Don Rosa fanisivusto

Alberto Becattini ja Don Rosan elämäkerta

Italialaista Alberto Becattinia voidaan todella kuvata sarjakuvan asiantuntijaksi. Hän on viimeisen 35 vuoden aikana kirjoittanut roppakaupalla artikkeleita ja kirjoja varsinkin amerikkalaisesta sarjakuvasta ja Disneystä erityisesti. Becattini on kirjoittanut vuonna 1997 myös toistaiseksi ainoan Don Rosan elämäkerran kahden maanmiehensä, Francesco Stajanon ja Leonardo Gorin kanssa.

Sarjakuvan moniosaaja

Vuonna 1955 syntynyt Becattini valmistui yliopistosta vuonna 1981 ja toimi sen jälkeen vuosia englannin opettajana. Lapsesta saakka hän on kerännyt sarjakuvia, varsinkin amerikkalaisia. 70-luvulta lähtien hän alkoi kirjoittaa fanijulkaisuihin juttuja sarjakuvista ja vuonna 1978 hän perusti kavereineen Funnies-nimisen fanzinen, joka keskittyi Carl Barksiin ja amerikkalaisiin sarjakuviin. Myöhemmin tästä kehittyi ammatti. 80-luvun lopulla Albert käänsi yhdysvaltalaiselle Gladstonelle italialaisia tarinoita sekä kirjoitti lehteen artikkeleita. Vuodesta 1990 hän on kirjoittanut roomalaisen Comic Artin julkaisuihin, jollainen Rosan elämäkertakin on. Viimeiset kymmenen vuotta hän on toiminut freelancer-kirjoittajana ja konsulttina Disney Italialle. Lisäksi hän on kirjoittanut, tai ollut osallisena, useissa Disney-aiheisissa kirjoissa, kuten elämäkerroissa sellaisille legendoille, kuin Romano Scarpa, Floyd Gottfredsson, Giovan Battista Carpi, Romano Scarpa ja Carl Barks. Verkkosivuillaan Becattini käsittelee vielä amerikkalaisia animaattoreita.

Rosan elämäkerta

Ankkamestarin elämäkerta on nimeltään Don Rosa e il rinascimento disneyano ja sitä on saatavissa ainoastaan italiankielellä. Kirjan johdanto ja ensimmäinen pääluku käsittelevät lyhyesti ankkasarjojen historiaa Gottfredsonin, Taliaferron ja Barksin kautta parhaisiin nykytekijöihin. Muut pääluvut käsittelevät Donin elämää ja tuotantoa. Aluksi on biografinen luku Donin elämästä, jonka jälkeen käsitellään Rosan underground-vaiheita, Captain Kentuckyä ja Pertwillaby Papersiä. Seuraavaksi pohditaan mistä Donin tyyli on saanut vaikutteita, aina varhaisista piirretyistä ja sarjakuvista Robert Crumbiin asti. Rosa tapa rakentaa tarina on aiheena yhdessä luvussa. Kielitieteellisesti pohditaan Donin omia viittauksia Barksin sarjoihin, lähtökohta on samantapainen kuin Marja Ritolan Rosa-aiheisessa pro gradu-työssä. Eräs pitkä luku käsittelee Roope Ankan elämä ja teot-kirjaa. Läpi koko kirjan on siroteltu pätkiä Francesco Stajanon pitkästä haastattelusta Donin kanssa. Kirjassa on myös lyhyitä artikkeleita muilta tekijöiltä, kuten Gianfranco Gorialtsilta, Fabio Gadduccilta, Mirko Tavosanisilta, ja Stefano Priaronelta, jotka esittävät oman näkemyksensä Rosan pienoismaailmasta. Lopuksi käsitellään ankkojen sukupuuta (pieniä kuvauksia henkilöistä) ja listataan Donin Disney- ja ei-Disney- tarinat.

Idea kirjan tekemiseen lähti siitä, kun Don Rosa oli kunniavieraana vuoden 1997 Expocartoon sarjakuvamessuilla Roomassa. Kolmikko Becattinini/Stajano/Gori, keksi, että tässä olisi oiva tilaisuus moisen tekoon. Comic Art-kustantamon Rinaldo Traini oli samaa mieltä. Tavallaan kirja toimi esittelynä sarjakuvamessujen alkuperäisen Rosa-taiteen näyttelylle. Becattinin osaksi jäi kirjoittaa sarjakuvan historiaa käsittelevä ensimmäinen pääluku ja sukupuuta käsittelevä osuus. Lopulta kolmikko toimitti kirjan yhdessä lopulliseen muotoonsa.

Juttutuokio

On aina hauskaa keskustella todellisen sarjakuvan ammattilaisen kanssa:

 

KS: Millaisen vastaanoton kirja sai Italiassa?

AB: Se se varsin mukavan vastaanoton kriitikkojen ja tutkijoiden parissa, mutta koska painos ja levitys olivat vaatimattomia, ainoastaan muutamat "onnekkaat" pystyivät itseasiassa ostamaan ja lukemaan sen!

KS: Kuulin, että teitte kirjan ilman minkäänlaista palkkiota. Miten ihmeessä päädyitte moiseen? Eiköhän itse kukin teistä olisi keksinyt käyttöä rahalle?

AB: Tämä oli yhteinen päätöksemme Comic Artin kanssa, joka koski itseasiassa kaikkia minun tai muiden heille tekemiä kirjoja. Saimme kuitenkin vapaakappaleita niin paljon kuin tarvitsimme.

KS: Aivan viimeisimpien tutkimusten mukaan joka neljäs suomalainen lukee Aku Ankkaa säännöllisesti. Voisi melkein sanoa, ettei Suomessa ole mitään yhtä suosittua. Eri ankantekijöiden joukosta Don Rosa on meillä suosituin. Oletko koskaan ajatellut kirjan suomentamista? Aku Ankkaa tekevät ihmisethän käännättävät suoraan italialaisia tarinoita taskukirjoja varten. Luulisi täällä kuitenkin olevan kiinnostusta Rosasta kertovaan kirjaan.

AB: Jos niin sanot... Ilahtuisin jos se julkaistaisiin Suomessa - tai muualla, missä ihmiset ovat kiinnostuneita Disney-artisteista ja Disney-tutkijoiden aikaansaannoksista. Jos se julkaistaisiin, se pitäisi kyllä päivittää. Siitä tulisi jonkinmoinen ongelma, sillä kullakin meistä kolmesta on liikaa töitä paneutuaksemme siihen uudelleen.

KS: Vaihdetaan hiukan puheenaihetta. Miksi luulet Rosan olevan niin suosittu Italiassa. Teillähän on omasta takaa monia lahjakkaita ankkapiirtäjiä ja käsikirjoittajia. Onkohan Rosan italialaisilla sukujuurilla tekemistä asian kanssa?

AB: En usko, että hänen juurillaan on niinkään paljon vaikusta, vaikka Rosa pitääkin Italiasta paljon ja katsoo sen "toiseksi kodikseen". Luulen, että Donin suosio täällä johtuu hänen uskomattomista kertojanlahjoistaan ja komiikantajustaan. Hänen tarinoitaan ilmestyy kuukausittaisessa Zio Paperone -lehdessä, jota lukevat lähinnä laadukkaista tarinoista pitävät ihmiset, jotka luonnollisesti arvostavat Donin kertojankykyjä ja sitä kuinka hän seuraa Barksin "oppeja".

KS: Milla Magia on tietysti huippusuosittu hahmo Italiassa. Onko hän sinunkin suosikkisi? Minkä luulet tekevän hänestä niin pidetyn?

AB: Pidän Millasta, mutta en voi väittää että hän olisi suosikkini. Pidän paljon hänen aistillisuudestaan (Millahan on napolilainen, ja Barks ilmeisesti sai inspiraationsa Sophia Lorenista - tai ehkä Gina Lollobrigidasta), mutta samalla kuitenkin luulen ettei tarinankertojalla ole hänen kanssaan loputtomasti mahdollisuuksia. Pidän Roopesta selvästi enemmän - hän on niin paljon monipuolisempi hahmo, jolla on niin pitkä historia takanaan, että sieltä voi aina löytää jotain uutta.

KS: Kun Rosa teki Kalevala-tarinansa, se oli jättimenestys Suomessa. Donista tuli kutakuinkin kansallissankari, koska toi ankat lopultakin Suomeen. Kun Rosa vieraili aiemmin tänä vuonna Napolissa hän vietti paljon aikaa tutkien esimerkiksi Pompeijia. Jälkeenpäin, hän kertoi minulle suunnittelevansa isoa Italiassa tapahtuvaa tarinaa. Varmaankin Milla on siinä mukana. Mitä luulet, tuleeko tämä saamaan Italiassa suuren kohun, vai onko se vain yksi hyvä tarina muiden joukossa? Ymmärrän suomalaisten reaktion Kalevala-tarinaan, mutta ankkojen vierailu Italiassa ei kuitenkaan ole mitään uutta, koska teillä on paljon omaa tuotantoannekin.

AB: Don puhui tästä mainitsemasi Napolin sarjakuvamessujen paneelikeskustelussa. Luulen, että hänen Napoliin sijoittuva juttunsa pääsisi otsikoihin (ainakin Napolin lehdissä), ja olen varma että italialaiset lukijat olisivat innoissaan. Meillä on tietysti omasta takaa paljon Napoliin sijoittuvia Roope/Milla -tarinoita, mutta on aina mielenkiintoista nähdä mitä ulkomaiset kyvyt - amerikkalaiset eritoten - saavat aikaan, kun tulkitsevat Millaa tämän "luonnollisessa ympäristössä". Don on toki aina hyvin tarkka, joten en epäile ollenkaan etteikö hän tee jälleen mestariteosta.

KS: Amerikkalaisista puheenollen. Kun Gladstone vielä julkaisi Disneyn sarjakuvia Yhdysvalloissa, kirjoitit heille artikkeleita ja käänsit italialaisia tarinoita. Jatkatko samaa Gemstonen kanssa? Vai onko sinulla joitain muita mielenkiintoisia projekteja menossa?

AB: Otin yhteyttä Gemstonen John Clarkiin ja tarjosin yhteistyötäni, mutta hän kertoi etteivät he aio vielä julkaista artikkeleita lehdissään. Mitä tulee käännöksiin, olen aivan tarpeeksi kiireinen kääntäessäni noin 90% Zio Paperonessa ilmestyvistä tarinoista...

KS: Lopetan kohta tämän utelun, mutta vielä pari kevyempää kysymystä tähän loppuun. Ensinnäkin olisiko sinulla joku hauska muisto Rosasta, jonka voisit jakaa kanssamme?

AB: Toki, hauskin liittyy ehkä erääseen päivälliseen yllämainitun 1997 Expocartoon tapahtuman aikana. Don ei vielä tuntenut minua silloin kovinkaan hyvin ja luuli että sarjakuvatietoni rajoittui ainoastaan Disneyhin (Olen kerännyt amerikkalaisia sarjakuvia ja sanomalehti-strippejä viimeiset 35 vuotta ja kirjoittanut niistä 25!). No, Don heitti jotakin tyyliin "No, voi olla tiedät kaiken jokaisesta Disneylle sarjakuvia tehneestä tyypistä, mutta et takuulla tiedä kuka piirsi The Texas Kidiä Atlas/Marvelille!" Vastasin välittömästi "Joe Maneely!", jolloin Don tiputti miltei leukansa pöytään. Hän ei olisi ikimaailmassa uskonut, että pystyn vastaamaan tuohon kysymykseen!!! Joka kerta kun tapaamme muistelemme aina tuota hauskaa tapausta.

KS: Tuo oli hyvä juttu! Vielä viimeiseksi: mikä on suosikkisi Rosan tarinoista ja miksi?

AB: Vaikka olenkin oppinut arvostamaan jokaista Donin tarinaa (koska olen kääntänyt niitä vuodesta 1999), minulla on kaksi henkilökohtaista suosikkia, Yukonin sydän ja Paino-ongelmia. Ensimainittu on paras mahdollinen tarina kuvaamaan Roopen sisäistä persoonaa ja hänen suhdettaan Kultu Kimallukseen. Jälkimmäinen on mielestäni hauskin mitä Don on tähän mennessä piirtänyt. Siinä on suorastaan vastustamattomia visuaalisia vitsejä!

KS: Siinä kaikki tällä kertaa. Kiitoksia upeista vastauksistasi.

AB: Kiitos mielenkiinnostasi. Toivon kaikkea hyvää sinulle ja kaikille suomalaisille faneille.