Taas lisää! Korjasin virheen, jonka akkaridekkari niin epäitsekkäästi minulle ilmoitti.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Ankoille sekä hiirillä on ollut aikojen alusta hyvin erilaisia harrastuksia. Joku kerää rahoja, toinen puuhaa keksintöjen parissa, kolmas touhottaa minkä pystyy. Aion esitellä usean ankkalinnalaisen harrastuksen seuraavassa tekstissä:
Aku Ankka on harrastanut lukemattomia lajeja matojenkasvatuksesta seiväshyppyyn. Olisi mahdotonta luetella jokainen harrastus kaikissa tarinoissa, joten sanon vain muutaman.
Aku on harrastanut urheilua melkein joka lajissa. Jalkapalloa, kaikkia hyppylajeja, juoksua, aitoja, sekä melkein kaikkia kuviteltavissa olevia lajeja on harrastettu tarinassa jos toisessakin. Lisäksi on tullut kokeiltua pienoismallien rakentamista, origameja, hiekkalinnojen tekemistä, Benji-hyppyä (useaankin kertaan), nyrkkeilyä, sammakon sekä matojen kasvatusta, kuntoilua, siivoamista, rumpujen, torven, pianon, kitaran, viulun ja tuuban soittoa. Pienenä Aku oli partiossa Tuomenmarjoissa, joskin heikoin tuloksin. Hän kuitenkin leveilee useasti partiotaidoillaan.
Kalastus on tietenkin Akulle tärkeää. Hän rakastaa rentoutua puun katveessa sunnuntaiaamuna onki vedessä.
Yksi Akun lempiharrastuksista on tietenkin riippumatossa löhöily, sihi-juoman juominen ja radion kuunteleminen tai kirjan/sarjakuvan lukeminen.
Sisällä Aku useimmiten katselee töllöstä urheilua tai lännkäreitä ymv. Nukkuminen ja syöminen täytyy myös laskea Akun harrastuksiin, onhan hän niissä poikkeuksellisen hyvä.
Öisin Aku muuttuu Taikaviitaksi ja suojelee kaupunkia roistoilta. Tämä harrastus on yksi kaupungin erikoisimmista ja yllättävän epäitsekäs Akulle. Taikaviittahan ei vaadi palkkiota.
Useissa tarinoissa on myös nähty Akun lottoavan ja monta kertaa hän on voittanutkin pääpalkinnon, tosin lähes poikkeuksetta menettänyt sen myöhemmin.
Yksi Hannun harrastuksista on tietenkin arvonnoissa ramppaaminen, pääpalkintojen voittaminen, etelässä löhöily, lompakoiden ja neliapiloiden löytäminen, jos niitä nyt harrastuksiksi voi sanoa.
Hän ei useissa tarinoissa harrasta erityisesti mitään muuta kuin tuurillaan leveilemistä ja siinä hän onkin poikkeuksellisen taitava.
Hannu on kerran elämässään tehnyt työtä, joten on itsestään selvää, ettei hän harrasta mitään voimia vievää. Iineksen pyynnöstä hän on kuitenkin esim. käynyt kuntosalilla.
Neliapiloiden löytämistä voisi sanoa harrastukseksi, sillä ilmeisesti Hannu on löytänyt niitä tajuttomasti elämässään.
Roope Ankka, maailman rikkain ankka, sekä maailman rikkain mies on erittäin omalaatuinen harrastaja.
Hänellä on ehkä ainutlaatuisimmat harrastukset Ankkalinnalaisista. Hän rakastaa kolikoiden keräilyä, aarteiden etsimistä niin merenpohjasta, viidakosta kuin tundraltakin. Usein hän raahaa Akun mukanaan pitkille aarteenmetsästysretkilleen.
Roope ei nuku yhtä paljon kuin monet Ankkalinnalaiset. Hän tekee usein työtä iltamyöhään ja nukkumaan päästyään uneksii uusista aarteista.
Roopella on kolmen kuutioeekkerin verran rahaa rahalaarissaan. Ne kaikki ovat hänen itse ansaittuja ja niihin jokaiseen kuuluu tarina. (Lähes kaikki kaupunkilaiset pitävät tätä outona ja Roopea hulluna.)
Roope rakastaa uida rahoissaan, polskia kolikoissa ja seteleissä, kaivautua kuin myyrä ja uida kuin kala. Useissa tarinoissa Roope rakentaa rahoistaan vuoria ja saaria ja kaikkea mahdollista. Sitten hän hyppii ja kiipeilee vuorissaan.
Roopella on tapana huutaa ja karjua alaisilleen, joten sitäkin voisi harrastukseksi sanoa.
Touho Ankan pääasiallinen harrastus on varmasti touhottaminen.
Hän käy mielellään kirjekursseja kaikesta mahdollisesta ja ryntää sitten auttamaan sukulaisia. Hän on Ankkalinnan täystohelo.
Touho on harrastanut useita lajeja, mm. pienoismallien kokoamista, hiekkalinnan tekemistä, kalastusta, laulamista ja useiden soittimien soittamista. Hän kuvittelee jotenkin että kaikki ovat hänen kavereitaan ja lyöttäytyy useimmiten Akun kanssa tekemään jotain tyhmää.
Iines Ankka on Akun ja Hannun ihastuksen kohde.
Hän pyörii ompelukerhossa ja Naisyhdistyksessä. Enimmäkseen he vain ompelevat, juovat kahvia ja pälpättävät kaikesta turhasta.
Iines kuntoilee mielellään ja hänellä onkin kohtalaisen hyvä kunto.
Hän rakastaa saippuaoopperoita ja elokuvia, joissa on komeita miehiä. Iines on toiminut öisin Naistaikaviittana, mutta kyllästyi siihen jostain syystä.
Riitta Hanhi on Roopen vannoutunut ihailija. Siksi hänen harrastuksensa on tavallisesti Roopen jahtaus ja pyynti illalliselle tai lomamatkalle. Muuta Riitta ei olekaan suuremmin harrastanut.
Pelle Peloton tekee työkseen sekä vapaa-ajakseen monenmoisia kojeita ja laitteita. Hän ei ole kiinnostunut paljon mistään muusta kuin keksimisestä. Tämä huolestuttaa monia hänen ystäviään, sillä lomamatkoillakin hän vain tekee omituisia koneita. Yleensä niiden tarkoitus on helpottaa muiden elämää, mutta joskus Pelle tekee todella outoja ja tarkoituksettomia keksintöjä, joista on enintäänkin haittaa.
Pelle on suunnitellut ja tehnyt osan Taikaviitan aseista ja varusteista.
Pikku Apulainen on ehkä Pellen suosituin keksintö, eikä syyttä suotta. Akun rikkinäisestä lampusta koottu Apulainen on pelastanut Pellen pulmasta jos toisestakin. Hän on jopa päässyt TV-mainokseen.
Etenkin vanhemmissa sarjoissa esiintynyt mietintämyssy antaa Pellelle ideoita keksintöihin. Usein keksintökatoon auttaa myös vasaralla päähän lyönti. Nykyään mietintämyssy on unohtunut jonnekin varaston perälle.
Luultavasti Pellen vaarallisin keksintö on Kertalaaki™. Se sulattaa minkä tahansa muun paitsi timantin. Ankoille on koitunut paljon päänvaivaa kyseisestä liuoksesta, mm. Mustan Ritarin synty.
Tupu, Hupu ja Lupu ovat kuuluneet sudenpentuihin jo varhaisista Carl Barksin tarinoista asti. He ovat arvosanaltaan kymmenen tähden kenraaleja. Sudenpennuissa ansaitaan erilaisia mitaleita. Sudenpennut käyttävät erikoista lakkia, johon ripustetaan tärkeimmät mitalit. Ankanpoikien alkuvuosina he kujeilivat koko ajan. Itse asiassa he päätyivät Akun luokse räjäytettyään ilotulitusraketin isänsä tuolin alla.
Nykyaikana he ovat rauhoittuneet huomattavasti. Enää heidän tarvitsee vain katsoa enonsa(Akun) perään. Ankanpojat tykkäävät myös pelata pesäpalloa. Useita ikkunoita on särkynyt heidän pelattuaan huonossa paikassa.
Veljekset eivät pidä koulusta, mutta sarjakuvia ja kirjoja tulee luettua.
Kuuno Kaakkuri, Riitan ystävä, toteuttaa usein Riitan kanssa mitä omituisimpia liike-ideoita. Yleensä nämä johtavat kaaokseen ja rahanmenetykseen, mutta joskus onnistunut aate saa Roopenkin vihaiseksi.
Suuri osa pieleen menneistä yrityksistä johtuu siitä, että Roope pani kapuloita rattaisiin.
Mikki Hiiri toimii etsivänä vapaa-ajallaankin, siksi sitä voi harrastukseksi kutsua.
Mikki ratkaisee rikoksia usein aisaparinsa Hessun ja poliisimestari Simo Sisun kanssa.
Mikki on myös harrastanut monenmoista muuta, kuten lentämistä ja jalkapallon peluuta.
Mikin alkuaikoina hänellä ei edes ollut kunnon työtä, vaan hän vain huvitteli ja ilahdutti Minniä.
Hessu Hopo toimii usein etsivänä Mikin kanssa.
Muihin hänen harrastuksiinsa kuuluu esim. trampoliinilla pomppiminen, pistaasijäätelön syöminen ja välillä kaikenlaisten hoopojen vekottimien rakentaminen. Hessun alter ego Superhessu toimii Taikaviitan tapaan kaupungin suojelijana. Hessu muuttuu Superhessuksi superpähkinöitä mutustamalla. Näitä kasvaa hänen takapihallaan. Superhessulla ei ole varsinaisia varusteita, vaan hänen taitoihinsa kuuluu mm. lämpökatse, supernopeus ja –kuulo, sekä yliluonnollinen voimakkuus. Superhessu on siis selvä matkinta Teräsmiehestä.
Mortti ja Vertti pelaavat jalkapalloa Ylävirran Yritys-nimisessä seurassa. Melko ruhjuisista harjoitteluolosuhteista huolimatta joukkue on menestynyt ansiokkaasti seuraliigassa. Voittojakin on tullut.
Mortin ja Vertin elämästä on kaksi tarinaa. Toisen mukaan he asuvat setänsä Mikin luona, toisen mukaan äitinsä luona. Mikillä he enimmäkseen lukevat ja leikkivät, kun taas äitinsä luona on iso takapiha ja pelikone. Ylävirran Yritys-tarinoissa he asuvat lähes poikkeuksetta äitinsä luona.
Mortin ja Vertin harrastuksista netissä on tehty myös oma tarinasarja.
Polle Koninkaulus on työkseen mekaanikko. Tästä syystä hän myös rakentaa paljon vapaa-ajallaan. Muuten hän hengailee Hessun, Mikin tai Helunan kanssa. Heluna on Pollen tyttöystävä. Pollen yksi lempiharrastuksista on leveileminen. Hän kehuskelee aina taidoillaan, vaikka usein sottaakin kaiken. Polle on helposti jallitettava henkilö.
Eka Vekara on Mikin ja Hessun ystävä tulevaisuudesta.
Hän harrastaa tulevaisuudessa vähän kaikkea, sillä Ekan lannevaatteesstaan voi vetää esille mitä tahansa.
Usein Eka tulee tapaamaan Mikkiä ja Hessua. Hän tykkää kertoa tarinoita tulevaisuudesta.
Heluna Ammu on Pollen tyttöystävä. Hän shoppailee mielellään. Heluna tykkää ottaa aurinkoa, lukea lehtiä ja olla muodissa mukana. Heluna viihtyy omissa oloissaan. Hän auttaa mielellään muita.
Tohtori Staattinen on Pellen kaltainen keksijä. Hän esiintyy enimmäkseen Mikki Hiiri-tarinoissa. Hän asuu laboratoriossa, missä on isommat työskentelytilat kuin Pellellä. Siitä huolimatta hän keksii vähemmän keksintöjä (tai ainakin niitä näytetään vähemmän) kuin Pelle.
Jatkoa on tulossa
Sivuja:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
Kirjoittaja
Aihe: Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
(833 viestiä)
Niketin
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 61 -
13.10.2009 klo 18:54:35
Toke
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 62 -
13.10.2009 klo 19:19:49
Lainaus käyttäjältä: BomberLainaus:// Jos kaikki hahmot hyväksytään, miksi otsikko ei ole harrastukset?
Otsikko on huomattavasti luontevampi näin.
Nimenomaan.
Jos jonkun aiheen otsikko on vaikkapa tuo Ankkain/hiirten harrastukset, minä ainakin oletan, että se koskee kaikkia ankkauniversumin ja hiiriuniversumin hahmoja. Aivan kaikkia. Jos aihetta rajattaisiin, sen pitäisi olla vaikka tällainen tyhmän kuuloinen Tärkeimpien ankkahahmojen harrastukset tms.
Toinen vaihtoehto olisi sitten tällainen:
Aku Ankan, Iines Ankan, Mummo Ankan, Leenun, Liinun ja Tiinun, Roope Ankan, Tupun, Hupun ja Lupun, Hannu Hanhen, Hansu Hanhen, Mikki Hiiren, Minni Hiiren ja Hessu Hopon harrastukset . Kuka kannattaa tätä? :-P
Muokkaan viestiäni kohta tähän.
//Viesti lisätty.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Ankkalinnan asukeilta löytyy luonnollisesti erilaisia vapaa-ajan harrastuksia, kuten tosielämän ihmisiltäkin. Useat ankkalinnalaisten harrastukset eroavat kuitenkin ihmisten harrastuksista kuin yö ja päivä. Kuinka moni ihminen aloittaa päivänsä uiskentelemalla rahoissa? Tai raahautuvat heti sängystä noustuaan riippumattoon löhöämään? Ei varmaan kovin moni. Kuitenkin monet Ankkalinnan harrastukset ovat mahdollisia ja myös erittäin suosittuja ihmismaailmassa. Esimerkiksi urheilu eri muodoissaan kuuluu monien ankkalinnalaisten päivään. Useat ankka -tai hiiritarinat rakentuvatkin erilaisten harrastuksien ympärille, kuten esimerkiksi Mortin ja Vertin jalkapallotarinat tai Akun hulluutta hipova löhöily eri muodoissaan. Eri hahmojen harrastukset ovat joskus hyvinkin samankaltaisia toistensa kanssa, mutta toisaalta taas täysin erilaisia.
Aku Ankalla on lukuisia erilaisia harrastuksia. Tärkein (tai ainakin melkein) niistä on eittämättä loikoilu, rentoutuminen ja nukkuminen. Aku on erittäin lahjakas rentoutuja ja nukahtaa tarvittaessa/ollessaan liian väsynyt vaikka pieneen kaappiin tai karhun kainaloon luolassa. Aku viihtyy vaaka-asennossa parhaiten luultavasti riippumatossaan. Akulla lienee melkoinen kokoelma riippumattoja, koska riippumatto on eri tarinoissa hyvin erilainen. (Oikeastaan se riippuu kuitenkin piirtäjän näkemyksestä.) Yksi asia ei kuitenkaan muutu. Siis riippumaton sijainti. Aku ripustaa kesäisin sen kahden paksun puun väliin tai sitten toinen pää on kiinnitetty puuhun ja toinen Akun talon seinään. Monet kesäpäivät Aku nuokuskelee tai nukkuu riippumatossaan kirjan tai lehden sekä voileipien ja sihi-juoman kanssa. Talvisin (ja toki myös muina vuodenaikoina) Aku nukkuu päivisin myös esimerkiksi sohvallaan, laiskanlinnassaan tai sängyssään. Aku nukkuu varmaan monesti enemmän päivällä kuin yöllä. Nukkuminen on ehdottomasti yksi Akun harrastuksiin luettavista asioista. Aku nukkuu mielellään ja erittäin paljon. Mikähän tähän on selityksenä? Mitään yksityiskohtaista tai varmaa syytä ei varmastikaan tiedetä, mutta syitä voi kukin itse miettiä. Olettaisin, että yksi syy on Akun työt. Hänen työpäivänsä ovat usein pitkiä ja rasittavia varsinkin Kattivaaran margariinitehtaalla tai Roope Ankan palkollisena. Lisäksi yötyö Taikaviitan roolissa verottaa myös energiaa ja aiheuttaa varmaankin väsymystä. Myös television katselun pikkutunneille ja erinäiset häiriötekijät (eläinten ääntely ikkunan alla, Teppo Tulpun tahaton tai tahallinen metelöinti yöllä yms.) lukisin myös väsymistä ja nukkumista päivällä edistäväksi tekijäksi. Tietysti yksi suuri(n) syy on se, että nukkuminen ja loikoilu on Akun mielestä vain mukavaa ajanvietettä. Se ei rasita henkisesti tai fyysisesti tätä ankkaa, joka ei hirveästi rankoista töistä perusta. Yksi Akun tärkeimmistä ja rakkaimmista harrastuksista on kalastus. Aku onkin erittäin taitava kalastaja sille päälle sattuessaan. Kalastus on melko halpa harrastus, joten Akunkaan kaltaiselle tyhjätaskulle se ei ole mahdottomuus. Aku kalastaa joissain tarinoissa kuitenkin uuden uutukaisilla keloilla ja vavoilla ja tarinoissa ei yleensä anneta selitystä sille, mistä Aku on virvelinsä saanut. Madot ja muut syötit löytyvät monesti Akun omalta takapihalta, mutta joskus hän jopa ostaa niitä. Aku harrastaa kalastusta monipuolisesti. Yleisimmin hän kalastaa virvelillä. Kuitenkin joissain tarinoissa Aku kalastaa pilkkimällä tai ongella. Verkkokalastusta hän ei liiemmin harrasta, koska sen tarkoitus on lähinnä ruoan hankkiminen ja Aku ei kalasta yleensä hankkiakseen sillä elantoaan. Joitakin poikkeuksiakin on, joissain tarinoissa Aku on kertonut pojille myyneensä saamansa kalat ravintolaan. Verkoilla Aku on joutunut kalastamaan kuitenkin hätätilanteissa, joissa on täytynyt saada ruokaa. Akulle hyvä kalakaveri on Pelle Peloton, joka pitää myös kalastuksesta. Aku Ankka on osallistunut useisiin kalastuskilpailuihinkin ja onnistunut joskus voittamaan (toisinaan huijaamalla tai - käsittämätöntä kyllä - onnella) palkintoja, jopa ykkössijoja. Monesti kalastuskilpailut päättyvät Akun osalta siihen, että raivostunut väkijoukko ajaa hänet pakosalle. Akun kalastusharrastus on joskus jopa hyödyllinen muille ihmisille, kuten Roope Ankalle. Esimerkiksi Kari Korhosen käsikirjoittamassa ja piirtämässä tarinassa Pallontallaajat Roopen liikekumppani ei suostu sopimuksiin Roopen kanssa, ellei Aku esittele hänelle kalastusharrastustaan. Kuitenkin Akulla on usein kalastuksensakin kanssa melkoisia vaikeuksia. Joskus hän kalastaa Pellen superaineiden avulla, (esimerkiksi aine, joka suurentaa matoja) joita hän käyttää holtittomasti ja aiheuttaa kohtauksen vesillä. Monesti Aku ei edes pärjää kaloille. Hän on joutunut veden varaan suuren kalan kiskomana, tai menettänyt lukuisia vieheitään kalojen suihin. Pilkkiessä Aku päätyy joskus jostain syystä itse avantoon. Hän saattaa sahata avannon miten sattuu tai muuta typerää. Joskus, kun Aku onnistuu saamaan valtavia kalansaaliita, häneltä saattaa puuttua kalastuslupa koko alueelle. Akun kalastustarinoita löytyy kohtuullisesti eri julkaisuista, niitä ei ole mitenkään hirveästi, mutta eivätpä ne vähemmistössäkään ole. Aku harrastaa myös purjehdusta. Hänellä ei yleensä ole omaa venettä tätä harrastusta varten, mutta yleensä hän tarmonpuuskassaan kunnostaa jonkun vanhan ja käytetyn purje/soutu/moottoriveneen käyttökuntoon ja lähtee sillä merille. Akun purjehdustaidot ovat toisissa tarinoissa onnettomat, mutta yleensä ne ovat melko hyvät. Esimerkiksi Carl Barksin käsikirjoittamassa ja piirtämässä tarinassa Kilpapurjehdus Etelämerelle Akun purjehdustaidot ovat melko hyvät ja hän selviää matkasta Etelämerelle kunnialla. Akun purjehdusharrastusta kuvataan (valitettavasti) tarinoissa melkoisen harvoin. Penkkiurheilu on myös Akun harrastuslistan kärkipäässä. Hän katselee televisiosta (tai harvemmin myös kuuntelee radiosta) eri urheilulajeja. Akun suosikkilaji on ehdottomasti jalkapallo. Muita hänen mielestään kiinnostavia urheilulajeja ovat ainakin jääkiekko, baseball, yleisurheilu ja ehkä hieman yllättäen nyrkkeily. Aku tapittaa näitä (ja muitakin) lajeja monesti nokka kiinni television ruudussa tai paikan päällä esimerkiksi Ankkalinnan jalkapallostadionilla. Akun ehdoton ykkösjoukkue on Ankkalinnan Palloseura, jonka peleissä hän käy todella usein paikan päällä. Aku on joskus (seuran ollessa Roopen omistuksessa) toiminut palloseuran palkkalistoilla esimerkiksi huoltajana ja hän tunteekin henkilökohtaisesti monia APS:n pelaajia. Aku on tietysti epäonninen myös penkkiurheilijana. Liian usein hänen televisionsa hajoaa ennen peliä tai kesken kiihkeimmän pelinautinnon. Stadionilla pelejä katsellessaan Aku saa usein järjestettyä jonkinlaisen joukkomellakan esimerkiksi osapuolten kannattajien välillä. Joskus häneltä on liput kadoksissa tai muuta sellaista. Yksi alituinen ongelma Akun penkkiurheiluharrastuksessa on tyttöystävä Iines Ankka. Iines tulee monessa tarinassa hakemaan Akua elokuviin, konserttiin tai muuhun kulttuuritapahtumaan kesken jonkinlaisen urheilulähetyksen ja silloin Akua ei hevillä saadakaan tv-ruudun äärestä liikkumaan. Iines tyytyykin näissä tapauksissa usein Hannu Hanhen seuraan. Akun penkkiurheiluharrastus on aika monissa tarinoissa aiheena. Näitä tarinoita julkaistaan poikkeuksetta kaikkien suurten urheilutapahtumien (esim. olympialaiset, jalkapallon MM-kilpailut) aikaan. Hollantilaiset ankantekijät käyttävät erityisen ahkerasti Akun penkkiurheiluhulluutta vitsisarjojensa aiheena. Omasta mielestäni nämä tarinat ovat yleensä melko mielenkiintoisia ja hauskoja.
Otsikko on huomattavasti luontevampi näin.
Nimenomaan.
Jos jonkun aiheen otsikko on vaikkapa tuo Ankkain/hiirten harrastukset, minä ainakin oletan, että se koskee kaikkia ankkauniversumin ja hiiriuniversumin hahmoja. Aivan kaikkia. Jos aihetta rajattaisiin, sen pitäisi olla vaikka tällainen tyhmän kuuloinen Tärkeimpien ankkahahmojen harrastukset tms.
Toinen vaihtoehto olisi sitten tällainen:
Aku Ankan, Iines Ankan, Mummo Ankan, Leenun, Liinun ja Tiinun, Roope Ankan, Tupun, Hupun ja Lupun, Hannu Hanhen, Hansu Hanhen, Mikki Hiiren, Minni Hiiren ja Hessu Hopon harrastukset . Kuka kannattaa tätä? :-P
Muokkaan viestiäni kohta tähän.
//Viesti lisätty.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Ankkalinnan asukeilta löytyy luonnollisesti erilaisia vapaa-ajan harrastuksia, kuten tosielämän ihmisiltäkin. Useat ankkalinnalaisten harrastukset eroavat kuitenkin ihmisten harrastuksista kuin yö ja päivä. Kuinka moni ihminen aloittaa päivänsä uiskentelemalla rahoissa? Tai raahautuvat heti sängystä noustuaan riippumattoon löhöämään? Ei varmaan kovin moni. Kuitenkin monet Ankkalinnan harrastukset ovat mahdollisia ja myös erittäin suosittuja ihmismaailmassa. Esimerkiksi urheilu eri muodoissaan kuuluu monien ankkalinnalaisten päivään. Useat ankka -tai hiiritarinat rakentuvatkin erilaisten harrastuksien ympärille, kuten esimerkiksi Mortin ja Vertin jalkapallotarinat tai Akun hulluutta hipova löhöily eri muodoissaan. Eri hahmojen harrastukset ovat joskus hyvinkin samankaltaisia toistensa kanssa, mutta toisaalta taas täysin erilaisia.
Aku Ankalla on lukuisia erilaisia harrastuksia. Tärkein (tai ainakin melkein) niistä on eittämättä loikoilu, rentoutuminen ja nukkuminen. Aku on erittäin lahjakas rentoutuja ja nukahtaa tarvittaessa/ollessaan liian väsynyt vaikka pieneen kaappiin tai karhun kainaloon luolassa. Aku viihtyy vaaka-asennossa parhaiten luultavasti riippumatossaan. Akulla lienee melkoinen kokoelma riippumattoja, koska riippumatto on eri tarinoissa hyvin erilainen. (Oikeastaan se riippuu kuitenkin piirtäjän näkemyksestä.) Yksi asia ei kuitenkaan muutu. Siis riippumaton sijainti. Aku ripustaa kesäisin sen kahden paksun puun väliin tai sitten toinen pää on kiinnitetty puuhun ja toinen Akun talon seinään. Monet kesäpäivät Aku nuokuskelee tai nukkuu riippumatossaan kirjan tai lehden sekä voileipien ja sihi-juoman kanssa. Talvisin (ja toki myös muina vuodenaikoina) Aku nukkuu päivisin myös esimerkiksi sohvallaan, laiskanlinnassaan tai sängyssään. Aku nukkuu varmaan monesti enemmän päivällä kuin yöllä. Nukkuminen on ehdottomasti yksi Akun harrastuksiin luettavista asioista. Aku nukkuu mielellään ja erittäin paljon. Mikähän tähän on selityksenä? Mitään yksityiskohtaista tai varmaa syytä ei varmastikaan tiedetä, mutta syitä voi kukin itse miettiä. Olettaisin, että yksi syy on Akun työt. Hänen työpäivänsä ovat usein pitkiä ja rasittavia varsinkin Kattivaaran margariinitehtaalla tai Roope Ankan palkollisena. Lisäksi yötyö Taikaviitan roolissa verottaa myös energiaa ja aiheuttaa varmaankin väsymystä. Myös television katselun pikkutunneille ja erinäiset häiriötekijät (eläinten ääntely ikkunan alla, Teppo Tulpun tahaton tai tahallinen metelöinti yöllä yms.) lukisin myös väsymistä ja nukkumista päivällä edistäväksi tekijäksi. Tietysti yksi suuri(n) syy on se, että nukkuminen ja loikoilu on Akun mielestä vain mukavaa ajanvietettä. Se ei rasita henkisesti tai fyysisesti tätä ankkaa, joka ei hirveästi rankoista töistä perusta. Yksi Akun tärkeimmistä ja rakkaimmista harrastuksista on kalastus. Aku onkin erittäin taitava kalastaja sille päälle sattuessaan. Kalastus on melko halpa harrastus, joten Akunkaan kaltaiselle tyhjätaskulle se ei ole mahdottomuus. Aku kalastaa joissain tarinoissa kuitenkin uuden uutukaisilla keloilla ja vavoilla ja tarinoissa ei yleensä anneta selitystä sille, mistä Aku on virvelinsä saanut. Madot ja muut syötit löytyvät monesti Akun omalta takapihalta, mutta joskus hän jopa ostaa niitä. Aku harrastaa kalastusta monipuolisesti. Yleisimmin hän kalastaa virvelillä. Kuitenkin joissain tarinoissa Aku kalastaa pilkkimällä tai ongella. Verkkokalastusta hän ei liiemmin harrasta, koska sen tarkoitus on lähinnä ruoan hankkiminen ja Aku ei kalasta yleensä hankkiakseen sillä elantoaan. Joitakin poikkeuksiakin on, joissain tarinoissa Aku on kertonut pojille myyneensä saamansa kalat ravintolaan. Verkoilla Aku on joutunut kalastamaan kuitenkin hätätilanteissa, joissa on täytynyt saada ruokaa. Akulle hyvä kalakaveri on Pelle Peloton, joka pitää myös kalastuksesta. Aku Ankka on osallistunut useisiin kalastuskilpailuihinkin ja onnistunut joskus voittamaan (toisinaan huijaamalla tai - käsittämätöntä kyllä - onnella) palkintoja, jopa ykkössijoja. Monesti kalastuskilpailut päättyvät Akun osalta siihen, että raivostunut väkijoukko ajaa hänet pakosalle. Akun kalastusharrastus on joskus jopa hyödyllinen muille ihmisille, kuten Roope Ankalle. Esimerkiksi Kari Korhosen käsikirjoittamassa ja piirtämässä tarinassa Pallontallaajat Roopen liikekumppani ei suostu sopimuksiin Roopen kanssa, ellei Aku esittele hänelle kalastusharrastustaan. Kuitenkin Akulla on usein kalastuksensakin kanssa melkoisia vaikeuksia. Joskus hän kalastaa Pellen superaineiden avulla, (esimerkiksi aine, joka suurentaa matoja) joita hän käyttää holtittomasti ja aiheuttaa kohtauksen vesillä. Monesti Aku ei edes pärjää kaloille. Hän on joutunut veden varaan suuren kalan kiskomana, tai menettänyt lukuisia vieheitään kalojen suihin. Pilkkiessä Aku päätyy joskus jostain syystä itse avantoon. Hän saattaa sahata avannon miten sattuu tai muuta typerää. Joskus, kun Aku onnistuu saamaan valtavia kalansaaliita, häneltä saattaa puuttua kalastuslupa koko alueelle. Akun kalastustarinoita löytyy kohtuullisesti eri julkaisuista, niitä ei ole mitenkään hirveästi, mutta eivätpä ne vähemmistössäkään ole. Aku harrastaa myös purjehdusta. Hänellä ei yleensä ole omaa venettä tätä harrastusta varten, mutta yleensä hän tarmonpuuskassaan kunnostaa jonkun vanhan ja käytetyn purje/soutu/moottoriveneen käyttökuntoon ja lähtee sillä merille. Akun purjehdustaidot ovat toisissa tarinoissa onnettomat, mutta yleensä ne ovat melko hyvät. Esimerkiksi Carl Barksin käsikirjoittamassa ja piirtämässä tarinassa Kilpapurjehdus Etelämerelle Akun purjehdustaidot ovat melko hyvät ja hän selviää matkasta Etelämerelle kunnialla. Akun purjehdusharrastusta kuvataan (valitettavasti) tarinoissa melkoisen harvoin. Penkkiurheilu on myös Akun harrastuslistan kärkipäässä. Hän katselee televisiosta (tai harvemmin myös kuuntelee radiosta) eri urheilulajeja. Akun suosikkilaji on ehdottomasti jalkapallo. Muita hänen mielestään kiinnostavia urheilulajeja ovat ainakin jääkiekko, baseball, yleisurheilu ja ehkä hieman yllättäen nyrkkeily. Aku tapittaa näitä (ja muitakin) lajeja monesti nokka kiinni television ruudussa tai paikan päällä esimerkiksi Ankkalinnan jalkapallostadionilla. Akun ehdoton ykkösjoukkue on Ankkalinnan Palloseura, jonka peleissä hän käy todella usein paikan päällä. Aku on joskus (seuran ollessa Roopen omistuksessa) toiminut palloseuran palkkalistoilla esimerkiksi huoltajana ja hän tunteekin henkilökohtaisesti monia APS:n pelaajia. Aku on tietysti epäonninen myös penkkiurheilijana. Liian usein hänen televisionsa hajoaa ennen peliä tai kesken kiihkeimmän pelinautinnon. Stadionilla pelejä katsellessaan Aku saa usein järjestettyä jonkinlaisen joukkomellakan esimerkiksi osapuolten kannattajien välillä. Joskus häneltä on liput kadoksissa tai muuta sellaista. Yksi alituinen ongelma Akun penkkiurheiluharrastuksessa on tyttöystävä Iines Ankka. Iines tulee monessa tarinassa hakemaan Akua elokuviin, konserttiin tai muuhun kulttuuritapahtumaan kesken jonkinlaisen urheilulähetyksen ja silloin Akua ei hevillä saadakaan tv-ruudun äärestä liikkumaan. Iines tyytyykin näissä tapauksissa usein Hannu Hanhen seuraan. Akun penkkiurheiluharrastus on aika monissa tarinoissa aiheena. Näitä tarinoita julkaistaan poikkeuksetta kaikkien suurten urheilutapahtumien (esim. olympialaiset, jalkapallon MM-kilpailut) aikaan. Hollantilaiset ankantekijät käyttävät erityisen ahkerasti Akun penkkiurheiluhulluutta vitsisarjojensa aiheena. Omasta mielestäni nämä tarinat ovat yleensä melko mielenkiintoisia ja hauskoja.
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 63 -
13.10.2009 klo 23:25:53
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/hiirten harrastukset
Ankkalinnassa, kuten meilläkin, harrastetaan todella paljon kummallisia ja ei-niin-kummallisia asioita. Lähes jokaisella tunnetulla Ankkalinnan ankalla tai hiirellä (tai muulla sellaisella) on yksi tai useampi harrastus, joka kulkee hahmon mukana tarinasta tarinaan. Jotkut käsikirjoittajat keksivät satunnaisesti hahmoille uusia harrastuksia, mutta ne ovat useimmiten kertakäyttöisiä, eivätkä esiinny kyseisen tarinan jälkeen enää uudestaan. Monet ankkalinnalaisten harrastukset ovat suosittuja meidänkin maailmassa, esimerkiksi erilaiset urheilulajit, kuten jalkapallo tai pesäpallo. Sitten on tietenkin olemassa myös jotain aivan eriskummallisia harrastuksia, joista voisin lyödä vetoa ettei kukaan meidän maailmassamme sellaisia juttuja harrasta.
Kaikista Ankkalinnan asukkaista Aku Ankalla on varmasti ollut ja on yhäkin, ylivoimaisesti eniten erilaisia harrastuksia. Alusta lähtien Akun suosikkiharrastus (jota hän harrastaakin hyvin usein) on ollut löhöily - nukkuminen, riippumatossa tai laiskanlinnassa makoileminen. Aku on useissa tarinoissa tavattoman laiska henkilö ja monesti kun hänen täytyisi yrittää hankkia töitä, hän vain makaa riippumatossa ja lukee kirjaa, kuuntelee musiikkia tai yksinkertaisesti nukkuu. Varsinkin kesähelteellä Akulla on usein sihi-juomaa, jota hän siemailee aina välillä makoillessaan riippumatossaan. Akun löhöilyharrastus on monta kertaa meinannut koitua hänen kohtalokseen niin suhteessa Iineksen kanssa, kuin työasioissakin. Siksi hän onkin ainakin yhdessä tarinassa yrittänyt päästä eroon pahasta tavastaan menemällä jonkin sortin ryhmäterapiaan, jossa muut samasta vaivasta kärsivät kertovat ongelmastaan ja yrittävät yhdessä päästä eroon siitä vähentämällä löhöilyä tosissaan. Akun kohdalla kaikki ei tietenkään mene nappiin ja siksi hän jatkaakin lekottelua, koska toteaa sen olevan parasta. Koska löhöilystä ja nukkumisesta on tullut Akulle jonkinlainen harrastus, hän on usein saanut potkut töistä nukuttuaan työajalla. Monet ihmettelevät varmasti, miten Aku nukkuu noinkin paljon. Koskaan ei ole kysymykseen vastausta saatu, mutta monia arvauksia on heitelty. Itse arvelisin syyn olevan selvä: Aku on selvästi Ankkalinnan epäonnisin henkilö, eikä hänen päivistään puutu vauhtia tai vaaratilanteita. Yhdessä päivässä voi tapahtua kahtakymmentäkin eri asiaa, joten eiköhän sellaisen tapahtumamylläkän jälkeen ketä tahansa väsytä. Täytyy tietenkin ottaa huomioon myös se, että Aku hyppelee öisin Ankkalinnan kaduilla (ja katoilla) Taikaviittana.
Toinen Akun tunnetuimmista harrastuksista on penkkiurheilu. Aku katsoo televisiosta (löhöillessään samalla laiskanlinnassaan) hyvin monenlaista urheilua, mutta melkein aina kuvaruudusta näkyy jalkapallo-ottelu, jossa vastakkain ovat lähes aina Akun kannattama Ankkalinna ja sen naapurikaupunki Hanhivaara. Aku on hyvin innokas jalkapallon seuraaja ja hän kannustaakin Ankkalinnaa aina viimeiseen asti, joskus jopa katastrofiin asti. Aku on monesti myös hankkinut (usein viime tingassa) itselleen liput Ankkalinnan ja Hanhivaaran väliseen loppuotteluun, joka on joskus ihan vain Akun takia päättynyt Hanhivaaran voittoon. Aku katselee televisiosta myös muuta, kuin urheilua, esimerkiksi elokuvia, visailuohjelmia tai joitain sarjoja. Aku on joskus innostunut näistä tv-visailuohjelmista niin, että on itse päätynyt osallistumaan sellaiseen, huonolla menestyksellä tietenkin.
Kalastus kuuluu myös Akun suosikkiharrastuksiin, ainakin niissä tarinoissa joissa hän sitä harrastaa. Monesti kun ankanpojat ovat lähteneet kouluun tai Sudenpentuleirille, Aku lähtee kalastamaan. Siinä samalla hän pystyy myös harjoittamaan toista harrastustaan, löhöilemistä. Aku on osallistunut myös lukuisiin kalastuskilpailuihin, joihin on kuitenkin lähes aina änkenyt mukaan Akun ylionnekas serkku Hannu Hanhi. Monissa tarinoissa Aku voittaa Hannun kalastustaitojensa avulla kisassa, mutta koska Hannu on onnettaren suosikki, hän yleensä nappaa kalan, jonka sisältä löytyy jotain arvokasta, kuten timantti, sormus, jalokiviä yms.
Myös Taikaviittana toimiminen voidaan laskea harrastukseksi, sillä Aku tekee sitä täysin vapaaehtoisesti. Öisin hän pukeutuu Taikaviitan asuun ja partioi öisessä Ankkalinnassa ja estää roistojen ryöstö-yritykset, jotka kohdistuvat milloin mihinkin liikkeeseen, pankkiin tai jonkun ankkalinnalaisen kotiin. Taikaviitan hommat ovat varmasti yksi suurimmista syistä, miksi Aku nukkuu päivisin niin paljon (yleensä Taikaviitan hommat kestävät koko yön).
Aku on nuorempana kuulunut myös eräänlaiseen partioon, Tuomenmarjoihin (vaikkei hän missään asioissa oikein kunnolla pärjännytkään).
Akun eno Roope Ankka omaa myös monia harrastuksia, joista osa on hyvin eriskummallisia. Roopen tunnetuin harrastus lienee rahoissa uiminen. Roopella on säiliöllinen kolikoita, joissa hän ui päivittäin. Roopen toimistosta vie ovi kolikkomereen ja oven vieressä on ponnahduslauta, jonka avulla Roope voi tehdä oikein kunnon sukelluksen rahamereen. Pudotus ponnahduslaudalta rahameren pintaan on valtava ja onkin ihme, ettei Roope ole koskaan satuttanut itseään sukeltaessaan rahojensa sekaan.
Monet ihmettelevät, miten Roope yksinkertaisesti pystyy tällaiseen. Jos joku muu yrittää rahoissa uimista, tuloksena on se, että hän tömähtää kolikoiden pintaan ja satuttaa päänsä. Usein uidessaan kolikoissaan, Roope käyttää uimapukua, joka onkin mielenkiintoista, sillä eihän rahauinnissa vaatteet kastu. Jos Roope lähtee pitkälle liikematkalle, hän saattaa ottaa tynnyrillisen kolikoita mukaan, jotta voi nauttia kolikkokylvyistä myös ollessaan poissa säiliöltään.
Roope rakastaa rahojaan ja siksi haluaa olla niiden kanssa mahdollisimman paljon. Siksi Roopen säiliöstä löytyy rahameren lisäksi myös kolikkosuihku ja Roopen sängystä setelipeitto ja seteleillä täytetty tyyny.
Rahoissa uimisen lisäksi Roope harrastaa rahan säästämistä ja keräilemistä. Kukaan, ei kukaan maailmassa säästä rahojaan niin kuin Roope, joka yrittää kaikissa tilanteissa selvitä aina mahdollisimman pienellä maksulla. Jos Roopella ja Kroisos Pennosella on meneillään tarjouskilpailu esimerkiksi jostain urakasta, Roope voittaa kilpailun usein yhdellä tai kahdella sentillä. Roope voisi halutessaan ylittää Pennosen tarjouksen vaikka kahdella miljoonalla, mutta koska hän haluaa säästää rahojaan, hän ylittää tarjouksen aina mahdollisimman pienellä summalla. Roope on myös kova tinkimään erilaisia liikekauppoja tehdessään. Hän yrittää säästösyistä alentaa hintaa niin paljon kuin mahdollista ja usein onnistuukin alentamaan hintaa, ainakin jonkin verran. Roope palkkaa usein Akun vartioimaan yöksi rahojaan, koska vartijat olisivat liian kalliita ja turvajärjestelmä kuluttaisi aivan liikaa sähköä. Roope myös säästää rahaa käyttämällä mahdollisimman vähän sähköä; pimeinä iltoinakin hän tekee töitä kynttilänvalossa. Roopen ruokavalio on (säästösyistä) hyvin yksipuolinen, sillä kaapista ei juuri papuja tai kuivaa leipää enempää löydy, juomanakin käytetään useimmiten sadevettä, jota saa ilmaiseksi pihalta.
Kun Roope matkustaa ulkomaille, hän valitsee aina halvimman tavan; joko kivikautisen lentokoneenrämän tai puisen soutuveneen. Matka ei ole lentokoneilla lennettäessä aina kovin turvallinen (varsinkaan laskeutumisen osalta) mutta pääasiahan on että perille päästään. Kaupungissa liikkuessaan Roope käyttää paljon limusiiniaan, josta ikävä kyllä loppuu aika usein polttoaine, koska Roope ei raaski täyttää tankkia kuin ehkä kerran kuukaudessa, jos edes sitäkään. Eräässä tarinassa Roopen hovimestari ja kuljettaja Juuso paljasti, että auton pohjassa kuskin paikalla on reikä, jonka avulla Juuso itse voi liikuttaa autoa kävelemällä ja juoksemalla, jolloin polttoainetta ei kulu lainkaan. Säästämisensä ansiosta Roope onkin maailman rikkain. Roopen säästämiseen on varmasti lukuisia syitä, mutta esimerkiksi rahamereen tarvitaan säännöllisesti kolikoita, (koska monissa tarinoissa verottajat yms. hakevat rahat suoraan säiliöstä) jotta sen pinta pysyisi tasaisen korkealla. Roope keräilee myös kaikenlaisia arvokkaita esineitä, kuten timantteja ja jalokiviä, kultaharkkoja ja hopeataalereita, kaikkea millä on paljon rahallista arvoa. Lisäksi hän on säästänyt melkein kaiken tavaran, mitä omisti nuoruudessaan Klondiken kultaryntäyksen aikoihin, aina tikapuista kynttilöihin saakka.
Myös matkustaminen, eritoten tutkimusmatkailu ja aarteenetsintä on ajan myötä muotoutunut harrastukseksi Roopelle, sillä hän tuntuu olevan reissussa ainakin joka toisessa tarinassa. Roope saattaa matkustaa minne tahansa; joskus lähelle, joskus kauas. Hän on käynyt napaseuduilla, maailman kuivimmilla aavikoilla ja ties missä muualla. Roopen sukulaispoika Aku on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aina mukana Roopen reissuilla, joten periaatteessa matkustamista voisi kutsua myös hänen harrastuksekseen.
Akun sisarenpojat Tupu, Hupu ja Lupu harrastavat hekin monia asioita. Kaikille tulee varmasti heidän harrastuksistaan ensimmäisenä mieleen partio. Ankanpojat kuuluvat Sudenpentuihin ja ovat ansainneet tuhansia arvonimiä ja –mitaleja. He ovat eittämättä menestyneimmät Sudenpennut kautta aikojen ja ovat oppineet Sudenpentujen kautta todella paljon erilaisia asioita. Kaikki Sudenpennut saavat oman taskukokoisen käsikirjan, jota ankanpojat kantavat aina mukanaan, eritoten ollessaan Roopen kanssa tutkimusmatkoilla tai etsimässä aarretta. Käsikirja antaa vastauksen visaisimpaankin pulmaan. Ankanpojat ovat Sudenpentujen takia todella paljon pois kotoa, sillä Sudenpentujen leirejä järjestetään (erityisesti kesällä) todella usein, mutta se ei tunnu heitä tai Akua haittaavan lainkaan. Yksi leiri kestää yleensä kolmesta päivästä pariin viikkoon ja yhden leirin aikana ankanpojat saattavat ansaita kymmeniä uusia arvonimiä ja –mitaleja. Tupu, Hupu ja Lupu ovat kuuluneet Sudenpentuihin aikojen alusta (tai ankkasarjakuvien alusta) lähtien.
Tupu, Hupu ja Lupu ovat myös innokkaita jalkapallon pelaajia. He eivät harrasta jalkapalloa missään seurassa, mutta seuraavat sitä ahkerasti televisiosta (kannattaen tietenkin Ankkalinnan Palloseuraa) ja pelaavat itsekin, usein omalla pihamaallaan. Joskus mukana pelaamassa ovat myös poikien ystävät. Ankanpojat ovat melko taitavia jalkapallon pelaajia ja sopisivatkin hyvin johonkin joukkueeseen pelaamaan. Se tuskin kuitenkaan olisi hyvä idea, sillä Sudenpentutoiminta vie niin paljon aikaa, ettei jalkapalloharrastukselle jäisi paljoakaan ja moni tärkeä peli saattaisi mennä sivu suun.
Pojat pelaavat myös paljon baseballia, sitäkin usein omalla pihallaan. Yleensä pelit eivät pääty kovin hyvin, sillä pallo jotenkin kummasti aina lipsahtaa ikkunaan hajottaen sen pirstaleiksi. Joissain tarinoissa pojat ovat seuranneet baseballia televisiosta (kuten myös Aku) ja kerran jopa päässeet pelaamaan itse mestarin kanssa. Ankanpojat ovat harrastaneet myös muunlaista urheilua, mutta jalkapallo ja baseball ovat ne tärkeimmät ja yleisimmät.
Ankkalinnassa, kuten meilläkin, harrastetaan todella paljon kummallisia ja ei-niin-kummallisia asioita. Lähes jokaisella tunnetulla Ankkalinnan ankalla tai hiirellä (tai muulla sellaisella) on yksi tai useampi harrastus, joka kulkee hahmon mukana tarinasta tarinaan. Jotkut käsikirjoittajat keksivät satunnaisesti hahmoille uusia harrastuksia, mutta ne ovat useimmiten kertakäyttöisiä, eivätkä esiinny kyseisen tarinan jälkeen enää uudestaan. Monet ankkalinnalaisten harrastukset ovat suosittuja meidänkin maailmassa, esimerkiksi erilaiset urheilulajit, kuten jalkapallo tai pesäpallo. Sitten on tietenkin olemassa myös jotain aivan eriskummallisia harrastuksia, joista voisin lyödä vetoa ettei kukaan meidän maailmassamme sellaisia juttuja harrasta.
Kaikista Ankkalinnan asukkaista Aku Ankalla on varmasti ollut ja on yhäkin, ylivoimaisesti eniten erilaisia harrastuksia. Alusta lähtien Akun suosikkiharrastus (jota hän harrastaakin hyvin usein) on ollut löhöily - nukkuminen, riippumatossa tai laiskanlinnassa makoileminen. Aku on useissa tarinoissa tavattoman laiska henkilö ja monesti kun hänen täytyisi yrittää hankkia töitä, hän vain makaa riippumatossa ja lukee kirjaa, kuuntelee musiikkia tai yksinkertaisesti nukkuu. Varsinkin kesähelteellä Akulla on usein sihi-juomaa, jota hän siemailee aina välillä makoillessaan riippumatossaan. Akun löhöilyharrastus on monta kertaa meinannut koitua hänen kohtalokseen niin suhteessa Iineksen kanssa, kuin työasioissakin. Siksi hän onkin ainakin yhdessä tarinassa yrittänyt päästä eroon pahasta tavastaan menemällä jonkin sortin ryhmäterapiaan, jossa muut samasta vaivasta kärsivät kertovat ongelmastaan ja yrittävät yhdessä päästä eroon siitä vähentämällä löhöilyä tosissaan. Akun kohdalla kaikki ei tietenkään mene nappiin ja siksi hän jatkaakin lekottelua, koska toteaa sen olevan parasta. Koska löhöilystä ja nukkumisesta on tullut Akulle jonkinlainen harrastus, hän on usein saanut potkut töistä nukuttuaan työajalla. Monet ihmettelevät varmasti, miten Aku nukkuu noinkin paljon. Koskaan ei ole kysymykseen vastausta saatu, mutta monia arvauksia on heitelty. Itse arvelisin syyn olevan selvä: Aku on selvästi Ankkalinnan epäonnisin henkilö, eikä hänen päivistään puutu vauhtia tai vaaratilanteita. Yhdessä päivässä voi tapahtua kahtakymmentäkin eri asiaa, joten eiköhän sellaisen tapahtumamylläkän jälkeen ketä tahansa väsytä. Täytyy tietenkin ottaa huomioon myös se, että Aku hyppelee öisin Ankkalinnan kaduilla (ja katoilla) Taikaviittana.
Toinen Akun tunnetuimmista harrastuksista on penkkiurheilu. Aku katsoo televisiosta (löhöillessään samalla laiskanlinnassaan) hyvin monenlaista urheilua, mutta melkein aina kuvaruudusta näkyy jalkapallo-ottelu, jossa vastakkain ovat lähes aina Akun kannattama Ankkalinna ja sen naapurikaupunki Hanhivaara. Aku on hyvin innokas jalkapallon seuraaja ja hän kannustaakin Ankkalinnaa aina viimeiseen asti, joskus jopa katastrofiin asti. Aku on monesti myös hankkinut (usein viime tingassa) itselleen liput Ankkalinnan ja Hanhivaaran väliseen loppuotteluun, joka on joskus ihan vain Akun takia päättynyt Hanhivaaran voittoon. Aku katselee televisiosta myös muuta, kuin urheilua, esimerkiksi elokuvia, visailuohjelmia tai joitain sarjoja. Aku on joskus innostunut näistä tv-visailuohjelmista niin, että on itse päätynyt osallistumaan sellaiseen, huonolla menestyksellä tietenkin.
Kalastus kuuluu myös Akun suosikkiharrastuksiin, ainakin niissä tarinoissa joissa hän sitä harrastaa. Monesti kun ankanpojat ovat lähteneet kouluun tai Sudenpentuleirille, Aku lähtee kalastamaan. Siinä samalla hän pystyy myös harjoittamaan toista harrastustaan, löhöilemistä. Aku on osallistunut myös lukuisiin kalastuskilpailuihin, joihin on kuitenkin lähes aina änkenyt mukaan Akun ylionnekas serkku Hannu Hanhi. Monissa tarinoissa Aku voittaa Hannun kalastustaitojensa avulla kisassa, mutta koska Hannu on onnettaren suosikki, hän yleensä nappaa kalan, jonka sisältä löytyy jotain arvokasta, kuten timantti, sormus, jalokiviä yms.
Myös Taikaviittana toimiminen voidaan laskea harrastukseksi, sillä Aku tekee sitä täysin vapaaehtoisesti. Öisin hän pukeutuu Taikaviitan asuun ja partioi öisessä Ankkalinnassa ja estää roistojen ryöstö-yritykset, jotka kohdistuvat milloin mihinkin liikkeeseen, pankkiin tai jonkun ankkalinnalaisen kotiin. Taikaviitan hommat ovat varmasti yksi suurimmista syistä, miksi Aku nukkuu päivisin niin paljon (yleensä Taikaviitan hommat kestävät koko yön).
Aku on nuorempana kuulunut myös eräänlaiseen partioon, Tuomenmarjoihin (vaikkei hän missään asioissa oikein kunnolla pärjännytkään).
Akun eno Roope Ankka omaa myös monia harrastuksia, joista osa on hyvin eriskummallisia. Roopen tunnetuin harrastus lienee rahoissa uiminen. Roopella on säiliöllinen kolikoita, joissa hän ui päivittäin. Roopen toimistosta vie ovi kolikkomereen ja oven vieressä on ponnahduslauta, jonka avulla Roope voi tehdä oikein kunnon sukelluksen rahamereen. Pudotus ponnahduslaudalta rahameren pintaan on valtava ja onkin ihme, ettei Roope ole koskaan satuttanut itseään sukeltaessaan rahojensa sekaan.
Monet ihmettelevät, miten Roope yksinkertaisesti pystyy tällaiseen. Jos joku muu yrittää rahoissa uimista, tuloksena on se, että hän tömähtää kolikoiden pintaan ja satuttaa päänsä. Usein uidessaan kolikoissaan, Roope käyttää uimapukua, joka onkin mielenkiintoista, sillä eihän rahauinnissa vaatteet kastu. Jos Roope lähtee pitkälle liikematkalle, hän saattaa ottaa tynnyrillisen kolikoita mukaan, jotta voi nauttia kolikkokylvyistä myös ollessaan poissa säiliöltään.
Roope rakastaa rahojaan ja siksi haluaa olla niiden kanssa mahdollisimman paljon. Siksi Roopen säiliöstä löytyy rahameren lisäksi myös kolikkosuihku ja Roopen sängystä setelipeitto ja seteleillä täytetty tyyny.
Rahoissa uimisen lisäksi Roope harrastaa rahan säästämistä ja keräilemistä. Kukaan, ei kukaan maailmassa säästä rahojaan niin kuin Roope, joka yrittää kaikissa tilanteissa selvitä aina mahdollisimman pienellä maksulla. Jos Roopella ja Kroisos Pennosella on meneillään tarjouskilpailu esimerkiksi jostain urakasta, Roope voittaa kilpailun usein yhdellä tai kahdella sentillä. Roope voisi halutessaan ylittää Pennosen tarjouksen vaikka kahdella miljoonalla, mutta koska hän haluaa säästää rahojaan, hän ylittää tarjouksen aina mahdollisimman pienellä summalla. Roope on myös kova tinkimään erilaisia liikekauppoja tehdessään. Hän yrittää säästösyistä alentaa hintaa niin paljon kuin mahdollista ja usein onnistuukin alentamaan hintaa, ainakin jonkin verran. Roope palkkaa usein Akun vartioimaan yöksi rahojaan, koska vartijat olisivat liian kalliita ja turvajärjestelmä kuluttaisi aivan liikaa sähköä. Roope myös säästää rahaa käyttämällä mahdollisimman vähän sähköä; pimeinä iltoinakin hän tekee töitä kynttilänvalossa. Roopen ruokavalio on (säästösyistä) hyvin yksipuolinen, sillä kaapista ei juuri papuja tai kuivaa leipää enempää löydy, juomanakin käytetään useimmiten sadevettä, jota saa ilmaiseksi pihalta.
Kun Roope matkustaa ulkomaille, hän valitsee aina halvimman tavan; joko kivikautisen lentokoneenrämän tai puisen soutuveneen. Matka ei ole lentokoneilla lennettäessä aina kovin turvallinen (varsinkaan laskeutumisen osalta) mutta pääasiahan on että perille päästään. Kaupungissa liikkuessaan Roope käyttää paljon limusiiniaan, josta ikävä kyllä loppuu aika usein polttoaine, koska Roope ei raaski täyttää tankkia kuin ehkä kerran kuukaudessa, jos edes sitäkään. Eräässä tarinassa Roopen hovimestari ja kuljettaja Juuso paljasti, että auton pohjassa kuskin paikalla on reikä, jonka avulla Juuso itse voi liikuttaa autoa kävelemällä ja juoksemalla, jolloin polttoainetta ei kulu lainkaan. Säästämisensä ansiosta Roope onkin maailman rikkain. Roopen säästämiseen on varmasti lukuisia syitä, mutta esimerkiksi rahamereen tarvitaan säännöllisesti kolikoita, (koska monissa tarinoissa verottajat yms. hakevat rahat suoraan säiliöstä) jotta sen pinta pysyisi tasaisen korkealla. Roope keräilee myös kaikenlaisia arvokkaita esineitä, kuten timantteja ja jalokiviä, kultaharkkoja ja hopeataalereita, kaikkea millä on paljon rahallista arvoa. Lisäksi hän on säästänyt melkein kaiken tavaran, mitä omisti nuoruudessaan Klondiken kultaryntäyksen aikoihin, aina tikapuista kynttilöihin saakka.
Myös matkustaminen, eritoten tutkimusmatkailu ja aarteenetsintä on ajan myötä muotoutunut harrastukseksi Roopelle, sillä hän tuntuu olevan reissussa ainakin joka toisessa tarinassa. Roope saattaa matkustaa minne tahansa; joskus lähelle, joskus kauas. Hän on käynyt napaseuduilla, maailman kuivimmilla aavikoilla ja ties missä muualla. Roopen sukulaispoika Aku on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta aina mukana Roopen reissuilla, joten periaatteessa matkustamista voisi kutsua myös hänen harrastuksekseen.
Akun sisarenpojat Tupu, Hupu ja Lupu harrastavat hekin monia asioita. Kaikille tulee varmasti heidän harrastuksistaan ensimmäisenä mieleen partio. Ankanpojat kuuluvat Sudenpentuihin ja ovat ansainneet tuhansia arvonimiä ja –mitaleja. He ovat eittämättä menestyneimmät Sudenpennut kautta aikojen ja ovat oppineet Sudenpentujen kautta todella paljon erilaisia asioita. Kaikki Sudenpennut saavat oman taskukokoisen käsikirjan, jota ankanpojat kantavat aina mukanaan, eritoten ollessaan Roopen kanssa tutkimusmatkoilla tai etsimässä aarretta. Käsikirja antaa vastauksen visaisimpaankin pulmaan. Ankanpojat ovat Sudenpentujen takia todella paljon pois kotoa, sillä Sudenpentujen leirejä järjestetään (erityisesti kesällä) todella usein, mutta se ei tunnu heitä tai Akua haittaavan lainkaan. Yksi leiri kestää yleensä kolmesta päivästä pariin viikkoon ja yhden leirin aikana ankanpojat saattavat ansaita kymmeniä uusia arvonimiä ja –mitaleja. Tupu, Hupu ja Lupu ovat kuuluneet Sudenpentuihin aikojen alusta (tai ankkasarjakuvien alusta) lähtien.
Tupu, Hupu ja Lupu ovat myös innokkaita jalkapallon pelaajia. He eivät harrasta jalkapalloa missään seurassa, mutta seuraavat sitä ahkerasti televisiosta (kannattaen tietenkin Ankkalinnan Palloseuraa) ja pelaavat itsekin, usein omalla pihamaallaan. Joskus mukana pelaamassa ovat myös poikien ystävät. Ankanpojat ovat melko taitavia jalkapallon pelaajia ja sopisivatkin hyvin johonkin joukkueeseen pelaamaan. Se tuskin kuitenkaan olisi hyvä idea, sillä Sudenpentutoiminta vie niin paljon aikaa, ettei jalkapalloharrastukselle jäisi paljoakaan ja moni tärkeä peli saattaisi mennä sivu suun.
Pojat pelaavat myös paljon baseballia, sitäkin usein omalla pihallaan. Yleensä pelit eivät pääty kovin hyvin, sillä pallo jotenkin kummasti aina lipsahtaa ikkunaan hajottaen sen pirstaleiksi. Joissain tarinoissa pojat ovat seuranneet baseballia televisiosta (kuten myös Aku) ja kerran jopa päässeet pelaamaan itse mestarin kanssa. Ankanpojat ovat harrastaneet myös muunlaista urheilua, mutta jalkapallo ja baseball ovat ne tärkeimmät ja yleisimmät.
wierii2
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 64 -
14.10.2009 klo 10:08:35
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Ankoilla on erittäin suuri määrä harrastuksia. Roopen harrastus on kenties kummalisin, sillä hän polskii rahoissaan. Akun harrastus on riippumatossa löhöily ja TV:n töllötys, ja pojat ovat partiossa. Hiirten puolella taas Mortti ja Vertti pelaavat jalkapalloa ja Mikki ratkoo rikoksia. Tässä kuitenkin Ankkalinnan eri harrastuksia:
Roopen harrastus on rahoissa uiminen. Se onkin varmasti yksi syy, miksi Roope ylläpitää rahasäiliötä, vaikka se maksaakin valtavia summia. Yleisesti ottaen ihmiset ovat valmiita maksamaan isoja summia harrastuksistaan, vaikka ne eivät tuota pääsääntöisesti mitään. Roope tahtoo uida rahoissaan, ja sen takia ottaa sen riskin, että ne ryöstetään. Ja kuten sanottua, vartiointikulut ovat suuret. Kuitenkin, Roopen harrastus on täysin omalaatuinen, sillä kukapa muukaan pystyisi rahoissa sukeltelemaan.
Akun harrastus on riippumatossa löhöily ja/tai TV:n tuijotus. Hän on varmasti myös yllättävänkin kovakuntoinen juostessaan pakoon esim. Roopea. Treenaus ei Akua näytä niinkään paljoa kiinnostavan, että sitä viitsisi tehdä. Toki Akulla on ollut paljon väliaikaisia harrastuksia kuten uimari. Aku on ollut nuoruudessaan myös Mäkiautokisojen mestari ja maanmainio Tuonenmarja, jälkimmäisestä tosin ei ole todisteita. Toki Akullakin on yksi Sudenpentuarvonimi, nimittäin A.K.U.S.E.T.Ä.M.M.E. Se on lyhenne sanoista Avulias, Kultainen, Uhrautuvainen ja Sydämellinen Esimerkkiankka, Tenavien Äkkipikainen Mutta Mainio Elättäjä.
Tupu, Hupu ja Lupu harrastavat partiota Sudenpennuissa. He ovat kymmenen tähden kenraaleja. Heillä on iso läjä taitomerkkejä, joista suurin osa on tullut Akun auttamisesta pinteestä. He ovat erittäin innokkaita sudenpentuja, ja ilman heitä tuskin Ankkalinnan sudenpennut olisivatkaan niin menestyneitä. Pojilla on myös Sudenpentujen käsikirja, jonka kanssa he selviävät pinteestä kuin pinteestä.
Hannu Hanhi. Hän vihaa työtä, mikä johtaa siihen, ettei hänellä myöskään ole mitään harrastusta, vaikka hän pärjäisikin missä tahansa harrastuksessa onnensa avulla. Ehkäpä hänen harrastuksiin tai ainakin kiinnostuksen kohteisiin voisi nimetä Akun kanssa tappelemisen ja kisaamisen.
Mummo Ankka. Hänen harrastuksensa on ruuanlaitto, missä hän onkin erittäin hyvä. Hänen kokkauksiaan syö innolla koko Ankkain suku. Ja tietysti Hansu. Ankan suvusta Aku on ehkäpä suurin ahmatti Mummon ruuille. Mummo on monien mukaan paras kokki maailmassa, mutta täytyy muistaa, että hänen tilansa raaka-aineet ovat myös ensiluokkaisia.
Hansu Hanhen pääharrastukset ovat syöminen ja nukkuminen. Joissakin tarinassa nämä kaksi asiaa ovat pahasti ristiriidassa, kun hän ei jaksa syödä. Itse en voi ymmärtää, miten Mummo jaksaa päivästä toiseen tehdä Hansulle ruokaa, ja sen päälle tehdä vielä kaikki maatilan työt.
Jatkuu...
Ankoilla on erittäin suuri määrä harrastuksia. Roopen harrastus on kenties kummalisin, sillä hän polskii rahoissaan. Akun harrastus on riippumatossa löhöily ja TV:n töllötys, ja pojat ovat partiossa. Hiirten puolella taas Mortti ja Vertti pelaavat jalkapalloa ja Mikki ratkoo rikoksia. Tässä kuitenkin Ankkalinnan eri harrastuksia:
Roopen harrastus on rahoissa uiminen. Se onkin varmasti yksi syy, miksi Roope ylläpitää rahasäiliötä, vaikka se maksaakin valtavia summia. Yleisesti ottaen ihmiset ovat valmiita maksamaan isoja summia harrastuksistaan, vaikka ne eivät tuota pääsääntöisesti mitään. Roope tahtoo uida rahoissaan, ja sen takia ottaa sen riskin, että ne ryöstetään. Ja kuten sanottua, vartiointikulut ovat suuret. Kuitenkin, Roopen harrastus on täysin omalaatuinen, sillä kukapa muukaan pystyisi rahoissa sukeltelemaan.
Akun harrastus on riippumatossa löhöily ja/tai TV:n tuijotus. Hän on varmasti myös yllättävänkin kovakuntoinen juostessaan pakoon esim. Roopea. Treenaus ei Akua näytä niinkään paljoa kiinnostavan, että sitä viitsisi tehdä. Toki Akulla on ollut paljon väliaikaisia harrastuksia kuten uimari. Aku on ollut nuoruudessaan myös Mäkiautokisojen mestari ja maanmainio Tuonenmarja, jälkimmäisestä tosin ei ole todisteita. Toki Akullakin on yksi Sudenpentuarvonimi, nimittäin A.K.U.S.E.T.Ä.M.M.E. Se on lyhenne sanoista Avulias, Kultainen, Uhrautuvainen ja Sydämellinen Esimerkkiankka, Tenavien Äkkipikainen Mutta Mainio Elättäjä.
Tupu, Hupu ja Lupu harrastavat partiota Sudenpennuissa. He ovat kymmenen tähden kenraaleja. Heillä on iso läjä taitomerkkejä, joista suurin osa on tullut Akun auttamisesta pinteestä. He ovat erittäin innokkaita sudenpentuja, ja ilman heitä tuskin Ankkalinnan sudenpennut olisivatkaan niin menestyneitä. Pojilla on myös Sudenpentujen käsikirja, jonka kanssa he selviävät pinteestä kuin pinteestä.
Hannu Hanhi. Hän vihaa työtä, mikä johtaa siihen, ettei hänellä myöskään ole mitään harrastusta, vaikka hän pärjäisikin missä tahansa harrastuksessa onnensa avulla. Ehkäpä hänen harrastuksiin tai ainakin kiinnostuksen kohteisiin voisi nimetä Akun kanssa tappelemisen ja kisaamisen.
Mummo Ankka. Hänen harrastuksensa on ruuanlaitto, missä hän onkin erittäin hyvä. Hänen kokkauksiaan syö innolla koko Ankkain suku. Ja tietysti Hansu. Ankan suvusta Aku on ehkäpä suurin ahmatti Mummon ruuille. Mummo on monien mukaan paras kokki maailmassa, mutta täytyy muistaa, että hänen tilansa raaka-aineet ovat myös ensiluokkaisia.
Hansu Hanhen pääharrastukset ovat syöminen ja nukkuminen. Joissakin tarinassa nämä kaksi asiaa ovat pahasti ristiriidassa, kun hän ei jaksa syödä. Itse en voi ymmärtää, miten Mummo jaksaa päivästä toiseen tehdä Hansulle ruokaa, ja sen päälle tehdä vielä kaikki maatilan työt.
Jatkuu...
Mattiii
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 65 -
14.10.2009 klo 16:22:48
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkojen ja hiirten harrastukset
Ankoilla ja hiirillä, kuten meillä ihmisilläkin, on erilaisia ja toisinaan eriskummallisia harrastuksia, joita harrastetaan arjen rutiinien keskellä. Hyvät harrastusmahdollisuudet tarjoaa Ankkalinna ja sen ulkoiset alueet.
Ankkamaailman seuratuimmalta hahmolta, Aku Ankalta, löytyy josjonkinmoista harrastusaktiviteettia, melkeinpä yhtä paljon kuin hänellä on ollut työpaikkoja. Tunnetuin ja samalla Akun lempiharrastus on laiskottelu ja löhöily. Tästäkin tavasta on monta eri muotoa, kuten löhöily riippumatossa tai sohvalla katsoen samalla televisiota. Kesäisin tai aina kun on tarpeeksi lämmin Aku asentaa riippumattonsa pihansa kahden puun väliin ja alkaa löhöillä siemaillen samalla sihi-juomaa tai muuta sellaista virvoketta tai lukien kirjaa. Yleensä hän kuitenkin nukkuu siinä ja hyvät unenlahjat omien nukkuminen saattaa kestää jopa koko päivän. Myös löhöily sisällä sohvalla tai nojatuolissa, samalla tavalla kuin riippumatossa, kuuluu Akun lempipuuhiin. Akun löhöilyn tärkein ja olennainen osa on televisio, ja tästä syystä television katsomista voidaan pitää yhtenä Akun harrastuksena. Tavallisesti Aku katsoo televisiosta lempiurheilulajiaan jalkapalloa. Fanitukseen kuuluu mukava nojatuoli, Ankkalinnan fanituotteet ja tärkeimpänä asiana syötävä ja juotava, joissa Aku ei säästele. Useimmiten kuitenkin Akun television katselun pilaa hänen sukulaisensa. Tupu, Hupu ja Lupu ovat usein katsomassa länkkärifilmiä tai muuta sellaista, kun Akun lempiohjelma olisi juuri alkamassa ja tästä tilanteesta seuraa useimmiten kränää, että kuka saisi televisiota katsoa sillä hetkellä. Rentouttavan hetken pilaa usein myös Roope-setä puhelinsoitollaan halutakseen Akun kiillottamaan kolikoitaan nälkäpalkalla sekä Iines Ankka, joka soittaa usein ovikelloa ja kertoo Akulle, että veisi hänet johonkin hienoon ravintolaan syömään. Kalastusharrastus on kuin Akun toinen elämä. Lähin lammikko, jossa voi kalastaa, löytyy melko läheltä Akun asuntoa ja sinne hän säntää aina vapaa-ajallaan, kun ei ole muuta aktiviteettia sillä hetkellä. Kalastuksen parissa Aku rentoutuu raskaiden työpäivien jälkeen. Hän pitää kalastuksesta ja voidaan sanoakin, että Aku on suhteellisen hyvä kalojen narraaja. Kalastuskilpailuihin hän osallistuu aina kun on mahdollista ja yleensä voittaa, paitsi jos vastustajana on onnekas Hannu Hanhi. Jos Hannu ilmestyy Akun apajille kalastuskilpailuissa, Aku hermostuu ja haluaa voittaa kilpailun hinnalla millä hyvänsä. Toisinaan Aku käyttää sääntöjenvastaisia asioita eliminoidakseen Hannun kilpailusta. Toinen laji, jossa Aku on menestynyt ja menestyy vieläkin, on keilaaminen. Aku kuuluu Ankkalinnan paikalliseen keilailukerhoon, joka osallistuu toisinaan eri kilpailuihin. Akun taitoihin luotetaan ja yleensä Aku onkin vienyt koko potin ja voittonsa ansiosta on hänelle annettu palkintopysti, jota Aku säilyttää takkansa yllä. Aku on myös nuoruusaikoinaan kuulunut partioryhmään nimeltä Tuomenmarjat, kuten nykyään Tupu, Hupu ja Lupu kuuluvat Sudenpentuihin. Yleensä Aku kerskuukin tarinoissa Tuomenmarjataidoillaan, varsinkin tilanteissa, joissa Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu ottavat yhteen erätaidoissa osoittaakseen kumpi partioryhmä on parempi ja selviytyy paremmin eräoloissa. Tulppu, joka myös kuului Tuomenmarjoihin Akun aikoina, kerskuu Akulle omilla Tuomenmarjataidoillaan ja lopputuloksena on aina tappelu tai kilpailu, jossa on tarkoitus osoittaa parhaimman ja taitavimman erämiehen taidot. Akulta löytyy myös kilpaurheilu taustaa, onhan hän osallistunut moniin urheilulajeihin ja kilpailuihin, tosin vaihtelevalla menestyksellä. Ensimmäisenä tulee mieleen Carl Barksin sarja, jossa Aku osallistuu yleisurheilukisoihin moniottelijana. On Aku myös tullut tunnetuksi olympialaisista muun muassa soihdunkantajana. Akun ehkä menestynein harrastus urheilupuolella on formulat Flemming Andersenin luomassa ja piirtämässä formula-saagassa. Kyseisessä sarjassa Aku osallistuu formula 1 -kauteen auton kuljettajana Roope Ankan tallissa. Vastassa on kivenkova Kroisos Pennosen talli, mutta lopulta mestaruus jaetaan Ankan tallille. Akun erikoisena harrastuksena voidaan pitää Hannu-serkun kanssa tehtävät kaksinkamppailut sekä Iinekseen vetoaminen. Akulla on aina kränää Hannun kanssa siitä, että kuka vie Iineksen syömään tai tanssiaisiin kavaljeerina. Kyseinen asia ratkaistaan yleensä kilpailulla, jonka voittaja saa Iineksen.
Maailman rikkaimman ankan Roope Ankan harrastukset ovat erikoisia ja yleensä ne liittyvät rahaan tai arvokkaaseen asiaan. Jo Roopen nuoruudessaan hän oli kiinnostunut kaikesta mikä liittyy kultaan. Erikoisimpana voidaan pitää, jota jopa Karhukopla ihmettelee, esimerkiksi uimista kolmessa kuutioeekkerissä kylmää käteistä. Hän sukeltaa rahoissa kuin pyöriäinen, möyrii niissä kuin myyrä sekä tykkää heitellä kolikoita niin, että ne satavat päälle. Roope nauttii tästä harrastuksesta joka päivä ja hänellä on jopa oma hyppylauta rahoissa uimista varten. Toisinaan Roope nauttii myös kolikkokylvyistä ja kolikkosuihkuista. Roopen himot ja kiinnostuksen kohteet tuntien Roopen pääasiallinen harrastus on kuitenkin aarteiden, kultaesineiden ynnä muiden sellaisten asioiden etsintä ja keräily. Roopea kiinnostaa erityisesti sellaiset asiat, joissa vähänkin viitataan kultaan tai mainitaan sana kulta. Tällaisia aarteenetsintä sarjoja tai tarinoita esiintyy suhteellisen yleisesti eri ankka-julkaisuissa. Roopen luoja Carl Barks on tehnyt monia tällaisia seikkailutarinoita, mistä sitten Don Rosa on ottanut mallia ja tehnyt omia Roopen aarteenetsintä tarinoita, joissa on viittauksia Barksin tarinoihin. Ja onhan Rosa tehnyt myös jatkotarinoita Barksin tarinoiden pohjalta. Melkein joka tarinassa Roope ottaa aarteiden etsintään mukaansa sukulaispoikansa Akun sekä Tupun, Hupun ja Lupun. Tämän jälkeen koko porukka matkaa alueelle, jossa aarre sijaitsee kohdaten matkan varrella erilaisia vaaroja ynnä muita sellaisia, jotka hidastavat heidän matkaansa. Aarteen löydettyään Roope omii aarteen tietenkin itselleen ja ankat palaavat kotiin. Tällaista samantyyppistä kaavaa ovat käyttäneet ainakin Rosa ja Barks esittäessään Roopen seikkailutarinoita, toki tietenkin erilaisin variaatioin. Tällaiset Roopen seikkailutarinat ovat ainakin omasta mielestäni aivan mahtavia ja mielenkiintoisia, koska niissä on jännitystä, draamaa ja huumoria. Mielenkiintoa lisää varsinkin jos tarinat ovat Rosan tai Barksin tekemiä. Löytämiään aarteita Roope säilyttää rahasäiliössään. Trofeehuoneessa hän säilyttää kaikkein arvokkaimpia aarteita, joita Roope on löytänyt aarteenetsintäreissuiltaan, kuten Juovikasta rubiinia. Trofeehuoneen lisäksi Roopella on kaikille jalokiville oma varasto. Aarteiden lisäksi Roopen harrastuksiin kuuluu rahojen laskeminen ja niiden huolenpito sekä Miljardööriklubi. Roope käy säännöllisesti Miljardööriklubilla jos ei muuta niin ainakin lukemassa päivän lehden.
Akun sisarenpoikien Tupun, Hupun ja Lupun harrastukset ovat aika normaaleja senikäisille pojille. Heidän yhteinen harrastuksensa on partio, joka on nimeltään Sudenpennut. Ankanpojat tykkäävät mielellään käydä partiota, koska siellä ei ole heidän Aku-setänsä komentamassa heitä ja sen lisäksi he oppivat erämiehen taitoja ja selviytymään luontoäidin helmassa. Mielenkiintoa lisää mitalien saanti tehtävistä ja ylennykset kenraaleiksi tai muiksi sellaisiksi.
Ankoilla ja hiirillä, kuten meillä ihmisilläkin, on erilaisia ja toisinaan eriskummallisia harrastuksia, joita harrastetaan arjen rutiinien keskellä. Hyvät harrastusmahdollisuudet tarjoaa Ankkalinna ja sen ulkoiset alueet.
Ankkamaailman seuratuimmalta hahmolta, Aku Ankalta, löytyy josjonkinmoista harrastusaktiviteettia, melkeinpä yhtä paljon kuin hänellä on ollut työpaikkoja. Tunnetuin ja samalla Akun lempiharrastus on laiskottelu ja löhöily. Tästäkin tavasta on monta eri muotoa, kuten löhöily riippumatossa tai sohvalla katsoen samalla televisiota. Kesäisin tai aina kun on tarpeeksi lämmin Aku asentaa riippumattonsa pihansa kahden puun väliin ja alkaa löhöillä siemaillen samalla sihi-juomaa tai muuta sellaista virvoketta tai lukien kirjaa. Yleensä hän kuitenkin nukkuu siinä ja hyvät unenlahjat omien nukkuminen saattaa kestää jopa koko päivän. Myös löhöily sisällä sohvalla tai nojatuolissa, samalla tavalla kuin riippumatossa, kuuluu Akun lempipuuhiin. Akun löhöilyn tärkein ja olennainen osa on televisio, ja tästä syystä television katsomista voidaan pitää yhtenä Akun harrastuksena. Tavallisesti Aku katsoo televisiosta lempiurheilulajiaan jalkapalloa. Fanitukseen kuuluu mukava nojatuoli, Ankkalinnan fanituotteet ja tärkeimpänä asiana syötävä ja juotava, joissa Aku ei säästele. Useimmiten kuitenkin Akun television katselun pilaa hänen sukulaisensa. Tupu, Hupu ja Lupu ovat usein katsomassa länkkärifilmiä tai muuta sellaista, kun Akun lempiohjelma olisi juuri alkamassa ja tästä tilanteesta seuraa useimmiten kränää, että kuka saisi televisiota katsoa sillä hetkellä. Rentouttavan hetken pilaa usein myös Roope-setä puhelinsoitollaan halutakseen Akun kiillottamaan kolikoitaan nälkäpalkalla sekä Iines Ankka, joka soittaa usein ovikelloa ja kertoo Akulle, että veisi hänet johonkin hienoon ravintolaan syömään. Kalastusharrastus on kuin Akun toinen elämä. Lähin lammikko, jossa voi kalastaa, löytyy melko läheltä Akun asuntoa ja sinne hän säntää aina vapaa-ajallaan, kun ei ole muuta aktiviteettia sillä hetkellä. Kalastuksen parissa Aku rentoutuu raskaiden työpäivien jälkeen. Hän pitää kalastuksesta ja voidaan sanoakin, että Aku on suhteellisen hyvä kalojen narraaja. Kalastuskilpailuihin hän osallistuu aina kun on mahdollista ja yleensä voittaa, paitsi jos vastustajana on onnekas Hannu Hanhi. Jos Hannu ilmestyy Akun apajille kalastuskilpailuissa, Aku hermostuu ja haluaa voittaa kilpailun hinnalla millä hyvänsä. Toisinaan Aku käyttää sääntöjenvastaisia asioita eliminoidakseen Hannun kilpailusta. Toinen laji, jossa Aku on menestynyt ja menestyy vieläkin, on keilaaminen. Aku kuuluu Ankkalinnan paikalliseen keilailukerhoon, joka osallistuu toisinaan eri kilpailuihin. Akun taitoihin luotetaan ja yleensä Aku onkin vienyt koko potin ja voittonsa ansiosta on hänelle annettu palkintopysti, jota Aku säilyttää takkansa yllä. Aku on myös nuoruusaikoinaan kuulunut partioryhmään nimeltä Tuomenmarjat, kuten nykyään Tupu, Hupu ja Lupu kuuluvat Sudenpentuihin. Yleensä Aku kerskuukin tarinoissa Tuomenmarjataidoillaan, varsinkin tilanteissa, joissa Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu ottavat yhteen erätaidoissa osoittaakseen kumpi partioryhmä on parempi ja selviytyy paremmin eräoloissa. Tulppu, joka myös kuului Tuomenmarjoihin Akun aikoina, kerskuu Akulle omilla Tuomenmarjataidoillaan ja lopputuloksena on aina tappelu tai kilpailu, jossa on tarkoitus osoittaa parhaimman ja taitavimman erämiehen taidot. Akulta löytyy myös kilpaurheilu taustaa, onhan hän osallistunut moniin urheilulajeihin ja kilpailuihin, tosin vaihtelevalla menestyksellä. Ensimmäisenä tulee mieleen Carl Barksin sarja, jossa Aku osallistuu yleisurheilukisoihin moniottelijana. On Aku myös tullut tunnetuksi olympialaisista muun muassa soihdunkantajana. Akun ehkä menestynein harrastus urheilupuolella on formulat Flemming Andersenin luomassa ja piirtämässä formula-saagassa. Kyseisessä sarjassa Aku osallistuu formula 1 -kauteen auton kuljettajana Roope Ankan tallissa. Vastassa on kivenkova Kroisos Pennosen talli, mutta lopulta mestaruus jaetaan Ankan tallille. Akun erikoisena harrastuksena voidaan pitää Hannu-serkun kanssa tehtävät kaksinkamppailut sekä Iinekseen vetoaminen. Akulla on aina kränää Hannun kanssa siitä, että kuka vie Iineksen syömään tai tanssiaisiin kavaljeerina. Kyseinen asia ratkaistaan yleensä kilpailulla, jonka voittaja saa Iineksen.
Maailman rikkaimman ankan Roope Ankan harrastukset ovat erikoisia ja yleensä ne liittyvät rahaan tai arvokkaaseen asiaan. Jo Roopen nuoruudessaan hän oli kiinnostunut kaikesta mikä liittyy kultaan. Erikoisimpana voidaan pitää, jota jopa Karhukopla ihmettelee, esimerkiksi uimista kolmessa kuutioeekkerissä kylmää käteistä. Hän sukeltaa rahoissa kuin pyöriäinen, möyrii niissä kuin myyrä sekä tykkää heitellä kolikoita niin, että ne satavat päälle. Roope nauttii tästä harrastuksesta joka päivä ja hänellä on jopa oma hyppylauta rahoissa uimista varten. Toisinaan Roope nauttii myös kolikkokylvyistä ja kolikkosuihkuista. Roopen himot ja kiinnostuksen kohteet tuntien Roopen pääasiallinen harrastus on kuitenkin aarteiden, kultaesineiden ynnä muiden sellaisten asioiden etsintä ja keräily. Roopea kiinnostaa erityisesti sellaiset asiat, joissa vähänkin viitataan kultaan tai mainitaan sana kulta. Tällaisia aarteenetsintä sarjoja tai tarinoita esiintyy suhteellisen yleisesti eri ankka-julkaisuissa. Roopen luoja Carl Barks on tehnyt monia tällaisia seikkailutarinoita, mistä sitten Don Rosa on ottanut mallia ja tehnyt omia Roopen aarteenetsintä tarinoita, joissa on viittauksia Barksin tarinoihin. Ja onhan Rosa tehnyt myös jatkotarinoita Barksin tarinoiden pohjalta. Melkein joka tarinassa Roope ottaa aarteiden etsintään mukaansa sukulaispoikansa Akun sekä Tupun, Hupun ja Lupun. Tämän jälkeen koko porukka matkaa alueelle, jossa aarre sijaitsee kohdaten matkan varrella erilaisia vaaroja ynnä muita sellaisia, jotka hidastavat heidän matkaansa. Aarteen löydettyään Roope omii aarteen tietenkin itselleen ja ankat palaavat kotiin. Tällaista samantyyppistä kaavaa ovat käyttäneet ainakin Rosa ja Barks esittäessään Roopen seikkailutarinoita, toki tietenkin erilaisin variaatioin. Tällaiset Roopen seikkailutarinat ovat ainakin omasta mielestäni aivan mahtavia ja mielenkiintoisia, koska niissä on jännitystä, draamaa ja huumoria. Mielenkiintoa lisää varsinkin jos tarinat ovat Rosan tai Barksin tekemiä. Löytämiään aarteita Roope säilyttää rahasäiliössään. Trofeehuoneessa hän säilyttää kaikkein arvokkaimpia aarteita, joita Roope on löytänyt aarteenetsintäreissuiltaan, kuten Juovikasta rubiinia. Trofeehuoneen lisäksi Roopella on kaikille jalokiville oma varasto. Aarteiden lisäksi Roopen harrastuksiin kuuluu rahojen laskeminen ja niiden huolenpito sekä Miljardööriklubi. Roope käy säännöllisesti Miljardööriklubilla jos ei muuta niin ainakin lukemassa päivän lehden.
Akun sisarenpoikien Tupun, Hupun ja Lupun harrastukset ovat aika normaaleja senikäisille pojille. Heidän yhteinen harrastuksensa on partio, joka on nimeltään Sudenpennut. Ankanpojat tykkäävät mielellään käydä partiota, koska siellä ei ole heidän Aku-setänsä komentamassa heitä ja sen lisäksi he oppivat erämiehen taitoja ja selviytymään luontoäidin helmassa. Mielenkiintoa lisää mitalien saanti tehtävistä ja ylennykset kenraaleiksi tai muiksi sellaisiksi.
Niketin
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 66 -
14.10.2009 klo 17:11:27
Oho, olen toisena! Onkohan Vankan uusin viesti jo laskettu?
kirja
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 67 -
14.10.2009 klo 17:52:18
Toke: Kenen kanssa olet samaa mieltä? :D
Tilanne (pohjautuu ad:n laskentaan):
kirja: 42783
Niketin: 11290
Aku Vankka: 9530
Mattiii: 7444
Toke: 6654
Imfromfinland08: 6097
Eltharion: 5727
akkaridekkari: 4352
Hirmu: 3528
Karhula: 2984
wierii2: 2413
Hermanni313: 2022
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Harrastukset
Ankkalinna on täynnä harrastuksia. Harrastukset ovat suurissa osissa useissa tarinoissa ja niitä on monenlaisia. Kaikilla ankkalinnalaisilla on useita harrastuksia. Harrastukset ovat pääosissa monissa tarinoissa. Osa harrastuksista on luonteenomaisia, osa niistä tapahtuu ''vahingossa'' ja osa on vain joissain tarinoissa. Tarinoihin on tullut ajan kuluessa rutkasti lisää harrastuksia.
Akulla on luultavasti eniten harrastuksia. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat muun muassa lepääminen ja syöminen. Aku nukkuu todella paljon, jolloin nukkumisen voi lukea hänen harrastuksekseen. Joissain tarinoissa Akun nukkumisharrrastusta on tosin selitetty Taikaviitan työllä ja/tai hämäämisellä. Kuitenkin nukkuminen on Akulle selkeä harrastus, sillä hän tekee sitä todella usein ja hän pitää siitä. Aku kykenee nukkumaan kaikkialla. Suosituimmat nukkumispaikat hänelle ovat riippukeinu sekä oma sänky asunnossa. Akun nukkumisesta on eräässä tarinassa tehty kirjakin. Koska Aku oli niin taitava nukkumaan, Taavi ja Aku tekivät harrastuksesta (Roopen rahoituksella) kirjan, jota Roope myi. Akun nukkumistaitoja on monesti kehuttu ja/tai Akua pilkattu niistä. Aku myös syö todella paljon ja sen(kin) voi hyväksyä hänen harrastuksiinsa, koska se on poikkeuksellista ankkalinnalaisille ja koska Aku tekee sitä niin usein ja täysin vapaaehtoisesti. Aku on harrastanut syömistä (ja nukkumistakin) koko ajan. Hän on syönyt paljon aina tarinoiden alkuajoista lähtien. Aku syö todella paljon jokaisella päivän aterialla, eli hänellä täytyy olla todella suuri maha. Nälkää Akulla ei ole ellei hän ole ollut syömälakossa (usein Iineksestä johtuen). Iines ei hyväksyä Akun syömistä, vaan usein määrää Akun laihduttamaan tai lopettamaan ahmimisen. Akun harrastuksen vastapainoksi Iines onkin määrännyt hänet muun muassa laihdutushotelliin. Akun syöminen ei kuitenkaan ole koskaan loppunut, vaan hänen harrastuksensa jatkuu yhä. Tarinoita, joissa syöminen on suuressa roolissa, ei nykyään ole kovin paljoa, vaan ne ovat vähentyneet ajan mittaa olkoonkin, että niitä yhä silloin tällöin putkahtaa esille. Aku myös katsoo todella paljon televisiota. Hän katsoo sieltä (tarinoista riippuen) hömppäsarjoja, mainoksia tai joitain muita ohjelmia. Ohjelmat ovat kuitenkin tarinan sisällä aina samasta kategoriasta. Iines on yrittänyt saada Akun lieventämään television katsomista, mutta ei ole onnistunut paljoa Akua muuttamaan. Myös Tupu, Hupu ja Lupu ovat yrittäneet saada Akua pois harrastuksensa äärestä joko koska haluavat itse katsoa televisiota tai koska he ovat ainoita jotka ymmärtävät harrastuksen laadun (koska asuvat samassa asunnossa). Akun televisioharrastus ei ole ollut kovin usein lähellä riippuvaisuutta, koska Aku ei ole tuijottanut televisiota koko aikaa vaan hänet on aina tehnyt jotain muuta. Aku ei kuitenkaan ole saanut itse itseään pois television ääreltä. Akun harrastus siis lähentelee riippuvaisuutta ja siksi onkin tehty useita tarinoita, joissa television katsominen on suuressa osassa. Akulla ei aina ole rahaa televisioon, joten televisio ei läheskään kaikissa tarinoissa esiinny. Televisioharrastuksella on kuitenkin todella suuri osa Akun harrastuksien joukosta. Aku on myös todella innokas penkkiurheilija. Hän katsoo urheilua sekä televisiosta että paikan päältä. Koska Aku tekee sitä todella paljon, sen voi laskea hänen harrastuksiinsa. Aku penkkiurheileekin todella usein. Mielestäni hän seuraa urheilulajeista eniten jääkiekkoa. Jalkapallo on toinen suuri laji hänen harrastuksessaan. Penkkiurheilu on Akulle tärkeä osa ja hän onkin usein jättänyt työt väliin/ahkeroinut todella paljon jotta pääsisi stadionille/televisiolle/muulle samantapaiselle paikalle. Television kohdalla ongelma on usein ollut hinta tai signaalin katkos, jonka takia Aku ei ole aina voinut nähdä urheilua, kun taas paikan päällä hän on usein ollut liian väsynyt, unohtanut liput tai jotain muuta epäonnista on tapahtunut. Aku on todella innokas penkkiurheiluharrastaja, minkä ovat useat ihmiset huomanneet. Hän onkin ollut erilaisten penkkiurheilijaryhmien johdossa. Akun harrastus on myös haitannut hänen ja Iineksen välistä suhdetta ja Iines onkin ollut usein todella vihainen Akulle. Aku on joutunut moneen epäonniseen tilanteeseen myös Iineksen takia. Akun harrastuksen merkitys tarinoille on suuri. Useiden tarinoiden aihe on Akun penkkiurheiluharrastus ja se on todella suuressa suosiossa varsinkin kun oikeassa elämässä lähestyvät jotkin suuret kilpailut. Silloin Akun harrastuksesta on saatu todella ajankohtainen teema koko numerolle. Akun harrastus onkin siis todella hyödyllinen sekä julkaisuille että useiden tarinoiden juonille. Aku kalastaa mielellään. Aku on osallistunut moniin kalastuskilpailuihin ja saanut niissä kelvollisesti menestystä. Akulla on myös joitain voittoja kilpailuista. Aku on harrastanut kalastusta ikuisuuden. Kalastus on liittynyt Akun harrastuksiin koko ajan, koska se rinnastetaan laiskojen lajeihin ja Aku kuvataan laiskana. Aku kalastaa usein vapaa-aikanaan, vaikka sitä ei paljoa kuvata tarinoissa, vaan se vain mainitaan niissä. Akun kalastamisesta ei nimittäin kovin erikoista tarinaa saataisi aikaan. Aku kalastaa usein yksin, mutta joskus myös Pellen tai Hannun kanssa. Akun harrastus ei nimittäin vaadi muita ihmisiä. Aku kalastaa usein pihamaan madoilla ynnä muilla samankaltaisilla halvoilla välineillä, mutta joskus hän on innostunut (tai häntä on pilkattu joten hän on ostanut) ostamaan kalliimpia välineitä tai pyytänyt Pelleltä erilaisia keksintöjä. (Ne eivät ole koskaan sopineet Akun harrastukseen.) Aku kalastaa melko usein, ja se on auttanutkin häntä ja Roopeakin. Akusta on nimittäin tullut asiantuntija kalastukseen liittyvissä asioissa. Hän onkin auttanut siinä Roopeakin. Kalastus on Akun selkeä harrastus, mutta sitä ei ole näytetty tarinoissa paljoa vaan vain kuvattu taustalla, koska siitä ei saataisi kovin erikoista juonta. Aku on ollut mukana Tuomenmarjoissa (eräänlainen Sudenpentujen edeltäjä). Aku ei ole koskaan ollut kovin taitava Tuomenmarjojen vaatimissa taidoissa, jolloin hän ei ole saanut kunnolla menestystä. Aku on kuitenkin harrastanut jonkinlaista partiotoimintaa, vaikkakaan en ole lukenut yhtään siitä tehtyä tarinaa (eikä niitä olekaan kuin korkeintaan muutama). Aku on myös harrastanut urheilua. Hän on kokeillut melkein kaikkia urheilulajeja, tosin vähäisillä tuloksilla. Akulle ei sovi oikein mikään urheiluharrastus, vaikka melkein kaikkea on kokeiltu. Harrastuksettomuus on kuitenkin harvoin kiinni Akun kunnosta, vaan hänen taidoistaan. Esimerkiksi jousiammunnassa hän ei osu lähellekään maalitaulua tai tenniksessä hän häviää Iineksellekin. Joissain tarinoissa hän on kuitenkin harrastanut urheilua, joko tarkoituksella tai vahingossa. Aku on muun muassa osallistunut maratoniin tai joutunut vahingossa olympialaisiin. Aku on myös joissain tarinoissa kuvattu taitavana voimistelijana. Toisaalta Aku on myös eksynyt urheilukilpailuihin tai yrittänyt huijata niissä. Akun urheiluharrastukset liittyvätkin siis lähinnä penkkiurheiluun, mutta jos Aku pakotetaan (varsinkin Iines tai Hannu-kisailut), hän voi voittaa vaikka maratonin. Akusta on myös tullut F1-tarinasarjassa F1-mestari. Akun urheiluharrastustarinoita on todella vähän, vaikka niistä saisi todella paljon todella hyviä ja piristävän erilaisia tarinoita kuten F1-tarinasarja on meille osoittanut. Akun harrastuksille yhteistä on se, että Aku nauttii niistä ja se, että ne eivät rasita häntä lainkaan fyysisesti ja jotka useimmissa tapauksissa auttavat häntä henkisesti. Akun harrastustarinoita on todella vähän niiden kysyntään verrattuna.
Iineksen harrastukset ovat poikkeuksellisen monipuolisia. Harva Iineksen harrastuksista esiintyy säännöllisesti monella eri piirtäjällä tai käsikirjoittajalla. Iineksen harrastuksista mielestäni merkittävin on toiminta erilaisissa yhdistyksissä. Iines on ollut puheenjohtajanakin yhdistyksissä kuten Naistenyhdistys tai johonkin muuhun harrastukseen (kuten kutominen) liittyvä yhdistys. Iineksen maku harrastuksien suhteen vaihtelee todella paljon, mutta yhdistysharrastukset säilyvät. Yhdistyksissä Iines on usein järjestellyt erilaisia tapahtumia ja antanut Akulle paljon töitä. Esimerkiksi koko kaupungille avoimet esittelytilaisuudet tai pienet kahvikutsut ovat käyneet Akulle tutuksi. Iines on todella innokas vapaaehtoinen, ja harrastukseen kuuluu muun muassa erilaisten käsitöiden tekeminen (koska muutkin tekevät niitä). Iines haluaa olla harrastuksessaan mallina muille ja siksi hän onkin päässyt useita kertoja erilaisiin johtotehtäviin. Hyväntekeväisyyskin on lähellä Iineksen sydäntä ja hän on tehnyt todella paljon hyväntekeväisyystoimintaa (useimmiten Akun avulla). Iines harrastaa myös muutakin kuin vapaaehtoistoimintaa. Iines on kutonut muutamissa tarinoissa paljon ja hän on järjestänyt (muun muassa kutomisistaan) kirpputoreja. Iines on taitava neulomaan, ja hänen kädenjälkensä näkyy useiden ankkalinnalaisten vaatteissa. Iines on myös joskus laajentanut harrastustaan koko Ankkalinnalle. Hän on alkanut myydä tuotteitaan. Iineksen harrastuksen jatkuvuuden syynä on varsinkin se, että naiset yhdistetään usein neulomiseen. Siksi Iineksestä on tehty jo liikaakin neulomisharrastustarinoita. Muut Iineksen harrastukset vaihtelevat todella usein. Päiväkirjaan kirjoittaminen on sentään hänen harrastuksensa melko usein, mutta sitä eivät kovin monet käsikirjoittajat tee. Iines kirjoittelee päiväkirjaansa mitä päivänä on tapahtunut ja harrastus antaa usein täysin erilaisen näkökulman tarinalle kuin päiväkirjattomuus. Päiväkirjatarinoita ei kovin usein nähdä. Harrastus on useiden Iineksen ystävien tiedossa, ja useat ovatkin yrittäneet lukea päiväkirjaa. Iines ei kuitenkaan ole sallinut sitä. Tarinoissa Iines harrastaa päiväkirjakirjoittelua koska hän saa purkaa siihen tunteensa (hänellä ei ole ketään henkilöä jolle purkaa tunteensa) ja hänelle tulee vapaampi olo. Harrastuksesta on tehty auttamatta liian vähän tarinoita verrattuna tarinoiden kysyntään ja laatuun. Päiväkirjaharrastustarinat ovat melkein aina hyvin tehty ja ne tuovat uuden näkökulman tarinoille ja samalla piristävät niitä selkeästi. Iines myös tykästyy erilaisiin urheilulajeihin tai muihin samantapaisiin kilpailuihin helposti ja usein harrastaa niitä. Hän pakottaa Akun ja Hannun osallistumaan joko Iineksen harrastaman lajin kilpailuun tai Iineksen ihaileman lajin kilpailuun jotta voisi valita seuralaisensa. Iineksen harrastamia lajeja ovat olleet muun muassa kestävyysjuoksu sekä paperilennokkien heitteleminen. Iines on siis harrastanut varsin monenlaisia asioita ja hänen harrastusmakunsa muuttuu todella usein. Iines on harrastanut joitain lajeja jopa todella menestyksekkäästi. Hän on voittanut kilpailuja harrastamissaan lajeissa tai muuten vain menestynyt mallikelpoisesti ja pakottanut Akun ja Hannun tekemään samaa. Iineksen harrastamilla lajeilla yleistä on se, että ne ovat todella harvinaisia ja Iineksen ihailemilla harrastuksilla yleistä on niihin vaadittava kova kunto. Iines harrastaa lajeja usein vain oman halunsa perusteella ja ainoita syitä ovat hauskuus (omat mielipiteet) ja ihailu.
Tupu, Hupu ja Lupu harrastavat varsinkin toimintaa Sudenpennuissa. He ovat olleet Sudenpentuja kauan ja ovat saaneet todella paljon menestystä ja erilaisia arvonimiä. He ovatkin menestyneimmät Sudenpennut. Tupu, Hupu ja Lupu ovat harrastaneet Sudenpentutoimintaa tarinoiden alusta asti ja Aku on aina antanut sille hyväksynnän, joskin joskus pitkänkin mietinnän jälkeen. Ankanpojat ovat oppineet todella paljon erilaisia asioita harrastuksensa parissa ja heidän käsikirjaansa Roopekin haluaisi käyttää. Sudenpennut järjestävät todella usein erilaisia leirejä, joilla joko testataan osaamista tai opitaan jotain uutta. Leireiltä tullaankin aina todella iloisina. Leirit ovat olleet todella suureksi hyödyksi Sudenpennuille. Sudenpentuja on Tupun, Hupun ja Lupun lisäksi tarinoiden mukaan miljoonia ympäri maailmaa, joskin ketään muita ei ole kuvattu yhtä tarkasti kuin ankanpoikia. Sudenpennut ovat Ankkalinnassa esikuvien roolissa ja heistä otetaan mallia. Sudenpentujen järjestämät tempaukset kuten harrastukseen kuuluva jokavuotinen kirpputori keräävät aina paljon ostajia ja yleisöäkin. Sudenpentutoiminnasta ankanpojat ovat oppineet enemmän kuin koulusta ja he hallitsevat melkein kaiken mahdollisen. (Siinä auttaa todella paljon Sudenpentujen käsikirja, josta löytyy käytännössä kaikki maailman tieto.) Tarinoita, joissa pojat ovat sudenpentuharrastuksessaan, ei ole tehty kovin paljoa. Tarinat sisältävät hauskoja pieniä yksityiskohtia ja monia pienenpieniä irtovitsejä, joten niitä kaivattaisiinkin lisää Akkariin. Sudenpentuharrastus on hyvä aihe tarinoille. Tupu, Hupu ja Lupu harrastavat myös urheilua, vaikka eivät sitä yhtä säännöllisesti kuin toimintaa Sudenpennuissa. He pelaavat varsinkin jalkapalloa (vaikka eivät harrasta sitä missään seurassa) ja ovat suuria Ankkalinnan Palloseuran kannattajia. Pojat pelaavat jalkapalloa lähinnä pihallaan ja/tai ystäviensä (tai luokkatovereidensa) kanssa. Pojat ovat melko taitavia jalkapallossa, vaikka eivät ole harrastaneet sitä Sudenpennuissa. He ovatkin joissain tarinoissa päässeet Ankkalinnan Palloseuraan tai sen juniorijoukkueeseen tai muuhun samantapaiseen paikkaan. Ankanpojat unelmoivat silloin tällöin pääsystä APS:n. Jalkapalloharrastustarinoissa poikia ei juurikaan kuvata Sudenpentuina, vaan tarinat keskittyvät lähes pelkästään heidän jalkapalloharrastukseensa. Pojat eivät käytännössä harrasta jalkapalloa lainkaan tarinoissa joissa he esiintyvät Sudenpentuina.
Roopella on todella paljon erilaisia harrastuksia, ja ne ovat myös uniikkeja. Roopen tunnetuin ainutlaatuinen harrastus on rahoissa uiminen. Hän sukeltelee rahoissaan ja pyörii niissä ja niin edelleen. Roope voi uida vaikka missä rahoissa ja hän onkin usein ottanut matkoilleen mukaansa rahaa paljussa. Hän ei kykene hillitsemään uimaharrastustaan ainakaan helposti. Roope on uinut rahoissa ikuisuuden. Kyseessäolevia tarinoita on julkaistu aina, jo Carl Barksin ajoista alkaen. Ei tiedetä tarkkaan, miksi Roope pitää rahoissa oleskelusta tai miksi hän harrastaa sitä, mutta todennäköisintä on se, että koska hän työskentelee niin paljon rahojen kanssa. Roope ei ole koskaan hukkunut rahoihinsa tai jollain muulla tavalla kokenut tapaturmia harrastuksensa aikana, mikäli mukaan ei lasketa pään kolahtamista arkkuun tai muuta samantapaista. Joskus rahat ovat tosin muuttuneet eläviksi kesken harrastuksen. (Eräässä tarinassa ne olivat liukkaita kun Karhukopla päätti matkia Roopea; yksi jäsen meinasi hukkua.) Roope on myös jäänyt jumiin rahasaarelle (tarinassa Roope Crusoe). Arkuista, joita on rahasäiliössä (ja muistakin esineistä), on tullut joitain kummituksia ja muita olentoja Roopelle kesken uinnin. Joskus säiliö on myös romahtanut kun Roope on uinut rahoissa. Rahauintiharrastus on Roopelle tavanomainen rituaali. Muut rikkaat ihmettelevät sitä (ja ovat joskus kokeilleetkin samaa). Roope harrastaa rahauintia, koska hän on niin läheinen rahojensa kanssa ja koska hän siksi saa siitä nautintoa. Rahoista on tullut luonnollinen osa Roopea, joten hän on päättänyt/ruvennut uimaan rahojen seassa. Roopella on myös ainutlaatuinen suhde rahojensa kanssa, sillä hän kohtelee niitä kuin perheenjäseniään. Roopen yhdeksi harrastukseksi voisi laskea myös säästämisen, sillä hän säästää ja säästää ja säästää todella paljon ja säästämisestä on muodostunut hänelle luontainen mielihyvää tuottava tapa. (Roope rakastaa rahaa todella paljon, joten hän haluaa säästää sitä.) Roope säästää, jotta hänellä olisi enemmän rahaa. Hän myös nauttii todella paljon harrastuksestaan, sillä sen avulla hän saa tehtyä asioita joista hän pitää. Roopen säästäminen on kirvoittanut muilta ihmisiltä monenlaisia kommentteja. Säästämistä inhotaan (mahdollisesti koska se huonontaa omia oloja) tai sitä ihaillaan (esimerkiksi Pieta Pinsetti). Roopen säästämisharrastus on kuuluisa koko ankkamaailmassa, ja se on saanut laajalti huomiota. Kuitenkaan harrastus ei ole levinnyt paljoa, lähinnä koska sitä on todella hankala matkia sillä se vaatisi Roopen luonteen. Roopen säästämisharrastus on siis ainutlaatuinen harrastus. Ketkään muut ankkahahmot eivät säästä rahaa niin kuin Roope. (Esimerkiksi Kulta-Into Pii ja Kroisos Pennonen tuhlailevat rahaa avokätisesti.) Rahan säästäminen on heille poikkeuksellista eivätkä he ole tottuneet siihen. Säästämisharrastus on siis lähtöisin täysin Roopen itsensä sisältä ja (kuten kaikki asiat) hänen omista valinnoistaan. Roope on valinnut harrastuksekseen säästämisen ja niin hän tekeekin ja hän todellakin nauttii siitä.
Mummo Ankka kuvataan tarinoissa vanhana hahmona ja hänen harrastuksensakin ovat sitä. Hän pitää maatilaa, jolloin hänen täytyy osata monenlaisia käytännön taitoja. Harrastuksiksi ovat siis tulleet muun muassa peltojen hoitaminen ja eläinten kanssa oleskeleminen. Mummo osaa todellakin hallita eläimiä(än)! Hän tietää, mitä tehdä milloinkin ja kuinka saada eläimet hyvälle tuulelle ja nauttimaan oloistaan. Mummo on kuuluisa maatilan hoidostaan. Maatilaan liittyvät asiat ovat hänen harrastuksensa, eivät ammattinsa, koska hän ei tavoittele siitä rahallista hyötyä. Mummo pitää erilaisista pienistä askareista (joita hän tekee koko Ankkalinnan edestä) ja muiden iloiseksi saamisesta ja hän osaa hallita ankkoja. Mummon eläinharrastus on ainutlaatuinen. Hän puhuu eläimille, ruokkii niitä oikealla tavalla ja jopa tekee niille vaatteita vain jotta eläimet tuntisivat olonsa kotoisaksi ja auttaisivat Mummoa. Harrastuksesta on todellista hyötyäkin, sillä eläimet ovat usein asettuneet puolustamaan Mummoa jotain uhkaa vastaan. Mummo rakastaa eläimiään täysin! Se on tärkein syy hänen harrastuksensa onnistumiselle. Mummo hallitsee kaikenlaisen hyväilyn ja olon saamisen mukavaksi, joten eläimet nauttivat maatilalla oleilusta. Harrastus on todellakin osoittautunut hyödylliseksi! Toinen hyödylliseksi osoittautunut taito on maatilan peltojen ja tilusten hoitaminen. Mummo nauttii ruumiillisista töistä ja hän saa hyötyä maatilaharrastuksestaan. (Maatilan hoitaminen ei ole työ, koska Mummo ei saa siitä palkkaa eikä elätä itseään sillä vaan hän tekee sitä koska hän nauttii siitä paljon.) Maatilan hoitamiseen kuuluu varsinkin peltojen hoitaminen sekä kasviksien poimiminen/istuttaminen ynnä muu toiminta. Maatilastaan Mummo pitää todella loistavaa huolta, ja se pysyy aina erinomaisessa kunnossa. Mummo kasvattaa paljon kasviksia, joten olisi luonnollista, että maatila ei pysyisi täysin kunnossa. Mummo on aina nauttinut maatilan hoitamisesta, joten harrastukseen kuuluu myös sen kunnossapito. Se onnistuu loistavasti, koska Mummo pitää siitä mitä tekee. Maatila on todella suuri ja se ja Mummo ovat saaneet tunnustusta hienosta hoitamisesta, ylläpidosta ynnä muusta vaikkakin renkinä toimiva Hansu on joskus estänyt sen. Mummo on kuitenkin saanut useita palkintoja. Maatilaharrastus on Mummon tärkein asia. Hän nauttii siitä mielestäni todennäköisesti enemmän kuin mistään muusta ja sen ansiosta hän saa autettua myös Akua. Maatilaharrastuksen ansiosta hänellä on ruokaa jopa muille lahjoitettavaksi. Mummon maatila on niin menestynyt, koska hän aidosti nauttii kaikesta ja koska hänen asenteensa on niin täydellisen mallikelpoinen. Mummo myös leipoo todella paljon. Siinä auttaa se, että hänellä on oma maatila josta hän saa paljon todella laadukkaita tuotteita. Mummo leipoo paljon ja lahjoittaa tuotteita myös sukulaisilleen. Mummo myös myy osan tuotteista ja osasta teke itselleen ja Hansulle ruokaa. Mummo rakastaa leipomisharrastustaan ja on siinä todella taitava. Hänet on kuvattu maailman taitavimpana leipurina ja hänen leivoksiaan on ostettu paljon myytäviksi. Mummon apua on myös pyydetty usein (tai se on osoittautunut hyödylliseksi ja se on tullut pyytämättä.) Mummon harrastuksen menestyksen syyksi hän on sanonut leipomisen ilon. Hän todellakin nauttii leipomisesta sekä ruoanlaitosta ja se näkyy tuloksissa. Sen takia harrastelijaleipuri voittaa kaikki muut kokit ja leipurit. Mummon harrastuksen tulokset ovat todella jumalaisia lähinnä työn ilon lisäksi koska kaikki raaka-aineet ovat Mummon omasta maatilasta jolloin niiden laatu on varma ja täydellinen. Mummo on tehnyt kaikki raaka-aineet samalla rakkaudella kuin itse leivoksetkin. Siksi Mummo on niin arvostettu leipuri. (Ammattilaisten piirissä Mummo on tosin usein aliarvostettukin...) Mummon leipomisharrastus on edellytys sille, että hänen sukulaisensa, varsinkin Aku perheineen, pysyvät hyvässä kunnossa, sillä Mummo lahjoittelee heille usein tuotoksiaan ja niitä on senkin jälkeen todella paljon. Kysyntä on suuri ja tuotanto on suuri, kun ottaa huomioon että leipominen on Mummolle vain harrastus. Mummo leipoo ja kokkaa todella taitavasti ja suosiota riittää. Sen syyt ovat lähinnä oma asenne sekä raaka-aineiden laadut. Kaiken lisäksi Mummo vielä kutookin. Hänen aikansa riittää todella moniin harrastuksiin. Mummo kutoo paljon vaatteita ja jopa omille eläimilleen. Toki osa vaatteista annetaan myös sukulaisille. Mummo neuloo paljon ja hän on ajan mittaan harrastanut sitä niin paljon, että hänestä on tullut yhtä taitava kuin monista ammattilaisista. Mummo siis harrastaa kutomista/neulomista vain huvikseen eikä kilpaile keidenkään kanssa eikä myöskään myy tuotteitaan. Vaatteet, joita hän tekee, ovat monenlaisia ja ne kuuluvat eri kategorioihin. Mummo on siis varsin monipuolinen neulomaan. Mummo osaa käsittääkseni kaikki tyylit neulomisesta virkkaamiseen ja kutomisesta huovuttamiseen. Vaatteet ovat siis täysin erilaisia ja on hankala uskoa, että Mummo on vain harrastelija ja tekee vaatteita harrastuksena eikä ammattilaisena. Harvat tosin tietävät Mummon taidoista, sillä vaatteet eivät päädy myyntiin vaan vähemmän arvokkaisiin paikkoihin kuten sukulaisille ja harakanpelättimeen. Mummon taito harrastuksessa on lähtöisin hänellä olevasta ajasta. Koska sitä on paljon, hänellä on ollut paljon aikaa kutoa jolloin taidotkin karttuvat ajan mittaan. (Olkoonkin, että missään tarinassa en muista nähneeni Mummoa joka ei osaisi kutoa.) Mummo on siis taitava lähinnä koska hän on harjoitellut niin paljon. Mummon materiaalit ovat myös ainutlaatuisia. Esimerkkinä villa, joka tulee Mummon lampailta (joita Mummo hoitaa uskollisesti jolloin ne ovat täysin lempeitä hänelle). Mummon raaka-aineet ovat hänen ansiostaan ainutlaatuisia ja jopa täydellisiä eikä niitä saa mistään muualta. Mummo on harrastuksessaan kehittynyt todella taitavaksi ja on hankala uskoa, että hän on vain harrastelijapohjalta ja että hän ei ole ammattilainen. Syyt Mummon taitavuudelle ovat kuitenkin selkeät: Ainutlaatuisen taidokkaat ja täydelliset raaka-aineet sekä Mummon omat taidot jotka ovat ajan myötä karttuneet sekä nauttiminen työstään.
Taavi Ankka lukee ja kirjoittaa todella paljon. Hän on kenties koko ankkamaailman viisain ihminen. Taavilla on tutkinnot muun muassa palapelilogiasta sekä onttototouspäättelyn ongelmanratkaisun logiikan virheiden etsimisen päättelystä. Taavi on siis täysin kirjanoppinut ja sitä voidaan pitää hänen ainoana harrastuksenaan siihen liittyvien asioiden tai velvollisuuksien lisäksi. Taavi nauttii lukemisesta ja asioiden tietämisestä. Sen takia/ansiosta hän on niin menestynyt henkilö. Taavi yksinkertaisesti tietää kaiken ja hänen harrastuksensa on todella hyödyllinen taito. Taavi siis on todella moniosaava. Taavi ei pelkästään lue, opiskele ja suorita erilaisia tutkintoja vaan hän harrastaa myös opettamista. Hän on kykenevä ties kuinka monien erilaisten asioiden professoriksi. Taavi onkin opettanut Ankkalinnassa monia nuoria ja hän on ainakin Ankkalinnan taitavin ihminen. Taavi on kuitenkin aliarvostettu, koska hän on harrastuksessaan todella tarkka: Hän viilaa pilkkua todella paljon ja haluaa kaiken olevan täydellisen oikein. Taavista ei siis pidetä hänen harrastuksensa parissa paljoakaan. Taavi myös kirjoittaa paljon. Hän on julkaissut paljon väitöskirjoja. Taavin kirjat käsittävät nekin kaikki alat. Taavin yhtenä harrastuksista voidaankin pitää väitäskirjojen ynnä muiden samankaltaisten opusten tekemistä. Kirjat eivät kuitenkaan ole koskaan myyneet hyvin (osaa Taavin harrastusten tuotteista on yritetty myydäkin), sillä ne ovat niin kirjaimellisen tarkkoja ja selittelyä, esimerkkejä ja auttamista ei niissä ole käytännössä lainkaan. Taavi kuitenkin jatkaa harrastustaan, koska hän yksinkertaisesti pitää siitä. Taavi nauttii myös muista harrastuksistaan, eli opiskelusta ja lukemisesta ja opettamisesta. (Taavi myös lähettelee muille todella pitkiä sähköpostiviestejä auttaessaan heitä kun he sitä pyytävät.) Taavi kuitenkin liioittelee harrastustensa parissa melkein aina sillä kaikki on lioitellun tarkkaa ja pitkää. Taavi(kin) on menestynyt harrastuksissaan omien valintojensa takia/ansiosta ja omien asenteidensa ja mielipiteidensä ansiosta. Taavi nauttii kaikesta mitä tekee ja pilkuntarkkana olemisesta. Se näkyy ulospäin. Taavin menestymistä harrastuksissaan piilotellaan todella paljon. Todellisuudessa Taavi on harrastuksiensa parissa kenties koko Ankkalinnan menestynein henkilö.
Hannu Hanhen harrastuksiin kuuluvat osallistuminen erilaisiin arvontoihin ja kilpailuihin. Hannu osallistuu kaikkiin kilpailuihin mitä löytää, ja voittaa jokaisen. Hannun harrastuksiin voisi siis laskea myös palkintojen keräämisen. Koska Hannu on niin onnekas, hän haluaa osallistua kaikkiin mahdollisiin kilpailuihin ja voittaa ne. Hannun harrastuksesta on tehty todella paljon tarinoita, ja mielestäni niitä on jo liikaa, koska Hannulla on vain yksi harrastus jolloin tarinatkin tuppaavat alkaa väkisinkin toistaa itseään. Tarinat ovat aina samanlaisia (Hannu tekee harrastustaan, Hannu voittaa vaikka ihmeenkin kautta, Hannu on iloinen ja Aku kateellinen...) ja niissä ei ole kunnollista juonta. Hannun harrastus on kovin yksipuolinen ja siitä ei saada kunnon tarinoita. On kuitenkin yritetty muuntaa tarinoita hieman, jotta niistä tulisi kiinnostavampia. On esimerkiksi yritetty kertoa, miten Hannu on aloittanut harrastuksensa tai miksi hän on aloittanut sen ja niin edelleen. Nämä käytännössä harrastukseen liittyvät tarinat ovat kuitenkin mielenkiintoisia kuin suoraan harrastukseen liittyvät tarinat. Hannun harrastus on todella tylsä eikä siitä saa ainakaan suoraan kunnollista tarinaa, koska siinä ei ole monia asioita joihin voisi tarttua ja se on niin paljon kulutettu aihe koska siitä on helppo tehdä tarina (vaikka se ei olisikaan edes kelvollinen). Hannun harrastuksesta kertovia tarinoita voisi omasta mielestäni alkaa vähentää todella radikaalisti.
Pelle Peloton harrastaa keksimistä ja korjaamista. Hän tekee sitä myös työkseen, mutta valtaosa siitä tapahtuu hänen vapaa-ajallaan ja omasta päätöksestään huvin vuoksi, joten sen voi rinnastaa harrastukseksi. Pelle on harrastanut keksimistä ikuisuuden ja hänet on alusta asti kuvattu keksijäksi. Pellen aivot ovat luultavasti maailman suurimmat ja hänet on kuvattu maailman viisaimpana henkilönä - vaikka hän vain harrastaa keksimistä. Siitä huolimatta, Pelle on saavuttanut useita erilaisia tutkintoja ja menestynyt opinnoissaankin. Pelle on siis myös opiskellut, olkoonkin että opinnot koskevat lähinnä kemiaa ynnä muita matemaattisia aineita. Pelle on kehittänyt todella paljon eri keksintöjä aina leivänpaahtimenpuhdistajasta kävelevään kenkään. Pelle on osoittautunut todella hyödylliseksi Ankkalinnallekin. Hänen keksintönsä ovat auttaneet muun muassa ilman puhdistamisessa ja harrastuksesta on tullut kaupungille suuri hyöty. Pelle on modernisoinut Ankkalinnan (ja joissain tarinoissa myös naapurikaupungit tai koko maailman). Pelle ei kuitenkaan saa harrastuksestaan kunnollista rahallista korvausta - ei edes siitä osasta minkä tekee työnään. Ei ole tiedossa, miksi Pelle pärjää noinkin hyvin kun hän ei saa kunnolla rahaa. Joskus Pelle on ''myynyt'' harrastuksensa tuotteita Roopelle. Pelle ei kuitenkaan ole saanut kuin sentin pari - jos sitäkään. Pelle ei siis elä kunnolla harrastuksellaan, mutta hän silti harrastaa sitä. Se johtuu siitä, että Pelle rakastaa keksimistä ja kaikkea siihen liittyvää työntekoa. Pelle on aina ollut Pelle - harrastelijakeksijä ja maailmankehittäjä. Se vain kuuluu Pellen. Niistä on määritelty Pellen ominaisuudet. On absurdia, että Pelle ei saa harrastuksestaan kunnon korvausta mutta koko ankkamaailma on absurdi. Pelle on harrastanut keksimistä ikuisuuden joten hänen on täytynyt tehdä kunnon keksintöjäkin. Keksinnöistä selkeästi merkittävin on Pikku Apulainen, Pellen lampusta tekemä robotti jolla on aivot ja joka ymmärtää ja ajattelee kuten ihmisetkin. Pikku Apulainen on osoittautunut Pellelle kullankalliiksi ja ilman sitä Pelle ei voisi tehdä harrastustaan kunnolla. Pelle on myös auttanut Roopea keksinnöillään, mutta niihin (kuten ei muihinkaan keksintöihin paitsi Pikku Apulaiseen) ei kovin monessa tarinassa puututa joten ne eivät ole niin ''tärkeitä''. Pellen keksinnöt kuitenkin kuvataan jokaisessa tarinassa missä Pelle esiintyy tärkeinä. Pelle on harrastanut keksimistä kauan ja niin hän tuleekin sitä harrastamaan. Pellen roolin kuuluu olla Ankkalinnan keksijä. Niin on hyvä.
Mikki Hiirellä ei oikeastaan ole kunnollista harrastusta lukuun ottamatta hänen salapoliisitoimintaansa. Mikki on toiminut todella monessa tarinassa salapoliisina joko Hessun kanssa tai myös Ankkalinnan poliisin (ja varsinkin Simo Sisun) kanssa. Mikki on yksin ratkonut todella monia rikoksia jolloin rikosten selvittelystä onkin tullut hänelle luontainen harrastus ja ajanviete. Mikki ratkoo melkein kaikki rikokset mihin törmää ja korkeintaan muutama jää ilman ratkaisua. Nekin ovat useimmiten osa suurempaa kokonaisuutta. Mikki kuvataankin jopa Ankkalinnan poliisivoimia parempana - ja tärkeämpänä - rikosten ratkojana, vaikka hän vain harrastaa sitä. Joskus Mikki on perustanut yksityisetsivätoimiston. Silloin hän on saanut keskittyä rikoksiin enemmän virallisesti kuin Sisun kanssa. Mikki on harrastanut harrastustaan todella hyvällä menestyksellä ja hänen suosionsa onkin korkea muualla kuin rikollisten keskuudessa. Mikin harrastusta onkin siis yritetty vähentää ja Mikkiä tuhota. Rikolliset eivät ole koskaan pitäneet Mikin harrastuksesta, olkoonkin, että Mikkiä on pyydetty apuun lavastustapauksissa tai väärissä epäilyksissä. (Esimerkiksi eräässä tarinassa Musta Pekka pyysi Mikkiä auttamaan kun hänet oli pidätetty turhaan omenavarkaudesta.) Mikki käyttää yksityisetsiväharrastuksessaan apunaan Hessua eikä aina edes häntäkään. Simo Sisun kanssa Ankkalinnan poliisivoimissa työskennellessään Mikin kanssa kulkee aina Hessu. Mikki on selvittänyt muun muassa kadonneiden Oscarpystien arvoituksen. Harrastuksensa parissa Mikki on seikkaillut ympäri maailmaa, mutta rikolliset ovat siltikin olleet melkein aina samat ankkalinnalaiset rikolliset kuten Mustakaapu tai Musta Pekka. Mikistä on tullut harrastuksensa takia todella kuuluisa ympäri maailmaa, mutta silti tarinoissa kuuluisuutta ei oikeastaan nähdä yhtään. Se vain mainitaan taustalla. Mikistä on tullut etsivä, koska hän joutui ensimmäisen tapauksen kohteeeksi. Ilman sitä hän tuskin harrastaisi rikollisten puuhien selvittämistä. Mikki kuvataan tarinoissa maailman parhaana etsivänä.
Ainoita ankkalinnalaisia urheilua harrastavia henkilöitä ovat Mortti ja Vertti. He pelaavat jalkapalloa Ylävirran yritys -nimisessä joukkueessa. Joukkue pelaa jalkapalloa alasarjoissa, mutta en siltikään muista lukeneeni moniakaan tarinoita missä se olisi hävinnyt. Vaikka Ylävirran yritys on pikkujoukkue, pelaa siellä todellisia (tulevia) tähtipelaajia kuten Mortti ja Vertti. Maalivahtina pelaa Tepi, keskuspuolustajana Miksu, Peltsi (Pikku-Pelle) keskikenttäpelaajana ja muita pelaajia ovat ainakin Ville ja Joonas. Valmentajana toimii Koutsi. Monet harrastavat jalkapalloa juuri Ylävirran yrityksessä, sillä se on ainoa jalkapalloseura lähimaastossa jos Ankkalinnan palloseuraa ei oteta lukuun. Ylävirran yrityksen vieraina on käynyt useita todella hyviä joukkueita ja monet ovat hävinneet. Mortin ja Vertin ideasta jalkapallokenttää parannettiin, jotta se kelpaisi kaikille. Sitä ennen se oli todella huono. Mortti ja Vertti ovat harrastaneet jalkapalloa Ylävirran yrityksessä niin kauan kuin muistan eli käytännössä tarinoiden alusta alkaen. He ovat molemmat todella hyviä pelaajia ja ovatkin siis saavuttaneet paljon menestystä. Molemmat pelaavat hyökkääjinä ja koska he ovat samasta perheestä, on heille harrastuksensa parissa tullut usein erilaisia riitojakin. (Yksi yleinen esimerkki on se, kumpi on parempi hyökkääjä/pelaaja.) Molemmat pojat ovat haaveilleet pääsystä Ankkalinnan palloseuraan, sillä se on lähiseudun suurin jalkapallojoukkue. Pojat pelaavat jalkapalloa, koska he ovat molemmat todella taitavia ja lahjakkaita siinä ja myös koska molemmat nauttivat siitä yli muiden ja panostavat siihen enemmän kuin mihinkään muuhun. Heidän sukulaisensa ovat myös avustaneet heidät alkuun ja kehottaneet heitä pelaamaan juuri jalkapalloa. Pojat ovatkin pelanneet jalkapalloa aivan aikaisista lapsuusvuosistaan lähtien ja koska he nauttivat jalkapallon peluusta niin paljon, he pelaavat sitä yhä edelleenkin ja he ovat hyviä juuri kokemuksesta johtuen!
Teppo Tulppu harrastaa puutarhanhoitoa. Hän on hoitanut puutarhaansa todella kauan ja on ylpeä siitä. Tulpun puutarha on osallistunut useisiin kilpailuihin ja saanut niissä paljonkin menestystä. Tulppu kasvattaa pihapuutarhassaan kukkia sekä erilaisia kasviksia. Hän on tehnyt muun muassa parhaita kurpitsoja koko Ankkalinnassa (Mummo Ankkaa ottamatta lukuun). Tulpun menestys harrastuksessaan perustuu pitkäjänteisyyteen. Hän hoitaa puutarhaansa kärsivällisesti ja huolellisesti eikä odota ihemeitä eikä kunnollisia tuloksiakaan heti. Tulppu onkin saanut paljon arvostusta puutarhanhoidostaan, joskin se näkyy kunnolla vain tarinoissa, joiden aiheena Tulpun puutarhanhoito kunnolla on. Useimmissa tarinoissa joissa Tulppu hoitaa puutarhaa myös Aku hoitaa sitä, jotta tarinalle saataisiin kunnon juoni ja jokin tunnetuimmista hahmoista mukaan. Tulppu onkin siis kilpaillut Akun kanssa puutarhanhoidosta(kin) todella usein ja menestys on silloin osunut jommalle kummalle melko lailla tasatahtiin. Tulppu on silti todella taitava puutarhanhoidossa ja on harrastanut sitä iät ja ajat. Tulpun puutarha on melko pieni, mutta se on huolella hoidettu ja taitavasti viimeistelty ja sen ulkonäkö on houkutteleva. Tulppu todellakin osaa hoitaa puutarhaa! Se johtuu luultavasti siitä, että hän on aidosti kiinnostunut puutarhanhoidosta jolloin hän on opetellut sitä ja nykyään hän hallitsee melkein kaiken alalta. Tulppu ei siltikään pärjää harrastuksessaan lähellekään Mummo Ankan tasoa. Tulppu on voittanut useita kilpailuja, mutta Mummo on siltikin aivan omaa luokkaansa ja voittaa Tulpun aina. Tulpun menestyksen salaisuudet ovat huolellisuus, kärsivällisyys ja oma asenne joka sisältää myös aidon tykkäämisen harrastuksesta. Tulppu tykkää puutarhanhoitoharrastuksestaan aidosti, jolloin jälki näkyy myös työn tuloksessa asti.
Arpin Lusene harrastaa varastuskeräilyä. Hän siis varastaa keräilyesineitä. Toisin kuin esimerkiksi Karhukoplan varastelu, Lusenen varastuskeräily on harrastus. Lusene on varastanut muun muassa viikinkilaivan sekä tauluja eräältä taiteilijalta. Tärkeimpänä Lusenen varastuksista voidaan pitää Mustan Ritarin haarniskaa. Lusene varastaa melkein aina kerätäkseen esineitä. Poikkeus on kuitenkin Mustan Ritarin haarniska (jonka hän varasti tuhotakseen Roopen rahat.) Lusene haluaa omistaa ainutlaatuisen kokoelman sekä saada pieniä mukavuuksia elämäänsä. Lusene on maailman taitavin rikollinen, joten hänelle ei ole tuottanut hankaluuksia harrastaa varastuskeräilyä. Kotonaan Ranskan Rivieralla hänellä on suuri kokoelma varastettuja keräilyesineitä kuten tauluja ja joitain uniikkeja asioita. Lusene on myös varastanut paljon kirjoja ja hän on opetellut niistä kaiken hyödyllisen. Lusenen harrastus on ainutlaatuinen. Kukaan muu ei harrasta varastuskeräilyä. Muut varastavat koska haluavat itselleen etuja tai koska eivät elä muuten, mutta Lusene on ainoa ihminen joka harrastaa varastusta. Lusenen varastuskeräily on ainutlaatuista, ja Lusene tekee sitä koska hän haluaa nauttia olostaan ja koska hän haluaa omistaa ainutlaatuisen kokoelman arvoesineitä. Lusene on todella taitavasti koonnut kokoelmaansa, joka on maailman suurin. Lusene on harrastanut varastuskeräilyä hänestä kertovien tarinoiden alusta asti. Hän on aina ollut samanlainen ja hänet on aina kuvattu todella taitavana rikollisena ja hän on aina saanut menestystä. Lusenella on aina ollut suurensuuri kokoelmansa ja se on vain karttunut ajan myötä. Esimerkiksi viikinkilaiva on uusi Lusenen harrastuksen tuotos. Lusene on suurentanut kokoelmaansa ajan mittaan, ja se kasvaa yhä edelleen. Lusene harrastaa varastuskeräilyä, koska hän saa silloin toteuttaa asioita joista hän eniten pitää.
Hahmojen harrastuksien merkityksiä tarinoille on todella hankala korostaa liikaa. Harrastukset ovat todella tärkeitä! Niistä saadaan juonelle tukeva ja luotettava pohja ja ne auttavat tarinan perusidean kehittämisessä. Tarinoissa, joissa harrastukset ovat osallisina, on useimmiten ainakin kelvollinen juoni. Se johtuu siitä, että harrastukset ovat niin vahvoja teemoja. Käsite harrastus pitää sisällään niin paljon erilaisia asioita, että harrastuksista on todella helppo tehdä tarinoita. Harrastus-käsite sisältää esimerkiksi ajanvietteen sekä lukuisasti eri tunteita ja mielialoja. Harrastuksesta saa siis tarinoille todella hyvän pohjan! Jokainen tarina tarvitsee lukuisia, jopa kymmeniä, eri teemoja ja harrastuksista jokainen sisältää kymmeniä eri asioita (olkoonkin, että kaikkia ei voida käyttää samassa tarinassa). Harrastukset antavat siis todella hyvät lähtökohdat tarinoille. Tarinat siis tarvitsevat harrastusten kaltaisia asioita, jolloin niitä käytetäänkin usein. Tarinoihin täytyy liittää harrastuksien ominaisuuksia, ja vaikka harrastuksia ei käytettäisikään, useita niiden ominaisuuksia käytetään tarinoissa. Siksi käsikirjoittajien on niin helppo liittää tarinoihin harrastuksia. Tarinoihin saattaa liittyä harrastuksia myös vaikka sitä ei huomattaisikaan. Harrastukset saattavat olla piilossa tarinassa ja ne eivät näy ulkoisesti vaan lukija ymmärtää ne. Kaikki eivät kuitenkaan ymmärrä niitä. Harrastukset liittyvät siis melkein kaikkiin tarinoihin. Syy sille on myös se, että niitä on niin monenlaisia jolloin jokaisella hahmolla on jotain ja melkein jokaisessa tarinassa on jonkinlaisia harrastuksia, sillä tarinat tarvitsevat niiden ominaisuuksia jolloin niitä voidaan käyttää myös pienemmissä rooleissa. Harrastukset sopivat esimerkiksi tarinoiden alkuun, ja alut ovat aina hankalia toteuttaa. Harrastukset sisältävät niin monia ominaisuuksia, että niitä käytetään usein ja että ne sopivat minne tahansa tarinoihin. Harrastukset ovat todella yleisesti käytetty teema.
Harrastuksien määrä tarinoissa on nykyään kohtuullisen korkea, mutta ei liioiteltu. Harrastuksia löytyy käytännössä jokaisesta tarinasta, mutta määrän siedettäväksi tekee se, että ne eivät ole liian suuressa roolissa vaan jäävät tarinoissa taustalle. Juuri niin sen olla pitää! Harrastukset eivät ota liian suurta roolia jolloin ne jäävät hienosti taustalle ja ovat silti mukana tarinoissa useimmilla hyödyllisistä ominaisuuksistaan, mutta huonot ominaisuudet (jotka tulevat esille jos harrastuksia käytetään liioitellusti) jäävät toteutumatta. Yksi esimerkki huonoista ominaisuuksista on kyllästyminen. Se(kään) ei toteudu nyt, koska harrastuksia käytetään sopivin määrin ja useissa tarinoissa pieninä mausteina harkitusti. Harrastukset eivät ota liian suurta roolia! Ne jäävät mallikelpoisen hienosti takavasemmalle, kuitenkin ollen yhä mukana tarinassa. Harrastukset eivät ole liian suuressa roolissa, jolloin ne vaikuttaisivat liikaa ja huonot ominaisuudet pääsisivät esille vaan ne ovat hienosti takavasemmalla ja harrastuksien hyvät ominaisuudet ovat käytössä. Harrastuksien käyttämistä on todennäköisesti harjoiteltu, luultavasti kokemuksen avulla. Käsikirjoittajat ovat oppineet, miten tapahtuu jos harrastus on tietyssä roolissa ja kuinka paljon sitä on mahdollista käyttää. Käsikirjoittajille on annettava suuri plussa harrastusten käytön oikeasta määrästä! Harrastuksia ei ole liioiteltu lainkaan (tietysti poikkeuksia löytyy), vaan ne on sopivasti siroiteltu tarinan sekaan. Sopiva määrä näkyy siitä, että harrastus on selkeästi tarinan teemana eli todennäköisimmin joku tarinan päähahmoista harrastaa jotain ja tarina pohjautuu harrastukseen, mutta sitä ei ole tungettu siihen väkisin jolloin lukijoiden ajatukset jäisivät vain harrastukseen vaan se on sopivasti pohjalla jolloin lukijat ajattelevat tarinaa kokonaisuutena, ei vain sen harrastusosuutta. (Mikäli harrastus olisi mukana tarinassa mutta liian vähäisessä roolissa, sitä ei kunnolla huomattaisi.) Harrastuksia on käytetty sopivasti, kun niiden huomaa olevan tärkeässä osassa tarinaa mutta siltikään ne eivät vie tarinan pääosaa ja tärkeimpiä asioita pois juonelta vaan jättäytyvät sivummalle, kuitenkin yhä selkeästi mukana tarinassa ollen.
Miksi tarinoissa sitten käytetään harrastuksia, jos niiden pitääkin jäädä taka-alalle? Eikö olisi helpompi panostaa pelkkään juoneen sisällyttäen harrastuksien hyvät ominaisuudet siihen? Vastaus on selvä ei. Harrastukset kuitenkin muodostavat myös juonen ja ilman harrastuksia juonen perusidea, rakennepohja, olisi sekava. Harrastukset tuovat niin monia erilaisia asioita tarinoihin ja myös niiden juoniin. Siten ilman harrastuksia juonistakin olisi hankala tehdä kunnollisia. Harrastukset monipuolistavat juonia jolloin tarinoista on helpompi tehdä menestyksellisiä. Harrastuksien hyvät ominaisuudet siis liittyvät vahvasti juoneen, olkoonkin, että harrastukset eivät yksin kannattele juonta vaan juonen täytyy itsekin olla hyvä, vahva. Harrastukset vain edesauttavat juonen menestystä. Harrastukset myös tuovat tarinoille selkeän aiheen, johon on hyvä rakentaa. Harrastukset antavat tarinalle teeman ja ilman sitä tarinasta tulisi vain sekava ja hutiloiden tehty. Tarinat eivät menestyisi kunnolla jos niihin on poimittu vain harrastuksien ominaisuuksia unohtaen itse harrastukset. Tarinat, joihin liittyvät harrastukset, tarvitsevat varsinkin kunnollisen aiheen (jonka harrastukset tarjoavat). Esimerkiksi kilpailuja (jotka sisältävät rutkasti harrastuksien ominaisuuksia) olisi todella hankala toteuttaa täysin ilman harrastuksia, sillä harrastukset tuovat tarinaan aiheen, teeman ja ennen kaikkea syyn. Harrastukset antavat syyn, miksi asiaa tehdään jolloin se tuntuu luonnolliselta ja se sopii tarinaan ja saa siitä luonnollisen, aidon ja uskottavan. Harrastukset antavat siis tarinoille paljon ominaisuuksia, joita ei saa mistään muualta. Harrastukset ovat todella tärkeitä ja niitä voikin sanoa ainutlaatuisiksi. Harrastukset aiheuttavat useiden tarinoiden suosion, koska ne ovat juonen perusidean pohja ja harrastukset antavat syyt tarinan tapahtumille ja saavat juonta selkeämmäksi, uskottavammaksi ja niin edelleen. Harrastuksien ansiosta tarinoiden juonet ovat nyt niin uskottavia kuin mitä ne ovat. Harrastukset antavat todella paljon tarinoille ja niitä tarvitaan yhä edelleenkin.
Kaikki ankkalinnalaiset ovat aina hyviä siinä mitä harrastavat. Se selittyy osittain sillä, että harva harrastaa asioita joissa ei ole hyvä, sillä ne eivät vain jaksa innostaa moniakaan ihmisiä. Ankkalinnalaisilla on monenlaisia harrastuksia, mutta niistä oikeastaan yksikään ei ole harrastus, jossa joku olisi huono. Tietenkin poikkeuksia on aina, kuten Aku harrastamassa urheilua. Aku ei hallitse oikeastaan yhtäkään urheilulajia. Ankkalinnalaiset eivät vain jaksa harrastaa asioita, joissa he eivät menesty. Kaikissa asioissa - kuten vapaaehtoistoiminta tai hyväntekeväisyys joita Iines harrastaa - ei kuitenkaan voi mitata taitoja. Ankkalinnalaiset ovat kuitenkin erittäin innostuneita harrastamaan erilaisia asioita. Esimerkiksi urheilu on Ankkalinnassa todella suosittu harrastus, jokseenkin päähahmoistamme vain harva harrastaa sitä. Esimerkiksi jalkapallojoukkue Ylävirran yritys on mallikelpoinen esimerkki molemmista edellämainitsemistani kategorioista. Se on hyvä lajissaan (ja silti pelaa aladivisioonissa) sekä on urheilujoukkue. Urheilu on Ankkalinnassa todella suosittua, ja Aku onkin kai ainoa huono urheilija, olkoonkin että hänkin on menestynyt muun muassa hiihtokilpailuissa. Ankkalinnalaisista melkein kaikki harrastavat jossain muodossa urheilua tai kuntoilua tai muuta samantapaista, ja eivät ole huonoja siinä. Ankkalinna onkin voittanut muun muassa jääkiekon maailmanmestaruuden ja tullut tunnetuksi maailman parhaana pyöräilykaupunkina. Tarinoita, joissa käsitellään laajasti Ankkalinnan urheiluharrastuksia, on todella vähän vaikka niitä saisi roimasti enemmän. Ne myös keräisivät varmasti paljon suosiota, sillä ne sisältävät useita mielenkiintoisia asioita sekä pääpiirteittäin samat positiiviset puolet kuin yleensäkin harrastukset tarinoissa. Ankkalinnan urheiluharrastuksia kuvataan tarinoissa (taustoilla) paljon, mutta niistä ei valitettavasti ole kunnolla omia tarinoita, vaikka niihinkin olisi selvästi paljon mahdollisuuksia. Valitettavasti vain harvat käsikirjoittajat ottavat sen huomioon. Tarinoita, joissa ankkalinnalaiset kuvataan urheiluharrastuskansana, on paljon, mutta melkein mikään tarina ei keskity suoranaisesti (pelkästään) siihen teemaan - edes vaikka pystyisi.
Minkälainen harrastus on hyvä tarinoiden kannalta? Tämäkin on moniuloitteinen kysymys, johon ei ole olemassa vain yhtä oikeaa vastausta ja johon jokaisella on oma mielipiteensä. Hyvä harrastus sisältää ainakin ominaisuuden, jonka avulla siitä saadaan hyvä kilpailutarina. Hyvä harrastus ei ole senlainen, jossa ei pysty kilpailemaan (kuten esimerkiksi kaikki Iineksen harrastukset). Kilpailutarinat ovatkin suosituin harrastustarinoiden muodoista. Hyvän harrastuksen täytyy myös olla uniikki. Esimerkiksi jalkapallo kuitenkin kelpaa harrastukseksi, koska siitä on vain yhtä muotoa, mutta baseball hylätään, koska siitä on tehty erilaisia muotoja, jolloin se ei ole ainutlaatuinen ja samantyyppisestä harrastuksesta saa tehtyä monia tarinoita, joissa kaikissa on eri harrastus. Hyvän harrastuksen täytyy olla joko suosittu tai omituisen tuntematon ja erilainen. Jos harrastus on suosittu, kaikki tietävät sen jolloin siitä on helppo kirjoittaa tekstiä ja kaikki ymmärtävät tarinan eikä se ole sekava. Mikäli harrastus on pieni ja tuntematon (ja samalla omituinen), siitä saa tarinan jossa on roimasti huumoria ja joka on hauska ja kiinnostaa lukijoita tai saa lukijan puolelleen. Minkälainen on sitten hyväntyyppinen harrastustarina? Ensimmäisestä vaihtoehdosta saa paljon tarinoita: Kilpailutarina. Jossakin harrastuksessa kilpaillaan keskenään. Esimerkiksi Teppo Tulpun puutarhanhoito on yleinen. Tämän tarinatyypin tarinat onnistuvat useimmiten, koska käsikirjoittajilla on kokemusta tarinatyypistä ja ylitarjontaakaan ei ainakaan vielä ole. Tarinat ovat onnistuneita niin usein, koska käsikirjoittajatkin pitävät niistä. Tunnetuista harrastuksista kannattaa myös tehdä kilpailutarinoita, koska niihin ei saa sijoitettua huumoria, koska asia on niin yleinen. Sen sijaan omituisista harrastuksista kertoviin tarinoihin täytyy tunkea paljon huumoria, koska harrastus itsekin edesauttaa sitä ja koska harrastus saattaa jopa itse aiheuttaa sen. Mikäli harrastus on vähän tunnettu, se kuuluu välimaastoihin jolloin siitä ei saa paljoa aikaan. Harrastustarinoiden harrastusten täytyykin edustaa jonkinlaista rajapyykkiä, mutta harrastukset eivät kuitenkaan saa olla lainkaan liioiteltuja tai tarinasta tulee tylsä.
Yhteenveto: Harrastuksia on monenlaisia. Aku harrastaa asioita jotka eivät vaadi fyysistä kuntoa kuten penkkiurheilua. Iines harrastaa varsinkin vapaaehtoistoimintaa ja hyväntekeväisyystöitä. Hänen harrastuksensa vaihtuvat usein. Hannu osallistuu arvontoihin. Roope harrastaa kaikkea rahoihin liittyvää. Mummo hoitaa maatilaa, kutoo ja leipoo. Mikki selvittelee rikoksia. Arpin Lusene varastuskeräilee. Teppo Tulppu hoitaa puutarhaa ja Mortti ja Vertti pelaavat jalkapalloa. Pelle Peloton harrastaa keksimistä. Taavi opettaa, lukee ja kirjoittaa kirjoja. Tupu, Hupu ja Lupu ovat Sudenoentuja. Harrastuksia harrastetaan, koska niistä nautitaan. Harrastuksia käytetään paljon, koska niiden ominaisuudet ovat hyödyllisiä. Harrastukset saattavat olla tarinoissa vahingossakin. Harrastuksien sisältämiä asioita tarvitaan jokaisessa tarinassa. Harrastuksia on käytetty hyvin, kun niiden tunnistaa olevan mukana mutta ne eivät vie tarinan pääosaa juonelta. Useimmissa tarinoissa harrastuksia on käytetty sopivasti. Harrastukset saavat tarinoita uskottavammiksi ja antavat asioita (esimerkiksi aihe), joita ei muualta saa. Ankkalinnalaiset eivät ole huonoja melkein missään harrastuksistaan. Urheilu on suosittu harrastus Ankkalinnassa. Ankkalinnalaiset ovat urheilukansaa, mutta siitä ei ole tehty paljoa tarinoita vaikka siihen olisi pystytty. Harrastuksien, joista tehdään tarina, täytyy olla joitain missä voi kilpailla tai tunnettuja (joista tehdään myös kilpailutarina) tai omituisia (joihin tungetaan huumoria).
Viestiäni muokkaan kohta. Aika loppui kesken. Vartti.
~kirja
Tilanne (pohjautuu ad:n laskentaan):
kirja: 42783
Niketin: 11290
Aku Vankka: 9530
Mattiii: 7444
Toke: 6654
Imfromfinland08: 6097
Eltharion: 5727
akkaridekkari: 4352
Hirmu: 3528
Karhula: 2984
wierii2: 2413
Hermanni313: 2022
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Harrastukset
Ankkalinna on täynnä harrastuksia. Harrastukset ovat suurissa osissa useissa tarinoissa ja niitä on monenlaisia. Kaikilla ankkalinnalaisilla on useita harrastuksia. Harrastukset ovat pääosissa monissa tarinoissa. Osa harrastuksista on luonteenomaisia, osa niistä tapahtuu ''vahingossa'' ja osa on vain joissain tarinoissa. Tarinoihin on tullut ajan kuluessa rutkasti lisää harrastuksia.
Akulla on luultavasti eniten harrastuksia. Hänen harrastuksiinsa lukeutuvat muun muassa lepääminen ja syöminen. Aku nukkuu todella paljon, jolloin nukkumisen voi lukea hänen harrastuksekseen. Joissain tarinoissa Akun nukkumisharrrastusta on tosin selitetty Taikaviitan työllä ja/tai hämäämisellä. Kuitenkin nukkuminen on Akulle selkeä harrastus, sillä hän tekee sitä todella usein ja hän pitää siitä. Aku kykenee nukkumaan kaikkialla. Suosituimmat nukkumispaikat hänelle ovat riippukeinu sekä oma sänky asunnossa. Akun nukkumisesta on eräässä tarinassa tehty kirjakin. Koska Aku oli niin taitava nukkumaan, Taavi ja Aku tekivät harrastuksesta (Roopen rahoituksella) kirjan, jota Roope myi. Akun nukkumistaitoja on monesti kehuttu ja/tai Akua pilkattu niistä. Aku myös syö todella paljon ja sen(kin) voi hyväksyä hänen harrastuksiinsa, koska se on poikkeuksellista ankkalinnalaisille ja koska Aku tekee sitä niin usein ja täysin vapaaehtoisesti. Aku on harrastanut syömistä (ja nukkumistakin) koko ajan. Hän on syönyt paljon aina tarinoiden alkuajoista lähtien. Aku syö todella paljon jokaisella päivän aterialla, eli hänellä täytyy olla todella suuri maha. Nälkää Akulla ei ole ellei hän ole ollut syömälakossa (usein Iineksestä johtuen). Iines ei hyväksyä Akun syömistä, vaan usein määrää Akun laihduttamaan tai lopettamaan ahmimisen. Akun harrastuksen vastapainoksi Iines onkin määrännyt hänet muun muassa laihdutushotelliin. Akun syöminen ei kuitenkaan ole koskaan loppunut, vaan hänen harrastuksensa jatkuu yhä. Tarinoita, joissa syöminen on suuressa roolissa, ei nykyään ole kovin paljoa, vaan ne ovat vähentyneet ajan mittaa olkoonkin, että niitä yhä silloin tällöin putkahtaa esille. Aku myös katsoo todella paljon televisiota. Hän katsoo sieltä (tarinoista riippuen) hömppäsarjoja, mainoksia tai joitain muita ohjelmia. Ohjelmat ovat kuitenkin tarinan sisällä aina samasta kategoriasta. Iines on yrittänyt saada Akun lieventämään television katsomista, mutta ei ole onnistunut paljoa Akua muuttamaan. Myös Tupu, Hupu ja Lupu ovat yrittäneet saada Akua pois harrastuksensa äärestä joko koska haluavat itse katsoa televisiota tai koska he ovat ainoita jotka ymmärtävät harrastuksen laadun (koska asuvat samassa asunnossa). Akun televisioharrastus ei ole ollut kovin usein lähellä riippuvaisuutta, koska Aku ei ole tuijottanut televisiota koko aikaa vaan hänet on aina tehnyt jotain muuta. Aku ei kuitenkaan ole saanut itse itseään pois television ääreltä. Akun harrastus siis lähentelee riippuvaisuutta ja siksi onkin tehty useita tarinoita, joissa television katsominen on suuressa osassa. Akulla ei aina ole rahaa televisioon, joten televisio ei läheskään kaikissa tarinoissa esiinny. Televisioharrastuksella on kuitenkin todella suuri osa Akun harrastuksien joukosta. Aku on myös todella innokas penkkiurheilija. Hän katsoo urheilua sekä televisiosta että paikan päältä. Koska Aku tekee sitä todella paljon, sen voi laskea hänen harrastuksiinsa. Aku penkkiurheileekin todella usein. Mielestäni hän seuraa urheilulajeista eniten jääkiekkoa. Jalkapallo on toinen suuri laji hänen harrastuksessaan. Penkkiurheilu on Akulle tärkeä osa ja hän onkin usein jättänyt työt väliin/ahkeroinut todella paljon jotta pääsisi stadionille/televisiolle/muulle samantapaiselle paikalle. Television kohdalla ongelma on usein ollut hinta tai signaalin katkos, jonka takia Aku ei ole aina voinut nähdä urheilua, kun taas paikan päällä hän on usein ollut liian väsynyt, unohtanut liput tai jotain muuta epäonnista on tapahtunut. Aku on todella innokas penkkiurheiluharrastaja, minkä ovat useat ihmiset huomanneet. Hän onkin ollut erilaisten penkkiurheilijaryhmien johdossa. Akun harrastus on myös haitannut hänen ja Iineksen välistä suhdetta ja Iines onkin ollut usein todella vihainen Akulle. Aku on joutunut moneen epäonniseen tilanteeseen myös Iineksen takia. Akun harrastuksen merkitys tarinoille on suuri. Useiden tarinoiden aihe on Akun penkkiurheiluharrastus ja se on todella suuressa suosiossa varsinkin kun oikeassa elämässä lähestyvät jotkin suuret kilpailut. Silloin Akun harrastuksesta on saatu todella ajankohtainen teema koko numerolle. Akun harrastus onkin siis todella hyödyllinen sekä julkaisuille että useiden tarinoiden juonille. Aku kalastaa mielellään. Aku on osallistunut moniin kalastuskilpailuihin ja saanut niissä kelvollisesti menestystä. Akulla on myös joitain voittoja kilpailuista. Aku on harrastanut kalastusta ikuisuuden. Kalastus on liittynyt Akun harrastuksiin koko ajan, koska se rinnastetaan laiskojen lajeihin ja Aku kuvataan laiskana. Aku kalastaa usein vapaa-aikanaan, vaikka sitä ei paljoa kuvata tarinoissa, vaan se vain mainitaan niissä. Akun kalastamisesta ei nimittäin kovin erikoista tarinaa saataisi aikaan. Aku kalastaa usein yksin, mutta joskus myös Pellen tai Hannun kanssa. Akun harrastus ei nimittäin vaadi muita ihmisiä. Aku kalastaa usein pihamaan madoilla ynnä muilla samankaltaisilla halvoilla välineillä, mutta joskus hän on innostunut (tai häntä on pilkattu joten hän on ostanut) ostamaan kalliimpia välineitä tai pyytänyt Pelleltä erilaisia keksintöjä. (Ne eivät ole koskaan sopineet Akun harrastukseen.) Aku kalastaa melko usein, ja se on auttanutkin häntä ja Roopeakin. Akusta on nimittäin tullut asiantuntija kalastukseen liittyvissä asioissa. Hän onkin auttanut siinä Roopeakin. Kalastus on Akun selkeä harrastus, mutta sitä ei ole näytetty tarinoissa paljoa vaan vain kuvattu taustalla, koska siitä ei saataisi kovin erikoista juonta. Aku on ollut mukana Tuomenmarjoissa (eräänlainen Sudenpentujen edeltäjä). Aku ei ole koskaan ollut kovin taitava Tuomenmarjojen vaatimissa taidoissa, jolloin hän ei ole saanut kunnolla menestystä. Aku on kuitenkin harrastanut jonkinlaista partiotoimintaa, vaikkakaan en ole lukenut yhtään siitä tehtyä tarinaa (eikä niitä olekaan kuin korkeintaan muutama). Aku on myös harrastanut urheilua. Hän on kokeillut melkein kaikkia urheilulajeja, tosin vähäisillä tuloksilla. Akulle ei sovi oikein mikään urheiluharrastus, vaikka melkein kaikkea on kokeiltu. Harrastuksettomuus on kuitenkin harvoin kiinni Akun kunnosta, vaan hänen taidoistaan. Esimerkiksi jousiammunnassa hän ei osu lähellekään maalitaulua tai tenniksessä hän häviää Iineksellekin. Joissain tarinoissa hän on kuitenkin harrastanut urheilua, joko tarkoituksella tai vahingossa. Aku on muun muassa osallistunut maratoniin tai joutunut vahingossa olympialaisiin. Aku on myös joissain tarinoissa kuvattu taitavana voimistelijana. Toisaalta Aku on myös eksynyt urheilukilpailuihin tai yrittänyt huijata niissä. Akun urheiluharrastukset liittyvätkin siis lähinnä penkkiurheiluun, mutta jos Aku pakotetaan (varsinkin Iines tai Hannu-kisailut), hän voi voittaa vaikka maratonin. Akusta on myös tullut F1-tarinasarjassa F1-mestari. Akun urheiluharrastustarinoita on todella vähän, vaikka niistä saisi todella paljon todella hyviä ja piristävän erilaisia tarinoita kuten F1-tarinasarja on meille osoittanut. Akun harrastuksille yhteistä on se, että Aku nauttii niistä ja se, että ne eivät rasita häntä lainkaan fyysisesti ja jotka useimmissa tapauksissa auttavat häntä henkisesti. Akun harrastustarinoita on todella vähän niiden kysyntään verrattuna.
Iineksen harrastukset ovat poikkeuksellisen monipuolisia. Harva Iineksen harrastuksista esiintyy säännöllisesti monella eri piirtäjällä tai käsikirjoittajalla. Iineksen harrastuksista mielestäni merkittävin on toiminta erilaisissa yhdistyksissä. Iines on ollut puheenjohtajanakin yhdistyksissä kuten Naistenyhdistys tai johonkin muuhun harrastukseen (kuten kutominen) liittyvä yhdistys. Iineksen maku harrastuksien suhteen vaihtelee todella paljon, mutta yhdistysharrastukset säilyvät. Yhdistyksissä Iines on usein järjestellyt erilaisia tapahtumia ja antanut Akulle paljon töitä. Esimerkiksi koko kaupungille avoimet esittelytilaisuudet tai pienet kahvikutsut ovat käyneet Akulle tutuksi. Iines on todella innokas vapaaehtoinen, ja harrastukseen kuuluu muun muassa erilaisten käsitöiden tekeminen (koska muutkin tekevät niitä). Iines haluaa olla harrastuksessaan mallina muille ja siksi hän onkin päässyt useita kertoja erilaisiin johtotehtäviin. Hyväntekeväisyyskin on lähellä Iineksen sydäntä ja hän on tehnyt todella paljon hyväntekeväisyystoimintaa (useimmiten Akun avulla). Iines harrastaa myös muutakin kuin vapaaehtoistoimintaa. Iines on kutonut muutamissa tarinoissa paljon ja hän on järjestänyt (muun muassa kutomisistaan) kirpputoreja. Iines on taitava neulomaan, ja hänen kädenjälkensä näkyy useiden ankkalinnalaisten vaatteissa. Iines on myös joskus laajentanut harrastustaan koko Ankkalinnalle. Hän on alkanut myydä tuotteitaan. Iineksen harrastuksen jatkuvuuden syynä on varsinkin se, että naiset yhdistetään usein neulomiseen. Siksi Iineksestä on tehty jo liikaakin neulomisharrastustarinoita. Muut Iineksen harrastukset vaihtelevat todella usein. Päiväkirjaan kirjoittaminen on sentään hänen harrastuksensa melko usein, mutta sitä eivät kovin monet käsikirjoittajat tee. Iines kirjoittelee päiväkirjaansa mitä päivänä on tapahtunut ja harrastus antaa usein täysin erilaisen näkökulman tarinalle kuin päiväkirjattomuus. Päiväkirjatarinoita ei kovin usein nähdä. Harrastus on useiden Iineksen ystävien tiedossa, ja useat ovatkin yrittäneet lukea päiväkirjaa. Iines ei kuitenkaan ole sallinut sitä. Tarinoissa Iines harrastaa päiväkirjakirjoittelua koska hän saa purkaa siihen tunteensa (hänellä ei ole ketään henkilöä jolle purkaa tunteensa) ja hänelle tulee vapaampi olo. Harrastuksesta on tehty auttamatta liian vähän tarinoita verrattuna tarinoiden kysyntään ja laatuun. Päiväkirjaharrastustarinat ovat melkein aina hyvin tehty ja ne tuovat uuden näkökulman tarinoille ja samalla piristävät niitä selkeästi. Iines myös tykästyy erilaisiin urheilulajeihin tai muihin samantapaisiin kilpailuihin helposti ja usein harrastaa niitä. Hän pakottaa Akun ja Hannun osallistumaan joko Iineksen harrastaman lajin kilpailuun tai Iineksen ihaileman lajin kilpailuun jotta voisi valita seuralaisensa. Iineksen harrastamia lajeja ovat olleet muun muassa kestävyysjuoksu sekä paperilennokkien heitteleminen. Iines on siis harrastanut varsin monenlaisia asioita ja hänen harrastusmakunsa muuttuu todella usein. Iines on harrastanut joitain lajeja jopa todella menestyksekkäästi. Hän on voittanut kilpailuja harrastamissaan lajeissa tai muuten vain menestynyt mallikelpoisesti ja pakottanut Akun ja Hannun tekemään samaa. Iineksen harrastamilla lajeilla yleistä on se, että ne ovat todella harvinaisia ja Iineksen ihailemilla harrastuksilla yleistä on niihin vaadittava kova kunto. Iines harrastaa lajeja usein vain oman halunsa perusteella ja ainoita syitä ovat hauskuus (omat mielipiteet) ja ihailu.
Tupu, Hupu ja Lupu harrastavat varsinkin toimintaa Sudenpennuissa. He ovat olleet Sudenpentuja kauan ja ovat saaneet todella paljon menestystä ja erilaisia arvonimiä. He ovatkin menestyneimmät Sudenpennut. Tupu, Hupu ja Lupu ovat harrastaneet Sudenpentutoimintaa tarinoiden alusta asti ja Aku on aina antanut sille hyväksynnän, joskin joskus pitkänkin mietinnän jälkeen. Ankanpojat ovat oppineet todella paljon erilaisia asioita harrastuksensa parissa ja heidän käsikirjaansa Roopekin haluaisi käyttää. Sudenpennut järjestävät todella usein erilaisia leirejä, joilla joko testataan osaamista tai opitaan jotain uutta. Leireiltä tullaankin aina todella iloisina. Leirit ovat olleet todella suureksi hyödyksi Sudenpennuille. Sudenpentuja on Tupun, Hupun ja Lupun lisäksi tarinoiden mukaan miljoonia ympäri maailmaa, joskin ketään muita ei ole kuvattu yhtä tarkasti kuin ankanpoikia. Sudenpennut ovat Ankkalinnassa esikuvien roolissa ja heistä otetaan mallia. Sudenpentujen järjestämät tempaukset kuten harrastukseen kuuluva jokavuotinen kirpputori keräävät aina paljon ostajia ja yleisöäkin. Sudenpentutoiminnasta ankanpojat ovat oppineet enemmän kuin koulusta ja he hallitsevat melkein kaiken mahdollisen. (Siinä auttaa todella paljon Sudenpentujen käsikirja, josta löytyy käytännössä kaikki maailman tieto.) Tarinoita, joissa pojat ovat sudenpentuharrastuksessaan, ei ole tehty kovin paljoa. Tarinat sisältävät hauskoja pieniä yksityiskohtia ja monia pienenpieniä irtovitsejä, joten niitä kaivattaisiinkin lisää Akkariin. Sudenpentuharrastus on hyvä aihe tarinoille. Tupu, Hupu ja Lupu harrastavat myös urheilua, vaikka eivät sitä yhtä säännöllisesti kuin toimintaa Sudenpennuissa. He pelaavat varsinkin jalkapalloa (vaikka eivät harrasta sitä missään seurassa) ja ovat suuria Ankkalinnan Palloseuran kannattajia. Pojat pelaavat jalkapalloa lähinnä pihallaan ja/tai ystäviensä (tai luokkatovereidensa) kanssa. Pojat ovat melko taitavia jalkapallossa, vaikka eivät ole harrastaneet sitä Sudenpennuissa. He ovatkin joissain tarinoissa päässeet Ankkalinnan Palloseuraan tai sen juniorijoukkueeseen tai muuhun samantapaiseen paikkaan. Ankanpojat unelmoivat silloin tällöin pääsystä APS:n. Jalkapalloharrastustarinoissa poikia ei juurikaan kuvata Sudenpentuina, vaan tarinat keskittyvät lähes pelkästään heidän jalkapalloharrastukseensa. Pojat eivät käytännössä harrasta jalkapalloa lainkaan tarinoissa joissa he esiintyvät Sudenpentuina.
Roopella on todella paljon erilaisia harrastuksia, ja ne ovat myös uniikkeja. Roopen tunnetuin ainutlaatuinen harrastus on rahoissa uiminen. Hän sukeltelee rahoissaan ja pyörii niissä ja niin edelleen. Roope voi uida vaikka missä rahoissa ja hän onkin usein ottanut matkoilleen mukaansa rahaa paljussa. Hän ei kykene hillitsemään uimaharrastustaan ainakaan helposti. Roope on uinut rahoissa ikuisuuden. Kyseessäolevia tarinoita on julkaistu aina, jo Carl Barksin ajoista alkaen. Ei tiedetä tarkkaan, miksi Roope pitää rahoissa oleskelusta tai miksi hän harrastaa sitä, mutta todennäköisintä on se, että koska hän työskentelee niin paljon rahojen kanssa. Roope ei ole koskaan hukkunut rahoihinsa tai jollain muulla tavalla kokenut tapaturmia harrastuksensa aikana, mikäli mukaan ei lasketa pään kolahtamista arkkuun tai muuta samantapaista. Joskus rahat ovat tosin muuttuneet eläviksi kesken harrastuksen. (Eräässä tarinassa ne olivat liukkaita kun Karhukopla päätti matkia Roopea; yksi jäsen meinasi hukkua.) Roope on myös jäänyt jumiin rahasaarelle (tarinassa Roope Crusoe). Arkuista, joita on rahasäiliössä (ja muistakin esineistä), on tullut joitain kummituksia ja muita olentoja Roopelle kesken uinnin. Joskus säiliö on myös romahtanut kun Roope on uinut rahoissa. Rahauintiharrastus on Roopelle tavanomainen rituaali. Muut rikkaat ihmettelevät sitä (ja ovat joskus kokeilleetkin samaa). Roope harrastaa rahauintia, koska hän on niin läheinen rahojensa kanssa ja koska hän siksi saa siitä nautintoa. Rahoista on tullut luonnollinen osa Roopea, joten hän on päättänyt/ruvennut uimaan rahojen seassa. Roopella on myös ainutlaatuinen suhde rahojensa kanssa, sillä hän kohtelee niitä kuin perheenjäseniään. Roopen yhdeksi harrastukseksi voisi laskea myös säästämisen, sillä hän säästää ja säästää ja säästää todella paljon ja säästämisestä on muodostunut hänelle luontainen mielihyvää tuottava tapa. (Roope rakastaa rahaa todella paljon, joten hän haluaa säästää sitä.) Roope säästää, jotta hänellä olisi enemmän rahaa. Hän myös nauttii todella paljon harrastuksestaan, sillä sen avulla hän saa tehtyä asioita joista hän pitää. Roopen säästäminen on kirvoittanut muilta ihmisiltä monenlaisia kommentteja. Säästämistä inhotaan (mahdollisesti koska se huonontaa omia oloja) tai sitä ihaillaan (esimerkiksi Pieta Pinsetti). Roopen säästämisharrastus on kuuluisa koko ankkamaailmassa, ja se on saanut laajalti huomiota. Kuitenkaan harrastus ei ole levinnyt paljoa, lähinnä koska sitä on todella hankala matkia sillä se vaatisi Roopen luonteen. Roopen säästämisharrastus on siis ainutlaatuinen harrastus. Ketkään muut ankkahahmot eivät säästä rahaa niin kuin Roope. (Esimerkiksi Kulta-Into Pii ja Kroisos Pennonen tuhlailevat rahaa avokätisesti.) Rahan säästäminen on heille poikkeuksellista eivätkä he ole tottuneet siihen. Säästämisharrastus on siis lähtöisin täysin Roopen itsensä sisältä ja (kuten kaikki asiat) hänen omista valinnoistaan. Roope on valinnut harrastuksekseen säästämisen ja niin hän tekeekin ja hän todellakin nauttii siitä.
Mummo Ankka kuvataan tarinoissa vanhana hahmona ja hänen harrastuksensakin ovat sitä. Hän pitää maatilaa, jolloin hänen täytyy osata monenlaisia käytännön taitoja. Harrastuksiksi ovat siis tulleet muun muassa peltojen hoitaminen ja eläinten kanssa oleskeleminen. Mummo osaa todellakin hallita eläimiä(än)! Hän tietää, mitä tehdä milloinkin ja kuinka saada eläimet hyvälle tuulelle ja nauttimaan oloistaan. Mummo on kuuluisa maatilan hoidostaan. Maatilaan liittyvät asiat ovat hänen harrastuksensa, eivät ammattinsa, koska hän ei tavoittele siitä rahallista hyötyä. Mummo pitää erilaisista pienistä askareista (joita hän tekee koko Ankkalinnan edestä) ja muiden iloiseksi saamisesta ja hän osaa hallita ankkoja. Mummon eläinharrastus on ainutlaatuinen. Hän puhuu eläimille, ruokkii niitä oikealla tavalla ja jopa tekee niille vaatteita vain jotta eläimet tuntisivat olonsa kotoisaksi ja auttaisivat Mummoa. Harrastuksesta on todellista hyötyäkin, sillä eläimet ovat usein asettuneet puolustamaan Mummoa jotain uhkaa vastaan. Mummo rakastaa eläimiään täysin! Se on tärkein syy hänen harrastuksensa onnistumiselle. Mummo hallitsee kaikenlaisen hyväilyn ja olon saamisen mukavaksi, joten eläimet nauttivat maatilalla oleilusta. Harrastus on todellakin osoittautunut hyödylliseksi! Toinen hyödylliseksi osoittautunut taito on maatilan peltojen ja tilusten hoitaminen. Mummo nauttii ruumiillisista töistä ja hän saa hyötyä maatilaharrastuksestaan. (Maatilan hoitaminen ei ole työ, koska Mummo ei saa siitä palkkaa eikä elätä itseään sillä vaan hän tekee sitä koska hän nauttii siitä paljon.) Maatilan hoitamiseen kuuluu varsinkin peltojen hoitaminen sekä kasviksien poimiminen/istuttaminen ynnä muu toiminta. Maatilastaan Mummo pitää todella loistavaa huolta, ja se pysyy aina erinomaisessa kunnossa. Mummo kasvattaa paljon kasviksia, joten olisi luonnollista, että maatila ei pysyisi täysin kunnossa. Mummo on aina nauttinut maatilan hoitamisesta, joten harrastukseen kuuluu myös sen kunnossapito. Se onnistuu loistavasti, koska Mummo pitää siitä mitä tekee. Maatila on todella suuri ja se ja Mummo ovat saaneet tunnustusta hienosta hoitamisesta, ylläpidosta ynnä muusta vaikkakin renkinä toimiva Hansu on joskus estänyt sen. Mummo on kuitenkin saanut useita palkintoja. Maatilaharrastus on Mummon tärkein asia. Hän nauttii siitä mielestäni todennäköisesti enemmän kuin mistään muusta ja sen ansiosta hän saa autettua myös Akua. Maatilaharrastuksen ansiosta hänellä on ruokaa jopa muille lahjoitettavaksi. Mummon maatila on niin menestynyt, koska hän aidosti nauttii kaikesta ja koska hänen asenteensa on niin täydellisen mallikelpoinen. Mummo myös leipoo todella paljon. Siinä auttaa se, että hänellä on oma maatila josta hän saa paljon todella laadukkaita tuotteita. Mummo leipoo paljon ja lahjoittaa tuotteita myös sukulaisilleen. Mummo myös myy osan tuotteista ja osasta teke itselleen ja Hansulle ruokaa. Mummo rakastaa leipomisharrastustaan ja on siinä todella taitava. Hänet on kuvattu maailman taitavimpana leipurina ja hänen leivoksiaan on ostettu paljon myytäviksi. Mummon apua on myös pyydetty usein (tai se on osoittautunut hyödylliseksi ja se on tullut pyytämättä.) Mummon harrastuksen menestyksen syyksi hän on sanonut leipomisen ilon. Hän todellakin nauttii leipomisesta sekä ruoanlaitosta ja se näkyy tuloksissa. Sen takia harrastelijaleipuri voittaa kaikki muut kokit ja leipurit. Mummon harrastuksen tulokset ovat todella jumalaisia lähinnä työn ilon lisäksi koska kaikki raaka-aineet ovat Mummon omasta maatilasta jolloin niiden laatu on varma ja täydellinen. Mummo on tehnyt kaikki raaka-aineet samalla rakkaudella kuin itse leivoksetkin. Siksi Mummo on niin arvostettu leipuri. (Ammattilaisten piirissä Mummo on tosin usein aliarvostettukin...) Mummon leipomisharrastus on edellytys sille, että hänen sukulaisensa, varsinkin Aku perheineen, pysyvät hyvässä kunnossa, sillä Mummo lahjoittelee heille usein tuotoksiaan ja niitä on senkin jälkeen todella paljon. Kysyntä on suuri ja tuotanto on suuri, kun ottaa huomioon että leipominen on Mummolle vain harrastus. Mummo leipoo ja kokkaa todella taitavasti ja suosiota riittää. Sen syyt ovat lähinnä oma asenne sekä raaka-aineiden laadut. Kaiken lisäksi Mummo vielä kutookin. Hänen aikansa riittää todella moniin harrastuksiin. Mummo kutoo paljon vaatteita ja jopa omille eläimilleen. Toki osa vaatteista annetaan myös sukulaisille. Mummo neuloo paljon ja hän on ajan mittaan harrastanut sitä niin paljon, että hänestä on tullut yhtä taitava kuin monista ammattilaisista. Mummo siis harrastaa kutomista/neulomista vain huvikseen eikä kilpaile keidenkään kanssa eikä myöskään myy tuotteitaan. Vaatteet, joita hän tekee, ovat monenlaisia ja ne kuuluvat eri kategorioihin. Mummo on siis varsin monipuolinen neulomaan. Mummo osaa käsittääkseni kaikki tyylit neulomisesta virkkaamiseen ja kutomisesta huovuttamiseen. Vaatteet ovat siis täysin erilaisia ja on hankala uskoa, että Mummo on vain harrastelija ja tekee vaatteita harrastuksena eikä ammattilaisena. Harvat tosin tietävät Mummon taidoista, sillä vaatteet eivät päädy myyntiin vaan vähemmän arvokkaisiin paikkoihin kuten sukulaisille ja harakanpelättimeen. Mummon taito harrastuksessa on lähtöisin hänellä olevasta ajasta. Koska sitä on paljon, hänellä on ollut paljon aikaa kutoa jolloin taidotkin karttuvat ajan mittaan. (Olkoonkin, että missään tarinassa en muista nähneeni Mummoa joka ei osaisi kutoa.) Mummo on siis taitava lähinnä koska hän on harjoitellut niin paljon. Mummon materiaalit ovat myös ainutlaatuisia. Esimerkkinä villa, joka tulee Mummon lampailta (joita Mummo hoitaa uskollisesti jolloin ne ovat täysin lempeitä hänelle). Mummon raaka-aineet ovat hänen ansiostaan ainutlaatuisia ja jopa täydellisiä eikä niitä saa mistään muualta. Mummo on harrastuksessaan kehittynyt todella taitavaksi ja on hankala uskoa, että hän on vain harrastelijapohjalta ja että hän ei ole ammattilainen. Syyt Mummon taitavuudelle ovat kuitenkin selkeät: Ainutlaatuisen taidokkaat ja täydelliset raaka-aineet sekä Mummon omat taidot jotka ovat ajan myötä karttuneet sekä nauttiminen työstään.
Taavi Ankka lukee ja kirjoittaa todella paljon. Hän on kenties koko ankkamaailman viisain ihminen. Taavilla on tutkinnot muun muassa palapelilogiasta sekä onttototouspäättelyn ongelmanratkaisun logiikan virheiden etsimisen päättelystä. Taavi on siis täysin kirjanoppinut ja sitä voidaan pitää hänen ainoana harrastuksenaan siihen liittyvien asioiden tai velvollisuuksien lisäksi. Taavi nauttii lukemisesta ja asioiden tietämisestä. Sen takia/ansiosta hän on niin menestynyt henkilö. Taavi yksinkertaisesti tietää kaiken ja hänen harrastuksensa on todella hyödyllinen taito. Taavi siis on todella moniosaava. Taavi ei pelkästään lue, opiskele ja suorita erilaisia tutkintoja vaan hän harrastaa myös opettamista. Hän on kykenevä ties kuinka monien erilaisten asioiden professoriksi. Taavi onkin opettanut Ankkalinnassa monia nuoria ja hän on ainakin Ankkalinnan taitavin ihminen. Taavi on kuitenkin aliarvostettu, koska hän on harrastuksessaan todella tarkka: Hän viilaa pilkkua todella paljon ja haluaa kaiken olevan täydellisen oikein. Taavista ei siis pidetä hänen harrastuksensa parissa paljoakaan. Taavi myös kirjoittaa paljon. Hän on julkaissut paljon väitöskirjoja. Taavin kirjat käsittävät nekin kaikki alat. Taavin yhtenä harrastuksista voidaankin pitää väitäskirjojen ynnä muiden samankaltaisten opusten tekemistä. Kirjat eivät kuitenkaan ole koskaan myyneet hyvin (osaa Taavin harrastusten tuotteista on yritetty myydäkin), sillä ne ovat niin kirjaimellisen tarkkoja ja selittelyä, esimerkkejä ja auttamista ei niissä ole käytännössä lainkaan. Taavi kuitenkin jatkaa harrastustaan, koska hän yksinkertaisesti pitää siitä. Taavi nauttii myös muista harrastuksistaan, eli opiskelusta ja lukemisesta ja opettamisesta. (Taavi myös lähettelee muille todella pitkiä sähköpostiviestejä auttaessaan heitä kun he sitä pyytävät.) Taavi kuitenkin liioittelee harrastustensa parissa melkein aina sillä kaikki on lioitellun tarkkaa ja pitkää. Taavi(kin) on menestynyt harrastuksissaan omien valintojensa takia/ansiosta ja omien asenteidensa ja mielipiteidensä ansiosta. Taavi nauttii kaikesta mitä tekee ja pilkuntarkkana olemisesta. Se näkyy ulospäin. Taavin menestymistä harrastuksissaan piilotellaan todella paljon. Todellisuudessa Taavi on harrastuksiensa parissa kenties koko Ankkalinnan menestynein henkilö.
Hannu Hanhen harrastuksiin kuuluvat osallistuminen erilaisiin arvontoihin ja kilpailuihin. Hannu osallistuu kaikkiin kilpailuihin mitä löytää, ja voittaa jokaisen. Hannun harrastuksiin voisi siis laskea myös palkintojen keräämisen. Koska Hannu on niin onnekas, hän haluaa osallistua kaikkiin mahdollisiin kilpailuihin ja voittaa ne. Hannun harrastuksesta on tehty todella paljon tarinoita, ja mielestäni niitä on jo liikaa, koska Hannulla on vain yksi harrastus jolloin tarinatkin tuppaavat alkaa väkisinkin toistaa itseään. Tarinat ovat aina samanlaisia (Hannu tekee harrastustaan, Hannu voittaa vaikka ihmeenkin kautta, Hannu on iloinen ja Aku kateellinen...) ja niissä ei ole kunnollista juonta. Hannun harrastus on kovin yksipuolinen ja siitä ei saada kunnon tarinoita. On kuitenkin yritetty muuntaa tarinoita hieman, jotta niistä tulisi kiinnostavampia. On esimerkiksi yritetty kertoa, miten Hannu on aloittanut harrastuksensa tai miksi hän on aloittanut sen ja niin edelleen. Nämä käytännössä harrastukseen liittyvät tarinat ovat kuitenkin mielenkiintoisia kuin suoraan harrastukseen liittyvät tarinat. Hannun harrastus on todella tylsä eikä siitä saa ainakaan suoraan kunnollista tarinaa, koska siinä ei ole monia asioita joihin voisi tarttua ja se on niin paljon kulutettu aihe koska siitä on helppo tehdä tarina (vaikka se ei olisikaan edes kelvollinen). Hannun harrastuksesta kertovia tarinoita voisi omasta mielestäni alkaa vähentää todella radikaalisti.
Pelle Peloton harrastaa keksimistä ja korjaamista. Hän tekee sitä myös työkseen, mutta valtaosa siitä tapahtuu hänen vapaa-ajallaan ja omasta päätöksestään huvin vuoksi, joten sen voi rinnastaa harrastukseksi. Pelle on harrastanut keksimistä ikuisuuden ja hänet on alusta asti kuvattu keksijäksi. Pellen aivot ovat luultavasti maailman suurimmat ja hänet on kuvattu maailman viisaimpana henkilönä - vaikka hän vain harrastaa keksimistä. Siitä huolimatta, Pelle on saavuttanut useita erilaisia tutkintoja ja menestynyt opinnoissaankin. Pelle on siis myös opiskellut, olkoonkin että opinnot koskevat lähinnä kemiaa ynnä muita matemaattisia aineita. Pelle on kehittänyt todella paljon eri keksintöjä aina leivänpaahtimenpuhdistajasta kävelevään kenkään. Pelle on osoittautunut todella hyödylliseksi Ankkalinnallekin. Hänen keksintönsä ovat auttaneet muun muassa ilman puhdistamisessa ja harrastuksesta on tullut kaupungille suuri hyöty. Pelle on modernisoinut Ankkalinnan (ja joissain tarinoissa myös naapurikaupungit tai koko maailman). Pelle ei kuitenkaan saa harrastuksestaan kunnollista rahallista korvausta - ei edes siitä osasta minkä tekee työnään. Ei ole tiedossa, miksi Pelle pärjää noinkin hyvin kun hän ei saa kunnolla rahaa. Joskus Pelle on ''myynyt'' harrastuksensa tuotteita Roopelle. Pelle ei kuitenkaan ole saanut kuin sentin pari - jos sitäkään. Pelle ei siis elä kunnolla harrastuksellaan, mutta hän silti harrastaa sitä. Se johtuu siitä, että Pelle rakastaa keksimistä ja kaikkea siihen liittyvää työntekoa. Pelle on aina ollut Pelle - harrastelijakeksijä ja maailmankehittäjä. Se vain kuuluu Pellen. Niistä on määritelty Pellen ominaisuudet. On absurdia, että Pelle ei saa harrastuksestaan kunnon korvausta mutta koko ankkamaailma on absurdi. Pelle on harrastanut keksimistä ikuisuuden joten hänen on täytynyt tehdä kunnon keksintöjäkin. Keksinnöistä selkeästi merkittävin on Pikku Apulainen, Pellen lampusta tekemä robotti jolla on aivot ja joka ymmärtää ja ajattelee kuten ihmisetkin. Pikku Apulainen on osoittautunut Pellelle kullankalliiksi ja ilman sitä Pelle ei voisi tehdä harrastustaan kunnolla. Pelle on myös auttanut Roopea keksinnöillään, mutta niihin (kuten ei muihinkaan keksintöihin paitsi Pikku Apulaiseen) ei kovin monessa tarinassa puututa joten ne eivät ole niin ''tärkeitä''. Pellen keksinnöt kuitenkin kuvataan jokaisessa tarinassa missä Pelle esiintyy tärkeinä. Pelle on harrastanut keksimistä kauan ja niin hän tuleekin sitä harrastamaan. Pellen roolin kuuluu olla Ankkalinnan keksijä. Niin on hyvä.
Mikki Hiirellä ei oikeastaan ole kunnollista harrastusta lukuun ottamatta hänen salapoliisitoimintaansa. Mikki on toiminut todella monessa tarinassa salapoliisina joko Hessun kanssa tai myös Ankkalinnan poliisin (ja varsinkin Simo Sisun) kanssa. Mikki on yksin ratkonut todella monia rikoksia jolloin rikosten selvittelystä onkin tullut hänelle luontainen harrastus ja ajanviete. Mikki ratkoo melkein kaikki rikokset mihin törmää ja korkeintaan muutama jää ilman ratkaisua. Nekin ovat useimmiten osa suurempaa kokonaisuutta. Mikki kuvataankin jopa Ankkalinnan poliisivoimia parempana - ja tärkeämpänä - rikosten ratkojana, vaikka hän vain harrastaa sitä. Joskus Mikki on perustanut yksityisetsivätoimiston. Silloin hän on saanut keskittyä rikoksiin enemmän virallisesti kuin Sisun kanssa. Mikki on harrastanut harrastustaan todella hyvällä menestyksellä ja hänen suosionsa onkin korkea muualla kuin rikollisten keskuudessa. Mikin harrastusta onkin siis yritetty vähentää ja Mikkiä tuhota. Rikolliset eivät ole koskaan pitäneet Mikin harrastuksesta, olkoonkin, että Mikkiä on pyydetty apuun lavastustapauksissa tai väärissä epäilyksissä. (Esimerkiksi eräässä tarinassa Musta Pekka pyysi Mikkiä auttamaan kun hänet oli pidätetty turhaan omenavarkaudesta.) Mikki käyttää yksityisetsiväharrastuksessaan apunaan Hessua eikä aina edes häntäkään. Simo Sisun kanssa Ankkalinnan poliisivoimissa työskennellessään Mikin kanssa kulkee aina Hessu. Mikki on selvittänyt muun muassa kadonneiden Oscarpystien arvoituksen. Harrastuksensa parissa Mikki on seikkaillut ympäri maailmaa, mutta rikolliset ovat siltikin olleet melkein aina samat ankkalinnalaiset rikolliset kuten Mustakaapu tai Musta Pekka. Mikistä on tullut harrastuksensa takia todella kuuluisa ympäri maailmaa, mutta silti tarinoissa kuuluisuutta ei oikeastaan nähdä yhtään. Se vain mainitaan taustalla. Mikistä on tullut etsivä, koska hän joutui ensimmäisen tapauksen kohteeeksi. Ilman sitä hän tuskin harrastaisi rikollisten puuhien selvittämistä. Mikki kuvataan tarinoissa maailman parhaana etsivänä.
Ainoita ankkalinnalaisia urheilua harrastavia henkilöitä ovat Mortti ja Vertti. He pelaavat jalkapalloa Ylävirran yritys -nimisessä joukkueessa. Joukkue pelaa jalkapalloa alasarjoissa, mutta en siltikään muista lukeneeni moniakaan tarinoita missä se olisi hävinnyt. Vaikka Ylävirran yritys on pikkujoukkue, pelaa siellä todellisia (tulevia) tähtipelaajia kuten Mortti ja Vertti. Maalivahtina pelaa Tepi, keskuspuolustajana Miksu, Peltsi (Pikku-Pelle) keskikenttäpelaajana ja muita pelaajia ovat ainakin Ville ja Joonas. Valmentajana toimii Koutsi. Monet harrastavat jalkapalloa juuri Ylävirran yrityksessä, sillä se on ainoa jalkapalloseura lähimaastossa jos Ankkalinnan palloseuraa ei oteta lukuun. Ylävirran yrityksen vieraina on käynyt useita todella hyviä joukkueita ja monet ovat hävinneet. Mortin ja Vertin ideasta jalkapallokenttää parannettiin, jotta se kelpaisi kaikille. Sitä ennen se oli todella huono. Mortti ja Vertti ovat harrastaneet jalkapalloa Ylävirran yrityksessä niin kauan kuin muistan eli käytännössä tarinoiden alusta alkaen. He ovat molemmat todella hyviä pelaajia ja ovatkin siis saavuttaneet paljon menestystä. Molemmat pelaavat hyökkääjinä ja koska he ovat samasta perheestä, on heille harrastuksensa parissa tullut usein erilaisia riitojakin. (Yksi yleinen esimerkki on se, kumpi on parempi hyökkääjä/pelaaja.) Molemmat pojat ovat haaveilleet pääsystä Ankkalinnan palloseuraan, sillä se on lähiseudun suurin jalkapallojoukkue. Pojat pelaavat jalkapalloa, koska he ovat molemmat todella taitavia ja lahjakkaita siinä ja myös koska molemmat nauttivat siitä yli muiden ja panostavat siihen enemmän kuin mihinkään muuhun. Heidän sukulaisensa ovat myös avustaneet heidät alkuun ja kehottaneet heitä pelaamaan juuri jalkapalloa. Pojat ovatkin pelanneet jalkapalloa aivan aikaisista lapsuusvuosistaan lähtien ja koska he nauttivat jalkapallon peluusta niin paljon, he pelaavat sitä yhä edelleenkin ja he ovat hyviä juuri kokemuksesta johtuen!
Teppo Tulppu harrastaa puutarhanhoitoa. Hän on hoitanut puutarhaansa todella kauan ja on ylpeä siitä. Tulpun puutarha on osallistunut useisiin kilpailuihin ja saanut niissä paljonkin menestystä. Tulppu kasvattaa pihapuutarhassaan kukkia sekä erilaisia kasviksia. Hän on tehnyt muun muassa parhaita kurpitsoja koko Ankkalinnassa (Mummo Ankkaa ottamatta lukuun). Tulpun menestys harrastuksessaan perustuu pitkäjänteisyyteen. Hän hoitaa puutarhaansa kärsivällisesti ja huolellisesti eikä odota ihemeitä eikä kunnollisia tuloksiakaan heti. Tulppu onkin saanut paljon arvostusta puutarhanhoidostaan, joskin se näkyy kunnolla vain tarinoissa, joiden aiheena Tulpun puutarhanhoito kunnolla on. Useimmissa tarinoissa joissa Tulppu hoitaa puutarhaa myös Aku hoitaa sitä, jotta tarinalle saataisiin kunnon juoni ja jokin tunnetuimmista hahmoista mukaan. Tulppu onkin siis kilpaillut Akun kanssa puutarhanhoidosta(kin) todella usein ja menestys on silloin osunut jommalle kummalle melko lailla tasatahtiin. Tulppu on silti todella taitava puutarhanhoidossa ja on harrastanut sitä iät ja ajat. Tulpun puutarha on melko pieni, mutta se on huolella hoidettu ja taitavasti viimeistelty ja sen ulkonäkö on houkutteleva. Tulppu todellakin osaa hoitaa puutarhaa! Se johtuu luultavasti siitä, että hän on aidosti kiinnostunut puutarhanhoidosta jolloin hän on opetellut sitä ja nykyään hän hallitsee melkein kaiken alalta. Tulppu ei siltikään pärjää harrastuksessaan lähellekään Mummo Ankan tasoa. Tulppu on voittanut useita kilpailuja, mutta Mummo on siltikin aivan omaa luokkaansa ja voittaa Tulpun aina. Tulpun menestyksen salaisuudet ovat huolellisuus, kärsivällisyys ja oma asenne joka sisältää myös aidon tykkäämisen harrastuksesta. Tulppu tykkää puutarhanhoitoharrastuksestaan aidosti, jolloin jälki näkyy myös työn tuloksessa asti.
Arpin Lusene harrastaa varastuskeräilyä. Hän siis varastaa keräilyesineitä. Toisin kuin esimerkiksi Karhukoplan varastelu, Lusenen varastuskeräily on harrastus. Lusene on varastanut muun muassa viikinkilaivan sekä tauluja eräältä taiteilijalta. Tärkeimpänä Lusenen varastuksista voidaan pitää Mustan Ritarin haarniskaa. Lusene varastaa melkein aina kerätäkseen esineitä. Poikkeus on kuitenkin Mustan Ritarin haarniska (jonka hän varasti tuhotakseen Roopen rahat.) Lusene haluaa omistaa ainutlaatuisen kokoelman sekä saada pieniä mukavuuksia elämäänsä. Lusene on maailman taitavin rikollinen, joten hänelle ei ole tuottanut hankaluuksia harrastaa varastuskeräilyä. Kotonaan Ranskan Rivieralla hänellä on suuri kokoelma varastettuja keräilyesineitä kuten tauluja ja joitain uniikkeja asioita. Lusene on myös varastanut paljon kirjoja ja hän on opetellut niistä kaiken hyödyllisen. Lusenen harrastus on ainutlaatuinen. Kukaan muu ei harrasta varastuskeräilyä. Muut varastavat koska haluavat itselleen etuja tai koska eivät elä muuten, mutta Lusene on ainoa ihminen joka harrastaa varastusta. Lusenen varastuskeräily on ainutlaatuista, ja Lusene tekee sitä koska hän haluaa nauttia olostaan ja koska hän haluaa omistaa ainutlaatuisen kokoelman arvoesineitä. Lusene on todella taitavasti koonnut kokoelmaansa, joka on maailman suurin. Lusene on harrastanut varastuskeräilyä hänestä kertovien tarinoiden alusta asti. Hän on aina ollut samanlainen ja hänet on aina kuvattu todella taitavana rikollisena ja hän on aina saanut menestystä. Lusenella on aina ollut suurensuuri kokoelmansa ja se on vain karttunut ajan myötä. Esimerkiksi viikinkilaiva on uusi Lusenen harrastuksen tuotos. Lusene on suurentanut kokoelmaansa ajan mittaan, ja se kasvaa yhä edelleen. Lusene harrastaa varastuskeräilyä, koska hän saa silloin toteuttaa asioita joista hän eniten pitää.
Hahmojen harrastuksien merkityksiä tarinoille on todella hankala korostaa liikaa. Harrastukset ovat todella tärkeitä! Niistä saadaan juonelle tukeva ja luotettava pohja ja ne auttavat tarinan perusidean kehittämisessä. Tarinoissa, joissa harrastukset ovat osallisina, on useimmiten ainakin kelvollinen juoni. Se johtuu siitä, että harrastukset ovat niin vahvoja teemoja. Käsite harrastus pitää sisällään niin paljon erilaisia asioita, että harrastuksista on todella helppo tehdä tarinoita. Harrastus-käsite sisältää esimerkiksi ajanvietteen sekä lukuisasti eri tunteita ja mielialoja. Harrastuksesta saa siis tarinoille todella hyvän pohjan! Jokainen tarina tarvitsee lukuisia, jopa kymmeniä, eri teemoja ja harrastuksista jokainen sisältää kymmeniä eri asioita (olkoonkin, että kaikkia ei voida käyttää samassa tarinassa). Harrastukset antavat siis todella hyvät lähtökohdat tarinoille. Tarinat siis tarvitsevat harrastusten kaltaisia asioita, jolloin niitä käytetäänkin usein. Tarinoihin täytyy liittää harrastuksien ominaisuuksia, ja vaikka harrastuksia ei käytettäisikään, useita niiden ominaisuuksia käytetään tarinoissa. Siksi käsikirjoittajien on niin helppo liittää tarinoihin harrastuksia. Tarinoihin saattaa liittyä harrastuksia myös vaikka sitä ei huomattaisikaan. Harrastukset saattavat olla piilossa tarinassa ja ne eivät näy ulkoisesti vaan lukija ymmärtää ne. Kaikki eivät kuitenkaan ymmärrä niitä. Harrastukset liittyvät siis melkein kaikkiin tarinoihin. Syy sille on myös se, että niitä on niin monenlaisia jolloin jokaisella hahmolla on jotain ja melkein jokaisessa tarinassa on jonkinlaisia harrastuksia, sillä tarinat tarvitsevat niiden ominaisuuksia jolloin niitä voidaan käyttää myös pienemmissä rooleissa. Harrastukset sopivat esimerkiksi tarinoiden alkuun, ja alut ovat aina hankalia toteuttaa. Harrastukset sisältävät niin monia ominaisuuksia, että niitä käytetään usein ja että ne sopivat minne tahansa tarinoihin. Harrastukset ovat todella yleisesti käytetty teema.
Harrastuksien määrä tarinoissa on nykyään kohtuullisen korkea, mutta ei liioiteltu. Harrastuksia löytyy käytännössä jokaisesta tarinasta, mutta määrän siedettäväksi tekee se, että ne eivät ole liian suuressa roolissa vaan jäävät tarinoissa taustalle. Juuri niin sen olla pitää! Harrastukset eivät ota liian suurta roolia jolloin ne jäävät hienosti taustalle ja ovat silti mukana tarinoissa useimmilla hyödyllisistä ominaisuuksistaan, mutta huonot ominaisuudet (jotka tulevat esille jos harrastuksia käytetään liioitellusti) jäävät toteutumatta. Yksi esimerkki huonoista ominaisuuksista on kyllästyminen. Se(kään) ei toteudu nyt, koska harrastuksia käytetään sopivin määrin ja useissa tarinoissa pieninä mausteina harkitusti. Harrastukset eivät ota liian suurta roolia! Ne jäävät mallikelpoisen hienosti takavasemmalle, kuitenkin ollen yhä mukana tarinassa. Harrastukset eivät ole liian suuressa roolissa, jolloin ne vaikuttaisivat liikaa ja huonot ominaisuudet pääsisivät esille vaan ne ovat hienosti takavasemmalla ja harrastuksien hyvät ominaisuudet ovat käytössä. Harrastuksien käyttämistä on todennäköisesti harjoiteltu, luultavasti kokemuksen avulla. Käsikirjoittajat ovat oppineet, miten tapahtuu jos harrastus on tietyssä roolissa ja kuinka paljon sitä on mahdollista käyttää. Käsikirjoittajille on annettava suuri plussa harrastusten käytön oikeasta määrästä! Harrastuksia ei ole liioiteltu lainkaan (tietysti poikkeuksia löytyy), vaan ne on sopivasti siroiteltu tarinan sekaan. Sopiva määrä näkyy siitä, että harrastus on selkeästi tarinan teemana eli todennäköisimmin joku tarinan päähahmoista harrastaa jotain ja tarina pohjautuu harrastukseen, mutta sitä ei ole tungettu siihen väkisin jolloin lukijoiden ajatukset jäisivät vain harrastukseen vaan se on sopivasti pohjalla jolloin lukijat ajattelevat tarinaa kokonaisuutena, ei vain sen harrastusosuutta. (Mikäli harrastus olisi mukana tarinassa mutta liian vähäisessä roolissa, sitä ei kunnolla huomattaisi.) Harrastuksia on käytetty sopivasti, kun niiden huomaa olevan tärkeässä osassa tarinaa mutta siltikään ne eivät vie tarinan pääosaa ja tärkeimpiä asioita pois juonelta vaan jättäytyvät sivummalle, kuitenkin yhä selkeästi mukana tarinassa ollen.
Miksi tarinoissa sitten käytetään harrastuksia, jos niiden pitääkin jäädä taka-alalle? Eikö olisi helpompi panostaa pelkkään juoneen sisällyttäen harrastuksien hyvät ominaisuudet siihen? Vastaus on selvä ei. Harrastukset kuitenkin muodostavat myös juonen ja ilman harrastuksia juonen perusidea, rakennepohja, olisi sekava. Harrastukset tuovat niin monia erilaisia asioita tarinoihin ja myös niiden juoniin. Siten ilman harrastuksia juonistakin olisi hankala tehdä kunnollisia. Harrastukset monipuolistavat juonia jolloin tarinoista on helpompi tehdä menestyksellisiä. Harrastuksien hyvät ominaisuudet siis liittyvät vahvasti juoneen, olkoonkin, että harrastukset eivät yksin kannattele juonta vaan juonen täytyy itsekin olla hyvä, vahva. Harrastukset vain edesauttavat juonen menestystä. Harrastukset myös tuovat tarinoille selkeän aiheen, johon on hyvä rakentaa. Harrastukset antavat tarinalle teeman ja ilman sitä tarinasta tulisi vain sekava ja hutiloiden tehty. Tarinat eivät menestyisi kunnolla jos niihin on poimittu vain harrastuksien ominaisuuksia unohtaen itse harrastukset. Tarinat, joihin liittyvät harrastukset, tarvitsevat varsinkin kunnollisen aiheen (jonka harrastukset tarjoavat). Esimerkiksi kilpailuja (jotka sisältävät rutkasti harrastuksien ominaisuuksia) olisi todella hankala toteuttaa täysin ilman harrastuksia, sillä harrastukset tuovat tarinaan aiheen, teeman ja ennen kaikkea syyn. Harrastukset antavat syyn, miksi asiaa tehdään jolloin se tuntuu luonnolliselta ja se sopii tarinaan ja saa siitä luonnollisen, aidon ja uskottavan. Harrastukset antavat siis tarinoille paljon ominaisuuksia, joita ei saa mistään muualta. Harrastukset ovat todella tärkeitä ja niitä voikin sanoa ainutlaatuisiksi. Harrastukset aiheuttavat useiden tarinoiden suosion, koska ne ovat juonen perusidean pohja ja harrastukset antavat syyt tarinan tapahtumille ja saavat juonta selkeämmäksi, uskottavammaksi ja niin edelleen. Harrastuksien ansiosta tarinoiden juonet ovat nyt niin uskottavia kuin mitä ne ovat. Harrastukset antavat todella paljon tarinoille ja niitä tarvitaan yhä edelleenkin.
Kaikki ankkalinnalaiset ovat aina hyviä siinä mitä harrastavat. Se selittyy osittain sillä, että harva harrastaa asioita joissa ei ole hyvä, sillä ne eivät vain jaksa innostaa moniakaan ihmisiä. Ankkalinnalaisilla on monenlaisia harrastuksia, mutta niistä oikeastaan yksikään ei ole harrastus, jossa joku olisi huono. Tietenkin poikkeuksia on aina, kuten Aku harrastamassa urheilua. Aku ei hallitse oikeastaan yhtäkään urheilulajia. Ankkalinnalaiset eivät vain jaksa harrastaa asioita, joissa he eivät menesty. Kaikissa asioissa - kuten vapaaehtoistoiminta tai hyväntekeväisyys joita Iines harrastaa - ei kuitenkaan voi mitata taitoja. Ankkalinnalaiset ovat kuitenkin erittäin innostuneita harrastamaan erilaisia asioita. Esimerkiksi urheilu on Ankkalinnassa todella suosittu harrastus, jokseenkin päähahmoistamme vain harva harrastaa sitä. Esimerkiksi jalkapallojoukkue Ylävirran yritys on mallikelpoinen esimerkki molemmista edellämainitsemistani kategorioista. Se on hyvä lajissaan (ja silti pelaa aladivisioonissa) sekä on urheilujoukkue. Urheilu on Ankkalinnassa todella suosittua, ja Aku onkin kai ainoa huono urheilija, olkoonkin että hänkin on menestynyt muun muassa hiihtokilpailuissa. Ankkalinnalaisista melkein kaikki harrastavat jossain muodossa urheilua tai kuntoilua tai muuta samantapaista, ja eivät ole huonoja siinä. Ankkalinna onkin voittanut muun muassa jääkiekon maailmanmestaruuden ja tullut tunnetuksi maailman parhaana pyöräilykaupunkina. Tarinoita, joissa käsitellään laajasti Ankkalinnan urheiluharrastuksia, on todella vähän vaikka niitä saisi roimasti enemmän. Ne myös keräisivät varmasti paljon suosiota, sillä ne sisältävät useita mielenkiintoisia asioita sekä pääpiirteittäin samat positiiviset puolet kuin yleensäkin harrastukset tarinoissa. Ankkalinnan urheiluharrastuksia kuvataan tarinoissa (taustoilla) paljon, mutta niistä ei valitettavasti ole kunnolla omia tarinoita, vaikka niihinkin olisi selvästi paljon mahdollisuuksia. Valitettavasti vain harvat käsikirjoittajat ottavat sen huomioon. Tarinoita, joissa ankkalinnalaiset kuvataan urheiluharrastuskansana, on paljon, mutta melkein mikään tarina ei keskity suoranaisesti (pelkästään) siihen teemaan - edes vaikka pystyisi.
Minkälainen harrastus on hyvä tarinoiden kannalta? Tämäkin on moniuloitteinen kysymys, johon ei ole olemassa vain yhtä oikeaa vastausta ja johon jokaisella on oma mielipiteensä. Hyvä harrastus sisältää ainakin ominaisuuden, jonka avulla siitä saadaan hyvä kilpailutarina. Hyvä harrastus ei ole senlainen, jossa ei pysty kilpailemaan (kuten esimerkiksi kaikki Iineksen harrastukset). Kilpailutarinat ovatkin suosituin harrastustarinoiden muodoista. Hyvän harrastuksen täytyy myös olla uniikki. Esimerkiksi jalkapallo kuitenkin kelpaa harrastukseksi, koska siitä on vain yhtä muotoa, mutta baseball hylätään, koska siitä on tehty erilaisia muotoja, jolloin se ei ole ainutlaatuinen ja samantyyppisestä harrastuksesta saa tehtyä monia tarinoita, joissa kaikissa on eri harrastus. Hyvän harrastuksen täytyy olla joko suosittu tai omituisen tuntematon ja erilainen. Jos harrastus on suosittu, kaikki tietävät sen jolloin siitä on helppo kirjoittaa tekstiä ja kaikki ymmärtävät tarinan eikä se ole sekava. Mikäli harrastus on pieni ja tuntematon (ja samalla omituinen), siitä saa tarinan jossa on roimasti huumoria ja joka on hauska ja kiinnostaa lukijoita tai saa lukijan puolelleen. Minkälainen on sitten hyväntyyppinen harrastustarina? Ensimmäisestä vaihtoehdosta saa paljon tarinoita: Kilpailutarina. Jossakin harrastuksessa kilpaillaan keskenään. Esimerkiksi Teppo Tulpun puutarhanhoito on yleinen. Tämän tarinatyypin tarinat onnistuvat useimmiten, koska käsikirjoittajilla on kokemusta tarinatyypistä ja ylitarjontaakaan ei ainakaan vielä ole. Tarinat ovat onnistuneita niin usein, koska käsikirjoittajatkin pitävät niistä. Tunnetuista harrastuksista kannattaa myös tehdä kilpailutarinoita, koska niihin ei saa sijoitettua huumoria, koska asia on niin yleinen. Sen sijaan omituisista harrastuksista kertoviin tarinoihin täytyy tunkea paljon huumoria, koska harrastus itsekin edesauttaa sitä ja koska harrastus saattaa jopa itse aiheuttaa sen. Mikäli harrastus on vähän tunnettu, se kuuluu välimaastoihin jolloin siitä ei saa paljoa aikaan. Harrastustarinoiden harrastusten täytyykin edustaa jonkinlaista rajapyykkiä, mutta harrastukset eivät kuitenkaan saa olla lainkaan liioiteltuja tai tarinasta tulee tylsä.
Yhteenveto: Harrastuksia on monenlaisia. Aku harrastaa asioita jotka eivät vaadi fyysistä kuntoa kuten penkkiurheilua. Iines harrastaa varsinkin vapaaehtoistoimintaa ja hyväntekeväisyystöitä. Hänen harrastuksensa vaihtuvat usein. Hannu osallistuu arvontoihin. Roope harrastaa kaikkea rahoihin liittyvää. Mummo hoitaa maatilaa, kutoo ja leipoo. Mikki selvittelee rikoksia. Arpin Lusene varastuskeräilee. Teppo Tulppu hoitaa puutarhaa ja Mortti ja Vertti pelaavat jalkapalloa. Pelle Peloton harrastaa keksimistä. Taavi opettaa, lukee ja kirjoittaa kirjoja. Tupu, Hupu ja Lupu ovat Sudenoentuja. Harrastuksia harrastetaan, koska niistä nautitaan. Harrastuksia käytetään paljon, koska niiden ominaisuudet ovat hyödyllisiä. Harrastukset saattavat olla tarinoissa vahingossakin. Harrastuksien sisältämiä asioita tarvitaan jokaisessa tarinassa. Harrastuksia on käytetty hyvin, kun niiden tunnistaa olevan mukana mutta ne eivät vie tarinan pääosaa juonelta. Useimmissa tarinoissa harrastuksia on käytetty sopivasti. Harrastukset saavat tarinoita uskottavammiksi ja antavat asioita (esimerkiksi aihe), joita ei muualta saa. Ankkalinnalaiset eivät ole huonoja melkein missään harrastuksistaan. Urheilu on suosittu harrastus Ankkalinnassa. Ankkalinnalaiset ovat urheilukansaa, mutta siitä ei ole tehty paljoa tarinoita vaikka siihen olisi pystytty. Harrastuksien, joista tehdään tarina, täytyy olla joitain missä voi kilpailla tai tunnettuja (joista tehdään myös kilpailutarina) tai omituisia (joihin tungetaan huumoria).
~kirja
Mattiii
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 68 -
14.10.2009 klo 18:41:54
Kirja on tosi vahvoilla tässä osiksessa! :-O
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkojen ja hiirten harrastukset
Ankoilla ja hiirillä, kuten meillä ihmisilläkin, on erilaisia ja toisinaan eriskummallisia harrastuksia, joita harrastetaan arjen rutiinien keskellä. Hyvät harrastusmahdollisuudet tarjoaa Ankkalinna ja sen ulkoiset alueet.
Ankkamaailman seuratuimmalta hahmolta, Aku Ankalta, löytyy josjonkinmoista harrastusaktiviteettia, melkeinpä yhtä paljon kuin hänellä on ollut työpaikkoja. Tunnetuin ja samalla Akun lempiharrastus on laiskottelu ja löhöily. Tästäkin tavasta on monta eri muotoa, kuten löhöily riippumatossa tai sohvalla katsoen samalla televisiota. Kesäisin tai aina kun on tarpeeksi lämmin Aku asentaa riippumattonsa pihansa kahden puun väliin ja alkaa löhöillä siemaillen samalla sihi-juomaa tai muuta sellaista virvoketta tai lukien kirjaa. Yleensä hän kuitenkin nukkuu siinä ja hyvät unenlahjat omien nukkuminen saattaa kestää jopa koko päivän. Myös löhöily sisällä sohvalla tai nojatuolissa, samalla tavalla kuin riippumatossa, kuuluu Akun lempipuuhiin. Akun löhöilyn tärkein ja olennainen osa on televisio, ja tästä syystä television katsomista voidaan pitää yhtenä Akun harrastuksena. Tavallisesti Aku katsoo televisiosta lempiurheilulajiaan jalkapalloa. Fanitukseen kuuluu mukava nojatuoli, Ankkalinnan fanituotteet ja tärkeimpänä asiana syötävä ja juotava, joissa Aku ei säästele. Useimmiten kuitenkin Akun television katselun pilaa hänen sukulaisensa. Tupu, Hupu ja Lupu ovat usein katsomassa länkkärifilmiä tai muuta sellaista, kun Akun lempiohjelma olisi juuri alkamassa ja tästä tilanteesta seuraa useimmiten kränää, että kuka saisi televisiota katsoa sillä hetkellä. Rentouttavan hetken pilaa usein myös Roope-setä puhelinsoitollaan halutakseen Akun kiillottamaan kolikoitaan nälkäpalkalla sekä Iines Ankka, joka soittaa usein ovikelloa ja kertoo Akulle, että veisi hänet johonkin hienoon ravintolaan syömään. Kalastusharrastus on kuin Akun toinen elämä. Lähin lammikko, jossa voi kalastaa, löytyy melko läheltä Akun asuntoa ja sinne hän säntää aina vapaa-ajallaan, kun ei ole muuta aktiviteettia sillä hetkellä. Kalastuksen parissa Aku rentoutuu raskaiden työpäivien jälkeen. Hän pitää kalastuksesta ja voidaan sanoakin, että Aku on suhteellisen hyvä kalojen narraaja. Kalastuskilpailuihin hän osallistuu aina kun on mahdollista ja yleensä voittaa, paitsi jos vastustajana on onnekas Hannu Hanhi. Jos Hannu ilmestyy Akun apajille kalastuskilpailuissa, Aku hermostuu ja haluaa voittaa kilpailun hinnalla millä hyvänsä. Toisinaan Aku käyttää sääntöjenvastaisia asioita eliminoidakseen Hannun kilpailusta. Toinen laji, jossa Aku on menestynyt ja menestyy vieläkin, on keilaaminen. Aku kuuluu Ankkalinnan paikalliseen keilailukerhoon, joka osallistuu toisinaan eri kilpailuihin. Akun taitoihin luotetaan ja yleensä Aku onkin vienyt koko potin ja voittonsa ansiosta on hänelle annettu palkintopysti, jota Aku säilyttää takkansa yllä. Aku on myös nuoruusaikoinaan kuulunut partioryhmään nimeltä Tuomenmarjat, kuten nykyään Tupu, Hupu ja Lupu kuuluvat Sudenpentuihin. Yleensä Aku kerskuukin tarinoissa Tuomenmarjataidoillaan, varsinkin tilanteissa, joissa Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu ottavat yhteen erätaidoissa osoittaakseen kumpi partioryhmä on parempi ja selviytyy paremmin eräoloissa. Tulppu, joka myös kuului Tuomenmarjoihin Akun aikoina, kerskuu Akulle omilla Tuomenmarjataidoillaan ja lopputuloksena on aina tappelu tai kilpailu, jossa on tarkoitus osoittaa parhaimman ja taitavimman erämiehen taidot. Akulta löytyy myös kilpaurheilu taustaa, onhan hän osallistunut moniin urheilulajeihin ja kilpailuihin, tosin vaihtelevalla menestyksellä. Ensimmäisenä tulee mieleen Carl Barksin sarja, jossa Aku osallistuu yleisurheilukisoihin moniottelijana. On Aku myös tullut tunnetuksi olympialaisista muun muassa soihdunkantajana. Akun ehkä menestynein harrastus urheilupuolella on formulat Flemming Andersenin luomassa ja piirtämässä formula-saagassa. Kyseisessä sarjassa Aku osallistuu formula 1 -kauteen auton kuljettajana Roope Ankan tallissa. Vastassa on kivenkova Kroisos Pennosen talli, mutta lopulta mestaruus jaetaan Ankan tallille. Akun erikoisena harrastuksena voidaan pitää Hannu-serkun kanssa tehtävät kaksinkamppailut sekä Iinekseen vetoaminen. Akulla on aina kränää Hannun kanssa siitä, että kuka vie Iineksen syömään tai tanssiaisiin kavaljeerina. Kyseinen asia ratkaistaan yleensä kilpailulla, jonka voittaja saa Iineksen.
Maailman rikkaimman ankan Roope Ankan harrastukset ovat erikoisia ja yleensä ne liittyvät rahaan tai arvokkaaseen asiaan. Jo Roopen nuoruudessaan hän oli kiinnostunut kaikesta mikä liittyy kultaan. Erikoisimpana voidaan pitää, jota jopa Karhukopla ihmettelee, esimerkiksi uimista kolmessa kuutioeekkerissä kylmää käteistä. Hän sukeltaa rahoissa kuin pyöriäinen, möyrii niissä kuin myyrä sekä tykkää heitellä kolikoita niin, että ne satavat päälle. Roope nauttii tästä harrastuksesta joka päivä ja hänellä on jopa oma hyppylauta rahoissa uimista varten. Toisinaan Roope nauttii myös kolikkokylvyistä ja kolikkosuihkuista. Roopen himot ja kiinnostuksen kohteet tuntien Roopen pääasiallinen harrastus on kuitenkin aarteiden, kultaesineiden ynnä muiden sellaisten asioiden etsintä ja keräily. Roopea kiinnostaa erityisesti sellaiset asiat, joissa vähänkin viitataan kultaan tai mainitaan sana kulta. Tällaisia aarteenetsintä sarjoja tai tarinoita esiintyy suhteellisen yleisesti eri ankka-julkaisuissa. Roopen luoja Carl Barks on tehnyt monia tällaisia seikkailutarinoita, mistä sitten Don Rosa on ottanut mallia ja tehnyt omia Roopen aarteenetsintä tarinoita, joissa on viittauksia Barksin tarinoihin. Ja onhan Rosa tehnyt myös jatkotarinoita Barksin tarinoiden pohjalta. Melkein joka tarinassa Roope ottaa aarteiden etsintään mukaansa sukulaispoikansa Akun sekä Tupun, Hupun ja Lupun. Tämän jälkeen koko porukka matkaa alueelle, jossa aarre sijaitsee kohdaten matkan varrella erilaisia vaaroja ynnä muita sellaisia, jotka hidastavat heidän matkaansa. Aarteen löydettyään Roope omii aarteen tietenkin itselleen ja ankat palaavat kotiin. Tällaista samantyyppistä kaavaa ovat käyttäneet ainakin Rosa ja Barks esittäessään Roopen seikkailutarinoita, toki tietenkin erilaisin variaatioin. Tällaiset Roopen seikkailutarinat ovat ainakin omasta mielestäni aivan mahtavia ja mielenkiintoisia, koska niissä on jännitystä, draamaa ja huumoria. Mielenkiintoa lisää varsinkin jos tarinat ovat Rosan tai Barksin tekemiä. Löytämiään aarteita Roope säilyttää rahasäiliössään. Trofeehuoneessa hän säilyttää kaikkein arvokkaimpia aarteita, joita Roope on löytänyt aarteenetsintäreissuiltaan, kuten Juovikasta rubiinia. Trofeehuoneen lisäksi Roopella on kaikille jalokiville oma varasto. Aarteiden lisäksi Roopen harrastuksiin kuuluu rahojen laskeminen ja niiden huolenpito sekä Miljardööriklubi. Roope käy säännöllisesti Miljardööriklubilla jos ei muuta niin ainakin lukemassa päivän lehden.
Akun sisarenpoikien Tupun, Hupun ja Lupun harrastukset ovat aika normaaleja senikäisille pojille. Heidän yhteinen harrastuksensa on partio, joka on nimeltään Sudenpennut. Ankanpojat tykkäävät mielellään käydä partiota, koska siellä ei ole heidän Aku-setänsä komentamassa heitä ja sen lisäksi he oppivat erämiehen taitoja ja selviytymään luontoäidin helmassa. Mielenkiintoa lisää mitalien saanti tehtävistä ja ylennykset kenraaleiksi tai muiksi sellaisiksi. Ankanpojat harrastavat myös eri urheilulajeja, tosin vain kolmistaan tai kavereidensa kanssa eikä missään urheiluseurassa. Heidän mielilajejaan ovat muun muassa jalkapallo ja baseball, mutta joissakin sarjoissa heidät on kuvattu harrastamassa myös muita urheilulajeja, kuten koripalloa tai tennistä. Jalkapalloa ankanpojat pelaavat tavallisesti omien luokkatoverien kanssa sopivalla nurmikentällä. Baseballin pelaamispaikkana on yleensä ankanpoikien kodin piha-alue. Sarjoissa, joissa he pelaavat omalla piha-alueella, tapahtuu yleensä onnettomuuksia. Tavallisin onnettomuus on, kun pallo kimpoaa esimerkiksi puusta ja lentää kohti heidän kotinsa ikkunaan rikkoen sen. Silloin Aku-setä hermostuu ja lähtee mattopiiskan kanssa ankanpoikien perään. Toisinaan pallo lentää Tulpun tai muun naapurin pihaan. Ankanpoikien urheiluharrastuksesta on hyötyäkin, sillä he tarvitsevat voimaa ja kestävyyttä Sudenpentujen eri tehtävissä. Ankanpojat lukevat myös aika paljon sarjakuvia. Yksi heidän lempisarjakuvistaan on Vahva-Jussi, joita Aku-setäkin toisinaan haluaa lukea ja siitä syntyy riitaa, jonka Aku voittaa ja passittaa ankanpojat nukkumaan tai tiskaamaan astioita.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkojen ja hiirten harrastukset
Ankoilla ja hiirillä, kuten meillä ihmisilläkin, on erilaisia ja toisinaan eriskummallisia harrastuksia, joita harrastetaan arjen rutiinien keskellä. Hyvät harrastusmahdollisuudet tarjoaa Ankkalinna ja sen ulkoiset alueet.
Ankkamaailman seuratuimmalta hahmolta, Aku Ankalta, löytyy josjonkinmoista harrastusaktiviteettia, melkeinpä yhtä paljon kuin hänellä on ollut työpaikkoja. Tunnetuin ja samalla Akun lempiharrastus on laiskottelu ja löhöily. Tästäkin tavasta on monta eri muotoa, kuten löhöily riippumatossa tai sohvalla katsoen samalla televisiota. Kesäisin tai aina kun on tarpeeksi lämmin Aku asentaa riippumattonsa pihansa kahden puun väliin ja alkaa löhöillä siemaillen samalla sihi-juomaa tai muuta sellaista virvoketta tai lukien kirjaa. Yleensä hän kuitenkin nukkuu siinä ja hyvät unenlahjat omien nukkuminen saattaa kestää jopa koko päivän. Myös löhöily sisällä sohvalla tai nojatuolissa, samalla tavalla kuin riippumatossa, kuuluu Akun lempipuuhiin. Akun löhöilyn tärkein ja olennainen osa on televisio, ja tästä syystä television katsomista voidaan pitää yhtenä Akun harrastuksena. Tavallisesti Aku katsoo televisiosta lempiurheilulajiaan jalkapalloa. Fanitukseen kuuluu mukava nojatuoli, Ankkalinnan fanituotteet ja tärkeimpänä asiana syötävä ja juotava, joissa Aku ei säästele. Useimmiten kuitenkin Akun television katselun pilaa hänen sukulaisensa. Tupu, Hupu ja Lupu ovat usein katsomassa länkkärifilmiä tai muuta sellaista, kun Akun lempiohjelma olisi juuri alkamassa ja tästä tilanteesta seuraa useimmiten kränää, että kuka saisi televisiota katsoa sillä hetkellä. Rentouttavan hetken pilaa usein myös Roope-setä puhelinsoitollaan halutakseen Akun kiillottamaan kolikoitaan nälkäpalkalla sekä Iines Ankka, joka soittaa usein ovikelloa ja kertoo Akulle, että veisi hänet johonkin hienoon ravintolaan syömään. Kalastusharrastus on kuin Akun toinen elämä. Lähin lammikko, jossa voi kalastaa, löytyy melko läheltä Akun asuntoa ja sinne hän säntää aina vapaa-ajallaan, kun ei ole muuta aktiviteettia sillä hetkellä. Kalastuksen parissa Aku rentoutuu raskaiden työpäivien jälkeen. Hän pitää kalastuksesta ja voidaan sanoakin, että Aku on suhteellisen hyvä kalojen narraaja. Kalastuskilpailuihin hän osallistuu aina kun on mahdollista ja yleensä voittaa, paitsi jos vastustajana on onnekas Hannu Hanhi. Jos Hannu ilmestyy Akun apajille kalastuskilpailuissa, Aku hermostuu ja haluaa voittaa kilpailun hinnalla millä hyvänsä. Toisinaan Aku käyttää sääntöjenvastaisia asioita eliminoidakseen Hannun kilpailusta. Toinen laji, jossa Aku on menestynyt ja menestyy vieläkin, on keilaaminen. Aku kuuluu Ankkalinnan paikalliseen keilailukerhoon, joka osallistuu toisinaan eri kilpailuihin. Akun taitoihin luotetaan ja yleensä Aku onkin vienyt koko potin ja voittonsa ansiosta on hänelle annettu palkintopysti, jota Aku säilyttää takkansa yllä. Aku on myös nuoruusaikoinaan kuulunut partioryhmään nimeltä Tuomenmarjat, kuten nykyään Tupu, Hupu ja Lupu kuuluvat Sudenpentuihin. Yleensä Aku kerskuukin tarinoissa Tuomenmarjataidoillaan, varsinkin tilanteissa, joissa Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu ottavat yhteen erätaidoissa osoittaakseen kumpi partioryhmä on parempi ja selviytyy paremmin eräoloissa. Tulppu, joka myös kuului Tuomenmarjoihin Akun aikoina, kerskuu Akulle omilla Tuomenmarjataidoillaan ja lopputuloksena on aina tappelu tai kilpailu, jossa on tarkoitus osoittaa parhaimman ja taitavimman erämiehen taidot. Akulta löytyy myös kilpaurheilu taustaa, onhan hän osallistunut moniin urheilulajeihin ja kilpailuihin, tosin vaihtelevalla menestyksellä. Ensimmäisenä tulee mieleen Carl Barksin sarja, jossa Aku osallistuu yleisurheilukisoihin moniottelijana. On Aku myös tullut tunnetuksi olympialaisista muun muassa soihdunkantajana. Akun ehkä menestynein harrastus urheilupuolella on formulat Flemming Andersenin luomassa ja piirtämässä formula-saagassa. Kyseisessä sarjassa Aku osallistuu formula 1 -kauteen auton kuljettajana Roope Ankan tallissa. Vastassa on kivenkova Kroisos Pennosen talli, mutta lopulta mestaruus jaetaan Ankan tallille. Akun erikoisena harrastuksena voidaan pitää Hannu-serkun kanssa tehtävät kaksinkamppailut sekä Iinekseen vetoaminen. Akulla on aina kränää Hannun kanssa siitä, että kuka vie Iineksen syömään tai tanssiaisiin kavaljeerina. Kyseinen asia ratkaistaan yleensä kilpailulla, jonka voittaja saa Iineksen.
Maailman rikkaimman ankan Roope Ankan harrastukset ovat erikoisia ja yleensä ne liittyvät rahaan tai arvokkaaseen asiaan. Jo Roopen nuoruudessaan hän oli kiinnostunut kaikesta mikä liittyy kultaan. Erikoisimpana voidaan pitää, jota jopa Karhukopla ihmettelee, esimerkiksi uimista kolmessa kuutioeekkerissä kylmää käteistä. Hän sukeltaa rahoissa kuin pyöriäinen, möyrii niissä kuin myyrä sekä tykkää heitellä kolikoita niin, että ne satavat päälle. Roope nauttii tästä harrastuksesta joka päivä ja hänellä on jopa oma hyppylauta rahoissa uimista varten. Toisinaan Roope nauttii myös kolikkokylvyistä ja kolikkosuihkuista. Roopen himot ja kiinnostuksen kohteet tuntien Roopen pääasiallinen harrastus on kuitenkin aarteiden, kultaesineiden ynnä muiden sellaisten asioiden etsintä ja keräily. Roopea kiinnostaa erityisesti sellaiset asiat, joissa vähänkin viitataan kultaan tai mainitaan sana kulta. Tällaisia aarteenetsintä sarjoja tai tarinoita esiintyy suhteellisen yleisesti eri ankka-julkaisuissa. Roopen luoja Carl Barks on tehnyt monia tällaisia seikkailutarinoita, mistä sitten Don Rosa on ottanut mallia ja tehnyt omia Roopen aarteenetsintä tarinoita, joissa on viittauksia Barksin tarinoihin. Ja onhan Rosa tehnyt myös jatkotarinoita Barksin tarinoiden pohjalta. Melkein joka tarinassa Roope ottaa aarteiden etsintään mukaansa sukulaispoikansa Akun sekä Tupun, Hupun ja Lupun. Tämän jälkeen koko porukka matkaa alueelle, jossa aarre sijaitsee kohdaten matkan varrella erilaisia vaaroja ynnä muita sellaisia, jotka hidastavat heidän matkaansa. Aarteen löydettyään Roope omii aarteen tietenkin itselleen ja ankat palaavat kotiin. Tällaista samantyyppistä kaavaa ovat käyttäneet ainakin Rosa ja Barks esittäessään Roopen seikkailutarinoita, toki tietenkin erilaisin variaatioin. Tällaiset Roopen seikkailutarinat ovat ainakin omasta mielestäni aivan mahtavia ja mielenkiintoisia, koska niissä on jännitystä, draamaa ja huumoria. Mielenkiintoa lisää varsinkin jos tarinat ovat Rosan tai Barksin tekemiä. Löytämiään aarteita Roope säilyttää rahasäiliössään. Trofeehuoneessa hän säilyttää kaikkein arvokkaimpia aarteita, joita Roope on löytänyt aarteenetsintäreissuiltaan, kuten Juovikasta rubiinia. Trofeehuoneen lisäksi Roopella on kaikille jalokiville oma varasto. Aarteiden lisäksi Roopen harrastuksiin kuuluu rahojen laskeminen ja niiden huolenpito sekä Miljardööriklubi. Roope käy säännöllisesti Miljardööriklubilla jos ei muuta niin ainakin lukemassa päivän lehden.
Akun sisarenpoikien Tupun, Hupun ja Lupun harrastukset ovat aika normaaleja senikäisille pojille. Heidän yhteinen harrastuksensa on partio, joka on nimeltään Sudenpennut. Ankanpojat tykkäävät mielellään käydä partiota, koska siellä ei ole heidän Aku-setänsä komentamassa heitä ja sen lisäksi he oppivat erämiehen taitoja ja selviytymään luontoäidin helmassa. Mielenkiintoa lisää mitalien saanti tehtävistä ja ylennykset kenraaleiksi tai muiksi sellaisiksi. Ankanpojat harrastavat myös eri urheilulajeja, tosin vain kolmistaan tai kavereidensa kanssa eikä missään urheiluseurassa. Heidän mielilajejaan ovat muun muassa jalkapallo ja baseball, mutta joissakin sarjoissa heidät on kuvattu harrastamassa myös muita urheilulajeja, kuten koripalloa tai tennistä. Jalkapalloa ankanpojat pelaavat tavallisesti omien luokkatoverien kanssa sopivalla nurmikentällä. Baseballin pelaamispaikkana on yleensä ankanpoikien kodin piha-alue. Sarjoissa, joissa he pelaavat omalla piha-alueella, tapahtuu yleensä onnettomuuksia. Tavallisin onnettomuus on, kun pallo kimpoaa esimerkiksi puusta ja lentää kohti heidän kotinsa ikkunaan rikkoen sen. Silloin Aku-setä hermostuu ja lähtee mattopiiskan kanssa ankanpoikien perään. Toisinaan pallo lentää Tulpun tai muun naapurin pihaan. Ankanpoikien urheiluharrastuksesta on hyötyäkin, sillä he tarvitsevat voimaa ja kestävyyttä Sudenpentujen eri tehtävissä. Ankanpojat lukevat myös aika paljon sarjakuvia. Yksi heidän lempisarjakuvistaan on Vahva-Jussi, joita Aku-setäkin toisinaan haluaa lukea ja siitä syntyy riitaa, jonka Aku voittaa ja passittaa ankanpojat nukkumaan tai tiskaamaan astioita.
Niketin
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 69 -
14.10.2009 klo 19:03:32
Hieman lisää. Tekstini näyttää pitkältä, koska käytän niin paljon kappalejakoa. No, kakkoseksi pääsin taas. Veikkaan kyllä että Vankka ohittaa mut. ;)
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Ankoille sekä hiirillä on ollut aikojen alusta hyvin erilaisia harrastuksia. Joku kerää rahoja, toinen puuhaa keksintöjen parissa, kolmas touhottaa minkä pystyy. Aion esitellä usean ankkalinnalaisen harrastuksen seuraavassa tekstissä:
Aku Ankka on harrastanut lukemattomia lajeja matojenkasvatuksesta seiväshyppyyn. Olisi mahdotonta luetella jokainen harrastus kaikissa tarinoissa, joten sanon vain muutaman.
Aku on harrastanut urheilua melkein joka lajissa. Jalkapalloa, kaikkia hyppylajeja, juoksua, aitoja, sekä melkein kaikkia kuviteltavissa olevia lajeja on harrastettu tarinassa jos toisessakin. Lisäksi on tullut kokeiltua pienoismallien rakentamista, origameja, hiekkalinnojen tekemistä, Benji-hyppyä (useaankin kertaan), nyrkkeilyä, sammakon sekä matojen kasvatusta, kuntoilua, siivoamista, rumpujen, torven, pianon, kitaran, viulun ja tuuban soittoa. Pienenä Aku oli partiossa Tuomenmarjoissa, joskin heikoin tuloksin. Hän kuitenkin leveilee useasti partiotaidoillaan.
Kalastus on tietenkin Akulle tärkeää. Hän rakastaa rentoutua puun katveessa sunnuntaiaamuna onki vedessä.
Yksi Akun lempiharrastuksista on tietenkin riippumatossa löhöily, sihi-juoman juominen ja radion kuunteleminen tai kirjan/sarjakuvan lukeminen.
Sisällä Aku useimmiten katselee töllöstä urheilua tai lännkäreitä ymv. Nukkuminen ja syöminen täytyy myös laskea Akun harrastuksiin, onhan hän niissä poikkeuksellisen hyvä.
Öisin Aku muuttuu Taikaviitaksi ja suojelee kaupunkia roistoilta. Tämä harrastus on yksi kaupungin erikoisimmista ja yllättävän epäitsekäs Akulle. Taikaviittahan ei vaadi palkkiota.
Useissa tarinoissa on myös nähty Akun lottoavan ja monta kertaa hän on voittanutkin pääpalkinnon, tosin lähes poikkeuksetta menettänyt sen myöhemmin.
Yksi Hannun harrastuksista on tietenkin arvonnoissa ramppaaminen, pääpalkintojen voittaminen, etelässä löhöily, lompakoiden ja neliapiloiden löytäminen, jos niitä nyt harrastuksiksi voi sanoa.
Hän ei useissa tarinoissa harrasta erityisesti mitään muuta kuin tuurillaan leveilemistä ja siinä hän onkin poikkeuksellisen taitava.
Hannu on kerran elämässään tehnyt työtä, joten on itsestään selvää, ettei hän harrasta mitään voimia vievää. Iineksen pyynnöstä hän on kuitenkin esim. käynyt kuntosalilla.
Neliapiloiden löytämistä voisi sanoa harrastukseksi, sillä ilmeisesti Hannu on löytänyt niitä tajuttomasti elämässään.
Roope Ankka, maailman rikkain ankka, sekä maailman rikkain mies on erittäin omalaatuinen harrastaja.
Hänellä on ehkä ainutlaatuisimmat harrastukset Ankkalinnalaisista. Hän rakastaa kolikoiden keräilyä, aarteiden etsimistä niin merenpohjasta, viidakosta kuin tundraltakin. Usein hän raahaa Akun mukanaan pitkille aarteenmetsästysretkilleen.
Roope ei nuku yhtä paljon kuin monet Ankkalinnalaiset. Hän tekee usein työtä iltamyöhään ja nukkumaan päästyään uneksii uusista aarteista.
Roopella on kolmen kuutioeekkerin verran rahaa rahalaarissaan. Ne kaikki ovat hänen itse ansaittuja ja niihin jokaiseen kuuluu tarina. (Lähes kaikki kaupunkilaiset pitävät tätä outona ja Roopea hulluna.)
Roope rakastaa uida rahoissaan, polskia kolikoissa ja seteleissä, kaivautua kuin myyrä ja uida kuin kala. Useissa tarinoissa Roope rakentaa rahoistaan vuoria ja saaria ja kaikkea mahdollista. Sitten hän hyppii ja kiipeilee vuorissaan.
Roopella on tapana huutaa ja karjua alaisilleen, joten sitäkin voisi harrastukseksi sanoa.
Roope kisaa usein Kroisos Pennosen tai Kulta-into Piin kanssa raha-asioista, kuten kuka tuplaa omaisuutensa ensimmäisenä.
Touho Ankan pääasiallinen harrastus on varmasti touhottaminen.
Hän käy mielellään kirjekursseja kaikesta mahdollisesta ja ryntää sitten auttamaan sukulaisia. Hän on Ankkalinnan täystohelo.
Touho on harrastanut useita lajeja, mm. pienoismallien kokoamista, hiekkalinnan tekemistä, kalastusta, laulamista ja useiden soittimien soittamista. Hän kuvittelee jotenkin että kaikki ovat hänen kavereitaan ja lyöttäytyy useimmiten Akun kanssa tekemään jotain tyhmää.
Iines Ankka on Akun ja Hannun ihastuksen kohde.
Hän pyörii ompelukerhossa ja Naisyhdistyksessä. Enimmäkseen he vain ompelevat, juovat kahvia ja pälpättävät kaikesta turhasta.
Iines kuntoilee mielellään ja hänellä onkin kohtalaisen hyvä kunto. Hän kuuntelee paljon musiikkia, usein kuntoillessaan.
Hän rakastaa saippuaoopperoita ja elokuvia, joissa on komeita miehiä. Iines on toiminut öisin Naistaikaviittana, mutta kyllästyi siihen jostain syystä.
Riitta Hanhi on Roopen vannoutunut ihailija. Siksi hänen harrastuksensa on tavallisesti Roopen jahtaus ja pyynti illalliselle tai lomamatkalle. Muuta Riitta ei olekaan suuremmin harrastanut.
Pelle Peloton tekee työkseen sekä vapaa-ajakseen monenmoisia kojeita ja laitteita. Hän ei ole kiinnostunut paljon mistään muusta kuin keksimisestä. Tämä huolestuttaa monia hänen ystäviään, sillä lomamatkoillakin hän vain tekee omituisia koneita. Yleensä niiden tarkoitus on helpottaa muiden elämää, mutta joskus Pelle tekee todella outoja ja tarkoituksettomia keksintöjä, joista on enintäänkin haittaa.
Pelle on suunnitellut ja tehnyt osan Taikaviitan aseista ja varusteista.
Pikku Apulainen on ehkä Pellen suosituin keksintö, eikä syyttä suotta. Akun rikkinäisestä lampusta koottu Apulainen on pelastanut Pellen pulmasta jos toisestakin. Hän on jopa päässyt TV-mainokseen.
Etenkin vanhemmissa sarjoissa esiintynyt mietintämyssy antaa Pellelle ideoita keksintöihin. Usein keksintökatoon auttaa myös vasaralla päähän lyönti. Nykyään mietintämyssy on unohtunut jonnekin varaston perälle.
Luultavasti Pellen vaarallisin keksintö on Kertalaaki™. Se sulattaa minkä tahansa muun paitsi timantin. Ankoille on koitunut paljon päänvaivaa kyseisestä liuoksesta, mm. Mustan Ritarin synty.
Tupu, Hupu ja Lupu ovat kuuluneet sudenpentuihin jo varhaisista Carl Barksin tarinoista asti. He ovat arvosanaltaan kymmenen tähden kenraaleja. Sudenpennuissa ansaitaan erilaisia mitaleita. Sudenpennut käyttävät erikoista lakkia, johon ripustetaan tärkeimmät mitalit. Mitaleita pojille on kertynyt jo huomattavasti, varmaan satoja. Joka leiriltä pojat tuovat noin tynnyrillisen uusia mitaleita, palkintoja ja merkkejä.
Ankanpoikien alkuvuosina he kujeilivat koko ajan. Itse asiassa he päätyivät Akun luokse räjäytettyään ilotulitusraketin isänsä tuolin alla.
Nykyaikana he ovat rauhoittuneet huomattavasti. Enää heidän tarvitsee vain katsoa enonsa(Akun) perään. Ankanpojat tykkäävät myös pelata pesäpalloa. Useita ikkunoita on särkynyt heidän pelattuaan huonossa paikassa.
Veljekset eivät pidä koulusta, mutta sarjakuvia ja kirjoja tulee luettua.
Kuuno Kaakkuri, Riitan ystävä, toteuttaa usein Riitan kanssa mitä omituisimpia liikeideoita. Nämä ovat menestyviä ja suosittuja, mutta yleensä ne johtavat kaaokseen ja rahanmenetykseen. Joskus onnistunut aate saa Roopenkin vihaiseksi.
Suuri osa pieleen menneistä yrityksistä johtuu siitä, että Roope pani kapuloita rattaisiin.
Mikki Hiiri toimii etsivänä vapaa-ajallaankin, siksi sitä voi harrastukseksi kutsua.
Mikki ratkaisee rikoksia usein aisaparinsa Hessun ja poliisimestari Simo Sisun kanssa.
Mikki on myös harrastanut monenmoista muuta, kuten lentämistä ja jalkapallon peluuta.
Mikin alkuaikoina hänellä ei edes ollut kunnon työtä, vaan hän vain huvitteli ja ilahdutti Minniä.
Hessu Hopo toimii usein etsivänä Mikin kanssa.
Muihin hänen harrastuksiinsa kuuluu esim. trampoliinilla pomppiminen, pistaasijäätelön syöminen ja välillä kaikenlaisten hoopojen vekottimien rakentaminen. Hessun alter ego Superhessu toimii Taikaviitan tapaan kaupungin suojelijana. Hessu muuttuu Superhessuksi superpähkinöitä mutustamalla. Näitä kasvaa hänen takapihallaan. Superhessulla ei ole varsinaisia varusteita, vaan hänen taitoihinsa kuuluu mm. lämpökatse, supernopeus ja –kuulo, sekä yliluonnollinen voimakkuus. Superhessu on siis selvä matkinta Teräsmiehestä.
Mortti ja Vertti pelaavat jalkapalloa Ylävirran Yritys-nimisessä seurassa. Melko ruhjuisista harjoitteluolosuhteista huolimatta joukkue on menestynyt ansiokkaasti seuraliigassa. Voittojakin on tullut.
Mortin ja Vertin elämästä on kaksi tarinaa. Toisen mukaan he asuvat setänsä Mikin luona, toisen mukaan äitinsä luona. Mikillä he enimmäkseen lukevat ja leikkivät, kun taas äitinsä luona on iso takapiha ja pelikone. Ylävirran Yritys-tarinoissa he asuvat lähes poikkeuksetta äitinsä luona.
Mortin ja Vertin harrastuksista netissä on tehty myös oma tarinasarja.
Polle Koninkaulus on työkseen mekaanikko. Tästä syystä hän myös rakentaa paljon vapaa-ajallaan. Muuten hän hengailee Hessun, Mikin tai Helunan kanssa. Heluna on Pollen tyttöystävä. Pollen yksi lempiharrastuksista on leveileminen. Hän kehuskelee aina taidoillaan, vaikka usein sottaakin kaiken. Polle on helposti jallitettava henkilö.
Eka Vekara on Mikin ja Hessun ystävä tulevaisuudesta.
Hän harrastaa tulevaisuudessa vähän kaikkea, sillä Ekan lannevaatteesstaan voi vetää esille mitä tahansa.
Usein Eka tulee tapaamaan Mikkiä ja Hessua. Hän tykkää kertoa tarinoita tulevaisuudesta.
Heluna Ammu on Pollen tyttöystävä. Hän shoppailee mielellään. Heluna tykkää ottaa aurinkoa, lukea lehtiä ja olla muodissa mukana. Heluna viihtyy omissa oloissaan. Hän auttaa mielellään muita.
Tohtori Staattinen on Pellen kaltainen keksijä. Hän esiintyy enimmäkseen Mikki Hiiri-tarinoissa. Hän asuu laboratoriossa, missä on isommat työskentelytilat kuin Pellellä. Siitä huolimatta hän keksii vähemmän keksintöjä (tai ainakin niitä näytetään vähemmän) kuin Pelle.
Leenu, Liinu ja Tiinu, Iineksen sisarentyttäret, harrastavat erittäin tyttömäisiä lajeja. Yleensä he hyppivät narua tai ruutua tai pitävät teekutsuja.Tytöt tykkäävät koulusta ja vapaa-ajallaankin he usein lukevat ja tekevät läksyjä. Usein he myös vain juttelevat.
Hansu Hanhi harrastaa Mummon maatilalla enimmäkseen nukkumista ja syömistä. Hansu, vaikka hän renki onkin, ei tee paljon ollenkaan työtä.
Hansu pystyisi luultavasti nukkumaan vuorokauden ympäri ja syömään kolme kertaa itsensä painon verran. Syömisen mukana Hansulle on kehittynyt tarkka makuaisti. Hänet onkin palkattu salaisen palvelun maistajaksi.
Kyllä Hansu yrittää tehdä työtä, mutta esim. omenoita poimimassa hän istuu varjoon puun alle ja odottaa että omenat putoavat hänen käteensä.
Joskus Hansu saa työintopuuskan ja hän onkin liittynyt jopa vapaapalokuntaan.
Mummo Ankan työ ja harrastus on maatilan ylläpitäminen. Hän on ollut Aku Ankassa mukana jo kauan, siispä hänellä on useita eri harrastuksia. Mummosta on tullut kuuluisa leipomistaidoillaan. Vielä ei maailmasta ole löytynyt yhtään Mummoa parempaa leipojaa.
Mummo leipoo päivittäin kakkuja Hansulle evääksi. Ei siis ihme, että hänestä on kehittynyt niin hyvä leipoja.
Viikonloppuisin sukulaiset tulevat katsomaan Mummoa herkkujen perässä, erityisesti Roope ja Aku Ankka sekä ankanpojat.
Mummo on taitava järjestämään juhlia. Kaikki sukujuhlat ja –kokoontumiset järjestetään hänen luona. Silloin koko suku kerääntyy maatilalle ja Mummo saa leipoa kätensä kipeiksi.
Vaatii paljon taitoa ylläpitää isoa maatilaa, varsinkin kun renki vain nukkuu ja syö. Mummo rakastaa tehdä tätä. Hän ruokkii siat, hevosen, vuohen ja kaikki muut kotieläimet. Sitten hän siivoaa tallit ja aitat ja saattaa kylvää tai korjata peltoa. Kaiken keskellä hänen täytyy tehdä Hansulle ruokaa ja herkkuja.
Taavi Ankka on erittäin taitava tiedemies. Hänellä on tutkimuksia lähes mistä tahansa asiasta. Hänellä yli tuhat diplomia.
Vapaa-ajallaan Taavi lukee kirjojaan, kirjoittaa esitelmiä ja tutkimuksia tai tutkii jotain. Mitään ”kunnon harrastuksia” hänellä ei ole.
Karhukoplalla ei ole virallista työtä, joten ryöstäminen on heidän harrastuksensa. He ovat kiintyneet pääasiassa Roopen omaisuuteen, mutta usein he ryöstävät pankkeja, kultasepänliikkeitä ja kauppoja.
Karhukoplalaiset ovat niin toheloita, että useat ryöstöt menevät pieleen. Lähes joka tarinan lopussa he ovat joutuneet vankilaan.
Yksi karhukoplan jäsenistä rakastaa luumuja. Hänen takiaan on monet keikat menneet pieleen.
Milla Magia ei paljoa harrastele. Hänen elämäntavoitteensa on saada Roope Ankan ensilantti. Tähän hän on käyttänyt useita taikakeinoja.
Aina kun hän saa jonkin uuden taikasauvan tai loitsun, hän lähtee hyökkäykseen Ankkaa vastaan. Jostain syystä joka kerta hän epäonnistuu joko heti alussa tai viime hetkellä ennen kolikon sulattamista.
Väillä Milla pitää taukoa sodassa Roopea vastaan ja menee vaikka rannalle ottamaan aurinkoa tai käy shoppailemassa keskustassa.
Kulta-Into Pii, Afrikassa asuva Roopen vihollinen, enimmäkseen rikastuu. Hän ei hirveästi tuhlaile.
Kulta-Into salametsästää Afrikan uhanalaisia villieläimiä. Häntä ei ole vielä saatu kiikkiin siitä.
Kroisos Pennonen asuu Ankkalinnan keskustassa. Hän tykkää tuhlailla rahaa kaikkeen. Hän asuu todella hulppeassa asunnossa.
Kroisos viettää paljon aikaa Miljardööriklubilla. Hän pelaa siellä korttia ja keskustelee/leveilee muiden kanssa. Kroisos kisaa usein Roope Ankan kanssa raha-asioista, kuten kumpi tienaa fantastriljoonan ensin popcornia myymällä.
jatkuu vielä
Mattiii: Joo, kirja vie tän ihan ylivoimasesti!
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Ankoille sekä hiirillä on ollut aikojen alusta hyvin erilaisia harrastuksia. Joku kerää rahoja, toinen puuhaa keksintöjen parissa, kolmas touhottaa minkä pystyy. Aion esitellä usean ankkalinnalaisen harrastuksen seuraavassa tekstissä:
Aku Ankka on harrastanut lukemattomia lajeja matojenkasvatuksesta seiväshyppyyn. Olisi mahdotonta luetella jokainen harrastus kaikissa tarinoissa, joten sanon vain muutaman.
Aku on harrastanut urheilua melkein joka lajissa. Jalkapalloa, kaikkia hyppylajeja, juoksua, aitoja, sekä melkein kaikkia kuviteltavissa olevia lajeja on harrastettu tarinassa jos toisessakin. Lisäksi on tullut kokeiltua pienoismallien rakentamista, origameja, hiekkalinnojen tekemistä, Benji-hyppyä (useaankin kertaan), nyrkkeilyä, sammakon sekä matojen kasvatusta, kuntoilua, siivoamista, rumpujen, torven, pianon, kitaran, viulun ja tuuban soittoa. Pienenä Aku oli partiossa Tuomenmarjoissa, joskin heikoin tuloksin. Hän kuitenkin leveilee useasti partiotaidoillaan.
Kalastus on tietenkin Akulle tärkeää. Hän rakastaa rentoutua puun katveessa sunnuntaiaamuna onki vedessä.
Yksi Akun lempiharrastuksista on tietenkin riippumatossa löhöily, sihi-juoman juominen ja radion kuunteleminen tai kirjan/sarjakuvan lukeminen.
Sisällä Aku useimmiten katselee töllöstä urheilua tai lännkäreitä ymv. Nukkuminen ja syöminen täytyy myös laskea Akun harrastuksiin, onhan hän niissä poikkeuksellisen hyvä.
Öisin Aku muuttuu Taikaviitaksi ja suojelee kaupunkia roistoilta. Tämä harrastus on yksi kaupungin erikoisimmista ja yllättävän epäitsekäs Akulle. Taikaviittahan ei vaadi palkkiota.
Useissa tarinoissa on myös nähty Akun lottoavan ja monta kertaa hän on voittanutkin pääpalkinnon, tosin lähes poikkeuksetta menettänyt sen myöhemmin.
Yksi Hannun harrastuksista on tietenkin arvonnoissa ramppaaminen, pääpalkintojen voittaminen, etelässä löhöily, lompakoiden ja neliapiloiden löytäminen, jos niitä nyt harrastuksiksi voi sanoa.
Hän ei useissa tarinoissa harrasta erityisesti mitään muuta kuin tuurillaan leveilemistä ja siinä hän onkin poikkeuksellisen taitava.
Hannu on kerran elämässään tehnyt työtä, joten on itsestään selvää, ettei hän harrasta mitään voimia vievää. Iineksen pyynnöstä hän on kuitenkin esim. käynyt kuntosalilla.
Neliapiloiden löytämistä voisi sanoa harrastukseksi, sillä ilmeisesti Hannu on löytänyt niitä tajuttomasti elämässään.
Roope Ankka, maailman rikkain ankka, sekä maailman rikkain mies on erittäin omalaatuinen harrastaja.
Hänellä on ehkä ainutlaatuisimmat harrastukset Ankkalinnalaisista. Hän rakastaa kolikoiden keräilyä, aarteiden etsimistä niin merenpohjasta, viidakosta kuin tundraltakin. Usein hän raahaa Akun mukanaan pitkille aarteenmetsästysretkilleen.
Roope ei nuku yhtä paljon kuin monet Ankkalinnalaiset. Hän tekee usein työtä iltamyöhään ja nukkumaan päästyään uneksii uusista aarteista.
Roopella on kolmen kuutioeekkerin verran rahaa rahalaarissaan. Ne kaikki ovat hänen itse ansaittuja ja niihin jokaiseen kuuluu tarina. (Lähes kaikki kaupunkilaiset pitävät tätä outona ja Roopea hulluna.)
Roope rakastaa uida rahoissaan, polskia kolikoissa ja seteleissä, kaivautua kuin myyrä ja uida kuin kala. Useissa tarinoissa Roope rakentaa rahoistaan vuoria ja saaria ja kaikkea mahdollista. Sitten hän hyppii ja kiipeilee vuorissaan.
Roopella on tapana huutaa ja karjua alaisilleen, joten sitäkin voisi harrastukseksi sanoa.
Roope kisaa usein Kroisos Pennosen tai Kulta-into Piin kanssa raha-asioista, kuten kuka tuplaa omaisuutensa ensimmäisenä.
Touho Ankan pääasiallinen harrastus on varmasti touhottaminen.
Hän käy mielellään kirjekursseja kaikesta mahdollisesta ja ryntää sitten auttamaan sukulaisia. Hän on Ankkalinnan täystohelo.
Touho on harrastanut useita lajeja, mm. pienoismallien kokoamista, hiekkalinnan tekemistä, kalastusta, laulamista ja useiden soittimien soittamista. Hän kuvittelee jotenkin että kaikki ovat hänen kavereitaan ja lyöttäytyy useimmiten Akun kanssa tekemään jotain tyhmää.
Iines Ankka on Akun ja Hannun ihastuksen kohde.
Hän pyörii ompelukerhossa ja Naisyhdistyksessä. Enimmäkseen he vain ompelevat, juovat kahvia ja pälpättävät kaikesta turhasta.
Iines kuntoilee mielellään ja hänellä onkin kohtalaisen hyvä kunto. Hän kuuntelee paljon musiikkia, usein kuntoillessaan.
Hän rakastaa saippuaoopperoita ja elokuvia, joissa on komeita miehiä. Iines on toiminut öisin Naistaikaviittana, mutta kyllästyi siihen jostain syystä.
Riitta Hanhi on Roopen vannoutunut ihailija. Siksi hänen harrastuksensa on tavallisesti Roopen jahtaus ja pyynti illalliselle tai lomamatkalle. Muuta Riitta ei olekaan suuremmin harrastanut.
Pelle Peloton tekee työkseen sekä vapaa-ajakseen monenmoisia kojeita ja laitteita. Hän ei ole kiinnostunut paljon mistään muusta kuin keksimisestä. Tämä huolestuttaa monia hänen ystäviään, sillä lomamatkoillakin hän vain tekee omituisia koneita. Yleensä niiden tarkoitus on helpottaa muiden elämää, mutta joskus Pelle tekee todella outoja ja tarkoituksettomia keksintöjä, joista on enintäänkin haittaa.
Pelle on suunnitellut ja tehnyt osan Taikaviitan aseista ja varusteista.
Pikku Apulainen on ehkä Pellen suosituin keksintö, eikä syyttä suotta. Akun rikkinäisestä lampusta koottu Apulainen on pelastanut Pellen pulmasta jos toisestakin. Hän on jopa päässyt TV-mainokseen.
Etenkin vanhemmissa sarjoissa esiintynyt mietintämyssy antaa Pellelle ideoita keksintöihin. Usein keksintökatoon auttaa myös vasaralla päähän lyönti. Nykyään mietintämyssy on unohtunut jonnekin varaston perälle.
Luultavasti Pellen vaarallisin keksintö on Kertalaaki™. Se sulattaa minkä tahansa muun paitsi timantin. Ankoille on koitunut paljon päänvaivaa kyseisestä liuoksesta, mm. Mustan Ritarin synty.
Tupu, Hupu ja Lupu ovat kuuluneet sudenpentuihin jo varhaisista Carl Barksin tarinoista asti. He ovat arvosanaltaan kymmenen tähden kenraaleja. Sudenpennuissa ansaitaan erilaisia mitaleita. Sudenpennut käyttävät erikoista lakkia, johon ripustetaan tärkeimmät mitalit. Mitaleita pojille on kertynyt jo huomattavasti, varmaan satoja. Joka leiriltä pojat tuovat noin tynnyrillisen uusia mitaleita, palkintoja ja merkkejä.
Ankanpoikien alkuvuosina he kujeilivat koko ajan. Itse asiassa he päätyivät Akun luokse räjäytettyään ilotulitusraketin isänsä tuolin alla.
Nykyaikana he ovat rauhoittuneet huomattavasti. Enää heidän tarvitsee vain katsoa enonsa(Akun) perään. Ankanpojat tykkäävät myös pelata pesäpalloa. Useita ikkunoita on särkynyt heidän pelattuaan huonossa paikassa.
Veljekset eivät pidä koulusta, mutta sarjakuvia ja kirjoja tulee luettua.
Kuuno Kaakkuri, Riitan ystävä, toteuttaa usein Riitan kanssa mitä omituisimpia liikeideoita. Nämä ovat menestyviä ja suosittuja, mutta yleensä ne johtavat kaaokseen ja rahanmenetykseen. Joskus onnistunut aate saa Roopenkin vihaiseksi.
Suuri osa pieleen menneistä yrityksistä johtuu siitä, että Roope pani kapuloita rattaisiin.
Mikki Hiiri toimii etsivänä vapaa-ajallaankin, siksi sitä voi harrastukseksi kutsua.
Mikki ratkaisee rikoksia usein aisaparinsa Hessun ja poliisimestari Simo Sisun kanssa.
Mikki on myös harrastanut monenmoista muuta, kuten lentämistä ja jalkapallon peluuta.
Mikin alkuaikoina hänellä ei edes ollut kunnon työtä, vaan hän vain huvitteli ja ilahdutti Minniä.
Hessu Hopo toimii usein etsivänä Mikin kanssa.
Muihin hänen harrastuksiinsa kuuluu esim. trampoliinilla pomppiminen, pistaasijäätelön syöminen ja välillä kaikenlaisten hoopojen vekottimien rakentaminen. Hessun alter ego Superhessu toimii Taikaviitan tapaan kaupungin suojelijana. Hessu muuttuu Superhessuksi superpähkinöitä mutustamalla. Näitä kasvaa hänen takapihallaan. Superhessulla ei ole varsinaisia varusteita, vaan hänen taitoihinsa kuuluu mm. lämpökatse, supernopeus ja –kuulo, sekä yliluonnollinen voimakkuus. Superhessu on siis selvä matkinta Teräsmiehestä.
Mortti ja Vertti pelaavat jalkapalloa Ylävirran Yritys-nimisessä seurassa. Melko ruhjuisista harjoitteluolosuhteista huolimatta joukkue on menestynyt ansiokkaasti seuraliigassa. Voittojakin on tullut.
Mortin ja Vertin elämästä on kaksi tarinaa. Toisen mukaan he asuvat setänsä Mikin luona, toisen mukaan äitinsä luona. Mikillä he enimmäkseen lukevat ja leikkivät, kun taas äitinsä luona on iso takapiha ja pelikone. Ylävirran Yritys-tarinoissa he asuvat lähes poikkeuksetta äitinsä luona.
Mortin ja Vertin harrastuksista netissä on tehty myös oma tarinasarja.
Polle Koninkaulus on työkseen mekaanikko. Tästä syystä hän myös rakentaa paljon vapaa-ajallaan. Muuten hän hengailee Hessun, Mikin tai Helunan kanssa. Heluna on Pollen tyttöystävä. Pollen yksi lempiharrastuksista on leveileminen. Hän kehuskelee aina taidoillaan, vaikka usein sottaakin kaiken. Polle on helposti jallitettava henkilö.
Eka Vekara on Mikin ja Hessun ystävä tulevaisuudesta.
Hän harrastaa tulevaisuudessa vähän kaikkea, sillä Ekan lannevaatteesstaan voi vetää esille mitä tahansa.
Usein Eka tulee tapaamaan Mikkiä ja Hessua. Hän tykkää kertoa tarinoita tulevaisuudesta.
Heluna Ammu on Pollen tyttöystävä. Hän shoppailee mielellään. Heluna tykkää ottaa aurinkoa, lukea lehtiä ja olla muodissa mukana. Heluna viihtyy omissa oloissaan. Hän auttaa mielellään muita.
Tohtori Staattinen on Pellen kaltainen keksijä. Hän esiintyy enimmäkseen Mikki Hiiri-tarinoissa. Hän asuu laboratoriossa, missä on isommat työskentelytilat kuin Pellellä. Siitä huolimatta hän keksii vähemmän keksintöjä (tai ainakin niitä näytetään vähemmän) kuin Pelle.
Leenu, Liinu ja Tiinu, Iineksen sisarentyttäret, harrastavat erittäin tyttömäisiä lajeja. Yleensä he hyppivät narua tai ruutua tai pitävät teekutsuja.Tytöt tykkäävät koulusta ja vapaa-ajallaankin he usein lukevat ja tekevät läksyjä. Usein he myös vain juttelevat.
Hansu Hanhi harrastaa Mummon maatilalla enimmäkseen nukkumista ja syömistä. Hansu, vaikka hän renki onkin, ei tee paljon ollenkaan työtä.
Hansu pystyisi luultavasti nukkumaan vuorokauden ympäri ja syömään kolme kertaa itsensä painon verran. Syömisen mukana Hansulle on kehittynyt tarkka makuaisti. Hänet onkin palkattu salaisen palvelun maistajaksi.
Kyllä Hansu yrittää tehdä työtä, mutta esim. omenoita poimimassa hän istuu varjoon puun alle ja odottaa että omenat putoavat hänen käteensä.
Joskus Hansu saa työintopuuskan ja hän onkin liittynyt jopa vapaapalokuntaan.
Mummo Ankan työ ja harrastus on maatilan ylläpitäminen. Hän on ollut Aku Ankassa mukana jo kauan, siispä hänellä on useita eri harrastuksia. Mummosta on tullut kuuluisa leipomistaidoillaan. Vielä ei maailmasta ole löytynyt yhtään Mummoa parempaa leipojaa.
Mummo leipoo päivittäin kakkuja Hansulle evääksi. Ei siis ihme, että hänestä on kehittynyt niin hyvä leipoja.
Viikonloppuisin sukulaiset tulevat katsomaan Mummoa herkkujen perässä, erityisesti Roope ja Aku Ankka sekä ankanpojat.
Mummo on taitava järjestämään juhlia. Kaikki sukujuhlat ja –kokoontumiset järjestetään hänen luona. Silloin koko suku kerääntyy maatilalle ja Mummo saa leipoa kätensä kipeiksi.
Vaatii paljon taitoa ylläpitää isoa maatilaa, varsinkin kun renki vain nukkuu ja syö. Mummo rakastaa tehdä tätä. Hän ruokkii siat, hevosen, vuohen ja kaikki muut kotieläimet. Sitten hän siivoaa tallit ja aitat ja saattaa kylvää tai korjata peltoa. Kaiken keskellä hänen täytyy tehdä Hansulle ruokaa ja herkkuja.
Taavi Ankka on erittäin taitava tiedemies. Hänellä on tutkimuksia lähes mistä tahansa asiasta. Hänellä yli tuhat diplomia.
Vapaa-ajallaan Taavi lukee kirjojaan, kirjoittaa esitelmiä ja tutkimuksia tai tutkii jotain. Mitään ”kunnon harrastuksia” hänellä ei ole.
Karhukoplalla ei ole virallista työtä, joten ryöstäminen on heidän harrastuksensa. He ovat kiintyneet pääasiassa Roopen omaisuuteen, mutta usein he ryöstävät pankkeja, kultasepänliikkeitä ja kauppoja.
Karhukoplalaiset ovat niin toheloita, että useat ryöstöt menevät pieleen. Lähes joka tarinan lopussa he ovat joutuneet vankilaan.
Yksi karhukoplan jäsenistä rakastaa luumuja. Hänen takiaan on monet keikat menneet pieleen.
Milla Magia ei paljoa harrastele. Hänen elämäntavoitteensa on saada Roope Ankan ensilantti. Tähän hän on käyttänyt useita taikakeinoja.
Aina kun hän saa jonkin uuden taikasauvan tai loitsun, hän lähtee hyökkäykseen Ankkaa vastaan. Jostain syystä joka kerta hän epäonnistuu joko heti alussa tai viime hetkellä ennen kolikon sulattamista.
Väillä Milla pitää taukoa sodassa Roopea vastaan ja menee vaikka rannalle ottamaan aurinkoa tai käy shoppailemassa keskustassa.
Kulta-Into Pii, Afrikassa asuva Roopen vihollinen, enimmäkseen rikastuu. Hän ei hirveästi tuhlaile.
Kulta-Into salametsästää Afrikan uhanalaisia villieläimiä. Häntä ei ole vielä saatu kiikkiin siitä.
Kroisos Pennonen asuu Ankkalinnan keskustassa. Hän tykkää tuhlailla rahaa kaikkeen. Hän asuu todella hulppeassa asunnossa.
Kroisos viettää paljon aikaa Miljardööriklubilla. Hän pelaa siellä korttia ja keskustelee/leveilee muiden kanssa. Kroisos kisaa usein Roope Ankan kanssa raha-asioista, kuten kumpi tienaa fantastriljoonan ensin popcornia myymällä.
jatkuu vielä
Mattiii: Joo, kirja vie tän ihan ylivoimasesti!
Imfromfinland08
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 70 -
14.10.2009 klo 19:21:57
Hirmuinen viesti kirjalla!
No, itse keskityn vallan muihin osakilpailuihin...
Mutta miten sä jaksat aina vaan kirjoittaa noin pitkiä vistejä? Sä saat monista aiheista puristettua aivan kaiken irti.
No, itse keskityn vallan muihin osakilpailuihin...
Mutta miten sä jaksat aina vaan kirjoittaa noin pitkiä vistejä? Sä saat monista aiheista puristettua aivan kaiken irti.
akkaridekkari
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 71 -
14.10.2009 klo 19:26:34
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Työn ja muun arjen vastapainoksi jokainen tarvitsee harrastuksia, myös hyvin tuntemamme ankkalinnalaiset.
Roopen harrastukset liittyvät useimmiten rahaan. Hän polskii rahoissaan ja keräilee niitä. Roope keräilee myös erilaisia muistoja, aarteita, jalokiviä ja muuta arvokasta. Koko hänen rahasäiliönsä on täynnä keräilykohteita. Niistä Roopelle arvokkain lienee Ensilantti, jota hän säilyttää lasikuvun sisällä kunniapaikalla. Numismaattisesti arvokkain taas lienee vuoden 1916 vitonen, johon ei ole varaa kenelläkään muulla kuin Roopella itsellään.
Aku Ankan Taskukirjassa 247 (Hopeinen kuu) julkaistussa ja Romano Scarpan tekemässä tarinassa Harrastusten harrastus, Roope etsi itselleen kuumeisesti harrastusta, sillä se oli ehto pääsylle Miljardööriklubin puheenjohtajaksi. Hän kokeili muunmuassa elokuva- ja ruoanlaittoharrastuksia - mutta mikään niistä ei oikein istunut piinkovalle liikemiehelle. Lopulta Roopelle valkeni, että rahojen keräily on mahtava harrastus.
Akun harrastukset ovat kovin yksinkertaisia. Aku löhöää riippumatossaan/nojatuolissaan ja/tai katselee telkkaria. Penkkiurheilu on hänelle ehdoton mielenkiinnon kohde, hän käy katsomassa etenkin jalkapallopelejä Ankkalinnan stadionilla ja toisaalta löhöää päivät pitkät kuuntelemassa radiosta tai tapittamassa telkkarista urheilua. Joskus elokuva on osoittautunut olevan lähellä Akun sydäntä sekin. Oli miten oli, tämän merimiesasuisen ankan päivään mahtuu yllättävän paljon harrastuksia muutenkin kiireisen elämän keskelle.
Todella monissa tarinoissa Akulla nimittäin tosiaan on jokin harrastus. Joskus Aku on istuttanut bonsaipuita, joskus kokeillut riippuliitoa, useinkin pelannut jalkapalloa (parhaimmillaan jopa Ankkalinnan Palloseurassa!), ja mitä lie origameja kokeillut. Samaan ei varmasti yllä kukaan muu ankkalinnalainen.
Akun nukkumistaitoja on usein ihmetelty - kuinka hän pystyy nukkumaan iltapäivään saakka, ja vieläpä sen jälkeen löhöämään tuntikausien päiväunet riippumatossa? Oman teoriani mukaan siihen on useita syitä. Ensinnäkin, Akuhan tapittaa telkkaria usein vielä yömyöhään, joten hän tuskin mene ikinä kovin aikaisin nukkumaan. Ja toisaalta, eikös Aku seikkaile öisin Taikaviittana? Eli voidaan ajatella Akun menevän lopulta nukkumaan vasta joskus aamuyöllä, näin ajatellen Aku ei nuku erityisen pitkiä yöunia. Ja tokihan monet Akun päivät ovat todella rankkoja, joten ei ihme, että hän on väsynyt. Mutta oli miten oli, lepääminen/nukkuminen lasketaan ehdottomasti Akun harrastukseksi - niin paljon hän sitä harjoittaa.
Aku katselee televisiota paljon, kuten sanottua. Myös tätä piirrettä arvostellaan usein. Aku katselee televisiosta lähes mitä hyvänsä - ainakin penkkiurheilua, usein myös elokuvia, ja Akulla on tunnetusti myös useita televisiosarjoja, joita hän katsoo säännöllisesti (esim. Kupla tai Tuutti ja Ammu ja Karju).
Riippumattoon lössähtäessään Akulla saattaa hyvinkin olla käsissään joku hyvä kirja. Yksi Akun lukemista kirjasarjoista on erittäin pitkä Tex MacViller, jota Akun nähtiin lukevan Don Rosan sarjassa K.A.S.V.A.T.U.S.O.P.P.I.A.. Myös muut ankkalinnalaiset toki lukevat kirjoja.
On paljon yksittäisiä harrastuksia, joita Aku harrastaa vain joissakin tietyissä tarinoissa. Hän on kalastanut (ja jopa vain kasvattanut matoja!), hän on soittanut lukemattomia eri soittimia, niin eksoottisia kuin aivan kotoisiakin, parhaimmillaan Aku on jopa kasvattanut kasveja soittotaidoillaan (joka olikin kyllä käsikirjoittajalta varsin erikoinen idea). Hyvin tuntemamme ankka on toimittanut myös paljon muuta. Tavallisesta toimettomuudestaan poiketen Aku on harrastanut esimerkiksi lukemattomia eri urheilulajeja.
Taikaviittana oleminenkin on periaatteessa Akulle jonkinasteinen harrastus, sillä pukeutuuhan hän supersankarin asuun täysin omasta tahdostaan.
Aku on kuulunut pikkupoikana partioryhmä Tuomenmarjoihin. Aku leveileekin sillä usein.
Iines on kulturelli ihminen. Hän kuuluu Naisyhdistykseen ja keskustelee ystäviensä kanssa pilkun merkityksestä kirjailija Ernesti Hämminkivein tuotannosta. Toisaalta Iines myös käy esimerkiksi kuntosalilla.
Ankanpoikien tunnetuin harrastus on epäilemättä partio - he kuuluvat Sudenpentujen Ankkalinnan yksikköön. Pojat ovat kymmenen tähden kenraaleja ja käyvät lähes viikoittain partioleireillä. Ankanpojat myös harrastava jalkapalloa, ainakin joidenkin kertomusten mukaan.
Mummon tunnetuin harrastus on ehdottomasti kokkaaminen. Mummo on tunnettu maukkaista leivonnaisistaan, joita on jopa joskus sanottu maailman parhaiksi.
Touho käy erilaisilla kirjekursseilla, jotka täyttävät hänen päivänsä. Lisäksi hän sekoilee ympäri kaupunkia, se on Touhon harrastus. Touholla on toki ollut myös kunnon harrastuksia, kuten lintujen bongaus ja laulaminen.
Myös monet muut ankkalinnalaiset ollaan nähty laulamassa - jossei sitten muualla, niin vähintäänkin suihkussa.
Ankkalinnalaisille tyypillistä on se, että mitä he sitten ikinä harrastavatkin, he ovat siinä äärettömän hyviä.
En ole täöllä viikolla päässyt lainkaan kirjoittelemaan, kun on valtavasti tekemistä (olin tänäänkin Tampereella).
Huomenna kuitenkin kova kirjoituspäivä, ylitän sitten ainakin sen kymppitonnin.
Työn ja muun arjen vastapainoksi jokainen tarvitsee harrastuksia, myös hyvin tuntemamme ankkalinnalaiset.
Roopen harrastukset liittyvät useimmiten rahaan. Hän polskii rahoissaan ja keräilee niitä. Roope keräilee myös erilaisia muistoja, aarteita, jalokiviä ja muuta arvokasta. Koko hänen rahasäiliönsä on täynnä keräilykohteita. Niistä Roopelle arvokkain lienee Ensilantti, jota hän säilyttää lasikuvun sisällä kunniapaikalla. Numismaattisesti arvokkain taas lienee vuoden 1916 vitonen, johon ei ole varaa kenelläkään muulla kuin Roopella itsellään.
Aku Ankan Taskukirjassa 247 (Hopeinen kuu) julkaistussa ja Romano Scarpan tekemässä tarinassa Harrastusten harrastus, Roope etsi itselleen kuumeisesti harrastusta, sillä se oli ehto pääsylle Miljardööriklubin puheenjohtajaksi. Hän kokeili muunmuassa elokuva- ja ruoanlaittoharrastuksia - mutta mikään niistä ei oikein istunut piinkovalle liikemiehelle. Lopulta Roopelle valkeni, että rahojen keräily on mahtava harrastus.
Akun harrastukset ovat kovin yksinkertaisia. Aku löhöää riippumatossaan/nojatuolissaan ja/tai katselee telkkaria. Penkkiurheilu on hänelle ehdoton mielenkiinnon kohde, hän käy katsomassa etenkin jalkapallopelejä Ankkalinnan stadionilla ja toisaalta löhöää päivät pitkät kuuntelemassa radiosta tai tapittamassa telkkarista urheilua. Joskus elokuva on osoittautunut olevan lähellä Akun sydäntä sekin. Oli miten oli, tämän merimiesasuisen ankan päivään mahtuu yllättävän paljon harrastuksia muutenkin kiireisen elämän keskelle.
Todella monissa tarinoissa Akulla nimittäin tosiaan on jokin harrastus. Joskus Aku on istuttanut bonsaipuita, joskus kokeillut riippuliitoa, useinkin pelannut jalkapalloa (parhaimmillaan jopa Ankkalinnan Palloseurassa!), ja mitä lie origameja kokeillut. Samaan ei varmasti yllä kukaan muu ankkalinnalainen.
Akun nukkumistaitoja on usein ihmetelty - kuinka hän pystyy nukkumaan iltapäivään saakka, ja vieläpä sen jälkeen löhöämään tuntikausien päiväunet riippumatossa? Oman teoriani mukaan siihen on useita syitä. Ensinnäkin, Akuhan tapittaa telkkaria usein vielä yömyöhään, joten hän tuskin mene ikinä kovin aikaisin nukkumaan. Ja toisaalta, eikös Aku seikkaile öisin Taikaviittana? Eli voidaan ajatella Akun menevän lopulta nukkumaan vasta joskus aamuyöllä, näin ajatellen Aku ei nuku erityisen pitkiä yöunia. Ja tokihan monet Akun päivät ovat todella rankkoja, joten ei ihme, että hän on väsynyt. Mutta oli miten oli, lepääminen/nukkuminen lasketaan ehdottomasti Akun harrastukseksi - niin paljon hän sitä harjoittaa.
Aku katselee televisiota paljon, kuten sanottua. Myös tätä piirrettä arvostellaan usein. Aku katselee televisiosta lähes mitä hyvänsä - ainakin penkkiurheilua, usein myös elokuvia, ja Akulla on tunnetusti myös useita televisiosarjoja, joita hän katsoo säännöllisesti (esim. Kupla tai Tuutti ja Ammu ja Karju).
Riippumattoon lössähtäessään Akulla saattaa hyvinkin olla käsissään joku hyvä kirja. Yksi Akun lukemista kirjasarjoista on erittäin pitkä Tex MacViller, jota Akun nähtiin lukevan Don Rosan sarjassa K.A.S.V.A.T.U.S.O.P.P.I.A.. Myös muut ankkalinnalaiset toki lukevat kirjoja.
On paljon yksittäisiä harrastuksia, joita Aku harrastaa vain joissakin tietyissä tarinoissa. Hän on kalastanut (ja jopa vain kasvattanut matoja!), hän on soittanut lukemattomia eri soittimia, niin eksoottisia kuin aivan kotoisiakin, parhaimmillaan Aku on jopa kasvattanut kasveja soittotaidoillaan (joka olikin kyllä käsikirjoittajalta varsin erikoinen idea). Hyvin tuntemamme ankka on toimittanut myös paljon muuta. Tavallisesta toimettomuudestaan poiketen Aku on harrastanut esimerkiksi lukemattomia eri urheilulajeja.
Taikaviittana oleminenkin on periaatteessa Akulle jonkinasteinen harrastus, sillä pukeutuuhan hän supersankarin asuun täysin omasta tahdostaan.
Aku on kuulunut pikkupoikana partioryhmä Tuomenmarjoihin. Aku leveileekin sillä usein.
Iines on kulturelli ihminen. Hän kuuluu Naisyhdistykseen ja keskustelee ystäviensä kanssa pilkun merkityksestä kirjailija Ernesti Hämminkivein tuotannosta. Toisaalta Iines myös käy esimerkiksi kuntosalilla.
Ankanpoikien tunnetuin harrastus on epäilemättä partio - he kuuluvat Sudenpentujen Ankkalinnan yksikköön. Pojat ovat kymmenen tähden kenraaleja ja käyvät lähes viikoittain partioleireillä. Ankanpojat myös harrastava jalkapalloa, ainakin joidenkin kertomusten mukaan.
Mummon tunnetuin harrastus on ehdottomasti kokkaaminen. Mummo on tunnettu maukkaista leivonnaisistaan, joita on jopa joskus sanottu maailman parhaiksi.
Touho käy erilaisilla kirjekursseilla, jotka täyttävät hänen päivänsä. Lisäksi hän sekoilee ympäri kaupunkia, se on Touhon harrastus. Touholla on toki ollut myös kunnon harrastuksia, kuten lintujen bongaus ja laulaminen.
Myös monet muut ankkalinnalaiset ollaan nähty laulamassa - jossei sitten muualla, niin vähintäänkin suihkussa.
Ankkalinnalaisille tyypillistä on se, että mitä he sitten ikinä harrastavatkin, he ovat siinä äärettömän hyviä.
En ole täöllä viikolla päässyt lainkaan kirjoittelemaan, kun on valtavasti tekemistä (olin tänäänkin Tampereella).
Huomenna kuitenkin kova kirjoituspäivä, ylitän sitten ainakin sen kymppitonnin.
kirja
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 72 -
14.10.2009 klo 19:40:57
Motivaatiota on (tämä on hyvä aihe) ja aikaa on (ei koneen hajoamisia yms.). 40k ylitetty. :)
(Minulla on muuten nyt kaikkien aikojen pisin hyväksytty viesti. Hieno saavutus. ;) )
Poissaoleilen pe-ti. Saan siis noin 30k takaa-ajettavaa, jos kirjoitatte minun vauhtiani.
~kirja
// Jotenkin tuntuu, että uskot, että viestin kirjoittamiseen on kulunut kauan.
Uudet tallit: Lähettäkää tiedot minulle. Tiedot tulevat vain Vm-sivuille. Kaikkiin kysymyksiin ei ole pakko vastata.
Tallisi:
Tallisi jäsenet:
Ikäsi:
Oikea nimesi:
Sukupuolesi:
Asuinpaikkasi:
Tavoitteesi ensi kaudelle:
Ensi kauden mestariveikkauksesi:
Millä muilla nimimerkeillä olet kilpaillut Viestimaratonissa (eri foorumeilla)?
Tallisi/itsesi paras kilpailu omasta mielestäsi:
Vapaamuotoinen esittelysi:
Tallisi kilpailijat ensi kaudella:
Uudet kilpailijat: Lähettäkää tiedot minulle. Tiedot tulevat vain Vm-sivuille. Kaikkiin kysymyksiin ei ole pakko vastata.
Tallisi:
Ikäsi:
Oikea nimesi:
Sukupuolesi:
Asuinpaikkasi:
Tavoitteesi ensi kaudelle:
Ensi kauden mestariveikkauksesi:
Millä muilla nimimerkeillä olet kilpaillut Viestimaratonissa (eri foorumeilla)?
Paras kilpailusi omasta mielestäsi:
Vapaamuotoinen esittelysi:
Yksäri.
(Minulla on muuten nyt kaikkien aikojen pisin hyväksytty viesti. Hieno saavutus. ;) )
Poissaoleilen pe-ti. Saan siis noin 30k takaa-ajettavaa, jos kirjoitatte minun vauhtiani.
~kirja
// Jotenkin tuntuu, että uskot, että viestin kirjoittamiseen on kulunut kauan.
Uudet tallit: Lähettäkää tiedot minulle. Tiedot tulevat vain Vm-sivuille. Kaikkiin kysymyksiin ei ole pakko vastata.
Tallisi:
Tallisi jäsenet:
Ikäsi:
Oikea nimesi:
Sukupuolesi:
Asuinpaikkasi:
Tavoitteesi ensi kaudelle:
Ensi kauden mestariveikkauksesi:
Millä muilla nimimerkeillä olet kilpaillut Viestimaratonissa (eri foorumeilla)?
Tallisi/itsesi paras kilpailu omasta mielestäsi:
Vapaamuotoinen esittelysi:
Tallisi kilpailijat ensi kaudella:
Uudet kilpailijat: Lähettäkää tiedot minulle. Tiedot tulevat vain Vm-sivuille. Kaikkiin kysymyksiin ei ole pakko vastata.
Tallisi:
Ikäsi:
Oikea nimesi:
Sukupuolesi:
Asuinpaikkasi:
Tavoitteesi ensi kaudelle:
Ensi kauden mestariveikkauksesi:
Millä muilla nimimerkeillä olet kilpaillut Viestimaratonissa (eri foorumeilla)?
Paras kilpailusi omasta mielestäsi:
Vapaamuotoinen esittelysi:
Yksäri.
Toke
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 73 -
14.10.2009 klo 20:07:28
Lainaus käyttäjältä: kirjaToke: Kenen kanssa olet samaa mieltä? :D
Sekoilin, älkää välittäkö tuosta väsyneestä viestistäni. :P
Kohta taas viestiä tähän:
//Viesti lisätty 21.31.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Ankkalinnan asukeilta löytyy luonnollisesti erilaisia vapaa-ajan harrastuksia, kuten tosielämän ihmisiltäkin. Useat ankkalinnalaisten harrastukset eroavat kuitenkin ihmisten harrastuksista kuin yö ja päivä. Kuinka moni ihminen aloittaa päivänsä uiskentelemalla rahoissa? Tai raahautuvat heti sängystä noustuaan riippumattoon löhöämään? Ei varmaan kovin moni. Kuitenkin monet Ankkalinnan harrastukset ovat mahdollisia ja myös erittäin suosittuja ihmismaailmassa. Esimerkiksi urheilu eri muodoissaan kuuluu monien ankkalinnalaisten päivään. Useat ankka -tai hiiritarinat rakentuvatkin erilaisten harrastuksien ympärille, kuten esimerkiksi Mortin ja Vertin jalkapallotarinat tai Akun hulluutta hipova löhöily eri muodoissaan. Eri hahmojen harrastukset ovat joskus hyvinkin samankaltaisia toistensa kanssa, mutta toisaalta taas täysin erilaisia.
Aku Ankalla on lukuisia erilaisia harrastuksia. Tärkein (tai ainakin melkein) niistä on eittämättä loikoilu, rentoutuminen ja nukkuminen. Aku on erittäin lahjakas rentoutuja ja nukahtaa tarvittaessa/ollessaan liian väsynyt vaikka pieneen kaappiin tai karhun kainaloon luolassa. Aku viihtyy vaaka-asennossa parhaiten luultavasti riippumatossaan. Akulla lienee melkoinen kokoelma riippumattoja, koska riippumatto on eri tarinoissa hyvin erilainen. (Oikeastaan se riippuu kuitenkin piirtäjän näkemyksestä.) Yksi asia ei kuitenkaan muutu. Siis riippumaton sijainti. Aku ripustaa kesäisin sen kahden paksun puun väliin tai sitten toinen pää on kiinnitetty puuhun ja toinen Akun talon seinään. Monet kesäpäivät Aku nuokuskelee tai nukkuu riippumatossaan kirjan tai lehden sekä voileipien ja sihi-juoman kanssa. Talvisin (ja toki myös muina vuodenaikoina) Aku nukkuu päivisin myös esimerkiksi sohvallaan, laiskanlinnassaan tai sängyssään. Aku nukkuu varmaan monesti enemmän päivällä kuin yöllä. Nukkuminen on ehdottomasti yksi Akun harrastuksiin luettavista asioista. Aku nukkuu mielellään ja erittäin paljon. Mikähän tähän on selityksenä? Mitään yksityiskohtaista tai varmaa syytä ei varmastikaan tiedetä, mutta syitä voi kukin itse miettiä. Olettaisin, että yksi syy on Akun työt. Hänen työpäivänsä ovat usein pitkiä ja rasittavia varsinkin Kattivaaran margariinitehtaalla tai Roope Ankan palkollisena. Lisäksi yötyö Taikaviitan roolissa verottaa myös energiaa ja aiheuttaa varmaankin väsymystä. Myös television katselun pikkutunneille ja erinäiset häiriötekijät (eläinten ääntely ikkunan alla, Teppo Tulpun tahaton tai tahallinen metelöinti yöllä yms.) lukisin myös väsymistä ja nukkumista päivällä edistäväksi tekijäksi. Tietysti yksi suuri(n) syy on se, että nukkuminen ja loikoilu on Akun mielestä vain mukavaa ajanvietettä. Se ei rasita henkisesti tai fyysisesti tätä ankkaa, joka ei hirveästi rankoista töistä perusta. Yksi Akun tärkeimmistä ja rakkaimmista harrastuksista on kalastus. Aku onkin erittäin taitava kalastaja sille päälle sattuessaan. Kalastus on melko halpa harrastus, joten Akunkaan kaltaiselle tyhjätaskulle se ei ole mahdottomuus. Aku kalastaa joissain tarinoissa kuitenkin uuden uutukaisilla keloilla ja vavoilla ja tarinoissa ei yleensä anneta selitystä sille, mistä Aku on virvelinsä saanut. Madot ja muut syötit löytyvät monesti Akun omalta takapihalta, mutta joskus hän jopa ostaa niitä. Aku harrastaa kalastusta monipuolisesti. Yleisimmin hän kalastaa virvelillä. Kuitenkin joissain tarinoissa Aku kalastaa pilkkimällä tai ongella. Verkkokalastusta hän ei liiemmin harrasta, koska sen tarkoitus on lähinnä ruoan hankkiminen ja Aku ei kalasta yleensä hankkiakseen sillä elantoaan. Joitakin poikkeuksiakin on, joissain tarinoissa Aku on kertonut pojille myyneensä saamansa kalat ravintolaan. Verkoilla Aku on joutunut kalastamaan kuitenkin hätätilanteissa, joissa on täytynyt saada ruokaa. Akulle hyvä kalakaveri on Pelle Peloton, joka pitää myös kalastuksesta. Aku Ankka on osallistunut useisiin kalastuskilpailuihinkin ja onnistunut joskus voittamaan (toisinaan huijaamalla tai - käsittämätöntä kyllä - onnella) palkintoja, jopa ykkössijoja. Monesti kalastuskilpailut päättyvät Akun osalta siihen, että raivostunut väkijoukko ajaa hänet pakosalle. Akun kalastusharrastus on joskus jopa hyödyllinen muille ihmisille, kuten Roope Ankalle. Esimerkiksi Kari Korhosen käsikirjoittamassa ja piirtämässä tarinassa Pallontallaajat Roopen liikekumppani ei suostu sopimuksiin Roopen kanssa, ellei Aku esittele hänelle kalastusharrastustaan. Kuitenkin Akulla on usein kalastuksensakin kanssa melkoisia vaikeuksia. Joskus hän kalastaa Pellen superaineiden avulla, (esimerkiksi aine, joka suurentaa matoja) joita hän käyttää holtittomasti ja aiheuttaa kohtauksen vesillä. Monesti Aku ei edes pärjää kaloille. Hän on joutunut veden varaan suuren kalan kiskomana, tai menettänyt lukuisia vieheitään kalojen suihin. Pilkkiessä Aku päätyy joskus jostain syystä itse avantoon. Hän saattaa sahata avannon miten sattuu tai muuta typerää. Joskus, kun Aku onnistuu saamaan valtavia kalansaaliita, häneltä saattaa puuttua kalastuslupa koko alueelle. Akun kalastustarinoita löytyy kohtuullisesti eri julkaisuista, niitä ei ole mitenkään hirveästi, mutta eivätpä ne vähemmistössäkään ole. Aku harrastaa myös purjehdusta. Hänellä ei yleensä ole omaa venettä tätä harrastusta varten, mutta yleensä hän tarmonpuuskassaan kunnostaa jonkun vanhan ja käytetyn purje/soutu/moottoriveneen käyttökuntoon ja lähtee sillä merille. Akun purjehdustaidot ovat toisissa tarinoissa onnettomat, mutta yleensä ne ovat melko hyvät. Esimerkiksi Carl Barksin käsikirjoittamassa ja piirtämässä tarinassa Kilpapurjehdus Etelämerelle Akun purjehdustaidot ovat melko hyvät ja hän selviää matkasta Etelämerelle kunnialla. Akun purjehdusharrastusta kuvataan (valitettavasti) tarinoissa melkoisen harvoin. Penkkiurheilu on myös Akun harrastuslistan kärkipäässä. Hän katselee televisiosta (tai harvemmin myös kuuntelee radiosta) eri urheilulajeja. Akun suosikkilaji on ehdottomasti jalkapallo. Muita hänen mielestään kiinnostavia urheilulajeja ovat ainakin jääkiekko, baseball, yleisurheilu ja ehkä hieman yllättäen nyrkkeily. Aku tapittaa näitä (ja muitakin) lajeja monesti nokka kiinni television ruudussa tai paikan päällä esimerkiksi Ankkalinnan jalkapallostadionilla. Akun ehdoton ykkösjoukkue on Ankkalinnan Palloseura, jonka peleissä hän käy todella usein paikan päällä. Aku on joskus (seuran ollessa Roopen omistuksessa) toiminut palloseuran palkkalistoilla esimerkiksi huoltajana ja hän tunteekin henkilökohtaisesti monia APS:n pelaajia. Aku on tietysti epäonninen myös penkkiurheilijana. Liian usein hänen televisionsa hajoaa ennen peliä tai kesken kiihkeimmän pelinautinnon. Stadionilla pelejä katsellessaan Aku saa usein järjestettyä jonkinlaisen joukkomellakan esimerkiksi osapuolten kannattajien välillä. Joskus häneltä on liput kadoksissa tai muuta sellaista. Yksi alituinen ongelma Akun penkkiurheiluharrastuksessa on tyttöystävä Iines Ankka. Iines tulee monessa tarinassa hakemaan Akua elokuviin, konserttiin tai muuhun kulttuuritapahtumaan kesken jonkinlaisen urheilulähetyksen ja silloin Akua ei hevillä saadakaan tv-ruudun äärestä liikkumaan. Iines tyytyykin näissä tapauksissa usein Hannu Hanhen seuraan. Akun penkkiurheiluharrastus on aika monissa tarinoissa aiheena. Näitä tarinoita julkaistaan poikkeuksetta kaikkien suurten urheilutapahtumien (esim. olympialaiset, jalkapallon MM-kilpailut) aikaan. Hollantilaiset ankantekijät käyttävät erityisen ahkerasti Akun penkkiurheiluhulluutta vitsisarjojensa aiheena. Omasta mielestäni nämä tarinat ovat yleensä melko mielenkiintoisia ja hauskoja.
Akun harrastuksiin kuuluu myös muunlainen television katselu. Hän katsoo muun muassa erilaisia elokuvia, ne ovat monesti kauhuelokuvia. Yksi Aku Ankan harrastuksista on myös syöminen. Syöminen ei liene tavallisesti harrastukseksi luokiteltava asia, mutta Akun kohdalla näin voi hyvinkin sanoa. Aku syö melkein mitä tahansa ruokaa. Ja lisäksi hän syö paljon. Monen tarinan lopussa Aku lähtee yksin tai ankanpoikien kanssa jäätelölle tai pirtelölle. Jotkin tarinat rakentuvatkin kokonaisuudessaan Akun syömisen ympärille. Niissä Iines monesti valittaa Akulle tämän liiallisesta syömisestä ja Aku joutuu usein vähentämään syömisintoaan tai sitten hän joutuu Iineksen kanssa/yksin jonnekin laihdutusleirille tai muulle vastaavalle. Aku ei urheile paljon, mutta vähän keveämmät urheilulajit golf ja keilailu ovat hänen harrastuksiaan. Aku ei ole kuitenkaan kummassakaan lajissa mitenkään erityisen ammattilainen, mutta molempia hän osaa. Aku pelaa golfia usein yksin, mutta joskus myös Hannun kanssa. Akun epäonni aiheuttaa hänelle hankaluuksia tietysti myös keilailussa ja golfissa. Molempien lajien pallojen harhautuminen väärään paikkaan yms. on tuttua. Kuitenkin eräässä tarinassa Aku ja muut ankat olivat jopa keilailun (rehellisiä) mestareita ja voittivat pokaalin. Postimerkkien, kolikoiden tai muiden samankaltaisten pikkuesineiden keräily kuuluu myös Akun harrastuksiin. Tällaisia tarinoita on melko vähän, mutta olettaisin Akun kolikonkeräilyharrastuksen alkaneen Carl Barksin tarinan Harvinaisia rahoja aikana. Varmuutta tästä ei kuitenkaan ole. Postimerkkien keräily menee Akulla usein pipariksi siksi, että ankanpojat tai tohelo Touho-serkku ryntäävät kovalla vauhdilla Akun huoneeseen ja levällään olevat postimerkit lentelevät ties minne. Aku Ankalla on ollut uransa aikana mitä moninaisimpia ja omituisimpia harrastuksia. Akun vakiintuneetkaan harrastukset eivät välttämättä kuulu yhdenkään tavallisen pulliaisen harrastusvalikoimaan.
Roope Ankalla on joitain harrastuksia, mutta enemmän hänen aikansa liikenee työntekoon ja valtavan omaisuuden kasvattamiseen yhä suuremmaksi. Ehkä ankkamaailman omalaatuisin harrastus on osa maailman rikkainta ankkaa. Se on tietysti rahoissa uiminen. Roopen tunnettu lausahdus rahoissa uidessaan on: “Sukeltelen rahoissani kuin pyöriäinen/delfiini, kaivaudun niihin kuin myyrä ja annan kolikoiden ropista sateena päälleni”. Roope Ankka ui rahoissaan ehkä, koska hän rakastaa rahojaan ja haluaa olla niiden kanssa koko ajan lukuun ottamatta liikematkojaan, jonne hän myös saattaa ottaa rahakasan mukaan uidakseen siinä. Jos Roope ei pääse päivittäiseen rahakylpyynsä, hän voi saada siitä tietynlaisia oireita. Siksi rahakasa täytyy usein ottaa mukaan, minne Roope meneekin. Toisaalta Roopelle on tullut liiallisesta rahojen kanssa piehtaroinnista joissain tarinoissa ihottumaa tai muuta vastaavaa. Don Rosan tarinoiden mukaan Roopen makuuhuoneesta pääsee luukun ja liukumäen kautta suoraan rahakylpyyn. Näin Roope pääsee uimasille halutessaan heti aamusta. Ankkatarinoissa kukaan muu ei osaa tai pysty uimaan rahoissa kuin Roope. Karhukopla on yrittänyt tätä temppua joitakin kertoja, muun muassa Carl Barksin tarinassa Ovela Roope-setä. Kopla kuitenkin sai rahoihin sukelluksellaan aikaiseksi vain hyvät ja pitkät unet jokaiselle jäsenelleen. Roope nauttii itse rahoissa uinnista ja hänellä on säiliössään myös rahasuihkuja tavallisten vesisuihkujen lisäksi. Pankkiirin ammattiin ei kuulu kadonneiden aarteiden metsästäminen, joten sen voi laskea Roopen harrastuksiin. Kadonneiden aarteiden etsinnästä on tehty lukuisia tarinoita ja monet niistä ovat omasta mielestäni aivan loistavia. Varsinkin Barksin ja Rosan aarteenetsintätarinat. Roope on (usein Aku, Tupu, Hupu ja Lupu mukanaan) etsinyt aarteita varmasti kaikista seitsemästä maanosasta ja väittäisin Roopen vierailleen melkein kaikissa maailman maissa joko aarteiden tai liiketoimien takia. Roope on intohimoinen aarteiden metsästäjä. Hän jopa haistaa rahan nokallaan.
Aarteet ovat erittäin arvokkaita ja päätyvätkin Roopen trofee-huoneeseen näytille lukuisten hälyttimien keskelle. Trofee-huoneesta löytyvät muun muassa karamelliraitainen rubiini, kultainen talja ja hanhenmunahippu. Roopen aarrekokoelma karttuukin koko ajan. Helmet ja erilaiset jalokivet Roope varastoi (ainakin Don Rosan mukaan) rahasäiliössä oleviin erinäisiin huoneisiin/varastotiloihin.
Sekoilin, älkää välittäkö tuosta väsyneestä viestistäni. :P
Kohta taas viestiä tähän:
//Viesti lisätty 21.31.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkain/Hiirten harrastukset
Ankkalinnan asukeilta löytyy luonnollisesti erilaisia vapaa-ajan harrastuksia, kuten tosielämän ihmisiltäkin. Useat ankkalinnalaisten harrastukset eroavat kuitenkin ihmisten harrastuksista kuin yö ja päivä. Kuinka moni ihminen aloittaa päivänsä uiskentelemalla rahoissa? Tai raahautuvat heti sängystä noustuaan riippumattoon löhöämään? Ei varmaan kovin moni. Kuitenkin monet Ankkalinnan harrastukset ovat mahdollisia ja myös erittäin suosittuja ihmismaailmassa. Esimerkiksi urheilu eri muodoissaan kuuluu monien ankkalinnalaisten päivään. Useat ankka -tai hiiritarinat rakentuvatkin erilaisten harrastuksien ympärille, kuten esimerkiksi Mortin ja Vertin jalkapallotarinat tai Akun hulluutta hipova löhöily eri muodoissaan. Eri hahmojen harrastukset ovat joskus hyvinkin samankaltaisia toistensa kanssa, mutta toisaalta taas täysin erilaisia.
Aku Ankalla on lukuisia erilaisia harrastuksia. Tärkein (tai ainakin melkein) niistä on eittämättä loikoilu, rentoutuminen ja nukkuminen. Aku on erittäin lahjakas rentoutuja ja nukahtaa tarvittaessa/ollessaan liian väsynyt vaikka pieneen kaappiin tai karhun kainaloon luolassa. Aku viihtyy vaaka-asennossa parhaiten luultavasti riippumatossaan. Akulla lienee melkoinen kokoelma riippumattoja, koska riippumatto on eri tarinoissa hyvin erilainen. (Oikeastaan se riippuu kuitenkin piirtäjän näkemyksestä.) Yksi asia ei kuitenkaan muutu. Siis riippumaton sijainti. Aku ripustaa kesäisin sen kahden paksun puun väliin tai sitten toinen pää on kiinnitetty puuhun ja toinen Akun talon seinään. Monet kesäpäivät Aku nuokuskelee tai nukkuu riippumatossaan kirjan tai lehden sekä voileipien ja sihi-juoman kanssa. Talvisin (ja toki myös muina vuodenaikoina) Aku nukkuu päivisin myös esimerkiksi sohvallaan, laiskanlinnassaan tai sängyssään. Aku nukkuu varmaan monesti enemmän päivällä kuin yöllä. Nukkuminen on ehdottomasti yksi Akun harrastuksiin luettavista asioista. Aku nukkuu mielellään ja erittäin paljon. Mikähän tähän on selityksenä? Mitään yksityiskohtaista tai varmaa syytä ei varmastikaan tiedetä, mutta syitä voi kukin itse miettiä. Olettaisin, että yksi syy on Akun työt. Hänen työpäivänsä ovat usein pitkiä ja rasittavia varsinkin Kattivaaran margariinitehtaalla tai Roope Ankan palkollisena. Lisäksi yötyö Taikaviitan roolissa verottaa myös energiaa ja aiheuttaa varmaankin väsymystä. Myös television katselun pikkutunneille ja erinäiset häiriötekijät (eläinten ääntely ikkunan alla, Teppo Tulpun tahaton tai tahallinen metelöinti yöllä yms.) lukisin myös väsymistä ja nukkumista päivällä edistäväksi tekijäksi. Tietysti yksi suuri(n) syy on se, että nukkuminen ja loikoilu on Akun mielestä vain mukavaa ajanvietettä. Se ei rasita henkisesti tai fyysisesti tätä ankkaa, joka ei hirveästi rankoista töistä perusta. Yksi Akun tärkeimmistä ja rakkaimmista harrastuksista on kalastus. Aku onkin erittäin taitava kalastaja sille päälle sattuessaan. Kalastus on melko halpa harrastus, joten Akunkaan kaltaiselle tyhjätaskulle se ei ole mahdottomuus. Aku kalastaa joissain tarinoissa kuitenkin uuden uutukaisilla keloilla ja vavoilla ja tarinoissa ei yleensä anneta selitystä sille, mistä Aku on virvelinsä saanut. Madot ja muut syötit löytyvät monesti Akun omalta takapihalta, mutta joskus hän jopa ostaa niitä. Aku harrastaa kalastusta monipuolisesti. Yleisimmin hän kalastaa virvelillä. Kuitenkin joissain tarinoissa Aku kalastaa pilkkimällä tai ongella. Verkkokalastusta hän ei liiemmin harrasta, koska sen tarkoitus on lähinnä ruoan hankkiminen ja Aku ei kalasta yleensä hankkiakseen sillä elantoaan. Joitakin poikkeuksiakin on, joissain tarinoissa Aku on kertonut pojille myyneensä saamansa kalat ravintolaan. Verkoilla Aku on joutunut kalastamaan kuitenkin hätätilanteissa, joissa on täytynyt saada ruokaa. Akulle hyvä kalakaveri on Pelle Peloton, joka pitää myös kalastuksesta. Aku Ankka on osallistunut useisiin kalastuskilpailuihinkin ja onnistunut joskus voittamaan (toisinaan huijaamalla tai - käsittämätöntä kyllä - onnella) palkintoja, jopa ykkössijoja. Monesti kalastuskilpailut päättyvät Akun osalta siihen, että raivostunut väkijoukko ajaa hänet pakosalle. Akun kalastusharrastus on joskus jopa hyödyllinen muille ihmisille, kuten Roope Ankalle. Esimerkiksi Kari Korhosen käsikirjoittamassa ja piirtämässä tarinassa Pallontallaajat Roopen liikekumppani ei suostu sopimuksiin Roopen kanssa, ellei Aku esittele hänelle kalastusharrastustaan. Kuitenkin Akulla on usein kalastuksensakin kanssa melkoisia vaikeuksia. Joskus hän kalastaa Pellen superaineiden avulla, (esimerkiksi aine, joka suurentaa matoja) joita hän käyttää holtittomasti ja aiheuttaa kohtauksen vesillä. Monesti Aku ei edes pärjää kaloille. Hän on joutunut veden varaan suuren kalan kiskomana, tai menettänyt lukuisia vieheitään kalojen suihin. Pilkkiessä Aku päätyy joskus jostain syystä itse avantoon. Hän saattaa sahata avannon miten sattuu tai muuta typerää. Joskus, kun Aku onnistuu saamaan valtavia kalansaaliita, häneltä saattaa puuttua kalastuslupa koko alueelle. Akun kalastustarinoita löytyy kohtuullisesti eri julkaisuista, niitä ei ole mitenkään hirveästi, mutta eivätpä ne vähemmistössäkään ole. Aku harrastaa myös purjehdusta. Hänellä ei yleensä ole omaa venettä tätä harrastusta varten, mutta yleensä hän tarmonpuuskassaan kunnostaa jonkun vanhan ja käytetyn purje/soutu/moottoriveneen käyttökuntoon ja lähtee sillä merille. Akun purjehdustaidot ovat toisissa tarinoissa onnettomat, mutta yleensä ne ovat melko hyvät. Esimerkiksi Carl Barksin käsikirjoittamassa ja piirtämässä tarinassa Kilpapurjehdus Etelämerelle Akun purjehdustaidot ovat melko hyvät ja hän selviää matkasta Etelämerelle kunnialla. Akun purjehdusharrastusta kuvataan (valitettavasti) tarinoissa melkoisen harvoin. Penkkiurheilu on myös Akun harrastuslistan kärkipäässä. Hän katselee televisiosta (tai harvemmin myös kuuntelee radiosta) eri urheilulajeja. Akun suosikkilaji on ehdottomasti jalkapallo. Muita hänen mielestään kiinnostavia urheilulajeja ovat ainakin jääkiekko, baseball, yleisurheilu ja ehkä hieman yllättäen nyrkkeily. Aku tapittaa näitä (ja muitakin) lajeja monesti nokka kiinni television ruudussa tai paikan päällä esimerkiksi Ankkalinnan jalkapallostadionilla. Akun ehdoton ykkösjoukkue on Ankkalinnan Palloseura, jonka peleissä hän käy todella usein paikan päällä. Aku on joskus (seuran ollessa Roopen omistuksessa) toiminut palloseuran palkkalistoilla esimerkiksi huoltajana ja hän tunteekin henkilökohtaisesti monia APS:n pelaajia. Aku on tietysti epäonninen myös penkkiurheilijana. Liian usein hänen televisionsa hajoaa ennen peliä tai kesken kiihkeimmän pelinautinnon. Stadionilla pelejä katsellessaan Aku saa usein järjestettyä jonkinlaisen joukkomellakan esimerkiksi osapuolten kannattajien välillä. Joskus häneltä on liput kadoksissa tai muuta sellaista. Yksi alituinen ongelma Akun penkkiurheiluharrastuksessa on tyttöystävä Iines Ankka. Iines tulee monessa tarinassa hakemaan Akua elokuviin, konserttiin tai muuhun kulttuuritapahtumaan kesken jonkinlaisen urheilulähetyksen ja silloin Akua ei hevillä saadakaan tv-ruudun äärestä liikkumaan. Iines tyytyykin näissä tapauksissa usein Hannu Hanhen seuraan. Akun penkkiurheiluharrastus on aika monissa tarinoissa aiheena. Näitä tarinoita julkaistaan poikkeuksetta kaikkien suurten urheilutapahtumien (esim. olympialaiset, jalkapallon MM-kilpailut) aikaan. Hollantilaiset ankantekijät käyttävät erityisen ahkerasti Akun penkkiurheiluhulluutta vitsisarjojensa aiheena. Omasta mielestäni nämä tarinat ovat yleensä melko mielenkiintoisia ja hauskoja.
Akun harrastuksiin kuuluu myös muunlainen television katselu. Hän katsoo muun muassa erilaisia elokuvia, ne ovat monesti kauhuelokuvia. Yksi Aku Ankan harrastuksista on myös syöminen. Syöminen ei liene tavallisesti harrastukseksi luokiteltava asia, mutta Akun kohdalla näin voi hyvinkin sanoa. Aku syö melkein mitä tahansa ruokaa. Ja lisäksi hän syö paljon. Monen tarinan lopussa Aku lähtee yksin tai ankanpoikien kanssa jäätelölle tai pirtelölle. Jotkin tarinat rakentuvatkin kokonaisuudessaan Akun syömisen ympärille. Niissä Iines monesti valittaa Akulle tämän liiallisesta syömisestä ja Aku joutuu usein vähentämään syömisintoaan tai sitten hän joutuu Iineksen kanssa/yksin jonnekin laihdutusleirille tai muulle vastaavalle. Aku ei urheile paljon, mutta vähän keveämmät urheilulajit golf ja keilailu ovat hänen harrastuksiaan. Aku ei ole kuitenkaan kummassakaan lajissa mitenkään erityisen ammattilainen, mutta molempia hän osaa. Aku pelaa golfia usein yksin, mutta joskus myös Hannun kanssa. Akun epäonni aiheuttaa hänelle hankaluuksia tietysti myös keilailussa ja golfissa. Molempien lajien pallojen harhautuminen väärään paikkaan yms. on tuttua. Kuitenkin eräässä tarinassa Aku ja muut ankat olivat jopa keilailun (rehellisiä) mestareita ja voittivat pokaalin. Postimerkkien, kolikoiden tai muiden samankaltaisten pikkuesineiden keräily kuuluu myös Akun harrastuksiin. Tällaisia tarinoita on melko vähän, mutta olettaisin Akun kolikonkeräilyharrastuksen alkaneen Carl Barksin tarinan Harvinaisia rahoja aikana. Varmuutta tästä ei kuitenkaan ole. Postimerkkien keräily menee Akulla usein pipariksi siksi, että ankanpojat tai tohelo Touho-serkku ryntäävät kovalla vauhdilla Akun huoneeseen ja levällään olevat postimerkit lentelevät ties minne. Aku Ankalla on ollut uransa aikana mitä moninaisimpia ja omituisimpia harrastuksia. Akun vakiintuneetkaan harrastukset eivät välttämättä kuulu yhdenkään tavallisen pulliaisen harrastusvalikoimaan.
Roope Ankalla on joitain harrastuksia, mutta enemmän hänen aikansa liikenee työntekoon ja valtavan omaisuuden kasvattamiseen yhä suuremmaksi. Ehkä ankkamaailman omalaatuisin harrastus on osa maailman rikkainta ankkaa. Se on tietysti rahoissa uiminen. Roopen tunnettu lausahdus rahoissa uidessaan on: “Sukeltelen rahoissani kuin pyöriäinen/delfiini, kaivaudun niihin kuin myyrä ja annan kolikoiden ropista sateena päälleni”. Roope Ankka ui rahoissaan ehkä, koska hän rakastaa rahojaan ja haluaa olla niiden kanssa koko ajan lukuun ottamatta liikematkojaan, jonne hän myös saattaa ottaa rahakasan mukaan uidakseen siinä. Jos Roope ei pääse päivittäiseen rahakylpyynsä, hän voi saada siitä tietynlaisia oireita. Siksi rahakasa täytyy usein ottaa mukaan, minne Roope meneekin. Toisaalta Roopelle on tullut liiallisesta rahojen kanssa piehtaroinnista joissain tarinoissa ihottumaa tai muuta vastaavaa. Don Rosan tarinoiden mukaan Roopen makuuhuoneesta pääsee luukun ja liukumäen kautta suoraan rahakylpyyn. Näin Roope pääsee uimasille halutessaan heti aamusta. Ankkatarinoissa kukaan muu ei osaa tai pysty uimaan rahoissa kuin Roope. Karhukopla on yrittänyt tätä temppua joitakin kertoja, muun muassa Carl Barksin tarinassa Ovela Roope-setä. Kopla kuitenkin sai rahoihin sukelluksellaan aikaiseksi vain hyvät ja pitkät unet jokaiselle jäsenelleen. Roope nauttii itse rahoissa uinnista ja hänellä on säiliössään myös rahasuihkuja tavallisten vesisuihkujen lisäksi. Pankkiirin ammattiin ei kuulu kadonneiden aarteiden metsästäminen, joten sen voi laskea Roopen harrastuksiin. Kadonneiden aarteiden etsinnästä on tehty lukuisia tarinoita ja monet niistä ovat omasta mielestäni aivan loistavia. Varsinkin Barksin ja Rosan aarteenetsintätarinat. Roope on (usein Aku, Tupu, Hupu ja Lupu mukanaan) etsinyt aarteita varmasti kaikista seitsemästä maanosasta ja väittäisin Roopen vierailleen melkein kaikissa maailman maissa joko aarteiden tai liiketoimien takia. Roope on intohimoinen aarteiden metsästäjä. Hän jopa haistaa rahan nokallaan.
Aarteet ovat erittäin arvokkaita ja päätyvätkin Roopen trofee-huoneeseen näytille lukuisten hälyttimien keskelle. Trofee-huoneesta löytyvät muun muassa karamelliraitainen rubiini, kultainen talja ja hanhenmunahippu. Roopen aarrekokoelma karttuukin koko ajan. Helmet ja erilaiset jalokivet Roope varastoi (ainakin Don Rosan mukaan) rahasäiliössä oleviin erinäisiin huoneisiin/varastotiloihin.
Eltharion
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 74 -
14.10.2009 klo 20:11:17
Muuten tällaista juttua olisi kysyttävänä: Voiko tekstin lähettää kahdessa osassa(viestissä) koska kone on rikki ja toisessa ei netti toimi, mutta kännykälläni voisin kirjoittaa. No, sillä voi kirjoittaa vain tietyn määrän merkkejä per viesti (noin 5000). Eli en sitä pidempää viestiä voi lähettää :-(. Ehkä tyhmä kysymys mutta muuten en voi osallistua tämänhetkistä pidemmällä viestillä. Kirjoitusintoa ja ideoita kyllä riittäisi
Salwer1st/
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 75 -
14.10.2009 klo 20:13:21
Lainaus käyttäjältä: EltharionMuuten tällaista juttua olisi kysyttävänä: Voiko tekstin lähettää kahdessa osassa(viestissä) koska kone on rikki ja toisessa ei netti toimi, mutta kännykälläni voisin kirjoittaa. No, sillä voi kirjoittaa vain tietyn määrän merkkejä per viesti (noin 5000). Eli en sitä pidempää viestiä voi lähettää :-(. Ehkä tyhmä kysymys mutta muuten en voi osallistua tämänhetkistä pidemmällä viestillä. Kirjoitusintoa ja ideoita kyllä riittäisi
Jos tuollaisen selityksen keksit niin eiköhän. Muista mainita siitä viesteissäsi isolla fontilla ja ilmoita, millä sivulla viestin alkupääsi on, kun lähetät näpyttelyviestejä.
Jos tuollaisen selityksen keksit niin eiköhän. Muista mainita siitä viesteissäsi isolla fontilla ja ilmoita, millä sivulla viestin alkupääsi on, kun lähetät näpyttelyviestejä.