Lainaus käyttäjältä: Aku VankkaMinkä voittojen? Tallien voittojen vai?
Luulen, että tämän kauden yksilövoittojen perusteella mennään.
Sivuja:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
Kirjoittaja
Aihe: Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
(833 viestiä)
wierii2
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 676 -
20.11.2009 klo 19:05:56
kirja
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 677 -
20.11.2009 klo 19:12:18
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkalinnan kulttuuri
Ankkalinna on kulttuurikaupunki. Monissa eri tarinoissa sinne kuvataan useita erilaisia kulttuuriin liittyviä asioita. Ankkalinna on monesti ollut suurtekijä jossain kulttuurin saralla. Ankkalinnan suhtautuminen kulttuuriin vaihtuu usein. Eri hahmot pitävät kulttuurista eri määrin. Eri käsikirjoittajat antavat kulttuurille suuremman osan kuin muut. Kulttuuria on Ankkalinnassa melkein aina.
Tärkeimpänä Ankkalinnan kulttuurista on ehdottomasti urheilu. Ankkalinnalaiset sekä osallistuvat urheiluun ja/tai liikuntaan ja seuraavat sitä. Ankkalinnan Palloseura on suosituimpia seuroja, mutta myös Ankkalinnan jääkiekkojoukkue on suosittu. Urheilu kerää koko Ankkalinnan kokoon, sillä melkein kaikki haluavat seurata urheilua, koska urheilun parissa Ankkalinna viettää yhteisiä hetkiä, kokee yhteisiä tunteita ja niin edelleen ja siten väki samaistuu toisiinsa. Urheilun seuraaminen siis kerää Ankkalinnan yhteen, mitä ei kovin usein enää tapahdu, vaan väki pysyy useimmiten yksin. Urheilun seuraamisen merkitys on suuri, koska se tuo asioita, joita (melkein) mitkään muut asiat eivät tuo! Urheilun harrastaminenkin on tärkeää, sillä sitä tehdessään ankkalinnalaiset saavat kokea elämyksiä, joita he eivät muulloin koe, josta johtuen ankkalinnalaiset hyväksyvät helpommin kulttuurin osana elämäänsä. Urheillessaan ankkalinnalaiset luultavasti unohtavat kaiken muun ja paneutuvat vain siihen, mitä he ovat tekemässä. Monet ankkalinnalaiset ovatkin siksi löytäneet jotain uutta itsestään urheillessaan. Heillä ei ole ollut ennen aikaa tutkia itseään ja ajatuksiaan, mutta liikunta/urheilu antaa siihen mahdollisuuden. Kilpaurheilu on tosin asia erikseen. Urheillessa ankkalinnalaiset ymmärtävät, miksi se on niin suosittua ja urheilun ansiosta he helpommin käyvät tutustumassa muihinkin kulttuurin muotoihin, joita Ankkalinnassa on. Urheilu siis avaa Ankkalinnalle portteja ja antaa monia syitä tutustua kulttuuriin. Se ikään kuin rohkaisee Ankkalinnan väen tutustumaan kulttuuriin ja sen seurauksena on todella merkittävä tekijä heille ja kaikille tarinoille. Urheilusta ja liikunnasta onkin tehty monia eri tarinoita. Ne tuovat paljon syitä ja seurauksia ja erilaisia ominaisuuksia tarinoihin monien eri aiheiden mukana. Urheilu on todella tärkeä asia ankkalinnalaisille, koska sen ansiosta he tutustuvat paremmin toisiinsa ja koska se on asia, joka yhdistää koko kaupunkia. Muun muassa siitä johtuen urheilusta on niin helppo tehdä tarinoita ja siitä on tehty monia tarinoita.
(Kuva)taide on suosittua Ankkalinnassa. Sille on monia selkeitä syitä. Ankkalinnan taidemuseo kuuluu maailman suosituimpiin ja suurimpiin luokassaan ja sinne saadaan melkein aina kun se tarinoissa esitellään paremmin muutamia kuuluisia tauluja, kuten Lona Misa tai Potilas. Tarinoissa on siis mainittu useasti Ankkalinnan taidemuseo. Se johtuu siitä, että sille on annettu suuria rooleja, koska kulttuurin rooli tarinoissa on noussut, ja kuvataide kuuluu kulttuuriin. Ankkalinnassa on myös monia muita kuvataidemuseoita kuin ''päämuseo''. Esimerkiksi Miaska on esiintynyt muutamassa tarinassa. Se sisältää nykyaikaista taidetta. Sitä ei kuitenkaan ole käytetty niin paljoa kuin taidemuseota, koska sen käyttämä taidelaji ei ole kovin tunnettu, eikä sillä alalla ole muutamaa todella poikkeuksellisen suosittua työtä, kuten Mona Lisa, joten käsikirjoittajat joutuisivat käyttämään paljon tilaa asioiden selittämiseen. Sen taiteen alan osalta kaikki ei olisi niin selkeää kuin mitä nyt. Taidemuseo(i)lle kuvataan melko suuri rooli tarinoissa, koska ne ovat tunnettuja oikeassa elämässä, joten niitä on lisättävä aitouden vuoksi ja niihin ei tarvitse tuhlata selittelyä, ja koska tarinoissa on selkeästi nousemassa kulttuurin määrä. Lisäksi useat päähahmot käyttävät monesti kulttuuria eri asioissaan, varsinkin taidetta. Taidemuseot ovat siis miltei välttämättömiä tarinoille, ja on todella tärkeää, että niitä on mukana tarinoissa, koska ne luovat monia eri ominaisuuksia ja niistä saa paljon eri aiheita tarinoille, kuten rikostarinoita, Akun ja Hannun väittelyitä, Roopesta kertovia tarinoita tai vaikka mitä muita, joten taidemuseot ovatkin yksiä monipuolisimmista asioista, sillä niistä saa väännettyä niin paljon erilaisia asioita ja ominaisuuksia tarinoihin (sekä aiheeksi että muihin asioihin) ja siitä, että taidetta tarinoissa kuvataan niinkin paljon kuin nyt, on suuri hyöty tarinoille. Jos taidetta ei olisi mukana, uskottavuus kärsisi paljon ja aiheiden kehitteleminen ei olisi niin helppoa. Taidemuseot saavatkin juuri ominaisuuksiensa ansiosta useimmiten tarinoista todella suuren roolin.
Kirjallisuus on aina saanut Ankkalinnassa suuren roolin. Uskoisin, että selkeästi suurin syy siihen on se, että Akkarikin kuuluu kirjallisuuteen osittain. Useimmissa asioissa keskitytään melko selkeästi siihen mikä se asia itse on, esimerkiksi Akkarissa kirjallisuuteen. Kirjallisuus ilmenee Akkarissa monilla eri tavoilla. Koska Akkari on sarjakuvalehti, sarjakuvat saavat Ankkalinnassa suuremman roolin kuin mitä useimmissa muissa asioissa, jotka liittyvät kirjallisuuteen. Melkein kaikissa tarinoissa, joissa kirjallisuus on jossain muodossa esillä, mainitaan myös sarjakuvat ja ne esitellään vastapainona kirjoille, kuten ne ovatkin. Akkareissa siis sarjakuvien osalta ollaan samoilla jäljillä kuin todellisuudessakin, joskin sarjakuvien määrä on suurempi kuin oikeassa elämässä, koska Akkari on itsekin sarjakuvalehti. Muutakin kirjallisuutta on usein. Kirjastot ovat todella suosittuja Ankkalinnassa ja ne näkyvät todella monissa tarinoissa. Kirjastot mielletäänkin Ankkalinnan nähtävyyksien/tärkeimpien rakennusten joukkoon, koska niitä käytetään niin usein, josta johtuen ne mainitaan monissa tarinoissa. Kirjastot ovat suosittuja, koska Ankkalinnan yleinen ilmapiiri suosittelee ihmisiä lukemaan, josta johtuen monet ankkalinnalaiset käyttävät paljon kirjallisuuden asioita. Kirjallisuuden suosio Ankkalinnassa perustuu varsinkin yleiseen ilmapiiriin ja suvaitsevaisuuteen. Ankkalinna on paitsi tekniikan myös kirjallisuuden alalla kehittynyt kaupunki, ja ankkalinnalaiset lukevatkin paljon, koska he haluavat oppia tai saada uusia kokemuksia. Melkein jokaisella ankkalinnalaisella on kotonaan kirjahylly, koska he ovat (hyvän) kirjan luettuaan jääneet niihin koukkuun ja alkaneet jopa keräillä kirjoja. Siitä johtuen monet ovat halunneet myös kirjoittaa kirjoja. Kaikki kirjat eivät voi olla huonoja, josta johtuen Ankkalinnassa on tehty monia mestariteoksia. Mitä useampia kirjoja kaupungissa tehdään, sitä suuremmalla todennäköisyydellä jokin niistä on todella loistava. Ankkalinnalaiset pitävät paljon kirjallisuudesta, joten he haluavat tuottaa sitä itse, josta johtuen Ankkalinna on melko suuri kaupunki kirjallisuuden alalla. Ankkallinnalle kirjallisuudella on suuri merkitys, koska se muodostaa niin paljon ankkalinnalaisten arjesta ja se vaikuttaa todella paljon ankkalinnalaisten elämään, koska ankkalinnalaiset lukevat paljon, koska yleinen ilmapiiri kannustaa siihen. Ankkalinna on oikea kirjallisuuskaupunki!
Musiikki ei ole koskaan saanut erikoisen suurta suosiota Ankkalinnassa. Se johtunee siitä, että ankkalinnalaiset eivät harrasta musiikkia, josta johtuen musiikkiesityksiä tai muita musiikkiaiheisia tapahtumia ei käydä katsomassa ainakaan suurella väkijoukolla, josta johtuen niitä ei järjestetä ainakaan kovin usein. Tietenkin Ankkalinnan omat ryhmät ovat suosittuja, koska liki kaikki esiintyjät ovat ankkalinnalaisia, josta johtuen heillä on paljon tuttavia Ankkalinnassa, jotka tulevat katsomaan esityksiä ja omalta osaltaan lisäävät musiikin suosiota. Esimerkiksi Ankkalinnan kuorot tai orkesterit lukeutuvat niihin ryhmiin, josta johtuen niille riittänee aina katsojia ja niiden maine pysyy kovana. Kuoroihin ja orkestereihin ja muihin ryhmiin riittää yllättävän paljon esiintyjiä, mutta se johtunee siitä, että Ankkalinnasta löytyy aina muutama ihminen, jotka välittävät musiikista poikkeuksellisen paljon ja he lienevät mukana kaikessa mahdollisessa. Näiden muutaman kymmenen ihmisen ansiosta Ankkalinnan kuorojen perinne säilyy. Usein esiintyjät tulevat edellisten esiintyjien suvuista, sillä musiikin suosio säilyy usein sukupolvien mukana. Esiintyjät ovatkin siis melkein aina joko sukua edellisille tai muuten tuntevat muut. Ankkalinnan kuorot ovat kuitenkin yllättävän pieniä esiintyjämääriltään, vaikka ottaakin huomioon musiikin pienen suosion. Ankkalinnassa ei ole melkein mitään muuta musiikkia paitsi kuorot, orkesterit ja muut ryhmät, koska Ankkalinnan väki (paitsi he, jotka tuntevat esiintyjät) eivät kovin piittaa musiikista, koska heidän mielestään se ei vain sovi heille. Tietenkin perinteiset esitykset keräävät paljon väkeä, koska ne kuuluvat Ankkalinnan monien perinteiden joukkoon, ja monet tulevat seuraamaan niitä vain siksi. Ankkalinnan musiikki ei siis menesty kovin paljoa. Ankkalinnan yleinen ilmapiiri vaikuttaa monien asioiden suosioon, ja koska se ei oikein välitä musiikista, ei kovin moni viitsi mennä katsomaan musiikillisia esityksiä. Ankkalinnassa on muutamia perinteitä, jotka kiinnostavat yhä, mutta niitä ei ole paljoa.
Ankkalinnassa on yllättävänkin paljon teattereita, kun ottaa huomioon, että musiikki ei ole koskaan kerännyt suurta suosiota. Teattereissa kuitenkin käy todella paljon väkeä, sekä normaaleissa esityksissä että oopperoissa. Oopperoiden suosio on yllättänyt monet, sillä niissä on paljon laulamista, kun itse musiikki ei kerää paljoa suosiota. Oopperan selkeästi suurempi suosio johtuukin sen eroista musiikkiin. Oopperat ovat paljon taiteellisempia ja siten keräävät enemmän yleisöä. Monet ankkalinnalaiset arvostavat useita taiteen muotoja, ja musiikki ei ole niin selkeä taidelaji kuin ooppera. Oopperat ovat suosittuja lähinnä niiden taiteellisuuden vuoksi, mutta asiaa auttaa paljon sekin, että Ankkalinnassa on usein monia suosittuja esiintyjiä, kuten oopperalaulamisen maailmanmestari. Oopperoiden suosio selittyy myös sillä, että esiintyjät ovat maailmankuuluja, jolloin heitä katsomaan tulee helposti paljon väkeä. Teatteriesityksiin pätevät melko samat asiat. Teatteri on selkeä taidelaji, ja esityksiä on tehty kaikille, joten monet erilaiset ihmiset voivat tulla niitä katsomaan, josta johtuu niiden suurehko suosio. Oopperoihin tullee vain muutaman tyyppisiä kävijöitä, mutta ne ovat silti todella suosittuja. Teatterit liikkuvat täysin omassa kategoriassaan, koska ne soveltuvat kaikille (joskin kaikki esitykset eivät). Kulttuuri on hyväksi ihmisille, ja teatterit ovat selkeä osa-alue, josta johtuen monet käyvät teattereissa, he haluavat saada oman ''kulttuurikiintiönsä'' täyteen. Teatterit keräävät kuitenkin myös ''katsojakatsojia'', jotka selkeästi nauttivat teatterista. Se johtuu siitä, että teatterien lukuisat ominaisuudet soveltuvat varsinkin tietyn tyyppisille ihmisille, mutta melkein kaikille soveltuu ainakin osa niistä. Teatterien vakiokatsojat ovatkin todella kiinnostuneita, mutta myös harvemmin käyneet ihmiset pitävät teattereista. Teattereihinkin on usein saatu huippuesiintyjiä ja todella tunnettuja näytöksiä, mikä lisää paljon niiden kävijämäärää. Maine aiheuttaa paljon suosiota, ja niin on käynyt teattereille. Ihmiset haluavat nähdä kuuluisat esiintyjät. Heidän esiintymiset ovatkin hyväksi teattereille. Silloin kävijät näkevät teattereiden parhaat puolet ja käyvät niissä uudestaan. Teatterit ovatkin varsinkin huippuesiintyjiensä ansiosta todella suosittuja paikkoja Ankkalinnassa ja niissä käydään usein.
Elokuva-ala on todella suosittua Ankkalinnassa. Ankkalinnan muutamissa elokuvateattereissa pyörii usein jonkinlainen mestarielokuva tai muuten vain yleisöä paljon keräävä elokuva. Se johtuu siitä, että elokuvateattereiden omistajat ovat todella rikkaita, ja heillä on varaa ostaa suosittuja elokuvia tai heillä on tarpeeksi ideoita huippuelokuvien tuottamiseen. Elokuvissa käy melkein jokainen ankkalinnalainen, ja monet käyvät niissä usein. Se johtuu Ankkalinnan vallitsevasta kulttuurityypistä. Viihdekulttuurit, kuten elokuvat, ovat suosittuja. Elokuvat keräävätkin aina paljon katsojia, koska monet ankkalinnalaiset pitävät televisionkin katsomisesta, ja elokuvat kuuluvat käytännössä samaan kategoriaan. Johtuen elokuvien suosiosta, myös elokuvateattereita on paljon, ja monet ankkalinnalaiset miettivätkin, mihin mennä. Useimmiten tähän kysymykseen vastauksen tarjoavat suurelokuvat, joita jokin teatteri saa näytettäväkseen. Elokuvien suosio perustuu siihen, että suuret elokuvat keräävät aina paljon yleisöä ja monet haluavat mennä katsomaan muita kuin suuria elokuvia, koska ''kaikki muutkin käyvät elokuvissa''. Ankkalinnassa(kin) siis usein se, mitä muut tekevät, vaikuttaa siihen, mitä itse teet ja elokuvissa se ilmenee selkeästi. Tietenkin todella moni ankkalinnalaisista vain pitää elokuvista johtuen niiden juonista, eikä itse elokuvista yleisesti. Todella moni ankkalinnalainen kuuluu tähän kategoriaan, ja siitä(kin) johtuen suuret elokuvat, jotka ovat keränneet muualla paljon suosiota, ovat todella suosittuja myös Ankkalinnassa. Elokuvateattereita ei kuitenkaan kovin paljoa näe tarinoissa, joissa niitä ei käytetä, koska ne eivät kuulu normaaliin kaupunkikuvaan. Lisäksi monet käsikirjoittajat ja piirtäjät eivät halua laittaa tarinoihinsa elokuvateattereita, koska ne näyttävät huonoa esimerkkiä. Elokuvateattereita kuitenkin näkyy todella paljon tarinoissa, joissa niitä käytetään, koska silloin halutaan osoittaa, kuinka paljon Ankkalinna pitää niistä ja vain yhdellä elokuvateatterilla se ei onnistuisi ainakaan helposti. Elokuvat ovat siis todella suosittuja Ankkalinnassa, ja varsinkin monet mestarielokuvat, joita Ankkalinnaan ostetaan, keräävät aina paljon suosiota.
Televisiokin lukeutuu kulttuuriin, ja se on vahvasti esillä Ankkalinnassa. Monet ankkalinnalaiset katsovat televisiota todella paljon, useita tunteja vuorokaudessa. Televisio on aina lukeutunut ankkalinnalaisten normaaliin vuorokausirytmiin (tietenkin poikkeuksineen, esimerkiksi Don Rosa ei televisiota tarinoihinsa melkein koskaan kuvaa). Televisiosta on tullut monille ankkalinnalaisille jopa suuri ongelma, ja useat ovat riippuvaisia siitä. Television katsominen on tullut useissa tarinoissa haitaksi, ja se johtuu siitä, kuinka paljon kaikkea televisiosta löytyy. Se on täynnä muun muassa kaikenlaisia hömppäsarjoja ja muuta turhaa, joidenka ainoa tarkoitus on koukuttaa katsojat. Siinä ne ovat onnistuneet. Useat ihmiset katselevat televisioita säännöllisesti (käytännössä kaikki vähintään kerran per vuorokausi), joten televisioista on tullut selkeä useasti käytetty aihe tarinoille ja niiden käyttäminen on lisääntynyt, koska oikeassakin elämässä televisiot ovat lisääntyneet. Ankkalinnalaiset katsovat televisiosta lähinnä hömppäsarjoja, koska melkein mitään muuta niistä ei tule, koska päälliköt tietävät, että sarjat saavat prosentuaalisesti televisionkatsojista eniten katsomaan televisiosta ja ne myös lisäävät televisioiden suosiota. Esimerkiksi uutisia ei televisioista kovin usein tule. Televisioiden sisältö on siis melkein täyttä soopaa ja roskaa, mutta ne ovat silti ankkalinnalaisille tärkeitä, koska he pitävät roskista, mitä televisiosta tulee, sillä sarjat ovat useimmiten kuvattu ankkalinnalaisten näkökulmista ja maanläheisesti, joten niihin on todella helppo samaistua, jolloin sarjojen suosiokin kasvaa. Television merkitys on siis valtava! Se johtuu siitä, että niistä on (melkein) aina tullut jonkinlaisia sarjoja, jotka ovat koukuttaneet väen, jolloin sarjoja ja katsojia on molempia tullut lisää. Arvot ovatkin siis suoraan verrannollisia, ja molemmat riippuvat toisistaan. ''Kumpikaan ei voi elää ilman toista.'' Ankkalinnan television suuren suosion pääsyy ovatkin siis ankkalinnalaiset. He ovat itse valinneet tiensä, ja he pitävät sarjoista, mitä televisiosta tulee. Televisiokatsojat ovat useimmiten keskivertoankkalinnalaisia, koska heitä varten on useimmat ohjelmat suunniteltu, koska suurin osa ankkalinnalaisista on heitä. Juuri siksi televisiot ovat niin tärkeitä ankkalinnalaisille. Televisioita kuvataan melkein jokaisessa tarinassa, koska ne ovat osa Ankkalinnan normaalia elämää, ja televisioiden merkitys on sekä Ankkalinnassa että todellisuudessa suuri. Ankkalinnasta on haluttu tehdä siinä määrin aito kaupunki. Televisioiden merkitys on Ankkalinnassa luultavasti jopa suurempi kuin oikeassa elämässä, koska päälliköt ovat tehneet senlaisia valintoja.
Ruokakulttuuri Ankkalinnassa on melko sekava, koska se vaihtelee melkein jokaisessa tarinassa, koska mitään vakiintunutta säännöstöä ei (vielä) ole. Joissain tarinoissa Ankkalinnan väki on hienostunutta, joissain syödänä vain hot dogeja ja pizzaa. Ankkalinnassa on jokaisessa tarinassa, joissa syömistä käsitellään, muutama hienostunut ravintola, jotka ovat melko kalliita ja todella tasokkaita, sillä niihin halutaan maksavia asiakkaita. Muut osa-alueet vaihtelevatkin paljolti. Ankkalinnan katujen varsilla myydään melko usein jonkinlaista roskaruokaa, ja usein Akukin on osallistunut myymiseen. Varsinkin hot dogit ovat suosittuja roskaruoista. Myös monet muut kelpaavat. Katujenvarsiroskaruokakauppiaita ei enää nähdä paitsi tarinoissa, joissa keskitytään syömiseen ja/tai ruokaan. Roskaruoista on muodostunut selkeä osa Ankkalinnan ruokakulttuuria, vaikka sitä ei kehdata ääneen sanoakaan, sillä roskaruoat yhfistetään helposti muihin jonkinlaista heikkoa ihmistä tarkoittaviin asioihin. Roskaruoat kuuluvatkin Ankkalinnan vaiettuihin asioihin. Tietenkään kaikissa tarinoissa ei Ankkalinnassa ole roskaruokakulttuuria, vaan ruoka on parempaa, järkevämpää. Niissä tarinoissa Ankkalinnassa on useimmiten enemmän hyviä mutta melko halpoja ravintoloita, koska valtaosalle ankkalinnalaisista ne sopivat parhaiten. Ravintoloissa käydään syömässä muutaman kerran kuukaudessa, josta johtuen ne tuottavat melko paljon rahaa, jolloin ruoasta voidaan tehdä parempaa, kuitenkaan korottamatta hintoja, joka johtaa siihen, että asiakkaita (ja rahaa) tulee entistä enemmän. Sen ansiosta niinsanotut pienravintolat menestyvät hyvin, ja niitä on tarinoissa paljon. Ankkalinnan ruokakulttuuri vaihtelee eri tarinoiden välillä suuresti, koska mitään vakiintunutta arvoa sille ei ole, sillä kukaan ei ole sitää määritellyt eikä mitään kulttuurityyliä käytetä selkeästi yli muiden. Ankkalinnan ravintolat eivät kovin usein muissa kuin ruoka-aiheisissa tarinoissa näy katukuvassa, koska ne eivät ole niin selkeä osa Ankkalinnaa, vaikka kaupungilla selkeästi on oma ruokakulttuurinsa. Siitä johtuu myös se, että Ankkalinnalle ei ole olemassa/määritelty vielä yhtä ainoaa oikeaa ruokakulttuuria, vaan kaikkia tapoja käytetään.
Ankkalinnassakin on jonkinlaisia uhkapelejä, mutta niitä ei käytetä tarinoissa kovin paljoa, johtuen oikeassa elämässä vallitsevasta suvaitsemattomuudesta, joka heijastuu myös sarjakuvamaailmaan. Uhkapelejä käytetään lähinnä kun halutaan määritellä tai kuvailla jonkun hahmon onnea, useimmiten Akun ja/tai Hannun. Uhkapelit eivät luo tarinoille melkein mitään ominaisuuksia, joten ne ovatkin melko turhia, joka on myös yksi syy sille, miksi niitä ei käytetä (enää) kovin usein. Akkari on kuitenkin suunnattu melko pienille lapsille ja uhkapelit ovat Suomessa tällä hetkellä K15, joten Akkareihin ei kenties siitä syystä ole niitä haluttu, ainakaan paljoa. Ankkalinnalle uhkapelit ovat melko turhia, sillä vain muutama tarina on saanut juonensa päärakennepohjan niistä eivätkä ne luo tarinoille, joiden pääaiheina ne eivät ole, kovin paljoa hyödyllisiä ominaisuuksia, vaan ovat melko turhia. Uhkapelikulttuuri on Ankkalinnassa melko määrittelemätön, sillä uhkapelejä ei ole käytetty kovin monissa tarinoissa, josta johtuen ne ja Ankkalinnan väen suhtautuminen niihin, on jäänyt melko hämärän peittoon. Useimmissa tarinoissa, joissa uhkapelejä on, ne ovat suosittuja ja niitä on monia jossain yhdessä pienehklssä rakennuksessa, eli ne ovat keränneet kelvollisesti käyttäjiä. Tarinoissa, joissa ne saavat suuren roolin, niiden käyttäjämäärää ei kovin kuvailla, ja pelikoneet edustavat jonkinlaista ääripäätä, koska silloin ne tuovat tarinoihin enemmän ominaisuuksia kuin muuten. Ankkalinnassa ei ole kovin monta paikkaa, jossa voisi pelata uhkapelejä. Siihen vaikuttaa ainakin se, että melko paljon ankkalinnalaisista on melko pieniä, josta johtuen he eivät saa pelata niitä. Lisäksi se johtaa siihen, että ankkalinnalaisten yleinen suhtautuminen pelikoneisiin on melko negatiivinen, ja jos niitä pelaa, saa melko usein negatiivista puhetta kohtaansa. Ankkalinnassa on useimmiten muutamia ''pelifriikkejä'', jotka pelaavat paljon enemmän kuin muut ja ovat selkeästi kiinnostuneita pelaamisesta. Melkein jokaisessa tarinassa, joissa on pelikoneita, on heidänlaisiaan ihmisiä ja heitä kuvataan myös muulloin. Pelikoneita ja uhkapelejä ei kuvata melkein koskaan muulloin kuin tarinoissa, joissa ne saavat kunnon roolin, koska niistä ei ole koskaan muodostunut selkeää Ankkalinnan osaa eivätkä ne ole koskaan saaneet kunnollista roolia tai vakiinnuttaneet paikkaansa Ankkalinnassa. Siitä johtuen niiden esiintyminen ei ole kovin yleistä. Yksi selkeä poikkeus löytyy: Lotto. Se on niin selkeä osa suomalaisten elämää, että se on lisätty mukaan myös Akkareihinkin. Todella usein Lotossa on jaossa jättipotti (muutama kymmenen miljardia) ja Aku osallistuu melkein joka viikko Lottoon, kuten Hannukin, joka onnestansa johtuen voittaa aina. Lotto edustaa Ankkalinnassa melko samoja asioita kuin Suomessakin, josta johtuen se on vakiinnuttanut helposti paikkansa tarinoissa. Lotto on tärkeä osa elämää sekä useimmille suomalaisille että ankkalinnalaisille. Lotossa omituista on se, että joka kerta Hannu korjaa yksin jättipotin ja joka kerta jaossa on jättipotti. Lottoa käytetäänkin kuvaamaan raja-arvoja ja ääripäitä, koska siihen se soveltuu todella hyvin.
Eri hahmot käyttävät kulttuuria eri tavoilla. Roope Ankka käyttää kulttuuria melkein kaikissa muodoissa, koska hän omistaa niin paljon kulttuuriin liittyviä asioita, kuten teatterit ja ravintolat, ja hän käy omissa tiloissaan. Roopen kulttuurin käyttämisestä ei ole tehty tarinoita (ainakaan paljoa), vaikka siihen olisi mahdollisuus. Roope-aiheisista tarinoista, jotka keskittyvät kulttuuriin, läheskään kaikkea potentiaalia ei ole käytetty, vaan tarinat ovat melko vähäisiä ja viimeistelemättömän oloisia. Iines käyttää kulttuuria lähes kaikissa sen muodoissa, ja siksi Akukin on ajautunut kulttuurin pariin melko usein. Iines-aiheisissa tarinoissa on usein kulttuuria, koska se on niin vahva aihe tarinoille ja se sopii Iineksen luonteelle, josta johtuen se tuo aitoutta hänestä kertoviin tarinoihin. Iines-aiheiset kulttuuritarinat ovat hyviä myös siksi, että niissä saa kuvattua Akun tunteita, koska Aku on pakotettu mukaan ja hän kokee kulttuurit eri tavoin kuin Iines. Iines-tarinat ovat siis selkeitä plussia kulttuurille. Aku käyttää kulttuurista lähinnä urheilua, mutta koska Akukin on niin monipuolinen hahmo ja urheilu on laaja käsite, Akusta ja urheilusta kertovat tarinat saavat usein paljon positiivisia ominaisuuksia, koska molemmat ovat niin laajoja käsitteitä ja sisältävät paljon eri asioita, josta johtuen tarinoista tulee äärimmäisen tarkkoja, yksityiskohtaisia ja hauskoja, koska yksityiskohdat tuottavat muun muassa huumoria. Tarinat, joissa käytetään kulttuuria, ja joissa Aku on päähahmona, ovat melkein aina menestyviä. Tupu, Hupu ja Lupu käyttävät vain hieman kulttuuria, koska he ovat vielä niin pieniä eikä siksi kulttuuri sovi heille niin hyvin kuin muille. Esimerkiksi teatterin ymmärtäminen vaatii sitä, että on hieman vanhempi. Useissa tarinoissa ankanpojat ovat kuitenkin urheiluhulluja, joten heidänkin voi sanoa käyttävän kulttuuria - urheilun muodossa. Sama pätee Hannu Hanheen. Hän ei välitä kulttuurista tippaakaan, mutta koska Iines pitää, hän esittää pitävänsä ja Iines valitseekin hänet usein matkaseurakseen. Hannunkin kokemukset mukavasta kulttuurista rajoittuvat lähinnä urheiluun.
Kulttuurin vaikutus Akkariin on suuri, koska se antaa monia eri ominaisuuksia ja sillä on monia eri ulottuvuuksia, joista jokainen tuottaa monia eri asioita tarinoihin. Mikäli käytät kaikkia kulttuurin muotoja (mikä on luultavimmin mahdotonta), saat tarinan, jossa on tuhansia hyviä ominaisuuksia. Kulttuuri luo siis todella paljon asioita, sillä se sisältää niin paljon eri asioita ja se on niin monipuolista. Pelkästä kulttuurista saa loistavia tarinoita, koska se luo enemmän ominaisuuksia kuin suurin osa hahmoista (josta johtuen tarinoita, joiden aiheena on kulttuuri, on tehty melko paljon, mutta lisääkin voi tehdä), ja kulttuuri on uskomattoman hyvä aihe tarinoille, koska se on aiheena niin laaja. Kulttuuri tuo mukanaan muun muassa paljon uskottavuutta, koska se kuuluu oikeaan elämään suurena osana, ja kulttuuri on moniuloitteinen ja sisältää monia eri kategorioita, joten se sopii melkein mihin tahansa tarinoissa. Tarinat tarvitsevat kulttuuria, koska mistään muualta ei saa osaa sen ominaisuuksia, kuten niin suuria määriä uskottavuutta, koska mikään muu asia, jota Akkareissa käytetään, ei ole niin suuri osa oikeaa elämää kuin kulttuuri. On todella tärkeää, että kulttuuria käytetään, koska se antaa paljon aiheita ja ilman sitä tarinat olisivat melko tylsiä, yksityiskohdattomia ja epäaitoja. Kulttuuri luo paljon asioita varsinkin tarinoiden taustoille, koska esimerkiksi kirjastoja näkyy melko usein taustalla, vaikka niitä ei käytettäisikään. Sekin on yksi kulttuurin käyttötavoista! Kulttuurilla on monia eri käyttötapoja, kuten edellä mainitsemani taustattaminen. Kulttuurin saa myös tarinoiden päärakenneaiheeksi ja siihen nojaamalla on tehty monia huipputarinoita. Koska kulttuuri on niin olennainen osa oikeasta elämästä, on se tärkeää myös Ankkalinnassa, sillä monet käsikirjoittajat (ja piirtäjät) ovat ottaneet niin paljon vaikutteita oikeasta elämästä, jonka ansiosta Akkari on nykyisenlaisensa. Kulttuuri on tärkeimpiä oikeasta elämästä poimittuja asioita, koska se vaikuttaa niin paljoon. Ilman kulttuuria Akkari olisi todella paljon erilainen nykyiseen verrattuna. Tarinoille kulttuuri onkin siis täysin korvaamaton ja pakollinen ominaisuus, minkä tilalle ei saa asetettua mitään muuta.
Yhteenveto: Kaikenlaista kulttuuria käytetään Ankkalinnassa. Urheilu on niistä tärkein ja se yhdistää ankkalinnalaisia. Myös taide ja kirjallisuus ovat suosittuja, toisin kuin musiikki. Teatterit ja oopperat ovat yllättävänkin suosittuja, johtuen huippuesiintyjistä. Elokuvat ja televisio(sarjat) keräävät paljon katsojia. Ankkalinnan ruokakulttuuri on vaihteleva. Uhkapeleistä ei ole tehty paljoa tarinoita. Tarinoille kulttuuri on korvaamaton, koska siitä saadaan niin monia eri ominaisuuksia. Eri hahmot käyttävät kulttuuria eri tavoin. Iines käyttää kulttuuria eniten ja hänestä ja kulttuurista kertovia tarinoita on melko vähän, vaikka niistä saisi hyviä.
Hopi hopi, Bomber!
~kirja
Ankkalinna on kulttuurikaupunki. Monissa eri tarinoissa sinne kuvataan useita erilaisia kulttuuriin liittyviä asioita. Ankkalinna on monesti ollut suurtekijä jossain kulttuurin saralla. Ankkalinnan suhtautuminen kulttuuriin vaihtuu usein. Eri hahmot pitävät kulttuurista eri määrin. Eri käsikirjoittajat antavat kulttuurille suuremman osan kuin muut. Kulttuuria on Ankkalinnassa melkein aina.
Tärkeimpänä Ankkalinnan kulttuurista on ehdottomasti urheilu. Ankkalinnalaiset sekä osallistuvat urheiluun ja/tai liikuntaan ja seuraavat sitä. Ankkalinnan Palloseura on suosituimpia seuroja, mutta myös Ankkalinnan jääkiekkojoukkue on suosittu. Urheilu kerää koko Ankkalinnan kokoon, sillä melkein kaikki haluavat seurata urheilua, koska urheilun parissa Ankkalinna viettää yhteisiä hetkiä, kokee yhteisiä tunteita ja niin edelleen ja siten väki samaistuu toisiinsa. Urheilun seuraaminen siis kerää Ankkalinnan yhteen, mitä ei kovin usein enää tapahdu, vaan väki pysyy useimmiten yksin. Urheilun seuraamisen merkitys on suuri, koska se tuo asioita, joita (melkein) mitkään muut asiat eivät tuo! Urheilun harrastaminenkin on tärkeää, sillä sitä tehdessään ankkalinnalaiset saavat kokea elämyksiä, joita he eivät muulloin koe, josta johtuen ankkalinnalaiset hyväksyvät helpommin kulttuurin osana elämäänsä. Urheillessaan ankkalinnalaiset luultavasti unohtavat kaiken muun ja paneutuvat vain siihen, mitä he ovat tekemässä. Monet ankkalinnalaiset ovatkin siksi löytäneet jotain uutta itsestään urheillessaan. Heillä ei ole ollut ennen aikaa tutkia itseään ja ajatuksiaan, mutta liikunta/urheilu antaa siihen mahdollisuuden. Kilpaurheilu on tosin asia erikseen. Urheillessa ankkalinnalaiset ymmärtävät, miksi se on niin suosittua ja urheilun ansiosta he helpommin käyvät tutustumassa muihinkin kulttuurin muotoihin, joita Ankkalinnassa on. Urheilu siis avaa Ankkalinnalle portteja ja antaa monia syitä tutustua kulttuuriin. Se ikään kuin rohkaisee Ankkalinnan väen tutustumaan kulttuuriin ja sen seurauksena on todella merkittävä tekijä heille ja kaikille tarinoille. Urheilusta ja liikunnasta onkin tehty monia eri tarinoita. Ne tuovat paljon syitä ja seurauksia ja erilaisia ominaisuuksia tarinoihin monien eri aiheiden mukana. Urheilu on todella tärkeä asia ankkalinnalaisille, koska sen ansiosta he tutustuvat paremmin toisiinsa ja koska se on asia, joka yhdistää koko kaupunkia. Muun muassa siitä johtuen urheilusta on niin helppo tehdä tarinoita ja siitä on tehty monia tarinoita.
(Kuva)taide on suosittua Ankkalinnassa. Sille on monia selkeitä syitä. Ankkalinnan taidemuseo kuuluu maailman suosituimpiin ja suurimpiin luokassaan ja sinne saadaan melkein aina kun se tarinoissa esitellään paremmin muutamia kuuluisia tauluja, kuten Lona Misa tai Potilas. Tarinoissa on siis mainittu useasti Ankkalinnan taidemuseo. Se johtuu siitä, että sille on annettu suuria rooleja, koska kulttuurin rooli tarinoissa on noussut, ja kuvataide kuuluu kulttuuriin. Ankkalinnassa on myös monia muita kuvataidemuseoita kuin ''päämuseo''. Esimerkiksi Miaska on esiintynyt muutamassa tarinassa. Se sisältää nykyaikaista taidetta. Sitä ei kuitenkaan ole käytetty niin paljoa kuin taidemuseota, koska sen käyttämä taidelaji ei ole kovin tunnettu, eikä sillä alalla ole muutamaa todella poikkeuksellisen suosittua työtä, kuten Mona Lisa, joten käsikirjoittajat joutuisivat käyttämään paljon tilaa asioiden selittämiseen. Sen taiteen alan osalta kaikki ei olisi niin selkeää kuin mitä nyt. Taidemuseo(i)lle kuvataan melko suuri rooli tarinoissa, koska ne ovat tunnettuja oikeassa elämässä, joten niitä on lisättävä aitouden vuoksi ja niihin ei tarvitse tuhlata selittelyä, ja koska tarinoissa on selkeästi nousemassa kulttuurin määrä. Lisäksi useat päähahmot käyttävät monesti kulttuuria eri asioissaan, varsinkin taidetta. Taidemuseot ovat siis miltei välttämättömiä tarinoille, ja on todella tärkeää, että niitä on mukana tarinoissa, koska ne luovat monia eri ominaisuuksia ja niistä saa paljon eri aiheita tarinoille, kuten rikostarinoita, Akun ja Hannun väittelyitä, Roopesta kertovia tarinoita tai vaikka mitä muita, joten taidemuseot ovatkin yksiä monipuolisimmista asioista, sillä niistä saa väännettyä niin paljon erilaisia asioita ja ominaisuuksia tarinoihin (sekä aiheeksi että muihin asioihin) ja siitä, että taidetta tarinoissa kuvataan niinkin paljon kuin nyt, on suuri hyöty tarinoille. Jos taidetta ei olisi mukana, uskottavuus kärsisi paljon ja aiheiden kehitteleminen ei olisi niin helppoa. Taidemuseot saavatkin juuri ominaisuuksiensa ansiosta useimmiten tarinoista todella suuren roolin.
Kirjallisuus on aina saanut Ankkalinnassa suuren roolin. Uskoisin, että selkeästi suurin syy siihen on se, että Akkarikin kuuluu kirjallisuuteen osittain. Useimmissa asioissa keskitytään melko selkeästi siihen mikä se asia itse on, esimerkiksi Akkarissa kirjallisuuteen. Kirjallisuus ilmenee Akkarissa monilla eri tavoilla. Koska Akkari on sarjakuvalehti, sarjakuvat saavat Ankkalinnassa suuremman roolin kuin mitä useimmissa muissa asioissa, jotka liittyvät kirjallisuuteen. Melkein kaikissa tarinoissa, joissa kirjallisuus on jossain muodossa esillä, mainitaan myös sarjakuvat ja ne esitellään vastapainona kirjoille, kuten ne ovatkin. Akkareissa siis sarjakuvien osalta ollaan samoilla jäljillä kuin todellisuudessakin, joskin sarjakuvien määrä on suurempi kuin oikeassa elämässä, koska Akkari on itsekin sarjakuvalehti. Muutakin kirjallisuutta on usein. Kirjastot ovat todella suosittuja Ankkalinnassa ja ne näkyvät todella monissa tarinoissa. Kirjastot mielletäänkin Ankkalinnan nähtävyyksien/tärkeimpien rakennusten joukkoon, koska niitä käytetään niin usein, josta johtuen ne mainitaan monissa tarinoissa. Kirjastot ovat suosittuja, koska Ankkalinnan yleinen ilmapiiri suosittelee ihmisiä lukemaan, josta johtuen monet ankkalinnalaiset käyttävät paljon kirjallisuuden asioita. Kirjallisuuden suosio Ankkalinnassa perustuu varsinkin yleiseen ilmapiiriin ja suvaitsevaisuuteen. Ankkalinna on paitsi tekniikan myös kirjallisuuden alalla kehittynyt kaupunki, ja ankkalinnalaiset lukevatkin paljon, koska he haluavat oppia tai saada uusia kokemuksia. Melkein jokaisella ankkalinnalaisella on kotonaan kirjahylly, koska he ovat (hyvän) kirjan luettuaan jääneet niihin koukkuun ja alkaneet jopa keräillä kirjoja. Siitä johtuen monet ovat halunneet myös kirjoittaa kirjoja. Kaikki kirjat eivät voi olla huonoja, josta johtuen Ankkalinnassa on tehty monia mestariteoksia. Mitä useampia kirjoja kaupungissa tehdään, sitä suuremmalla todennäköisyydellä jokin niistä on todella loistava. Ankkalinnalaiset pitävät paljon kirjallisuudesta, joten he haluavat tuottaa sitä itse, josta johtuen Ankkalinna on melko suuri kaupunki kirjallisuuden alalla. Ankkallinnalle kirjallisuudella on suuri merkitys, koska se muodostaa niin paljon ankkalinnalaisten arjesta ja se vaikuttaa todella paljon ankkalinnalaisten elämään, koska ankkalinnalaiset lukevat paljon, koska yleinen ilmapiiri kannustaa siihen. Ankkalinna on oikea kirjallisuuskaupunki!
Musiikki ei ole koskaan saanut erikoisen suurta suosiota Ankkalinnassa. Se johtunee siitä, että ankkalinnalaiset eivät harrasta musiikkia, josta johtuen musiikkiesityksiä tai muita musiikkiaiheisia tapahtumia ei käydä katsomassa ainakaan suurella väkijoukolla, josta johtuen niitä ei järjestetä ainakaan kovin usein. Tietenkin Ankkalinnan omat ryhmät ovat suosittuja, koska liki kaikki esiintyjät ovat ankkalinnalaisia, josta johtuen heillä on paljon tuttavia Ankkalinnassa, jotka tulevat katsomaan esityksiä ja omalta osaltaan lisäävät musiikin suosiota. Esimerkiksi Ankkalinnan kuorot tai orkesterit lukeutuvat niihin ryhmiin, josta johtuen niille riittänee aina katsojia ja niiden maine pysyy kovana. Kuoroihin ja orkestereihin ja muihin ryhmiin riittää yllättävän paljon esiintyjiä, mutta se johtunee siitä, että Ankkalinnasta löytyy aina muutama ihminen, jotka välittävät musiikista poikkeuksellisen paljon ja he lienevät mukana kaikessa mahdollisessa. Näiden muutaman kymmenen ihmisen ansiosta Ankkalinnan kuorojen perinne säilyy. Usein esiintyjät tulevat edellisten esiintyjien suvuista, sillä musiikin suosio säilyy usein sukupolvien mukana. Esiintyjät ovatkin siis melkein aina joko sukua edellisille tai muuten tuntevat muut. Ankkalinnan kuorot ovat kuitenkin yllättävän pieniä esiintyjämääriltään, vaikka ottaakin huomioon musiikin pienen suosion. Ankkalinnassa ei ole melkein mitään muuta musiikkia paitsi kuorot, orkesterit ja muut ryhmät, koska Ankkalinnan väki (paitsi he, jotka tuntevat esiintyjät) eivät kovin piittaa musiikista, koska heidän mielestään se ei vain sovi heille. Tietenkin perinteiset esitykset keräävät paljon väkeä, koska ne kuuluvat Ankkalinnan monien perinteiden joukkoon, ja monet tulevat seuraamaan niitä vain siksi. Ankkalinnan musiikki ei siis menesty kovin paljoa. Ankkalinnan yleinen ilmapiiri vaikuttaa monien asioiden suosioon, ja koska se ei oikein välitä musiikista, ei kovin moni viitsi mennä katsomaan musiikillisia esityksiä. Ankkalinnassa on muutamia perinteitä, jotka kiinnostavat yhä, mutta niitä ei ole paljoa.
Ankkalinnassa on yllättävänkin paljon teattereita, kun ottaa huomioon, että musiikki ei ole koskaan kerännyt suurta suosiota. Teattereissa kuitenkin käy todella paljon väkeä, sekä normaaleissa esityksissä että oopperoissa. Oopperoiden suosio on yllättänyt monet, sillä niissä on paljon laulamista, kun itse musiikki ei kerää paljoa suosiota. Oopperan selkeästi suurempi suosio johtuukin sen eroista musiikkiin. Oopperat ovat paljon taiteellisempia ja siten keräävät enemmän yleisöä. Monet ankkalinnalaiset arvostavat useita taiteen muotoja, ja musiikki ei ole niin selkeä taidelaji kuin ooppera. Oopperat ovat suosittuja lähinnä niiden taiteellisuuden vuoksi, mutta asiaa auttaa paljon sekin, että Ankkalinnassa on usein monia suosittuja esiintyjiä, kuten oopperalaulamisen maailmanmestari. Oopperoiden suosio selittyy myös sillä, että esiintyjät ovat maailmankuuluja, jolloin heitä katsomaan tulee helposti paljon väkeä. Teatteriesityksiin pätevät melko samat asiat. Teatteri on selkeä taidelaji, ja esityksiä on tehty kaikille, joten monet erilaiset ihmiset voivat tulla niitä katsomaan, josta johtuu niiden suurehko suosio. Oopperoihin tullee vain muutaman tyyppisiä kävijöitä, mutta ne ovat silti todella suosittuja. Teatterit liikkuvat täysin omassa kategoriassaan, koska ne soveltuvat kaikille (joskin kaikki esitykset eivät). Kulttuuri on hyväksi ihmisille, ja teatterit ovat selkeä osa-alue, josta johtuen monet käyvät teattereissa, he haluavat saada oman ''kulttuurikiintiönsä'' täyteen. Teatterit keräävät kuitenkin myös ''katsojakatsojia'', jotka selkeästi nauttivat teatterista. Se johtuu siitä, että teatterien lukuisat ominaisuudet soveltuvat varsinkin tietyn tyyppisille ihmisille, mutta melkein kaikille soveltuu ainakin osa niistä. Teatterien vakiokatsojat ovatkin todella kiinnostuneita, mutta myös harvemmin käyneet ihmiset pitävät teattereista. Teattereihinkin on usein saatu huippuesiintyjiä ja todella tunnettuja näytöksiä, mikä lisää paljon niiden kävijämäärää. Maine aiheuttaa paljon suosiota, ja niin on käynyt teattereille. Ihmiset haluavat nähdä kuuluisat esiintyjät. Heidän esiintymiset ovatkin hyväksi teattereille. Silloin kävijät näkevät teattereiden parhaat puolet ja käyvät niissä uudestaan. Teatterit ovatkin varsinkin huippuesiintyjiensä ansiosta todella suosittuja paikkoja Ankkalinnassa ja niissä käydään usein.
Elokuva-ala on todella suosittua Ankkalinnassa. Ankkalinnan muutamissa elokuvateattereissa pyörii usein jonkinlainen mestarielokuva tai muuten vain yleisöä paljon keräävä elokuva. Se johtuu siitä, että elokuvateattereiden omistajat ovat todella rikkaita, ja heillä on varaa ostaa suosittuja elokuvia tai heillä on tarpeeksi ideoita huippuelokuvien tuottamiseen. Elokuvissa käy melkein jokainen ankkalinnalainen, ja monet käyvät niissä usein. Se johtuu Ankkalinnan vallitsevasta kulttuurityypistä. Viihdekulttuurit, kuten elokuvat, ovat suosittuja. Elokuvat keräävätkin aina paljon katsojia, koska monet ankkalinnalaiset pitävät televisionkin katsomisesta, ja elokuvat kuuluvat käytännössä samaan kategoriaan. Johtuen elokuvien suosiosta, myös elokuvateattereita on paljon, ja monet ankkalinnalaiset miettivätkin, mihin mennä. Useimmiten tähän kysymykseen vastauksen tarjoavat suurelokuvat, joita jokin teatteri saa näytettäväkseen. Elokuvien suosio perustuu siihen, että suuret elokuvat keräävät aina paljon yleisöä ja monet haluavat mennä katsomaan muita kuin suuria elokuvia, koska ''kaikki muutkin käyvät elokuvissa''. Ankkalinnassa(kin) siis usein se, mitä muut tekevät, vaikuttaa siihen, mitä itse teet ja elokuvissa se ilmenee selkeästi. Tietenkin todella moni ankkalinnalaisista vain pitää elokuvista johtuen niiden juonista, eikä itse elokuvista yleisesti. Todella moni ankkalinnalainen kuuluu tähän kategoriaan, ja siitä(kin) johtuen suuret elokuvat, jotka ovat keränneet muualla paljon suosiota, ovat todella suosittuja myös Ankkalinnassa. Elokuvateattereita ei kuitenkaan kovin paljoa näe tarinoissa, joissa niitä ei käytetä, koska ne eivät kuulu normaaliin kaupunkikuvaan. Lisäksi monet käsikirjoittajat ja piirtäjät eivät halua laittaa tarinoihinsa elokuvateattereita, koska ne näyttävät huonoa esimerkkiä. Elokuvateattereita kuitenkin näkyy todella paljon tarinoissa, joissa niitä käytetään, koska silloin halutaan osoittaa, kuinka paljon Ankkalinna pitää niistä ja vain yhdellä elokuvateatterilla se ei onnistuisi ainakaan helposti. Elokuvat ovat siis todella suosittuja Ankkalinnassa, ja varsinkin monet mestarielokuvat, joita Ankkalinnaan ostetaan, keräävät aina paljon suosiota.
Televisiokin lukeutuu kulttuuriin, ja se on vahvasti esillä Ankkalinnassa. Monet ankkalinnalaiset katsovat televisiota todella paljon, useita tunteja vuorokaudessa. Televisio on aina lukeutunut ankkalinnalaisten normaaliin vuorokausirytmiin (tietenkin poikkeuksineen, esimerkiksi Don Rosa ei televisiota tarinoihinsa melkein koskaan kuvaa). Televisiosta on tullut monille ankkalinnalaisille jopa suuri ongelma, ja useat ovat riippuvaisia siitä. Television katsominen on tullut useissa tarinoissa haitaksi, ja se johtuu siitä, kuinka paljon kaikkea televisiosta löytyy. Se on täynnä muun muassa kaikenlaisia hömppäsarjoja ja muuta turhaa, joidenka ainoa tarkoitus on koukuttaa katsojat. Siinä ne ovat onnistuneet. Useat ihmiset katselevat televisioita säännöllisesti (käytännössä kaikki vähintään kerran per vuorokausi), joten televisioista on tullut selkeä useasti käytetty aihe tarinoille ja niiden käyttäminen on lisääntynyt, koska oikeassakin elämässä televisiot ovat lisääntyneet. Ankkalinnalaiset katsovat televisiosta lähinnä hömppäsarjoja, koska melkein mitään muuta niistä ei tule, koska päälliköt tietävät, että sarjat saavat prosentuaalisesti televisionkatsojista eniten katsomaan televisiosta ja ne myös lisäävät televisioiden suosiota. Esimerkiksi uutisia ei televisioista kovin usein tule. Televisioiden sisältö on siis melkein täyttä soopaa ja roskaa, mutta ne ovat silti ankkalinnalaisille tärkeitä, koska he pitävät roskista, mitä televisiosta tulee, sillä sarjat ovat useimmiten kuvattu ankkalinnalaisten näkökulmista ja maanläheisesti, joten niihin on todella helppo samaistua, jolloin sarjojen suosiokin kasvaa. Television merkitys on siis valtava! Se johtuu siitä, että niistä on (melkein) aina tullut jonkinlaisia sarjoja, jotka ovat koukuttaneet väen, jolloin sarjoja ja katsojia on molempia tullut lisää. Arvot ovatkin siis suoraan verrannollisia, ja molemmat riippuvat toisistaan. ''Kumpikaan ei voi elää ilman toista.'' Ankkalinnan television suuren suosion pääsyy ovatkin siis ankkalinnalaiset. He ovat itse valinneet tiensä, ja he pitävät sarjoista, mitä televisiosta tulee. Televisiokatsojat ovat useimmiten keskivertoankkalinnalaisia, koska heitä varten on useimmat ohjelmat suunniteltu, koska suurin osa ankkalinnalaisista on heitä. Juuri siksi televisiot ovat niin tärkeitä ankkalinnalaisille. Televisioita kuvataan melkein jokaisessa tarinassa, koska ne ovat osa Ankkalinnan normaalia elämää, ja televisioiden merkitys on sekä Ankkalinnassa että todellisuudessa suuri. Ankkalinnasta on haluttu tehdä siinä määrin aito kaupunki. Televisioiden merkitys on Ankkalinnassa luultavasti jopa suurempi kuin oikeassa elämässä, koska päälliköt ovat tehneet senlaisia valintoja.
Ruokakulttuuri Ankkalinnassa on melko sekava, koska se vaihtelee melkein jokaisessa tarinassa, koska mitään vakiintunutta säännöstöä ei (vielä) ole. Joissain tarinoissa Ankkalinnan väki on hienostunutta, joissain syödänä vain hot dogeja ja pizzaa. Ankkalinnassa on jokaisessa tarinassa, joissa syömistä käsitellään, muutama hienostunut ravintola, jotka ovat melko kalliita ja todella tasokkaita, sillä niihin halutaan maksavia asiakkaita. Muut osa-alueet vaihtelevatkin paljolti. Ankkalinnan katujen varsilla myydään melko usein jonkinlaista roskaruokaa, ja usein Akukin on osallistunut myymiseen. Varsinkin hot dogit ovat suosittuja roskaruoista. Myös monet muut kelpaavat. Katujenvarsiroskaruokakauppiaita ei enää nähdä paitsi tarinoissa, joissa keskitytään syömiseen ja/tai ruokaan. Roskaruoista on muodostunut selkeä osa Ankkalinnan ruokakulttuuria, vaikka sitä ei kehdata ääneen sanoakaan, sillä roskaruoat yhfistetään helposti muihin jonkinlaista heikkoa ihmistä tarkoittaviin asioihin. Roskaruoat kuuluvatkin Ankkalinnan vaiettuihin asioihin. Tietenkään kaikissa tarinoissa ei Ankkalinnassa ole roskaruokakulttuuria, vaan ruoka on parempaa, järkevämpää. Niissä tarinoissa Ankkalinnassa on useimmiten enemmän hyviä mutta melko halpoja ravintoloita, koska valtaosalle ankkalinnalaisista ne sopivat parhaiten. Ravintoloissa käydään syömässä muutaman kerran kuukaudessa, josta johtuen ne tuottavat melko paljon rahaa, jolloin ruoasta voidaan tehdä parempaa, kuitenkaan korottamatta hintoja, joka johtaa siihen, että asiakkaita (ja rahaa) tulee entistä enemmän. Sen ansiosta niinsanotut pienravintolat menestyvät hyvin, ja niitä on tarinoissa paljon. Ankkalinnan ruokakulttuuri vaihtelee eri tarinoiden välillä suuresti, koska mitään vakiintunutta arvoa sille ei ole, sillä kukaan ei ole sitää määritellyt eikä mitään kulttuurityyliä käytetä selkeästi yli muiden. Ankkalinnan ravintolat eivät kovin usein muissa kuin ruoka-aiheisissa tarinoissa näy katukuvassa, koska ne eivät ole niin selkeä osa Ankkalinnaa, vaikka kaupungilla selkeästi on oma ruokakulttuurinsa. Siitä johtuu myös se, että Ankkalinnalle ei ole olemassa/määritelty vielä yhtä ainoaa oikeaa ruokakulttuuria, vaan kaikkia tapoja käytetään.
Ankkalinnassakin on jonkinlaisia uhkapelejä, mutta niitä ei käytetä tarinoissa kovin paljoa, johtuen oikeassa elämässä vallitsevasta suvaitsemattomuudesta, joka heijastuu myös sarjakuvamaailmaan. Uhkapelejä käytetään lähinnä kun halutaan määritellä tai kuvailla jonkun hahmon onnea, useimmiten Akun ja/tai Hannun. Uhkapelit eivät luo tarinoille melkein mitään ominaisuuksia, joten ne ovatkin melko turhia, joka on myös yksi syy sille, miksi niitä ei käytetä (enää) kovin usein. Akkari on kuitenkin suunnattu melko pienille lapsille ja uhkapelit ovat Suomessa tällä hetkellä K15, joten Akkareihin ei kenties siitä syystä ole niitä haluttu, ainakaan paljoa. Ankkalinnalle uhkapelit ovat melko turhia, sillä vain muutama tarina on saanut juonensa päärakennepohjan niistä eivätkä ne luo tarinoille, joiden pääaiheina ne eivät ole, kovin paljoa hyödyllisiä ominaisuuksia, vaan ovat melko turhia. Uhkapelikulttuuri on Ankkalinnassa melko määrittelemätön, sillä uhkapelejä ei ole käytetty kovin monissa tarinoissa, josta johtuen ne ja Ankkalinnan väen suhtautuminen niihin, on jäänyt melko hämärän peittoon. Useimmissa tarinoissa, joissa uhkapelejä on, ne ovat suosittuja ja niitä on monia jossain yhdessä pienehklssä rakennuksessa, eli ne ovat keränneet kelvollisesti käyttäjiä. Tarinoissa, joissa ne saavat suuren roolin, niiden käyttäjämäärää ei kovin kuvailla, ja pelikoneet edustavat jonkinlaista ääripäätä, koska silloin ne tuovat tarinoihin enemmän ominaisuuksia kuin muuten. Ankkalinnassa ei ole kovin monta paikkaa, jossa voisi pelata uhkapelejä. Siihen vaikuttaa ainakin se, että melko paljon ankkalinnalaisista on melko pieniä, josta johtuen he eivät saa pelata niitä. Lisäksi se johtaa siihen, että ankkalinnalaisten yleinen suhtautuminen pelikoneisiin on melko negatiivinen, ja jos niitä pelaa, saa melko usein negatiivista puhetta kohtaansa. Ankkalinnassa on useimmiten muutamia ''pelifriikkejä'', jotka pelaavat paljon enemmän kuin muut ja ovat selkeästi kiinnostuneita pelaamisesta. Melkein jokaisessa tarinassa, joissa on pelikoneita, on heidänlaisiaan ihmisiä ja heitä kuvataan myös muulloin. Pelikoneita ja uhkapelejä ei kuvata melkein koskaan muulloin kuin tarinoissa, joissa ne saavat kunnon roolin, koska niistä ei ole koskaan muodostunut selkeää Ankkalinnan osaa eivätkä ne ole koskaan saaneet kunnollista roolia tai vakiinnuttaneet paikkaansa Ankkalinnassa. Siitä johtuen niiden esiintyminen ei ole kovin yleistä. Yksi selkeä poikkeus löytyy: Lotto. Se on niin selkeä osa suomalaisten elämää, että se on lisätty mukaan myös Akkareihinkin. Todella usein Lotossa on jaossa jättipotti (muutama kymmenen miljardia) ja Aku osallistuu melkein joka viikko Lottoon, kuten Hannukin, joka onnestansa johtuen voittaa aina. Lotto edustaa Ankkalinnassa melko samoja asioita kuin Suomessakin, josta johtuen se on vakiinnuttanut helposti paikkansa tarinoissa. Lotto on tärkeä osa elämää sekä useimmille suomalaisille että ankkalinnalaisille. Lotossa omituista on se, että joka kerta Hannu korjaa yksin jättipotin ja joka kerta jaossa on jättipotti. Lottoa käytetäänkin kuvaamaan raja-arvoja ja ääripäitä, koska siihen se soveltuu todella hyvin.
Eri hahmot käyttävät kulttuuria eri tavoilla. Roope Ankka käyttää kulttuuria melkein kaikissa muodoissa, koska hän omistaa niin paljon kulttuuriin liittyviä asioita, kuten teatterit ja ravintolat, ja hän käy omissa tiloissaan. Roopen kulttuurin käyttämisestä ei ole tehty tarinoita (ainakaan paljoa), vaikka siihen olisi mahdollisuus. Roope-aiheisista tarinoista, jotka keskittyvät kulttuuriin, läheskään kaikkea potentiaalia ei ole käytetty, vaan tarinat ovat melko vähäisiä ja viimeistelemättömän oloisia. Iines käyttää kulttuuria lähes kaikissa sen muodoissa, ja siksi Akukin on ajautunut kulttuurin pariin melko usein. Iines-aiheisissa tarinoissa on usein kulttuuria, koska se on niin vahva aihe tarinoille ja se sopii Iineksen luonteelle, josta johtuen se tuo aitoutta hänestä kertoviin tarinoihin. Iines-aiheiset kulttuuritarinat ovat hyviä myös siksi, että niissä saa kuvattua Akun tunteita, koska Aku on pakotettu mukaan ja hän kokee kulttuurit eri tavoin kuin Iines. Iines-tarinat ovat siis selkeitä plussia kulttuurille. Aku käyttää kulttuurista lähinnä urheilua, mutta koska Akukin on niin monipuolinen hahmo ja urheilu on laaja käsite, Akusta ja urheilusta kertovat tarinat saavat usein paljon positiivisia ominaisuuksia, koska molemmat ovat niin laajoja käsitteitä ja sisältävät paljon eri asioita, josta johtuen tarinoista tulee äärimmäisen tarkkoja, yksityiskohtaisia ja hauskoja, koska yksityiskohdat tuottavat muun muassa huumoria. Tarinat, joissa käytetään kulttuuria, ja joissa Aku on päähahmona, ovat melkein aina menestyviä. Tupu, Hupu ja Lupu käyttävät vain hieman kulttuuria, koska he ovat vielä niin pieniä eikä siksi kulttuuri sovi heille niin hyvin kuin muille. Esimerkiksi teatterin ymmärtäminen vaatii sitä, että on hieman vanhempi. Useissa tarinoissa ankanpojat ovat kuitenkin urheiluhulluja, joten heidänkin voi sanoa käyttävän kulttuuria - urheilun muodossa. Sama pätee Hannu Hanheen. Hän ei välitä kulttuurista tippaakaan, mutta koska Iines pitää, hän esittää pitävänsä ja Iines valitseekin hänet usein matkaseurakseen. Hannunkin kokemukset mukavasta kulttuurista rajoittuvat lähinnä urheiluun.
Kulttuurin vaikutus Akkariin on suuri, koska se antaa monia eri ominaisuuksia ja sillä on monia eri ulottuvuuksia, joista jokainen tuottaa monia eri asioita tarinoihin. Mikäli käytät kaikkia kulttuurin muotoja (mikä on luultavimmin mahdotonta), saat tarinan, jossa on tuhansia hyviä ominaisuuksia. Kulttuuri luo siis todella paljon asioita, sillä se sisältää niin paljon eri asioita ja se on niin monipuolista. Pelkästä kulttuurista saa loistavia tarinoita, koska se luo enemmän ominaisuuksia kuin suurin osa hahmoista (josta johtuen tarinoita, joiden aiheena on kulttuuri, on tehty melko paljon, mutta lisääkin voi tehdä), ja kulttuuri on uskomattoman hyvä aihe tarinoille, koska se on aiheena niin laaja. Kulttuuri tuo mukanaan muun muassa paljon uskottavuutta, koska se kuuluu oikeaan elämään suurena osana, ja kulttuuri on moniuloitteinen ja sisältää monia eri kategorioita, joten se sopii melkein mihin tahansa tarinoissa. Tarinat tarvitsevat kulttuuria, koska mistään muualta ei saa osaa sen ominaisuuksia, kuten niin suuria määriä uskottavuutta, koska mikään muu asia, jota Akkareissa käytetään, ei ole niin suuri osa oikeaa elämää kuin kulttuuri. On todella tärkeää, että kulttuuria käytetään, koska se antaa paljon aiheita ja ilman sitä tarinat olisivat melko tylsiä, yksityiskohdattomia ja epäaitoja. Kulttuuri luo paljon asioita varsinkin tarinoiden taustoille, koska esimerkiksi kirjastoja näkyy melko usein taustalla, vaikka niitä ei käytettäisikään. Sekin on yksi kulttuurin käyttötavoista! Kulttuurilla on monia eri käyttötapoja, kuten edellä mainitsemani taustattaminen. Kulttuurin saa myös tarinoiden päärakenneaiheeksi ja siihen nojaamalla on tehty monia huipputarinoita. Koska kulttuuri on niin olennainen osa oikeasta elämästä, on se tärkeää myös Ankkalinnassa, sillä monet käsikirjoittajat (ja piirtäjät) ovat ottaneet niin paljon vaikutteita oikeasta elämästä, jonka ansiosta Akkari on nykyisenlaisensa. Kulttuuri on tärkeimpiä oikeasta elämästä poimittuja asioita, koska se vaikuttaa niin paljoon. Ilman kulttuuria Akkari olisi todella paljon erilainen nykyiseen verrattuna. Tarinoille kulttuuri onkin siis täysin korvaamaton ja pakollinen ominaisuus, minkä tilalle ei saa asetettua mitään muuta.
Yhteenveto: Kaikenlaista kulttuuria käytetään Ankkalinnassa. Urheilu on niistä tärkein ja se yhdistää ankkalinnalaisia. Myös taide ja kirjallisuus ovat suosittuja, toisin kuin musiikki. Teatterit ja oopperat ovat yllättävänkin suosittuja, johtuen huippuesiintyjistä. Elokuvat ja televisio(sarjat) keräävät paljon katsojia. Ankkalinnan ruokakulttuuri on vaihteleva. Uhkapeleistä ei ole tehty paljoa tarinoita. Tarinoille kulttuuri on korvaamaton, koska siitä saadaan niin monia eri ominaisuuksia. Eri hahmot käyttävät kulttuuria eri tavoin. Iines käyttää kulttuuria eniten ja hänestä ja kulttuurista kertovia tarinoita on melko vähän, vaikka niistä saisi hyviä.
Hopi hopi, Bomber!
~kirja
Imfromfinland08
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 678 -
20.11.2009 klo 19:14:09
Rankingia? Saisko sen? :D Mulla ei ole mahdollisuutta tehdä sitä, ainakaan tällä hetkellä.
Lainaus:Hopi hopi, Bomber!
Älä hätäile, Bomber lähettää viestinsä sunnuntaina. :D
Lainaus:Hopi hopi, Bomber!
Älä hätäile, Bomber lähettää viestinsä sunnuntaina. :D
kirja
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 679 -
20.11.2009 klo 19:22:03
Hän on itse sanonut seuraavaa:
Lainaus:Taistelen itseni 15k, en voi taata mitään. Kauden tärkein osis, ja aika ei riitä yhtään..
Hopiti hopiti! :)
~kirja
Lainaus:Taistelen itseni 15k, en voi taata mitään. Kauden tärkein osis, ja aika ei riitä yhtään..
Hopiti hopiti! :)
~kirja
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 680 -
20.11.2009 klo 19:54:33
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkalinnan kulttuuri
Kaikissa maissa ja kaupungeissa on jonkinlainen kulttuuri, myös Ankkalinnassa. Vaikka jokin tietty kulttuuri onkin monesti levinnyt laajalle alueelle maailmassa, on olemassa myös pieniä alueita, joilla on täysin omanlaisensa kulttuuri. Ankkalinnaa on mielestäni suhteellisen vaikeaa luokitella kuuluvaksi mihinkään tiettyyn valtakulttuuriin, voisihan se omata täysin omanlaisensakin kulttuurin. Ankkalinnassa on lukuisia taidemuseoita ja muita kulttuurillisesti tärkeitä rakennuksia. Ankkalinnassa myös elokuvat ovat tärkeässä osassa ja teattereita sieltä löytyykin aika monta. Ankkalinnalaiset seuraavat hyvin paljon urheilua, joten Ankkalinnasta löytyy myös monenlaisia urheilupaikkoja, kuten jalkapallostadion. Myös musiikkia Ankkalinnassa harrastetaan jonkin verran, joskaan ei niin paljoa, kuin esimerkiksi Suomessa.
Yksi tärkeimmistä Ankkalinnan kulttuurin muodoista ovat rakennukset. Alkuaikoina Ankkalinna oli vain tavallinen kaupunki, jossa ei mitään sen ihmeellisempää ollut. Pian Carl Barksin uran alkamisen jälkeen Ankkalinna alkoi kuitenkin kehittyä nopeasti suuremmaksi ja monet rakennukset vakiintuivat sinne. Monia niistä nähdään aktiivisesti vielä nykyäänkin. Kun Barks loi Roope Ankan, keskelle kaupunkia suurelle kukkulalle ilmestyi hänen rahasäiliönsä. Myöhemmin mukaan tuli myös miljardööriklubi, jonne nimensä mukaisesti päästetään vain rikkaimmat miljardöörit, kuten Roope. Barksin aikoina Ankkalinnaan ilmestyi myös Pelle Pelottoman paja ja kaupungin perustajan, Julle Ankanpään patsas.
Ankkalinnan aika varmasti suurin rakennus on kaupungin keskustassa valtavalla kukkulalla sijaitseva Roope Ankan rahasäiliö. Rahasäiliö on pohjakerroksia myöten Elieli N. Geelin suunnittelema. Don Rosan aikajanan mukaan rahasäiliö suunniteltiin ja toteutettiin vuonna 1902. Rahasäiliö on valtava, nykyisin yleisimmin harmaa kuutionmuotoinen rakennus, jonka etuseinässä on yleensä joko dollarin/euron merkki tai Roopen nimikirjaimet RA. Ulkoapäin katsottuna rahasäiliö on monien mielestä hyvin ruma ja pilaa Ankkalinnan katukuvan, jonka takia se pitäisi purkaa. Se on monta kertaa ollut myös niin heikossa kunnossa, että on todellakin pilannut Ankkalinnan, jolloin pormestari on joutunut vaatimaan Roopea korjauttamaan sen. Monet kuitenkin – itse Roope tietysti eniten – vastustavat rakennuksen purkamista, sillä heidän mielestään se on suuri osa Ankkalinnan kulttuuria, onhan se seissyt samalla kukkulalla jo useita vuosikymmeniä.
Rahasäiliö on sisältä hyvin paljon toimiston näköinen, sillä se sisältääkin paljon toimistotiloja. Aulasta vie portaat ylemmäs, josta löytyvät sihteerin, hovimestarin ja muiden työntekijöiden tilat ja itse Roope Ankan toimisto, jossa hän hoitaa liikeneuvottelut sunmuut. Roopen toimisto on täynnä kolikoita ja rahasäkkejä, jotka ovat jostain kumman syystä kulkeutuneet sinne. Toimistosta pääsee Roopen asuintiloihin, joista löytyy pieni ja vaatimaton keittiö, kylpyhuone, joskus kirjasto ja makuuhuone, josta on suora yhteys holviin. Holvissa Roope säilyttää rahojaan ja käy uimassa ja alemmissa kerroksissa hän säilyttää jalokiviä ja muita arvoesineitään.
Roopen rahasäiliö on sisältäpäinkin ollut kulttuurillisesti tärkeä Ankkalinnalle, sillä Roope on joissain tarinoissa päästänyt yleisöä katsomaan säiliötään sisältäpäin. Pääsymaksut totta kai ovat huippukalliita, mutta kukapa ei haluaisi nähdä rahasäiliötä ja holvia itse?
Ankkalinnasta löytyy myös miljardööriklubi, joka on kaikkien upporikkaitten kokoontumis- ja ajanviettopaikka. Miljardööriklubi on ulkoapäin kuin mikä tahansa pramea rakennus – oikein siisti ja arvokkaan näköinen. Klubin ovea reunustavat kaksi pylvästä ja ovella seisoo ovimikko. Klubin tilat ovat sisältäpäin vielä prameammat – kaikki huonekalut on viimeisen päälle laitettuja ja arvokkaita; kiilteleviä jalopuupöytiä, samettisohvia, koriste-esineitä ja tauluja joka puolella. Klubin sekä ulkopuolen että sisäpuolen ulkonäkö ja sisustus kuitenkin vaihtelevat huomattavasti eri tarinoissa. Miljardööriklubi kuuluu selvästi Ankkalinnan kulttuurirakennuksiin; se korostaa, kuinka rikkaita henkilöitä kaupungissa asuu ja on joissain tarinoissa ollut jopa kansainvälinen ja siellä on ollut jäseniä muistakin maista ja kaupungeista.
Ankkalinnan perustajan Julle Ankanpään patsas kuuluu myös ehdottomasti Ankkalinnan tärkeimpien kulttuurirakennusten top kolmoseen. Patsas on valtavan kokoinen ja siinä on itse Ankanpää pitelemässä käsissään kasallista maisseja. Patsaan on luonut Carl Barks ja se esiintyi ensimmäisen kerran Barksin tarinassa, jossa Roope ja Junttapurin maharadza kilpailivat siitä, kumpi rakennuttaa kaupungin perustajasta suuremman patsaan. Patsaita tehtiin kaiken kaikkiaan kuusi kappaletta ja Roope tekemä suurin oli niin iso, että se näkyi satojen kilometrien päähän. Ei ole varmaa tietoa, mitä ylimääräisille viidelle patsaalle tehtiin, mutta kaupungin pormestarin mielestä parhaimman kokoinen sai luvan jäädä kaupungin keskustaan. Julle Ankanpään patsasta saapuu vuosittain ihailemaan tuhannet ja taas tuhannet turistit. Monet heistä eivät välttämättä edes tiedä kunnolla, kuka Ankanpää oli, mutta patsas on saanut niin paljon positiivista palautetta, että monet lomailevatkin Ankkalinnassa juuri sen tähden, päästäkseen katsomaan sitä. Patsas on ainoa patsas koko Ankkalinnassa, ehkä jopa koko Calisotassa, ei ainakaan ole varmaa tietoa, että esimerkiksi Hanhivaarassa olisi joitain patsaita.
Julle Ankanpään patsaan jalustan sisällä on joskus ollut Julle Ankanpään ihailijat –kerhon päämaja ja kirjasto, näin on ainakin eräässä Don Rosan tarinassa.
Nämä erilaiset rakennukset (ja patsas) ovat Ankkalinnalle kulttuurillisesti arvokkaita, sillä ne ovat samalla kaupungin maamerkkejä ja nähtävyyksiä. Ihmiset ympäri maailman tulevat ihailemaan niitä. Ankkalinnan kulttuurirakennuksista saakin hyvin paljon erilaisia tarinoita aikaiseksi; valtaosa Roope Ankka –tarinoista sijoittuu rahasäiliölle tai miljardööriklubille ainakin osittain ja Julle Ankanpään patsaskin on toisinaan päässyt oikein kunnolla mukaan tarinoihin. Jos näitä rakennuksia ei olisi, olisi Ankkalinna huomattavasti kulttuurillisesti köyhempi kaupunki, kuin mitä se nyt on.
Ankkalinnassa kirjallisuus on hyvin tärkeässä osassa. Ankkalinnalaiset lukevat kaikkea aina romaaneista sanomalehtiin saakka. Ankkalinnalaisia kirjailijoita ei varsinaisesti tunneta, mutta muutamia heistä on esitelty lyhyesti joissain tarinoissa – he ovat kuitenkin olleet ainoastaan kertakäyttöhahmoja. Sekä ankkalinnalaisten että muidenkin kirjailijoiden tuotoksia löytyy paljon kaupoista, mutta sitäkin enemmän kirjastoista, joita Ankkalinnasta taitaa löytyä jopa useampia. Ankkalinnassa on ainakin yksi suuri kirjasto, joka on pullollaan kaikenlaista lukemista; romaaneja, runoja, sarjakuvia – kaikkea mahdollista. Myös muita hieman pienempiä kirjastoja saattaa löytyä, mutta tämä kaupungin kirjasto on se suurin ja tunnetuin ja sitä voikin kutsua jopa Ankkalinnan yhdeksi maamerkiksi, onhan se sentään sen verran suosittu.
Romaaneja luetaan Ankkalinnassa melko paljon. Suosituimpia ovat yleensä kauhu- tai jännitysromaanit ja esimerkiksi Aku Ankka lukee juuri tällaisia romaaneja hyvin paljon, vaikkei häntä ihan heti lukutoukaksi uskoisikaan. Ankkalinnalaisten lukemat romaanit ovat usein paksuja ja niiden nimet saattavat joskus olla väännöksiä meidän maailmamme kirjoista. Romaaneja ankkalinnalaiset lukevat erityisesti koleana sadepäivänä tai erittäin kylmänä talvipäivänä takan ääressä, kun kaikki ovat vetäytyneet sisätiloihin pakoon huonoa keliä. Näin ainakin Aku tekee usein. Myös riippumatossa kesäisin hän saattaa lukea jotain kirjaansa siemaillen samalla sihijuomaa.
Myös dekkarit ovat hyvin suosittua lukemista Ankkalinnassa. Yleensä dekkarit ovat pokkarimuodossa, mutta myös joitain kovakantisia dekkareita on nähty. Yleensä Ankkalinnassa luettavien dekkarien aiheena on ollut jokin ryöstö, tai niin Aku on ainakin puhunut tarinoissa, joissa hän on lukenut dekkareita. Monesti dekkarien innostuttamana hän on ruvennut salapoliisiksi tai yksityisetsiväksi ja joskus jopa ratkaissut rikoksen dekkarien antaman neuvon mukaan. Aku on ainakin yhdessä tarinassa kuulunut dekkarikerhoon, mistä saa kuukausittain uuden dekkarin luettavakseen.
Akun lisäksi myös Mikki Hiiri lukee paljon dekkareita – oikeastaan paljoa muuta hän ei luekaan. Dekkareista Mikki saa lisäpotkua tuleviin salapoliisinhommiinsa ja ne ovat juuri samanlaisista hommista kiinnostuneelle Mikille hyvää ajanvietettä silloin kun ei ole mitään muutakaan tekemistä.
Erityisen suosittuja ainakin ankkalinnalaisten nuorten ja lasten keskuudessa ovat sarjakuvat. Sarjakuvien suosio liittyy varmasti jollain tavalla siihen, että Aku Ankka itsessään on sarjakuvaa, sillä todella usein kun tarinan aiheena on ollut kirjallisuus, sarjakuvat ovat ainakin jollain tavalla olleet mukana tarinassa. Tunnetuimmat Ankkalinnassa julkaistavat sarjakuvat ovat varmaankin Vahva-Jussi ja kenties eräässä Don Rosan tarinassa mainittu Aatu Apina. Kuitenkin, Vahva-Jussi on näistä kahdesta huomattavasti yleisempi ja se tuleekin esille melkein jokaisessa tarinassa, jossa on mukana sarjakuvat. Monet ankkalinnalaiset lapset (kuten Tupu, Hupu ja Lupu) lukevat sarjakuvia ja oppivat niiden kautta paljon. Monet ankkalinnalaislapset ovat saattaneet oppia lukemaan sarjakuvien avulla. Sarjakuvien kautta monet lapset päätyvät nuoruudessa ja aikuisuudessa lukemaan ihan varsinaisia romaaneja.
Ankkalinnassa kirjallisuuden osalta vähiten suosiossa ovat ehkäpä runot. Vaikka runouttakin Ankkalinnasta löytyy jonkin verran, se ei kuitenkaan pärjää suosiollaan romaaneille tai sarjakuville. Ankkalinnan kirjastosta löytyy muutamia runokokoelmia ja –kirjoja ja niistä monet aloittelevat runoilijat saavatkin inspiraatiota. Tuntemistamme ankkalinnalaisista ainakin Aku on usein harrastanut runoutta ja onkin kirjoittanut tyttöystävälleen Iinekselle yli kuusikymmensäkeistöisen runon. Ankkalinnassa runous ei ole kuitenkaan näin yleisesti ottaen vielä kovinkaan suuresti päässyt valloilleen, mutta tulevaisuudessa kenties.
Ankkalinnassa ilmestyy vakituisesti ainakin kolme sanomalehteä: Ilta-Pulu (joka on nimiväännös Iltalehdestä), Uutis-Ankka ja Päivän Pamaus. Suuri osa näistä ankkalinnalaisista sanomalehdistä keskittyy viihteeseen ja julkkiksiin ympäri Ankkalinnan ja koko muun maailman. Kuitenkin myös tavallisemmista uutisista ja asioista on juttua lehdissä. Yleensä sanomalehtien etusivun juttu on todella iso jymyjuttu. Kummallista onkin, että sellaisia jymyjuttuja tuntuu tapahtuvat päivittäin. Monien sanomalehtien toimittajat kuitenkin liioittelevat välillä juttunsa kanssa ja kahden kilon siiasta saattaa helposti tulla kahdenkymmenen kilon siika ja sehän se vasta jymyjuttu onkin, kun joku ankkalinnalainen sellaisen nappaa. Roope Ankka on ainakin muutamissa tarinoissa omistanut jonkun sanomalehden ja yleensä silloin häntä vastaan on tullut Kroisos Pennonen, joka on muun muassa pyörittänyt Pennosposti ja Ehtoo-Kroisos –nimisiä lehtiä. Kroisoksella on joskus ollut hallussaan myös harvinaisempi julkaisu, Aamu-Pulu.
Tavallisten sanomalehtien lisäksi Ankkalinnassa ilmestyy vakituisesti myös juorulehtiä, joista tunnetuimmat ovat Juttu&Juoru ja Linssilude. Ankkalinnan juorulehtien juorut saattavat kohdistua keneen tahansa, jopa tuiki tavalliseen kaduntallaajaan. Jos joku kuuluisa laulaja on lihonut viisi kiloa, se on välittömästi juorulehtien otsikoissa.
Ankkalinnalaiset lukevat todella paljon sanomalehtiä ja monet ankkalinnalaiset käyvät ostamassa jonkun näistä sanomalehdistä (riippuen tarinasta) lehtipisteeltä, elleivät he sitten tilaa kyseistä lehteä kotiin. Sanomalehtien merkitys Ankkalinnan kulttuurissa on suuri. Lehdet ensinnäkin pitävät kenet tahansa ajan tasalla siitä, mitä kaupungissa ja maailmalla tapahtuu ja toiseksi se yhdistää kansalaisia, sillä lähes kaikki Ankkalinnan aikuiset lukevat sanomalehtiä.
Monet ankkalinnalaiset ovat itsekin halunneet osallistua kirjallisuuteen kirjoittamalla omia kirjoja. Ongelmana on se, että monilla on ideoita, mutta heidän on vaikeaa saada se paperille ja sen kautta julkaistavaksi. Pelle Peloton kehitteli eräässä tarinassa laitteen, joka kirjoittaa kirjan kirjailijan ajatusten pohjalta. Uusia kirjoja syntyi niin paljon ja niin tiuhaan tahtiin, ettei uusia voitu enää ottaa vastaan edes kirjastossa, joka oli aivan tupaten täynnä kirjoja. Vaikka tuota kirjoituskonetta ei enää olekaan, ankkalinnalaiset ovat silti hyvin innostuneita kirjallisuudesta ja uusia kirjoja julkaistaan siltikin hyvin paljon. Kaikki julkaistavat kirjat eivät välttämättä ole mitään mestariteoksia, mutta noin paljon kuin kirjoja Ankkalinnassa julkaistaankin, on hyvin todennäköistä, että ainakin osa niistä on kelpoja.
Ränking:
1. kirja: 19 378
2. akkaridekkari: 11 831
3. Aku Vankka: 11 119
4. Imfromfinland08: 5 845
5. Niketin: 5 526
6. wierii2: 1 016
7. Frodo: 977
Lisää osallistujia herranjestas sentään.
Kaikissa maissa ja kaupungeissa on jonkinlainen kulttuuri, myös Ankkalinnassa. Vaikka jokin tietty kulttuuri onkin monesti levinnyt laajalle alueelle maailmassa, on olemassa myös pieniä alueita, joilla on täysin omanlaisensa kulttuuri. Ankkalinnaa on mielestäni suhteellisen vaikeaa luokitella kuuluvaksi mihinkään tiettyyn valtakulttuuriin, voisihan se omata täysin omanlaisensakin kulttuurin. Ankkalinnassa on lukuisia taidemuseoita ja muita kulttuurillisesti tärkeitä rakennuksia. Ankkalinnassa myös elokuvat ovat tärkeässä osassa ja teattereita sieltä löytyykin aika monta. Ankkalinnalaiset seuraavat hyvin paljon urheilua, joten Ankkalinnasta löytyy myös monenlaisia urheilupaikkoja, kuten jalkapallostadion. Myös musiikkia Ankkalinnassa harrastetaan jonkin verran, joskaan ei niin paljoa, kuin esimerkiksi Suomessa.
Yksi tärkeimmistä Ankkalinnan kulttuurin muodoista ovat rakennukset. Alkuaikoina Ankkalinna oli vain tavallinen kaupunki, jossa ei mitään sen ihmeellisempää ollut. Pian Carl Barksin uran alkamisen jälkeen Ankkalinna alkoi kuitenkin kehittyä nopeasti suuremmaksi ja monet rakennukset vakiintuivat sinne. Monia niistä nähdään aktiivisesti vielä nykyäänkin. Kun Barks loi Roope Ankan, keskelle kaupunkia suurelle kukkulalle ilmestyi hänen rahasäiliönsä. Myöhemmin mukaan tuli myös miljardööriklubi, jonne nimensä mukaisesti päästetään vain rikkaimmat miljardöörit, kuten Roope. Barksin aikoina Ankkalinnaan ilmestyi myös Pelle Pelottoman paja ja kaupungin perustajan, Julle Ankanpään patsas.
Ankkalinnan aika varmasti suurin rakennus on kaupungin keskustassa valtavalla kukkulalla sijaitseva Roope Ankan rahasäiliö. Rahasäiliö on pohjakerroksia myöten Elieli N. Geelin suunnittelema. Don Rosan aikajanan mukaan rahasäiliö suunniteltiin ja toteutettiin vuonna 1902. Rahasäiliö on valtava, nykyisin yleisimmin harmaa kuutionmuotoinen rakennus, jonka etuseinässä on yleensä joko dollarin/euron merkki tai Roopen nimikirjaimet RA. Ulkoapäin katsottuna rahasäiliö on monien mielestä hyvin ruma ja pilaa Ankkalinnan katukuvan, jonka takia se pitäisi purkaa. Se on monta kertaa ollut myös niin heikossa kunnossa, että on todellakin pilannut Ankkalinnan, jolloin pormestari on joutunut vaatimaan Roopea korjauttamaan sen. Monet kuitenkin – itse Roope tietysti eniten – vastustavat rakennuksen purkamista, sillä heidän mielestään se on suuri osa Ankkalinnan kulttuuria, onhan se seissyt samalla kukkulalla jo useita vuosikymmeniä.
Rahasäiliö on sisältä hyvin paljon toimiston näköinen, sillä se sisältääkin paljon toimistotiloja. Aulasta vie portaat ylemmäs, josta löytyvät sihteerin, hovimestarin ja muiden työntekijöiden tilat ja itse Roope Ankan toimisto, jossa hän hoitaa liikeneuvottelut sunmuut. Roopen toimisto on täynnä kolikoita ja rahasäkkejä, jotka ovat jostain kumman syystä kulkeutuneet sinne. Toimistosta pääsee Roopen asuintiloihin, joista löytyy pieni ja vaatimaton keittiö, kylpyhuone, joskus kirjasto ja makuuhuone, josta on suora yhteys holviin. Holvissa Roope säilyttää rahojaan ja käy uimassa ja alemmissa kerroksissa hän säilyttää jalokiviä ja muita arvoesineitään.
Roopen rahasäiliö on sisältäpäinkin ollut kulttuurillisesti tärkeä Ankkalinnalle, sillä Roope on joissain tarinoissa päästänyt yleisöä katsomaan säiliötään sisältäpäin. Pääsymaksut totta kai ovat huippukalliita, mutta kukapa ei haluaisi nähdä rahasäiliötä ja holvia itse?
Ankkalinnasta löytyy myös miljardööriklubi, joka on kaikkien upporikkaitten kokoontumis- ja ajanviettopaikka. Miljardööriklubi on ulkoapäin kuin mikä tahansa pramea rakennus – oikein siisti ja arvokkaan näköinen. Klubin ovea reunustavat kaksi pylvästä ja ovella seisoo ovimikko. Klubin tilat ovat sisältäpäin vielä prameammat – kaikki huonekalut on viimeisen päälle laitettuja ja arvokkaita; kiilteleviä jalopuupöytiä, samettisohvia, koriste-esineitä ja tauluja joka puolella. Klubin sekä ulkopuolen että sisäpuolen ulkonäkö ja sisustus kuitenkin vaihtelevat huomattavasti eri tarinoissa. Miljardööriklubi kuuluu selvästi Ankkalinnan kulttuurirakennuksiin; se korostaa, kuinka rikkaita henkilöitä kaupungissa asuu ja on joissain tarinoissa ollut jopa kansainvälinen ja siellä on ollut jäseniä muistakin maista ja kaupungeista.
Ankkalinnan perustajan Julle Ankanpään patsas kuuluu myös ehdottomasti Ankkalinnan tärkeimpien kulttuurirakennusten top kolmoseen. Patsas on valtavan kokoinen ja siinä on itse Ankanpää pitelemässä käsissään kasallista maisseja. Patsaan on luonut Carl Barks ja se esiintyi ensimmäisen kerran Barksin tarinassa, jossa Roope ja Junttapurin maharadza kilpailivat siitä, kumpi rakennuttaa kaupungin perustajasta suuremman patsaan. Patsaita tehtiin kaiken kaikkiaan kuusi kappaletta ja Roope tekemä suurin oli niin iso, että se näkyi satojen kilometrien päähän. Ei ole varmaa tietoa, mitä ylimääräisille viidelle patsaalle tehtiin, mutta kaupungin pormestarin mielestä parhaimman kokoinen sai luvan jäädä kaupungin keskustaan. Julle Ankanpään patsasta saapuu vuosittain ihailemaan tuhannet ja taas tuhannet turistit. Monet heistä eivät välttämättä edes tiedä kunnolla, kuka Ankanpää oli, mutta patsas on saanut niin paljon positiivista palautetta, että monet lomailevatkin Ankkalinnassa juuri sen tähden, päästäkseen katsomaan sitä. Patsas on ainoa patsas koko Ankkalinnassa, ehkä jopa koko Calisotassa, ei ainakaan ole varmaa tietoa, että esimerkiksi Hanhivaarassa olisi joitain patsaita.
Julle Ankanpään patsaan jalustan sisällä on joskus ollut Julle Ankanpään ihailijat –kerhon päämaja ja kirjasto, näin on ainakin eräässä Don Rosan tarinassa.
Nämä erilaiset rakennukset (ja patsas) ovat Ankkalinnalle kulttuurillisesti arvokkaita, sillä ne ovat samalla kaupungin maamerkkejä ja nähtävyyksiä. Ihmiset ympäri maailman tulevat ihailemaan niitä. Ankkalinnan kulttuurirakennuksista saakin hyvin paljon erilaisia tarinoita aikaiseksi; valtaosa Roope Ankka –tarinoista sijoittuu rahasäiliölle tai miljardööriklubille ainakin osittain ja Julle Ankanpään patsaskin on toisinaan päässyt oikein kunnolla mukaan tarinoihin. Jos näitä rakennuksia ei olisi, olisi Ankkalinna huomattavasti kulttuurillisesti köyhempi kaupunki, kuin mitä se nyt on.
Ankkalinnassa kirjallisuus on hyvin tärkeässä osassa. Ankkalinnalaiset lukevat kaikkea aina romaaneista sanomalehtiin saakka. Ankkalinnalaisia kirjailijoita ei varsinaisesti tunneta, mutta muutamia heistä on esitelty lyhyesti joissain tarinoissa – he ovat kuitenkin olleet ainoastaan kertakäyttöhahmoja. Sekä ankkalinnalaisten että muidenkin kirjailijoiden tuotoksia löytyy paljon kaupoista, mutta sitäkin enemmän kirjastoista, joita Ankkalinnasta taitaa löytyä jopa useampia. Ankkalinnassa on ainakin yksi suuri kirjasto, joka on pullollaan kaikenlaista lukemista; romaaneja, runoja, sarjakuvia – kaikkea mahdollista. Myös muita hieman pienempiä kirjastoja saattaa löytyä, mutta tämä kaupungin kirjasto on se suurin ja tunnetuin ja sitä voikin kutsua jopa Ankkalinnan yhdeksi maamerkiksi, onhan se sentään sen verran suosittu.
Romaaneja luetaan Ankkalinnassa melko paljon. Suosituimpia ovat yleensä kauhu- tai jännitysromaanit ja esimerkiksi Aku Ankka lukee juuri tällaisia romaaneja hyvin paljon, vaikkei häntä ihan heti lukutoukaksi uskoisikaan. Ankkalinnalaisten lukemat romaanit ovat usein paksuja ja niiden nimet saattavat joskus olla väännöksiä meidän maailmamme kirjoista. Romaaneja ankkalinnalaiset lukevat erityisesti koleana sadepäivänä tai erittäin kylmänä talvipäivänä takan ääressä, kun kaikki ovat vetäytyneet sisätiloihin pakoon huonoa keliä. Näin ainakin Aku tekee usein. Myös riippumatossa kesäisin hän saattaa lukea jotain kirjaansa siemaillen samalla sihijuomaa.
Myös dekkarit ovat hyvin suosittua lukemista Ankkalinnassa. Yleensä dekkarit ovat pokkarimuodossa, mutta myös joitain kovakantisia dekkareita on nähty. Yleensä Ankkalinnassa luettavien dekkarien aiheena on ollut jokin ryöstö, tai niin Aku on ainakin puhunut tarinoissa, joissa hän on lukenut dekkareita. Monesti dekkarien innostuttamana hän on ruvennut salapoliisiksi tai yksityisetsiväksi ja joskus jopa ratkaissut rikoksen dekkarien antaman neuvon mukaan. Aku on ainakin yhdessä tarinassa kuulunut dekkarikerhoon, mistä saa kuukausittain uuden dekkarin luettavakseen.
Akun lisäksi myös Mikki Hiiri lukee paljon dekkareita – oikeastaan paljoa muuta hän ei luekaan. Dekkareista Mikki saa lisäpotkua tuleviin salapoliisinhommiinsa ja ne ovat juuri samanlaisista hommista kiinnostuneelle Mikille hyvää ajanvietettä silloin kun ei ole mitään muutakaan tekemistä.
Erityisen suosittuja ainakin ankkalinnalaisten nuorten ja lasten keskuudessa ovat sarjakuvat. Sarjakuvien suosio liittyy varmasti jollain tavalla siihen, että Aku Ankka itsessään on sarjakuvaa, sillä todella usein kun tarinan aiheena on ollut kirjallisuus, sarjakuvat ovat ainakin jollain tavalla olleet mukana tarinassa. Tunnetuimmat Ankkalinnassa julkaistavat sarjakuvat ovat varmaankin Vahva-Jussi ja kenties eräässä Don Rosan tarinassa mainittu Aatu Apina. Kuitenkin, Vahva-Jussi on näistä kahdesta huomattavasti yleisempi ja se tuleekin esille melkein jokaisessa tarinassa, jossa on mukana sarjakuvat. Monet ankkalinnalaiset lapset (kuten Tupu, Hupu ja Lupu) lukevat sarjakuvia ja oppivat niiden kautta paljon. Monet ankkalinnalaislapset ovat saattaneet oppia lukemaan sarjakuvien avulla. Sarjakuvien kautta monet lapset päätyvät nuoruudessa ja aikuisuudessa lukemaan ihan varsinaisia romaaneja.
Ankkalinnassa kirjallisuuden osalta vähiten suosiossa ovat ehkäpä runot. Vaikka runouttakin Ankkalinnasta löytyy jonkin verran, se ei kuitenkaan pärjää suosiollaan romaaneille tai sarjakuville. Ankkalinnan kirjastosta löytyy muutamia runokokoelmia ja –kirjoja ja niistä monet aloittelevat runoilijat saavatkin inspiraatiota. Tuntemistamme ankkalinnalaisista ainakin Aku on usein harrastanut runoutta ja onkin kirjoittanut tyttöystävälleen Iinekselle yli kuusikymmensäkeistöisen runon. Ankkalinnassa runous ei ole kuitenkaan näin yleisesti ottaen vielä kovinkaan suuresti päässyt valloilleen, mutta tulevaisuudessa kenties.
Ankkalinnassa ilmestyy vakituisesti ainakin kolme sanomalehteä: Ilta-Pulu (joka on nimiväännös Iltalehdestä), Uutis-Ankka ja Päivän Pamaus. Suuri osa näistä ankkalinnalaisista sanomalehdistä keskittyy viihteeseen ja julkkiksiin ympäri Ankkalinnan ja koko muun maailman. Kuitenkin myös tavallisemmista uutisista ja asioista on juttua lehdissä. Yleensä sanomalehtien etusivun juttu on todella iso jymyjuttu. Kummallista onkin, että sellaisia jymyjuttuja tuntuu tapahtuvat päivittäin. Monien sanomalehtien toimittajat kuitenkin liioittelevat välillä juttunsa kanssa ja kahden kilon siiasta saattaa helposti tulla kahdenkymmenen kilon siika ja sehän se vasta jymyjuttu onkin, kun joku ankkalinnalainen sellaisen nappaa. Roope Ankka on ainakin muutamissa tarinoissa omistanut jonkun sanomalehden ja yleensä silloin häntä vastaan on tullut Kroisos Pennonen, joka on muun muassa pyörittänyt Pennosposti ja Ehtoo-Kroisos –nimisiä lehtiä. Kroisoksella on joskus ollut hallussaan myös harvinaisempi julkaisu, Aamu-Pulu.
Tavallisten sanomalehtien lisäksi Ankkalinnassa ilmestyy vakituisesti myös juorulehtiä, joista tunnetuimmat ovat Juttu&Juoru ja Linssilude. Ankkalinnan juorulehtien juorut saattavat kohdistua keneen tahansa, jopa tuiki tavalliseen kaduntallaajaan. Jos joku kuuluisa laulaja on lihonut viisi kiloa, se on välittömästi juorulehtien otsikoissa.
Ankkalinnalaiset lukevat todella paljon sanomalehtiä ja monet ankkalinnalaiset käyvät ostamassa jonkun näistä sanomalehdistä (riippuen tarinasta) lehtipisteeltä, elleivät he sitten tilaa kyseistä lehteä kotiin. Sanomalehtien merkitys Ankkalinnan kulttuurissa on suuri. Lehdet ensinnäkin pitävät kenet tahansa ajan tasalla siitä, mitä kaupungissa ja maailmalla tapahtuu ja toiseksi se yhdistää kansalaisia, sillä lähes kaikki Ankkalinnan aikuiset lukevat sanomalehtiä.
Monet ankkalinnalaiset ovat itsekin halunneet osallistua kirjallisuuteen kirjoittamalla omia kirjoja. Ongelmana on se, että monilla on ideoita, mutta heidän on vaikeaa saada se paperille ja sen kautta julkaistavaksi. Pelle Peloton kehitteli eräässä tarinassa laitteen, joka kirjoittaa kirjan kirjailijan ajatusten pohjalta. Uusia kirjoja syntyi niin paljon ja niin tiuhaan tahtiin, ettei uusia voitu enää ottaa vastaan edes kirjastossa, joka oli aivan tupaten täynnä kirjoja. Vaikka tuota kirjoituskonetta ei enää olekaan, ankkalinnalaiset ovat silti hyvin innostuneita kirjallisuudesta ja uusia kirjoja julkaistaan siltikin hyvin paljon. Kaikki julkaistavat kirjat eivät välttämättä ole mitään mestariteoksia, mutta noin paljon kuin kirjoja Ankkalinnassa julkaistaankin, on hyvin todennäköistä, että ainakin osa niistä on kelpoja.
Ränking:
1. kirja: 19 378
2. akkaridekkari: 11 831
3. Aku Vankka: 11 119
4. Imfromfinland08: 5 845
5. Niketin: 5 526
6. wierii2: 1 016
7. Frodo: 977
Lisää osallistujia herranjestas sentään.
kirja
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 681 -
20.11.2009 klo 19:56:41
Emmehän halua, että mestaruus ratkaistaan pisteiden puolituksella. :) Ei ole kovin lähellä, mutta...
WF, apuun! Tallimääräyksellä AV nousee toiseksi.. Kreach, osoita, että olet hyvä tallipäällikkö. Bomber, kerää aikaa. Eltharion, osoita, että ansaitset paikkasi tallissa. Hirmu, tämä aihe sopii sinulle. :)
~kirja
WF, apuun! Tallimääräyksellä AV nousee toiseksi.. Kreach, osoita, että olet hyvä tallipäällikkö. Bomber, kerää aikaa. Eltharion, osoita, että ansaitset paikkasi tallissa. Hirmu, tämä aihe sopii sinulle. :)
~kirja
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 682 -
20.11.2009 klo 20:04:08
Kyllä me kaikki tiedämme, että Bomberilla on mahtava megaviesti odottamassa sunnuntai-aamua klo 9:59. Älä turhaan piilottele sitä, vaan laita rohkeasti tänne, me kaikki tiedämme että tämä on yhtä suurta huijausta :) Tuo kirjan laittama lainaus Bomberilta on varmasti keksitty (:
Kreach
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 683 -
20.11.2009 klo 20:16:03
Lainaus käyttäjältä: Aku VankkaTuo kirjan laittama lainaus Bomberilta on varmasti keksitty (:
Eipä taida kuitenkaan olla. Valitettavasti.
Kirja, hyvä kun edes tiedän mitä kulttuuri tarkoittaa. En millään pysty kiilaamaan Vankan tai Dekkarin eteen.
Menee tiukaksi. Täytyy nyt tulla oikein tänne topiciin kannustamaan.
Bomber! Keskity. Pystyt kyllä siihen! Hirmu, IV on ohi, eikö nyt olisi sopiva sauma kirjoittaa megaviesti? Eltharion, mihin katosi alkukauden meno? Write, write, write...
Writerfighters!! Go, go!
Eipä taida kuitenkaan olla. Valitettavasti.
Kirja, hyvä kun edes tiedän mitä kulttuuri tarkoittaa. En millään pysty kiilaamaan Vankan tai Dekkarin eteen.
Menee tiukaksi. Täytyy nyt tulla oikein tänne topiciin kannustamaan.
Bomber! Keskity. Pystyt kyllä siihen! Hirmu, IV on ohi, eikö nyt olisi sopiva sauma kirjoittaa megaviesti? Eltharion, mihin katosi alkukauden meno? Write, write, write...
Writerfighters!! Go, go!
Aku Vankka
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 684 -
20.11.2009 klo 20:17:54
Jos tuo lainaus on kerran oikea, niin olen harvinaisen tyytyväinen :)
Kreach
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 685 -
20.11.2009 klo 20:22:45
Lainaus käyttäjältä: Aku VankkaJos tuo lainaus on kerran oikea, niin olen harvinaisen tyytyväinen :)
Onpahan kerrankin tiukka kauden lopetus. -.-
Onpahan kerrankin tiukka kauden lopetus. -.-
Imfromfinland08
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 686 -
20.11.2009 klo 20:25:03
Voi olla, että Bomber huijaa jopa omia tiimiläisiään ja laittaa sunnuntaina pitkän viestin tänne meidän ihmeteltäväksi. :D
Bomber
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 687 -
20.11.2009 klo 20:47:49
Sanokaa mitä sanotte, Word näyttää tällä hetkellä nollaa..
Imfromfinland08
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 688 -
20.11.2009 klo 20:50:09
Lainaus käyttäjältä: BomberSanokaa mitä sanotte, Word näyttää tällä hetkellä nollaa..
Mutta kenen wordistä puhut? :D Omassasi on varmaan valtava teksti. :^D
Mutta kenen wordistä puhut? :D Omassasi on varmaan valtava teksti. :^D
Bomber
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 689 -
20.11.2009 klo 21:01:10
Lainaus käyttäjältä: Imfromfinland08Mutta kenen wordistä puhut? :D Omassasi on varmaan valtava teksti. :^D
Ai sinä siis haluat nähdä tekstini? Tässä on tekstini.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Televisio, ankkalinnalaiskielellä myös töllö, töllötin, näköradio yms. on hyvin tärkeä lähde monenmoisille tarinoille televisiosta jos jostain pursuaa tarinoita jatkuvasti, eikä suotta. En tiedä kovinkaan monta henkilöä, joka ei vastaanotinta omista. Televisio kuuluu täydellisesti ankkalinnalaiseen perhe-elämään. Monesti kuvataan tarinoissa ankkalinnalainen ydinperhe, poika, tytär, laiskanpulskea isä, kutova äiti ja myös usein nukkuva lemmikki autuaana tv:n ääressä. Hyvin tavallinen kuva Aku Ankassa, ja myös tosimaailmassa. Se kuuluu täydellisesti Ankkalinnan maailmaan, ja on hyvin tavallinen kuva Ankkalinnassa. Kaikilta löytyy tämä amerikkalaisten keksintö. Akulta, Iinekseltä, Mikiltä, Hessulta, myös ankanpojilla on oma kätevä matkaradio. Kaikki katsovat televisiota. Poikkeuksen tekee tietenkin vanhanaikainen Mummo, joka kuuntelee vanhaan ja omaan tapaansa vanhaa kunnon radiota, jonka tylsiä kanavia hän säätelee oudosti. Mummo on siis ainoita, joka tekee tässä asiassa poikkeuksen. Tietenkin myös köyhät taloudet jäävät paitsi television riemuista. Näihin lukeutuu usein Karhukopla, jonka röttelössä ei vastaanotinta ole, myös esimerkiksi Tyhjälän perheissä ei ole tietenkään varaa televisioon. Myös tätä asiaa on usein käsitelty Ankkalinnan lyhyemmissä tarinoissa, eli television puute. Klassinen esimerkki on, kun on juuri alkamassa Calisota cupin suuri finaali, ja Akun televisio kieltäytyy yhteistyöstä. Tätä seuraa usein Ankkalinnan tv:n kanav
Ai sinä siis haluat nähdä tekstini? Tässä on tekstini.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Televisio, ankkalinnalaiskielellä myös töllö, töllötin, näköradio yms. on hyvin tärkeä lähde monenmoisille tarinoille televisiosta jos jostain pursuaa tarinoita jatkuvasti, eikä suotta. En tiedä kovinkaan monta henkilöä, joka ei vastaanotinta omista. Televisio kuuluu täydellisesti ankkalinnalaiseen perhe-elämään. Monesti kuvataan tarinoissa ankkalinnalainen ydinperhe, poika, tytär, laiskanpulskea isä, kutova äiti ja myös usein nukkuva lemmikki autuaana tv:n ääressä. Hyvin tavallinen kuva Aku Ankassa, ja myös tosimaailmassa. Se kuuluu täydellisesti Ankkalinnan maailmaan, ja on hyvin tavallinen kuva Ankkalinnassa. Kaikilta löytyy tämä amerikkalaisten keksintö. Akulta, Iinekseltä, Mikiltä, Hessulta, myös ankanpojilla on oma kätevä matkaradio. Kaikki katsovat televisiota. Poikkeuksen tekee tietenkin vanhanaikainen Mummo, joka kuuntelee vanhaan ja omaan tapaansa vanhaa kunnon radiota, jonka tylsiä kanavia hän säätelee oudosti. Mummo on siis ainoita, joka tekee tässä asiassa poikkeuksen. Tietenkin myös köyhät taloudet jäävät paitsi television riemuista. Näihin lukeutuu usein Karhukopla, jonka röttelössä ei vastaanotinta ole, myös esimerkiksi Tyhjälän perheissä ei ole tietenkään varaa televisioon. Myös tätä asiaa on usein käsitelty Ankkalinnan lyhyemmissä tarinoissa, eli television puute. Klassinen esimerkki on, kun on juuri alkamassa Calisota cupin suuri finaali, ja Akun televisio kieltäytyy yhteistyöstä. Tätä seuraa usein Ankkalinnan tv:n kanav
kirja
Ankkiksen Viestimaraton: Kausi 6
Viesti 690 -
20.11.2009 klo 21:09:45
Hyvä, Bomber. Kerro tuo vielä kahdellakymmenellä. :)
~kirja
~kirja