Keskustelujen arkisto

Sivuja: 1
Kirjoittaja

Aihe: Aku Ankan Taskukirja 324- Kalmanlehdon Kartano

(7 viestiä)
Ankkarock
Hmm.. Tässä siis arvostelu Taskarista 324- Kalmanlehdon Kartano:

Sivu 5- Iines Ankka & Perintöpergamentti.
Käsikirjoitus: Mark ja Laura Shaw. Piirrokset: Flemming Andersen.

Tarina on ihan ok. Tulihan siitä haikea olo, kun Aku lähtee kartanosta, ja lopulta uhrautuu hirviölle. Mukaan seastettu huumori, ei ollut niin hauskaa kuin olisi pitänyt. Kuitenkin Aku oli tässä tyypillisimmään, ja se ansaitsee hatunnoston. Tarinan piirtäjäksi ei olisi voinut juuri parempaa hakea, vaikka Rosa olisi ollut hyvä ehdokas, tosin hän ei taskaripiirtäjäksi oikein sovi. Kuitenkin tarina oli jännittävä, ja vähäisen hauska. 32 Sivua.
A: 7/10

Sivu 37- Mikki Hiiri & Mielenvoimaa.
Käsikirjoitus: Paul Halas. Piirrokset: Gonzales.

Tarinasta olisi saanut kyllä paremmankin, mutta Mustakaapu tarinan päärikolliseksi oli loistava valinta. Varsinkin olisi ollut typerää, jos Mustakaavun sijaan nuo voimat olisi saanut Musta- Pekka. Toisaalta tarina olisi tässä mielessä ollut vähän hauskempi, sillä tässä tarinassa ei ole juuri mitään hauskuutta. Mutta olihan tekijän pakko tunkea väkisin tekohuumoria.. tyypillinen Mikki-tarina. Mikki nuuskii asioita ja saa onnellisen lopun.. 32 Sivua.
A: 6½/10

Sivu 68- Roope Setä- Takaisin Kultalaan.
Käsikirjoitus: Nino Russo. Piirrokset: Pier Dario Pennati.

Tämä tarina oli hyvä, mutta en tajua miksi tähän piti sijoittaa Karhukoplan esi-isät? Ja eikös Roopen rikastumisenlähde ollut Klondyke? Huumoria tässä oli pikkuinen määrä, vaikka enemmän olisi saanut. Juonesta sai selville paljonkin jo alkuvaiheessa, joka ei ollut hyvä. Tarinasta olisi voinut tehdä jännittävämmänkin. Kelpo tarina kuitenkin. 22 Sivua.
A: 7/10

Sivu 89- Taikaviitta: Sankarin Nousu ja Tuho
Käsikirjoitus: Gaja Arrighini. Piirrokset: Lara Molinari.

Samaa juonta en ole Taikis-tarinoissa usein nähnyt, muutenkuin noin pari kertaa. Taikiksen ihailijat olivat vain naisia tässä tarinassa.. Miksi miehet eivät häntä ihailleet? Monessa toisessa tarinassa Taikiksella on miespuolisiakin ihailijoita. Tässä tarinassa ei ollut lainkaan mitään jännittävää, pelkkää huumoria, joka oli kuitenkin ihan hyvää. Jännittävä tarina, ei ollenkaan, huumori hyvää, olihan se. 32 Sivua (taas).
A: 7½/10

Sivu 121- Aku Ankka- Superpelitaktiikka
Täysin uudenlainen Jalkapallo-tarina (ainakin osin). Tämä taktiikka oli yllättävä, mutta hauskasti keksitty. Kuitenkin tarinassa oli liikaa tyypillistä Akua, hän tyrii oikein olan takaa.. uuttakin Akua vaikka sitten vaihteeksi.. Tarina oli hauska, hauskempikin olisi voinut olla.. ::) 20 Sivua.
A: 7½/10

Sivu 141- Iines Ankka: Lepyttelyä.
Käsikirjoitus: Giorgio Salati. Piirrokset: Francesco D' Ippolito.

Vihdoinkin Iines, yrittää lepytellä Akua, eikä toisinpäin. Hyvää huumoria oli tarinassa myös paljon.. Jännittävyyttä ei ollut.. ja se olikin huono puoli..
18 Sivua.
A: 7½/10

Sivu 159- Pelle Peloton- Keksintökarnevaalit.
Käsikirjoitus:Enrico Faccini. Piirrokset: Andrea Ferraris.

En pitänyt tarinasta paljoakaan. Muutenkin, miksi tämän uuden keksijän piti olla robotti? Eikö hän olisi hyvin voinut olla paha kilpailija Pellelle? Tarinasta olisi tullut aika lailla jännittävämpi. Huumoria oli vähän. Jännittävyyttä oli vähän.
16 Sivua.
A: 7/10

Sivu 175- Touho & Aku- Asiaa tikuista.
Käsikirjoitus & Piirrokset: Enrico Faccini.

Tarina oli tämän Taskukirjan ehdottomasti hauskin.. Mukana kun seikkailivat maailman epäonnisin, ja maailman toheloin ankka, niin kyllä taatusti loistava tarina syntyy. Jännittävyyttäkin oli riittämiin, eli loistava tarina.
Piirtäjäkin oli loistava. 21 Sivua.
A: 8/10

Sivu 197- Juuso & Lievistö- Lyömättömät liikenerot.
Käsikirjoitus: Sergio Badino. Piirrokset: Alessandro Gottaro.

Loistava tarina. Roopen ja Kroisoksen sijasta Juuso ja Lievistö liittoutuivat.. aivan uutta juonta.. Tarina ei ollut kyllä hauska. Jännittävä se oli enemmän, mutta vaikka tarina oli liian yksinkertainen, se oli mainio.
27 Sivua.
A: 8/10

Sivu 225- Aku Ankka- Perunahuippu.
Käsikirjoitus: Per Hedman. Piirrokset: Jose Ramon Bernado.

Ei ollut ollenkaan hyvä tarina, jos jännittävyyttä ei lasketa mukaan.. piirtäjäksi olisi todella saanut parempiakin piirtäjiä, ja jos vaikka Andersen olisi valittu piirtäjäksi, olisi tarinassa ollut pienen sivulisäyksen jälkeen ainesta kunnon johtosarjaksi, mutta Bernadon tyyli oli tuohon aikaan vielä siinä äärirajoilla onko huonoa vai.. 29 Sivua.
A: 7.

Keskiarvo: 7, 32

Tämä Taskukirja parani pikkaisen lopussa, mutta alkukin oli ihan hyvä.
Tämä Taskukirja ei ole mikään huono, sillä Juuso & Lievistä tarina sekä Touho ja Aku, ja myös Perintöpergamentti pelastivat tämän taskarin keskiarviota.

Ja hyvää Joulua vielä kaikille! ;)
Mikko M
Arvostelukaavasi vaikuttaa osittain tutulta... ei sillä, että se olisi häiritsevää.
Mielestäni tämä taskukirja on vuoden 2006 paras (allekirjoituksessani muistaakseni lukee itseni antama keskiarvo tälle taskarille). Tarinoissa oli uudenlaisia ideoita ja niiden peruskaavat olivat hiotumpia kuin yleensä (ei päde ihan kaikkiin tarinoihin). Lisäksi muutamassa tarinassa oli nykytarinoille harvinaista syvyyttä sekä klassisten Ankka-tarinoiden tunnelmaa. Tietyt kohtaukset eri tarinoissa olivat poikkeavan nerokkaasti toteutettuja.

Nämä asiat saattoivat tosin olla aika syvällä piilossa, joten niitä ei välttämättä voi pitää tärkeimpinä lenkkeinä. Juonenkuljetuksen rakennepuolet huomaa kuitenkin ilman syvältä luotaavaa arvostelutekniikkaa, joten en osaa sanoa, kuinka paljon erilaiset arvostelumetodit (saati kokemus ja henkilökohtaiset näkemykset) vaikuttavat tarinan laadun tulkitsemiseen. Voi olla, että jo piirtäjän panostuksen huomioon ottaminen vaikuttaa samalla myös tunnelman, käsikirjoituksen esittämisen ja juonen sujuvuuden arvioimiseen.

Mielestäni tämä taskukirja loisti eniten ilmestymisvuotensa taskukirjoista juonenkuljetuksen kulttimaisuuden ja pirteähkön toteutuksensa puolesta. Loppujen lopuksi numeroihin katsominen on arvostelua tehdessä kaikista hämärin vaihe. Hyvin moni asia vaikuttaa psykologisesti siihen, miten tarinoiden lopullisen arvosanan määrää. Tämä taskukirja esitteli rakenneseikoiltaan viimeistelemättömiä, mutta teemoiltaan perusmassasta poikkeavaa laatua. Se on myös hyvä esimerkki siitä, että mitä taskukirjatarinoilla alun perin haluttiin ilmaista. Siihen katsoen taskukirja 324 on silti pieni pettymys, joskin lähempänä alkuperäisiä pyrkimyksiä kuin moni taskari vuosiin.

Perintöpergamentti-tarinan viimeisellä sivulla huomaan, että suomentaja on jättänyt paholaisolennon kirjan kannesta tekstin suomentamatta. Ehkäpä se on vaihingossa jäänyt huomaamatta tai sitten, kuten en minäkään, ei ole suomentaja kyennyt erottamaan, että mitä siinä lukee. Tämä ei ole ehkä oikea paikka kysyä, mutta saako joku kenties selvää, että mitä siinä lukee?
Kreach
Mikko: Itse kun sitä silmäilin, niin mielestäni se oli sellaista outoa kieltä (kenties noiden hahmojen omaa kielta) - ei englantia.

Ja arvostelu oli vallan hyvä, pisteet Ankkarockille!
Barksi
Lainaus käyttäjältä: KreachMikko: Itse kun sitä silmäilin, niin mielestäni se oli sellaista outoa kieltä (kenties noiden hahmojen omaa kielta) - ei englantia.
Laittakaa kuvaa, niin päästään kaikki tutkimaan. En jaksa omaa lehteäni etsiä tuon takia... ;)
Ankkarock
Siinä kannessa lukee jotain "Bhoh der serbert".. Der on ainakin joko Saksaa, Tanskaa tai Norjaa. Muista sanoista en tiedä..
Ja kiitoksia Kreach!
wierii2
Lainaus käyttäjältä: AnkkarockSiinä kannessa lukee jotain "Bhoh der serbert".. Der on ainakin joko Saksaa, Tanskaa tai Norjaa. Muista sanoista en tiedä..
Ja kiitoksia Kreach!
Der on yksi kolmesta saksan artikkelista. Ei tuo varmaan kyllä saksaa ole. Ei ainakaan minun mielestäni.
Lurker
Bhoh on sanskriittia.
http://vedabase.net/b/bhoh

Konsultoin asiasta Mik de Hiirtä...
Sivuja: 1