaa. Yleensä Mikki auttaa korjaamaan tyhmiä kohtia ja Hessun tarinoissa Mikki on yleensä hänen tyhmä apulainen. Tarinat ovat aivan erilaisia, eikä yksikään Hessun tarinoista ainakaan vielä ole muistuttanut jotain toista hänen tarinaansa.
Mikin sisarenpojat, Mortti ja Vertti harrastavat jalkapalloa. Heidän joukkueensa nimi on Ylävirran Yritys. Tarinoissa kerrotaan yleensä heidän peleistään ja kaikesta ennen treenejä ta jotain muuta sellaista. Mortti ja Vertti ovatkin oikein urheilullisia.
Hiirimaailmassa on tietenkin myös oma keksijänsä. Hänen nimensä on Tohtori Staattinen ja hän onkin lähes Pelle Pelottoman veroinen keksijä. Staattinen harrastaa siis kanssa keksimistä Pellen tavoin ja ehkä hänen tärkein keksintönsä on ollut Myyttien Saari-nimisessä sarjassa. Siinä Pelle ja Staattinen tekivät kojeen, jolla lähettää kaikki myytti olennot näytille esimerkiksi Ranskaan, että ihmiset uskoisivat niiden olemassaolon.
Hannu Hanhen harrastuksia ovat tietenkin lompakoiden, neliapiloiden ja kaikkien onnea tuovien esineiden keräily. Myös Iineksen saaminen illalliselle on vähän niin kuin “harrastus” aina Aku hätyyttelystä muualle. Hannun harrastuksiin kuuluu myös tietysti löhöily ja arpajaisvoittojen vastaanottaminen on alkanut käydä jo kunnon harrastukseksi.
Myös akun nolaaminen ja Iineksen vieminen Akun nokan edestä on käynyt jo varsinaiseksi harrastukseksi. Hannu nauttii täysin siemauksin, kun Aku jää esimerkiksi tappelun jälkeen kadulle ypöyksin, kun Hannu vie Iinestä viiden tähden ravintolaan. Joskus Hannu on niin törkeä, että vie Iineksen kesken Akun ja Iineksen treffien.
Mummo Ankan harrastus on työn teko. Hän tekee päivittäin todella paljon työtä, eikä valita siitä yhtään. Hän vain haluaisi koko ajan tehdä töitä. Hansu taas ei jaksaisi tehdä yhtään työtä ja joskus Kaino-Vienoa alkaakin säälittää Hansu, joka ei haluaisi tehdä töitä. Niinpä Mummo Ankka tekee myös Hansun puolesta työt. Mummo Ankka hoitaa maatilallaan viljelmiä ja kaikkia eläimiään. Mummo tekee myös joskus kipeänäkin töitä salaa, koska hän on niin rakastunut työntekoon.
Myös Leipominen on Kaino-Vienon suuri harrastus. Hän tekee päivittäin kaikenlaisia torttuja ja keksejä, joita Hansu lappaa kitaansa hullun lailla. Joskus Mummo on myös pystyttänyt oman kahvilansa, jossa hän myy omia leivoksiaan. Kaikki pitävät niistä, ja yleensä muut jäävätkin toiseksi leipomisessa Kaino-Vienolle. Roopekin on aivan hulluna hänen leivoksistaan ja hän tuleekin yleensä mummolle syömään pikkuisen välipalan.
Hansu Hanhi, mummon renki on kova ahmatti ja laiskuri. Hän on ehkä Ankkalinnan yksi laiskimmista hahmoista, ja laiskotteleminen onkin Hansulle yksi hänen lempiharrastuksista. Hän ei jaksa melkein ikinään tehdä töitään loppuun, vaan nukahtaa kesken kaiken.
Syöminen on Hansulle elintärkeä harrastus. Mummo tekee joka päivä ruhtinaalliset ateriat Hansulle. Hansu syö päivässä todella paljon ruokaa ja on päässyt ahmattitaidoillaan myös ahmattien olympialaisiin. Siellä hän auttoi Ankkalinnan voittoon ja paljasti vielä vastustajien huijaavan.
Iines Ankan harrastuksia on myös aika paljon. Ensimmäiseksi mieleen tulee tietenkin Ankkalinna Naisyhdistys, jossa Iines käy aina silloin tällöin. Joskus Akukin pääsee mukaan, mutta se on tosin jokin juhla tai avunpyyntö. Naisyhdistys auttaa yleensä köyhiä keräämällä rahaa myymällä leivonnaisia tai pitämällä arpajaisia.
Myös shoppailu on Iineksen lempipuuhia. Kun alennusmyynnit alkavat, ryntää Iines heti kauppoihin ostamaan kaikenlaisia tavaroita vaatteista kalusteisiin. Melkein aina Aku joutuu menemään Iineksen avuksi kantamaan tämän valtavia ostosvuoria.
Touho Ankan harrastuslista onkin jo melkoinen. Hän on harrastanut musiikkia, urheilua ja vaikka mitä muuta. Hänellä on paljon läpäistyjä kirjekursseja, mutta eihän Touho ole niissä melkein mitään oppinut. Hän saa aina vain kaiken pilalle ja akun suuttumaan. Joskus hän onkin lähtenyt Akun kanssa pyörittelemään bisnestä, huonoin tuloksin.
Pelle Peloton, ehdottomasti Ankkalinnan paras keksijä harrastaa tietenkin keksimistä. Päivät pitkät hän työskentelee pajassaan, tekemällä mitä kummallisempia keksintöjä. Joskus hän ei itsekkään tiedä, mitä on keksinyt.
Pellen tärkeimmät keksinnöt ovat ehdottomasti Pikku apulainen ja mietintämyssy. Pikku Apulainen avittaa Pelleä hänen harrastuksessaan, ja mietintämyssynsä avulla hän keksii erilaisia kojeita helpommin. Pelle auttaa Roopea paljon keksimään hänelle kaikenlaisia kojeita ja yleensä hänellä onkin jo kyseinen kone ollut valmiina jo kauan.
Pelle on keksinyt myös varsin tuhoisia laitteita. Yksi niistä on ainakin Kertalaaki, joka läpäisee kaiken, muttei timanttia. Roope kippasi kyseisen nesteen maahan ja siitä olisi syntynyt maailmanloppu ilman, että Aku, pojat ja Roope olisivat käyneet hakemassa Kertalaakin takaisin.
Taavi Ankka taas on kova lukemaan ja kirjoittamaan. Hän tietää lähes kaiken maailmasta ja hän tekee keksimistään asioista heti esitelmän. Lukeminen onkin oiva harrastus ja Taavi nauttii siitä todella paljon. Aku tai Roope kysyvät joskus silloin tällöin apua Taavilta joissain asioissa, mutta kyllähän ankanpojatkin ovat kysyneet Taavilta apua kotiläksyissään.
Taavi matkustelee myös paljon, etsimässä erilaisia antiikkiesineitä tai tietoa vanhoista heimoista.
Leenu, Liinu ja Tiinu hyppivät muodin perässä, niin kuin heidän tätinsäkin Iines. He haluavat kaikenlaisia muodissa olevia leluja, ja leikkivät niillä vähän aikaa, kunnes seuraava muotivillitys alkaa. Aku Ankan ekstran takakannessa on yleensä Leenu, Liinu ja Tiinu-sarjakuva. Niissä heillä on aina erilainen lelu. Myös Iines-tädin jekuttaminen on käynyt jo varsinaiseksi harrastukseksi. Yleensä se liittyy makeisiin, niin kuin esimerkiksi Iines ei anna tyttöjen toivoa karkkia joululahjaksi. Niinpä he toivovat joulupukilta marsipaanista tehtyjä hedelmiä.
Kroisos Pennonen on Ankkalinnassa asuva Roopen vihollinen. Hänen harrastuksiinsa kuuluu tietenkin Roopen voittaminen bisneksissä ja vähän erikoisempi “harrastus” on knallin syöminen häviön jälkeen. Kroisos ei kerännyt Roopen tavoin harrastukseksi itse rahojaan, vaan peri ne.
Kulta-Into Pii on varmaankin Kroisosta pahempi vastustaja Roopelle. Kulta-Into varastaa mielellään Roopen nokan edestä aarteen, jota Roope on päivät pitkät etsinyt. Esimerkiksi Don Rosan tarinassa Auringon poika Pii seuraa Roopea, Akua, Tupua, Hupu ja Lupua Andien vuoristoon etsimään tarumaista Manco Capacin temppeliä, joka pitää sisällään tarumaisia kulta-aarteita. Pii yritti päästä ennen Roopea temppelille, mutta Roope ehti edelle ja lopulta Roope saakin aarteen haltuunsa, vaikka se onkin syvän järven pohjassa.
Varastaminen kuuluu siis oikeastaan Piin harrastuksiin. Muilta hän ei ole varastanut, paitsi hänen pahimmalta viholliselta, eli Roopelta. Joskus Pii on jopa meinannut tappaa ankat, että saisi heidän äkkäämänsä aarteen haltuunsa. Se ei kuitenkaan ole onnistunut, vaan Roope on saanut pitää aarteensa itsellään.
Ankkalinnassa riittää myös rosvoja, joiden harrastus on tietenkin rahan anastaminen pankeista tai museoista taideteoksia. Jotkut roistot ovat ovelampia työssään/harrastuksessaan, ja esimerkkinä onkin Mustakaapu. Hän kehittää kaikenlaisia huimia juonia Mikin päänmenoksi, mutta epäonnistuu niissä aina. Hän on yrittänyt murhatakin Mikin, mutta yritykset ovat menneet aivan päin puuta. Lopulta Mikki on kuitenkin ovelampi kuin Mustakaapu, mutta yleensä Mustakaapu pääsee Mikiltä tarinan lopuksi pakoon.
Myös Musta Pekka on Mikin vihollinen, muttei niinkään viisas, kuin Mustakaapu. Hänen juonensa eivät ole läheskään niin mahtava, kuin Mustakaavun, mutta hänen voimansa korvaa sen. Mikki joutuu joskus Mustan Pekan ansoihin hänen voimansa takia, onhan Mikki paljon pienempi kuin Musta Pekka. Musta Pekka joutuu kuitenkin melkein aina loppujen lopuksi telkien taakse, mutta jatkaa harrastustaan heti päästyään pois vankilasta.
Ankkauniversumissakin on tietysti omat roistonsa. Karhukopla harrastaa myös ryöstämistä ja he ryöstävätkin yleensä Roopen rahoja. Joskus heidän apunaan on koira nimeltään 64. Se saa kuitenkin melkein kaiken menemään pieleen, joten Karhukopla toimii töissään lähes aina omillaan. Roope ei olekaan mikään helppo vastus Karhukelmeille, vaan Roope on aina lopulta ovelampi. Karhukopla on koittanut vaikka mitä yrittäessään ryöstää Roopen rahasäiliön, mutta turhaan.
Yhteenveto: Ankkalinnassa on siis kaiken karvaisia harrastuksia. Jokaiselta Ankkalinnalaiselta löytyy jonkinlainen harrastus, toisilta helpompi, kuten löhöily ja toisilta taas vaikeampi, esimerkiksi rosvojen kiinniottaminen. Kummallisia harrastuksia Ankkalinnasta löytyy paljon, esimerkiksi rahoissa kylpeminen on yksi niistä. Toki Ankkalinnassa on myös jotain järkevääkin puuha, kuten esimerkiksi kirjojen lukeminen. Tarinoissakin voi nähdä paljon harrastuksia, vaikka se ei kuuluisi sen juoneen ollenkaan. Taustalla voi nähdä vaikkapa lenkkeilijän tai muusikon. Ankkalinnassa harrastetaan siis päivittäin kaikenlaista, aina origameista karateen.
/ Näin! Jatkuu...
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Ankkalinnassa harrastetaan päivittäin jotain postimerkkien keräilystä jääkiekkoon. Ankkalinnassa harrastetaan lähes kaikkea ja kaikilla niillä onkin ainakin yksi harrastaja. Nukkuminen ja television tuijottaminen ovat ehkä kaksi Ankkalinnan suurinta harrastusta. Toki myös jalkapallo on todella suosittu lasi, mutta niiden katsojia on enemmän, kuin pelaajia.
Aku Ankan harrastuksiin kuuluu ainakin sohvalla löhöily, postimerkkien keräily, jalkapallon katsominen/pelaaminen ja muita sen semmoisia harrastuksia. Aku on harrastanut myös mitä eriskummallisia harrastuksia, esimerkiksi limutölkkien keräilyä.
Urheilu on kuitenkin suurin osa Akun harrastuksista. Aku pelaa joskus jalkapalloa, jääkiekkoa, keilaamista tai vaikka niiden katsomista. Joskus Aku on kuulunut esimerkiksi Ankkalinnan jalkapallojoukkueeseen. Yleisemmin hän kuitenkin tyytyy katsojan penkkiin sihipullo kädessä, eikä jaksa raahautua kentälle.
Aku nukkuu yleensä päivät pitkät, eikä suostu nousemaankaan siitä hevillä. Riippumatto on ehdottomasti hänelle yksi tärkeimmistä esineistä maailmassa, koska kesäisenä päivänä siinä on todella mukava harrastaa löhöilyä. Onhan hänen laiskanlinnansakin erittäin mukava, mutta se jää yleensä toiseksi riippumattoon verrattuna.
Nukkuminen on joskus vienyt häneltä työpaikankin. Kerran hän onkin nukahtanut työpaikallaan, joka oli sattumoisin satelliitin paikka. Aku nukahti joka yö mikrofonin ääreen ja niinpä hänen kaamea kuorsauksensa sai koko Ankkalinnan kauhun valtaan, eikä kukaan nukkunut öisin. Yleensä Aku nukkuu pommiin työaamuina, ja saa potkut. Herätyskello ei siinä auta, vaan poikien on heräteltävä Akua kaikilla mahdollisilla keinoilla. Se ei kuitenkaan yleensä auta, vaan Aku joutuu etsimään uuden työpaikan lähes päivittäin.
Postimerkit ovat aina joskus Akun lempipuuhaa. Joissain tarinoissa hän etsiikin puuttuvaa merkkiä hullun lailla. Monissa kansikuvissa Tupu, Hupu ja Lupu pilaavat Akun postimerkkikansion vahingossa, kun he esimerkiksi leikkivät jotain ulkona. Postimerkki aiheita onkin sarjakuvissa jo jonkun verran, saahan niistä aina jonkin hyvän idean juoneen.
Aku on todella kova juoksemaan, kun sitä tarvitaan. Esimerkiksi Aku juoksee hullun lailla, jos vaikka Roope jahtaa häntä velkalistan kanssa tai jotkut kauppiaat ovat hänelle vihaisia maksamattomien laskujen takia. Muuten Aku ei oikein juokse ja joskus saattaakin ihmetyttää, miten Aku voi jaksaa juosta niin paljon. Yksi syy siihen voi olla, että Aku on Taikaviitta. Sen takia hänellä pitää olla hyvä kunto, joka tietenkin auttaa juoksemisessa. Ehkä Aku saakin voimia siitä, että hän on kuntoillut paljon Taikaviittana.
Akulla harrastuksia on siis ennätyksellisen paljon, vaikken kaikkia niitä kertonutkaan. Aku onkin ehdottomasti yksi Ankkalinnan parhaita eri lajien harrastaja. Hänen yksi erikoistaito on esimerkiksi syöminen ja Aku onkin lähes yhtä hyvä suursyömäri, kuin Kaino-Vienon renki, Hansu Hanhi. Joka päivä Aku saa uusia harrastuksia, kun eri piirtäjät keksivät hänelle mitä kummalisempia harrastuksia.
Tupun, Hupun ja Lupun harrastuksiin kuuluu ainakin urheilu ja keräilykorttien keräily. Jalkapalloa pelaavat myös nämä ankanpojat omassa joukkueessaan.
Ankanpoikien tunnetuin harrastus on kuitenkin partio. He kuuluvat Sudenpennut nimiseen partioryhmään, ja he ovatkin jo kymmenen tähden kenraaleja. Heillä on todella paljon mitaleja, joita he ovat saaneet voittamalla erilaisia selviytymiskoetuksia. Sudenpennuilla on myös oma kirjansa, josta löytää joka niksiin vastuaksen. Kyseisen kirjan nimi on Sudenpentujenkäsikirja ja sillä Tupu, Hupu ja Lupu etsivät harrastuksessaan vaikeisiin kysymyksiin vastauksia. Joskus myös Roopelle on kyseisestä kirjasta paljon käyttöä aarteenmetsästysmatkoillaan.
Keräilykortit ovat melkein aina kaikille mieleen. Niihin kuitenkin saattaa jäädä koukkuun, niin kuin Tupulle, Hupulle ja Lupulle joskus käy. He ovat esimerkiksi keränneet jalkapallokortteja.
Myös figuurit ovat olleet pojille mieleen. Taskukirjassa 343, Pintaa syvemmälle Tupu, Hupu ja Lupu ovat hulluina Taistomaan herruus-nimisestä pelistä, jossa tarvitaan oma armeija. Jokaisella pojalla oli tietysti oma armeijansa, ja lopulta myös Aku hullaantuu niistä ja kokoaa oman armeijansa.
Myös Höpömonit ovat olleet ankanpoikien mieleen. Siihen sarjaan kuului keräilykortteja, pehmoleluja, videoita, julisteita, lamppuja ja kaikenlaista sisustamiseen ja pelaamiseen liittyvää tavaraa.
Tupun, Hupun ja Lupun harrastukset ovat kaikilla tietenkin samat, koska he oikeastaan miettivätkin aina samalla tavalla ja ovathan he myös täysin identtiset kolmoset.
Roope Ankallakin on todella suuri keräilyn kohde. Nimittäin kulta ja raha. Roope on jo pienestä pitäen kerännyt rahansa säästöön. Nyt hänellä onkin jo melkoinen omaisuus kasassa, nimittäin kolme kuutioeekkeriä kylmää käteistä. Roopella on myös oma silmäteränsä hänen kokoelmissaan, nimittäin hänen ensilantti. Roope pitää ensilanttiaan visusti lasikuvussa, jossa kolikko lepää samettityynyllä. Yhteensä Roope on kerännyt rahasäiliöönsä noin 315 576 000 000 000 000 $ (315,57 kvadriljoonaa).
Myös rahoissa uiminen on yksi Roopen lempipuuhista. Kukaan muu ei osaa uida rahoissa, Akukin on sitä kokeillut mutta ikävin seurauksin. Rahoissa uiminen on todellakin oma lajinsa, jossa monikaan ei varmasti pärjäisi. Roopen on aivan pakko uida rahoissaan, sillä muuten hänen hermonsa olisivat aivan riekaleina.
Roope on myös seilaillut laivalla rahameressään. Aku Ankan ekstran teemanumerossa oli sarja nimeltään Rauhaton rahameri. Siinä Roope oliu rakentanut rahoillensa jättisäiliön ja oli tehnyt sinne myös hiekkarannan ja aidon näköiset kalliot ja auringon. Roopella oli siellä kaksimastoinen purjelaiva, jolla hän seilaili omassa rahameressään. Kyseinen harrastus on myös todella kummallinen, eikä kaikilla riittäisi oikein rahat edes siihen, että saisi oikein rahameren. Roopella riittääkin siis paljon eriskummallisia harrastuksia.
Seikkailutkin ovat Roopelle harrastus. Seikkailuihin liittyy kuitenkin aina raha, jota Roope lähtee mielellään metsästämään. Aku ja pojat joutuvatkin usein hänen mukaansa, vaikka he eivät haluaisikaan. Yleensä Roope pakottaa heidät mukaansa Akun pitkän velkalistan avulla. Aarrejahtiin liittyy joskus myös joku Roopen vihollisista. Esimerkiksi Kulta-Into Pii haluaa olla rikkaampi kuin Roope, joten joskus hän lähtee Roopen perään etsimään samaa aarretta. Yleensä kuitenkin Roope saa itselleen aarteen, ja Kulta-Into Pii jää nuolemaan näppejään.
Roopella ei olekaan oikein muuta harrastusta, kuin rahan kerääminen. Tietysti hän kerää erilaisia timantteja ja öljylähteitä, mutta niistäkin hän saa rahaa ja hän kerääkin niitä vain rahan takia. Hän ei millään haluaisi erota rahoistaan edes pienen hetken ajaksi, vaan vartioi niitä yöt pitkät. Niinpä myös Roopen harrastukseksi voi laskea myös hänen rahojensa varjelemisen. Aina yöllä Roope ei tahdo pysyä sängyssään, kun hän pelkää rahojensa puolesta todella paljon. Joskus hän kuitenkin jättää Akun ja Juuson vahtimaan säiliötä, että hän voisi nukkua kunnolla yönsä. Joskus Taikaviittakin tulee suojelemaan yöksi säilötä.
Laskujen kinuaminen Akulta on käynyt jo jonkinlaiseksi harrastukseksi. Onhan Roope aina iloisella päällä saadessaan Akulta rahansa takaisin, vaikkei hän yleensäkään niitä saakaan takaisin. Akun löytäminen käy Roopelta helpoksi, eikä Aku pääse helposti Roopelta pakoon.
Hiirimaailmassa harrastuksia on myös jonkin verran. Mikki Hiiren harrastuksiin kuuluu ainakin salapoliisina oleiluun ja rosvojen kiinniottaminen. Hän tekee niitä mielellään, ja joskus keskellä kirkasta päivää hän lähtee jahtaamaan roistoja. Hessun ja Poliisimestari Sisun avustuksella Mikki saa aina rosvot kiikkiin, vaikka joskus se saattaakin käydä todella monimutkaiseksi.
Mikki kalastelee Hessun kanssa silloin tällöin. Sitä voi siis sanoa heidän väliaikaiseksi harrastuksekseen. Monta kertaa tarinoissa en ole ainakaan minä nähnyt Mikin ja Hessun kalastelevan, mutta ainakin parissa se on ollut mukana juonessa.
Hessu Hopolla on paljon harrastuksia. Yksi niistä on ainakin Mikin auttaminen salapoliisin hommissa ja keskiviikkoisin hän esittelee Mikille omaa kirjoittamaansa kirjaa. Yleensä Mikki auttaa korjaamaan tyhmiä kohtia ja Hessun tarinoissa Mikki on yleensä hänen tyhmä apulainen. Tarinat ovat aivan erilaisia, eikä yksikään Hessun tarinoista ainakaan vielä ole muistuttanut jotain toista hänen tarinaansa.
Mikin sisarenpojat, Mortti ja Vertti harrastavat jalkapalloa. Heidän joukkueensa nimi on Ylävirran Yritys. Tarinoissa kerrotaan yleensä heidän peleistään ja kaikesta ennen treenejä ta jotain muuta sellaista. Mortti ja Vertti ovatkin oikein urheilullisia.
Hiirimaailmassa on tietenkin myös oma keksijänsä. Hänen nimensä on Tohtori Staattinen ja hän onkin lähes Pelle Pelottoman veroinen keksijä. Staattinen harrastaa siis kanssa keksimistä Pellen tavoin ja ehkä hänen tärkein keksintönsä on ollut Myyttien Saari-nimisessä sarjassa. Siinä Pelle ja Staattinen tekivät kojeen, jolla lähettää kaikki myytti olennot näytille esimerkiksi Ranskaan, että ihmiset uskoisivat niiden olemassaolon.
Hannu Hanhen harrastuksia ovat tietenkin lompakoiden, neliapiloiden ja kaikkien onnea tuovien esineiden keräily. Myös Iineksen saaminen illalliselle on vähän niin kuin “harrastus” aina Aku hätyyttelystä muualle. Hannun harrastuksiin kuuluu myös tietysti löhöily ja arpajaisvoittojen vastaanottaminen on alkanut käydä jo kunnon harrastukseksi.
Myös akun nolaaminen ja Iineksen vieminen Akun nokan edestä on käynyt jo varsinaiseksi harrastukseksi. Hannu nauttii täysin siemauksin, kun Aku jää esimerkiksi tappelun jälkeen kadulle ypöyksin, kun Hannu vie Iinestä viiden tähden ravintolaan. Joskus Hannu on niin törkeä, että vie Iineksen kesken Akun ja Iineksen treffien.
Mummo Ankan harrastus on työn teko. Hän tekee päivittäin todella paljon työtä, eikä valita siitä yhtään. Hän vain haluaisi koko ajan tehdä töitä. Hansu taas ei jaksaisi tehdä yhtään työtä ja joskus Kaino-Vienoa alkaakin säälittää Hansu, joka ei haluaisi tehdä töitä. Niinpä Mummo Ankka tekee myös Hansun puolesta työt. Mummo Ankka hoitaa maatilallaan viljelmiä ja kaikkia eläimiään. Mummo tekee myös joskus kipeänäkin töitä salaa, koska hän on niin rakastunut työntekoon.
Myös Leipominen on Kaino-Vienon suuri harrastus. Hän tekee päivittäin kaikenlaisia torttuja ja keksejä, joita Hansu lappaa kitaansa hullun lailla. Joskus Mummo on myös pystyttänyt oman kahvilansa, jossa hän myy omia leivoksiaan. Kaikki pitävät niistä, ja yleensä muut jäävätkin toiseksi leipomisessa Kaino-Vienolle. Roopekin on aivan hulluna hänen leivoksistaan ja hän tuleekin yleensä mummolle syömään pikkuisen välipalan.
Hansu Hanhi, mummon renki on kova ahmatti ja laiskuri. Hän on ehkä Ankkalinnan yksi laiskimmista hahmoista, ja laiskotteleminen onkin Hansulle yksi hänen lempiharrastuksista. Hän ei jaksa melkein ikinään tehdä töitään loppuun, vaan nukahtaa kesken kaiken.
Syöminen on Hansulle elintärkeä harrastus. Mummo tekee joka päivä ruhtinaalliset ateriat Hansulle. Hansu syö päivässä todella paljon ruokaa ja on päässyt ahmattitaidoillaan myös ahmattien olympialaisiin. Siellä hän auttoi Ankkalinnan voittoon ja paljasti vielä vastustajien huijaavan.
Iines Ankan harrastuksia on myös aika paljon. Ensimmäiseksi mieleen tulee tietenkin Ankkalinna Naisyhdistys, jossa Iines käy aina silloin tällöin. Joskus Akukin pääsee mukaan, mutta se on tosin jokin juhla tai avunpyyntö. Naisyhdistys auttaa yleensä köyhiä keräämällä rahaa myymällä leivonnaisia tai pitämällä arpajaisia.
Myös shoppailu on Iineksen lempipuuhia. Kun alennusmyynnit alkavat, ryntää Iines heti kauppoihin ostamaan kaikenlaisia tavaroita vaatteista kalusteisiin. Melkein aina Aku joutuu menemään Iineksen avuksi kantamaan tämän valtavia ostosvuoria.
Touho Ankan harrastuslista onkin jo melkoinen. Hän on harrastanut musiikkia, urheilua ja vaikka mitä muuta. Hänellä on paljon läpäistyjä kirjekursseja, mutta eihän Touho ole niissä melkein mitään oppinut. Hän saa aina vain kaiken pilalle ja akun suuttumaan. Joskus hän onkin lähtenyt Akun kanssa pyörittelemään bisnestä, huonoin tuloksin.
Pelle Peloton, ehdottomasti Ankkalinnan paras keksijä harrastaa tietenkin keksimistä. Päivät pitkät hän työskentelee pajassaan, tekemällä mitä kummallisempia keksintöjä. Joskus hän ei itsekkään tiedä, mitä on keksinyt.
Pellen tärkeimmät keksinnöt ovat ehdottomasti Pikku apulainen ja mietintämyssy. Pikku Apulainen avittaa Pelleä hänen harrastuksessaan, ja mietintämyssynsä avulla hän keksii erilaisia kojeita helpommin. Pelle auttaa Roopea paljon keksimään hänelle kaikenlaisia kojeita ja yleensä hänellä onkin jo kyseinen kone ollut valmiina jo kauan.
Pelle on keksinyt myös varsin tuhoisia laitteita. Yksi niistä on ainakin Kertalaaki, joka läpäisee kaiken, muttei timanttia. Roope kippasi kyseisen nesteen maahan ja siitä olisi syntynyt maailmanloppu ilman, että Aku, pojat ja Roope olisivat käyneet hakemassa Kertalaakin takaisin.
Taavi Ankka taas on kova lukemaan ja kirjoittamaan. Hän tietää lähes kaiken maailmasta ja hän tekee keksimistään asioista heti esitelmän. Lukeminen onkin oiva harrastus ja Taavi nauttii siitä todella paljon. Aku tai Roope kysyvät joskus silloin tällöin apua Taavilta joissain asioissa, mutta kyllähän ankanpojatkin ovat kysyneet Taavilta apua kotiläksyissään.
Taavi matkustelee myös paljon, etsimässä erilaisia antiikkiesineitä tai tietoa vanhoista heimoista.
Leenu, Liinu ja Tiinu hyppivät muodin perässä, niin kuin heidän tätinsäkin Iines. He haluavat kaikenlaisia muodissa olevia leluja, ja leikkivät niillä vähän aikaa, kunnes seuraava muotivillitys alkaa. Aku Ankan ekstran takakannessa on yleensä Leenu, Liinu ja Tiinu-sarjakuva. Niissä heillä on aina erilainen lelu. Myös Iines-tädin jekuttaminen on käynyt jo varsinaiseksi harrastukseksi. Yleensä se liittyy makeisiin, niin kuin esimerkiksi Iines ei anna tyttöjen toivoa karkkia joululahjaksi. Niinpä he toivovat joulupukilta marsipaanista tehtyjä hedelmiä.
Kroisos Pennonen on Ankkalinnassa asuva Roopen vihollinen. Hänen harrastuksiinsa kuuluu tietenkin Roopen voittaminen bisneksissä ja vähän erikoisempi “harrastus” on knallin syöminen häviön jälkeen. Kroisos ei kerännyt Roopen tavoin harrastukseksi itse rahojaan, vaan peri ne.
Kulta-Into Pii on varmaankin Kroisosta pahempi vastustaja Roopelle. Kulta-Into varastaa mielellään Roopen nokan edestä aarteen, jota Roope on päivät pitkät etsinyt. Esimerkiksi Don Rosan tarinassa Auringon poika Pii seuraa Roopea, Akua, Tupua, Hupu ja Lupua Andien vuoristoon etsimään tarumaista Manco Capacin temppeliä, joka pitää sisällään tarumaisia kulta-aarteita. Pii yritti päästä ennen Roopea temppelille, mutta Roope ehti edelle ja lopulta Roope saakin aarteen haltuunsa, vaikka se onkin syvän järven pohjassa.
Varastaminen kuuluu siis oikeastaan Piin harrastuksiin. Muilta hän ei ole varastanut, paitsi hänen pahimmalta viholliselta, eli Roopelta. Joskus Pii on jopa meinannut tappaa ankat, että saisi heidän äkkäämänsä aarteen haltuunsa. Se ei kuitenkaan ole onnistunut, vaan Roope on saanut pitää aarteensa itsellään.
Ankkalinnassa riittää myös rosvoja, joiden harrastus on tietenkin rahan anastaminen pankeista tai museoista taideteoksia. Jotkut roistot ovat ovelampia työssään/harrastuksessaan, ja esimerkkinä onkin Mustakaapu. Hän kehittää kaikenlaisia huimia juonia Mikin päänmenoksi, mutta epäonnistuu niissä aina. Hän on yrittänyt murhatakin Mikin, mutta yritykset ovat menneet aivan päin puuta. Lopulta Mikki on kuitenkin ovelampi kuin Mustakaapu, mutta yleensä Mustakaapu pääsee Mikiltä tarinan lopuksi pakoon.
Myös Musta Pekka on Mikin vihollinen, muttei niinkään viisas, kuin Mustakaapu. Hänen juonensa eivät ole läheskään niin mahtava, kuin Mustakaavun, mutta hänen voimansa korvaa sen. Mikki joutuu joskus Mustan Pekan ansoihin hänen voimansa takia, onhan Mikki paljon pienempi kuin Musta Pekka. Musta Pekka joutuu kuitenkin melkein aina loppujen lopuksi telkien taakse, mutta jatkaa harrastustaan heti päästyään pois vankilasta.
Ankkauniversumissakin on tietysti omat roistonsa. Karhukopla harrastaa myös ryöstämistä ja he ryöstävätkin yleensä Roopen rahoja. Joskus heidän apunaan on koira nimeltään 64. Se saa kuitenkin melkein kaiken menemään pieleen, joten Karhukopla toimii töissään lähes aina omillaan. Roope ei olekaan mikään helppo vastus Karhukelmeille, vaan Roope on aina lopulta ovelampi. Karhukopla on koittanut vaikka mitä yrittäessään ryöstää Roopen rahasäiliön, mutta turhaan.
Yhteenveto: Ankkalinnassa on siis kaiken karvaisia harrastuksia. Jokaiselta Ankkalinnalaiselta löytyy jonkinlainen harrastus, toisilta helpompi, kuten löhöily ja toisilta taas vaikeampi, esimerkiksi rosvojen kiinniottaminen. Kummallisia harrastuksia Ankkalinnasta löytyy paljon, esimerkiksi rahoissa kylpeminen on yksi niistä. Toki Ankkalinnassa on myös jotain järkevääkin puuha, kuten esimerkiksi kirjojen lukeminen. Tarinoissakin voi nähdä paljon harrastuksia, vaikka se ei kuuluisi sen juoneen ollenkaan. Taustalla voi nähdä vaikkapa lenkkeilijän tai muusikon. Ankkalinnassa harrastetaan siis päivittäin kaikenlaista, aina origameista karateen.
/ Näin! Jatkuu...
Niketin
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 113 -
17.10.2009 klo 17:06:06
Lähes varmasti lopetan tähän. Kirjoitettavaa ei enää keksi. Jään varmaan jonnekkin kaheksannelle sijalle, mut onhan tää vasta eka kertani.
:-/
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Ankoille sekä hiirillä on ollut aikojen alusta hyvin erilaisia harrastuksia. Joku kerää rahoja, toinen puuhaa keksintöjen parissa, kolmas touhottaa minkä pystyy. Aion esitellä usean ankkalinnalaisen harrastuksen seuraavassa tekstissä:
Aku Ankka on harrastanut lukemattomia lajeja matojenkasvatuksesta seiväshyppyyn. Olisi mahdotonta luetella jokainen harrastus kaikissa tarinoissa, joten sanon vain muutaman.
Aku on harrastanut urheilua melkein joka lajissa. Jalkapalloa, kaikkia hyppylajeja, juoksua, aitoja, sekä melkein kaikkia kuviteltavissa olevia lajeja on harrastettu tarinassa jos toisessakin. Lisäksi on tullut kokeiltua pienoismallien rakentamista, origameja, hiekkalinnojen tekemistä, Benji-hyppyä (useaankin kertaan), nyrkkeilyä, sammakon sekä matojen kasvatusta, kuntoilua, siivoamista, rumpujen, torven, pianon, kitaran, viulun ja tuuban soittoa. Pienenä Aku oli partiossa Tuomenmarjoissa, joskin heikoin tuloksin. Hän kuitenkin leveilee useasti partiotaidoillaan.
Kalastus on tietenkin Akulle tärkeää. Hän rakastaa rentoutua puun katveessa sunnuntaiaamuna onki vedessä. Välillä hän jättää työt väliin päästäkseen kalastamaan.
Yksi Akun lempiharrastuksista on tietenkin riippumatossa löhöily, sihi-juoman juominen ja radion kuunteleminen tai kirjan/sarjakuvan lukeminen. Jos Akulla olisi rahaa, hän tuhlaisi mielellään kaiken Sihi-juomaan, uuteen riippumattoon ja sarjiksiin.
Sisällä Aku useimmiten katselee töllöstä urheilua tai länkkäreitä. Aku kannattaa urheilussa tietenkin Ankkalinnan joukkuetta ja mollaa Hanhivaaraa (tai muuta vastapuolta) minkä ehtii. Ankkalinnalaiset kannattajat inhoavat kaikkia muita. Nukkuminen ja syöminen täytyy myös laskea Akun harrastuksiin, onhan hän niissä poikkeuksellisen hyvä.
Öisin Aku muuttuu Taikaviitaksi ja suojelee kaupunkia roistoilta. Tämä harrastus on yksi kaupungin erikoisimmista ja yllättävän epäitsekäs Akulle. Taikaviittahan ei vaadi palkkiota.
Useissa tarinoissa on myös nähty Akun lottoavan ja monta kertaa hän on voittanutkin pääpalkinnon, tosin lähes poikkeuksetta menettänyt sen myöhemmin.
Yksi Hannun harrastuksista on tietenkin arvonnoissa ramppaaminen, pääpalkintojen voittaminen, etelässä löhöily, lompakoiden ja neliapiloiden löytäminen, jos niitä nyt harrastuksiksi voi sanoa.
Hän ei useissa tarinoissa harrasta erityisesti mitään muuta kuin tuurillaan leveilemistä ja siinä hän onkin poikkeuksellisen taitava.
Hannu on kerran elämässään tehnyt työtä, joten on itsestään selvää, ettei hän harrasta mitään voimia vievää. Iineksen pyynnöstä hän on kuitenkin esim. käynyt kuntosalilla.
Neliapiloiden löytämistä voisi sanoa harrastukseksi, sillä ilmeisesti Hannu on löytänyt niitä tajuttomasti elämässään.
Roope Ankka, maailman rikkain ankka, sekä maailman rikkain mies on erittäin omalaatuinen harrastaja.
Hänellä on ehkä ainutlaatuisimmat harrastukset Ankkalinnalaisista. Hän rakastaa kolikoiden keräilyä, aarteiden etsimistä niin merenpohjasta, viidakosta kuin tundraltakin. Usein hän raahaa Akun mukanaan pitkille aarteenmetsästysretkilleen.
Roope ei nuku yhtä paljon kuin monet Ankkalinnalaiset. Hän tekee usein työtä iltamyöhään ja nukkumaan päästyään uneksii uusista aarteista.
Roopella on kolmen kuutioeekkerin verran rahaa rahalaarissaan. Ne kaikki ovat hänen itse ansaittuja ja niihin jokaiseen kuuluu tarina. (Lähes kaikki kaupunkilaiset pitävät tätä outona ja Roopea hulluna.)
Roope rakastaa uida rahoissaan, polskia kolikoissa ja seteleissä, kaivautua kuin myyrä ja uida kuin kala. Useissa tarinoissa Roope rakentaa rahoistaan vuoria ja saaria ja kaikkea mahdollista. Sitten hän hyppii ja kiipeilee vuorissaan.
Roopella on tapana huutaa ja karjua alaisilleen, joten sitäkin voisi harrastukseksi sanoa.
Roope kisaa usein Kroisos Pennosen tai Kulta-into Piin kanssa raha-asioista, kuten kuka tuplaa omaisuutensa ensimmäisenä.
Touho Ankan pääasiallinen harrastus on varmasti touhottaminen.
Hän käy mielellään kirjekursseja kaikesta mahdollisesta ja ryntää sitten auttamaan sukulaisia. Hän on Ankkalinnan täystohelo.
Touho on harrastanut useita lajeja, mm. pienoismallien kokoamista, hiekkalinnan tekemistä, kalastusta, laulamista ja useiden soittimien soittamista. Hän kuvittelee jotenkin että kaikki ovat hänen kavereitaan ja lyöttäytyy useimmiten Akun kanssa tekemään jotain tyhmää.
Iines Ankka on Akun ja Hannun ihastuksen kohde.
Hän pyörii ompelukerhossa ja Naisyhdistyksessä. Enimmäkseen he vain ompelevat, juovat kahvia ja pälpättävät kaikesta turhasta.
Iines kuntoilee mielellään ja hänellä onkin kohtalaisen hyvä kunto. Hän kuuntelee paljon musiikkia, usein kuntoillessaan.
Hän rakastaa saippuaoopperoita ja elokuvia, joissa on komeita miehiä. Iines on toiminut öisin Naistaikaviittana, mutta kyllästyi siihen jostain syystä.
Riitta Hanhi on Roopen vannoutunut ihailija. Siksi hänen harrastuksensa on tavallisesti Roopen jahtaus ja pyynti illalliselle tai lomamatkalle. Muuta Riitta ei olekaan suuremmin harrastanut.
Pelle Peloton tekee työkseen sekä vapaa-ajakseen monenmoisia kojeita ja laitteita. Hän ei ole kiinnostunut paljon mistään muusta kuin keksimisestä. Tämä huolestuttaa monia hänen ystäviään, sillä lomamatkoillakin hän vain tekee omituisia koneita. Yleensä niiden tarkoitus on helpottaa muiden elämää, mutta joskus Pelle tekee todella outoja ja tarkoituksettomia keksintöjä, joista on enintäänkin haittaa.
Pelle on suunnitellut ja tehnyt osan Taikaviitan aseista ja varusteista. Ilman häntä Taikaviitta olisi pulassa.
Pikku Apulainen on ehkä Pellen suosituin keksintö, eikä syyttä suotta. Akun rikkinäisestä lampusta koottu Apulainen on pelastanut Pellen pulmasta jos toisestakin. Hän on jopa päässyt TV-mainokseen.
Etenkin vanhemmissa sarjoissa esiintynyt mietintämyssy antaa Pellelle ideoita keksintöihin. Usein keksintökatoon auttaa myös vasaralla päähän lyönti. Nykyään mietintämyssy on unohtunut jonnekin varaston perälle.
Luultavasti Pellen vaarallisin keksintö on Kertalaaki™. Se sulattaa minkä tahansa muun paitsi timantin. Ankoille on koitunut paljon päänvaivaa kyseisestä liuoksesta, mm. Mustan Ritarin synty.
Tupu, Hupu ja Lupu ovat kuuluneet sudenpentuihin jo varhaisista Carl Barksin tarinoista asti. He ovat arvosanaltaan kymmenen tähden kenraaleja. Sudenpennuissa ansaitaan erilaisia mitaleita. Sudenpennut käyttävät erikoista lakkia, johon ripustetaan tärkeimmät mitalit. Mitaleita pojille on kertynyt jo huomattavasti, varmaan satoja. Joka leiriltä pojat tuovat noin tynnyrillisen uusia mitaleita, palkintoja ja merkkejä.
Ankanpoikien alkuvuosina he kujeilivat koko ajan. Itse asiassa he päätyivät Akun luokse räjäytettyään ilotulitusraketin isänsä tuolin alla.
Nykyaikana he ovat rauhoittuneet huomattavasti. Enää heidän tarvitsee vain katsoa enonsa(Akun) perään. Ankanpojat tykkäävät myös pelata pesäpalloa. Useita ikkunoita on särkynyt heidän pelattuaan huonossa paikassa.
Veljekset eivät pidä koulusta, mutta sarjakuvia ja kirjoja tulee luettua.
Kuuno Kaakkuri, Riitan ystävä, toteuttaa usein Riitan kanssa mitä omituisimpia liikeideoita. Nämä ovat menestyviä ja suosittuja, mutta yleensä ne johtavat kaaokseen ja rahanmenetykseen. Joskus onnistunut aate saa Roopenkin vihaiseksi.
Suuri osa pieleen menneistä yrityksistä johtuu siitä, että Roope pani kapuloita rattaisiin.
Mikki Hiiri toimii etsivänä vapaa-ajallaankin, siksi sitä voi harrastukseksi kutsua.
Mikki ratkaisee rikoksia usein aisaparinsa Hessun ja poliisimestari Simo Sisun kanssa.
Mikki on myös harrastanut monenmoista muuta, kuten lentämistä ja jalkapallon peluuta.
Mikin alkuaikoina hänellä ei edes ollut kunnon työtä, vaan hän vain huvitteli ja ilahdutti Minniä.
Hessu Hopo toimii usein etsivänä Mikin kanssa.
Muihin hänen harrastuksiinsa kuuluu esim. trampoliinilla pomppiminen, pistaasijäätelön syöminen ja välillä kaikenlaisten hoopojen vekottimien rakentaminen. Hessun alter ego Superhessu toimii Taikaviitan tapaan kaupungin suojelijana. Hessu muuttuu Superhessuksi superpähkinöitä mutustamalla. Näitä kasvaa hänen takapihallaan. Superhessulla ei ole varsinaisia varusteita, vaan hänen taitoihinsa kuuluu mm. lämpökatse, supernopeus ja – kuulo, sekä yliluonnollinen voimakkuus. Superhessu on siis selvä matkinta Teräsmiehestä.
Teppo Tulppu, Akun naapuri, on kova riitelemään. Hän harrastaa eri asioiden keräilyä. Eräässä tarinassa hän keräsi tavaraa postikärryjen ajalta. Toisessa tarinassa hän päätti kasvattaa kurpitsoja.
Kuten Akulla, Tulpun harrastukset ovat vain ohimeneviä.
Yksi pysyvistä harrastuksista on TV:n katselu. Lähes joka päivä Tulppu menee töiden jälkeen kotiin ja jos ei riitele Akun kanssa, hän katsoo TV:tä.
Mortti ja Vertti pelaavat jalkapalloa Ylävirran Yritys-nimisessä seurassa. Melko ruhjuisista harjoitteluolosuhteista huolimatta joukkue on menestynyt ansiokkaasti seuraliigassa. Voittojakin on tullut.
Mortin ja Vertin elämästä on kaksi tarinaa. Toisen mukaan he asuvat setänsä Mikin luona, toisen mukaan äitinsä luona. Mikillä he enimmäkseen lukevat ja leikkivät, kun taas äitinsä luona on iso takapiha ja pelikone. Ylävirran Yritys-tarinoissa he asuvat lähes poikkeuksetta äitinsä luona.
Mortin ja Vertin harrastuksista netissä on tehty myös oma tarinasarja.
Polle Koninkaulus on työkseen mekaanikko. Tästä syystä hän myös rakentaa paljon vapaa-ajallaan. Muuten hän hengailee Hessun, Mikin tai Helunan kanssa. Heluna on Pollen tyttöystävä. Pollen yksi lempiharrastuksista on leveileminen. Hän kehuskelee aina taidoillaan, vaikka usein sottaakin kaiken. Polle on helposti jallitettava henkilö.
Eka Vekara on Mikin ja Hessun ystävä tulevaisuudesta.
Hän harrastaa tulevaisuudessa vähän kaikkea, sillä Ekan lannevaatteesstaan voi vetää esille mitä tahansa.
Usein Eka tulee tapaamaan Mikkiä ja Hessua. Hän tykkää kertoa tarinoita tulevaisuudesta.
Heluna Ammu on Pollen tyttöystävä. Hän shoppailee mielellään. Heluna tykkää ottaa aurinkoa, lukea lehtiä ja olla muodissa mukana. Heluna viihtyy omissa oloissaan. Hän auttaa mielellään muita.
Tohtori Staattinen on Pellen kaltainen keksijä. Hän esiintyy enimmäkseen Mikki Hiiri-tarinoissa. Hän asuu laboratoriossa, missä on isommat työskentelytilat kuin Pellellä. Siitä huolimatta hän keksii vähemmän keksintöjä (tai ainakin niitä näytetään vähemmän) kuin Pelle.
Leenu, Liinu ja Tiinu, Iineksen sisarentyttäret, harrastavat erittäin tyttömäisiä lajeja. Yleensä he hyppivät narua tai ruutua tai pitävät teekutsuja.Tytöt tykkäävät koulusta ja vapaa-ajallaankin he usein lukevat ja tekevät läksyjä. Usein he myös vain juttelevat.
Hansu Hanhi harrastaa Mummon maatilalla enimmäkseen nukkumista ja syömistä. Hansu, vaikka hän renki onkin, ei tee paljon ollenkaan työtä.
Hansu pystyisi luultavasti nukkumaan vuorokauden ympäri ja syömään kolme kertaa itsensä painon verran. Syömisen mukana Hansulle on kehittynyt tarkka makuaisti. Hänet onkin palkattu salaisen palvelun maistajaksi.
Kyllä Hansu yrittää tehdä työtä, mutta esim. omenoita poimimassa hän istuu varjoon puun alle ja odottaa että omenat putoavat hänen käteensä.
Joskus Hansu saa työintopuuskan ja hän onkin liittynyt jopa vapaapalokuntaan.
Mummo Ankan työ ja harrastus on maatilan ylläpitäminen. Hän on ollut Aku Ankassa mukana jo kauan, siispä hänellä on useita eri harrastuksia. Mummosta on tullut kuuluisa leipomistaidoillaan. Vielä ei maailmasta ole löytynyt yhtään Mummoa parempaa leipojaa.
Mummo leipoo päivittäin kakkuja Hansulle evääksi. Ei siis ihme, että hänestä on kehittynyt niin hyvä leipoja.
Viikonloppuisin sukulaiset tulevat katsomaan Mummoa herkkujen perässä, erityisesti Roope ja Aku Ankka sekä ankanpojat.
Mummo on taitava järjestämään juhlia. Kaikki sukujuhlat ja – kokoontumiset järjestetään hänen luona. Silloin koko suku kerääntyy maatilalle ja Mummo saa leipoa kätensä kipeiksi.
Vaatii paljon taitoa ylläpitää isoa maatilaa, varsinkin kun renki vain nukkuu ja syö. Mummo rakastaa tehdä tätä. Hän ruokkii siat, hevosen, vuohen ja kaikki muut kotieläimet. Sitten hän siivoaa tallit ja aitat ja saattaa kylvää tai korjata peltoa. Kaiken keskellä hänen täytyy tehdä Hansulle ruokaa ja herkkuja.
Taavi Ankka on erittäin taitava tiedemies. Hänellä on tutkimuksia lähes mistä tahansa asiasta. Hänellä on yli tuhat diplomia.
Vapaa-ajallaan Taavi lukee kirjojaan, kirjoittaa esitelmiä ja tutkimuksia tai tutkii jotain. Mitään ”kunnon harrastuksia” hänellä ei ole.
Karhukoplalla ei ole virallista työtä, joten ryöstäminen on heidän harrastuksensa. He ovat kiintyneet pääasiassa Roopen omaisuuteen, mutta usein he ryöstävät pankkeja, kultasepänliikkeitä ja kauppoja.
Karhukoplalaiset ovat niin toheloita, että useat ryöstöt menevät pieleen. Lähes joka tarinan lopussa he ovat joutuneet vankilaan.
Yksi karhukoplan jäsenistä rakastaa luumuja. Hänen takiaan ovat monet keikat menneet pieleen.
Milla Magia ei paljoa harrastele. Hänen elämäntavoitteensa on saada Roope Ankan ensilantti. Tähän hän on käyttänyt useita taikakeinoja.
Aina kun hän saa jonkin uuden taikasauvan tai loitsun, hän lähtee hyökkäykseen Ankkaa vastaan. Jostain syystä joka kerta hän epäonnistuu joko heti alussa tai viime hetkellä ennen kolikon sulattamista.
Väillä Milla pitää taukoa sodassa Roopea vastaan ja menee vaikka rannalle ottamaan aurinkoa tai käy shoppailemassa keskustassa.
Kulta-Into Pii, Afrikassa asuva Roopen vihollinen, enimmäkseen rikastuu. Hän ei hirveästi tuhlaile.
Kulta-Into salametsästää Afrikan uhanalaisia villieläimiä. Häntä ei ole vielä saatu kiikkiin siitä.
Kroisos Pennonen asuu Ankkalinnan keskustassa. Hän tykkää tuhlailla rahaa kaikkeen. Hän asuu todella hulppeassa asunnossa.
Kroisos viettää paljon aikaa Miljardööriklubilla. Hän pelaa siellä korttia ja keskustelee/leveilee muiden kanssa. Kroisos kisaa usein Roope Ankan kanssa raha-asioista, kuten kumpi tienaa fantastriljoonan ensin popcornia myymällä.
Kummallista kyllä, kaikki Ankkalinnan hahmot ovat ylivoimaisia siinä, mitä tekevät. Mikkiä parempaa salapoliisia ei ole, Roope on maailman rikkain, Aku on hetken aikaa hyvä, mitä ikinä yrittääkin ja Tupu, Hupu ja Lupu ovat lähes täydellisiä Sudenpentuja. Tämä on yksinkertaisesti selitettävissä sillä, että on hauskempi lukea sellaisia tarinoita, joissa hahmo on hyvä jossain.
Yhteenveto:
Ankkalinnalaiset ovat kovia harrastamaan. Harrastustarinat ovat suosittuja ja niitä on paljon.
Osa harrastuksista on vanhoja ja muuttumattomia, kun taas useat Akun harrastuksista esiintyvät vain yhdessä tarinassa.
:-/
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Ankoille sekä hiirillä on ollut aikojen alusta hyvin erilaisia harrastuksia. Joku kerää rahoja, toinen puuhaa keksintöjen parissa, kolmas touhottaa minkä pystyy. Aion esitellä usean ankkalinnalaisen harrastuksen seuraavassa tekstissä:
Aku Ankka on harrastanut lukemattomia lajeja matojenkasvatuksesta seiväshyppyyn. Olisi mahdotonta luetella jokainen harrastus kaikissa tarinoissa, joten sanon vain muutaman.
Aku on harrastanut urheilua melkein joka lajissa. Jalkapalloa, kaikkia hyppylajeja, juoksua, aitoja, sekä melkein kaikkia kuviteltavissa olevia lajeja on harrastettu tarinassa jos toisessakin. Lisäksi on tullut kokeiltua pienoismallien rakentamista, origameja, hiekkalinnojen tekemistä, Benji-hyppyä (useaankin kertaan), nyrkkeilyä, sammakon sekä matojen kasvatusta, kuntoilua, siivoamista, rumpujen, torven, pianon, kitaran, viulun ja tuuban soittoa. Pienenä Aku oli partiossa Tuomenmarjoissa, joskin heikoin tuloksin. Hän kuitenkin leveilee useasti partiotaidoillaan.
Kalastus on tietenkin Akulle tärkeää. Hän rakastaa rentoutua puun katveessa sunnuntaiaamuna onki vedessä. Välillä hän jättää työt väliin päästäkseen kalastamaan.
Yksi Akun lempiharrastuksista on tietenkin riippumatossa löhöily, sihi-juoman juominen ja radion kuunteleminen tai kirjan/sarjakuvan lukeminen. Jos Akulla olisi rahaa, hän tuhlaisi mielellään kaiken Sihi-juomaan, uuteen riippumattoon ja sarjiksiin.
Sisällä Aku useimmiten katselee töllöstä urheilua tai länkkäreitä. Aku kannattaa urheilussa tietenkin Ankkalinnan joukkuetta ja mollaa Hanhivaaraa (tai muuta vastapuolta) minkä ehtii. Ankkalinnalaiset kannattajat inhoavat kaikkia muita. Nukkuminen ja syöminen täytyy myös laskea Akun harrastuksiin, onhan hän niissä poikkeuksellisen hyvä.
Öisin Aku muuttuu Taikaviitaksi ja suojelee kaupunkia roistoilta. Tämä harrastus on yksi kaupungin erikoisimmista ja yllättävän epäitsekäs Akulle. Taikaviittahan ei vaadi palkkiota.
Useissa tarinoissa on myös nähty Akun lottoavan ja monta kertaa hän on voittanutkin pääpalkinnon, tosin lähes poikkeuksetta menettänyt sen myöhemmin.
Yksi Hannun harrastuksista on tietenkin arvonnoissa ramppaaminen, pääpalkintojen voittaminen, etelässä löhöily, lompakoiden ja neliapiloiden löytäminen, jos niitä nyt harrastuksiksi voi sanoa.
Hän ei useissa tarinoissa harrasta erityisesti mitään muuta kuin tuurillaan leveilemistä ja siinä hän onkin poikkeuksellisen taitava.
Hannu on kerran elämässään tehnyt työtä, joten on itsestään selvää, ettei hän harrasta mitään voimia vievää. Iineksen pyynnöstä hän on kuitenkin esim. käynyt kuntosalilla.
Neliapiloiden löytämistä voisi sanoa harrastukseksi, sillä ilmeisesti Hannu on löytänyt niitä tajuttomasti elämässään.
Roope Ankka, maailman rikkain ankka, sekä maailman rikkain mies on erittäin omalaatuinen harrastaja.
Hänellä on ehkä ainutlaatuisimmat harrastukset Ankkalinnalaisista. Hän rakastaa kolikoiden keräilyä, aarteiden etsimistä niin merenpohjasta, viidakosta kuin tundraltakin. Usein hän raahaa Akun mukanaan pitkille aarteenmetsästysretkilleen.
Roope ei nuku yhtä paljon kuin monet Ankkalinnalaiset. Hän tekee usein työtä iltamyöhään ja nukkumaan päästyään uneksii uusista aarteista.
Roopella on kolmen kuutioeekkerin verran rahaa rahalaarissaan. Ne kaikki ovat hänen itse ansaittuja ja niihin jokaiseen kuuluu tarina. (Lähes kaikki kaupunkilaiset pitävät tätä outona ja Roopea hulluna.)
Roope rakastaa uida rahoissaan, polskia kolikoissa ja seteleissä, kaivautua kuin myyrä ja uida kuin kala. Useissa tarinoissa Roope rakentaa rahoistaan vuoria ja saaria ja kaikkea mahdollista. Sitten hän hyppii ja kiipeilee vuorissaan.
Roopella on tapana huutaa ja karjua alaisilleen, joten sitäkin voisi harrastukseksi sanoa.
Roope kisaa usein Kroisos Pennosen tai Kulta-into Piin kanssa raha-asioista, kuten kuka tuplaa omaisuutensa ensimmäisenä.
Touho Ankan pääasiallinen harrastus on varmasti touhottaminen.
Hän käy mielellään kirjekursseja kaikesta mahdollisesta ja ryntää sitten auttamaan sukulaisia. Hän on Ankkalinnan täystohelo.
Touho on harrastanut useita lajeja, mm. pienoismallien kokoamista, hiekkalinnan tekemistä, kalastusta, laulamista ja useiden soittimien soittamista. Hän kuvittelee jotenkin että kaikki ovat hänen kavereitaan ja lyöttäytyy useimmiten Akun kanssa tekemään jotain tyhmää.
Iines Ankka on Akun ja Hannun ihastuksen kohde.
Hän pyörii ompelukerhossa ja Naisyhdistyksessä. Enimmäkseen he vain ompelevat, juovat kahvia ja pälpättävät kaikesta turhasta.
Iines kuntoilee mielellään ja hänellä onkin kohtalaisen hyvä kunto. Hän kuuntelee paljon musiikkia, usein kuntoillessaan.
Hän rakastaa saippuaoopperoita ja elokuvia, joissa on komeita miehiä. Iines on toiminut öisin Naistaikaviittana, mutta kyllästyi siihen jostain syystä.
Riitta Hanhi on Roopen vannoutunut ihailija. Siksi hänen harrastuksensa on tavallisesti Roopen jahtaus ja pyynti illalliselle tai lomamatkalle. Muuta Riitta ei olekaan suuremmin harrastanut.
Pelle Peloton tekee työkseen sekä vapaa-ajakseen monenmoisia kojeita ja laitteita. Hän ei ole kiinnostunut paljon mistään muusta kuin keksimisestä. Tämä huolestuttaa monia hänen ystäviään, sillä lomamatkoillakin hän vain tekee omituisia koneita. Yleensä niiden tarkoitus on helpottaa muiden elämää, mutta joskus Pelle tekee todella outoja ja tarkoituksettomia keksintöjä, joista on enintäänkin haittaa.
Pelle on suunnitellut ja tehnyt osan Taikaviitan aseista ja varusteista. Ilman häntä Taikaviitta olisi pulassa.
Pikku Apulainen on ehkä Pellen suosituin keksintö, eikä syyttä suotta. Akun rikkinäisestä lampusta koottu Apulainen on pelastanut Pellen pulmasta jos toisestakin. Hän on jopa päässyt TV-mainokseen.
Etenkin vanhemmissa sarjoissa esiintynyt mietintämyssy antaa Pellelle ideoita keksintöihin. Usein keksintökatoon auttaa myös vasaralla päähän lyönti. Nykyään mietintämyssy on unohtunut jonnekin varaston perälle.
Luultavasti Pellen vaarallisin keksintö on Kertalaaki™. Se sulattaa minkä tahansa muun paitsi timantin. Ankoille on koitunut paljon päänvaivaa kyseisestä liuoksesta, mm. Mustan Ritarin synty.
Tupu, Hupu ja Lupu ovat kuuluneet sudenpentuihin jo varhaisista Carl Barksin tarinoista asti. He ovat arvosanaltaan kymmenen tähden kenraaleja. Sudenpennuissa ansaitaan erilaisia mitaleita. Sudenpennut käyttävät erikoista lakkia, johon ripustetaan tärkeimmät mitalit. Mitaleita pojille on kertynyt jo huomattavasti, varmaan satoja. Joka leiriltä pojat tuovat noin tynnyrillisen uusia mitaleita, palkintoja ja merkkejä.
Ankanpoikien alkuvuosina he kujeilivat koko ajan. Itse asiassa he päätyivät Akun luokse räjäytettyään ilotulitusraketin isänsä tuolin alla.
Nykyaikana he ovat rauhoittuneet huomattavasti. Enää heidän tarvitsee vain katsoa enonsa(Akun) perään. Ankanpojat tykkäävät myös pelata pesäpalloa. Useita ikkunoita on särkynyt heidän pelattuaan huonossa paikassa.
Veljekset eivät pidä koulusta, mutta sarjakuvia ja kirjoja tulee luettua.
Kuuno Kaakkuri, Riitan ystävä, toteuttaa usein Riitan kanssa mitä omituisimpia liikeideoita. Nämä ovat menestyviä ja suosittuja, mutta yleensä ne johtavat kaaokseen ja rahanmenetykseen. Joskus onnistunut aate saa Roopenkin vihaiseksi.
Suuri osa pieleen menneistä yrityksistä johtuu siitä, että Roope pani kapuloita rattaisiin.
Mikki Hiiri toimii etsivänä vapaa-ajallaankin, siksi sitä voi harrastukseksi kutsua.
Mikki ratkaisee rikoksia usein aisaparinsa Hessun ja poliisimestari Simo Sisun kanssa.
Mikki on myös harrastanut monenmoista muuta, kuten lentämistä ja jalkapallon peluuta.
Mikin alkuaikoina hänellä ei edes ollut kunnon työtä, vaan hän vain huvitteli ja ilahdutti Minniä.
Hessu Hopo toimii usein etsivänä Mikin kanssa.
Muihin hänen harrastuksiinsa kuuluu esim. trampoliinilla pomppiminen, pistaasijäätelön syöminen ja välillä kaikenlaisten hoopojen vekottimien rakentaminen. Hessun alter ego Superhessu toimii Taikaviitan tapaan kaupungin suojelijana. Hessu muuttuu Superhessuksi superpähkinöitä mutustamalla. Näitä kasvaa hänen takapihallaan. Superhessulla ei ole varsinaisia varusteita, vaan hänen taitoihinsa kuuluu mm. lämpökatse, supernopeus ja – kuulo, sekä yliluonnollinen voimakkuus. Superhessu on siis selvä matkinta Teräsmiehestä.
Teppo Tulppu, Akun naapuri, on kova riitelemään. Hän harrastaa eri asioiden keräilyä. Eräässä tarinassa hän keräsi tavaraa postikärryjen ajalta. Toisessa tarinassa hän päätti kasvattaa kurpitsoja.
Kuten Akulla, Tulpun harrastukset ovat vain ohimeneviä.
Yksi pysyvistä harrastuksista on TV:n katselu. Lähes joka päivä Tulppu menee töiden jälkeen kotiin ja jos ei riitele Akun kanssa, hän katsoo TV:tä.
Mortti ja Vertti pelaavat jalkapalloa Ylävirran Yritys-nimisessä seurassa. Melko ruhjuisista harjoitteluolosuhteista huolimatta joukkue on menestynyt ansiokkaasti seuraliigassa. Voittojakin on tullut.
Mortin ja Vertin elämästä on kaksi tarinaa. Toisen mukaan he asuvat setänsä Mikin luona, toisen mukaan äitinsä luona. Mikillä he enimmäkseen lukevat ja leikkivät, kun taas äitinsä luona on iso takapiha ja pelikone. Ylävirran Yritys-tarinoissa he asuvat lähes poikkeuksetta äitinsä luona.
Mortin ja Vertin harrastuksista netissä on tehty myös oma tarinasarja.
Polle Koninkaulus on työkseen mekaanikko. Tästä syystä hän myös rakentaa paljon vapaa-ajallaan. Muuten hän hengailee Hessun, Mikin tai Helunan kanssa. Heluna on Pollen tyttöystävä. Pollen yksi lempiharrastuksista on leveileminen. Hän kehuskelee aina taidoillaan, vaikka usein sottaakin kaiken. Polle on helposti jallitettava henkilö.
Eka Vekara on Mikin ja Hessun ystävä tulevaisuudesta.
Hän harrastaa tulevaisuudessa vähän kaikkea, sillä Ekan lannevaatteesstaan voi vetää esille mitä tahansa.
Usein Eka tulee tapaamaan Mikkiä ja Hessua. Hän tykkää kertoa tarinoita tulevaisuudesta.
Heluna Ammu on Pollen tyttöystävä. Hän shoppailee mielellään. Heluna tykkää ottaa aurinkoa, lukea lehtiä ja olla muodissa mukana. Heluna viihtyy omissa oloissaan. Hän auttaa mielellään muita.
Tohtori Staattinen on Pellen kaltainen keksijä. Hän esiintyy enimmäkseen Mikki Hiiri-tarinoissa. Hän asuu laboratoriossa, missä on isommat työskentelytilat kuin Pellellä. Siitä huolimatta hän keksii vähemmän keksintöjä (tai ainakin niitä näytetään vähemmän) kuin Pelle.
Leenu, Liinu ja Tiinu, Iineksen sisarentyttäret, harrastavat erittäin tyttömäisiä lajeja. Yleensä he hyppivät narua tai ruutua tai pitävät teekutsuja.Tytöt tykkäävät koulusta ja vapaa-ajallaankin he usein lukevat ja tekevät läksyjä. Usein he myös vain juttelevat.
Hansu Hanhi harrastaa Mummon maatilalla enimmäkseen nukkumista ja syömistä. Hansu, vaikka hän renki onkin, ei tee paljon ollenkaan työtä.
Hansu pystyisi luultavasti nukkumaan vuorokauden ympäri ja syömään kolme kertaa itsensä painon verran. Syömisen mukana Hansulle on kehittynyt tarkka makuaisti. Hänet onkin palkattu salaisen palvelun maistajaksi.
Kyllä Hansu yrittää tehdä työtä, mutta esim. omenoita poimimassa hän istuu varjoon puun alle ja odottaa että omenat putoavat hänen käteensä.
Joskus Hansu saa työintopuuskan ja hän onkin liittynyt jopa vapaapalokuntaan.
Mummo Ankan työ ja harrastus on maatilan ylläpitäminen. Hän on ollut Aku Ankassa mukana jo kauan, siispä hänellä on useita eri harrastuksia. Mummosta on tullut kuuluisa leipomistaidoillaan. Vielä ei maailmasta ole löytynyt yhtään Mummoa parempaa leipojaa.
Mummo leipoo päivittäin kakkuja Hansulle evääksi. Ei siis ihme, että hänestä on kehittynyt niin hyvä leipoja.
Viikonloppuisin sukulaiset tulevat katsomaan Mummoa herkkujen perässä, erityisesti Roope ja Aku Ankka sekä ankanpojat.
Mummo on taitava järjestämään juhlia. Kaikki sukujuhlat ja – kokoontumiset järjestetään hänen luona. Silloin koko suku kerääntyy maatilalle ja Mummo saa leipoa kätensä kipeiksi.
Vaatii paljon taitoa ylläpitää isoa maatilaa, varsinkin kun renki vain nukkuu ja syö. Mummo rakastaa tehdä tätä. Hän ruokkii siat, hevosen, vuohen ja kaikki muut kotieläimet. Sitten hän siivoaa tallit ja aitat ja saattaa kylvää tai korjata peltoa. Kaiken keskellä hänen täytyy tehdä Hansulle ruokaa ja herkkuja.
Taavi Ankka on erittäin taitava tiedemies. Hänellä on tutkimuksia lähes mistä tahansa asiasta. Hänellä on yli tuhat diplomia.
Vapaa-ajallaan Taavi lukee kirjojaan, kirjoittaa esitelmiä ja tutkimuksia tai tutkii jotain. Mitään ”kunnon harrastuksia” hänellä ei ole.
Karhukoplalla ei ole virallista työtä, joten ryöstäminen on heidän harrastuksensa. He ovat kiintyneet pääasiassa Roopen omaisuuteen, mutta usein he ryöstävät pankkeja, kultasepänliikkeitä ja kauppoja.
Karhukoplalaiset ovat niin toheloita, että useat ryöstöt menevät pieleen. Lähes joka tarinan lopussa he ovat joutuneet vankilaan.
Yksi karhukoplan jäsenistä rakastaa luumuja. Hänen takiaan ovat monet keikat menneet pieleen.
Milla Magia ei paljoa harrastele. Hänen elämäntavoitteensa on saada Roope Ankan ensilantti. Tähän hän on käyttänyt useita taikakeinoja.
Aina kun hän saa jonkin uuden taikasauvan tai loitsun, hän lähtee hyökkäykseen Ankkaa vastaan. Jostain syystä joka kerta hän epäonnistuu joko heti alussa tai viime hetkellä ennen kolikon sulattamista.
Väillä Milla pitää taukoa sodassa Roopea vastaan ja menee vaikka rannalle ottamaan aurinkoa tai käy shoppailemassa keskustassa.
Kulta-Into Pii, Afrikassa asuva Roopen vihollinen, enimmäkseen rikastuu. Hän ei hirveästi tuhlaile.
Kulta-Into salametsästää Afrikan uhanalaisia villieläimiä. Häntä ei ole vielä saatu kiikkiin siitä.
Kroisos Pennonen asuu Ankkalinnan keskustassa. Hän tykkää tuhlailla rahaa kaikkeen. Hän asuu todella hulppeassa asunnossa.
Kroisos viettää paljon aikaa Miljardööriklubilla. Hän pelaa siellä korttia ja keskustelee/leveilee muiden kanssa. Kroisos kisaa usein Roope Ankan kanssa raha-asioista, kuten kumpi tienaa fantastriljoonan ensin popcornia myymällä.
Kummallista kyllä, kaikki Ankkalinnan hahmot ovat ylivoimaisia siinä, mitä tekevät. Mikkiä parempaa salapoliisia ei ole, Roope on maailman rikkain, Aku on hetken aikaa hyvä, mitä ikinä yrittääkin ja Tupu, Hupu ja Lupu ovat lähes täydellisiä Sudenpentuja. Tämä on yksinkertaisesti selitettävissä sillä, että on hauskempi lukea sellaisia tarinoita, joissa hahmo on hyvä jossain.
Yhteenveto:
Ankkalinnalaiset ovat kovia harrastamaan. Harrastustarinat ovat suosittuja ja niitä on paljon.
Osa harrastuksista on vanhoja ja muuttumattomia, kun taas useat Akun harrastuksista esiintyvät vain yhdessä tarinassa.
Eltharion
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 114 -
17.10.2009 klo 19:11:17
No niin. Tämä on siis 3. osa viestiini. Edelliset osat löydätte sivuilta 3 ja 6. (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/hiirten harrastukset
Olen siis pureutunut tekstissäni Ankkalinnan ankkojen ja hiirten monimuotoisiin ja välillä vähän erikoisiinkiin harrastuksiin. Nyt tähän väliin mielipiteitä ja yhteenvetoa. Eli yhteenveto: Ankkalinna on täynnä erilaisia harrastuksia. Toiset ovat aivan tavallisia kuten Tupun, Hupun ja Lupun sekä Mortin ja Vertin pelaama jalkapallo tai Aku Ankan harrastama penkkiurheilu. Eräät ovatkin sitten erikoisempia kuten Roope Ankan harrastama rahoissa pyöriskely ja polskinta tai samaisen Ankan rahojen kerääminen valtavaan kolmen kuutioeekkerin verran rahoja sisältävään kuutiomaiseen rahasäiliöön. Erikoisempia harrastuksia ovat myös Mikki Hiiren harrastama etsiväntyö tai Indiana Hopon riippuvuuteen asti yltävä seikkailu. Yksi huolestuttava esimerkki Indianan riippuvuuteen asti yltävästä seikkailuvietistä löytyy esimerkiksi Aku Ankan Taskukirjasta 345: Tähtihetki tarinasta Pakkoloma. Siinä Mikki tarinan nimen mukaisesti pakottaa Indianan lomalle. Indiana ei kuitenkaan hevillä taivu vaan esimerkiksi kertoo Mikille sienestävänsä vaikka oikeasti tutkii luolia ja intiaanipäällikön salaisuutta sekä etsii merirosvokaappari Kultaparran aarretta. Indiana ei siis taivu Mikin tahdon alle vaan tapahtuu täysin päinvastoin. Indiana löytää seikkailulomakylän ja vihdoin hän on onnellisesti lomalla. Mielestäni yleisimmin tapahtuvia tai käsiteltyjä harrastuksia ovat Akun laiskuus ja riippumatossa löhöily sekä Akun harrastama penkkiurheilu. Toinen yleisistä harrastuksista on Roopen rahoissa uiminen ja hänen rahojen keräilyviettinsä. Vastapainoksi mielestäni harvemmin esitettyjä harrastuksia ovat Mortti ja Vertti pelaamassa jalkapalloa-tarinat sillä niitä ilmestyy ainakaan Suomessa todella harvoin nykyisin. Toinen lähes kuollut ja kuopattu tai muuten vain unohdettu Ankanpoikien eli Tupun, Hupun ja Lupun harrastama Höpömon tai muut (kortti)keräily- pelit. Höpömon-tarinat ovat olleet mukavaa vaihtelua, mutta valitettavasti ne ovat myös jääneet pois Aku Ankoista. Myös äskettäin ilmestyneessä Taskukirjassa ilmestynyt Taistomaa-tarina oli hieno esimerkki harrastuksen noususta tarinan päärooliin. Yleensä harrastukset siis pysyvät tavallaan taustalla eivätkä vaikuta tarinaan tai tarinan kulkuun sen kummemmin. Joskus, kuten edellämainituissa tarinoissa, harrastukset ottavat tarinan pääroolin ja ovatkin enemmän itse tarinan selkäranka kuin vain sivuhuomio. Tarina voi siis rakentua harrastuksen varaan, mutta sellaiset tarinat ovat enemmän poikkeus kuin sääntö. Kuten Akun penkkiurheilu- tai Ankanpoikien ja Mortin ja Vertin jalkapalloharrastuksista voi päätellä, Ankkalinnalaiset ovat urheiluhullua kansaa. Kaikenkarvaiset ankkalinnalaiset käyvät Ankkalinnan Palloseuran jalkapallo-otteluissa ja jos jonkinmoista urheiluhallia ollaan rakentamassa harvasepäivä. Ankkalinnan urheilijat ovat myös monet
kerrat osallistunut erilaisiin yleisurheilukisoihin. Onpa Ankkalinnan joukkueen nähty osallistuvan kerran myös syömäolympialaisiin mukanaan tietysti syömämestari Hansu Hanhi. Niin se edellämainittu Taistomaa-sarja olikin ainakin minun mieleeni sillä pelaan itsekin miniatyyripelejä ja viittauksia oli hauska etsiä. Luetellaampa tähän väliin vaikka ankkalinnan tunnetuimpien henkilöhahmojen harrastuksia. Jo edellämainituista esimerkiksi Aku Ankka harrastaa muun muassa laiskottelua ja penkkiurheilua. Roope Ankka harrastaa rahoissa uimista ja niiden keräilyä eli periaatteessa numismatiikkaa. Iines Ankka harrastaa naisyhdistykseen osallistumista ja naisyhdistyksen erilaisten tapahtumien järjestämistä. Hän tarvitsee usein Akun apua ja Akulla ei ole paljoa nokan koputtamista. Ankanpojat Tupu, Hupu ja Lupu harrastavat jalkapalloa ja joskus harvoin myös erilaisia keräilykorttipelejä. Ankanpojat myös pelaavat usein erilaisilla pelikonsoleilla yleensä tappelu- tai väkivaltapelejä. Ne eivät ole useinkaan Aku-sedän mieleen joksi Tupu, Hupu ja Lupu Akua kutsuvat. Kun Ankanpojat eivät pelaa pelikonsolilla tai tietokoneella he useimmiten haaveilevat jostain pelilaitteesta. Touho Ankka puolestaan käy erilaisia kirjekursseja tai perustaa erilaisia yrityksiä joiden rahavarat tulevat yleensä Akulta tai joskus harvoin Roopelta. Pelle Peloton keksii erikoisia ja välillä tarpeettomiakin keksintöjä. Keksinnöt ovat oikeastaan Pellelle sama kuin Indiana Hopolle seikkailu. Elämä, josta on vaikeaa jollei mahdotonta päästä eroon. Pelleäkin on houkuteltu, raahattu ja jopa pakotettu lomalle tai lomailemaan, mutta yleensä esimerkiksi rantalomilla Pelle yrittää vain keksiä muita auttavia keksintöjä tai laitteita. Tämä on aiheuttanut ongelmia ja hankaluuksia. Pellen tärkeimpiä keksintöjä ovat esimenkiksi muun muassa Kertalaaki ja Pikku Apulainen. Taavi Ankka, kävelevä tietosanakirja, harrastaa kirjallisuutta ja esimerkiksi kulttuuria. Hän on aina kuin mahdollista auttamassa tietoineen. Seuraavana on vuorossa onnen kultapoika Hannu Hanhi. Onnen jumalatar Fortuna on aina Hannun puolella joten Hannu löytää satasia, timanttisormuksia ja neliapiloita kadulta yhtä mittaa. Tämä tietysti ärsyttää eniten varmaankin Akua, joka osallistuu itsekin arvontoihin sunmuihin kilpailuihin ahkerasti. Onnea pelissä, epäonnea rakkaudessa kuitenkin pätee yleensä Hannun kohdalla. Ailahtelevainen Iines palaa yleensä Akun luo takaisin viimeistään tarinan lopussa vaikka olisi lähtenyt tarinan alkuosassa Hannun matkaan. Hannu siis harrastaa arpajaisiin osallistumista laajalla vapaa-ajallaan.
Olen siis pureutunut tekstissäni Ankkalinnan ankkojen ja hiirten monimuotoisiin ja välillä vähän erikoisiinkiin harrastuksiin. Nyt tähän väliin mielipiteitä ja yhteenvetoa. Eli yhteenveto: Ankkalinna on täynnä erilaisia harrastuksia. Toiset ovat aivan tavallisia kuten Tupun, Hupun ja Lupun sekä Mortin ja Vertin pelaama jalkapallo tai Aku Ankan harrastama penkkiurheilu. Eräät ovatkin sitten erikoisempia kuten Roope Ankan harrastama rahoissa pyöriskely ja polskinta tai samaisen Ankan rahojen kerääminen valtavaan kolmen kuutioeekkerin verran rahoja sisältävään kuutiomaiseen rahasäiliöön. Erikoisempia harrastuksia ovat myös Mikki Hiiren harrastama etsiväntyö tai Indiana Hopon riippuvuuteen asti yltävä seikkailu. Yksi huolestuttava esimerkki Indianan riippuvuuteen asti yltävästä seikkailuvietistä löytyy esimerkiksi Aku Ankan Taskukirjasta 345: Tähtihetki tarinasta Pakkoloma. Siinä Mikki tarinan nimen mukaisesti pakottaa Indianan lomalle. Indiana ei kuitenkaan hevillä taivu vaan esimerkiksi kertoo Mikille sienestävänsä vaikka oikeasti tutkii luolia ja intiaanipäällikön salaisuutta sekä etsii merirosvokaappari Kultaparran aarretta. Indiana ei siis taivu Mikin tahdon alle vaan tapahtuu täysin päinvastoin. Indiana löytää seikkailulomakylän ja vihdoin hän on onnellisesti lomalla. Mielestäni yleisimmin tapahtuvia tai käsiteltyjä harrastuksia ovat Akun laiskuus ja riippumatossa löhöily sekä Akun harrastama penkkiurheilu. Toinen yleisistä harrastuksista on Roopen rahoissa uiminen ja hänen rahojen keräilyviettinsä. Vastapainoksi mielestäni harvemmin esitettyjä harrastuksia ovat Mortti ja Vertti pelaamassa jalkapalloa-tarinat sillä niitä ilmestyy ainakaan Suomessa todella harvoin nykyisin. Toinen lähes kuollut ja kuopattu tai muuten vain unohdettu Ankanpoikien eli Tupun, Hupun ja Lupun harrastama Höpömon tai muut (kortti)keräily- pelit. Höpömon-tarinat ovat olleet mukavaa vaihtelua, mutta valitettavasti ne ovat myös jääneet pois Aku Ankoista. Myös äskettäin ilmestyneessä Taskukirjassa ilmestynyt Taistomaa-tarina oli hieno esimerkki harrastuksen noususta tarinan päärooliin. Yleensä harrastukset siis pysyvät tavallaan taustalla eivätkä vaikuta tarinaan tai tarinan kulkuun sen kummemmin. Joskus, kuten edellämainituissa tarinoissa, harrastukset ottavat tarinan pääroolin ja ovatkin enemmän itse tarinan selkäranka kuin vain sivuhuomio. Tarina voi siis rakentua harrastuksen varaan, mutta sellaiset tarinat ovat enemmän poikkeus kuin sääntö. Kuten Akun penkkiurheilu- tai Ankanpoikien ja Mortin ja Vertin jalkapalloharrastuksista voi päätellä, Ankkalinnalaiset ovat urheiluhullua kansaa. Kaikenkarvaiset ankkalinnalaiset käyvät Ankkalinnan Palloseuran jalkapallo-otteluissa ja jos jonkinmoista urheiluhallia ollaan rakentamassa harvasepäivä. Ankkalinnan urheilijat ovat myös monet
kerrat osallistunut erilaisiin yleisurheilukisoihin. Onpa Ankkalinnan joukkueen nähty osallistuvan kerran myös syömäolympialaisiin mukanaan tietysti syömämestari Hansu Hanhi. Niin se edellämainittu Taistomaa-sarja olikin ainakin minun mieleeni sillä pelaan itsekin miniatyyripelejä ja viittauksia oli hauska etsiä. Luetellaampa tähän väliin vaikka ankkalinnan tunnetuimpien henkilöhahmojen harrastuksia. Jo edellämainituista esimerkiksi Aku Ankka harrastaa muun muassa laiskottelua ja penkkiurheilua. Roope Ankka harrastaa rahoissa uimista ja niiden keräilyä eli periaatteessa numismatiikkaa. Iines Ankka harrastaa naisyhdistykseen osallistumista ja naisyhdistyksen erilaisten tapahtumien järjestämistä. Hän tarvitsee usein Akun apua ja Akulla ei ole paljoa nokan koputtamista. Ankanpojat Tupu, Hupu ja Lupu harrastavat jalkapalloa ja joskus harvoin myös erilaisia keräilykorttipelejä. Ankanpojat myös pelaavat usein erilaisilla pelikonsoleilla yleensä tappelu- tai väkivaltapelejä. Ne eivät ole useinkaan Aku-sedän mieleen joksi Tupu, Hupu ja Lupu Akua kutsuvat. Kun Ankanpojat eivät pelaa pelikonsolilla tai tietokoneella he useimmiten haaveilevat jostain pelilaitteesta. Touho Ankka puolestaan käy erilaisia kirjekursseja tai perustaa erilaisia yrityksiä joiden rahavarat tulevat yleensä Akulta tai joskus harvoin Roopelta. Pelle Peloton keksii erikoisia ja välillä tarpeettomiakin keksintöjä. Keksinnöt ovat oikeastaan Pellelle sama kuin Indiana Hopolle seikkailu. Elämä, josta on vaikeaa jollei mahdotonta päästä eroon. Pelleäkin on houkuteltu, raahattu ja jopa pakotettu lomalle tai lomailemaan, mutta yleensä esimerkiksi rantalomilla Pelle yrittää vain keksiä muita auttavia keksintöjä tai laitteita. Tämä on aiheuttanut ongelmia ja hankaluuksia. Pellen tärkeimpiä keksintöjä ovat esimenkiksi muun muassa Kertalaaki ja Pikku Apulainen. Taavi Ankka, kävelevä tietosanakirja, harrastaa kirjallisuutta ja esimerkiksi kulttuuria. Hän on aina kuin mahdollista auttamassa tietoineen. Seuraavana on vuorossa onnen kultapoika Hannu Hanhi. Onnen jumalatar Fortuna on aina Hannun puolella joten Hannu löytää satasia, timanttisormuksia ja neliapiloita kadulta yhtä mittaa. Tämä tietysti ärsyttää eniten varmaankin Akua, joka osallistuu itsekin arvontoihin sunmuihin kilpailuihin ahkerasti. Onnea pelissä, epäonnea rakkaudessa kuitenkin pätee yleensä Hannun kohdalla. Ailahtelevainen Iines palaa yleensä Akun luo takaisin viimeistään tarinan lopussa vaikka olisi lähtenyt tarinan alkuosassa Hannun matkaan. Hannu siis harrastaa arpajaisiin osallistumista laajalla vapaa-ajallaan.
Pullasorsa
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 115 -
17.10.2009 klo 22:18:56
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Kuten oikeassa elämässäkin, myös Ankkalinnan fiktiokaupungissa sen asukkailla on mitä erilaisimpia ja monipuolisimpia harrastuksia ja askareita. Harrastusten monipuolisuus ja ääripäisyys tekee hahmoista mielenkiintoisia ja se tekee heistä yltiömäisen taitavia ja paatuneita omissa perinteikkäissä harrastuksissaan.
Aku Ankan harrastukset ovat kaikille tuttuja. Laiskan luonteensa vuoksi Akua ei nähdä missään kovinkaan ruumiillisissa harrastuksissa - ainakaan Aku ei moista tee vapaaehtoisesti, vaan rikkaan enonsa leivissä Akun mittavan velkalistan velvoittamana. Akun harrastukset ovat yleensä huolettomia ja hänen laiskuutelleen sopivia. Hyvänä esimerkkinä Akun ainainen riippumatossa löhöily. Aku katselee erittäin paljon televisiota ja latkii sihi-juomaa. Aku tunnetaan myös kovana penkkiurheilijana. Usein hän valitseekin mieluummin Ankkalinnan Palloseuran ottelun Hanhivaaraa vastaan kuin sivistävän ja romattisen illan Iiineksen seurassa oopperassa. Vaikka Aku saattaisi vaikuttaa tähän asti kertomani perusteella kovin huonokuntoiselta läskiltä, sitä hän ei kuitenkaan ole. Yrittäessään Aku on myös melkoisen kova urheilemaan. Se on tullut ilmi useissa tarinoissa. Akun yksi "harrastus" on toki myös ainainen Roope Ankan rahojen kiillottaminen naurettavalla palkalla. Aku harrastaa myös supersankariutta Taikaviitan muodossa. Tämä harrastus lienee kaikkein tärkein harrastus Akulta.
Roopen kiistatta rakkain harrastus on rahoissa uiminen. Roopesta on ihanaa muutenkin olla rahojensa parissa, ja siksi hän säilöökin suuren osan omaisuudestaan valtavaan rahasäiliöönsä. Roope siis myös keräilee yksinkertaisesti rahoja, sillä hän tuhlailee rahojaan vain pakon edessä. Roope matkustelee myös erittäin paljon aarteenetsinnän lomassa. Maailmassa sellaiset kolkat, joissa Roope ei olisi pistäytynyt, ovat varmasti harvassa. Samalla Akunkin harrastuksiin kuuluu matkustaminen, sillä usein Roope pakottaa Akun matkaansa tämän muhkeaakin muhkeamman velkalistansa turvin.
Akun sisarenpojat Tupu, Hupu ja Lupukin harrastavat useita eri asiota, joista tärkeimpänä mainittakoon partioharrastus Sudenpennut -nimisessä partiojärjestössä. Joskus ankanpojat myös intoutuvat pelaamaan baseballia, tosin siinä puuhassa Ankkain ikkunat ovat suurtakin suuremmassa vaarassa. Joskus ankanpojat ovat myöskin harrastaneet koulusta pinnaamista, mutta onneksi tätä harrastusta ei paljon nähdä.
Mikki Hiiren harrastus on koko Ankkalinnan yhteiskunnalle erittäin tärkeä. Hän nimittäin auttaa ystäväänsä Simo Sisua ja koko poliisivoimia erinäisten rikosmysteerien parissa. Mikki onkin useaan otteeseen pelastanut monen monituisia asioita rikollisten kynsistä. Mikillä on myös Pluto -koira ja hän seurustelee Minni Hiiren kanssa.
Hiiriveljekset Mortti ja Vertti puolestaan harrastavat jalkapalloa Ylävirran Yritys -nimisessä joukkueessa.
Jatkuu vielä huomenna... Pullis ilmoittautuu jämäpistetaistoon.
// Krhm...Hm... Kyllähän minä nyt sen muistin...
Kuten oikeassa elämässäkin, myös Ankkalinnan fiktiokaupungissa sen asukkailla on mitä erilaisimpia ja monipuolisimpia harrastuksia ja askareita. Harrastusten monipuolisuus ja ääripäisyys tekee hahmoista mielenkiintoisia ja se tekee heistä yltiömäisen taitavia ja paatuneita omissa perinteikkäissä harrastuksissaan.
Aku Ankan harrastukset ovat kaikille tuttuja. Laiskan luonteensa vuoksi Akua ei nähdä missään kovinkaan ruumiillisissa harrastuksissa - ainakaan Aku ei moista tee vapaaehtoisesti, vaan rikkaan enonsa leivissä Akun mittavan velkalistan velvoittamana. Akun harrastukset ovat yleensä huolettomia ja hänen laiskuutelleen sopivia. Hyvänä esimerkkinä Akun ainainen riippumatossa löhöily. Aku katselee erittäin paljon televisiota ja latkii sihi-juomaa. Aku tunnetaan myös kovana penkkiurheilijana. Usein hän valitseekin mieluummin Ankkalinnan Palloseuran ottelun Hanhivaaraa vastaan kuin sivistävän ja romattisen illan Iiineksen seurassa oopperassa. Vaikka Aku saattaisi vaikuttaa tähän asti kertomani perusteella kovin huonokuntoiselta läskiltä, sitä hän ei kuitenkaan ole. Yrittäessään Aku on myös melkoisen kova urheilemaan. Se on tullut ilmi useissa tarinoissa. Akun yksi "harrastus" on toki myös ainainen Roope Ankan rahojen kiillottaminen naurettavalla palkalla. Aku harrastaa myös supersankariutta Taikaviitan muodossa. Tämä harrastus lienee kaikkein tärkein harrastus Akulta.
Roopen kiistatta rakkain harrastus on rahoissa uiminen. Roopesta on ihanaa muutenkin olla rahojensa parissa, ja siksi hän säilöökin suuren osan omaisuudestaan valtavaan rahasäiliöönsä. Roope siis myös keräilee yksinkertaisesti rahoja, sillä hän tuhlailee rahojaan vain pakon edessä. Roope matkustelee myös erittäin paljon aarteenetsinnän lomassa. Maailmassa sellaiset kolkat, joissa Roope ei olisi pistäytynyt, ovat varmasti harvassa. Samalla Akunkin harrastuksiin kuuluu matkustaminen, sillä usein Roope pakottaa Akun matkaansa tämän muhkeaakin muhkeamman velkalistansa turvin.
Akun sisarenpojat Tupu, Hupu ja Lupukin harrastavat useita eri asiota, joista tärkeimpänä mainittakoon partioharrastus Sudenpennut -nimisessä partiojärjestössä. Joskus ankanpojat myös intoutuvat pelaamaan baseballia, tosin siinä puuhassa Ankkain ikkunat ovat suurtakin suuremmassa vaarassa. Joskus ankanpojat ovat myöskin harrastaneet koulusta pinnaamista, mutta onneksi tätä harrastusta ei paljon nähdä.
Mikki Hiiren harrastus on koko Ankkalinnan yhteiskunnalle erittäin tärkeä. Hän nimittäin auttaa ystäväänsä Simo Sisua ja koko poliisivoimia erinäisten rikosmysteerien parissa. Mikki onkin useaan otteeseen pelastanut monen monituisia asioita rikollisten kynsistä. Mikillä on myös Pluto -koira ja hän seurustelee Minni Hiiren kanssa.
Hiiriveljekset Mortti ja Vertti puolestaan harrastavat jalkapalloa Ylävirran Yritys -nimisessä joukkueessa.
Jatkuu vielä huomenna... Pullis ilmoittautuu jämäpistetaistoon.
// Krhm...Hm... Kyllähän minä nyt sen muistin...
Imfromfinland08
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 116 -
17.10.2009 klo 22:23:26
Viesti pitäisi laittaa nykysääntöjen mukaan spoileriin. :)
Itse aloitan varmaan huomenna kirjoittamaan seuraavaan osakilpailuun.
Itse aloitan varmaan huomenna kirjoittamaan seuraavaan osakilpailuun.
Mattiii
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 117 -
18.10.2009 klo 00:26:36
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkojen ja hiirten harrastukset
Ankoilla ja hiirillä, kuten meillä ihmisilläkin, on erilaisia ja toisinaan eriskummallisia harrastuksia, joita harrastetaan arjen rutiinien keskellä. Hyvät harrastusmahdollisuudet tarjoaa Ankkalinna ja sen ulkoiset alueet. Disneyn hahmoilla on paljon sellaisia harrastuksia, jotka ovat merkityksenä hyvin lähellä heidän tekemäänsä työtä. Moni sekoittaakin, että mikä on kyseisen hahmon harrastus ja mikä sitten työ. Omasta mielestäni harrastus on sellainen, jossa saa toteuttaa omat halunsa ja tehdä mitä haluaa sekä aidosti nauttii siitä, oli se sitten urheiluharrastus tai kirjan lukeminen. Työ taas on sellaista, mistä hankitaan oma elanto.
Ankkamaailman seuratuimmalta hahmolta, Aku Ankalta, löytyy josjonkinmoista harrastusaktiviteettia, melkeinpä yhtä paljon kuin hänellä on ollut työpaikkoja. Tunnetuin ja samalla Akun lempiharrastus on laiskottelu ja löhöily. Tästäkin tavasta on monta eri muotoa, kuten löhöily riippumatossa tai sohvalla katsoen samalla televisiota. Kesäisin tai aina kun on tarpeeksi lämmin Aku asentaa riippumattonsa pihansa kahden puun väliin ja alkaa löhöillä siemaillen samalla sihi-juomaa tai muuta sellaista virvoketta tai lukien kirjaa. Yleensä hän kuitenkin nukkuu siinä ja hyvät unenlahjat omien nukkuminen saattaa kestää jopa koko päivän. Myös löhöily sisällä sohvalla tai nojatuolissa, samalla tavalla kuin riippumatossa, kuuluu Akun lempipuuhiin. Akun löhöilyn tärkein ja olennainen osa on televisio, ja tästä syystä television katsomista voidaan pitää yhtenä Akun harrastuksena. Tavallisesti Aku katsoo televisiosta lempiurheilulajiaan jalkapalloa. Fanitukseen kuuluu mukava nojatuoli, Ankkalinnan fanituotteet ja tärkeimpänä asiana syötävä ja juotava, joissa Aku ei säästele. Useimmiten kuitenkin Akun television katselun pilaa hänen sukulaisensa. Tupu, Hupu ja Lupu ovat usein katsomassa länkkärifilmiä tai muuta sellaista, kun Akun lempiohjelma olisi juuri alkamassa ja tästä tilanteesta seuraa useimmiten kränää, että kuka saisi televisiota katsoa sillä hetkellä. Rentouttavan hetken pilaa usein myös Roope-setä puhelinsoitollaan halutakseen Akun kiillottamaan kolikoitaan nälkäpalkalla sekä Iines Ankka, joka soittaa usein ovikelloa ja kertoo Akulle, että veisi hänet johonkin hienoon ravintolaan syömään. Kalastusharrastus on kuin Akun toinen elämä. Lähin lammikko, jossa voi kalastaa, löytyy melko läheltä Akun asuntoa ja sinne hän säntää aina vapaa-ajallaan, kun ei ole muuta aktiviteettia sillä hetkellä. Kalastuksen parissa Aku rentoutuu raskaiden työpäivien jälkeen. Hän pitää kalastuksesta ja voidaan sanoakin, että Aku on suhteellisen hyvä kalojen narraaja. Kalastuskilpailuihin hän osallistuu aina kun on mahdollista ja yleensä voittaa, paitsi jos vastustajana on onnekas Hannu Hanhi. Jos Hannu ilmestyy Akun apajille kalastuskilpailuissa, Aku hermostuu ja haluaa voittaa kilpailun hinnalla millä hyvänsä. Toisinaan Aku käyttää sääntöjenvastaisia asioita eliminoidakseen Hannun kilpailusta. Toinen laji, jossa Aku on menestynyt ja menestyy vieläkin, on keilaaminen. Aku kuuluu Ankkalinnan paikalliseen keilailukerhoon, joka osallistuu toisinaan eri kilpailuihin. Akun taitoihin luotetaan ja yleensä Aku onkin vienyt koko potin ja voittonsa ansiosta on hänelle annettu palkintopysti, jota Aku säilyttää takkansa yllä. Aku on myös nuoruusaikoinaan kuulunut partioryhmään nimeltä Tuomenmarjat, kuten nykyään Tupu, Hupu ja Lupu kuuluvat Sudenpentuihin. Yleensä Aku kerskuukin tarinoissa Tuomenmarjataidoillaan, varsinkin tilanteissa, joissa Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu ottavat yhteen erätaidoissa osoittaakseen kumpi partioryhmä on parempi ja selviytyy paremmin eräoloissa. Tulppu, joka myös kuului Tuomenmarjoihin Akun aikoina, kerskuu Akulle omilla Tuomenmarjataidoillaan ja lopputuloksena on aina tappelu tai kilpailu, jossa on tarkoitus osoittaa parhaimman ja taitavimman erämiehen taidot. Akulta löytyy myös kilpaurheilu taustaa, onhan hän osallistunut moniin urheilulajeihin ja kilpailuihin, tosin vaihtelevalla menestyksellä. Ensimmäisenä tulee mieleen Carl Barksin sarja, jossa Aku osallistuu yleisurheilukisoihin moniottelijana. On Aku myös tullut tunnetuksi olympialaisista muun muassa soihdunkantajana. Akun ehkä menestynein harrastus urheilupuolella on formulat Flemming Andersenin luomassa ja piirtämässä formula-saagassa. Kyseisessä sarjassa Aku osallistuu formula 1 -kauteen auton kuljettajana Roope Ankan tallissa. Vastassa on kivenkova Kroisos Pennosen talli, mutta lopulta mestaruus jaetaan Ankan tallille. Akun erikoisena harrastuksena voidaan pitää Hannu-serkun kanssa tehtävät kaksinkamppailut sekä Iinekseen vetoaminen. Akulla on aina kränää Hannun kanssa siitä, että kuka vie Iineksen syömään tai tanssiaisiin kavaljeerina. Kyseinen asia ratkaistaan yleensä kilpailulla, jonka voittaja saa Iineksen. Pienempänä Akun harrastukset olivat pikkupojille tyypillisiä. Esimerkiksi Aku oli haka mäkiautoilussa ja onnistui aina rakentamaan niin hyvän mäkiauton, että sillä voitti joka kisan. Aku oli myös kova ampumaan ritsalla. Usein Aku taisteli ritsan kanssa toista ilkikurista, hänen luokkatoveriaan Karoa vastaan. Aina siitä ei seurannut hyvää, koska ritsoilla ampuessaan he rikkoivat monia ikkunoita ja häiritsivät kaupungin muita asukkaita. Tästä seurasi, että koulun rehtori otti yhteyttä Mummo Ankkaan, Akun silloiseen huoltajaan. Akun tultua kotiin Mummo piti yleensä kovan puhuttelun, otti Akulta ritsan pois ja määräsi hänet arestiin. Akulla kun on näitä harrastuksia, muistui vielä yksi, nimittäin puutarhan hoito ja ylläpitäminen. Aku todellakin tykkää istutushommista, onhan sen osoittanut moni sarja esimerkiksi Barksin lyhyissä sarjoissa tätä teemaa on kuitenkin käytetty kohtuullisen usein. Aku istuttaa puutarhaansa josjonkimoista kukkaa ja kasvia: on tulppaaneja, ruusuja, pensaita ynnä muuta. Erityisesti Akua motivoivat puutarhan hoitoon erilaiset kilpailut, joissa etsitään Ankkalinnan siisteintä ja kauneinta puutarhaa tai yksittäistä kukkaa. Silloin Aku pistää parastaan, mutta usein Akun naapuri Teppo Tulppu, joka myöskin harrastaa puutarhan hoitoa, laittaa sormensa peliin. Hän yrittää sabotoida Akun mahdollisuudet tuhoamalla Akun puutarhan. Tästäkös Aku vihastuu vielä enemmän ja antaa yleensä samalla mitalla. Näissä kamppailuissa nurmikot, kukat, puut ja pensaat saavat oikein kunnolla kyytiä, ja loppujen lopuksi molempien puutarhoista ei ole enää jälkeäkään. Tässä vaiheessa sarjoissa ilmestyy yleensä kilpailun raati tarkastamaan puutarhat ja tuloksena on, ettei kumpikaan voita kilpailua.
Maailman rikkaimman ankan Roope Ankan harrastukset ovat erikoisia ja yleensä ne liittyvät rahaan tai arvokkaaseen asiaan. Jo Roopen nuoruudessaan hän oli kiinnostunut kaikesta mikä liittyy kultaan. Erikoisimpana voidaan pitää, jota jopa Karhukopla ihmettelee, esimerkiksi uimista kolmessa kuutioeekkerissä kylmää käteistä. Hän sukeltaa rahoissa kuin pyöriäinen, möyrii niissä kuin myyrä sekä tykkää heitellä kolikoita niin, että ne satavat päälle. Roope nauttii tästä harrastuksesta joka päivä ja hänellä on jopa oma hyppylauta rahoissa uimista varten. Toisinaan Roope nauttii myös kolikkokylvyistä ja kolikkosuihkuista. Roopen himot ja kiinnostuksen kohteet tuntien Roopen pääasiallinen harrastus on kuitenkin aarteiden, kultaesineiden ynnä muiden sellaisten asioiden etsintä ja keräily. Roopea kiinnostaa erityisesti sellaiset asiat, joissa vähänkin viitataan kultaan tai mainitaan sana kulta. Tällaisia aarteenetsintä sarjoja tai tarinoita esiintyy suhteellisen yleisesti eri ankka-julkaisuissa. Roopen luoja Carl Barks on tehnyt monia tällaisia seikkailutarinoita, mistä sitten Don Rosa on ottanut mallia ja tehnyt omia Roopen aarteenetsintä tarinoita, joissa on viittauksia Barksin tarinoihin. Ja onhan Rosa tehnyt myös jatkotarinoita Barksin tarinoiden pohjalta. Melkein joka tarinassa Roope ottaa aarteiden etsintään mukaansa sukulaispoikansa Akun sekä Tupun, Hupun ja Lupun. Tämän jälkeen koko porukka matkaa alueelle, jossa aarre sijaitsee kohdaten matkan varrella erilaisia vaaroja ynnä muita sellaisia, jotka hidastavat heidän matkaansa. Aarteen löydettyään Roope omii aarteen tietenkin itselleen ja ankat palaavat kotiin. Tällaista samantyyppistä kaavaa ovat käyttäneet ainakin Rosa ja Barks esittäessään Roopen seikkailutarinoita, toki tietenkin erilaisin variaatioin. Tällaiset Roopen seikkailutarinat ovat ainakin omasta mielestäni aivan mahtavia ja mielenkiintoisia, koska niissä on jännitystä, draamaa ja huumoria. Mielenkiintoa lisää varsinkin jos tarinat ovat Rosan tai Barksin tekemiä. Löytämiään aarteita Roope säilyttää rahasäiliössään. Trofeehuoneessa hän säilyttää kaikkein arvokkaimpia aarteita, joita Roope on löytänyt aarteenetsintäreissuiltaan, kuten Juovikasta rubiinia. Trofeehuoneen lisäksi Roopella on kaikille jalokiville oma varasto. Aarteiden lisäksi Roopen harrastuksiin kuuluu rahojen laskeminen ja niiden huolenpito sekä Miljardööriklubi. Roope käy säännöllisesti Miljardööriklubilla jos ei muuta niin ainakin lukemassa päivän lehden.
Akun sisarenpoikien Tupun, Hupun ja Lupun harrastukset ovat aika normaaleja senikäisille pojille. Heidän yhteinen harrastuksensa on partio, joka on nimeltään Sudenpennut. Sudenpennut on maailmanlaajuinen partiojärjestö, jossa ankanpojat kuuluvat Ankkalinnan Sudenpennut -yksikköön. Ankanpojat tykkäävät mielellään käydä partiota, koska siellä ei ole heidän Aku-setänsä komentamassa heitä ja sen lisäksi he oppivat erämiehen taitoja ja selviytymään luontoäidin helmassa. Lisäksi partiotoimintaan kuuluu Sudenpentujen käsikirja jokaiselle jäsenelle ja erilaiset partioleirit eli jamboreet. Käsikirjasta on paljon hyötyä ankanpojille, sillä he käyttävät sitä aina kun ovat Roope-sedän kanssa aartenetsintäreissuilla. Mielenkiintoa partiotoimintaan lisää mitalien saanti tehtävistä ja ylennykset kenraaleiksi tai muiksi sellaisiksi. Ankanpojat harrastavat myös eri urheilulajeja, tosin vain kolmistaan tai kavereidensa kanssa eikä missään urheiluseurassa. Heidän mielilajejaan ovat muun muassa jalkapallo ja baseball, mutta joissakin sarjoissa heidät on kuvattu harrastamassa myös muita urheilulajeja, kuten koripalloa tai tennistä. Jalkapalloa ankanpojat pelaavat tavallisesti omien luokkatoverien kanssa sopivalla nurmikentällä. Baseballin pelaamispaikkana on yleensä ankanpoikien kodin piha-alue. Sarjoissa, joissa he pelaavat omalla piha-alueella, tapahtuu yleensä onnettomuuksia. Tavallisin onnettomuus on, kun pallo kimpoaa esimerkiksi puusta ja lentää kohti heidän kotinsa ikkunaan rikkoen sen. Silloin Aku-setä hermostuu ja lähtee mattopiiskan kanssa ankanpoikien perään. Toisinaan pallo lentää Tulpun tai muun naapurin pihaan. Ankanpoikien urheiluharrastuksesta on hyötyäkin, sillä he tarvitsevat voimaa ja kestävyyttä Sudenpentujen eri tehtävissä. Ankanpojat lukevat myös aika paljon sarjakuvia. Yksi heidän lempisarjakuvistaan on Vahva-Jussi, joita Aku-setäkin toisinaan haluaa lukea ja siitä syntyy riitaa, jonka Aku voittaa ja passittaa ankanpojat nukkumaan tai tiskaamaan astioita. Kuten Aku pienempänä, myös ankanpojat harrastavat mäkiautoilua. Ankanpojat yhdessä paikallisten kavereiden kanssa järjestävät mäkiauotkilpailuja, joihin he itse myös osallistuvat.
Mummo Ankan harrastuksista tulee ensimmäisenä mieleen sellainen perinteinen suomalainen mummo, vähän kuin oma isoäitini, koska Mummo Ankka harrastaa vanhoille ihmisille tyypillisiä aktiviteetteja sekä omistaa maatilan ja harjoittaa elinkeinonaan maataloutta. Mummon harrastuksista näkyvin ja arvostetuin on ehkäpä ruoanlaitto. Hänen ruoanlaittotaitonsa ovat erinomaiset ja hän tekee maittavaa ruokaa, ainakin mitä suvun ankat ovat sanoneet. Ankat, varsinkin Aku, ankanpojat ja Roope, käyvät useinkin syömässä Mummon luona herkullisia ruokia ja leivonnaisia ja pitävät niistä todella paljon. Suurin ahmatti sekä perso Mummon ruoille on Hansu Hanhi. Hänen herkkuaan ovat erityisesti leivonnaiset esimerkiksi omenapiirakka. Yleisesti ottaen Mummon erikoisuus on omenapiirakka, koska se on kaikkialla Ankkalinnassa tunettu ja sitä on kehuttu paljon. Syy herkullisiin ruokiin on se, että Mummo kasvattaa maatilallaan vain parhaita ja ykkösluokan raaka-aineita. Joissain sarjoissa jopa Ankkalinnan ravintoloiden kokit ovat todenneet Mummon raaka-aineet maailman parhaiksi Näistä syistä Mummoa onkin sanottu maailman parhaaksi kokiksi, eikä suotta. Mummon toinen pääasiallinen harrastus on kutominen. Sen minkä maatilan pakollisten töiden keskeltä ehtii, Mummo käyttää aikansa kutomiseen. Hän kutoo erilaisia vaatteita esimerkiksi joululahjaksi sukulaisile. Onhan hän myös kutonut talvivaatteita omille eläimilleen talven varalle, jotta niitä ei kylmä silloin. Olen kuitenkin ihmetellyt jo kauan, että kuinka Mummo jaksaa hoitaa maatilaansa yksin ja laittaa siinä välissä ruokaa, kun Hansukaan ei oikeastaan ollenkaan auta Mummoa niissä hommissa. Ehkäpä oikea vastaus on Mummon asenne niihin hommiin. Vaikka maatilan hoito on periaatteessa työtä, näkisin siinä kuitenkin vähän harrastuksen makua. Mummo on kuitenkin asennoitunut työhönsä sillä tavalla, että nauttii siitä, eikä ota turhia huolia, vaikka välillä on raskasta. Hansu Hanhen harrastukset ovat aika samanlaisia kuin Akulla eli suoraan sanottuna laiskottelu. Hansu voittaisi jopa Akun nukkumisessa, koska Hansu jostain syystä nukku kokoajan, ellei häntä pidä hereillä. Usein Mummo patistelee Hansua tilan hommiin, mutta siihen se yleensä jääkin, koska Hansu nukahtaa melkein heti työhön päästyään. Syöminenkin onnistuu Hansulta paljon paremmin kuin Akulta. Jos Mummo on vaikka tehnyt omenapiirakan ja jättänyt sen jäähtymään ikkunalle tai keittiön pöydälle, niin siinä ei mene kauan kunnes Hansu on jo hotkaissut piirakan. Tämän jälkeen Mummo joutuu aina tekemään uuden piirakan, koska Hansu onnistuu aina syömään sen piirakan, mikä on tarkoitettu vieraille. Heti syömisen jälkeen Hansu käy nukkumaan, eikä häntä saa varmasti hereille. Hansu syömisharrastuksesta on kuitenkin jotain hyötyä: joissakin sarjoissa on esitetty tällainen syömiskilpailu, jossa on tarkoituksena syödä esimerkiksi kakku mahdollisimman nopeasti. Usein, kun Hansu tällaiseen kilpailuun osallistuu, hän on siinä lyömätön.
Onnettaren suosikki Hannu Hanhen harrastuksia käsiteltäessä ei tarvitse arvailla, että mikä on Hannun harrastus. Periaatteessa Hannulla on vain yksi pääasiallinen harrastus: arpajaisissa, arvonnoissa ja tietokilpailuissa käyminen ja osallistuminen, oikeastaan kaikissa, missä voi voittaa jotakin. Hänellä on vain yksi harrastus, koska Hannu ei tee mitään muuta, ei edes työtä. Hannun onni on todella käsittämätön, sillä hän voittaa jokaisen kilpailun ja arvonnan. Muistan kuitenkin pari tarinaa, joissa Hannu on hävinnyt ihan kunnolla, mutta muulloin Hannu ei ole koskaan hävinnyt arvontoja, paitsi sellaisissa tilanteissa, joissa häviäminen osoittautuu lopulta suotuisammaksi kuin voittaminen. Hannu ja Aku käyvät usein kilpaa siitä, että kumpi voittaa arvonnoissa tai muissa kilpailuissa. Näissä tilanteissa Hannun tuuri on ylitsepääsemätön este, sillä vaikka Aku ostaisi kaikki liput, paitsi juuri sen voittoarvan, Aku ei voita, koska aina Hannu saa keploteltua itselleen sen yhden ainokaisen arvan, esimerkiksi löytää sen kadulta, joka osoittautuu sitten voittoarvaksi. Sitten niitä tilanteita, joissa Aku voittaa kilpailun, mutta loppupeleissä se osoittautuukin huonoksi, sillä Hannu saa kakkosijastakin hyvän tuurin avulla itselleen paremman palkinnon kuin voittaja, esimerkiksi tarina, jossa Hannu saa vuoden kalanmaksaöljyt toisesta sijasta ja lopulta löytää niiden seasta arvokkaan sormuksen ja palauttaa sen saadessaan kunnon palkkion. Hannulla ja Akulla on myös usein taisteluja Iineksestä, joten, kuten Akunkin kohdalla mainitsin, voidaan tätä pitää jonkinlaisena harrastuksena.
Hiirimaailmassa ei taida olla niin paljon harrastuksia kuin ankkamaailmassa, mutta kuitenkin joitakin harrastuksia on. Kaikista selvin harrastus löytyy Mikki Hiiren sisarenpojilta Mortilta ja Vertiltä, sillä he harrastavat jalkapalloa seurassa nimeltään Ylävirran Yritys. Heidän urheiluharrastus lähti siitä, kun he sattumalta näkivät kyseisen joukkueen harjoitukset. Kotiin päästyään he kinusivat äidiltä lupaa päästä joukkueeseen ja lopulta he saivat luvan. Nykyään Mortti ja Vertti ovat Ylävirran Yrityksen avainpelaajia ja Koutsi niminen valmentaja hehkuttaa heitä pelistä toiseen. Yleensä Mortilla ja Vertillä tulee kiistaa siitä, että kumpi on se parempi pelaaja, vaikka molemmat ovat monien mielestä huippuhyviä. Tällaisia tilanteita tulee usein varsinkin silloin, jos Ylävirran Yrityksen ykköshyökkäjä Miksu loukkaa itsensä eikä voi pelata, jolloin Mortti ja Vertti kamppailevat siitä, kumman Koutsi valitsee Miksun tilalle. Muistan hyvin erään tällaisen sarjan, mutta kyseisessä sarjassa Koutsi ei valitse kumpaakaan vaan laittaa Mortin ja Vertin vaihtopenkille. Mortin ja Vertin haaveena olisi joskus päästä pelaamaan pääsarjassa pelaavan Ankkalinnann riveihin.
Mikki Hiirellä nyt ei ole kovin kummoisia harrastuksia paitsi rikosten selvittely, joka kyllä on enemmän hänen työtään. Mutta kyllä sen voi lukea myös harrastuksiin, koska hän nauttii selvitellä rikoksia ja välillä oikein odottaa, että pääsisi kamppailemaan esimerkiksi Mustakaavun kanssa. Rikosten selvittelyssä Mikillä on yleensä mukana apurinaan Hessu Hopo. Poliisipäällikkö Simo Sisulla on myös hyvin tärkeä merkitys, sillä hän yleensä ilmoittaa Mikille koska jokin rikos on tapahtunut ja pyytää Mikkiä selvittämään sitä. Kuten meillä tavallisillakin ihmisillä, myös Mikillä on koira nimeltään Pluto. Koirat kaipaavat huolenpitoa ja erityisesti ulkoiluttamista, joten joissakin sarjoissa Mikki nähdään ulkoiluttamssa Plutoa. Saapahan Mikki ainakin tuosta päivittäisen ulkoilun tarpeen täytettyä.
Mikin seurassa usein nähty Hessu Hopo on vähän samanlaista kaliiberia kuin Aku. Hänkin tykkää laiskottelusta ja riippumatossa löhöilystä.
Ankkalinnan naissukupuolisten hahmojen harrastukset ovat tyypillisen naismaisia. Esimerkiksi Iines Ankka kuuluu erilaisiin yhdistyksiin, joista tunnetuin on Ankkalinnan Naisyhdistys. Naisyhdistyksen tarkoituksena on ajaa naisten asioita ja oikeuksia Ankkalinnassa. Iineksen virka kyseisessä yhdistyksessä on toimia jäsenenä sekä järjestää kotikutsuja, mutta usein hän on kuitenkin ehdolla yhdistyksen puheenjohtajaksi. Useimissa sarjoissa Iineksestä on tulossa Naisyhdistyksen puheenjohtaja, mutta Iineksen poikaystävä Aku onnistuu aina ratkaisevalla hetkellä pilaamaan yrityksen esimerkiksi Aku toimii tarjoilijana Iineksen kotikutsuilla ja onnistuu läikyttämään juomat muiden naisten päälle. Tämän jälkeen Iines ei halua nähdä Akua enää ikinä, mutta jostain kumman syystä seuraavana päivänä Aku ja Iines ovat sopineet riitansa. Ankkalinnan Naisyhdistyksen kokouksissa on välillä tarkoitus juoruta, yleensä miehistä tai poikaystävistä sekä julkkiksista. Useissa sarjoissa Iinekselle tulee eteen sellainen tilanne, jossa hänet melkeinpä pakotetaan jäsenenpoistouhalla kertomaan omasta poikaystävästä Akusta. Iines ei toki kehtaa kertoa mitään Akusta, koska se olisi nolostuttavaa Akun toheloinnit tietäen ja muut ovat kertoneet omista miehistään, kuinka he ovat kuin joitain prinssejä. Iines on myös himoshoppaaja. Jos Ankkalinnan laitamille nousee uusi ja uljas ostoskeskus, Iines ryntää heti sinne, yleensä Aku pakotettuna mukaan. Iines on hyvin tarkka senhetkisestä muodista ja liikkuu kokoajan muodin perässä. Ostosreissulla saattaa kulua paljonkin käteistä, ja ostoskeskuksen porteista ulos tullessa heillä on monta kassia vaatteita, hajuvesiä ja ynä muuta sellaista. Mutta mikä Akun virka ostosreissuilla on se, että hän toimii Iineksen makutuomarina sekä kantaa kaikki hänen ostamansa ostoskassit sisältöineen Iineksen kodille. Jonkun tavaran himo koittaa myös silloin, kun Aku ja Iines kävelevät koruliikkeiden ohitse. Iines ihastuu johonkin koruun ja vaatii Akun ostamaan sen, vaikka koru maksaisi monta tonnia. Muuten, jos Aku ei osta korua, Iines sanoo, ettei halua nähdä Akua enää koskaan ja pyytää Hannua kavaljeeriksi. Tätä perustetta Iines käyttää Akuun todella paljon. Iineksellä on myös tapana kirjoittaa päiväkirjaa, kuten monet tytöt konsanaan. Päiväkirjaan hän kirjoittelee muun muassa päivän tapahtumista sekä erityisesti Akusta ja toisinaan hänen toilailuistaan. Iines Ankan päiväkirja -sarjoja on julkaistu jonkun verran, mutta nykyään niitä ei taida tulla ollenkaan.
Akun toisen serkun Touho Ankan harrastukset ovat mitä hulvattomampia, kuten nimikin jo kertoo. Ehkäpä yleisin harrastus on yleinen tohelointi ja touhottaminen. Touho menee minne tahansa hän onnistuu toheloimaan kaiken loppujen lopuksi. Toisena harrastuksena mainittakoon hänen kirjekursseilla käynti, joista hän aina mainitsee, että suoritin sellaisen kurssin ja minulla on siitä diplomikin. Tästä perusteesta Aku ei tykkää, kun he joutuvat esimerkiksi johonkin kilpailuun ja joutuvat pelaamaan tiimipeliä.
Yhteenvetona sanottakoon, että Ankkalinnasta löytyy sekä ankoilta että hiiriltä harrastuksia, jotka ovat heille juuri niitä sopivimpia ja passeleita sekä ne ovat myös omaperäisiä. Ja voitaisiin myös sanoa, että mitä enemmän Disneyn hahmoja, sitä enemmän on myös harrastuksia. Yleisenä harrastuksena useilla taitaa olla laiskottelu, paitsi Roope Ankalla, jolle jopa aika on rahaa. Yleinen harrastus on myös matkustaminen. On monia tarinoita, joissa ankat tai hiiret kuvataan hiekkarannoilla meren äärellä tai kaupunkikierroksilla. Ankkojen yleisin lomakohde taitaa olla Ankkapulco, jonne Aku ja Pojat usein haaveilevatkin, mutta eivät taida kovin monessa tarinassa päästä sinne. Mikin ja Hessun tiet vievät yleensä Sysimetsään. Olen kuitenkin ihmetellyt, miksei ankkamaailmaan ole vielä saapunut meille ihmisille yleistä harrastusta nimittäin musiikkia. On suorastaan murto-osa tarinoita, joissa sivuutetaan musiikkia jollain tavalla, muttei sen enempää. Tupu, Hupu ja Lupu kuuntelevat joskus musiikkia omasta mankastaan, varsinkin silloin, jos on joku bändi, joka on suosittu Ankkalinnassa. Musiikkiharrastusta kaipaisin enemmän ankkahahmoille. Omasta mielestäni parhaita tarinoita, joissa käsitellään ankkojen ja hiirten harrastuksia, ovat erilaiset kilpailut. Niistä saa lukunautintoa, hauskuutta ja humoria unohtamatta. Toki Rosan ja Barksin Roopen aarreharrastusta kuvaavat tarinat ovat aivan omassa luokassaan, juuri Rosan ja Barksin piirroksista, mutta mikä tärkeimpänä ilo ja nautinto syntyy heidän omaperäisistä käsikirjoituksista.
Omalta osalta tämä oli viimeinen viestini tähän osakilpailuun.
Ankoilla ja hiirillä, kuten meillä ihmisilläkin, on erilaisia ja toisinaan eriskummallisia harrastuksia, joita harrastetaan arjen rutiinien keskellä. Hyvät harrastusmahdollisuudet tarjoaa Ankkalinna ja sen ulkoiset alueet. Disneyn hahmoilla on paljon sellaisia harrastuksia, jotka ovat merkityksenä hyvin lähellä heidän tekemäänsä työtä. Moni sekoittaakin, että mikä on kyseisen hahmon harrastus ja mikä sitten työ. Omasta mielestäni harrastus on sellainen, jossa saa toteuttaa omat halunsa ja tehdä mitä haluaa sekä aidosti nauttii siitä, oli se sitten urheiluharrastus tai kirjan lukeminen. Työ taas on sellaista, mistä hankitaan oma elanto.
Ankkamaailman seuratuimmalta hahmolta, Aku Ankalta, löytyy josjonkinmoista harrastusaktiviteettia, melkeinpä yhtä paljon kuin hänellä on ollut työpaikkoja. Tunnetuin ja samalla Akun lempiharrastus on laiskottelu ja löhöily. Tästäkin tavasta on monta eri muotoa, kuten löhöily riippumatossa tai sohvalla katsoen samalla televisiota. Kesäisin tai aina kun on tarpeeksi lämmin Aku asentaa riippumattonsa pihansa kahden puun väliin ja alkaa löhöillä siemaillen samalla sihi-juomaa tai muuta sellaista virvoketta tai lukien kirjaa. Yleensä hän kuitenkin nukkuu siinä ja hyvät unenlahjat omien nukkuminen saattaa kestää jopa koko päivän. Myös löhöily sisällä sohvalla tai nojatuolissa, samalla tavalla kuin riippumatossa, kuuluu Akun lempipuuhiin. Akun löhöilyn tärkein ja olennainen osa on televisio, ja tästä syystä television katsomista voidaan pitää yhtenä Akun harrastuksena. Tavallisesti Aku katsoo televisiosta lempiurheilulajiaan jalkapalloa. Fanitukseen kuuluu mukava nojatuoli, Ankkalinnan fanituotteet ja tärkeimpänä asiana syötävä ja juotava, joissa Aku ei säästele. Useimmiten kuitenkin Akun television katselun pilaa hänen sukulaisensa. Tupu, Hupu ja Lupu ovat usein katsomassa länkkärifilmiä tai muuta sellaista, kun Akun lempiohjelma olisi juuri alkamassa ja tästä tilanteesta seuraa useimmiten kränää, että kuka saisi televisiota katsoa sillä hetkellä. Rentouttavan hetken pilaa usein myös Roope-setä puhelinsoitollaan halutakseen Akun kiillottamaan kolikoitaan nälkäpalkalla sekä Iines Ankka, joka soittaa usein ovikelloa ja kertoo Akulle, että veisi hänet johonkin hienoon ravintolaan syömään. Kalastusharrastus on kuin Akun toinen elämä. Lähin lammikko, jossa voi kalastaa, löytyy melko läheltä Akun asuntoa ja sinne hän säntää aina vapaa-ajallaan, kun ei ole muuta aktiviteettia sillä hetkellä. Kalastuksen parissa Aku rentoutuu raskaiden työpäivien jälkeen. Hän pitää kalastuksesta ja voidaan sanoakin, että Aku on suhteellisen hyvä kalojen narraaja. Kalastuskilpailuihin hän osallistuu aina kun on mahdollista ja yleensä voittaa, paitsi jos vastustajana on onnekas Hannu Hanhi. Jos Hannu ilmestyy Akun apajille kalastuskilpailuissa, Aku hermostuu ja haluaa voittaa kilpailun hinnalla millä hyvänsä. Toisinaan Aku käyttää sääntöjenvastaisia asioita eliminoidakseen Hannun kilpailusta. Toinen laji, jossa Aku on menestynyt ja menestyy vieläkin, on keilaaminen. Aku kuuluu Ankkalinnan paikalliseen keilailukerhoon, joka osallistuu toisinaan eri kilpailuihin. Akun taitoihin luotetaan ja yleensä Aku onkin vienyt koko potin ja voittonsa ansiosta on hänelle annettu palkintopysti, jota Aku säilyttää takkansa yllä. Aku on myös nuoruusaikoinaan kuulunut partioryhmään nimeltä Tuomenmarjat, kuten nykyään Tupu, Hupu ja Lupu kuuluvat Sudenpentuihin. Yleensä Aku kerskuukin tarinoissa Tuomenmarjataidoillaan, varsinkin tilanteissa, joissa Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu ottavat yhteen erätaidoissa osoittaakseen kumpi partioryhmä on parempi ja selviytyy paremmin eräoloissa. Tulppu, joka myös kuului Tuomenmarjoihin Akun aikoina, kerskuu Akulle omilla Tuomenmarjataidoillaan ja lopputuloksena on aina tappelu tai kilpailu, jossa on tarkoitus osoittaa parhaimman ja taitavimman erämiehen taidot. Akulta löytyy myös kilpaurheilu taustaa, onhan hän osallistunut moniin urheilulajeihin ja kilpailuihin, tosin vaihtelevalla menestyksellä. Ensimmäisenä tulee mieleen Carl Barksin sarja, jossa Aku osallistuu yleisurheilukisoihin moniottelijana. On Aku myös tullut tunnetuksi olympialaisista muun muassa soihdunkantajana. Akun ehkä menestynein harrastus urheilupuolella on formulat Flemming Andersenin luomassa ja piirtämässä formula-saagassa. Kyseisessä sarjassa Aku osallistuu formula 1 -kauteen auton kuljettajana Roope Ankan tallissa. Vastassa on kivenkova Kroisos Pennosen talli, mutta lopulta mestaruus jaetaan Ankan tallille. Akun erikoisena harrastuksena voidaan pitää Hannu-serkun kanssa tehtävät kaksinkamppailut sekä Iinekseen vetoaminen. Akulla on aina kränää Hannun kanssa siitä, että kuka vie Iineksen syömään tai tanssiaisiin kavaljeerina. Kyseinen asia ratkaistaan yleensä kilpailulla, jonka voittaja saa Iineksen. Pienempänä Akun harrastukset olivat pikkupojille tyypillisiä. Esimerkiksi Aku oli haka mäkiautoilussa ja onnistui aina rakentamaan niin hyvän mäkiauton, että sillä voitti joka kisan. Aku oli myös kova ampumaan ritsalla. Usein Aku taisteli ritsan kanssa toista ilkikurista, hänen luokkatoveriaan Karoa vastaan. Aina siitä ei seurannut hyvää, koska ritsoilla ampuessaan he rikkoivat monia ikkunoita ja häiritsivät kaupungin muita asukkaita. Tästä seurasi, että koulun rehtori otti yhteyttä Mummo Ankkaan, Akun silloiseen huoltajaan. Akun tultua kotiin Mummo piti yleensä kovan puhuttelun, otti Akulta ritsan pois ja määräsi hänet arestiin. Akulla kun on näitä harrastuksia, muistui vielä yksi, nimittäin puutarhan hoito ja ylläpitäminen. Aku todellakin tykkää istutushommista, onhan sen osoittanut moni sarja esimerkiksi Barksin lyhyissä sarjoissa tätä teemaa on kuitenkin käytetty kohtuullisen usein. Aku istuttaa puutarhaansa josjonkimoista kukkaa ja kasvia: on tulppaaneja, ruusuja, pensaita ynnä muuta. Erityisesti Akua motivoivat puutarhan hoitoon erilaiset kilpailut, joissa etsitään Ankkalinnan siisteintä ja kauneinta puutarhaa tai yksittäistä kukkaa. Silloin Aku pistää parastaan, mutta usein Akun naapuri Teppo Tulppu, joka myöskin harrastaa puutarhan hoitoa, laittaa sormensa peliin. Hän yrittää sabotoida Akun mahdollisuudet tuhoamalla Akun puutarhan. Tästäkös Aku vihastuu vielä enemmän ja antaa yleensä samalla mitalla. Näissä kamppailuissa nurmikot, kukat, puut ja pensaat saavat oikein kunnolla kyytiä, ja loppujen lopuksi molempien puutarhoista ei ole enää jälkeäkään. Tässä vaiheessa sarjoissa ilmestyy yleensä kilpailun raati tarkastamaan puutarhat ja tuloksena on, ettei kumpikaan voita kilpailua.
Maailman rikkaimman ankan Roope Ankan harrastukset ovat erikoisia ja yleensä ne liittyvät rahaan tai arvokkaaseen asiaan. Jo Roopen nuoruudessaan hän oli kiinnostunut kaikesta mikä liittyy kultaan. Erikoisimpana voidaan pitää, jota jopa Karhukopla ihmettelee, esimerkiksi uimista kolmessa kuutioeekkerissä kylmää käteistä. Hän sukeltaa rahoissa kuin pyöriäinen, möyrii niissä kuin myyrä sekä tykkää heitellä kolikoita niin, että ne satavat päälle. Roope nauttii tästä harrastuksesta joka päivä ja hänellä on jopa oma hyppylauta rahoissa uimista varten. Toisinaan Roope nauttii myös kolikkokylvyistä ja kolikkosuihkuista. Roopen himot ja kiinnostuksen kohteet tuntien Roopen pääasiallinen harrastus on kuitenkin aarteiden, kultaesineiden ynnä muiden sellaisten asioiden etsintä ja keräily. Roopea kiinnostaa erityisesti sellaiset asiat, joissa vähänkin viitataan kultaan tai mainitaan sana kulta. Tällaisia aarteenetsintä sarjoja tai tarinoita esiintyy suhteellisen yleisesti eri ankka-julkaisuissa. Roopen luoja Carl Barks on tehnyt monia tällaisia seikkailutarinoita, mistä sitten Don Rosa on ottanut mallia ja tehnyt omia Roopen aarteenetsintä tarinoita, joissa on viittauksia Barksin tarinoihin. Ja onhan Rosa tehnyt myös jatkotarinoita Barksin tarinoiden pohjalta. Melkein joka tarinassa Roope ottaa aarteiden etsintään mukaansa sukulaispoikansa Akun sekä Tupun, Hupun ja Lupun. Tämän jälkeen koko porukka matkaa alueelle, jossa aarre sijaitsee kohdaten matkan varrella erilaisia vaaroja ynnä muita sellaisia, jotka hidastavat heidän matkaansa. Aarteen löydettyään Roope omii aarteen tietenkin itselleen ja ankat palaavat kotiin. Tällaista samantyyppistä kaavaa ovat käyttäneet ainakin Rosa ja Barks esittäessään Roopen seikkailutarinoita, toki tietenkin erilaisin variaatioin. Tällaiset Roopen seikkailutarinat ovat ainakin omasta mielestäni aivan mahtavia ja mielenkiintoisia, koska niissä on jännitystä, draamaa ja huumoria. Mielenkiintoa lisää varsinkin jos tarinat ovat Rosan tai Barksin tekemiä. Löytämiään aarteita Roope säilyttää rahasäiliössään. Trofeehuoneessa hän säilyttää kaikkein arvokkaimpia aarteita, joita Roope on löytänyt aarteenetsintäreissuiltaan, kuten Juovikasta rubiinia. Trofeehuoneen lisäksi Roopella on kaikille jalokiville oma varasto. Aarteiden lisäksi Roopen harrastuksiin kuuluu rahojen laskeminen ja niiden huolenpito sekä Miljardööriklubi. Roope käy säännöllisesti Miljardööriklubilla jos ei muuta niin ainakin lukemassa päivän lehden.
Akun sisarenpoikien Tupun, Hupun ja Lupun harrastukset ovat aika normaaleja senikäisille pojille. Heidän yhteinen harrastuksensa on partio, joka on nimeltään Sudenpennut. Sudenpennut on maailmanlaajuinen partiojärjestö, jossa ankanpojat kuuluvat Ankkalinnan Sudenpennut -yksikköön. Ankanpojat tykkäävät mielellään käydä partiota, koska siellä ei ole heidän Aku-setänsä komentamassa heitä ja sen lisäksi he oppivat erämiehen taitoja ja selviytymään luontoäidin helmassa. Lisäksi partiotoimintaan kuuluu Sudenpentujen käsikirja jokaiselle jäsenelle ja erilaiset partioleirit eli jamboreet. Käsikirjasta on paljon hyötyä ankanpojille, sillä he käyttävät sitä aina kun ovat Roope-sedän kanssa aartenetsintäreissuilla. Mielenkiintoa partiotoimintaan lisää mitalien saanti tehtävistä ja ylennykset kenraaleiksi tai muiksi sellaisiksi. Ankanpojat harrastavat myös eri urheilulajeja, tosin vain kolmistaan tai kavereidensa kanssa eikä missään urheiluseurassa. Heidän mielilajejaan ovat muun muassa jalkapallo ja baseball, mutta joissakin sarjoissa heidät on kuvattu harrastamassa myös muita urheilulajeja, kuten koripalloa tai tennistä. Jalkapalloa ankanpojat pelaavat tavallisesti omien luokkatoverien kanssa sopivalla nurmikentällä. Baseballin pelaamispaikkana on yleensä ankanpoikien kodin piha-alue. Sarjoissa, joissa he pelaavat omalla piha-alueella, tapahtuu yleensä onnettomuuksia. Tavallisin onnettomuus on, kun pallo kimpoaa esimerkiksi puusta ja lentää kohti heidän kotinsa ikkunaan rikkoen sen. Silloin Aku-setä hermostuu ja lähtee mattopiiskan kanssa ankanpoikien perään. Toisinaan pallo lentää Tulpun tai muun naapurin pihaan. Ankanpoikien urheiluharrastuksesta on hyötyäkin, sillä he tarvitsevat voimaa ja kestävyyttä Sudenpentujen eri tehtävissä. Ankanpojat lukevat myös aika paljon sarjakuvia. Yksi heidän lempisarjakuvistaan on Vahva-Jussi, joita Aku-setäkin toisinaan haluaa lukea ja siitä syntyy riitaa, jonka Aku voittaa ja passittaa ankanpojat nukkumaan tai tiskaamaan astioita. Kuten Aku pienempänä, myös ankanpojat harrastavat mäkiautoilua. Ankanpojat yhdessä paikallisten kavereiden kanssa järjestävät mäkiauotkilpailuja, joihin he itse myös osallistuvat.
Mummo Ankan harrastuksista tulee ensimmäisenä mieleen sellainen perinteinen suomalainen mummo, vähän kuin oma isoäitini, koska Mummo Ankka harrastaa vanhoille ihmisille tyypillisiä aktiviteetteja sekä omistaa maatilan ja harjoittaa elinkeinonaan maataloutta. Mummon harrastuksista näkyvin ja arvostetuin on ehkäpä ruoanlaitto. Hänen ruoanlaittotaitonsa ovat erinomaiset ja hän tekee maittavaa ruokaa, ainakin mitä suvun ankat ovat sanoneet. Ankat, varsinkin Aku, ankanpojat ja Roope, käyvät useinkin syömässä Mummon luona herkullisia ruokia ja leivonnaisia ja pitävät niistä todella paljon. Suurin ahmatti sekä perso Mummon ruoille on Hansu Hanhi. Hänen herkkuaan ovat erityisesti leivonnaiset esimerkiksi omenapiirakka. Yleisesti ottaen Mummon erikoisuus on omenapiirakka, koska se on kaikkialla Ankkalinnassa tunettu ja sitä on kehuttu paljon. Syy herkullisiin ruokiin on se, että Mummo kasvattaa maatilallaan vain parhaita ja ykkösluokan raaka-aineita. Joissain sarjoissa jopa Ankkalinnan ravintoloiden kokit ovat todenneet Mummon raaka-aineet maailman parhaiksi Näistä syistä Mummoa onkin sanottu maailman parhaaksi kokiksi, eikä suotta. Mummon toinen pääasiallinen harrastus on kutominen. Sen minkä maatilan pakollisten töiden keskeltä ehtii, Mummo käyttää aikansa kutomiseen. Hän kutoo erilaisia vaatteita esimerkiksi joululahjaksi sukulaisile. Onhan hän myös kutonut talvivaatteita omille eläimilleen talven varalle, jotta niitä ei kylmä silloin. Olen kuitenkin ihmetellyt jo kauan, että kuinka Mummo jaksaa hoitaa maatilaansa yksin ja laittaa siinä välissä ruokaa, kun Hansukaan ei oikeastaan ollenkaan auta Mummoa niissä hommissa. Ehkäpä oikea vastaus on Mummon asenne niihin hommiin. Vaikka maatilan hoito on periaatteessa työtä, näkisin siinä kuitenkin vähän harrastuksen makua. Mummo on kuitenkin asennoitunut työhönsä sillä tavalla, että nauttii siitä, eikä ota turhia huolia, vaikka välillä on raskasta. Hansu Hanhen harrastukset ovat aika samanlaisia kuin Akulla eli suoraan sanottuna laiskottelu. Hansu voittaisi jopa Akun nukkumisessa, koska Hansu jostain syystä nukku kokoajan, ellei häntä pidä hereillä. Usein Mummo patistelee Hansua tilan hommiin, mutta siihen se yleensä jääkin, koska Hansu nukahtaa melkein heti työhön päästyään. Syöminenkin onnistuu Hansulta paljon paremmin kuin Akulta. Jos Mummo on vaikka tehnyt omenapiirakan ja jättänyt sen jäähtymään ikkunalle tai keittiön pöydälle, niin siinä ei mene kauan kunnes Hansu on jo hotkaissut piirakan. Tämän jälkeen Mummo joutuu aina tekemään uuden piirakan, koska Hansu onnistuu aina syömään sen piirakan, mikä on tarkoitettu vieraille. Heti syömisen jälkeen Hansu käy nukkumaan, eikä häntä saa varmasti hereille. Hansu syömisharrastuksesta on kuitenkin jotain hyötyä: joissakin sarjoissa on esitetty tällainen syömiskilpailu, jossa on tarkoituksena syödä esimerkiksi kakku mahdollisimman nopeasti. Usein, kun Hansu tällaiseen kilpailuun osallistuu, hän on siinä lyömätön.
Onnettaren suosikki Hannu Hanhen harrastuksia käsiteltäessä ei tarvitse arvailla, että mikä on Hannun harrastus. Periaatteessa Hannulla on vain yksi pääasiallinen harrastus: arpajaisissa, arvonnoissa ja tietokilpailuissa käyminen ja osallistuminen, oikeastaan kaikissa, missä voi voittaa jotakin. Hänellä on vain yksi harrastus, koska Hannu ei tee mitään muuta, ei edes työtä. Hannun onni on todella käsittämätön, sillä hän voittaa jokaisen kilpailun ja arvonnan. Muistan kuitenkin pari tarinaa, joissa Hannu on hävinnyt ihan kunnolla, mutta muulloin Hannu ei ole koskaan hävinnyt arvontoja, paitsi sellaisissa tilanteissa, joissa häviäminen osoittautuu lopulta suotuisammaksi kuin voittaminen. Hannu ja Aku käyvät usein kilpaa siitä, että kumpi voittaa arvonnoissa tai muissa kilpailuissa. Näissä tilanteissa Hannun tuuri on ylitsepääsemätön este, sillä vaikka Aku ostaisi kaikki liput, paitsi juuri sen voittoarvan, Aku ei voita, koska aina Hannu saa keploteltua itselleen sen yhden ainokaisen arvan, esimerkiksi löytää sen kadulta, joka osoittautuu sitten voittoarvaksi. Sitten niitä tilanteita, joissa Aku voittaa kilpailun, mutta loppupeleissä se osoittautuukin huonoksi, sillä Hannu saa kakkosijastakin hyvän tuurin avulla itselleen paremman palkinnon kuin voittaja, esimerkiksi tarina, jossa Hannu saa vuoden kalanmaksaöljyt toisesta sijasta ja lopulta löytää niiden seasta arvokkaan sormuksen ja palauttaa sen saadessaan kunnon palkkion. Hannulla ja Akulla on myös usein taisteluja Iineksestä, joten, kuten Akunkin kohdalla mainitsin, voidaan tätä pitää jonkinlaisena harrastuksena.
Hiirimaailmassa ei taida olla niin paljon harrastuksia kuin ankkamaailmassa, mutta kuitenkin joitakin harrastuksia on. Kaikista selvin harrastus löytyy Mikki Hiiren sisarenpojilta Mortilta ja Vertiltä, sillä he harrastavat jalkapalloa seurassa nimeltään Ylävirran Yritys. Heidän urheiluharrastus lähti siitä, kun he sattumalta näkivät kyseisen joukkueen harjoitukset. Kotiin päästyään he kinusivat äidiltä lupaa päästä joukkueeseen ja lopulta he saivat luvan. Nykyään Mortti ja Vertti ovat Ylävirran Yrityksen avainpelaajia ja Koutsi niminen valmentaja hehkuttaa heitä pelistä toiseen. Yleensä Mortilla ja Vertillä tulee kiistaa siitä, että kumpi on se parempi pelaaja, vaikka molemmat ovat monien mielestä huippuhyviä. Tällaisia tilanteita tulee usein varsinkin silloin, jos Ylävirran Yrityksen ykköshyökkäjä Miksu loukkaa itsensä eikä voi pelata, jolloin Mortti ja Vertti kamppailevat siitä, kumman Koutsi valitsee Miksun tilalle. Muistan hyvin erään tällaisen sarjan, mutta kyseisessä sarjassa Koutsi ei valitse kumpaakaan vaan laittaa Mortin ja Vertin vaihtopenkille. Mortin ja Vertin haaveena olisi joskus päästä pelaamaan pääsarjassa pelaavan Ankkalinnann riveihin.
Mikki Hiirellä nyt ei ole kovin kummoisia harrastuksia paitsi rikosten selvittely, joka kyllä on enemmän hänen työtään. Mutta kyllä sen voi lukea myös harrastuksiin, koska hän nauttii selvitellä rikoksia ja välillä oikein odottaa, että pääsisi kamppailemaan esimerkiksi Mustakaavun kanssa. Rikosten selvittelyssä Mikillä on yleensä mukana apurinaan Hessu Hopo. Poliisipäällikkö Simo Sisulla on myös hyvin tärkeä merkitys, sillä hän yleensä ilmoittaa Mikille koska jokin rikos on tapahtunut ja pyytää Mikkiä selvittämään sitä. Kuten meillä tavallisillakin ihmisillä, myös Mikillä on koira nimeltään Pluto. Koirat kaipaavat huolenpitoa ja erityisesti ulkoiluttamista, joten joissakin sarjoissa Mikki nähdään ulkoiluttamssa Plutoa. Saapahan Mikki ainakin tuosta päivittäisen ulkoilun tarpeen täytettyä.
Mikin seurassa usein nähty Hessu Hopo on vähän samanlaista kaliiberia kuin Aku. Hänkin tykkää laiskottelusta ja riippumatossa löhöilystä.
Ankkalinnan naissukupuolisten hahmojen harrastukset ovat tyypillisen naismaisia. Esimerkiksi Iines Ankka kuuluu erilaisiin yhdistyksiin, joista tunnetuin on Ankkalinnan Naisyhdistys. Naisyhdistyksen tarkoituksena on ajaa naisten asioita ja oikeuksia Ankkalinnassa. Iineksen virka kyseisessä yhdistyksessä on toimia jäsenenä sekä järjestää kotikutsuja, mutta usein hän on kuitenkin ehdolla yhdistyksen puheenjohtajaksi. Useimissa sarjoissa Iineksestä on tulossa Naisyhdistyksen puheenjohtaja, mutta Iineksen poikaystävä Aku onnistuu aina ratkaisevalla hetkellä pilaamaan yrityksen esimerkiksi Aku toimii tarjoilijana Iineksen kotikutsuilla ja onnistuu läikyttämään juomat muiden naisten päälle. Tämän jälkeen Iines ei halua nähdä Akua enää ikinä, mutta jostain kumman syystä seuraavana päivänä Aku ja Iines ovat sopineet riitansa. Ankkalinnan Naisyhdistyksen kokouksissa on välillä tarkoitus juoruta, yleensä miehistä tai poikaystävistä sekä julkkiksista. Useissa sarjoissa Iinekselle tulee eteen sellainen tilanne, jossa hänet melkeinpä pakotetaan jäsenenpoistouhalla kertomaan omasta poikaystävästä Akusta. Iines ei toki kehtaa kertoa mitään Akusta, koska se olisi nolostuttavaa Akun toheloinnit tietäen ja muut ovat kertoneet omista miehistään, kuinka he ovat kuin joitain prinssejä. Iines on myös himoshoppaaja. Jos Ankkalinnan laitamille nousee uusi ja uljas ostoskeskus, Iines ryntää heti sinne, yleensä Aku pakotettuna mukaan. Iines on hyvin tarkka senhetkisestä muodista ja liikkuu kokoajan muodin perässä. Ostosreissulla saattaa kulua paljonkin käteistä, ja ostoskeskuksen porteista ulos tullessa heillä on monta kassia vaatteita, hajuvesiä ja ynä muuta sellaista. Mutta mikä Akun virka ostosreissuilla on se, että hän toimii Iineksen makutuomarina sekä kantaa kaikki hänen ostamansa ostoskassit sisältöineen Iineksen kodille. Jonkun tavaran himo koittaa myös silloin, kun Aku ja Iines kävelevät koruliikkeiden ohitse. Iines ihastuu johonkin koruun ja vaatii Akun ostamaan sen, vaikka koru maksaisi monta tonnia. Muuten, jos Aku ei osta korua, Iines sanoo, ettei halua nähdä Akua enää koskaan ja pyytää Hannua kavaljeeriksi. Tätä perustetta Iines käyttää Akuun todella paljon. Iineksellä on myös tapana kirjoittaa päiväkirjaa, kuten monet tytöt konsanaan. Päiväkirjaan hän kirjoittelee muun muassa päivän tapahtumista sekä erityisesti Akusta ja toisinaan hänen toilailuistaan. Iines Ankan päiväkirja -sarjoja on julkaistu jonkun verran, mutta nykyään niitä ei taida tulla ollenkaan.
Akun toisen serkun Touho Ankan harrastukset ovat mitä hulvattomampia, kuten nimikin jo kertoo. Ehkäpä yleisin harrastus on yleinen tohelointi ja touhottaminen. Touho menee minne tahansa hän onnistuu toheloimaan kaiken loppujen lopuksi. Toisena harrastuksena mainittakoon hänen kirjekursseilla käynti, joista hän aina mainitsee, että suoritin sellaisen kurssin ja minulla on siitä diplomikin. Tästä perusteesta Aku ei tykkää, kun he joutuvat esimerkiksi johonkin kilpailuun ja joutuvat pelaamaan tiimipeliä.
Yhteenvetona sanottakoon, että Ankkalinnasta löytyy sekä ankoilta että hiiriltä harrastuksia, jotka ovat heille juuri niitä sopivimpia ja passeleita sekä ne ovat myös omaperäisiä. Ja voitaisiin myös sanoa, että mitä enemmän Disneyn hahmoja, sitä enemmän on myös harrastuksia. Yleisenä harrastuksena useilla taitaa olla laiskottelu, paitsi Roope Ankalla, jolle jopa aika on rahaa. Yleinen harrastus on myös matkustaminen. On monia tarinoita, joissa ankat tai hiiret kuvataan hiekkarannoilla meren äärellä tai kaupunkikierroksilla. Ankkojen yleisin lomakohde taitaa olla Ankkapulco, jonne Aku ja Pojat usein haaveilevatkin, mutta eivät taida kovin monessa tarinassa päästä sinne. Mikin ja Hessun tiet vievät yleensä Sysimetsään. Olen kuitenkin ihmetellyt, miksei ankkamaailmaan ole vielä saapunut meille ihmisille yleistä harrastusta nimittäin musiikkia. On suorastaan murto-osa tarinoita, joissa sivuutetaan musiikkia jollain tavalla, muttei sen enempää. Tupu, Hupu ja Lupu kuuntelevat joskus musiikkia omasta mankastaan, varsinkin silloin, jos on joku bändi, joka on suosittu Ankkalinnassa. Musiikkiharrastusta kaipaisin enemmän ankkahahmoille. Omasta mielestäni parhaita tarinoita, joissa käsitellään ankkojen ja hiirten harrastuksia, ovat erilaiset kilpailut. Niistä saa lukunautintoa, hauskuutta ja humoria unohtamatta. Toki Rosan ja Barksin Roopen aarreharrastusta kuvaavat tarinat ovat aivan omassa luokassaan, juuri Rosan ja Barksin piirroksista, mutta mikä tärkeimpänä ilo ja nautinto syntyy heidän omaperäisistä käsikirjoituksista.
Omalta osalta tämä oli viimeinen viestini tähän osakilpailuun.
Donald-91
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 118 -
18.10.2009 klo 00:40:51
Jatkoin vähän tarinaa, katsokaa täältä:
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/hiirten harrastukset
Ankkamaailmassa harrastukset ovat hyvin usein melko kevyitä. Ehkä ainoa, tai ainakin yksi harvoista harrastuksista ankkamaailmassa joka vaatii jonkunlaisia ruumiillisia ponnisteluja, on Tupun, Hupun ja Lupun käymä partio. (Allekirjoittanut ei ole sitä koskaan käynyt, joten tuo oli vain arvelu.) Ankkojen harrastuksiin ei yleensä kuulu urheilu, muuten kuin sen seuraaminen. Mutta sekin kuuluu kuitenkin aina joskus, silloin tällöin. Urheileminen jää usein ankka-jutuissa kuitenkin vain yksittäisten juttujen tasolle. Yksi esimerkki tällaisista jutuista oli viikon 42 Aku Ankassa ensimmäisenä juttuna julkaistu Rauta-ankka – juttu. Siinä jutussa on klassinen vastakkainasettelu, kun Ankkalinnan ja Hanhivaaran edustajat ottavat mittaa toisistaan edellä jo mainitussa Rauta-ankka – urheilukilpailussa. Mutta onpa nähty sellaisiakin juttuja Aku Ankassa ja muissa ankka-julkaisuissa, että Aku on ollut jopa jalkapalloilija Ankkalinnan joukkueessa. Tai toisinaan hän on ainakin jalkapallovalmentajan pestissä. Mutta kaksi edellä mainittua toimenkuvaa saattavat mennä jo ammattimaiseen työhön. Onpa Aku Ankka harrastanut myös jääkiekkoselostajuuttakin, ja sellaisestakin tunnetaan ainakin yksi tarina. Mutta on hän (Aku) ottanut myös mailan käteen ja laittanut luistimet jalkaan ja pelannut itse jääkiekkoa ihan "MM-kisoissa" asti. Tämä tapahtui vuoden 2003 Suomen kotikisojen aikoihin julkaistussa jutussa, jossa Aku oli alunperin uutistoimittaja, mutta sitten joutui ikään kuin vahingon kautta pelaamaan jääkiekkoa. Yksittäisistä urheilu-jutuista puheen ollen, Aku on harrastanut milloin hiihtoa ja milloin joskus muistaakseni lasketteluakin. Mutta Akun pääasiallinen ja selvästi yleisin harrastus on jos jonkinlainen laiskottelu ja rentoutuminen. Laiskottelu on oikeastaan Akulla joko sellaista, että hän joko katselee televisiota tai lukee riippumatossa jo ehkä hieman legendaarista Sihi-juomaa hörppien. Jutuissa, joissa Aku on suuressa roolissa, on usein nähty myös Akun ja Teppo Tulpun klassista kahinointia milloin mistäkin syystä. Milloin on ollut omenapuu tai vasttava syynä milloin Aku on vakoillut Tulppua, tai tullut nappaamaan kadonnutta koiraa Tulpun pihalta, kuten kerran yhdessä jutussa. Rentoutumisen ja "penkkiurheilun" lisäksi Aku harrastaa myös kalastusta. Hannun harrastuksena on oikeastaan työttömänä onnen myyränä vain hengailu ja oleskeleminen sekä erillaisiin arvpajaisiin ynnä muihin osallistuminen. Pääasia Hannulle on aina ollut se, että hän ei vaan mitenkään joutuisi töihin. Eli Hannu on laiskottelun suhteen melkein samanlainen kuin sekkunsakkin Aku. Aku vain on huomattavasti epäonnekkampi. Roope taas rentoutuu työnsä ohella käymällä miljardööri-klubilla. Joskus hän myös lähtee seikkailuille ympäri maailmaa. Syynä sellaisiin rientoihin milloin mihin on Roopella tietysti rikkaudet milloin missäkin maailman kolkassa ja missäkin muodossa. Pellen harrastuksena on keksiminen. Hän on keksinyt kautta aikain jos jonkinlaista vempelettä. Pelle Pelottoman keksintöjä ovat olleet milloin keksintökone, joka keksii itse koneita ynnä muita sellaisia jättäen Pellen työttömäksi hetkeksi aikaa ainakin. Mutta onpa listalla ollut nuorennin kone, joka nimensä mukaan nuorentaa koekaniininsa tai vaikkapa klassinen aikakone. mutta yksi yleisimmistä Pellen keksinnöistä taitaa olla kulkupeli, jolla hän useimmiten kulkee. Nimittäin jonkunlainen lentävä auto tai muu sellainen. Hansu on oikeastaan harrastuksiltaan lähes kopio Akusta. Hän nimittäin maatila-töiden vastapainoksi laiskottelee ja löhöilee suurimman osan valveillaoloajastaan.
Hiirten maailmassa kirkkaimpaan huomioon nousenee Mikki Hiiri, tuo poliisin vakituinen luottoapulainen. Mikki siis toisin sanoen jahtaa melko usein Ankka-julkaisujen Hiiri-tarinoissa Hessun kanssa rosvoja ja muita rikollisia yhdessä poliisin kanssa. Kaiken kaikkiaan Ankkalinnassa on laaja valikoima harrastuksia, joista riittää lähes ojkaiselle omansa. Niin ankoille kuin hiirillekkin. Mikin harrastuksiksi luettakoon vielä Pluton elättäminen ja ulkoiluttaminen.
Ja siinä taisikin olla minun kirjoitukseni tässä osakilpailussa. Oli todella hyvä aihe, kiitoksia Salwer1st siitä.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/hiirten harrastukset
Ankkamaailmassa harrastukset ovat hyvin usein melko kevyitä. Ehkä ainoa, tai ainakin yksi harvoista harrastuksista ankkamaailmassa joka vaatii jonkunlaisia ruumiillisia ponnisteluja, on Tupun, Hupun ja Lupun käymä partio. (Allekirjoittanut ei ole sitä koskaan käynyt, joten tuo oli vain arvelu.) Ankkojen harrastuksiin ei yleensä kuulu urheilu, muuten kuin sen seuraaminen. Mutta sekin kuuluu kuitenkin aina joskus, silloin tällöin. Urheileminen jää usein ankka-jutuissa kuitenkin vain yksittäisten juttujen tasolle. Yksi esimerkki tällaisista jutuista oli viikon 42 Aku Ankassa ensimmäisenä juttuna julkaistu Rauta-ankka – juttu. Siinä jutussa on klassinen vastakkainasettelu, kun Ankkalinnan ja Hanhivaaran edustajat ottavat mittaa toisistaan edellä jo mainitussa Rauta-ankka – urheilukilpailussa. Mutta onpa nähty sellaisiakin juttuja Aku Ankassa ja muissa ankka-julkaisuissa, että Aku on ollut jopa jalkapalloilija Ankkalinnan joukkueessa. Tai toisinaan hän on ainakin jalkapallovalmentajan pestissä. Mutta kaksi edellä mainittua toimenkuvaa saattavat mennä jo ammattimaiseen työhön. Onpa Aku Ankka harrastanut myös jääkiekkoselostajuuttakin, ja sellaisestakin tunnetaan ainakin yksi tarina. Mutta on hän (Aku) ottanut myös mailan käteen ja laittanut luistimet jalkaan ja pelannut itse jääkiekkoa ihan "MM-kisoissa" asti. Tämä tapahtui vuoden 2003 Suomen kotikisojen aikoihin julkaistussa jutussa, jossa Aku oli alunperin uutistoimittaja, mutta sitten joutui ikään kuin vahingon kautta pelaamaan jääkiekkoa. Yksittäisistä urheilu-jutuista puheen ollen, Aku on harrastanut milloin hiihtoa ja milloin joskus muistaakseni lasketteluakin. Mutta Akun pääasiallinen ja selvästi yleisin harrastus on jos jonkinlainen laiskottelu ja rentoutuminen. Laiskottelu on oikeastaan Akulla joko sellaista, että hän joko katselee televisiota tai lukee riippumatossa jo ehkä hieman legendaarista Sihi-juomaa hörppien. Jutuissa, joissa Aku on suuressa roolissa, on usein nähty myös Akun ja Teppo Tulpun klassista kahinointia milloin mistäkin syystä. Milloin on ollut omenapuu tai vasttava syynä milloin Aku on vakoillut Tulppua, tai tullut nappaamaan kadonnutta koiraa Tulpun pihalta, kuten kerran yhdessä jutussa. Rentoutumisen ja "penkkiurheilun" lisäksi Aku harrastaa myös kalastusta. Hannun harrastuksena on oikeastaan työttömänä onnen myyränä vain hengailu ja oleskeleminen sekä erillaisiin arvpajaisiin ynnä muihin osallistuminen. Pääasia Hannulle on aina ollut se, että hän ei vaan mitenkään joutuisi töihin. Eli Hannu on laiskottelun suhteen melkein samanlainen kuin sekkunsakkin Aku. Aku vain on huomattavasti epäonnekkampi. Roope taas rentoutuu työnsä ohella käymällä miljardööri-klubilla. Joskus hän myös lähtee seikkailuille ympäri maailmaa. Syynä sellaisiin rientoihin milloin mihin on Roopella tietysti rikkaudet milloin missäkin maailman kolkassa ja missäkin muodossa. Pellen harrastuksena on keksiminen. Hän on keksinyt kautta aikain jos jonkinlaista vempelettä. Pelle Pelottoman keksintöjä ovat olleet milloin keksintökone, joka keksii itse koneita ynnä muita sellaisia jättäen Pellen työttömäksi hetkeksi aikaa ainakin. Mutta onpa listalla ollut nuorennin kone, joka nimensä mukaan nuorentaa koekaniininsa tai vaikkapa klassinen aikakone. mutta yksi yleisimmistä Pellen keksinnöistä taitaa olla kulkupeli, jolla hän useimmiten kulkee. Nimittäin jonkunlainen lentävä auto tai muu sellainen. Hansu on oikeastaan harrastuksiltaan lähes kopio Akusta. Hän nimittäin maatila-töiden vastapainoksi laiskottelee ja löhöilee suurimman osan valveillaoloajastaan.
Hiirten maailmassa kirkkaimpaan huomioon nousenee Mikki Hiiri, tuo poliisin vakituinen luottoapulainen. Mikki siis toisin sanoen jahtaa melko usein Ankka-julkaisujen Hiiri-tarinoissa Hessun kanssa rosvoja ja muita rikollisia yhdessä poliisin kanssa. Kaiken kaikkiaan Ankkalinnassa on laaja valikoima harrastuksia, joista riittää lähes ojkaiselle omansa. Niin ankoille kuin hiirillekkin. Mikin harrastuksiksi luettakoon vielä Pluton elättäminen ja ulkoiluttaminen.
Ja siinä taisikin olla minun kirjoitukseni tässä osakilpailussa. Oli todella hyvä aihe, kiitoksia Salwer1st siitä.
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 119 -
18.10.2009 klo 02:15:40
Yökirjoittajien kuningas Vankka ilmoittautuu.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/hiirten harrastukset
Ankkalinnassa, kuten meilläkin, harrastetaan todella paljon kummallisia ja ei-niin-kummallisia asioita. Lähes jokaisella tunnetulla Ankkalinnan ankalla tai hiirellä (tai muulla sellaisella) on yksi tai useampi harrastus, joka kulkee hahmon mukana tarinasta tarinaan. Jotkut käsikirjoittajat keksivät satunnaisesti hahmoille uusia harrastuksia, mutta ne ovat useimmiten kertakäyttöisiä, eivätkä esiinny kyseisen tarinan jälkeen enää uudestaan. Monet ankkalinnalaisten harrastukset ovat suosittuja meidänkin maailmassa, esimerkiksi erilaiset urheilulajit, kuten jalkapallo tai pesäpallo. Sitten on tietenkin olemassa myös jotain aivan eriskummallisia harrastuksia, joista voisin lyödä vetoa ettei kukaan meidän maailmassamme sellaisia juttuja harrasta.
Kaikista Ankkalinnan asukkaista Aku Ankalla on varmasti ollut ja on yhäkin, ylivoimaisesti eniten erilaisia harrastuksia. Alusta lähtien Akun suosikkiharrastus (jota hän harrastaakin hyvin usein) on ollut löhöily - nukkuminen, riippumatossa tai laiskanlinnassa makoileminen. Aku on useissa tarinoissa tavattoman laiska henkilö ja monesti kun hänen täytyisi yrittää hankkia töitä, hän vain makaa riippumatossa ja lukee kirjaa, kuuntelee musiikkia tai yksinkertaisesti nukkuu. Varsinkin kesähelteellä Akulla on usein sihi-juomaa, jota hän siemailee aina välillä makoillessaan riippumatossaan. Akun löhöilyharrastus on monta kertaa meinannut koitua hänen kohtalokseen niin suhteessa Iineksen kanssa, kuin työasioissakin. Siksi hän onkin ainakin yhdessä tarinassa yrittänyt päästä eroon pahasta tavastaan menemällä jonkin sortin ryhmäterapiaan, jossa muut samasta vaivasta kärsivät kertovat ongelmastaan ja yrittävät yhdessä päästä eroon siitä vähentämällä löhöilyä tosissaan. Akun kohdalla kaikki ei tietenkään mene nappiin ja siksi hän jatkaakin lekottelua, koska toteaa sen olevan parasta. Koska löhöilystä ja nukkumisesta on tullut Akulle jonkinlainen harrastus, hän on usein saanut potkut töistä nukuttuaan työajalla. Monet ihmettelevät varmasti, miten Aku nukkuu noinkin paljon. Koskaan ei ole kysymykseen vastausta saatu, mutta monia arvauksia on heitelty. Itse arvelisin syyn olevan selvä: Aku on selvästi Ankkalinnan epäonnisin henkilö, eikä hänen päivistään puutu vauhtia tai vaaratilanteita. Yhdessä päivässä voi tapahtua kahtakymmentäkin eri asiaa, joten eiköhän sellaisen tapahtumamylläkän jälkeen ketä tahansa väsytä. Täytyy tietenkin ottaa huomioon myös se, että Aku hyppelee öisin Ankkalinnan kaduilla (ja katoilla) Taikaviittana.
Toinen Akun tunnetuimmista harrastuksista on penkkiurheilu. Aku katsoo televisiosta (löhöillessään samalla laiskanlinnassaan) hyvin monenlaista urheilua, mutta melkein aina kuvaruudusta näkyy jalkapallo-ottelu, jossa vastakkain ovat lähes aina Akun kannattama Ankkalinna ja sen naapurikaupunki Hanhivaara. Aku on hyvin innokas jalkapallon seuraaja ja hän kannustaakin Ankkalinnaa aina viimeiseen asti, joskus jopa katastrofiin asti. Aku on monesti myös hankkinut (usein viime tingassa) itselleen liput Ankkalinnan ja Hanhivaaran väliseen loppuotteluun, joka on joskus ihan vain Akun takia päättynyt Hanhivaaran voittoon. Aku katselee televisiosta myös muuta, kuin urheilua, esimerkiksi elokuvia, visailuohjelmia tai joitain sarjoja. Aku on joskus innostunut näistä tv-visailuohjelmista niin, että on itse päätynyt osallistumaan sellaiseen, huonolla menestyksellä tietenkin.
Kalastus kuuluu myös Akun suosikkiharrastuksiin, ainakin niissä tarinoissa joissa hän sitä harrastaa. Monesti kun ankanpojat ovat lähteneet kouluun tai Sudenpentuleirille, Aku lähtee kalastamaan. Siinä samalla hän pystyy myös harjoittamaan toista harrastustaan, löhöilemistä. Aku on osallistunut myös lukuisiin kalastuskilpailuihin, joihin on kuitenkin lähes aina änkenyt mukaan Akun ylionnekas serkku Hannu Hanhi. Monissa tarinoissa Aku voittaa Hannun kalastustaitojensa avulla kisassa, mutta koska Hannu on onnettaren suosikki, hän yleensä nappaa kalan, jonka sisältä löytyy jotain arvokasta, kuten timantti, sormus, jalokiviä yms.
Myös Taikaviittana toimiminen voidaan laskea harrastukseksi, sillä Aku tekee sitä täysin vapaaehtoisesti. Öisin hän pukeutuu Taikaviitan asuun ja partioi öisessä Ankkalinnassa ja estää roistojen ryöstö-yritykset, jotka kohdistuvat milloin mihinkin liikkeeseen, pankkiin tai jonkun ankkalinnalaisen kotiin. Taikaviitan hommat ovat varmasti yksi suurimmista syistä, miksi Aku nukkuu päivisin niin paljon (yleensä Taikaviitan hommat kestävät koko yön).
Aku on nuorempana kuulunut myös eräänlaiseen partioon, Tuomenmarjoihin (vaikkei hän missään asioissa oikein kunnolla pärjännytkään).
Lukuisten tunnetuimpien ja pitkäaikaisimpien harrastusten lisäksi Aku on ajan saatossa ehtinyt harrastaa satoja muita asioita. Nämä ovat kuitenkin sellaisia harrastuksia, jotka esiintyvät yhdessä tarinassa ja päättyvät aina katastrofiin, jonka johdosta Aku lopettaa kyseisen harrastuksen harrastamisen (tai hänet heitetään pihalle kyseisestä harrastustoiminnasta). Aku on monesti kokeillut jotain urheilulajia, onhan hän kova penkkiurheilija. Amerikkalainen jalkapallo on ollut Akun harrastuslistalla, tosin, sehän ei hyvin päättynyt. Myös jääkiekkoa, koripalloa, jalkapalloa, lentopalloa ja muita pallopelejä Aku on harrastanut, tai ainakin kokeillut harrastaa. Sitten on niitä tarinoita, joissa Akun harrastuksena on ollut jokin, josta hän saa rahaakin (käy siis samalla töissä, harrastus vapaa-aikana), kuten suihkulähteiden rakentaminen. Eräässä tarinassa Aku rakensi vapaa-ajallaan mitä eriskummallisempia ja hienompia suihkulähteitä (ja hienoja olivat) ja myi niitä maksaville asiakkaille. Kaikki kuitenkin kaatui siihen, kun Aku sai hommakseen suunnitella kaupungin keskustaan ison ja näyttävän suihkulähteen.
Akun eno Roope Ankka omaa myös monia harrastuksia, joista osa on hyvin eriskummallisia. Roopen tunnetuin harrastus lienee rahoissa uiminen. Roopella on säiliöllinen kolikoita, joissa hän ui päivittäin. Roopen toimistosta vie ovi kolikkomereen ja oven vieressä on ponnahduslauta, jonka avulla Roope voi tehdä oikein kunnon sukelluksen rahamereen. Pudotus ponnahduslaudalta rahameren pintaan on valtava ja onkin ihme, ettei Roope ole koskaan satuttanut itseään sukeltaessaan rahojensa sekaan.
Monet ihmettelevät, miten Roope yksinkertaisesti pystyy tällaiseen. Jos joku muu yrittää rahoissa uimista, tuloksena on se, että hän tömähtää kolikoiden pintaan ja satuttaa päänsä. Usein uidessaan kolikoissaan, Roope käyttää uimapukua, joka onkin mielenkiintoista, sillä eihän rahauinnissa vaatteet kastu. Jos Roope lähtee pitkälle liikematkalle, hän saattaa ottaa tynnyrillisen kolikoita mukaan, jotta voi nauttia kolikkokylvyistä myös ollessaan poissa säiliöltään.
Roope rakastaa rahojaan ja siksi haluaa olla niiden kanssa mahdollisimman paljon. Siksi Roopen säiliöstä löytyy rahameren lisäksi myös kolikkosuihku ja Roopen sängystä setelipeitto ja seteleillä täytetty tyyny.
Rahoissa uimisen lisäksi Roope harrastaa rahan säästämistä ja keräilemistä. Kukaan, ei kukaan maailmassa säästä rahojaan niin kuin Roope, joka yrittää kaikissa tilanteissa selvitä aina mahdollisimman pienellä maksulla. Jos Roopella ja Kroisos Pennosella on meneillään tarjouskilpailu esimerkiksi jostain urakasta, Roope voittaa kilpailun usein yhdellä tai kahdella sentillä. Roope voisi halutessaan ylittää Pennosen tarjouksen vaikka kahdella miljoonalla, mutta koska hän haluaa säästää rahojaan, hän ylittää tarjouksen aina mahdollisimman pienellä summalla. Roope on myös kova tinkimään erilaisia liikekauppoja tehdessään. Hän yrittää säästösyistä alentaa hintaa niin paljon kuin mahdollista ja usein onnistuukin alentamaan hintaa, ainakin jonkin verran. Roope palkkaa usein Akun vartioimaan yöksi rahojaan, koska vartijat olisivat liian kalliita ja turvajärjestelmä kuluttaisi aivan liikaa sähköä. Roope myös säästää rahaa käyttämällä mahdollisimman vähän sähköä; pimeinä iltoinakin hän tekee töitä kynttilänvalossa. Roopen ruokavalio on (säästösyistä) hyvin yksipuolinen, sillä kaapista ei juuri papuja tai kuivaa leipää enempää löydy, juomanakin käytetään useimmiten sadevettä, jota saa ilmaiseksi pihalta.
Kun Roope matkustaa ulkomaille, hän valitsee aina halvimman tavan; joko kivikautisen lentokoneenrämän tai puisen soutuveneen. Matka ei ole lentokoneilla lennettäessä aina kovin turvallinen (varsinkaan laskeutumisen osalta) mutta pääasiahan on että perille päästään. Kaupungissa liikkuessaan Roope käyttää paljon limusiiniaan, josta ikävä kyllä loppuu aika usein polttoaine, koska Roope ei raaski täyttää tankkia kuin ehkä kerran kuukaudessa, jos edes sitäkään. Eräässä tarinassa Roopen hovimestari ja kuljettaja Juuso paljasti, että auton pohjassa kuskin paikalla on reikä, jonka avulla Juuso itse voi liikuttaa autoa kävelemällä ja juoksemalla, jolloin polttoainetta ei kulu lainkaan. Säästämisensä ansiosta Roope onkin maailman rikkain. Roopen säästämiseen on varmasti lukuisia syitä, mutta esimerkiksi rahamereen tarvitaan säännöllisesti kolikoita, (koska monissa tarinoissa verottajat yms. hakevat rahat suoraan säiliöstä) jotta sen pinta pysyisi tasaisen korkealla. Roope keräilee myös kaikenlaisia arvokkaita esineitä, kuten timantteja ja jalokiviä, kultaharkkoja ja hopeataalereita, kaikkea millä on paljon rahallista arvoa. Lisäksi hän on säästänyt melkein kaiken tavaran, mitä omisti nuoruudessaan Klondiken kultaryntäyksen aikoihin, aina tikapuista kynttilöihin saakka.
Myös matkustaminen, eritoten tutkimusmatkailu ja aarteenetsintä on ajan myötä muotoutunut harrastukseksi Roopelle, sillä hän tuntuu olevan reissussa ainakin joka toisessa tarinassa. Roope saattaa matkustaa minne tahansa; joskus lähelle, joskus kauas. Hän on käynyt napaseuduilla, maailman kuivimmilla aavikoilla ja ties missä muualla. Roopen sukulaispoika Aku on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aina mukana Roopen reissuilla, joten periaatteessa matkustamista voisi kutsua myös hänen harrastuksekseen.
Akun sisarenpojat Tupu, Hupu ja Lupu harrastavat hekin monia asioita. Kaikille tulee varmasti heidän harrastuksistaan ensimmäisenä mieleen partio. Ankanpojat kuuluvat Sudenpentuihin ja ovat ansainneet tuhansia arvonimiä ja –mitaleja. He ovat eittämättä menestyneimmät Sudenpennut kautta aikojen ja ovat oppineet Sudenpentujen kautta todella paljon erilaisia asioita. Kaikki Sudenpennut saavat oman taskukokoisen käsikirjan, jota ankanpojat kantavat aina mukanaan, eritoten ollessaan Roopen kanssa tutkimusmatkoilla tai etsimässä aarretta. Käsikirja antaa vastauksen visaisimpaankin pulmaan. Ankanpojat ovat Sudenpentujen takia todella paljon pois kotoa, sillä Sudenpentujen leirejä järjestetään (erityisesti kesällä) todella usein, mutta se ei tunnu heitä tai Akua haittaavan lainkaan. Yksi leiri kestää yleensä kolmesta päivästä pariin viikkoon ja yhden leirin aikana ankanpojat saattavat ansaita kymmeniä uusia arvonimiä ja –mitaleja. Tupu, Hupu ja Lupu ovat kuuluneet Sudenpentuihin aikojen alusta (tai ankkasarjakuvien alusta) lähtien.
Tupu, Hupu ja Lupu ovat myös innokkaita jalkapallon pelaajia. He eivät harrasta jalkapalloa missään seurassa, mutta seuraavat sitä ahkerasti televisiosta (kannattaen tietenkin Ankkalinnan Palloseuraa) ja pelaavat itsekin, usein omalla pihamaallaan. Joskus mukana pelaamassa ovat myös poikien ystävät. Ankanpojat ovat melko taitavia jalkapallon pelaajia ja sopisivatkin hyvin johonkin joukkueeseen pelaamaan. Se tuskin kuitenkaan olisi hyvä idea, sillä Sudenpentutoiminta vie niin paljon aikaa, ettei jalkapalloharrastukselle jäisi paljoakaan ja moni tärkeä peli saattaisi mennä sivu suun.
Pojat pelaavat myös paljon baseballia, sitäkin usein omalla pihallaan. Yleensä pelit eivät pääty kovin hyvin, sillä pallo jotenkin kummasti aina lipsahtaa ikkunaan hajottaen sen pirstaleiksi. Joissain tarinoissa pojat ovat seuranneet baseballia televisiosta (kuten myös Aku) ja kerran jopa päässeet pelaamaan itse mestarin kanssa. Ankanpojat ovat harrastaneet myös muunlaista urheilua, mutta jalkapallo ja baseball ovat ne tärkeimmät ja yleisimmät.
Pelle Pelottomalla on ainoastaan yksi harrastus, joka on kuitenkin hänen koko elämänsä; keksiminen. Joissain tarinoissa Pelle keksii (ja korjaa) ihan työkseen, niin että asiakkaat tilaavat Pelleltä keksintöjä tai tuovat esineitä korjattaviksi pajalle. Useimmiten Pelle kuitenkin keksii vapaa-ajallaan, ihan omaksi huvikseen. Pellen keksinnöistä on ollut paljon hyötyä myös Ankkalinnan kaupungille, sillä onhan Pelle auttanut Ankkalinnaa muun muassa ilman puhdistamisessa, lumien sulattamisessa paikoilta joissa se on haitaksi ja turhien esineiden ja roskien tehokkaammassa kierrättämisessä yms. Erityisen paljon Pelle auttaa Roopea tämän ’’ongelmissa’’. Kaikki Roopen rahasäiliön turvajärjestelmät ovat Pellen kehittämiä ja rakentamia ja siksi onkin juuri Pellen ansiota että Roopen rahasäiliöön on lähes mahdotonta murtautua. Pelle on myös rakentanut Roopelle useita omituisia kulkuneuvoja, joilla Roope pystyy kulkemaan vaikka veden alla tai hiekalla. Myös Roopen avaruusmatkoilla käytettävät raketit ovat Pellen valmistamia. Pelle on myös karkottanut Roopea piinanneet hiiret (tarinassa ’’Ankkalinnan pillipiipari’’)ja ilman Pelleä olisi todennäköisesti tapahtunut jotain kauheaa – ehkä jopa tullut maailmanloppu – kun niinikään Pellen keksimää kertalaakia pääsi maan ytimeen (tarinassa ’’Matka maan keskipisteeseen’’). Nämä kaikki uroteot Pelle on tehnyt vapaaehtoisesti, todennäköisesti vapaa-ajallaan, joten nämäkin asiat voidaan lisätä harrastuksen piikkiin. Pelle on hahmon keksimisestä saakka ollut keksijä ja erittäin viisas mies, todennäköisesti yksi maailman viisaimmista – vaikka siis hän on vain keksijä, monissa tarinoissa ainoastaan harrastaa keksimistä.
Iines Ankka harrastaa myös monenlaisia asioita. Kuitenkin pääasiassa hänen harrastuksensa liittyvät erilaisten yhdistysten toimintaan ja vapaaehtois- sekä hyväntekeväisyystoimintaan. Iines on hyvin monessa tarinassa kuvattu Naisyhdistyksen jäsenenä; joissain tarinoissa hän on jo arvovaltainen, pitkäaikainen jäsen, kun taas toisissa tarinoissa hän on vasta liittynyt ja saattaa joutua läpäisemään jonkin kokeen päästäkseen yhdistykseen. Iines on myös useita kertoja nähty Naisyhdistyksen puheenjohtajana, jolloin hän on saanut jonkun hyvin vastuullisen tehtävän, kuten tärkeän tilaisuuden, gaalan tai muun juhlan järjestämisen. Näiden juhlien järjestämisessä Iines usein käyttää Akua apunaan, eritoten koristeiden ripustamisessa. Iines on nähty myös monissa muissa yhdistyksissä ja kerhoissa johtotehtävissä ja niissä hommissa tarvitaan nimenomaan sitä vastuullisuutta, jota Iinekseltä onneksi löytyy – muutenhan kaikki menisi varmasti yhtä pahasti päin mäntyä kuin Akulla. Melkein yhtä useasti kuin Naisyhdistyksessä, Iines on nähty jonkin ompeluseuran riveissä. Hän pitää todella paljon ompelemisesta ja kutomisesta ja kutookin Akulle monesti paidan tai lapaset joululahjaksi. Joskus Iines on jopa mennyt niin pitkälle kutomisen kanssa, että on alkanut myymään kutomiaan vaatteita koko Ankkalinnalle. Iines on ollut myös paljon osallisena vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystoiminnassa. Hän on ollut mukana järjestämässä kirpputoreja (joskus jopa omalla pihallaan) ja osallistunut muullakin tavalla hyväntekeväisyyskeräyksiin.
Joissain tarinoissa Iines pitää paljon urheilusta ja saattaa jopa harrastaakin jotain urheilulajia, kuten juoksemista (tai kestävyysjuoksua/lenkkeilyä), joita hän pistää Akun ja Hannunkin harrastamaan, jotta hekin pysyisivät kunnossa.
Tietenkin Iines (kuten monet muutkin naiset) kirjoittaa myös päiväkirjaa. Hän rustailee päiväkirjaansa päivän tapahtumista, sekä ikävistä, että mukavista. On olemassa erikseen ihan tarinoita, joissa Iines nimenomaan kirjoittaa päiväkirjaansa ja ’’kertoo’’ tarinaa (jota siis parhaillaan kirjoittaa päiväkirjaansa). Näitä tarinoita ei paljoa ole, mutta mielestäni ne ovat ainakin parempia kuin normaalit Iines –tarinat, niissä vain on sitä jotain. Mones ankkalinnalaiset, niin Iineksen ystävättäret kuin sukulaiset ja tuttavatkin tai jopa ihan tuntemattomatkin henkilötkin haluavat lukea Iineksen päiväkirjaa, johon ei kuitenkaan lupaa heru.
Hannu Hanhen harrastuksiin kuuluvat asiat, jotka eivät vaadi minkäänlaista ruumiillista työtä, onhan Hannu laiskin henkilö Ankkalinnassa, jonka tiedän. Hannu on niin onnekas, että voittaa kaikki arvonnat ja kilpailut, mihin osallistuu, usein tekemättä yhtikäs mitään. Siksi monesti kun Hannu ilmoittaa osallistuvansa kilpailuun, lähes kaikki muut osanottajat vetäytyvät, koska tietävät häviävänsä. Hannulle toimitetaan päivittään rekkalastillinen uusia palkintoja, joita hän on arvonnoista voittanut. Hänen kotinsa jokainen tavara on todennäköisesti palkinto jostain, suurella todennäköisyydellä myös itse koti. Tämän kaiken voi siis yhdistää harrastukseksi, sillä Hannu selvästikin harrastaa kilpailuihin ja arvontoihin osallistumista ja erilaisten palkinto-esineiden keräilemistä. En usko, että kukaan oikein pitää Hannun harrastuksesta, sillä Hannu itse aina kerskuu palkinnoillaan. Olen itse sitä mieltä, että tarinat, joissa Hannun ylionnekkuus tulee liikaa esille, ovat lisääntyneet huimaa vauhtia ja tätä vauhtia tulisi hiljentää. Tällaiset tarinat alkavat vähitellen ärsyttämään.
Taavi Ankan harrastus on aivan selkä juttu; lukeminen, kirjoittaminen sekä luentojen pitäminen. Taavi on selvästikin yksi maailman viisaimmista henkilöistä ja Pellen kanssa mittelö saattaisi venyä aikasten tiukoille. Taavilla tutkintoja melkein jokaisesta asiasta, eräässä tarinassa hänellä oli tasan tuhat tutkintoa, mutta varmasti enemmänkin löytyy. Taavi tietää melkein kaiken ja siksi muut ankat käyvätkin usein kysymässä häneltä neuvoja eri asioista. Taavi selvästikin rakastaa lukemista ja siksi hänellä on useita hyllyjä täynnä tietokirjoja, joita selailemalla hän oppii koko ajan jotain uutta. Taavi kirjoittaa myös itse tietokirjoja ja väitöskirjoja, jotka käsittelevät kaiken maailman tieteen aloja. Taavi pitää myös usein hyvin pitkiä ja pitkästyttäviä luentoja, jonka aikana suurin osa yleisöstä nukahtaa penkilleen ja kun esitelmä loppuu, kaikki heräävät ja alkavat taputtaa hullun lailla. Taavi toimii joskus myös opettajana, sillä onhan hänessä ainesta vaikka minkä aineen professoriksi, joten ainakaan epäpätevä hän ei ole. Tosin, Taavi on aika kova pilkunviilaaja, liekö sekin jokin harrastus, kuka ties.
Mummo Ankka asuu maatilalla, jota hän samalla ylläpitää, joten se lienee jo heti ensalkuun yksi hänen harrastuksistaan. Koska Mummolla on maatilallaan useita eri eläimiä aina lehmistä kanoihin saakka. Mummon täytyy maatilan hoitoa harrastaessaan osata lypsää lehmät, ruokkia kaikki eläimet, poimia kanojen munat ja muutenkin hoitaa eläimiä. Nämä taidot hänellä onneksi on ja hän on aina pärjännyt hyvin maatilallaan. Maatilalla on peltoja ja kasvimaita, joita täytyy kyntää ja hoitaa - ja tämän kaiken Mummo tekee aivan yksin (ellei Hansu sitten joskus satu hereillä olemaan). Joka kevät hän kylvää siemenet kasvimaille, kasvaa ja hoitaa kasvejaan ja lopulta syksyllä korjaa sadon. Pellotkin pysyvät hänen huomassaan hyvässä kunnossa ja vilja kukoistaa. Mummon maatilalta löytyy myös paljon hedelmäpuita, joita täytyy myös hoitaa ja joiden sato täytyy syksyllä korjata. Mummo kuvataan usein todella taitavana leipurina. Hän osaa tehdä omenapiirakoista suussasulavia ja pääruuatkin ovat aina kuin missäkin ravintolassa olisi. Kaikki kehuvat aina Mummon keittotaitoja. Monet henkilöt ovat jopa ostaneet Mummolta tämän leivoksia ja piirakoita. Mummo siis harrastaa myös leipomista ja ruuanlaittoa silloin kun ei ole pihalla maatilahommissaan. Monesti iltaisin Mummo kutoo vaatteita. Hän antaa monissa tarinoissa jouluisin sukulaisilleen lahjaksi villasukat tai villapaidat. Mummo kutoo vaatteita itselleen, ystävilleen ja sukulaisilleen, mutta myös eläimilleen. Kyllä, Mummo on monesti kutonut kaulahuiveja, pipoja tai paitoja ja pukenut ne eläimilleen kylminä talvipäivinä. Mummo harrastaa siis ompelemista ja kutomista ja on niissäkin varsin taitava. Mummolla on siis muutamia harrastuksia, joissa kaikissa hän on todella taitava ikäisekseen. Harva mummo pärjää (lähes) yksin maatilalla.
Touho Ankalla ei monissa tarinoissa ole mitään vakituista kunnon harrastusta, mutta hyvin usein hän ilmoittaa Akulle käyneen taas uudella kirjekurssilla, josta on mukamas oppinut jotain uutta, joka johtaa siihenettä hän alkaa Akun kanssa pitämään jotain yritystä, kuten pitopalvelua.
Yleensä kirjekursseilla opitut asiat eivät näyttäisi menevän Touhon kaaliin, jonka takia kaikki yritykset päättyvät lopulta katastrofiin. Kirjekursseilla käymisen lisäksi Touho on kokeillut Akun tapaan useita vain yhdessä tarinassa esiintyviä harrastuksia, kuten maalausta, bändisoittoa yms.
Mikki Hiiren ainoa harrastus lienee kaikille selvä; hän ratkaiseee rikoksia päivät pitkät. Mikki on jatkuvasti selvittämässä mitä erikoisempia rikoksia Ankkalinnassa ja vähän muuallakin. Mikillä on usein salapoliisireissuillaan apunaan ystävänsä Hessu tai Ankkalinnan poliisimestari Simo Sisu. Mikki on rikosten ratkomisessa erittäin taitava - joskus kylläkin liian nokkela - enkä tiedä montaakaan rikosta, jota Mikki ei olisi saanut ratkottua. Mikillä on lukuisia vakiovihollisia, jotka ovat usein selvitettävien rikosten takana. Erityisesti Mustakaapu on usein Mikille kova pala, sillä Kaapu on niin ovela, että vaikka Mikki saisi hänen juonensa selville ja passittaisi hänet vankilaan, tulisi pian tietoon, että Mustakaapu on karannut vankilasta. Mikillä on joskus ollut oma yksityisetsivätoimistokin, jossa hän on ratkonut rikoksia tyttöystävänsä Minnin kanssa. Ankkalinnan poliisivoimat turvautuvat lähes jokaisessa rikoksessa Mikin pettämättömään apuun ja melkein aina Mikki vastaakin myöntävästi uudelle haasteelle. Mikkiä on monesti kuvattu yhdeksi maailman parhaimmista salapoliiseista. Mikillä ei ole varsinaista työtä, mutta salapoliisihommia ei kuitenkaan työksi voi laskea, koska Mikki tekee sitä vapaaehtoisesti eikä koskaan vaadi mitään palkkiota.
Mikin sukulaispojat Mortti ja Vertti ovat Ankkalinnan ainoat henkilöt, jotka harrastavat urheilua jossain seurassa vakituisesti. Mortti ja Vertti pelaavat jalkapalloa Ylävirran yritys -nimisessä seurassa. Pojat ovat pelanneet jalkapalloa jo kauan ja ovatkin siinä erittäin taitavia. Ylävirran yritys on (osittain myös Mortin ja Vertin ansiosta) erittäin hyvä joukkue ja he ovat voittaneet suurimman osan pelaamistaan peleistään. Mortti ja Vertti tappelevat usein siitä, kumpi heistä on parempi pelaaja, tai siitä, kumpi heistä saa laukoa rangaistuslaukauksen yms. Usein kiistat on kuitenkin hoidettu sovussa, eikä mitään pahempia konflikteja ole tapahtunut. Pojat selvästikin nauttivat jalkapallon peluusta ja haaveilevatkin pääsevänsä isompina Ankkalinnan Palloseuraan pelaamaan.
Akun armas naapuri Teppo Tulppu harrastaa selvästikin puutarhanhoitoa. Tulpun puutarha on aina viimeisen päälle hoidettu; kukkapenkki on täynnä kauniita ja hyvin hoidettuja kukkia, nurmikko on tasainen ja hyvin leikattu ja muutenkin piha on siisti. Tulpun puutarhaa on kehuttu usein ja hän on voittanut sillä kilpailujakin. Tarinoissa, joissa Tulppu selvästikin hoitaa puutarhaansa, niin tekee myös Aku, joka vain yksinkertaisesti haluaa olla Tulppua parempi. Tulppu ja Aku ovat monesti kisanneet toisiaan vastaan puutarhanhoidossa ja joskus taisto on äitynyt jopa täydelliseen katastrofiin (kuinka yllättävää), jolloin molempien puutarhat ovat olleet vähän kuin ''poissa pelistä''. Tulppu kuitenkin halliitsee puutarhanhoidon hyvin, selvästikin paremmin kuin Aku, vaikka onhan hänkin joskus osoittautunut erittäin taitavaksi (kuten tarinassa ''Mestaripuutarhuri'', by Don Rosa).
Ankkalinnan vakiorosvoryhmä Karhukopla harrastaa luonnollisesti kaikenlaista varastelua ja ryöväämistä. Karhukoplan yleisin kohde on Roopen rahasäiliön, johon he yrittävät murtautua vähintäänkin joka toisessa tarinassa, joka kerralla kuitenkin epäonnistuen. Karhukopla käyttää harrastuksessaan usein todella kalliita (ja varastettuja) vehkeitä, jotka ovat yleeensä peräisin työmailta tai purkutyömailta. Roopen huipputehokas turvajärjestelmä kuitenkin torjuu kaikenlaiset iskut. Karhukopla yrittää joskus ryöstää myös jotain muuta kohdetta, kuin rahasäiliötä, kuten esimerkiksi Ankallispankkia tai -museota. Myös muut rikkaat henkilöt ovat joutuneet heidän ryöstökohteikseen. Karhukonnat kuitenkin epäonnistuvat joka kerta ja jokaisen tarinan, jossa he yrittävät ryöstää jotain, lopussa heidät passitetaan vankilaan. Ehkäpä vankilaan joutuminenkin alkaa olla Karhuveikoille jonkin sortin harrastus..?
Melkein kaikki ankkalinnalaiset siis harrastavat jotain, mutta on myös niitä, jotka eivät yksinkertaisesti harrasta mitään, tai harrastavat jotain satunnaisia asioita joissain satunnaisissa tarinoissa satunnaisesti. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi Minni Hiiri, Polle Koninkaulus ja Heluna (kaikki siis hiiriuniversumista). Minni Hiiri ei harrasta mitään asiaa vakituisesti. Satunnaisesti hän saattaa olla Mikin kanssa ratkomassa jotain rikosta, mutta ei sen enempää. Minniin keskittyviä tarinoita ei muutenkaan paljoa tehdä, joten siksi on ehkä parempi, ettei Minnillä olekaan mitään vakituista harrastusta. Polle Koninkauluskaan ei mitään varsinaisesti harrasta. Hän on monissa tarinoissa toiminut korjaajana (tai mikä putkimies nyt onkaan) mutta minun on ainakin vaikea sanoa, onko se harrastus vai ihan ammatti. Polle on myös eräässä tarinassa harrastanut uimahyppäämistä, tosin aika vastahakoisesti. Helunalla se vasta onkin vähän harrastuksia, niitä satunnaisiakaan ei tule nimittäin mieleen. Joskus muistan lukeneeni tarinan, jossa Heluna ahmi ruokaa minkä kerkesi, mutta ei kai ahmiminen ole harrastus, ainakaan tässä tapauksessa..? Ne ankkalinnalaiset, jotka eivät harrasta mitään, saisivat ryhdistäytyä. Käsikirjoittajien tulisi mielestäni keksiä heillekin jotain tekemistä vaikka joissain tapauksissa onkin ihan hyvä, että hahmo pysyykin huomaamattomampana. Satunnaiset harrastukset eri hahmoilla riippuvat tietenkin käsikirjoittajasta - jokaisella käsikirjoittajalla on oma näkemyksensä ankkalinnalaisten harrastuksista vaikka suurin osa kunnioittaakin hahmojen vakituiseksi tultuja harrastuksia. Satunnaiset kertakäyttöiset harrastukset ovat kuitenkin mielestäni ehdotonta plussaa, sillä olisi tylsää lukea kokoajan tarinoita, joissa Aku löhöilee, kalastaa tai penkkiurheilee. On hyvä, että hahmot kokeilevat uusiakin asioita välillä - vaihtelu virkistää!
Yhteenveto: Melkein jokaisellaa ankkalinnalaisella on oma vakioharratuksensa. Aku harrastaa löhöilyä, penkkiurheilua, kalastamista ja Taikaviittana oloa, kun taas Roope harrastaa rahoissa uimista, säästämistä ja arvokkaiden esineiden keräilemistä. Tupu, Hupu ja Lupu harrastavat partiota Sudenpennut -partiossa ja pelaavat satunnaisesti jalkapalloa ja pesäpalloa. Pelle Peloton keksii ja korjaa, kun taas Iines harrastaa erilaisiin yhdistyksiin kuulumista ja hyväntekeväisyys- sekä vapaaehtoistoimintaa. Hannu osallistuu arvontoihin ja kilpailuihin ja keräilee palkintoesineitä - Taavi lukee, kirjoittaa ja pitää luentoja. Mummo hoitaa maatilaa, leipoo ja kutoo ja Touho käy kirjekursseilla. Mikki ratkaisee mestarillisesti rikoksia ja hänen sukulaispoikansa pelaavat seurassa jalkapalloa. Teppo Tulppu hoitaa puutarhaa ja Karhukopla varastaa. Monenlaisia harrastuksia siis on, mutta on myös niitä, jotka eivät harrasta mitään, kuten esimerkiksi Minni Hiiri. Satunnaisia, kertakäyttöisiä harrastuksia esiintyy jokaisella hahmolla ja ne riippuvatkin aina käsikirjoittajasta. Harrastukset ovat hyvin suuri osa ankkalinnalaisten elämää.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/hiirten harrastukset
Ankkalinnassa, kuten meilläkin, harrastetaan todella paljon kummallisia ja ei-niin-kummallisia asioita. Lähes jokaisella tunnetulla Ankkalinnan ankalla tai hiirellä (tai muulla sellaisella) on yksi tai useampi harrastus, joka kulkee hahmon mukana tarinasta tarinaan. Jotkut käsikirjoittajat keksivät satunnaisesti hahmoille uusia harrastuksia, mutta ne ovat useimmiten kertakäyttöisiä, eivätkä esiinny kyseisen tarinan jälkeen enää uudestaan. Monet ankkalinnalaisten harrastukset ovat suosittuja meidänkin maailmassa, esimerkiksi erilaiset urheilulajit, kuten jalkapallo tai pesäpallo. Sitten on tietenkin olemassa myös jotain aivan eriskummallisia harrastuksia, joista voisin lyödä vetoa ettei kukaan meidän maailmassamme sellaisia juttuja harrasta.
Kaikista Ankkalinnan asukkaista Aku Ankalla on varmasti ollut ja on yhäkin, ylivoimaisesti eniten erilaisia harrastuksia. Alusta lähtien Akun suosikkiharrastus (jota hän harrastaakin hyvin usein) on ollut löhöily - nukkuminen, riippumatossa tai laiskanlinnassa makoileminen. Aku on useissa tarinoissa tavattoman laiska henkilö ja monesti kun hänen täytyisi yrittää hankkia töitä, hän vain makaa riippumatossa ja lukee kirjaa, kuuntelee musiikkia tai yksinkertaisesti nukkuu. Varsinkin kesähelteellä Akulla on usein sihi-juomaa, jota hän siemailee aina välillä makoillessaan riippumatossaan. Akun löhöilyharrastus on monta kertaa meinannut koitua hänen kohtalokseen niin suhteessa Iineksen kanssa, kuin työasioissakin. Siksi hän onkin ainakin yhdessä tarinassa yrittänyt päästä eroon pahasta tavastaan menemällä jonkin sortin ryhmäterapiaan, jossa muut samasta vaivasta kärsivät kertovat ongelmastaan ja yrittävät yhdessä päästä eroon siitä vähentämällä löhöilyä tosissaan. Akun kohdalla kaikki ei tietenkään mene nappiin ja siksi hän jatkaakin lekottelua, koska toteaa sen olevan parasta. Koska löhöilystä ja nukkumisesta on tullut Akulle jonkinlainen harrastus, hän on usein saanut potkut töistä nukuttuaan työajalla. Monet ihmettelevät varmasti, miten Aku nukkuu noinkin paljon. Koskaan ei ole kysymykseen vastausta saatu, mutta monia arvauksia on heitelty. Itse arvelisin syyn olevan selvä: Aku on selvästi Ankkalinnan epäonnisin henkilö, eikä hänen päivistään puutu vauhtia tai vaaratilanteita. Yhdessä päivässä voi tapahtua kahtakymmentäkin eri asiaa, joten eiköhän sellaisen tapahtumamylläkän jälkeen ketä tahansa väsytä. Täytyy tietenkin ottaa huomioon myös se, että Aku hyppelee öisin Ankkalinnan kaduilla (ja katoilla) Taikaviittana.
Toinen Akun tunnetuimmista harrastuksista on penkkiurheilu. Aku katsoo televisiosta (löhöillessään samalla laiskanlinnassaan) hyvin monenlaista urheilua, mutta melkein aina kuvaruudusta näkyy jalkapallo-ottelu, jossa vastakkain ovat lähes aina Akun kannattama Ankkalinna ja sen naapurikaupunki Hanhivaara. Aku on hyvin innokas jalkapallon seuraaja ja hän kannustaakin Ankkalinnaa aina viimeiseen asti, joskus jopa katastrofiin asti. Aku on monesti myös hankkinut (usein viime tingassa) itselleen liput Ankkalinnan ja Hanhivaaran väliseen loppuotteluun, joka on joskus ihan vain Akun takia päättynyt Hanhivaaran voittoon. Aku katselee televisiosta myös muuta, kuin urheilua, esimerkiksi elokuvia, visailuohjelmia tai joitain sarjoja. Aku on joskus innostunut näistä tv-visailuohjelmista niin, että on itse päätynyt osallistumaan sellaiseen, huonolla menestyksellä tietenkin.
Kalastus kuuluu myös Akun suosikkiharrastuksiin, ainakin niissä tarinoissa joissa hän sitä harrastaa. Monesti kun ankanpojat ovat lähteneet kouluun tai Sudenpentuleirille, Aku lähtee kalastamaan. Siinä samalla hän pystyy myös harjoittamaan toista harrastustaan, löhöilemistä. Aku on osallistunut myös lukuisiin kalastuskilpailuihin, joihin on kuitenkin lähes aina änkenyt mukaan Akun ylionnekas serkku Hannu Hanhi. Monissa tarinoissa Aku voittaa Hannun kalastustaitojensa avulla kisassa, mutta koska Hannu on onnettaren suosikki, hän yleensä nappaa kalan, jonka sisältä löytyy jotain arvokasta, kuten timantti, sormus, jalokiviä yms.
Myös Taikaviittana toimiminen voidaan laskea harrastukseksi, sillä Aku tekee sitä täysin vapaaehtoisesti. Öisin hän pukeutuu Taikaviitan asuun ja partioi öisessä Ankkalinnassa ja estää roistojen ryöstö-yritykset, jotka kohdistuvat milloin mihinkin liikkeeseen, pankkiin tai jonkun ankkalinnalaisen kotiin. Taikaviitan hommat ovat varmasti yksi suurimmista syistä, miksi Aku nukkuu päivisin niin paljon (yleensä Taikaviitan hommat kestävät koko yön).
Aku on nuorempana kuulunut myös eräänlaiseen partioon, Tuomenmarjoihin (vaikkei hän missään asioissa oikein kunnolla pärjännytkään).
Lukuisten tunnetuimpien ja pitkäaikaisimpien harrastusten lisäksi Aku on ajan saatossa ehtinyt harrastaa satoja muita asioita. Nämä ovat kuitenkin sellaisia harrastuksia, jotka esiintyvät yhdessä tarinassa ja päättyvät aina katastrofiin, jonka johdosta Aku lopettaa kyseisen harrastuksen harrastamisen (tai hänet heitetään pihalle kyseisestä harrastustoiminnasta). Aku on monesti kokeillut jotain urheilulajia, onhan hän kova penkkiurheilija. Amerikkalainen jalkapallo on ollut Akun harrastuslistalla, tosin, sehän ei hyvin päättynyt. Myös jääkiekkoa, koripalloa, jalkapalloa, lentopalloa ja muita pallopelejä Aku on harrastanut, tai ainakin kokeillut harrastaa. Sitten on niitä tarinoita, joissa Akun harrastuksena on ollut jokin, josta hän saa rahaakin (käy siis samalla töissä, harrastus vapaa-aikana), kuten suihkulähteiden rakentaminen. Eräässä tarinassa Aku rakensi vapaa-ajallaan mitä eriskummallisempia ja hienompia suihkulähteitä (ja hienoja olivat) ja myi niitä maksaville asiakkaille. Kaikki kuitenkin kaatui siihen, kun Aku sai hommakseen suunnitella kaupungin keskustaan ison ja näyttävän suihkulähteen.
Akun eno Roope Ankka omaa myös monia harrastuksia, joista osa on hyvin eriskummallisia. Roopen tunnetuin harrastus lienee rahoissa uiminen. Roopella on säiliöllinen kolikoita, joissa hän ui päivittäin. Roopen toimistosta vie ovi kolikkomereen ja oven vieressä on ponnahduslauta, jonka avulla Roope voi tehdä oikein kunnon sukelluksen rahamereen. Pudotus ponnahduslaudalta rahameren pintaan on valtava ja onkin ihme, ettei Roope ole koskaan satuttanut itseään sukeltaessaan rahojensa sekaan.
Monet ihmettelevät, miten Roope yksinkertaisesti pystyy tällaiseen. Jos joku muu yrittää rahoissa uimista, tuloksena on se, että hän tömähtää kolikoiden pintaan ja satuttaa päänsä. Usein uidessaan kolikoissaan, Roope käyttää uimapukua, joka onkin mielenkiintoista, sillä eihän rahauinnissa vaatteet kastu. Jos Roope lähtee pitkälle liikematkalle, hän saattaa ottaa tynnyrillisen kolikoita mukaan, jotta voi nauttia kolikkokylvyistä myös ollessaan poissa säiliöltään.
Roope rakastaa rahojaan ja siksi haluaa olla niiden kanssa mahdollisimman paljon. Siksi Roopen säiliöstä löytyy rahameren lisäksi myös kolikkosuihku ja Roopen sängystä setelipeitto ja seteleillä täytetty tyyny.
Rahoissa uimisen lisäksi Roope harrastaa rahan säästämistä ja keräilemistä. Kukaan, ei kukaan maailmassa säästä rahojaan niin kuin Roope, joka yrittää kaikissa tilanteissa selvitä aina mahdollisimman pienellä maksulla. Jos Roopella ja Kroisos Pennosella on meneillään tarjouskilpailu esimerkiksi jostain urakasta, Roope voittaa kilpailun usein yhdellä tai kahdella sentillä. Roope voisi halutessaan ylittää Pennosen tarjouksen vaikka kahdella miljoonalla, mutta koska hän haluaa säästää rahojaan, hän ylittää tarjouksen aina mahdollisimman pienellä summalla. Roope on myös kova tinkimään erilaisia liikekauppoja tehdessään. Hän yrittää säästösyistä alentaa hintaa niin paljon kuin mahdollista ja usein onnistuukin alentamaan hintaa, ainakin jonkin verran. Roope palkkaa usein Akun vartioimaan yöksi rahojaan, koska vartijat olisivat liian kalliita ja turvajärjestelmä kuluttaisi aivan liikaa sähköä. Roope myös säästää rahaa käyttämällä mahdollisimman vähän sähköä; pimeinä iltoinakin hän tekee töitä kynttilänvalossa. Roopen ruokavalio on (säästösyistä) hyvin yksipuolinen, sillä kaapista ei juuri papuja tai kuivaa leipää enempää löydy, juomanakin käytetään useimmiten sadevettä, jota saa ilmaiseksi pihalta.
Kun Roope matkustaa ulkomaille, hän valitsee aina halvimman tavan; joko kivikautisen lentokoneenrämän tai puisen soutuveneen. Matka ei ole lentokoneilla lennettäessä aina kovin turvallinen (varsinkaan laskeutumisen osalta) mutta pääasiahan on että perille päästään. Kaupungissa liikkuessaan Roope käyttää paljon limusiiniaan, josta ikävä kyllä loppuu aika usein polttoaine, koska Roope ei raaski täyttää tankkia kuin ehkä kerran kuukaudessa, jos edes sitäkään. Eräässä tarinassa Roopen hovimestari ja kuljettaja Juuso paljasti, että auton pohjassa kuskin paikalla on reikä, jonka avulla Juuso itse voi liikuttaa autoa kävelemällä ja juoksemalla, jolloin polttoainetta ei kulu lainkaan. Säästämisensä ansiosta Roope onkin maailman rikkain. Roopen säästämiseen on varmasti lukuisia syitä, mutta esimerkiksi rahamereen tarvitaan säännöllisesti kolikoita, (koska monissa tarinoissa verottajat yms. hakevat rahat suoraan säiliöstä) jotta sen pinta pysyisi tasaisen korkealla. Roope keräilee myös kaikenlaisia arvokkaita esineitä, kuten timantteja ja jalokiviä, kultaharkkoja ja hopeataalereita, kaikkea millä on paljon rahallista arvoa. Lisäksi hän on säästänyt melkein kaiken tavaran, mitä omisti nuoruudessaan Klondiken kultaryntäyksen aikoihin, aina tikapuista kynttilöihin saakka.
Myös matkustaminen, eritoten tutkimusmatkailu ja aarteenetsintä on ajan myötä muotoutunut harrastukseksi Roopelle, sillä hän tuntuu olevan reissussa ainakin joka toisessa tarinassa. Roope saattaa matkustaa minne tahansa; joskus lähelle, joskus kauas. Hän on käynyt napaseuduilla, maailman kuivimmilla aavikoilla ja ties missä muualla. Roopen sukulaispoika Aku on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aina mukana Roopen reissuilla, joten periaatteessa matkustamista voisi kutsua myös hänen harrastuksekseen.
Akun sisarenpojat Tupu, Hupu ja Lupu harrastavat hekin monia asioita. Kaikille tulee varmasti heidän harrastuksistaan ensimmäisenä mieleen partio. Ankanpojat kuuluvat Sudenpentuihin ja ovat ansainneet tuhansia arvonimiä ja –mitaleja. He ovat eittämättä menestyneimmät Sudenpennut kautta aikojen ja ovat oppineet Sudenpentujen kautta todella paljon erilaisia asioita. Kaikki Sudenpennut saavat oman taskukokoisen käsikirjan, jota ankanpojat kantavat aina mukanaan, eritoten ollessaan Roopen kanssa tutkimusmatkoilla tai etsimässä aarretta. Käsikirja antaa vastauksen visaisimpaankin pulmaan. Ankanpojat ovat Sudenpentujen takia todella paljon pois kotoa, sillä Sudenpentujen leirejä järjestetään (erityisesti kesällä) todella usein, mutta se ei tunnu heitä tai Akua haittaavan lainkaan. Yksi leiri kestää yleensä kolmesta päivästä pariin viikkoon ja yhden leirin aikana ankanpojat saattavat ansaita kymmeniä uusia arvonimiä ja –mitaleja. Tupu, Hupu ja Lupu ovat kuuluneet Sudenpentuihin aikojen alusta (tai ankkasarjakuvien alusta) lähtien.
Tupu, Hupu ja Lupu ovat myös innokkaita jalkapallon pelaajia. He eivät harrasta jalkapalloa missään seurassa, mutta seuraavat sitä ahkerasti televisiosta (kannattaen tietenkin Ankkalinnan Palloseuraa) ja pelaavat itsekin, usein omalla pihamaallaan. Joskus mukana pelaamassa ovat myös poikien ystävät. Ankanpojat ovat melko taitavia jalkapallon pelaajia ja sopisivatkin hyvin johonkin joukkueeseen pelaamaan. Se tuskin kuitenkaan olisi hyvä idea, sillä Sudenpentutoiminta vie niin paljon aikaa, ettei jalkapalloharrastukselle jäisi paljoakaan ja moni tärkeä peli saattaisi mennä sivu suun.
Pojat pelaavat myös paljon baseballia, sitäkin usein omalla pihallaan. Yleensä pelit eivät pääty kovin hyvin, sillä pallo jotenkin kummasti aina lipsahtaa ikkunaan hajottaen sen pirstaleiksi. Joissain tarinoissa pojat ovat seuranneet baseballia televisiosta (kuten myös Aku) ja kerran jopa päässeet pelaamaan itse mestarin kanssa. Ankanpojat ovat harrastaneet myös muunlaista urheilua, mutta jalkapallo ja baseball ovat ne tärkeimmät ja yleisimmät.
Pelle Pelottomalla on ainoastaan yksi harrastus, joka on kuitenkin hänen koko elämänsä; keksiminen. Joissain tarinoissa Pelle keksii (ja korjaa) ihan työkseen, niin että asiakkaat tilaavat Pelleltä keksintöjä tai tuovat esineitä korjattaviksi pajalle. Useimmiten Pelle kuitenkin keksii vapaa-ajallaan, ihan omaksi huvikseen. Pellen keksinnöistä on ollut paljon hyötyä myös Ankkalinnan kaupungille, sillä onhan Pelle auttanut Ankkalinnaa muun muassa ilman puhdistamisessa, lumien sulattamisessa paikoilta joissa se on haitaksi ja turhien esineiden ja roskien tehokkaammassa kierrättämisessä yms. Erityisen paljon Pelle auttaa Roopea tämän ’’ongelmissa’’. Kaikki Roopen rahasäiliön turvajärjestelmät ovat Pellen kehittämiä ja rakentamia ja siksi onkin juuri Pellen ansiota että Roopen rahasäiliöön on lähes mahdotonta murtautua. Pelle on myös rakentanut Roopelle useita omituisia kulkuneuvoja, joilla Roope pystyy kulkemaan vaikka veden alla tai hiekalla. Myös Roopen avaruusmatkoilla käytettävät raketit ovat Pellen valmistamia. Pelle on myös karkottanut Roopea piinanneet hiiret (tarinassa ’’Ankkalinnan pillipiipari’’)ja ilman Pelleä olisi todennäköisesti tapahtunut jotain kauheaa – ehkä jopa tullut maailmanloppu – kun niinikään Pellen keksimää kertalaakia pääsi maan ytimeen (tarinassa ’’Matka maan keskipisteeseen’’). Nämä kaikki uroteot Pelle on tehnyt vapaaehtoisesti, todennäköisesti vapaa-ajallaan, joten nämäkin asiat voidaan lisätä harrastuksen piikkiin. Pelle on hahmon keksimisestä saakka ollut keksijä ja erittäin viisas mies, todennäköisesti yksi maailman viisaimmista – vaikka siis hän on vain keksijä, monissa tarinoissa ainoastaan harrastaa keksimistä.
Iines Ankka harrastaa myös monenlaisia asioita. Kuitenkin pääasiassa hänen harrastuksensa liittyvät erilaisten yhdistysten toimintaan ja vapaaehtois- sekä hyväntekeväisyystoimintaan. Iines on hyvin monessa tarinassa kuvattu Naisyhdistyksen jäsenenä; joissain tarinoissa hän on jo arvovaltainen, pitkäaikainen jäsen, kun taas toisissa tarinoissa hän on vasta liittynyt ja saattaa joutua läpäisemään jonkin kokeen päästäkseen yhdistykseen. Iines on myös useita kertoja nähty Naisyhdistyksen puheenjohtajana, jolloin hän on saanut jonkun hyvin vastuullisen tehtävän, kuten tärkeän tilaisuuden, gaalan tai muun juhlan järjestämisen. Näiden juhlien järjestämisessä Iines usein käyttää Akua apunaan, eritoten koristeiden ripustamisessa. Iines on nähty myös monissa muissa yhdistyksissä ja kerhoissa johtotehtävissä ja niissä hommissa tarvitaan nimenomaan sitä vastuullisuutta, jota Iinekseltä onneksi löytyy – muutenhan kaikki menisi varmasti yhtä pahasti päin mäntyä kuin Akulla. Melkein yhtä useasti kuin Naisyhdistyksessä, Iines on nähty jonkin ompeluseuran riveissä. Hän pitää todella paljon ompelemisesta ja kutomisesta ja kutookin Akulle monesti paidan tai lapaset joululahjaksi. Joskus Iines on jopa mennyt niin pitkälle kutomisen kanssa, että on alkanut myymään kutomiaan vaatteita koko Ankkalinnalle. Iines on ollut myös paljon osallisena vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystoiminnassa. Hän on ollut mukana järjestämässä kirpputoreja (joskus jopa omalla pihallaan) ja osallistunut muullakin tavalla hyväntekeväisyyskeräyksiin.
Joissain tarinoissa Iines pitää paljon urheilusta ja saattaa jopa harrastaakin jotain urheilulajia, kuten juoksemista (tai kestävyysjuoksua/lenkkeilyä), joita hän pistää Akun ja Hannunkin harrastamaan, jotta hekin pysyisivät kunnossa.
Tietenkin Iines (kuten monet muutkin naiset) kirjoittaa myös päiväkirjaa. Hän rustailee päiväkirjaansa päivän tapahtumista, sekä ikävistä, että mukavista. On olemassa erikseen ihan tarinoita, joissa Iines nimenomaan kirjoittaa päiväkirjaansa ja ’’kertoo’’ tarinaa (jota siis parhaillaan kirjoittaa päiväkirjaansa). Näitä tarinoita ei paljoa ole, mutta mielestäni ne ovat ainakin parempia kuin normaalit Iines –tarinat, niissä vain on sitä jotain. Mones ankkalinnalaiset, niin Iineksen ystävättäret kuin sukulaiset ja tuttavatkin tai jopa ihan tuntemattomatkin henkilötkin haluavat lukea Iineksen päiväkirjaa, johon ei kuitenkaan lupaa heru.
Hannu Hanhen harrastuksiin kuuluvat asiat, jotka eivät vaadi minkäänlaista ruumiillista työtä, onhan Hannu laiskin henkilö Ankkalinnassa, jonka tiedän. Hannu on niin onnekas, että voittaa kaikki arvonnat ja kilpailut, mihin osallistuu, usein tekemättä yhtikäs mitään. Siksi monesti kun Hannu ilmoittaa osallistuvansa kilpailuun, lähes kaikki muut osanottajat vetäytyvät, koska tietävät häviävänsä. Hannulle toimitetaan päivittään rekkalastillinen uusia palkintoja, joita hän on arvonnoista voittanut. Hänen kotinsa jokainen tavara on todennäköisesti palkinto jostain, suurella todennäköisyydellä myös itse koti. Tämän kaiken voi siis yhdistää harrastukseksi, sillä Hannu selvästikin harrastaa kilpailuihin ja arvontoihin osallistumista ja erilaisten palkinto-esineiden keräilemistä. En usko, että kukaan oikein pitää Hannun harrastuksesta, sillä Hannu itse aina kerskuu palkinnoillaan. Olen itse sitä mieltä, että tarinat, joissa Hannun ylionnekkuus tulee liikaa esille, ovat lisääntyneet huimaa vauhtia ja tätä vauhtia tulisi hiljentää. Tällaiset tarinat alkavat vähitellen ärsyttämään.
Taavi Ankan harrastus on aivan selkä juttu; lukeminen, kirjoittaminen sekä luentojen pitäminen. Taavi on selvästikin yksi maailman viisaimmista henkilöistä ja Pellen kanssa mittelö saattaisi venyä aikasten tiukoille. Taavilla tutkintoja melkein jokaisesta asiasta, eräässä tarinassa hänellä oli tasan tuhat tutkintoa, mutta varmasti enemmänkin löytyy. Taavi tietää melkein kaiken ja siksi muut ankat käyvätkin usein kysymässä häneltä neuvoja eri asioista. Taavi selvästikin rakastaa lukemista ja siksi hänellä on useita hyllyjä täynnä tietokirjoja, joita selailemalla hän oppii koko ajan jotain uutta. Taavi kirjoittaa myös itse tietokirjoja ja väitöskirjoja, jotka käsittelevät kaiken maailman tieteen aloja. Taavi pitää myös usein hyvin pitkiä ja pitkästyttäviä luentoja, jonka aikana suurin osa yleisöstä nukahtaa penkilleen ja kun esitelmä loppuu, kaikki heräävät ja alkavat taputtaa hullun lailla. Taavi toimii joskus myös opettajana, sillä onhan hänessä ainesta vaikka minkä aineen professoriksi, joten ainakaan epäpätevä hän ei ole. Tosin, Taavi on aika kova pilkunviilaaja, liekö sekin jokin harrastus, kuka ties.
Mummo Ankka asuu maatilalla, jota hän samalla ylläpitää, joten se lienee jo heti ensalkuun yksi hänen harrastuksistaan. Koska Mummolla on maatilallaan useita eri eläimiä aina lehmistä kanoihin saakka. Mummon täytyy maatilan hoitoa harrastaessaan osata lypsää lehmät, ruokkia kaikki eläimet, poimia kanojen munat ja muutenkin hoitaa eläimiä. Nämä taidot hänellä onneksi on ja hän on aina pärjännyt hyvin maatilallaan. Maatilalla on peltoja ja kasvimaita, joita täytyy kyntää ja hoitaa - ja tämän kaiken Mummo tekee aivan yksin (ellei Hansu sitten joskus satu hereillä olemaan). Joka kevät hän kylvää siemenet kasvimaille, kasvaa ja hoitaa kasvejaan ja lopulta syksyllä korjaa sadon. Pellotkin pysyvät hänen huomassaan hyvässä kunnossa ja vilja kukoistaa. Mummon maatilalta löytyy myös paljon hedelmäpuita, joita täytyy myös hoitaa ja joiden sato täytyy syksyllä korjata. Mummo kuvataan usein todella taitavana leipurina. Hän osaa tehdä omenapiirakoista suussasulavia ja pääruuatkin ovat aina kuin missäkin ravintolassa olisi. Kaikki kehuvat aina Mummon keittotaitoja. Monet henkilöt ovat jopa ostaneet Mummolta tämän leivoksia ja piirakoita. Mummo siis harrastaa myös leipomista ja ruuanlaittoa silloin kun ei ole pihalla maatilahommissaan. Monesti iltaisin Mummo kutoo vaatteita. Hän antaa monissa tarinoissa jouluisin sukulaisilleen lahjaksi villasukat tai villapaidat. Mummo kutoo vaatteita itselleen, ystävilleen ja sukulaisilleen, mutta myös eläimilleen. Kyllä, Mummo on monesti kutonut kaulahuiveja, pipoja tai paitoja ja pukenut ne eläimilleen kylminä talvipäivinä. Mummo harrastaa siis ompelemista ja kutomista ja on niissäkin varsin taitava. Mummolla on siis muutamia harrastuksia, joissa kaikissa hän on todella taitava ikäisekseen. Harva mummo pärjää (lähes) yksin maatilalla.
Touho Ankalla ei monissa tarinoissa ole mitään vakituista kunnon harrastusta, mutta hyvin usein hän ilmoittaa Akulle käyneen taas uudella kirjekurssilla, josta on mukamas oppinut jotain uutta, joka johtaa siihenettä hän alkaa Akun kanssa pitämään jotain yritystä, kuten pitopalvelua.
Yleensä kirjekursseilla opitut asiat eivät näyttäisi menevän Touhon kaaliin, jonka takia kaikki yritykset päättyvät lopulta katastrofiin. Kirjekursseilla käymisen lisäksi Touho on kokeillut Akun tapaan useita vain yhdessä tarinassa esiintyviä harrastuksia, kuten maalausta, bändisoittoa yms.
Mikki Hiiren ainoa harrastus lienee kaikille selvä; hän ratkaiseee rikoksia päivät pitkät. Mikki on jatkuvasti selvittämässä mitä erikoisempia rikoksia Ankkalinnassa ja vähän muuallakin. Mikillä on usein salapoliisireissuillaan apunaan ystävänsä Hessu tai Ankkalinnan poliisimestari Simo Sisu. Mikki on rikosten ratkomisessa erittäin taitava - joskus kylläkin liian nokkela - enkä tiedä montaakaan rikosta, jota Mikki ei olisi saanut ratkottua. Mikillä on lukuisia vakiovihollisia, jotka ovat usein selvitettävien rikosten takana. Erityisesti Mustakaapu on usein Mikille kova pala, sillä Kaapu on niin ovela, että vaikka Mikki saisi hänen juonensa selville ja passittaisi hänet vankilaan, tulisi pian tietoon, että Mustakaapu on karannut vankilasta. Mikillä on joskus ollut oma yksityisetsivätoimistokin, jossa hän on ratkonut rikoksia tyttöystävänsä Minnin kanssa. Ankkalinnan poliisivoimat turvautuvat lähes jokaisessa rikoksessa Mikin pettämättömään apuun ja melkein aina Mikki vastaakin myöntävästi uudelle haasteelle. Mikkiä on monesti kuvattu yhdeksi maailman parhaimmista salapoliiseista. Mikillä ei ole varsinaista työtä, mutta salapoliisihommia ei kuitenkaan työksi voi laskea, koska Mikki tekee sitä vapaaehtoisesti eikä koskaan vaadi mitään palkkiota.
Mikin sukulaispojat Mortti ja Vertti ovat Ankkalinnan ainoat henkilöt, jotka harrastavat urheilua jossain seurassa vakituisesti. Mortti ja Vertti pelaavat jalkapalloa Ylävirran yritys -nimisessä seurassa. Pojat ovat pelanneet jalkapalloa jo kauan ja ovatkin siinä erittäin taitavia. Ylävirran yritys on (osittain myös Mortin ja Vertin ansiosta) erittäin hyvä joukkue ja he ovat voittaneet suurimman osan pelaamistaan peleistään. Mortti ja Vertti tappelevat usein siitä, kumpi heistä on parempi pelaaja, tai siitä, kumpi heistä saa laukoa rangaistuslaukauksen yms. Usein kiistat on kuitenkin hoidettu sovussa, eikä mitään pahempia konflikteja ole tapahtunut. Pojat selvästikin nauttivat jalkapallon peluusta ja haaveilevatkin pääsevänsä isompina Ankkalinnan Palloseuraan pelaamaan.
Akun armas naapuri Teppo Tulppu harrastaa selvästikin puutarhanhoitoa. Tulpun puutarha on aina viimeisen päälle hoidettu; kukkapenkki on täynnä kauniita ja hyvin hoidettuja kukkia, nurmikko on tasainen ja hyvin leikattu ja muutenkin piha on siisti. Tulpun puutarhaa on kehuttu usein ja hän on voittanut sillä kilpailujakin. Tarinoissa, joissa Tulppu selvästikin hoitaa puutarhaansa, niin tekee myös Aku, joka vain yksinkertaisesti haluaa olla Tulppua parempi. Tulppu ja Aku ovat monesti kisanneet toisiaan vastaan puutarhanhoidossa ja joskus taisto on äitynyt jopa täydelliseen katastrofiin (kuinka yllättävää), jolloin molempien puutarhat ovat olleet vähän kuin ''poissa pelistä''. Tulppu kuitenkin halliitsee puutarhanhoidon hyvin, selvästikin paremmin kuin Aku, vaikka onhan hänkin joskus osoittautunut erittäin taitavaksi (kuten tarinassa ''Mestaripuutarhuri'', by Don Rosa).
Ankkalinnan vakiorosvoryhmä Karhukopla harrastaa luonnollisesti kaikenlaista varastelua ja ryöväämistä. Karhukoplan yleisin kohde on Roopen rahasäiliön, johon he yrittävät murtautua vähintäänkin joka toisessa tarinassa, joka kerralla kuitenkin epäonnistuen. Karhukopla käyttää harrastuksessaan usein todella kalliita (ja varastettuja) vehkeitä, jotka ovat yleeensä peräisin työmailta tai purkutyömailta. Roopen huipputehokas turvajärjestelmä kuitenkin torjuu kaikenlaiset iskut. Karhukopla yrittää joskus ryöstää myös jotain muuta kohdetta, kuin rahasäiliötä, kuten esimerkiksi Ankallispankkia tai -museota. Myös muut rikkaat henkilöt ovat joutuneet heidän ryöstökohteikseen. Karhukonnat kuitenkin epäonnistuvat joka kerta ja jokaisen tarinan, jossa he yrittävät ryöstää jotain, lopussa heidät passitetaan vankilaan. Ehkäpä vankilaan joutuminenkin alkaa olla Karhuveikoille jonkin sortin harrastus..?
Melkein kaikki ankkalinnalaiset siis harrastavat jotain, mutta on myös niitä, jotka eivät yksinkertaisesti harrasta mitään, tai harrastavat jotain satunnaisia asioita joissain satunnaisissa tarinoissa satunnaisesti. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi Minni Hiiri, Polle Koninkaulus ja Heluna (kaikki siis hiiriuniversumista). Minni Hiiri ei harrasta mitään asiaa vakituisesti. Satunnaisesti hän saattaa olla Mikin kanssa ratkomassa jotain rikosta, mutta ei sen enempää. Minniin keskittyviä tarinoita ei muutenkaan paljoa tehdä, joten siksi on ehkä parempi, ettei Minnillä olekaan mitään vakituista harrastusta. Polle Koninkauluskaan ei mitään varsinaisesti harrasta. Hän on monissa tarinoissa toiminut korjaajana (tai mikä putkimies nyt onkaan) mutta minun on ainakin vaikea sanoa, onko se harrastus vai ihan ammatti. Polle on myös eräässä tarinassa harrastanut uimahyppäämistä, tosin aika vastahakoisesti. Helunalla se vasta onkin vähän harrastuksia, niitä satunnaisiakaan ei tule nimittäin mieleen. Joskus muistan lukeneeni tarinan, jossa Heluna ahmi ruokaa minkä kerkesi, mutta ei kai ahmiminen ole harrastus, ainakaan tässä tapauksessa..? Ne ankkalinnalaiset, jotka eivät harrasta mitään, saisivat ryhdistäytyä. Käsikirjoittajien tulisi mielestäni keksiä heillekin jotain tekemistä vaikka joissain tapauksissa onkin ihan hyvä, että hahmo pysyykin huomaamattomampana. Satunnaiset harrastukset eri hahmoilla riippuvat tietenkin käsikirjoittajasta - jokaisella käsikirjoittajalla on oma näkemyksensä ankkalinnalaisten harrastuksista vaikka suurin osa kunnioittaakin hahmojen vakituiseksi tultuja harrastuksia. Satunnaiset kertakäyttöiset harrastukset ovat kuitenkin mielestäni ehdotonta plussaa, sillä olisi tylsää lukea kokoajan tarinoita, joissa Aku löhöilee, kalastaa tai penkkiurheilee. On hyvä, että hahmot kokeilevat uusiakin asioita välillä - vaihtelu virkistää!
Yhteenveto: Melkein jokaisellaa ankkalinnalaisella on oma vakioharratuksensa. Aku harrastaa löhöilyä, penkkiurheilua, kalastamista ja Taikaviittana oloa, kun taas Roope harrastaa rahoissa uimista, säästämistä ja arvokkaiden esineiden keräilemistä. Tupu, Hupu ja Lupu harrastavat partiota Sudenpennut -partiossa ja pelaavat satunnaisesti jalkapalloa ja pesäpalloa. Pelle Peloton keksii ja korjaa, kun taas Iines harrastaa erilaisiin yhdistyksiin kuulumista ja hyväntekeväisyys- sekä vapaaehtoistoimintaa. Hannu osallistuu arvontoihin ja kilpailuihin ja keräilee palkintoesineitä - Taavi lukee, kirjoittaa ja pitää luentoja. Mummo hoitaa maatilaa, leipoo ja kutoo ja Touho käy kirjekursseilla. Mikki ratkaisee mestarillisesti rikoksia ja hänen sukulaispoikansa pelaavat seurassa jalkapalloa. Teppo Tulppu hoitaa puutarhaa ja Karhukopla varastaa. Monenlaisia harrastuksia siis on, mutta on myös niitä, jotka eivät harrasta mitään, kuten esimerkiksi Minni Hiiri. Satunnaisia, kertakäyttöisiä harrastuksia esiintyy jokaisella hahmolla ja ne riippuvatkin aina käsikirjoittajasta. Harrastukset ovat hyvin suuri osa ankkalinnalaisten elämää.
Eltharion
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 120 -
18.10.2009 klo 08:59:46
Tämä on neljäs ja viimeinen osa viestistäni. (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/hiirten harrastukset
Jäimme siis Hannu Hanheen, mutta seuraavana on vuorossa Ankkalinnan oma noita, Milla Magia. Milla tavoittelee muista rosvoista poiketen vain ja ainoastaan Roope Ankan lasikuvun alle suojattua onnenlanttia. Milla ei kuitenkaan vielä ole onnistunut tehtävässään ja siitä on tullut palautetta hänen noitaystäviltään. Riitta Hanhellakin on Roopen rahasäiliö tavoitteena, mutta hieman eri mielessä. Riitta nimittäin haluaisi mennä käymään oman Roopelaisensa luo. Tehtävä on hänellä kuitenkin samassa jamassa Milla Magian kanssa. Se ei ole onnistunut, mutta ehkä jonakin päivänä. Joskus Riitan yhtiökumppanina toiminut Kuuno Kaakkuri tulee nyt. Kuuno Kaakkuri on toiminut yleensä Riitan kanssa perustaessaan yrityksen. Yleensä yrityksillä on mennyt loistavasti kunnes jokin tai joku, yleensä Roope, on tullut menestyksen tielle. Nyt hieman hiiriä. Mikki Hiiri on itseoppinut itsenäinen etsivä jolle mikään rikos ei ole liian hankala, ainoastaan haastava. Kun poliisimestarin johtamat Ankkalinnan poliisit ovat umpikujassa, löytää Mikki yleensä sen ratkaisevan johtolangan. Mikin harrastukseksi voisi siis sanoa etsivänä toimimista. Mikin auttajana tapauksissa on toiminut yleensä hänen ystävänsä Hessu Hopo. Hessu on laiska eikä ehkä mikään laatikon terävin veitsi. Hessun harrastukset ovat siis etsivänä toimiminen ja satunnainen laiskottelu. Mikin ihastus Minni Hiiri taasen tekee paljon samantapaisia juttuja kuin Iines Ankka. Minni leipoo ja kutoo Mikille esimerkiksi villapaitoja. Nehän ovat siis hänen harrastuksensa, sillä Minniä ei kyllä ole nähty töissä monessakaan tarinassa. Mummo Ankka pitää maatilaa ja leipoo ja kutoo sekä on pitänyt luontaistuotekauppaakin maatilallaan. Mummon eli Kaino-Vienon ruoka on kuulemma parempaa kuin yhdenkään keittiömestarin ruoka koko Ankkalinnassa. Mummon renkinä toimii patalaiska Hansu Hanhi. Hansu yleensä nukkuu päivät pitkät eikä herää kuin vellikellon kilinään. Aku Ankan naapuri Teppo Tulppu on puolestaan aikamoinen viherpeukalo jolla peukalo on kaikkialla muualla paitsi keskellä kämmentä. Tepon puutarha on voittanut lukuisia palkintoja. Puutarhanhoito on siis hänen harrastuksensa. Kuten kertomistani asioista voi päätellä, Ankkalinna on harrastusten luvattu maa. Se on kaksipiippuinen juttu, sillä harrastuksista saa mainioita tarinoita, mutta erilaisten harrastusten viidakossa jotkut jäävät aina vähemmälle. Harrastukset ovat elämän suola voitaisiin sanoa ja se sananlasku pätee Ankkalinnassa. Osakilpailusta sen verran, että hyvä aihe ja mukavaahan tämä kirjoittaminen loppujenlopuksi oli :-)
Jäimme siis Hannu Hanheen, mutta seuraavana on vuorossa Ankkalinnan oma noita, Milla Magia. Milla tavoittelee muista rosvoista poiketen vain ja ainoastaan Roope Ankan lasikuvun alle suojattua onnenlanttia. Milla ei kuitenkaan vielä ole onnistunut tehtävässään ja siitä on tullut palautetta hänen noitaystäviltään. Riitta Hanhellakin on Roopen rahasäiliö tavoitteena, mutta hieman eri mielessä. Riitta nimittäin haluaisi mennä käymään oman Roopelaisensa luo. Tehtävä on hänellä kuitenkin samassa jamassa Milla Magian kanssa. Se ei ole onnistunut, mutta ehkä jonakin päivänä. Joskus Riitan yhtiökumppanina toiminut Kuuno Kaakkuri tulee nyt. Kuuno Kaakkuri on toiminut yleensä Riitan kanssa perustaessaan yrityksen. Yleensä yrityksillä on mennyt loistavasti kunnes jokin tai joku, yleensä Roope, on tullut menestyksen tielle. Nyt hieman hiiriä. Mikki Hiiri on itseoppinut itsenäinen etsivä jolle mikään rikos ei ole liian hankala, ainoastaan haastava. Kun poliisimestarin johtamat Ankkalinnan poliisit ovat umpikujassa, löytää Mikki yleensä sen ratkaisevan johtolangan. Mikin harrastukseksi voisi siis sanoa etsivänä toimimista. Mikin auttajana tapauksissa on toiminut yleensä hänen ystävänsä Hessu Hopo. Hessu on laiska eikä ehkä mikään laatikon terävin veitsi. Hessun harrastukset ovat siis etsivänä toimiminen ja satunnainen laiskottelu. Mikin ihastus Minni Hiiri taasen tekee paljon samantapaisia juttuja kuin Iines Ankka. Minni leipoo ja kutoo Mikille esimerkiksi villapaitoja. Nehän ovat siis hänen harrastuksensa, sillä Minniä ei kyllä ole nähty töissä monessakaan tarinassa. Mummo Ankka pitää maatilaa ja leipoo ja kutoo sekä on pitänyt luontaistuotekauppaakin maatilallaan. Mummon eli Kaino-Vienon ruoka on kuulemma parempaa kuin yhdenkään keittiömestarin ruoka koko Ankkalinnassa. Mummon renkinä toimii patalaiska Hansu Hanhi. Hansu yleensä nukkuu päivät pitkät eikä herää kuin vellikellon kilinään. Aku Ankan naapuri Teppo Tulppu on puolestaan aikamoinen viherpeukalo jolla peukalo on kaikkialla muualla paitsi keskellä kämmentä. Tepon puutarha on voittanut lukuisia palkintoja. Puutarhanhoito on siis hänen harrastuksensa. Kuten kertomistani asioista voi päätellä, Ankkalinna on harrastusten luvattu maa. Se on kaksipiippuinen juttu, sillä harrastuksista saa mainioita tarinoita, mutta erilaisten harrastusten viidakossa jotkut jäävät aina vähemmälle. Harrastukset ovat elämän suola voitaisiin sanoa ja se sananlasku pätee Ankkalinnassa. Osakilpailusta sen verran, että hyvä aihe ja mukavaahan tämä kirjoittaminen loppujenlopuksi oli :-)