Keskustelujen arkisto

Avasinpa tänne uuden kännyköitä käsittelevän aiheen, edellisessä ei oikein keskustelua ollut.

Omaan kännykkähistoriaan mahtuu mm. seuraavat mallit:

Nokia 3310: Ensimmäinen oma kännykkä, kesällä vuonna 2000 hankittu. Hyvä perusmalli
Nokia 3330: Tuli 3310:n tilalle seuraavana vuonna. Täysin turha ostos, ei oikeastaan mitään parempaa kuin 3310:ssä. Värinähälytys oli huomattavasti heikompi.
Nokia 5100: Keväällä 2003 ostin sitten ensimmäisen värinäytöllisen kännykän. Näppäintuntuma aika heikko, muuten ei moitittavaa.

Tällä hetkellä käytössä on marraskuussa 2004 ensimmäisten joukossa ostettu Nokia 6630. Kännykän ensimmäinen ohjelmisto (versio 2.39.129) oli buginen kuin mikä. Buuttaili itseään jatkuvasti. Softaan tulikin päivitys jo marraskuun puolivälissä. Kunnon parannus tuli kuitenkin vasta keväällä 2005.
Vanhuuden oireita alkaa pikkuhiljaa tulla. Esimerkiksi soittajan puheen äänentaso on todella matala, vaikka voimakkuus on säädetty tappiin asti.
Ensi vuonna onkin sitten kännykänvaihto edessä. Nokialta on tulossa mielenkiintoisen oloisia kosketusnäytöllisiä malleja markkinoille.

Ensimmäinen kännykkä 1100 vuonna 2005.
Toinen kännykkäni ja eka värinäytöllinen 6030 vuonna 2006 ja on nyt tämän hetkinen kännykkäni.

Tämä nykyinen malli kelpaa ihan hyvin, vaikka myynnissä onkin paljon mielenkiintoisempia kamerallisia kännyköitä. Ja Nokian malleja nämä kaikki puhelimet on.

Lainaus käyttäjältä: DestinyOdotan subminin postia kovasti...Destinyn viesti hävisi varmuuskopion palautuksen yhteydessä, mutta lainataan sitä nyt kuitenkin..
e: ja näköjään myös liittymähistoriani on kadonnut..

Varsågod.
Siemens S6 Classic
Kännykuume iski jouluna 1998 kun enoni osti itselleen Nokia 1611:n. Päätin silloin, että tuon puhelimen tulen ostamaan "sitten joskus kun olen aikuinen"...
Enoni vihjaisi ettei kännykkä olekaan niin kallis kapistus ostaa ja käyttää kuin olin luullut; tämä kertoi että pitää vaan operaattorilta ostaa sellainen kortti puhelimeen. Tällöin en vielä tiennyt mitään SIM-korteista, vaan ihmettelin itsekseni että mitähän postikortteja puhelimeen nyt muka laittaisi..
Keväällä -99 menin serkkuni kanssa Haminan silloiseen Radiolinjan myymälään. Pyysin saada nähdä liikkeen käytetyt puhelimet, ja niistä tunnistinkin heti Siemens S6:n. Tiedustelin tämän vehkeen hintaa, joka oli 250mk.
Rahani olivat isovanhempien luona vajaan kolmen kilometrin päässä, ja liike menisi kiinni reilun puolen tunnin kuluttua. Kaiken lisäksi oli lauantai, joten jos ei silloin olisi ehtinyt, olisi pitänyt odottaa maanantaihin asti. Oman kännykän odottaminen viikonlopun yli tuntui mahdottomalta ajatukselta juuri 9 vuotta täyttäneelle.. Rullaluistelin täyttä vauhtia hakemaan rahoja, ja sainkin autokyydin, jolla ehdin juuri ja juuri takaisin liikkeeseen.
Liittymää en kuitenkaan saanut heti, joten hankin sellaisen kanssa Itäkeskuksen Pikku-Bulevardilla silloin sijainneesta Telen liikkeestä. Muistelen jopa, että ensimmäinen numeroni alkoi 040 516 ????....

S6 olikin oikein hyvä puhelin niin pitkään kun se toimi. Olisikohan ollut joskus vuonna 2000, kun olin ystävämme Destinyn luona kylässä, ja kun tulimme illalla saunasta, huomasin, ettei puhelin enää ollut päällä. Eipä ole rakas Siemensini sen jälkeen pihahtanutkaan. Huollossa eivät löytäneet muuta vikaa, kuin ettei se toimi.

Ostin pari päivää myöhemmin väliaikaispuhelimeksi Motorola C520 citypuhelimen. Hyvä puoli oli puhelimen hinta (99mk), huono puoli taas se, ettei toiminut juurikaan kehä3:n ulkopuolella. Tässä vielä kävi niin, että cityliittymän (Telia) avautumisajaksi arvioitiin 2 viikkoa sopimuksen kirjoittamisesta. Arvatkaa vaan, olinko lähdössä Haminaan, kauas puhelimen kuuluvuusalueen ulkopuolelle juuri samana aamuna kun huomasin liittymän auenneen.. **tutus oli sanoinkuvaamaton.

Totesin Motorolan pian melko surkeaksi puhelimeksi, ja meninkin Haminan Päämieheen kyselemään käytettyä puhelinta 600 markalla. Hyllyssä oli oikein kivannäköinen Nokia 5110 ylivärikkäällä vaaleanvihreellä värikuorella varustettuna 690mk:n hintalapulla. Myyjä kuitenkin antoi sen 90mk alennusta, joten ostin ensimmäisen Nokialaiseni. Olinkin jo jonkin aikaa haaveillut niistä 30 upeasta soittoäänestä ja siitä mahtavasta ajanvietteestä; matopelistä.

Tähän puhelimeen olinkin oikein tyytyväinen pidemmän aikaa, kunnes se yhtenä kesäpäivänä tipahti laiturilla kumarrellessani vajaan parin metrin syvyyteen mereen heppoisen suojakotelon kera. Kun serkkuni sai puhelimen sukellettua minun ja isoenoni surkeiden yritysten jälkeen, luki näytöllä vain "ASETA SIM-KORTTI". Tällöin en vielä tiennyt, että suolaveden kanssa tekemisissä olleen puhelimen kanattaisi huuhdella makealla vedellä ja kuivata vasta sitten, joten pistin puhelimen kuivmaan. Illalla kun käynnistelin puhelinta, yllätyin kovasti kun huomasin sen toimivan aivan täysin. Näyttö oli ehkä vähän tummempi kuin ennen, mutta se ei menoa haitannut, kunnes puhelin alkoi muutenkin vikaantua (akun koskettimet syöpyivät ja hajoilivat muutenkin).
Olin jo jonkin aikaa haaveillut Nokia 3310:sta serkkuni hankittua sellaisen joskus 2000 loppupuolella, joten rupesin säästämään siihen. Toukokuussa 2001 olin kerännyt riittävästi rahaa uuden 3310:n ostamiseen, joten 5110 sai siirtyä eläkkeelle. 5110 toimii muuten vielä tänäkin päivänä jos pitää huolen että akun koskettimet on kohdallaan.

3310 olikin sitten kiva peruspuhelin, jonka pelien kanssa viihtyi hyvin lyhyet juna- ja bussimatkat. Ostin tähän jopa aivan upeat, käsinmaalatut salama-aiheiset värikuoret 250 markalla. Harmikseni annoin kuoret vaihdossa, kun vaihdoin 3310:n myöhemmin Siemens C45:een, lähinnä sen pienemmän koon ja GPRS-ominaisuuksien takia.

C45:stä jäi mieleen lähinnä sekavat valikot ja hauska oranssi taustavalo, ja se vaihtuikin melko pian Nokia 3510i:in, ensimmäiseen värinäytölliseen puhelimeeni.
Värinäyttö ja uutuudenviehätys olivatkin kai ainoat syyt puhelimen vaihtoon. //e: eipäs ollutkaan, muistin juuri että C45:n näyttö hajosi

Kolmeviiskymppi-ii olikin käytössä melko pitkään minun normaalilla puhelimenvaihtovälilläni, ja vaihdoin sen pois lähinnä siksi kun olin ihastunut Samsungin simpukkapuhelimiin.
Löysinkin sitten sittemmin lopetetun HamTelin käytettyjen puhelinten hyllyltä Samsung X450:n, jonka nähtyäni tiesin heti, että tämä on saatava. Se oli pieni, hyvännäköinen ja muutenkin näppärän oloinen känny. Ostin tämän Samsungin seuraavana päivänä vietetyäni illan tietokoneella lukien arvosteluja kys. luurista. Annoin vaihdossa pois 3510i:n.

Kesällä 2005 aloin olla sen luokan IRC-addikti, että oli saatava Symbian S60-pohjainen luuri, joka tukisi WirelessIRC -sovellusta. Etsinkin nettihuutokaupasta sopivan puhelimen, N-Gage QD:n, joka oli silloin kai halvin S60-sarjalainen. Siitä lähtien olenkin roikkunut irkissä lähes 24/7..

"QuickDeath" olikin käytössäni lähes vuoden, kun aloin kyllästyä sen softan bugisuuteen ja hajoilevaan puhelimen ympärillä olevaan kumihärdelliin. Kuin tilauksesta, markkinoille tulivat ns. kytkykauppa-/pakettipuhelimet, eli vihdoinkin minullakin olisi varaa ns. älypuhelimeen. (Minä en ainakaan pitänyt N-gage QD:tä kovinkaan älykkäänä luurina, ainoa plussa oli oikeastaan hyvän mutta kovaäänisen näppäimistön lisäksi aivan mahtavat pelit; Worms World Party joka vastasi lähes PC-versiotaan ääniltään, grafiikoiltaan ja pelattavuudeltaan; ja Rayman.)

Päätin siis huhtikuussa 2006 hankkia Elisan pakettisopimuksella nykyisen puhelimeni, Nokia N70:n. Tällöin annoin itselleni tarpeettoman QD:n Destinyn käyttöön, olihan hänen vanha 3510i:nsä melko finaalissa..
N70 onkin palvellut ihan hyvin lähes jatkuvassa IRC-käytössä ja ajoittain kovassakin tekstaamisessa (en ole tosin rikkonut QD:n aikaista ennätystä; yli 1300 tekstaria saapuneet-kansiossa) tähän päivään saakka.
Todennäköisesti tulen pitämään tätä puhelinta vähintään pitkälle ensi vuoteen, vaikka pakettisopimus raukeaakin huhtikuun alussa. Värikuoret ovat molemmin puolin aivan hirvittävässä kunnossa ja näyttö naarmuinen, mutta se ei menoa haittaa niin kauan kuin näppäimistö toimii edes jotenkin. Sitten pitää ostaa uudet kuoret ja näppis noin 50e:n yhteishintaan...

Tässä olikin pieni esitelmä, jatkoa seuraa sitten joskus(tm).

No mun 6630 on menos vaihtoon. Ei mitää vikoi, iso muistikortti mut ku setä sattu löytää n70:se ulkoo. Sellanen nykyää. 8) Onneks muistikortti sopi siihe.

Nokia 6610i jo 3 vuotta käytössä. Kohta vaihto edessä. On päässyt nimittäin aika karmeaan kuntoon. Ääni ei kuulu kunnolla, näyttö naarmuilla, viestit tökkää välillä ja muita pikku ongelmia. Kiitettävän kestävä se kyllä on ollut kaikista kolhuista huolimatta.

Lainaus käyttäjältä: AnacondaVanhuuden oireita alkaa pikkuhiljaa tulla. Esimerkiksi soittajan puheen äänentaso on todella matala, vaikka voimakkuus on säädetty tappiin asti.
Tämän ongelman sain korjattua helposti, handsfree-laite kännykkään kiinni ja hyvin kuuluu.

Lainaus käyttäjältä: AnacondaEnsi vuonna onkin sitten kännykänvaihto edessä. Nokialta on tulossa mielenkiintoisen oloisia kosketusnäytöllisiä malleja markkinoille.
Ei olekaan ilmeisesti tulossa kuin yksi, ja sekin loppuvuodesta. No, hyvää kannattaa odottaa.

Lainaus käyttäjältä: subminHarmikseni annoin kuoret vaihdossa, kun vaihdoin 3310:n myöhemmin Siemens C45:een, lähinnä sen pienemmän koon ja GPRS-ominaisuuksien takia.
Olisit vielä maininnut Siemens C35:n. Senhän kävit parikin kertaa vaihtamassa uuteen, kun ei toiminut. :)
Eräässä halpatavaraliikkeessä oli tosiaan viime keväänä myynnissä em. kapuloita hintaan 19,95 e.
Mistä lie varastonnurkasta olivat peräisin, tuo malli kun oli tuolloin jo kuusi vuotta vanha.

nokia 6150 ;D http://www.hlc-shop.nl/article777907.jpg n. 1,5 v sitten ostin Nokia 5500

Ekana puhelimena Nokia 2310, sama puhelin on minulla tälläkin hetkellä. ;)