| M O O G K O N T T I N E N |
| Lehtijutut / Moogetmoogsin livearvio |
|
MOOGETMOOGS Karanteeni Isi ja Pojat Myrskystä TULLIKAMARI 8.12.90 Lennon kuoli, mutta Moog elää. Tullikamarilla järjestettiin Mauri MOOG Konttisen 40-vuotisseremonia. Illan aloitti Moogin masteroima (monsteroima) joulufilmi mukanaan tuttuja ja tuntemattomia,meille oudoille. Musiikillisen osuuden aloitti Anjalankoskelainen Isi Martikainen ja Pojat Myrskystä. Isi on tehnyt yhteistyötä Moogin kanssa jo jonkin aikaa, ainakin henkisessä mielessä, esittämällä keikoillaan Virtas/Moog-lauluja. Joulun tienoilla ajankohtaiseksi käyvä Moog ja Morkoonien levyttämä (kuin myös Isin levyttämä)Kellopeli Omena soi tietysti Moogin käännöstyön kunniaksi. Isi iskosti tavaransa lantion seudulle välineinä oma tavaransa sekä lainatavaraa mm. Epuilta (Rääväsuulaulu), Virtasta sekä huikean totaalinen Nurmio-laina Huda Huda! 
Karanteeni jatkoi seiskytluvun nostalgioissa ollen silti tasan tätä päivää. Bändi taisi soittaa miltei kaikki singlensä läpi (vaan ei läpihuutona) sekä riemukkaan Sex Pistols -lainan Lomamaa on Suomi... Karanteeni oli ja siis on toimiva, hauska, ilkeä, sitä mitä on. Illan pääateria Moog ja bändinsä Moogs aloitti miltei heti Karanteenin lopetettua, lauloipa Moog Karanteenin kanssa legendaarisen Antin. Sen jälkeen poistuivat lavalta Hate (heit?) ja Risto antaakseen tilaa vielä yhdelle Konttiselle köntystellä lavalle. Moog oli kävelykeppeineen "vanhuksen roolissa" nappaillen juhlamukista nuoruuden eliksiiriä.Moogetmoogs omaa jo nyt sanotaanko vaikka pre-legendaarisen maineen. Bändin maine kiirii vain suusta korvaan, koska suunniteltu älpee jäi julkaisematta. Single saatiin ulos mutta senkin markkinointi oli perseestä. Viime vuonna Provinssissa (siis-89) Moogetmoogs näytti että vielä irtoaa kaikki mikä Moogilta on aina lavalla irronnut. Nyt ei oltu ehkä niin riehakkaalla päällä, se vanhuuksen vitsaus, mutta koska Moog on Moog, heittäydyttiin välillä hyvinkin irrationaaliselle vaihteelle. Lainassa ollut rumpali Tenso sai väistyä parin biisin ajaksi Kari Holmin tieltä ja sitten palattiin Jerry Cottonin ja muiden Kontra-palojen outoon maailmaan. Ja kuten Kontran traditioihin kuului, Moogetmoogsin lopetellessa MuumiMuumia oli lava täynnä soittajia ja yleisöä. Talon väki jo muistutti Moogia että mitäs täällä on vielä bändi lavalla, täällähän pitäisi alkaa jamit. Ha ha, älä mulle ala, vai? Ei, vaan Mauri lähti ja jameja yritettiin epätoivoisesti käynnistää. Yleisö katseli vähän ihmeissään, encoretkin jäivät ja mitä vielä. Pelastava paholainen saapui kuitenkin Isi Martikaisen valepuvussa ja antoi taas Isin kädestä mitä pitikin, omia takuutuotteitaan ja Moogin avustuksella Lolitaa, Elektronista Xtaasia ja mitä vielä. Illan huikea teemalaulu lienee ollut kuitenkin Maurin samana päivänä sanoittama My Way. Toivottavasti levyllekin joskus päätyvä moogennos sai muodon Vaivoin. Siinä Moog kelaa elämäänsä ja toteaa ironiseen tyyliinsä "mut sen nyt tunnustan, mä tein sen vaivoin...". Kaiken kaikkiaan nautittava ilta. Moog oli ja on juhlansa ansainnut, muistipa Dave Lindholm omistaa hänelle bluesinsa jamien alettua. Onnea vielä kerran ja mitä vielä. |
|
Teksti: Kari Kossila Julkaistu Rumbassa 24/90 Internet-julkaisu (hieman päivitettynä) kirjoittajan luvalla |
| Moog-etusivu | Uutiset | Sanoitukset | Kuvagalleria | Lehtijutut |