Keskustelujen arkisto

Lainaus käyttäjältä: BarksiOnko se tosiaan Onni? Onko siinä mukana myös hänen lemmikkidinonsa Sal (joka suomeksi on varmaankin Salli, pystyykö joku tarkastamaan)? Jos mukana on tosiaan Onni ja Salli, täytyy tuostakin tehdä maininta Inducksiin...
Onni on kyllä mukana mutta tämä Sal ei ole. Sitä paitsi Sal on hevonen eikä dino. :)

Voisiko joku, jolla tämä lehti on lähettyvillä, joko skannata tai kertoa Oman nurkan sisällön mahdollisimman tarkkaan:

http://coa.inducks.org/issue.php?c=fi/AA1991-09

Kiitos jo etukäteen!

Lainaus käyttäjältä: Kääk13Toivottavasti minusta oli edes hieman apua...
Tuhannet kiitokset, apua oli! Itseäni kiinnosti lähinnä tuo Ward Kimballin piirros ja varsinkin se, kuka sen omistaa. Lehdessä lukee, että Kari-Matti olisi originaalin onnellinen omistaja, eli ilmeisesti Kari-Matti Paasio. Osaako joku kertoa hänestä enemmänkin, itselleni ainakin täysin tuntematon henkilö?

Lainaus käyttäjältä: MattiiiSitä olen miettinyt, että miksi joissakin tarinoissa, jotka on uudelleen julkaistu, on siinä uudelleen julkaistussa tarinassa erilainen väritys verrattuna alkuperäiseen. Esimerkiksi tässä viime Akkareissa julkaistussa Don Rosan Matka maan keskipisteeseen väritys on erilainen kuin 1995 vuoden Akkareissa samassa tarinassa sekä kovakantisessa Kymmenen Avataran aarre.En tiedä mikseivät voi käyttää samoja värejä eri vuosina, eikö sen pitäisi olla periaatteessa helpompaa napata vanha versio ja julkaista se uudelleen? Useinhan nämä vanhimmat on vieläpä suomennettu uusiksi, mutta sitä en ihmettele. Eikä minulla mitään uusia värejäkään vastaan, mutta kun ne ovat yleensä alkuperäisiä laimeammat. Jo Don Rosakin harmitteli miten hänen tarinoidensa täyttämissä kovakantisissa värit ovat lehteä latteammat, ja itse huomasin tämän erityisesti Culebran liikenerossa, jossa Panaman kanavan seinämät näyttävät enemmänkin hiekalta kuin kalliolta. Myös Kolmen Caballeron paluussa kanjoni näyttää melko mitäänsanomattomalta Akkariversioon verrattuna.

Lainaus käyttäjältä: Kääk13Minä taas pidän näistä uusista värityksistä. Egmontin normaali viikkolehtiväritys on tylsää ja tunkkaista. Pidän näistä Rosa- ja Barks uusintojen värityksistä paljon enemmän. Ovat iloisemman näköiset.Aivan niin, ja haaleat värit niissä omistamissani kovakantisissa häiritsevätkin. Esimerkiksi nyt se Akkarissa aikanaan julkaistu Culebran liikenero oli huomattavasti mukavamman näköinen, ei mitenkään tunkkainen vaan mielestäni enemmänkin värikäs. Rooseveltin takki oli jätetty Elämä ja teot kakkosessa valkoiseksi, kun se Akkarissa oli sininen, ja kalliot olivat alkuperäisen tummahkon ruskean sijaan osittain valkoiset sekä Saharan vaaleat muutenkin.

Lainaus käyttäjältä: KääkMikin paita jätetään tanskalaisittain valkoiseksi vaikka se italiassa värjätään siniseksi. Ei tämä vielä niinkään, mutta Roopen nuttu pidetään kirkkaan punaisena vaikkei hihan päitä ja kauluksia ole värjättykään mustaksi. Italiassa nuttu väritetään siniseksi jos kaulus ja hihanpäät ovat jääneet mustaamatta. Myös Akun auto värjätään ainakin kansikuvissa pelkällä punaisella vaikka italiassa sekin on sininen. Hieman soisin kunnioitusta alkuperämaata kohtaan.Tämäkin totta, ja vielä kun itse pidän italialaisista värityksistä juuri eniten. Onneksi taskareissa on yleensä värikkäämmät tarinat kuin Akkarissa, vaikka toisaalta ensimmäinen sisältääkin varsin runsaasti italiaanoja ja toinen vastaavasti skandinaavista sekä hollantilaista. Vähän nyt jää vastaus alkuperäiseen kysymykseen sivummalle, mutta tietääkö sitä edes kukaan? Paha sanoa kun ei ole Egmontin aivoituksista perillä.

Lainaus käyttäjältä: MattiiiNo, eiköhän Barksi tiedä. ^-^
Heh, en minäkään kyllä läheskään kaikkea tiedä...

Mutta tuosta värityksestä osaan ehkä jotain sanoakin. Nykyäänhän kaikki Aku Ankka- lehden tarinat väritetään Suomessa, ellen aivan väärin muista. Egmont ei siis käsittäkseni väritystä hoida kuin vain joissain tapauksissa.

Muistaakseni 2000-luvun alkupuolella Sanomien jonkinlainen "tarinavarasto" joutui vesivahingon kohteeksi. En muista tarkalleen, mitä tässä onnettomuudessa tuhoutui, mutta käsittääkseni siellä oli kuitenkin jonkinlaisessa varhaisdigitaalisessa muodossa tarinoita 1950-luvulta alkaen (varhasidigitaalisella tarkoitan siis jonkinlaisia kopioita Ankassa julkaistuista tarinoista, mutta kyseessä ei kuitenkaan lienyt ihan tavallinen paperikopio). Tämä selittäisi ainakin sen, miksi hieman vanhempien tarinoiden väritys tehdään uusiksi. Tietokoneethan vahvistivat Ankan toimitusta verrattain myöhään, joten minkäänlaisia kopoiota vanhoista tarinoista ei ole tiedostoina. Helpointa on siis tehdä uusi väritys, sillä vanhoja värityksiä ei käytännössä enää ole mahdollista saada.

Kirjojen ja lehtien eroavaisuus värityksen suhteen lienee ainakin osaltaan materiaalin syytä. Kirjathan ovat kuitenkin usein kiiltävälle paperille painettuja, joten näissä toimii erilainen väritys.

Täytyy loppuun mainita, että nämä tiedot eivät ole todellakaan faktatietoja. Vain omia oletuksiani...

Lainaus käyttäjältä: MattiiiTietäisikö joku, miksi näin on?
Una tunnettiin ennen nimellä Oona. Ei siinä sen kummempaa varmaankaan ole.

Toki jos vertailee nimiä, on aika loogista, että se muutettiin. Una (joka muuten on toisinpäin Anu (liekö ehkä jonkun Anu-nimisen keksimä nimi, Anuja kun on Ankan-suomentajina muistaakseni useampikin), sopii siis siinäkin mielessä hyvin täydentämään Akua) kuulostaa enemmän alkukantaiselta kuin Oona. Oona oli ehkä vain liian tyypillinen nimi, mene ja tiedä...

Tarinoilla on todennäköisesti eri suomentaja, ja koska hahmo on harvinainen, ovat molemmat antaneet eri nimen hahmolle. Toimituksen olisi tietenkin pitänyt olla hereillä tässä tapauksessa, mutta ilmeisesti eivät kuitenkaan olleet.