Keskustelujen arkisto

Sivuja: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Kirjoittaja

Aihe: Ankkiksen Viestimaraton: Kautta 4 edeltävät testit

(174 viestiä)
Frodo
Aku Ankka -julkaisuiden kannet

Aku Ankka -lehtien värikkäät ja vitsikkäät kannet ovat ilostuttaneet kaikenikäisiä tupsahtaessaan postilaatikkoon. Aku Ankka -lehden alkuvuosina, kannessa oli yleensä tarinaan jotenkin liittyvä kuva, sekä kannessa myös yleensä luki ensimmäisen - tai nimikkotarinan nimi. Kuten "Aku Ankka ja merihirviö". Ensimmäisen lehden kansi, oli taustaltaan vaaleanvihreä, ja kannessa Aku, Mikki ja Hessu kantavat Joulupukkia. Kannessa on myös valkoinen viiri, jossa lukee "Aku Ankka ja kumppanit" sekä Walt Disney. Kuten Joulupukista voi päätellä, lehti on ilmestynyt joulukuussa. Tästä voikin jo päätellä, että usein Akkarien kansikuvista heijastuu jokin juhla tai vuodenaika. Noin vuosien 1951-1970 lehtien takakannessa oli myös piirrustus. Monet piirrustukset olivat taskarien esinäytöksiä piirrelleen Peregrinin toitä. Aku Ankka -logon kirjaimet, ovat kautta aikain pysyneet samana. Hauskasti vinksallaan. Jo aivan ensimmäisinäkin vuosina kansikuvia julkaistiin kovilta nimiltä, kuten vaikkapa Carl Barksilta. Yleensä jos lehdessä oli Barksia johtosarjana tai jatkosarjana, voitiin lehden kannessa nähdä hänen tarinaa varten tekemä kansikuva, kuten vaikkapa tarinassa "Avaruuden posteljooni". Kannet olivat tietääkseni ennen väritetty käsin, käyttäen vesivärejä, kuten myös tarinatkin on samalla konstilla kai väritetty. Kansien vitsit koskivat yleensä Akua, ankanpoikia tai Roopea. Esimerkiksi vuonna 1965 kansikuvissa esiintyivät Aku 29-kertaa, ankanpojat yksin tai erikseen 22-kertaa, Roope-setä 17-kertaa sekä Taavi ja Mummo yhden kerran, sekä Pulivarin tapainen koira 2-kertaa. Lieneekö sitten Pulivari vai ei. Noista nimistä voikin päätellä, että Mikki ja Hessu eivät olleet kansikuvissa kertaakaan, nykypäivänä Mikki ja Hessu ovat kansikuvissa harvemmin. Kansista puuttuivat myös kokonaan Iines ja Minni. Lehdissä kuitenkin heidät tavattiin, kansikuvissa ei. Nykyään kansia piirtävät monet Hollantilaiset, kuten Michel Nadorp, Wilma Van De Bosch jne... Myös Rodrigues, Gattino ja Korhonen ovat piirrelleet kansikuvia lähiaikoina. Juuri uusimmankin Akkarin numeron kansi oli Kari Korhosen käsialaa pääosin, tiiliseinän oli suunnitellut ja toteuttanut joku muu herrasmies, jonka nimeä en nyt satu muistamaan. Usein vuoden ensimmäisessä lehdessä, on Carl Barksin kansikuva, joka liittyy yleensä johtotarinaan tai jatkotarinaan, joka on mestarin käsialaa. Tänä vuonna, ensimmäinen kansi oli Carl Barksin piirtämä kansikuva tarinaan Nelikulmaiset munat. Myös Don Rosan yksityiskohtia pursuavia kansikuvia on julkaistu suunnilleen joka vuosi. Viimeksi kansikuva oli Auringon Poika -sarjaan. Kuvan toteutus niin värillisesti kuin piirrollisesti olivat hyviä. Tausta oli sopivasti musta, josta keltaiset patsaat hyppäsivät mukavasti silmille, myös Ankat näkyivät kuvasta mukavasti. Yleensä Barksin ja Rosan kannet eivät ole vitsikansia, vaan liittyvät suoraan tarinaan, ennen julkaistut kuitenkin Barksin kannet sisältivät vitsin, ja ne eivät kuuluneet välttämättä mihinkään tarinaan. Suomessa harvemmin muokataan kansikuvia, mutta esimerkiksi Amerikassa paria Don Rosan kansikuvaa on muokattu, ja niistä on pitänyt poistaa joitakin asioita, kuten Hiidenkirnu-sedän piippu Mississippin Mestarit -tarinan kannesta, ja tulenlieskat haarniskasta Klaaninsa Viimeinen -tarinan kannesta. Yleensä myös kannessa mainostetaan huippupiirtäjien tarinoita, kuten "Rosa-jatkis alkaa!", tämä ei mielestäni haittaa kovinkaan paljoa, sillä usein ne eivät häiritse itse kansikuvaa. Myös teksti joka mainostaa Aku Ankan -nettisivuja on alkanut vuosi vuodelta valloittaa enemmän tilaa Akkarien kansista. Akkarien kannesta löytyy myös tarvittavat tiedot. Ilmestymispäivä ja vuosi, hinta kaupasta ostettaessa ja numeron. Akkarin takakansi on nykyään luovutettu mainostajien käyttöön, sillä takasivu on usein täynnä mainoksia, kun ennen takakanessa mainostettiin itse Akkaria tai siellä oli palkintotehtävä.

Aku Ankan taskukirjojen kannet

Ensimmäinen Aku Ankan taskukirjan kansi oli jo näyte tulevasta laadusta. Kuvassa Mikki sovittaa isoa kruunua päähänsä, ja Mortti tai Vertti pitää peiliä Mikin kasvojen edessä. Onko mahtipontisempaa kantta nähtykkään? Ensimmäisissä taskareissa itse logo oli pienellä kannen yläreunassa. Itse taskarin nimen paikka vaihteli. Toisin kuin itse Aku Ankka -lehdessä, taskareiden nimen ulkoasu muuttuu suunnilleen joka taskarissa, kuitenkin ensimmäisissä ne olivat kaikki aika samanlaisia, elleivät sitten aivan.

Jatkoa tulossa, sillä olenhan vasta taskareissa :)
kirja
Mikä kausi!

Bomber taisi ohittaa (Sähköpostiosoite poistettu)@:n. Itse aloittelen kirjoittamisen vasta kilpailuissa. Tasaista on. Ja uskomattoman laadukasta!

Nauttikaa!

~kirja
Frodo
Aku Ankka -julkaisuiden kannet

Aku Ankka -lehtien värikkäät ja vitsikkäät kannet ovat ilostuttaneet kaikenikäisiä tupsahtaessaan postilaatikkoon. Aku Ankka -lehden alkuvuosina, kannessa oli yleensä tarinaan jotenkin liittyvä kuva, sekä kannessa myös yleensä luki ensimmäisen - tai nimikkotarinan nimi. Kuten "Aku Ankka ja merihirviö". Ensimmäisen lehden kansi, oli taustaltaan vaaleanvihreä, ja kannessa Aku, Mikki ja Hessu kantavat Joulupukkia. Kannessa on myös valkoinen viiri, jossa lukee "Aku Ankka ja kumppanit" sekä Walt Disney. Kuten Joulupukista voi päätellä, lehti on ilmestynyt joulukuussa. Tästä voikin jo päätellä, että usein Akkarien kansikuvista heijastuu jokin juhla tai vuodenaika. Noin vuosien 1951-1970 lehtien takakannessa oli myös piirrustus. Monet piirrustukset olivat taskarien esinäytöksiä piirrelleen Peregrinin toitä. Aku Ankka -logon kirjaimet, ovat kautta aikain pysyneet samana. Hauskasti vinksallaan. Jo aivan ensimmäisinäkin vuosina kansikuvia julkaistiin kovilta nimiltä, kuten vaikkapa Carl Barksilta. Yleensä jos lehdessä oli Barksia johtosarjana tai jatkosarjana, voitiin lehden kannessa nähdä hänen tarinaa varten tekemä kansikuva, kuten vaikkapa tarinassa "Avaruuden posteljooni". Kannet olivat tietääkseni ennen väritetty käsin, käyttäen vesivärejä, kuten myös tarinatkin on samalla konstilla kai väritetty. Kansien vitsit koskivat yleensä Akua, ankanpoikia tai Roopea. Esimerkiksi vuonna 1965 kansikuvissa esiintyivät Aku 29-kertaa, ankanpojat yksin tai erikseen 22-kertaa, Roope-setä 17-kertaa sekä Taavi ja Mummo yhden kerran, sekä Pulivarin tapainen koira 2-kertaa. Lieneekö sitten Pulivari vai ei. Noista nimistä voikin päätellä, että Mikki ja Hessu eivät olleet kansikuvissa kertaakaan, nykypäivänä Mikki ja Hessu ovat kansikuvissa harvemmin. Kansista puuttuivat myös kokonaan Iines ja Minni. Lehdissä kuitenkin heidät tavattiin, kansikuvissa ei. Nykyään kansia piirtävät monet Hollantilaiset, kuten Michel Nadorp, Wilma Van De Bosch jne... Myös Rodrigues, Gattino ja Korhonen ovat piirrelleet kansikuvia lähiaikoina. Juuri uusimmankin Akkarin numeron kansi oli Kari Korhosen käsialaa pääosin, tiiliseinän oli suunnitellut ja toteuttanut joku muu herrasmies, jonka nimeä en nyt satu muistamaan. Entisinä aikoina lukijat luulivat kaikkien kuvien piirtäjän olleen Walt Disney, koska piirtäjien (eikä käsikirjoittajienkaan) nimiä laitettu mihinkään. Nykyään ne kaikki lukevat lehdessä. Usein vuoden ensimmäisessä lehdessä, on Carl Barksin kansikuva, joka liittyy yleensä johtotarinaan tai jatkotarinaan, joka on mestarin käsialaa. Tänä vuonna, ensimmäinen kansi oli Carl Barksin piirtämä kansikuva tarinaan Nelikulmaiset munat. Myös Don Rosan yksityiskohtia pursuavia kansikuvia on julkaistu suunnilleen joka vuosi. Viimeksi kansikuva oli Auringon Poika -sarjaan. Kuvan toteutus niin värillisesti kuin piirrollisesti olivat hyviä. Tausta oli sopivasti musta, josta keltaiset patsaat hyppäsivät mukavasti silmille, myös Ankat näkyivät kuvasta mukavasti. Yleensä Barksin ja Rosan kannet eivät ole vitsikansia, vaan liittyvät suoraan tarinaan, ennen julkaistut kuitenkin Barksin kannet sisältivät vitsin, ja ne eivät kuuluneet välttämättä mihinkään tarinaan. Suomessa harvemmin muokataan kansikuvia, mutta esimerkiksi Amerikassa paria Don Rosan kansikuvaa on muokattu, ja niistä on pitänyt poistaa joitakin asioita, kuten Hiidenkirnu-sedän piippu Mississippin Mestarit -tarinan kannesta, ja tulenlieskat haarniskasta Klaaninsa Viimeinen -tarinan kannesta. Yleensä myös kannessa mainostetaan huippupiirtäjien tarinoita, kuten "Rosa-jatkis alkaa!", tämä ei mielestäni haittaa kovinkaan paljoa, sillä usein ne eivät häiritse itse kansikuvaa. Myös teksti joka mainostaa Aku Ankan -nettisivuja on alkanut vuosi vuodelta valloittaa enemmän tilaa Akkarien kansista. Akkarien kannesta löytyy myös tarvittavat tiedot. Ilmestymispäivä ja vuosi, hinta kaupasta ostettaessa ja numeron. Akkarin takakansi on nykyään luovutettu mainostajien käyttöön, sillä takasivu on usein täynnä mainoksia, kun ennen takakanessa mainostettiin itse Akkaria tai siellä oli palkintotehtävä.

Aku Ankan taskukirjojen kannet

Ensimmäinen Aku Ankan taskukirjan kansi oli jo näyte tulevasta laadusta. Kuvassa Mikki sovittaa isoa kruunua päähänsä, ja Mortti tai Vertti pitää peiliä Mikin kasvojen edessä. Onko mahtipontisempaa kantta nähtykkään? Ensimmäisissä taskareissa itse logo oli pienellä kannen yläreunassa. Itse taskarin nimen paikka vaihteli. Toisin kuin itse Aku Ankka -lehdessä, taskareiden nimen ulkoasu muuttuu suunnilleen joka taskarissa, kuitenkin ensimmäisissä ne olivat kaikki aika samanlaisia, elleivät sitten aivan. Numeroissa 1-100 ei vielä kansissa ei pahemmin ollut mitään vitsiä, eikä kansi aina välttämättä liittynyt edes mihinkän taskarin tarinaan. Vanhojen taskareiden kannet olivat yleensä väritetty aika tummiksi, mutta nykyään kannet pursuavat kirkkaita värejä. Myös taskarien kannet sisältävät nykyään melkeinpä aina jonkinlaisen vitsin, tai ainakin kuvan, joka liittyy yleensä ensimmäiseen tarinaan. Taskareiden kansissa harvemmin mainostetaan kenenkään piirtäjän tarinaa yms. Taskarien takakansissa on yleensä aina mainos tulevasta taskarista, ja jokin siihen liittyvä ilmaisu, kuten "Taattua taskarilaatua taas toukokuussa!". Taskukirjat ovat myös tulleet kuuluisiksi selkämyskuvistaan, jotka muistaakseni alkoivat 1995. Taskarien selkämykseen on painettu osa kuvasta, joka muodostuu sitten yleensä vuoden taskareista. Kuvat olivat alussa usein Kari Korhosen piirtämiä, mutta nykyään niiden piirtäjänä on Giorgio Cavazzano.
Pullasorsa
Ankkajulkaisujen kannet

Parhaiten ankkakansista on allekirjoittaneelle jäänyt mieleen Don Rosan taiteelliset kansikuvat, kova Rosafani kun olen. Noin yleisesti kannet ovat erilaisten ankkajulkaisuden (esim. kovakantiset, albumit, lehdet, taskukirjat jne.) kannessa olevia kuvituksia. Kannet voi jakaa ainakin kahteen kastiin. On olemassa niinsanottuja vitsikansia, joissa on jokin hupaisa tapahtuma. Nämä ovat erittäin yleisiä Aku Ankka-lehdessä. Myös tarinan sisällöstä kertovia kansia tehdään. Useimmilla tämäntyyppisistä kansista tulee mieleen erityisesti Don Rosan kannet. Hän on tehnyt kansikuvituksen lähes jokaiseen tarinaansa, ja ne sisältävät harvoin mitään vitsiä.

Erilaisten julkaisuiden kansien idea ja juoni vaihtelevat selkeästi. Lehtien kannet ovat usein nimenomaan vitsikansia, kovakantisissa kannet ovat pelkistettyjä ja taiteellisempia. Pelkistetyllä tarkoitan sitä, että kansi ei varsinaisesti sisällä ideaa, vaan siinä on kuvaava kuva jostain kirjan tarinasta, usein ensimmäisestä sellaisesta. Taskukirjoissa kansi on silloin tällöin vitsikansi, ja se viittaa lähes poikkeuksetta julkaisun ensimmäiseen tarinaan. Ehdoton lempipiirtäjäni kansikuvienkin osalta on Don Rosa. Jos omistat kirjan Roope Ankan elämä ja teot (osa 1), tiedät mitä tarkoitan. Myös avatarini on peräisin Rosan kannesta tarinaan Klondiken keisari.

Suomen ensimmäisen Aku Ankka-lehden kannessa Aku, Hessu ja Mikki kantoivat Joulupukkia jouluisessa kansikuvassa. Tuo numero ilmestyi joulukuussa 1951, ja lehden nimi oli Aku Ankka ja kumppanit. Ensimmäisessä Aku Ankan taskukirjassa kannessa olivat Mikki ja Mortti tai Vertti(?). Siinä kruunupäinen Mikki poseerasi peilin edessä muuten sinisessä kannessa. Tuon niteen nimi oli Mikki kiipelissä, ja nimi ei ainakaan kuvaa kantta, kuten yleensä Taskareissa näin on. Tuo Taskukirja ilmestyi vuonna 1970. Myös Roope-setä-lehden kansikuvat ovat usein hienoja. Olen tykästynyt erityisesti italialaisen Giorgio Cavazzanon kuvituksiin, ja maestro majaileekin piirtäjälistallani kolmantena, heti yhdysvalatalaisten Don Rosan ja Carl Barksin jälkeen.

Viime vuosina Aku Ankka-lehden kansiäänestyksessä täysin ylivoimainen on ollut Don Rosa. Lukijat päättävät näissä äänestyksissä vuoden välein parhaan kannen kuluneen vuoden numeroista. Roope-setä-lehden vastaavassa äänestyksessä ääniharavana on kunnostautunut italialaispiirtäjä Giorgio Cavazzano. Molemmat piirtäjät (Rosa ja Cavazzano) ovat kerrassaan loistavia.

Usein kansista paistaa jokin teema. Esimerkiksi Don Rosan tarinan tullessa Aku Ankkaan, kannessa saattaa lukea "Uusi Rosa-jatkis alkaa!". Myös eri juhlapäivät ja vuodenajat vaikuttavat kannen ulkoasuun. Talvella Aku Ankan kansi on talvihenkinen, kuvassa esim. ankanpojat ovat laskemassa mäkeä, kesällä Aku ottamassa aurinkoa, ja syksyllä jokin sateeseen liittyvä kuva. Jouluna kuvassa saatta esiintyä Joulupukki, joulukuusi tai lahjapaketteja. Pääsiäisenä kannessa saattavat olla ankanpojat maalaamassa pääsiäismunia, ja uutenavuotena Aku ampumassa raketteja.

Teemoista tekijöihin. Yksi kuuluisimmista kansipiirtäjistä Rosan, Barksin ja Cavazzanon ohella on hollantilainen Michel Nadrop. Nadropin tyyli on kansiin juuri sopiva, yksinkertainen ja lennokas piirrostyyli. Onpa Nadrop vuosien saatossa ehtinyt muutaman sarjakuvankin väsätä, joista yksi nähtiin tämänvuotisessa Aku Ankan erikoisnumerossa "hollantilaiset mestarit". Nadropin lisäksi lehdessä oli Mau ja Bas Heymansin ja Wilma van den Boschin taiteilemia sarjoja. Myös van den Bosch on erikoistunut kansikuvien piirtämiseen, eikä hänen yksinkertainen tyylinsä oikein toimi sarjakuvissa. Tämä on kuitenkin vain oma henkilökohtainen mielipiteeni.

Kannet ovat mielestäni viime vuosina olleet laskussa, ja parhaat kannet Aku Ankka-lehden historiassa sijoittuivat 1990-2000-vuosien väliin. Monet kansien ideat toistavat itseään, eikä uusia ideoita synny. Ja kun parhaat kannentekijät Don Rosa (lopettanut) ja Carl Barks (kuollut) eivät enää tee kansia, taso laskee väkisinkin. Itse en muista Rosalta tai Barksilta yhtäkään huonoa kansikuvaa. Rosas itse kertoo kansikuvien tekemisestä lyhennetysti näin:

"Koska kansikuvat eivät pidä sisällään käsikirjoitusta tai tarinankerrontaa, tarkoituksena on näyttää tarinasta jokin sellainen kohtaus, joka näyttää mielenkiintoiselta tai jännittävältä. Teen kannen aina sen jälkeen, kun olen saanut itse tarinan valmiiksi, joskus jopa vuosia sen jälkeen. Se riippuu kustantajan toivomuksesta, koska kansikuva vaaditaan. Teen kannen ainoastaan silloin, kun joku kertoo minulle haluavansa tai tarvitsevansa sellaisen, kokonaisuudessaan kannen teko vaatii paljon työtä, siksi en tee kansia vain huvin vuoksi."

Rosalta on julkaistu Suomessa 31 kansikuvaa, valtaosa Aku Ankka-lehdessä. Sen lisäksi Rosan kansia on saatu ihastella Suomessa muun muassa kovakantisissa, Ankkalinnan pamuksessa ja Roope-setä-lehdessä. Myös Rosan kansista löytyvät tutut D.U.C.K.-ilonpilaajat (Dedicated to Unca Carl from Keno, suom. omistettu Carl-sedälle Kenolta).

(Jatkuu...ehkä...)
Karhula
Ankkajulkaisujen kannet
Ankkajulkaisuilla on jokaisella tietysti kansi. Niissä mainostetaan monesti jotain julkaisun sarjaa, ja kannen kuvankin on piirtänyt mitä todennäköisimmin tuon tarinan piirtäjä, ja se viittaa yleensä kyseiseen tarinaan.

Alku aikoina Aku Ankka-lehdessä kansissa oli monesti mukana jokin harkittu vitsi, jonka oli tarkoitus kiinnittää huomiota. Vuosikymmenten vanhentuessa ovat kansien vitsit joten tylsistyneet, ja ne vaikuttavat hyvin vastahakoisilta. Näin on ainakin omalla kohdallani. Mielestäni kansien kulta-aikaa Aku Ankka-lehden puolella oli 1980-luvun lopusta 1990-luvun alkuun. Silloin niissä oli hyviä ideoita, kuten esimerkiksi lehdessä numero 10, vuodelta 1990, jonka suuri purjelaiva lasipullossa idea oli hyvin hauska, varsinkin ensimmäisellä kerralla, kun kannen näin, oli vaikea pidätellä naurua. Viime vuosien aikana Aku Ankka-lehdessä on julkaistu pääasiassa Michel Nadorpin, Gerben Valkeman sekä Paco Rodriquesin ja Arild Mildthunin yhdessä tekemiä kansia.

Parhaat kannet Aku Ankka-lehdissä ovat kyllä suurimmilta osin Carl Barksin ja Don Rosan käsialaa, vaikka italialaisen Giorgio Cavazzanonkin tekemä Taikaviitta-kansi viime vuoden viikon 17 lehteen on kyllä mielettömän hieno. Ei siis ihme, että se valittiin vuoden toisiksi hienoimmaksi kanneksi.

Don Rosan kannet viittaavat lähes aina, jos ei joka kerta, lehdessä olevaan tarinaan. Tällaisia lehtiä ilmestyi ennen vuosittain 1990 vuodesta lehtien aina viime nykypäivään saakka. Carl Barks teki aikoinaan kansia myös niin, ettei niihin liittynyt mikään tarina, ja niitä ilmestyi monia vuodessa. Nykyisin Barksin kansia ilmestyy melko harvoin, tänäkin vuonna niitä on ilmestynyt muistaakseni yksi, vuoden ensimmäisessä numerossa, jossa nähtiin myös Barks-klassikko Kulmikkaat munat. Cavazzanolta ei kansia taas ole nähty Aku Ankka-lehdessä muuta kuin kaksi kertaa, vuonna 2007 Suomessa käynnin kunniaksi ja viime vuonna Taikaviitta vs. Superkonnat tarinan vuoksi.

Carl Barksin kansia on julkaistu myös Ankalliskirjastoissa, jotka on omistettu kokonaan hänelle. Kovakantisten kannet ovat asiaankuuluvasti Carl Barksin piirtämiä ja ne liittyvät yleensä kirjan ensimmäiseen tarinaan, paitsi Carl Barksin joulu kirjojen kansissa, joissa ei tietääkseni viitata mihinkään kirjan/kirjojen tarinoihin. Näissä kahdessa kirjassa kansina ovat nimittäin Carl Barksin öljyvärimaalaukset.

Näin on myös Don Rosalla, jolle omistetuissa kirjoissa kansi viittaa lähes aina ensimmäiseen kirjan tarinaan, lukuun ottamatta Roope Ankan elämä ja teot 1:stä ja 2:sta. Rosa tunnetaan siitä, että hän tekee lähes kaikkiin pitkiin tarinoihin kannen, ja niihin hän piilottaa aina omistuskirjoituksenkin, D.U.C.Kin, joka on lyhennys englanniksi sanoista Delicated to Unca Carl from Keno, eli suomeksi Omistettu Carl-sedälle Kenolta.

Varsinkin nyt 2000-luvulla on alettu julkaisemaan italialaisten kansia, ja yhdysvaltalaisten tekemät kannet ovat jääneet vähän taka-alalle. Aku Ankka-lehdessä näin ei ole vielä niin kovasti käynyt, mutta varsinkin Aku Ankan taskukirjoissa ja Roope-sedissä näin on ollut. Taskukirjoissahan näin on kyllä ollut lähes aina, mutta Roope-sedissä ainakin 90-luvulla nähtiin yhdysvaltalaisten piirtämiä kansia. Roope-sedissä takakansissa on (Aku Ankka Ekstran tapaan) 1-sivuinen sarjakuva, joka tarkoitettu vitsisarjaksi. Roope-sedissä ne ovat yleensä italialaisten tekemiä (Enrico Faccinin, D’Ippoliton yms.), kun taas Ekstrassa 1-sivuiset ovat yleensä hollantilaisten tekemiä (Mau Heymansa tai Bas Heymans). Taskukirjoissa kannet taas ovat piirtäneet kautta aikojen italialaiset, kuten alkuaikoina Giuseppe Perego ja nykyisin Giorgio Cavazzano ja Ulrich Schöder. Tänä vuonna on julkaistu myös aika paljon Andrea Frecceroa. Myös 290-310 välisissä taskareissa nähtiin aika paljon Michel Nadorpin piirtämiä kansia.
(Jatkuu...ehkä...)
akkaridekkari
Ankkajulkaisujen kannet

Kunnon sarjakuvalehdellä on aina kannet - takakansi ja etukansi. Kaikki ankkajulkaisut tunnetaan vitsikkäistä kansistaan, jotka usein aloittavat lehden lukemisen pirteästi. Seuraavaksi esittelen eri ankka-aiheisten painotuotteiden kansia.

Aku Ankka-lehden kannet voi jaotella kolmeen kategoriaan.
Yleisimpiä ovat tilannekomiikkaa sisältävät kannet, joissa Mummo vaikkapa kutoo kirahveille kaulaliinaa, tai Aku on jäänyt nokastaan kiinni hiirenloukkuun.
Sitten on niitä kansia, joissa "mainostetaan" jotakin sarjaa, yleensä jatko- tai johtosarjaa. Näissä on kuvattuna siis yhden lehdessä olevan sarjan tilanne/tilanteita.
Kolmanneksi ovatkin jäljelle jäävät kannet. Näillä saatetaan esimerkiksi juhlia hahmon syntymäpäiviä tai juhlaa. Vaikkapa pääsiäisenä voidaan nähdä Leenu, Liinu ja Tiinu koristelemassa pääsiäismunia.

Aku Ankka-lehden kansipiirtäjiä on paljon. Michel Nadorpia on kuitenkin totuttu nykypäivänä näkemään lähes joka toisen Akkarin etusivulla. Samoin esimerkiksi Daan Jippes, Ulrich Schröder ja Gerben Valkema ovat tuotteliaita kansien tekijöitä. Toisaalta edellisten lisäksi myös Rodriques ja Arild Midthun tekivät varsinkin yhteen aikaan yhteistyönä paljon kansia.

Aku Ankan taskukirjojen kansissa juhlitaan harvoin kenenkään hahmojen syntymäpäiviä, sillä niitä juhlistetaan yleensä ns. kylkikuvissa, joita yleensä on joka vuosi yksi. Sen sijaan näissä on usein hauskoja sattumuksia. Taskareitten kansipiirtäjinä toimivat usein hiukan eri tyypit kuin Aku Ankka-lehdessä. Muun muassa Giorgio Cavazzano ja Flemming Andersen tekevät varsin ahkerasti etusivuntäytettä niihin. Oman säväyksensä luovat Kari Korhosen taskarikannet, jotka ovat toistuvasti hienoja.
Taskarikannet ovat myös voittaneet palkintoja. Taskari 297: Tähtikaksikko voitti kannellaan "Vuoden 2004 paras hologrammifoliota hyödyntävä painotyö"-palkinnon.

Aina Taskarikansissa ei ole esiintynyt vain "hauskoja sattumuksia". Alkuaikoina, pikaiselta arviolta ensimmäiset sata taskaria, olivat kansien osalta potretteja, joissa yksi tai useampi hahmo poseeraa. Tyypillinen tällainen löytyy taskukirjasta 12 ("Tervetuloa Ankkalinnaan"), jossa Aku poseeraa sukulaisineen autossa. Toisesta "kategoriasta", "hauskoista sattumuksista", taas voi löytää esimerkkejä katsomalla käytännössä mitä tahansa uudehkoa Aku Ankan taskukirjaa.

Roope-setä-lehden kannet ovat käytännössä "samanlaisia", kuin taskareitten vastaavat. On huomattavaa, että vaikka kyseessä on nimenomaan Roope-setä-lehti, vaikkapa vuonna 2008 itse päähenkilö esiintyi kansissa vain kolme kertaa - niistäkin yhdessä hän oli vain pienessä sivuroolissa! Kolme kahdestatoista kannesta tekee 25 prosenttia. Toisin sanoen, 75% viime vuoden Roope-setä kansista ei sisältänyt lainkaan Roopea! Ja tänä vuonna näitä Roope-kansia on ollut vain yksi.
Näinhän ei aina suinkaan ole ollut. Vertailun vuoksi: 32 ensimmäisen Roopen kannessa poseerasi Roope. Alkuaikoinahan Roope oli Roope-sedässä pääroolissa, kun taas nykyään muut hahmot vievät häneltä paljon tilaa.

Ensimmäisessä Roope-sedän kannessa Roope soittaa pianoa Akun ja ankanpoikien laulaessa taustalla.
Aku Ankka-lehden näytenumero vuoden 1951 joulukuulta oli tottakai jouluinen. Kuvassa tuolloiset päähenkilöt Aku, Hessu ja Mikki kantoivat punapukuista joulupukkia.
Taskarin ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1970. Sen kannessa Mikki sovittaa upeaa kruunua päähänsä Mortin/Vertin pidellessä peiliä.

Vaikuttavimmat kannet ovat yleensä lempitekijöiltäni. Kaikkien aikojen komein kansi onkin Carl "Mestari" Barksin kädenjälkeä. Se on Leirielämää-sarjaa varten tehty piirros, jossa ankkaperhe ajaa autolla erilaisten vaarojen keskellä. Cavazzanolla ovat ehkä toiseksi hienoimmat kannet - ja hän on mielestäni maailman toiseksi paras piirtäjä Barksin jälkeen. Niistä on vaikea erotella parhaita, sillä joukossa on kymmeniä, ehkä jopa satoja loistavia yksilöitä. Don Rosan kannet ovat myöskin hienoja, mutta monista niistä puuttuu huumori lähes täysin. Don Rosalla on kuitenkin erittäin paljon kansia, ja käytännössä ne kaikki liittyvät hänen sarjoihinsa. Rosalta on Suomen Aku Ankoissa julkaistu kansia 31 kappaletta.

Entäs sitten ne ankkajulkaisujen takakannet? Akkarin takakansissa nähdään yleensä mainoksia. Aku Ankka Ekstran ja Roope-sedän takakansissa nähdään yksisivuinen sarjakuva, useimmiten. Aku Ankan taskukirjojen takakansissa nähdään mainos seuraavasta Taskarista, paitsi "tuplissa", joissa on vain joku kuva.

Hauskin kansi? Pelottavin kansi? Jaa-a. Pelottavin/synkin ainakin löytyy taskukirjasta "Salaperäiset kyntteliköt".

Vuodesta 2005 lähtien Aku Ankassa on järjestetty vuosittain kansikilpailu, jossa lukijat äänestävät vuoden parhainta kantta.
Suomalaisten oudosta Rosa-innostuksesta johtuen on Keno Don Hugo Rosa (taiteilijanimeltään Don Rosa) vienyt joka kerta voiton.
Äänestämäni kansi on kerran voittanut. Vuonna 2006 ilmestynyttä Rosa-kantta, jossa Kultu Kimallus ja Roope poseerasivat Wyatt Earpin, Bartholomew "Bat" Mastersonin, sekä tuomari Roy Beanin pällisteltävinä oli vaikea olla äänestämättä. Ja kuinkas ollakaan - muut olivat samaa mieltä.
Vuoden 2005 parhaan kannen pystin voitti tarinaan "Seitsemän (miinus neljä) rohkeata caballeroa"-tarinaan tehty työ. Vuonna 2007 Rosa sai peräti kaksoisvoiton ja 2008 Rosa korjasi potin Auringon poika-kannen voimin. Toiseksi tuli viime vuonna erittäin hieno Cavazzanon Taikaviitta-kansi ja kolmanneksi suorastaan upea Kari Korhosen Sinuhe-kansi.

Entä miksi Rosa kerää näin valtavasti suomalaisten kehuja kansistaan? Yksi syy lienee se, että me pidämme Rosan tyylistä. Mutta luulen myös D.U.C.K.-piilotuksen vaikuttavan asiaan. Rosan kansista kun on niin mukava etsiskellä näitä Delicated to Unca Carl from Keno-tekstiä tarkoittavia piilotuksia.

(Jatkuu, ehkä.)
Aku Vankka
Kylläpäs porukat ottavat testit tosissaan, muistakaa nyt kuitenkin, että testien tulokset eivät vaikuta mitenkään neloskauden tuloksiin (vai vaikuttavatko?).
akkaridekkari
Eivät kai vaikuta, mutta onhan tässä kiva vähän kirjoitella.
Minitaskariaiheeseen tuskin taas edes osallistun, kun en ole lukenut yhtäkään. Eivät jaksa kiinnostaa tuommoiset minikokoiset pikkuopukset joissa kirjoitusta joutuu tihrustamaan.
kirja
Lainaus käyttäjältä: Aku Vankkatestien tulokset eivät vaikuta mitenkään neloskauden tuloksiin (vai vaikuttavatko?)
Eivät. Nimikin kertoo. Ja säännöt. :)

~kirja
Pullasorsa
Voisiko joku pistää väliaikatietoja? Olisi kiinnostavaa tietää kuinka alhaalle olen pudonnut... :)

Edit: Heh, kirjalla melkoinen muokkausvirheketju. Kolme viestiä tunnin sisään samaan topiciin. ;D
kirja
Kymmenen-viisitoista minuuttia.

~kirja
kirja
Väliaikalaskentaa

Yksilöt:
akkaridekkari (DuDu) 695
Frodo (FRT) 692
Pullasorsa (KPw) 609
Karhula (KPw) 483
Aku Vankka (DuDu) 414
Toke (TT) 345
Bomber (WF) 299
Peetukka (FRT) 299
(Sähköpostiosoite poistettu)@viitta (TT) 118
= 3954

Tallit:
DuDu 1109
KPw 1092
FRT 991
TT 463
WF 299

~kirja
Salwer1st/
On kyllä ihan uskomattoman tasaista! Hyvä!

Hyvä kausi tulossa, jos testit jo ovat tällaiset! Kiitos, kilpailijat!
Karhula
Ankkajulkaisujen kannet
Ankkajulkaisuilla on jokaisella tietysti kansi. Niissä mainostetaan monesti jotain julkaisun sarjaa, ja kannen kuvankin on piirtänyt mitä todennäköisimmin tuon tarinan piirtäjä, ja se viittaa yleensä kyseiseen tarinaan.

Alku aikoina Aku Ankka-lehdessä kansissa oli monesti mukana jokin harkittu vitsi, jonka oli tarkoitus kiinnittää huomiota. Vuosikymmenten vanhentuessa ovat kansien vitsit joten tylsistyneet, ja ne vaikuttavat hyvin vastahakoisilta. Näin on ainakin omalla kohdallani. Mielestäni kansien kulta-aikaa Aku Ankka-lehden puolella oli 1980-luvun lopusta 1990-luvun alkuun. Silloin niissä oli hyviä ideoita, kuten esimerkiksi lehdessä numero 10, vuodelta 1990, jonka suuri purjelaiva lasipullossa idea oli hyvin hauska, varsinkin ensimmäisellä kerralla, kun kannen näin, oli vaikea pidätellä naurua. Viime vuosien aikana Aku Ankka-lehdessä on julkaistu pääasiassa Michel Nadorpin, Gerben Valkeman sekä Paco Rodriquesin ja Arild Mildthunin yhdessä tekemiä kansia.

Parhaat kannet Aku Ankka-lehdissä ovat kyllä suurimmilta osin Carl Barksin ja Don Rosan käsialaa, vaikka italialaisen Giorgio Cavazzanonkin tekemä Taikaviitta-kansi viime vuoden viikon 17 lehteen on kyllä mielettömän hieno. Ei siis ihme, että se valittiin vuoden toisiksi hienoimmaksi kanneksi.

Don Rosan kannet viittaavat lähes aina, jos ei joka kerta, lehdessä olevaan tarinaan. Tällaisia lehtiä ilmestyi ennen vuosittain 1990 vuodesta lehtien aina viime nykypäivään saakka. Carl Barks teki aikoinaan kansia myös niin, ettei niihin liittynyt mikään tarina, ja niitä ilmestyi monia vuodessa. Nykyisin Barksin kansia ilmestyy melko harvoin, tänäkin vuonna niitä on ilmestynyt muistaakseni yksi, vuoden ensimmäisessä numerossa, jossa nähtiin myös Barks-klassikko Kulmikkaat munat. Cavazzanolta ei kansia taas ole nähty Aku Ankka-lehdessä muuta kuin kaksi kertaa, vuonna 2007 Suomessa käynnin kunniaksi ja viime vuonna Taikaviitta vs. Superkonnat tarinan vuoksi.

Carl Barksin kansia on julkaistu myös Ankalliskirjastoissa, jotka on omistettu kokonaan hänelle. Kovakantisten kannet ovat asiaankuuluvasti Carl Barksin piirtämiä ja ne liittyvät yleensä kirjan ensimmäiseen tarinaan, paitsi Carl Barksin joulu kirjojen kansissa, joissa ei tietääkseni viitata mihinkään kirjan/kirjojen tarinoihin. Näissä kahdessa kirjassa kansina ovat nimittäin Carl Barksin öljyvärimaalaukset.

Näin on myös Don Rosalla, jolle omistetuissa kirjoissa kansi viittaa lähes aina ensimmäiseen kirjan tarinaan, lukuun ottamatta Roope Ankan elämä ja teot 1:stä ja 2:sta. Rosa tunnetaan siitä, että hän tekee lähes kaikkiin pitkiin tarinoihin kannen, ja niihin hän piilottaa aina omistuskirjoituksenkin, D.U.C.Kin, joka on lyhennys englanniksi sanoista Delicated to Unca Carl from Keno, eli suomeksi Omistettu Carl-sedälle Kenolta.

Varsinkin nyt 2000-luvulla on alettu julkaisemaan italialaisten kansia, ja yhdysvaltalaisten tekemät kannet ovat jääneet vähän taka-alalle. Aku Ankka-lehdessä näin ei ole vielä niin kovasti käynyt, mutta varsinkin Aku Ankan taskukirjoissa ja Roope-sedissä näin on ollut. Taskukirjoissahan näin on kyllä ollut lähes aina, mutta Roope-sedissä ainakin 90-luvulla nähtiin yhdysvaltalaisten piirtämiä kansia. Roope-sedissä takakansissa on (Aku Ankka Ekstran tapaan) 1-sivuinen sarjakuva, joka tarkoitettu vitsisarjaksi. Roope-sedissä ne ovat yleensä italialaisten tekemiä (Enrico Faccinin, D’Ippoliton yms.), kun taas Ekstrassa 1-sivuiset ovat yleensä hollantilaisten tekemiä (Mau Heymansa tai Bas Heymans). Taskukirjoissa kannet taas ovat piirtäneet kautta aikojen italialaiset, kuten alkuaikoina Giuseppe Perego ja nykyisin Giorgio Cavazzano ja Ulrich Schöder. Tänä vuonna on julkaistu myös aika paljon Andrea Frecceroa. Myös 290-310 välisissä taskareissa nähtiin aika paljon Michel Nadorpin piirtämiä kansia.

Roope-sedässä oli parin vuoden ajan vuotuinen kansiäänestys, johon en itse koskaan osallistunut. Toki, kansiäänestys on ihan vuosittain, mutta nykyisin seuraavana vuonna ei tule enää Roope-setää, jossa on mukana äänestyksen voittaneen kannen juliste.

Myös Aku Ankassa on pyörinyt kansiäänestys, joka on pyörinyt tämän vuoden jälkeen jo neljä vuotta. Olen äänestys kahdessa viime äänestyksessä ja toisessa niistä äänestämäni kansi on voittanut, toisessa jäänyt toiseksi. Yhdysvaltalainen Don Rosa (s.1951) on voittanut jokaisen kisan.
Pullasorsa
Ankkajulkaisujen kannet

Parhaiten ankkakansista on allekirjoittaneelle jäänyt mieleen Don Rosan taiteelliset kansikuvat, kova Rosafani kun olen. Noin yleisesti kannet ovat erilaisten ankkajulkaisuden (esim. kovakantiset, albumit, lehdet, taskukirjat jne.) kannessa olevia kuvituksia. Kannet voi jakaa ainakin kahteen kastiin. On olemassa niinsanottuja vitsikansia, joissa on jokin hupaisa tapahtuma. Nämä ovat erittäin yleisiä Aku Ankka-lehdessä. Myös tarinan sisällöstä kertovia kansia tehdään. Useimmilla tämäntyyppisistä kansista tulee mieleen erityisesti Don Rosan kannet. Hän on tehnyt kansikuvituksen lähes jokaiseen tarinaansa, ja ne sisältävät harvoin mitään vitsiä.

Erilaisten julkaisuiden kansien idea ja juoni vaihtelevat selkeästi. Lehtien kannet ovat usein nimenomaan vitsikansia, kovakantisissa kannet ovat pelkistettyjä ja taiteellisempia. Pelkistetyllä tarkoitan sitä, että kansi ei varsinaisesti sisällä ideaa, vaan siinä on kuvaava kuva jostain kirjan tarinasta, usein ensimmäisestä sellaisesta. Taskukirjoissa kansi on silloin tällöin vitsikansi, ja se viittaa lähes poikkeuksetta julkaisun ensimmäiseen tarinaan. Ehdoton lempipiirtäjäni kansikuvienkin osalta on Don Rosa. Jos omistat kirjan Roope Ankan elämä ja teot (osa 1), tiedät mitä tarkoitan. Myös avatarini on peräisin Rosan kannesta tarinaan Klondiken keisari.

Suomen ensimmäisen Aku Ankka-lehden kannessa Aku, Hessu ja Mikki kantoivat Joulupukkia jouluisessa kansikuvassa. Tuo numero ilmestyi joulukuussa 1951, ja lehden nimi oli Aku Ankka ja kumppanit. Ensimmäisessä Aku Ankan taskukirjassa kannessa olivat Mikki ja Mortti tai Vertti(?). Siinä kruunupäinen Mikki poseerasi peilin edessä muuten sinisessä kannessa. Tuon niteen nimi oli Mikki kiipelissä, ja nimi ei ainakaan kuvaa kantta, kuten yleensä Taskareissa näin on. Tuo taskukirja ilmestyi vuonna 1970. Myös Roope-setä-lehden kansikuvat ovat usein hienoja. Olen tykästynyt erityisesti italialaisen Giorgio Cavazzanon kuvituksiin, ja maestro majaileekin piirtäjälistallani kolmantena, heti yhdysvalatalaisten Don Rosan ja Carl Barksin jälkeen.

Viime vuosina Aku Ankka-lehden kansiäänestyksessä täysin ylivoimainen on ollut Don Rosa. Lukijat päättävät näissä äänestyksissä vuoden välein parhaan kannen kuluneen vuoden numeroista. Roope-setä-lehden vastaavassa äänestyksessä ääniharavana on kunnostautunut italialaispiirtäjä Giorgio Cavazzano. Molemmat piirtäjät (Rosa ja Cavazzano) ovat kerrassaan loistavia.

Usein kansista paistaa jokin teema. Esimerkiksi Don Rosan tarinan tullessa Aku Ankkaan, kannessa saattaa lukea "Uusi Rosa-jatkis alkaa!". Myös eri juhlapäivät ja vuodenajat vaikuttavat kannen ulkoasuun. Talvella Aku Ankan kansi on talvihenkinen, kuvassa esim. ankanpojat ovat laskemassa mäkeä, kesällä Aku ottamassa aurinkoa, ja syksyllä jokin sateeseen liittyvä kuva. Jouluna kuvassa saatta esiintyä Joulupukki, joulukuusi tai lahjapaketteja. Pääsiäisenä kannessa saattavat olla ankanpojat maalaamassa pääsiäismunia, ja uutenavuotena Aku ampumassa raketteja.

Teemoista tekijöihin. Yksi kuuluisimmista kansipiirtäjistä Rosan, Barksin ja Cavazzanon ohella on hollantilainen Michel Nadrop. Nadropin tyyli on kansiin juuri sopiva, yksinkertainen ja lennokas piirrostyyli. Onpa Nadrop vuosien saatossa ehtinyt muutaman sarjakuvankin väsätä, joista yksi nähtiin tämänvuotisessa Aku Ankan erikoisnumerossa "hollantilaiset mestarit". Nadropin lisäksi lehdessä oli Mau ja Bas Heymansin ja Wilma van den Boschin taiteilemia sarjoja. Myös van den Bosch on erikoistunut kansikuvien piirtämiseen, eikä hänen yksinkertainen tyylinsä oikein toimi sarjakuvissa. Tämä on kuitenkin vain oma henkilökohtainen mielipiteeni.

Kannet ovat mielestäni viime vuosina olleet laskussa, ja parhaat kannet Aku Ankka-lehden historiassa sijoittuivat 1990-2000-vuosien väliin. Monet kansien ideat toistavat itseään, eikä uusia ideoita synny. Ja kun parhaat kannentekijät Don Rosa (lopettanut) ja Carl Barks (kuollut) eivät enää tee kansia, taso laskee väkisinkin. Itse en muista Rosalta tai Barksilta yhtäkään huonoa kansikuvaa. Rosas itse kertoo kansikuvien tekemisestä lyhennetysti näin:

"Koska kansikuvat eivät pidä sisällään käsikirjoitusta tai tarinankerrontaa, tarkoituksena on näyttää tarinasta jokin sellainen kohtaus, joka näyttää mielenkiintoiselta tai jännittävältä. Teen kannen aina sen jälkeen, kun olen saanut itse tarinan valmiiksi, joskus jopa vuosia sen jälkeen. Se riippuu kustantajan toivomuksesta, koska kansikuva vaaditaan. Teen kannen ainoastaan silloin, kun joku kertoo minulle haluavansa tai tarvitsevansa sellaisen, kokonaisuudessaan kannen teko vaatii paljon työtä, siksi en tee kansia vain huvin vuoksi. Joskus kansikuvan ideaa on vaikea päättää tarinan monien kohtausten johdosta, siksi haluan myös maksun moisesta urakasta."

Rosalta on julkaistu Suomessa 31 kansikuvaa, valtaosa Aku Ankka-lehdessä. Sen lisäksi Rosan kansia on saatu ihastella Suomessa muun muassa kovakantisissa, Ankkalinnan pamuksessa ja Roope-setä-lehdessä. Myös Rosan kansista löytyvät tutut D.U.C.K.-ilonpilaajat (Dedicated to Unca Carl from Keno, suom. omistettu Carl-sedälle Kenolta). Yhdysvaltalaispiirtäjä on tehnyt kansikuvituksen jokaiseen tarinaan jotka julkaistiin Roope Ankan elämä ja teot-kirjassa. Myös D.U.C.K.-omistus löytyy luonnollisesti näistä jokaisesta. Euroopan ja Yhdysvaltojen versiot eroavat toisistaan ulkonäöltään jonkin verran. Omasta mielestäni kaikki kaksitoista kantta ovat kansikuvien ehdotonta eliittiä.

Kaiken kaikkiaan kannet ovat muuttuneet nykyään huomattavasti yksityiskohtaisemmiksi, kun vertaa vaikka alkuaikojen taskukirjoihin. Hyviksi esimerkeksi kelvannevat kannet Aku Ankan taskukirjoista, joiden kannet ovat muuttuneet yksityiskohtaisemmiksi. Jos katsotaan esimerkiksi kansikuvaa taskukirjasta Aku Baba ja viisi rosvoa (AATK 6), jossa on Akun pää violetilla taustalla, yksikertaisemmaksi ei voi enää edes mennä. Vertailupohjana käytettäköön uudempaa taskukirjaa Onni potkii (AATK 337), niin ero on melkoinen. molemmat ovat omalla tavallaan viihdyttäviä.

Ankkapiirtäjälegenda Carl Barksin kannet noudattavat pääosin samaa kaavaa. Suhteellisen yksinkertainen piirros jostakin sarjan tärkeästä kohtauksesta. Täydellisenä esimerkkinä kansikuvitus tarinaan Kultainen kypärä (kansi löytyy muun muassa kirjasta Ankalliskirjasto 8: Ankkojen kulta). Loistava ja erittäin toimiva kansikuva. Yksi ehdottomia suosikkejani, onpa Barks tehnyt kannesta öljyvärimaalaulsenkin, joka on sanalla sanoen upea. Lyhyesti: Don Rosa ja Carl Barks ovat siis parhaat kansikuvapiirtäjät akkahistoriassa, kiistatta.
Sivuja: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12