Keskustelujen arkisto

Omalta taholta koulutulevaisuuteni vaikuttaa melko utuiselta. Ensinnäkin, kiusataanko minua koulussa yhä tai pystynkä hoitamaan pieniä?
Hyvää ei taidakaan löytyä muuta kuin se, että pääsee taas lihomaan. Ja että kunto kohenee.

Lainaus käyttäjältä: akuankka1313Omalta taholta koulutulevaisuuteni vaikuttaa melko utuiselta. Ensinnäkin, kiusataanko minua koulussa yhä tai pystynkä hoitamaan pieniä?
Hyvää ei taidakaan löytyä muuta kuin se, että pääsee taas lihomaan. Ja että kunto kohenee.
Älä masennu kiusaamisesta, vaan kerro aina opettajalle, niin kauan, kunnes sinua ei enää kiusata! Kerro aina opettajalle. Kenenkään ei tarvitse alistua siihen!!! (Olen minäkin tässä paras puhumaan, kun itse en uskaltanut puuttua asiaan, enkä uskalla vieläkään, ysit kun on sellaisia korstoja, joilta varmasti tulisi turpiin... ja jos joku ajattelee, etteikö yseillä pitäisi jonkin verran järkeä olla päässä, niin sanon tähän, että ON! aina kun he haukkuvat minua, olen jossain massavirrassa kulkemassa, joten minulla ei ole aavistustakaan, kuka kiusaaja on. HMPH!) Tiedän, että opettajalle kertominen voi olla hankalaa, olen kokenut sen itsekkin, joten en ole paljoa kertonut. Suosittelen silti kertomaan, vaikka se tuntuisi kuinka kamalalta, näin kiusaus saadaan loppumaan, ja voit elää hieman vähemmillä huolilla. Itse olen joka koulupäivä masentunut, ja tunnen olevani yksinäinen, koska tunnille pääsyä odotellessa kaikki keskustelavat, ja minä tuijotan tyhjyyteen ajatellessani omia pohdintojani, jota jatkan koko päivän. Tarvitsen varmaan masennuslääkkeitä... Joten, lopeta kiusaaminen hyvisssä ajoin, äläkä tule kaltaisekseni masentuneeksi, joka ei pian löydä yhtään syytä elää (eheei, en ole vielä sellainen, kyllähän minä monista asioista pidän, olen vain surkeassa mielentilassa, en siltikään ole mielisairas, joka tahtoisi kuolla, joten asialle kannattaa tehdä jotain ennen niin vakavan mielentilan saavuttamista!!,tämä hieman liioittelun puolelle menevä tekstini on vain sitä, millaiseksi pelkään mielenterveyteni kulun, joka mitä luultavimmin johtaa oikealle polulle tätä vauhtia. Minunkin pitäisi varmaankin hankkia harrastus, ja tietenkin koira tuo usein iloa, varsinkin sitten, kun sen kanssa pääsee rokotuksen jälkeen lenkille, jolloin on mukava kulkea metsässä koiran kanssa, ja ajatella omia asioitaan. Tässä saan sitten samalla mukavaa liikuntaa)
Ja vielä, jos ymmärsin oikein, teillä on tuo koulukummijuttuhöskä, kun puhut noista pienistä?
Ei se niin hankalaa ole hoitaa pienempiä, vaikka itse HEKIN kiusasivat minua, ottivat mallia eräästä luokkalaisestani, joka sattui silloin härnäämään minua. HMPH! Älä ota koulukummeutta raskaasti, jos olet pojan koulukummi, uskoisin hänen olevan rasavilli, jos taas olet tytön, uskoisin hänen hieman kaartavan sinua, joka saattaa olla joskus hyvä, mutta toisaalta taas huono. Jos otat asian vakavasti niin tytön tapauksessa ole hänelle ystävällinen, voit auttaa häntä esim. läksyissä, tietenkään pikkutyttöjen leikkeihin ei tarvitse mukautua. Jos taas "kummilapsesi" on poika, anna hänelle rauhallinen esimerkki. Kyllä jokainen tästä suoriutuu jotenkuten. Mutta älä unohda sitä, ettei sinun tarvitse olla 24/7 tytön/pojan kanssa, parikin välituntia viikossa riittää. Jos olet joka välitunti pojan/tytön kanssa, hänellä ei ole enää ystäviä, kun lähdet koulusta.

Allekirjoittanut on toiminut koulukummina kouluvuonna 2007-2008.

Hyvä, että pääsee lihoamaan ja kunto nousee??
En sano mitään..

No, tokihan se kunto nousee, mutta minä lihoan kesällä, ja laihdun taas syksyllä, ja kun rytmiin on päässyt kiinni, niin paino ei enää nouse tai laske. No, voihan joku tietenkin myös lihota (Hyvä asia?? tai no on, jos on alipainoinen, itselläni tämä lihoamnen olisi jo hieman hälyttävämmän puoleista.)

Apua mikä viesti! Älkää ymmärtäkö väärin tuota masentunutta tekstiä, kerron siinä vain millaiseksi oma tilanteeni on tullut, kun minua on kiusattu 6 vuotta, ja millaiseksi pelkään sen menevän, tällä yritän antaa vielä elämästään minua hiema enemmän nauttiville esimerkin, millaiseksi elämä voi tulla, jos kiusaamiselle ei tee mitään. Ja tietenkin on AINA, parempi olla kiusattu, kuin kiusaaja. Näin voi ainakin lohduttaa itseään sillä, ettei ole sortunut moiseen. Nauti elämästä, älä alennu kiusatuksi tai kiusaajaksi, tee mitä haluat (Tai siis niin, että muutkin pystyvät elämään tässä mailmassa, ota kuitenkin toiset huomioon, esim. Jos haluat nauttia vaikka leipomisesta, leivo, jos sitä todella haluat. Itse haluan todella monia asiota, jotka aion toteuttaa, esim. lontooseen lomalle. ) Sillä kerranhan me vain elämme!! Nauttikaamme siis elinajastamme niin paljon kuin mahdollista!

Taas pakko kauhistella viestin pituutta taas kerran, nyt lopetan, ja sanon vielä, että äänestyksessä äänestin ylimmäistä vaihtoehtoa.

Vielä pyydän anteeksi sekavaa tekstiäni, sen siitä saa, kun ketään ei ole estämässä ajtteluani, jonka sitten kirjoitan nettiin, eli jos joku ymmärsi jotakin niin onnitteluni hänelle, ja vielä kerran painostan, ettei kaikkea masentavaa sanomistani kannata ottaa tosissaan! Ja nyt minä sitten lopetan, ennen kuin viesti muuttuu kilometrinv pituiseksi ;D

Itse taisin mennä MYVYAV'ia äänestämään, paras kun sattuu olemaan.. ::)

Mitäs ihmettä?
MYVYAV ei ole kärjessä? :o
Tämä on jo omistuista, ettei foorumin parasta tarinaa ole äänestetty
kuin kolme kertaa.

En minä sitä, ajattelin vain, että kun Kreachin tarinaa on niin paljon kehuttu, että luulisi sen enemmän ääniä saavan.
Mutta ihan tyytyväinen olen tuohon oman tarinani sijoitukseen..

Lainaus käyttäjältä: FauntleroyMissä vaihtoehto "en lue tarinoita"?
Siellähän se...

Jojo varsinainen älynväläys. Luulitko, että nimen perusteella pitää äänestää?

Lainaus käyttäjältä: jojo3En ;D Taino, en aivan nimen perusteela puhtaasti. Mitä olen joidenkin tarinoiden kommentteja lukenut, niiden perusteella ääneni annoin. Tosin hetkeen nyt noita kommentteja en ole lukenut. Ja muistaakseni tarinaa jota äänestin olen lukenut yksi tai kaksi lukua, ja ihan ok:lta vaikutti.
...Ja tarina on...?