Keskustelujen arkisto

Suunnistusta harrastavat (tai kenties hieman vähemmän harrastajat) vapaata keskustelua. Milloin olette mokomaan mukavaan metsässä heilumiseen hurahtaneet? Mikä lajissa on kiehtovaa/vetävää? Oletteko kisailleet ulkomailla vai jääneet lähiympäristön kisojen varaan? Ovatko hiihtosuunnistus ja pyöräsuunnistus tuttuja? Pahin pummisi?
Pummi=suunnistaessa tapahtunut virhe, esim. väärä kartanluku tai rasti hukassa.
Keskustelu voi laajeta myös yli harrastussuunnistuksen. Jukolan viesti 2010 pidetään kotikaupungissani Hyvinkäällä. Onko ketään tulossa kilpailemaan tai seuraamaan?

Minä harrastan suunnistusta.

Mainio laji, kompassin ja kartan käyttö ovat koko elämän ajan tärkeitä asioita. Ei useimmiten eksy ja oppii tuntemaan maastoja. Suunnistanut olen jo noin kolme-neljävuotiaasta alkaen. Suunnistusta harrastan yhä sen hyödyllisyyden ansiosta ja löytämisen ilo on suuressa roolissa. Minä löysin rastin!. Suunnistaessa myös kunto kasvaa ja oppii tuntemaan erilaisia maastoja. Karttamerkit ovat tosiaan tärkeitä, ja suunnistus on halpa laji. Minulla se ei ole minulle paljoa; suosittelen suunnistusta kaikille!
Miksi suunnistusta kannattaa harrastaa?
Suunnistusta kannattaa harrastaa siksi, että...
...kunto kasvaa.
...oppii tärkeitä taitoja.
...se on halpaa.
...saa uusia tuttavuksia.
...oppii tuntemaan maastoja.
...voi liikkua luonnossa; kaikki eivät sitä saa kokea.
...voi tuntea luonnon monipuolisuuden ja rauhan.
...voi virkistyä ja nauttia.
...se on yksinkertaisesti hauskaa!

Ja nyt kaikki vaan suunnistamaan! :)
~kirja

Todella hidas. :D

Lainaus käyttäjältä: FauntleroyKirja, tiedätkö mikä on 25-manna?
Kyllähän se tiedetään! Haastava kilpailu :)

Eilen oli viestikilpailu (kolme osuutta, noin 200 joukkuetta, I osuus 2 km, II osuus 2½ km, III osuus 3km). Todella petyin joukkueeseemme. (Itse olin ankkuri eli kolmas juoksija.)

Yhteislähtö. Joukkueemme jäsen lähtee sinne. Hänellä kestää... Puoli tuntia kulunut, useat ovat lähteneet kakkososuudelle. Odotusta...

Kolme varttia kulunut. Odotusta...

Tunti kulunut, ensimmäiset alkavat olla maalissa. Odotusta...

Tunti 20 kulunut, odotusta...

1½ tuntia kulunut, odotusta; vaihto suljetaan, yhteislähtö. Yhteislähdössä viisi ihmistä ja oman joukkueeni toinen ja kolmas suunnistaja. En ole koskaan nähnyt tätä. :D

Kesti noin vartti ennen yhteislähtöä, ja siinä ajassa joukkueemme ykkönen tuli maaliin. Käsittääkseni jokaisella rastilla hakemista ja hitautta.

Vihdoin pääsin itse metsään, ja kelvollisesti meni. Noin 20 minuuttia kesti ja olin maalissa ennen joukkueemme kakkosjuoksijaa (joka sijoittui osuudellaan viimeisen kolmanneksen paikkeille; avaaja oli osuudellaan hitain). Joukkueemme loppusijoitus viimeinen. :D

Tavoitteena on osuussijoitus 25 kärjessä Jukolassa 2011. Onneksi tiedän, mitä pitää parantaa.
Hyvin sujuvat asiat:
* kartanluku
* kestävyys
* ylämäkijuoksu
* kompassin lukeminen juostessa

Huonommin sujuvat asiat:
* kartan lukeminen juostessa
* käännökset kovassa vauhdissa

Yksi selvä heikkous. Jukola 2011, täältä tullaan.

~kirja

Köh köh.... Pakko sanoa, että suunnistus on yksi inhokki urheilulajeistani. Mettässä samoilu ja kartan näpräily ei vaan ole minun heiniäni. Tulee tässä mieleen pari vuotta sitten käydyt ala-asteen suunnistuskilpailut. Jäi ikuiset traumat. ;D Muistan, kuinka ihana sääkin silloin oli. Vettä satoi, ja oli ihanaa rämpiä siellä pusikoissa... Olimme muistaakseni kaverini kanssa viimeisiä. :D Tosin meidät päästettiin lähtemäänkin vasta viimeisien joukossa. (Ellei jopa viimeisinä)

Suoraan sanottuna suunnistus ei vaan ole minun lajini.

// Ja yleensä jos sitä on liikunnassa, niin hakeudun vaan joidenkin isojen porukoiden mukaan, etten vaan eksy. :D

Köhköh...

Olen yhtä hyvä suunnistamaan kuin rusakko hiihtämään :) En näemmä ole ainoa, joka on onnistunut ehksymään jonnekin jorpakkoon. Kerran ala-asteella oltiin suunnistamassa noin kilometrin päässä meidän koulusta olevassa metsässä. Siinä lähdin sitten opettajan määräämää rastia etsimään, etsin, etsin ja etsin, kunnes lopulta löysin itseni meidän koulun pihalta, kun olin pitänyt karttaa väärinpäin ;D

Olen vain koulussa suunnistanut ja se on tosi kivaa. Tykkään liikkua metsässä ja liikummekin siellä todella paljon (vaikka en harrasta suunnistusta), se onkin kaikkein ihaninta suunnistuksessa kartan lukemisen lisäksi. :) Koulussa on kivaa kun on suunnistusta. Olen siinä aika hyvä, kartan lukeminen onnistuu aika hyvin. Ikinä en ole eksynyt (ei siellä kyllä helposti eksy). Pari kertaa seiskaluokalla en löytänyt rastia, kun kaverin kanssa etsittiin. Ekan kerran jotkut muutkin etsivät meidän kanssa ja he sitten löysivät sen ja toisen kerran etsimme rastia kauan aikaa ja sitten aika loppui ja piti palata koululle.

Mutta siis tykkään paljon suunnistuksesta, vaikka en harrasta sitä. :)

En minäkään suunnistusta millään muotoa inhoa, vaan pikemminkin se on varsin mukavaa vaihtelua tavallisiin koululiikuntalajeihin (jalkapallo, salibandy yms.). Kyllä jostain lajista voi pitää, vaikkei olisikaan siinä mikään mestari, minulla parhaana esimerkkinä juuri suunnistus. :)

Meillä on koulun kanssa suunnistusta yleensä noin 2-3 kertaa vuodessa ja täytyy kyllä sanoa, että hauskaa on sekoiluista huolimatta tai kenties juuri siksi. :)

Lainaus käyttäjältä: Imfromfinland08Ei ole tämä topic saanut suurta suosiota, ilmeisesti suunnistajia täällä on niin vähän.
Kyllä keskustelua silti pitäisi löytyä, vaikkei lajia harrastaisikaan, minusta ainakin on mukava keskustella hieman harvinaisemmistakin lajeista.

Offtopic:Erittäin tärkeä tekijä keskustelun syntymiseksi on hyvä aloitusviesti. Tässä pari loistoesimerkkiä:

http://www.ankkis.net/viewtopic.php?f=15&t=2022

http://www.ankkis.net/viewtopic.php?f=15&t=2042

Offtopic:Ihmeellistä, mitä kunnon aloitusviesti tekee.

Ehdottomasti kannattaa aloittaa suunnistus - iästä huolimatta. :)

Suunnistuksen tärkein asia on yhdistää kartanluku ja vauhti, se kun sujuu niin menestyt. Mikäli ymmärsin niin kestävyytesi on melko hyvällä pohjalla - suuri askel! Ikä ei paljoa ratkaise, jos kunto ja kestävyys ovat hyviä. Mitä nuorempi, sitä enemmän treenausaikaa eli teoriassa sitä parempi, mutta jos olet pitänyt kunnostasi huolta niin menestyt.

Eli pähkinänkuoressa: Suunnistukseen vaadittavan kartanluvun oppii vuodessa, juoksua harjoitellaan muu aika.

~kirja

Meillä oli suunnistusta eilisellä liikuntatunnilla, suunnistimme tällä kertaa pareittain. Tosin monet eivät tätä sääntöä varsinaisesti noudattaneet, sillä esim. muutama pari saattoi suunnistaa yhdessä. Minä ja mun pari löydettiin kaikki rastit, ongelmitta, eli melko hyvin meni. :)