Keskustelujen arkisto

No (odotettu) tarinani saapuu!
Tarina sisältää yliluonnollisuutta. Kommentteja, kiitos!

Sumuverho

Ilmestyneet osat:
-----
Prologi - 21.8.2008
Prologi II - 23.8.2008
1. luku - Taisto lomasta (Fray of Vacation) - 24.8.2008
2. luku - Varoituksia (Warnings) - 25.8.2008
-----

Prologi
Suuret juhlat alkoivat pimeässä yössä yhdellä Tyynenmeren pienikansoitetulla saarella. Ilma oli tyyni, pieniä aaltoja kuitenkin kipusi kohti hienon hienoa hiekkarannikkoa, jossa ihmiset tanssivat ja soittivat erilaisia soittimia. Tunnelma oli loistava, nuotiot loimusivat, ihmiset nauroivat ja jotkut pelasivat sileällä rannalla jalkapalloa. Jotkut uivat peilikirkkaassa vedessä, jotkut juuri tanssivat ja soittivat, mutta suurin osa kuitenkin jutteli keskenään nautiskellen jotain juomaa. Kuka vaan olisi halunnut tälläisiin pirskeisiin, mutta juhlien iloa ei kestänyt kauan: kuului kova pamaus, ja yhtäkkiä saaren ympärille ilmestyi sumuverho: kuin ketju, jota ei voinut aukaista, ympäröi saarta, josta kuului huutoja, kun ihmiset ihmettelivät ääneen tätä mereltä nousevaa ihmeellistä sumupilveä. Saarta ympäröinyt sumu alkoi pikkuhiljaa liikehtiä myös saaren sisäosiin. Ihmiset olivat ihmeissään, jotkut paniikissa, jotkut vain ihmeissään tästä ilmiöstä. Muutaman minuutin kuluttua kukaan ei enää nähnyt mitään edessään, sumu peitti kaiken ja oli sakeaa. Ihmiset kutsuivat toisiaa luokseen, suurinosa harhaili siellä täällä. Kun sumuverho oli sakeimmillaan, kuului kova molskahdus, ei muuta. Ihmiset luulivat, että joku oli ajautunut mereen siinä sakeassa sumussa, mutta miksi se olisi pitänyt noinkin ison molskahduksen? Sitä paitsi kaikki ihmiset tunsivat oudon kolkkouden ja viuhahdukset, lipuvat äänet lähellään. He eivät voineet käsittää, mistä moiset äänet syntyivät. Sitten kuului jostainpäin kirkaisu. Kaikki pelästyivät kuollakseen, mutta eivät voineet sumussa tehdä mitään, he pysyivät vain yhdessä ja huutelivat tovereitaan luokseen. Lähes kaikki olivat jo äänellään löytäneet suurimman ihmisrykelmän luokse, joka oli palmumetsän laidassa, kunnes sumu alkoi yhtäkkiä hälvetä: Se vetäytyi poispäin saaresta, noin puolentunnin päästä siitä, milloin oli ilmestynyt kuin tyjästä. Sumuverho alkoi repeillä ja se ikäänkuin lähti yhdessä hetkessä liikkumaan melko kovaa vauhtia merellepäin. Sitten se pieneni ja pieneni, kunnes katosi. Muutamat ihmiset tähystivät sinnepäin, minne sumu oli kadonnut ja näkivät suuren, jättimäisen aluksen perän liplattavan poispäin saaresta, kunnes se katosi yön pimeyteen.

Kiitos kommenteista, olitte nopeita... :)
Saa nyt nähdä, minkälainen tarina tästä oikein kehkeytyy. En ole vielä varma, ovatko ankat esillä vielä seuraavassakaan osassa. Se on ensimmäinen luku, ja sen nimi ei ole tiedossa vielä.

Tämäkin on hieman turha, piti vain saada ankat jollain hyvällä keinolla matkaan. Ensi luvussa voi jo tapahtuakin jotain...

Ensimmäinen luku – Taisto lomasta
Herätyskellon vinkuna kuului kovana.
€

Heh, se oli kohtalaisen helppo turnaus.. Jotkut varmaan treenaa vuosia tohon mutta sitten tulee Aku joka päivässä opetteli säännöt, mutta meni kuitenkin finaaliin. Mitäköhän siellä Fiiriolissa tapahtuu, ettei vain sumuverho hyökkäisi..

Kiitos vain kaikille, jotka kommentoivat! Tässä tosiaan on hieman tälläisiä vähän turhamaisia lukuja, kuten seuraavatkin kaksi ovat vähän sellaisia. Esimerkiksi kakkosluvussa ankat ovat lentokoneessa ja kolmosessa vasta tutustuvat Fiirioliin.
Lukujen määrää en osaa oikein sanoa vielä. Vaikea arvioida. Mutta kiitos kommenteista!

Muutamia kirjoitusvirheitä huomasin, ja hieman sekava oli, mutta muuten
oikein kiva luku.

Aika kaukaa tämänkin kaivoit...

Lainaus käyttäjältä: KreachViimeinen viesti viime kesältä ja muutenkin tarina jäi kesken, ja tuskin tulen jatkamaankaan.
Ja en ole varma, onko tämän tarinan osat edes tallessa minulla, ja miksi koota yhteen tarina, joka on kesken?
Kannattas jatkaa. Tiedän, että on hankalaa jatkaa tarinaa silloin kun se on kesken, mutta..