Keskustelujen arkisto

Lainaus käyttäjältä: FauntleroyLainaus käyttäjältä: akuankka1313Ekan viikon lukkari:
Joka päivä 9-12
Kolme tuntia päivässä 6-luokalla? 15 tuntia viikossa?! Ekaluokalla olevalla siskollani on viikkotunteja 20...
Siis ekan viikon lukkari.

Lainaus käyttäjältä: KreachMilläs luokalla olet?
Kuutosellahan minä...

Lainaus käyttäjältä: akuankka1313Siis ekan viikon lukkari.
No sitä minä vähän arvelinkin, että ei kai se nyt voi olla kuutosluokan lukujärjestys. Mutta meillä oli ala-asteellla koko vuosi sama lukkari.

Itse aloitin tänään abivuoden ja huomenna alkaa työskentely. Hirveän paljon raskaampi lukkari kolmevuotisiin verrattuna. Itse kun jatkan vielä puoli vuotta tämän vuoden jälkeen... No joo, ei se neljä kurssia silti ole niin paha.

Ma: 9.45-11.00
Ti: 8.20-15.15 (hypäri 13.15-14.30)
Ke: 9.45-11.00
To: 8.20-11.00
Pe: 8.20-15.15 (hypäri 9.45-12.00)

... Neljä kurssia <3 Neljäs jakso on aika hauska kun koulua on yksi tunti maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina :D ... Tosin kirjoitan keväällä, joten.. No, ensi vuonna ei tarvitsisi käydä enää yhtään kurssia. Kirjoittaa vaan :P

Itsellä koe numeroiden aura on aika laaja 5-9. En lue muuta kuin historian kokeisiin.
Mutta para aine on kuitenkin liikunta ;D (Varmaan aika monilla on myös lempi aine koulussa liikunta)

Itse opiskelen kaksoistutkintoa, eli minusta olisi tarkoitus tulla sekä ylioppilas että datanomi. Lukujärjestyksestä voisin sanoa sen verran, että tässä jaksossa meillä on neljänä päivänä koulua klo 8.15-15.15, perjantaisin koulu loppuu klo 13.15. Tässä jaksossa noin puolet tunneista käydään lukiolla (viime jaksossa lukion tunteja ei tosin ollut yhtään).

Jeejee kouluhan alkoi... Tuossa 2 kk sitten? Ei todellakaan mikään jeejee.

Olen tainnut menettää motivaation opiskeluun kokonaan... Ainakin ussantunneilla. Uskonnon opettajammehan on siis luokkaa koulun paras opettaja, ja järjestelmällinen täti onkin. Merkkaa taulukkoon jokaisen kerran, kun oppilas x vastaa. Ja mitä tekee Zuppa? (Ei, en puhu tässä kohti koirastani...) Istua nököttää paikallaan, kuuntelee toki juttuja ihan yhtä innoissaan kuin aikasemminkin, muttei viittaa. Tietäisi useampaankin kysymykseen vastauksen, mutta se käsi tuntuu vain sietämättömän painavalta, tai sitten hän pelkää, että vastaa väärin. Tai ei ehdi reagoida tarpeeksi nopeasti kysymykseen. Tai asiat on käsitelty rippikoulussa, jonka opettaja automaattisesti olettaa jokaisen oppilaan käyneen, mutta minä siis en sitä vielä ole käynyt, koska olen ysinelonen, mutta olen siis silti ysillä (Eijei, tästä ei saa kysyä mitään, en jaksa selittää...) Tai jotain. Ja olen siis vastannut tähän mennessä kaksi kertaa hänen tunneillaan, siinä missä niitä yleensä tähän aikaan vuodesta on ollut kymmenen kertaa enemmän, tuntiaktiivisuuteni on ollut luokan parhaita. Pistarista tuli sentään se ysipuoli, mutta ei...
...nimittäin puolet syyslukukauden numerosta määräytyy pistareiden keskiarvon mukaan, toinen puoli sen riivatun tuntiaktiivisuuden mukaan. Oisko kellään myydä mulle yhtä ylimääräistä syksyä '08?
Ja kyllä, kuulostan kamalalta hikettäjältä, kun stressaan yhden ussannumeron putoamista. Mutta ei, tuo koskee oikeastaan kaikkia aineita, ussannumeroa tosin eniten. Miksi mä alan laiskottelemaan nyt, kun hyvät numerot pitäisi saada? Jollekkin nuo numerot ei merkkaisi mitään, mutta mitäs olen tällainen typerä perfektionisti... (Itsensä luokitteleminen on muuten yllättävän kivaa. Olen tänä vuonna oppinut, että olen perfektionisti, stalkkeri (voi kyllä. pahanlaatuinen sellainen), sadisti ja vaikka mitä muuta. Ei, eihän tämä mitenkään offiksi mennyt, eh?)
Jotta nyt edes mitään aiheeseen, kouluun nimittäin, sanoisin, kerrottakoon että tetti oli ja meni ja kivvaa oli :)

Voishan sitä olla toki stressaamatta, jos vielä osaisi... Asiaa ei kyllä auta yhtään mitkään opon haastattelut, pitäisi tietää tarkaalleen, mihin aikoo mennä, mitä rupeaa tekemään ja niin. Haastattelussa opo vain selitti, että miten kuvislukioon pääsee ja mitä siellä pääsykokeissa tehdään, mutta entä jos ei vain pääse? Tuntuu jotenkin, että mulla ei ole mitään mahiksia tehdä kolmea työtä neljässä tunnissa (ainakaan kun siihen vertaa, että olen koko syksyn tehnyt kuviksessa yhtä ja samaa (kuitenkin isokokoista) maalausta) ja tämä taas johtaa siihen, että alan taas stressaamaan keskiarvostani, koska puolet pääsykoepisteistä määräytyy sen keskiarvon mukaan. Mutta kun realistisesti ajattelee, eihän se pääseminen voi jäädä kiinni jostain 0.3:n keskiarvon laskemisesta... Mutta kumminkin jää. Ja kun mähän haluan sinne torkkeliin, haluan myös hyvät pisteet siitä pääsykokeen todistuspuolesta. Ja siksi stressaan, mietin myös, että mun pitäisi alkaa harjoitella jotain taiteilemaan (kuinka hulluksi ihminen voi tulla?). Ja stressaan. Klääääh. (ja enpä ole myös muita vaihtoehtoja miettinytkään kuin tuota torkkelia. Tuudittaudun siihen uskoon, että pääsisin kaikkiin muihin lukioihin, mutta entä jos se keskiarvo päättää tipahtaa maahan? Ei mulla tutustumisaikojakaan ole muualle kuin sinne.)
Nojaah, kyllä ne aineet, joissa en ole aikonut panostaa, menevät hyvin. Ruotsista tajuan sentään jotain, äidinkielessä tunnen kehittyneeni, ja kemiassa tunnun saaneen jonkun valaistuksen, ja olin jopa mukana ryhmätyössä (saavutus!) Opettaja totesi myös, että jotkut luokan oppilaat saisi heti kympin kokeesta, jos sellainen leijailisi eteen, ja mainitsi siinä kait minutkin? Myös matematiikka on alkanut sujua jee.
Mua tässä stressaamisessa pännii eniten se, etten tee mitään kouluhommia, löysäilen vain päivät pitkät, ja stressaan, eihän se miltään kuulosta, että tekisi ne läksyt ja lukisi kokeisiin? Haluaisin olla stressaamatta, mutten osaa. Eikä asiaa auta muuten yhtään se kymmenen päivän loma marraskuussa, joka on tietenkin pahimmassa koesumassa ja viidet kokeet pitää tehdä eri päivinä. Ihan jees... Nojaa, ehkä mä koitan ryhdistäytyä, kunhan se stressi häipyisi jonnekkin raastamasta aivojani.