Keskustelujen arkisto

Lainaus käyttäjältä: Salwer1st/Pekingin Ankkojen kirjoittajina tässä osakilpailussa toimivat Niketin ja Frodo(miäs).
Juu terve vaan mieheen kaikille, mää taas täällä:D Huomenna alkaa tulla tekstiä.

Tämän kauden tulokkaista (tallit plus kilpailijat) muistaakseni kaksi on lähettänyt esittelyt. Tulokkaita on noin kymmenen..

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkalinnan kulttuuri
Ankkalinna on kulttuurikaupunki. Monissa eri tarinoissa sinne kuvataan useita erilaisia kulttuuriin liittyviä asioita. Ankkalinna on monesti ollut suurtekijä jossain kulttuurin saralla. Ankkalinnan suhtautuminen kulttuuriin vaihtuu usein. Eri hahmot pitävät kulttuurista eri määrin. Eri käsikirjoittajat antavat kulttuurille suuremman osan kuin muut. Kulttuuria on Ankkalinnassa melkein aina.

Tärkeimpänä Ankkalinnan kulttuurista on ehdottomasti urheilu. Ankkalinnalaiset sekä osallistuvat urheiluun ja/tai liikuntaan ja seuraavat sitä. Ankkalinnan Palloseura on suosituimpia seuroja, mutta myös Ankkalinnan jääkiekkojoukkue on suosittu. Urheilu kerää koko Ankkalinnan kokoon, sillä melkein kaikki haluavat seurata urheilua, koska urheilun parissa Ankkalinna viettää yhteisiä hetkiä, kokee yhteisiä tunteita ja niin edelleen ja siten väki samaistuu toisiinsa. Urheilun seuraaminen siis kerää Ankkalinnan yhteen, mitä ei kovin usein enää tapahdu, vaan väki pysyy useimmiten yksin. Urheilun seuraamisen merkitys on suuri, koska se tuo asioita, joita (melkein) mitkään muut asiat eivät tuo! Urheilun harrastaminenkin on tärkeää, sillä sitä tehdessään ankkalinnalaiset saavat kokea elämyksiä, joita he eivät muulloin koe, josta johtuen ankkalinnalaiset hyväksyvät helpommin kulttuurin osana elämäänsä. Urheillessaan ankkalinnalaiset luultavasti unohtavat kaiken muun ja paneutuvat vain siihen, mitä he ovat tekemässä. Monet ankkalinnalaiset ovatkin siksi löytäneet jotain uutta itsestään urheillessaan. Heillä ei ole ollut ennen aikaa tutkia itseään ja ajatuksiaan, mutta liikunta/urheilu antaa siihen mahdollisuuden. Kilpaurheilu on tosin asia erikseen. Urheillessa ankkalinnalaiset ymmärtävät, miksi se on niin suosittua ja urheilun ansiosta he helpommin käyvät tutustumassa muihinkin kulttuurin muotoihin, joita Ankkalinnassa on. Urheilu siis avaa Ankkalinnalle portteja ja antaa monia syitä tutustua kulttuuriin. Se ikään kuin rohkaisee Ankkalinnan väen tutustumaan kulttuuriin ja sen seurauksena on todella merkittävä tekijä heille ja kaikille tarinoille. Urheilusta ja liikunnasta onkin tehty monia eri tarinoita. Ne tuovat paljon syitä ja seurauksia ja erilaisia ominaisuuksia tarinoihin monien eri aiheiden mukana. Urheilu on todella tärkeä asia ankkalinnalaisille, koska sen ansiosta he tutustuvat paremmin toisiinsa ja koska se on asia, joka yhdistää koko kaupunkia. Muun muassa siitä johtuen urheilusta on niin helppo tehdä tarinoita ja siitä on tehty monia tarinoita.

~kirja

Ja itse olen hoitanut KPw:n ja KpwII:den asiat. :)

Vielä tämän osiksen kilpailijat:
KPw: wierii2 ja Pullasorsa
KPwII: Karhula ja Imfromfinland08

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkalinna on kulttuurikaupunki, eittämättä. Kun vain katsookin sarjakuvia, niin huomaa paljon kaikenlaista. Esimerkiksi Urheilu ja taide ovat vahvasti Ankkalinnaan juurtuneet. On Ankkalinnassa paljon kulttuurin rakastajia, kuten Iines, ja niitä, jotka eivät oikein välitä mistään, esimerkiksi Hannu.

Ankkalinnan Urheilu on kyseisen kaupungin asukeille erittäin tärkeä asia. Muun muassa Ankkalinnan Palloseura (APS) on suurseura, johon kaikki pienestä pitäen haluavat. Muiden muassa Mortti ja Vertti. Myös Aku on suuri seuran ystävä, ja onhan hän toiminut myös APS:n pallopoikana. Varmasti seuralla on valtava määrä faneja, ja aina kun seura pelaa, niin ottelussa on sitä suuren urheilujuhlan tuntua. Tämän valossa siis suurta osaa Ankkalinnalaisista yhdistää urheilu.

Ankkalinnan Museossa on paljon suurien taiteilijoiden teoksia, ja onpa siellä itse Monni Lisakin käynyt vieraisilla. Tokihan muun muassa Taavi on tehnyt erittäin upeita taideteoksia, tietenkin Roopelle.

Yhteenvetona sanoisin, että Ankkalinnan kulttuuri on erittäin monipuolista ja vivahteikasta. Ankkalinna on tullut kuuluisaksi useista kulttuurin eri aloista, mainittakoon esimerkkinä urheilu.

Lainaus:wierii ja Frodo: Näen teillä vain yhdeksän riviä. 9<10.
Kuinka niin? ???

Ahaa, tajusin nyt vasta, että meinaat sitä, että aloituksen täytyy olla ainakin 10 riviä pitkä...

Mitäs tämmöisestä kauhiasta virheestä seuraa?

//Korjattu aloitusviestiin rivi lisää...

Perrhana, kyllähän munkin on nyt jonkunverran kirjoitettava. :D Kohta laitan viestin alun.

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkalinnan kulttuuri

Useimmissa Disney-tarinoissa kulttuurilla on suuri merkitys Ankkalinnassa. kulttuuri saattaa jäädä joskus lukijoilta taystalle, eikä se ole niin näkyvillä, mutta on myös tarinoita, jossa Ankkalinnan kulttuuri on erittäin selvästi esillä, eikä sitä voi ohittaa.

Ankkalinnan taidekulttuurilla on paljon merkitystä koko Ankkalinnalle. Ankkalinna on suorastaan kuuluisa sen taideteoksistaan. Useissa tarinoissa Ankkalinnassa on paljon taidemuseoita, joissa säilytetään eräitä maailman arvokkaimmista taideteoksista, kuten. Mosa Lisa. Ankkalinnassa on näytillä mm. Taavi Vinssin taideteoksia. Ankkalinnassa taideteokset eivät ole täysin turvassa, hyvästä vartioinnista huolimatta. Ankkalinnassa vilisee rosvoja, jotka hamuavat kalliita taideteoksia. Varsinkin kaikkein arvokkaimmat teokset saatetaan varastaa, mutta onneki Ankkalinnan poliisi saa ryökäleet kiinni, useimmiten.

Musiikki on yksi tärkeimmistä kulttuureista Ankkalinnassa. Varsinkin sivistyneet ihmiset, ja etenkin Ankkalinnan naisväki tykkää oopperasta, tosin monille miehille ooppera on vain tylsää ajanvietettä. Ankkalinnasta löytyy monia oopperalaulajia. Myös monenlaista muuta musiikkia Ankkalinnassa kuunnellaan, esim. rock on melko suuressa suosiossa. Ankkalinnassa on oopperalaulajien lisäksi paljon muitankin innokkaita muusikoita, ja tästä syystä koko Ankkalinna pitää ainakin jonkinlaisesta musiikkityylistä.

Monet tutuista hahmoistammekin ovat olleet joskus taitelijoita. Aku Ankka on yrittänyt päästä taiteen huipulle tekemällä hienoa nykytaidetta,mutta yrityksistään huolimatta Aku ei tässä onnistunut. Hannu on myös yrittänyt päästä hyväksi taidemaalariksi, ja Iines on ollut useasti hänen mallinaan, mutta mitään hyvää ei tästäkään ole syntynyt. Aku ei siis ole hirveän taiteellinen hahmo, ainakaan kuvataiteen osalta. Hannu hanhi sen sijaan on hyvän onnensa ansiosta voittanut muutamia taidekilpailuita.

Kohta menee yli kymppitonnin...

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkalinnan kulttuuri

Ankkalinna on tunnettu kulttuurikaupunki. Siellä on arkkitehtuuria, taidetta, museoita, kirjallisuutta, musiikkia, teattereita, urheilua ja vaikka mitä. Lähes jokaisessa Aku Ankka -tarinassa esiintyy monia kulttuurin eri muotoja, vaikkei niitä sarjakuvaa lukiessa aina tule huomanneeksi.

Tunnettuja kuvataiteen - lähinnä maalaustaiteen ja kuvanveiston - edustajia Ankkalinnasta löytyy rutkasti. Sen lisäksi, että hyvin tuntemamme tuittupäinen ankka on toiminut usein taiteentekijän tai taiteentekijän avustajana, todella monissa kertomuksissa esiintyy melko usein myös tarinalle merkityksettömiä ulkopuolisia taiteilijoita. Ankkasarjakuvan taiteilijan prototyyppi on viiksekäs, melko nuori, hieman erikoinen nero. Ankkatarinoissa vitsaillaan usein nykytaiteella, ja tunnettujen ankkataidemaalarien teokset sisältävät usein esimerkiksi vain yhden punaisen siveltimenvedon. (Myös hienoja teoksia toki syntyy Ankkalinnalaisilta taiteilijoilta, joskus jopa suorastaan lumoavia.) Ankkalinna kuhisee kuvataidekilpailuita ja -festivaaleja. Tällaisen ovat aikanaan voittaneet esimerkiksi Aku ja Touho Ankka.
Kaikki Ankkalinnan paikat on täytetty kuvataiteen mestariteoksilla. Toreilla on patsaita ja veistoksia ja talojen seinillä komeilee tauluja.
Akun monipuolinen ura on aikoinaan ulottunut myös kuvataiteen saralle (kuten jo sanoin), ja Aku onkin ollut tällöin tunnettu julkimo.
Ankkalinnassa on paljon museoita. Näistä tunnetuin lienee Ankallismuseo, joka on suuri ja merkittävä Ankkalinnan taiteen keskus. Museoissa on näytteillä runsaasti merkittävää tuotantoa, ja sieltä on yritetty usein ryöstää taideteoksia. Museossa on aikanaan ollut näytteillä jopa kaikkien tuntema "Mamma Lisa". (Ankallismuseo tunnetaan myös Ankkalinnan taidemuseona.)

Äsken mainitsemieni taiteilijoiden ja kuvanveistäjien lisäksi myös Ankkalinnan kirjallisuus on omaa luokkaansa. Yksi tunnetuimmista kirjasarjoisa lienee Tex MacViller, jota on ilmestynyt jo huimat yli sata osaa. Useissa ankkatarinoissa ankat lukevat kirjoja.
Runouskin on suosittua. Erilaisissa iltamissa esitetään runoja, ja myös runoilukilpailuja järjestetään tiuhaan tahtiin.
Ankkalinnassa on myös sanoma- ja aikakauslehtiä rutkasti. Monet sanomalehdistä ovat Roopen tai Pennosen omistamia. Näitä ovat esimerkiksi Päivän Pamaus, Ankkalinnan Uutiset ja Ankkalinnan Sanomat. Keltaista lehdistöä, iltapäivälehtiä, edustaa Ankkalinnassa Ilta-Pulu. Se esittää Ankkalinnan uusimmat juorut. Aikakauslehdistä monet ovat naistenlehtiä, mutta myös ankkauroille suunnattuja urheilu- autolehtiä on tarjolla.

Teatteri ja elokuva on suosittua. Sitä voi opiskella muun muassa kirjakursseilla ja opistoissa ja sen harrastaminen onkin suosittua ja helppoa. Komediat ovat suosittuja. Ankkalinnaa ovat kerta toisensa jälkeen hullaannuttaneet monet koomikot. Murhe- ja jännitysnäytelmät ovat nekin suosittuja. Etenkin naisväki pitää teatterista. Miehet eivät usein ole niin innokkaita, ja jopa inhoavat teatteria.
Elokuvassa sama sääntö ei aivan päde, ja monet miehet toísaalta arvostavat elokuvaa jopa enemmän. 007 (tai mitä muunnoksia tästä hahmosta nyt onkaan) on ilahduttanut elokuvankatsojia jo vuosikaudet. Perinteisesti miehet pitävät siitä, että leffoissa on räiskettä, räminää ja toimintaa. Naiset ovat huomattavasti rauhallisempia, ja heille kelpaavat paremmin romanttiset elokuvat.

Musiikin saralla ankat (ja muut Ankkalinnan asukit) ovat aivan yhtä hyviä kuin äsken mainituilla muillakin aloilla. Suomessakin on julkaistu useita Ankkalinnan musiikkia käsitteleviä sarjakuva-albumeita, joita en tosin ole lukenut. Vanhempi väestö pitää enemmän klassisesta, vanhasta musiikista, jota nuoriso paheksuu. Nuoremmat asukit pitävät enemmän nykymusiikista, esimerkiksi teknosta, metallista, rapista, popista, punkista ja rockista. Tosin välillä esimerkiksi Aku ja muut nuoret aikuiset eivät erityisemmin pidä klassisesta, mutta tämä onkin vain poikkeus, joka vahvistaa säännön.
Ankkalinnassa järjestetään usein musiikkikilpailuja, -esityksiä ja -festivaaleja.
Oopperasta ei Ankkalinnan väki tunnu juuri pitävän lukuun ottamatta alan ammattilaisia. Iines yrittää näyttää kulturellilta, mutta todellisuudessa hänkään ei erityisemmin rakasta oopperaa. Aku vielä vähemmän.
Monet piilottelevat epäkiinnostustaan klassista musiikkia ja oopperaa (sekä esimerkiksi myös vanhaa taidetta) kohtaan.

Monet ankkalinnalaiset harrastavat urheilua, sekä naiset että miehet. Suosituin urheilulaji on ehdottomasti jalkapallo. Ankkalinnan Palloseura ottaa säännöllisin väliajoin mittelöitä Hanhivaaran Palloseuraa vastaan. Myös koko muu urheilun kirjo on Ankkalinnassa esillä.
Urheilu on kenties kulttuurin arvostetuin haara. Siitä pitävät kaikki, ja huipputason urheilutähdeksi haluavat kaikki vauvasta vaariin.

Akun urheilullisuudesta on useita näkemyksiä.
Toisinaan Aku esitetään television edessä makeaa mässyttävänä, riippumatossa makoilevana sohvaperunana. Esimerkiksi Iines on tällöin selvästi liikunnallisempi - hän käy usein lenkillä ja moittii Akua tämän olemuksesta. Lisäksi Aku ei todellakaan ole edukseen kuntosalilla, vaan häpäisee Iineksen ja atleettiset lihaksikkaat ankkauroot jättävät Aku-paran tyystin varjoonsa.
Toisinaan Aku on hyvä urheilija. Hän on usein voittanut juoksukilpailuita, ja jopa esiintynyt Ankkalinnan Palloseuran paidassa tähtijalkapalloilijana! Tämä Aku voittaa Iineksen leikiten esimerkiksi tenniksestä (jolloin Iines suuttuu).

Ankkalinnassa on useita merkittäviä arkkitehtonisia nähtävyyksiä.
Kaupungin maamerkkinä tunnetaan Elieli N. Geelin vuonna 1902 suunnittelema Rahasäiliö. Se on ankkalinnalaisen raharikkaan Roope Ankan omistama, pääasiassa rahoille tarkoitettu varasto. Rahasäiliö on harmaa suuri betonikuutio Ankkalinnan keskustassa sijaitsevan Rahasäiliökukkulan huipulla. Se on hyvin kiistelty rakennus, ja monet pitävät sitä Ankkalinnan häpeäpilkkuna. Toisaalta monet taas pitävät sitä Ankkalinnan symbolina, ja etenkin itse Roope Ankka on radikaalimmin purkua vastaan.
Toinen arkkitehtuurisesti merkitävä kohde lienee Julle Ankanpään patsas. Sen rakennutti Roope Ankka 1950 -luvulla. Patsas kuvaa Ankkalinnan perustajaa Julle Ankanpäätä historiallisessa tilanteessa. Myös Julle Ankanpään patsas kuuluu ehdottomasti Ankkalinnan maamerkkeihin.

Usein Aku Ankassa esiintyvät kulttuuriaiheiset nimet ovat nimiväännöksiä. Esimerkiksi taiteen saralla vaikuttaa Pablo Pikakassa (Pablo Picasso), elokuvateatterissa rämistelee Clint Itäpuu (Clint Eastwood), kirjoja kirjoittavat A. Kata Riisitie (Agatha Christie) ja Ernesti Hämminkivei (Ernest Hemingway), näytelmiä teetättää Viljami Säkinperä (William Shakespeare) ja Moonwalkejaan esittää Möykkäel Jaksonen.

Kuten voi huomata, Aku ja muutkin ankat ovat menestyneet kulttuurin saralla varsin usein. Esimerkiksi elokuvan saralla hän on voittanut jopa Oskari-palkinnon, Kari Korhosen suomalaistuotantoisessa "Lyhyestä virsi kaunis" -tarinassa. Hänen elokuvansa oli vuoden paras dokumenttielokuva.
Aku kunnioittaa elokuvaa syvästi, ja sen parissa työskentely on hänen hartain haaveensa.
Musiikkibisnekseen Aku on lähtenyt useita kertoja lähinnä rahan perässä. Hän on myös pitänyt poikien kanssa bändiä.
Hannukin on kokenut kulttuuripersoona. Eräässä Carl Barksin tarinassa hän loi upeita nykytaideteoksia käyttämällä muun muassa saapaita, kalanruotoa ja sukkia. Usein Hannun kulttuuriteot perustuvat onneen, kuten moni muukin hänen tekemänsä asia.

Kulttuuriaiheisia kertomuksia tekevät kaikki ankantekijät, sillä kulttuuri on niin laaja aihe, että sitä on vaikea olla sivuamatta - onhan itse sarjakuvakin osa kulttuuria! Väittäisin jopa, että kulttuurin kiemuroita esiintyy jokaikisessä kertomuksessa. Kaikkea kulttuuria on vain vaikeaa huomata tarinaa lukiessa, sillä se onkin yhtä arkipäivää.
Seuraava esimerkki on tarinasta "Aku Ankka - Parsakaalibisneksiä", joka julkaistiin vastikään Aku Ankassa 47/2009. Jo sarjan ensimmäisessä ruudussa Aku kävelee kirja kädessään. Lisäksi hän kävelee Roopen rahasäiliön, merkittävän kulttuurikohteen, sisällä. Vielä samalla sivulla esiintyy palanen Ankkalinnan ruokakulttuuria, kun Aku juo kahvia. Ankoilla on myös tietynlaiset vaatteet päällä, jotka joku on suunnitellut. Kulttuuria esiintyy siis missä vain kukaan ikinä lieneekin. Se on laaja käsite.
Osa kulttuurista on erittäin näkyvästi esillä. Esimerkiksi jos Akusta tulee kirjailija, voi helposti huomata, että tämähän tarina nyt käsittelee selkeästi kulttuuria. Mutta "näkyvän kulttuurin" määrä on vain murto-osa kaikesta kulttuurista.

Oli miten oli, kulttuurista voi ammentaa loputtomasti ideoita, ja se onkin monipuolinen ja hyvä lähde tarinoille.

Lainaus käyttäjältä: kirjaTaidemuseot ovat siis miltei välttämättömiä tarinoille, ja on todella tärkeää, että niitä on mukana tarinoissa, koska ne luovat monia eri ominaisuuksia ja niistä saa paljon eri aiheita tarinoille, kuten rikostarinoita, Akun ja Hannun väittelyitä, Roopesta kertovia tarinoita tai vaikka mitä muita, joten taidemuseot ovatkin yksiä monipuolisimmista asioista, sillä niistä saa väännettyä niin paljon erilaisia asioita ja ominaisuuksia tarinoihin (sekä aiheeksi että muihin asioihin) ja siitä, että taidetta tarinoissa kuvataan niinkin paljon kuin nyt, on suuri hyöty tarinoille.
Melko pitkä virke. :D (Älä pahastu, kirja, sillä tämä huomautus ei ollut moite. Virke on jopa melko ymmärrettävä.)