|
TÄRKEIN ENSIN
A.P. Sarjanto Ihmiset pitävät tärkeinä hyvin erilaisia asioita. Yksi omistaa elämänsä karmealta kuulostavan paikallisen murteen säilyttämiseen, kun toinen naputtaa kellarissa selkä märkänä pamfletteja bumerangilla metsästämisen puolesta. Kymmenissä kokoushuoneissa pitkin kaupunkia istuu loppuunpalaneita ja helkkarin vihaisia puuhaihmisiä, jotka ovat tuskastuneet median välinpitämättömyyteen, kunnanisien nihkeyteen ja kanssaihmisten urautuneeseen ajatteluun. Perinneruokaa kaarnasta -seminaari ei taaskaan ylittänyt uutiskynnystä paikkakunnan lehdissä eikä Kanta-Hämeen Leipienheittelijöiden sileiden kivien kokoelman museointiin riitä kaupungin avustusta. Ei, vaikka joukossa on itse Ilmari Toropaisen 1960-luvulla käyttämää liuskegraniittia, jonka ruoppaaminen Katumajärven pohjasta maksoi seuralle 14 000 markkaa. Harrastustoiminta on suurten intohimojen temmellyskenttä, jossa vain yksi ihmislaji pystyy säilyttämään objektiivisuutensa; Kaupunkilehden toimittaja. Vain paikallisessa aviisissa työskentelevä journalisti näkee eri lajien hurjasti viuhuvien mailojen, sauvojen, keppien ja tahtipuikkojen viidakon läpi olennaiseen ja tietää mikä on tärkeintä. Sitä on tietenkin pilkkiminen. Talvi on olemassa sitä varten, että pohjoisen pallonpuoliskon mies voi harrastaa kalastusta jään päällä ja nauttia välillä voikkoleipää ja kahvia termospullosta. Surkeaksi typistynyt talvi uhkaa nyt suomalaisen miehen eksistenssiä järkyttävällä tavalla, kun järviemme jääpeite on jäänyt liian ohueksi. Nyt täytyy konserttitalosta hössöttävien ja muiden halleja vinkuvien laittaa syrjään toisaikaiset ja itsekkäät pyrintönsä ja keskittyä palvelemaan kaikille tärkeintä päämäärää. Ahven jurottaa juumanrinteessä eikä koukkua saa maille halmeille! Uiminen on vähän lapsellinen harrastus ja tuiki tarpeeton taito, joten uimahallin iso allas on tyhjennettävä välittömästi ja vedettävä siitä suora putki Vanajaan. Halliin hankitaan jäähdytyslaitteisto, joka jäädyttää kannen umpeen muutamassa tunnissa. Lastenaltaaseen ja sen liepeille perustetaan Surviaistoukkakeskus, jossa kasvatetaan tuota pilkkisyöteistä parhainta. Konehuoneiden lämpötila taas on ihanteellinen kärpäsentoukkien tuotantoon. Halliratkaisu kelpaa kuitenkin vain ensi hätään. Järvelle on päästävä tai koko käsityksemme maailmankaikkeudesta alkaa hämärtyä. Jokainen, joka on katsellut auringonnousua aution järven jääkannen päältä tietää, mistä on kysymys. Pilkkijän sulautumista universumiin eivät korvaa sellokonsertot tai verkkoon kopsahtelevat kolopallot. Järvet on katettava. Ratkaisu pulmaan on ihmeen yksinkertainen. Valmistetaan halkaisijaltaan noin 40 metriä olevia kelluvia lauttoja uretaanista, joka on kestävää, mutta silti kevyttä kairattavaa. Budjettiin ei tässä asiassa ole varaa tuijottaa. Olen jo alustavasti keskustellut ehdotuksistani paikallisten viranhaltijoiden kanssa. Mutta kuten yleensäkin, päättäjien asenne on jälleen kerran täysin käsittämätön. | |
| - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - | |
|
Pakina on alunperin julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa. | |
| Pakinat | Aloitussivu |