Tässä ovat
kaikki Suomessa julkaistut Don Rosa-kannet. Klikkaa pientä
kuvaa nähdäksesi isomman kuvan.
Don, mitä eroa on kansikuvien ja tarinoiden
tekemisellä?
Kansikuvat eivät pidä sisällään
käsikirjoitusta tai tarinankerrontaa. Niiden tekeminen on
yhtä erilaista kuin elokuvan filmaaminen ja sen mainosjulisteen
tekeminen. Tarkoituksena on näyttää todellinen
kohtaus tarinasta, sellainen joka näyttää mielenkiintoiselta
tai jännittävältä. Usein vain käy niin,
ettei sellaista löydy, koska tarina on ennemminkin tapahtumien
ketju, kuin yksi suuri kohtaus. Silloin tarkoitukseksi tulee "kertoa
pieni valkoinen valhe" ja näyttää erilaisia
tarinan osatekijöitä yhdessä, ei välttämättä
siten miten ne tarinassa esiintyvät... mutta kuitenkin niin
ettei koskaan johdeta ketään uskomaan että
tarinassa tapahtuu jotakin, mitä sieltä ei lukemalla
löydykään. Ehkäpä sankarit kohtaavat
tietyn roiston tietyssä tilanteessa, vaikka eivät juuri
siten kuin sen kannessa näytän tai juuri silloin kuin
sen näytän. Tai sitten näytän monia tapahtumia,
jotka eivät tarinassa tapahdukaan yhtä aikaa.
Teen kannet aina sen jälkeen, kun
olen saanut tarinan valmiiksi. Joskus Egmont kuitenkin kertoo
minulle suoraan, että he tarvitsevat kansikuvan, ja joskus
olen tehnyt kannen vasta vuosia myöhemmin. Kaikki riippuu
siitä, koska kustantaja päättää, että
sellainen tarvitaan.
Teetkö automaattisesti kannen kullekin tarinalle?
Teen kannen vain silloin kuin joku kertoo
minulle haluavansa/tarvitsevansa sellaisen. Kansi vaatii
paljon työtä ja luonnollisesti haluan maksun
moisesta urakasta. En siis koskaan tee kantta vain "huvin
vuoksi". Sitä paitsi niiden tekeminen ei ole huvia...
ne ovat aika tylsiä. Kansi vaatii ainoastaan kuvan piirtämistä,
enkä minä pidä piirtämisestä! Se kovaa
työtä, enkä onnistu siinä mielestäni
kovin hyvin! Minusta on hauskempaa kertoa tarinoita, joten inhoaisin
pelkkien kansikuvien tekemistä. Joskus on hauska tehdä
kansikuva tarinalle, josta pidän, varsinkin jos keksin jonkun
hyvän idea... Mutta vain koska tiedän että kuluu
ainakin kolme kuukautta, ennen kuin joku pyytää minulta
seuraavaa.
|