Keskustelujen arkisto

Sivuja: 1 2 3 4 5 6 7 8
Kirjoittaja

Aihe: Vaatekaapin salaisuus

(106 viestiä)
Karhula
Vaatekaapin salaisuus

*Tarinaa ei saa kommentoida ilman allekirjoittaneen lupaa*

Esipuhe

Monet ovat varmasti lukeneet tekemiäni Xuir tarinoita.
No, tämänkertainen tarinani onkin jo neljäs Xuir tarinani ja olen yrittänyt panostaa siihen mahdollisimman paljon.
Ja kuten varmaan arvaatte, ei tämäkään Xuir tarina päätä sarjaani vaan viides Xuir tarina on tulossa sitten ensi vuoden puolella.
Olen päättänyt jo tarinan nimen jonka pystytte näkemäänkin otsikosta.
Prologi ilmestyy 7.12 ja ensimmäinen osa 18.12, muiden osien ilmestymisajankohdat epävarmoja.
Ja sanon vielä, että tarinani sisältää prologin + 12 osaa.
Toivottavasti pidätte!
--------------------------------------------------------------------
Prologi
1.osa: Pako
2.osa: Nyt metsäretkelle!
3.osa: Uutisia
4.osa: Tyhjää täynnä
5.osa: Ulottuvuusportti
6.osa: Pieniä pulmia
7.osa: Kaksi ulottuvuutta
8.osa: Vaatekaapin viimeinen salaisuus
9.osa: Takaisin metsään
10.osa: Arthur Ankan tarina
11.osa: Jälleen tapaamisia
12.osa: Tapaamisiin!
jojo3
Lainaus käyttäjältä: Karhula*Tarinaa ei saa kommentoida ilman allekirjoittaneen lupaa*
Tarkoitat kai että ei saa kopioida? Vai pitääkö sulta kysyä lupa tämän kommentoimiseen?
Fauntleroy
Lainaus käyttäjältä: KarhulaNo, tämänkertainen tarinani onkin jo neljäs Xuir tarinani ja olen yrittänyt panostaa siihen mahdollisimman paljon.
Ja kuten varmaan arvaatte, ei tämäkään Xuir tarina päätä sarjaani vaan viides Xuir tarina on tulossa sitten ensi vuoden puolella.

Tulee aivan mieleen vanhat ja uudet kauhuelokuvat (Halloween, Friday 13th, Saw jne.), joihin tehdään rahanhimossa aina vain lisää jatko-osia.

Lainaus käyttäjältä: jojo3Lainaus käyttäjältä: Karhula*Tarinaa ei saa kommentoida ilman allekirjoittaneen lupaa*
Tarkoitat kai että ei saa kopioida? Vai pitääkö sulta kysyä lupa tämän kommentoimiseen?

Heh. Näin juuri. "Saanko kommentoida, lupaan etten anna kritiikkkiä"
Bomber
Älkääs nyt, aina pitää varotoimet olla. Joku ilkeä sanaseppohan voisi lytätä Xuirs Comeback IV:n lyttyyn.

Noh, tämä taitaa johtua siitä minun hyvin ilkeästä kommentistani...
Karhula
Hekoheko.
Tätä tarinaa saa todellakin kommentoida aivan miten haluaa.
Tuo on vain paha ajatusvirhe, joku ylläpitäjä yms. voisi korjata... ;D
Eli kommenttia saa antaa.
(*Tarinaa ei saa kommentoida ilman allekirjoittaneen lupaa*) <--- ;D
Karhula
Toivoisin niitä kommentteja! Saa haukkua ja kehua!
Ensimmäinen osa ilmestyy sitten 18.12!

Prologi

Syksy teki tuloaan. Ankkalinnan laitamilla sijaitseva metsä seisoi kuin turhanpanttina, moneen vuoteen kukaan ei ollut enää käynyt siellä. Ei tietenkään, tiesiväthän kaikki, että metsässä oli tavattu pimeää magiaa. Tästä tarinasta oli tullut jo suuri legenda ja kaikki uskoivat siihen. Kaikki paitsi eräs metsässä asuva henkilö. Niin, tuo ankka nimeltään Arthurhan metsässä asui. Tai ei oikeastaan asunut, koska ei enää edes elänyt. Tämän eloton ruumis makasi yhä hänen mökkinsä lahonneella lattialla. Kukaan ei vain tiennyt tämän kuolleen ja vaikka olisikin, ei ruumista olisi haettu pois. Olihan metsässä tarun mukaan ollut mustaa magiaa.
Mutta juuri sinä päivänä saapui ensimmäinen ihminen pitkään aikaan autolla metsän lähelle ja juoksi kovalla kiireellä metsään. Tämä ei näyttänyt välittävän, vaikka puiden oksat raapivat hänen naamaansa. Tuntui kuin hän olisi tottunut siihen. Hän juoksi yhä vain syvemmälle metsään, kunnes saapui aukiolle, jossa ei yhtäkään puuta näkynyt. Sen sijaan siellä nökötti vanha vaatekaappi, joka oli varmasti lahonnut.
Ihmeellistä kyllä, tätä ihmistä näytti kiinnostavan vaatekaappi paljon enemmän kuin mikään muu. Tämä lähestyi kaappia nopeasti ja rivakoin askelin. Mies avasi sen voimalla auki. Miehen silmät muuttuivat viiruiksi, kun kaappi ei sisältänytkään mitään.
Miten se oli mahdollista, hän ajatteli ihmeissään ja alkoi tunnustelemaan kaapin pohjaa, mutta tajusi ettei siinä ollutkaan pohjaa. Sen hän tajusi kuitenkin liian myöhään, mies kaatui hölmistyneen näköisenä pohjattomalta tuntuneeseen vaatekaappiin, eikä enää noussut ylös.
Metsä hiljeni eikä edes lintujen laulua kuulunut. Mies oli kadonnut.
Aku Vankka
Salaperäisen mielenkiintoinen prologi. Kuitenkin alussa oli hieman saman asian toistoa, mutta eihän se kuitenkaan maailmaa kaada. Kuitenkin, odotan jatkoa, vaikuttaa heti paremmalta kuin tuo Kadonnut veli -tarinasi. Harmi että ensimmäinen luku ilmestyy vasta 18.12 (ja teetkin siitä sitten pitkän!).
Karhula
Valitettavasti ensimmäinen osa toimii hiukan johdannon oloisena joten se ei hirvittävän pitkä ole. Kiitos kuitenkin kommentistasi, Vankka!
Karhula
Niinkuin jo sanoin, tämä osa on hiukan johdantomainen, huom! Hiukan.
Tällä kertaa toivoisin todella kommentteja. Saa haukkua ja kehua!

1.osa: Pako

Sinä vuonna syksy oli saapunut yllättävän nopeaa. Tuuli piiskasi rajusti vanhaa Ankkalinnan vankilaa. Vankilaa jossa moni rikollinen mietti itsekseen tekojaan. Kahdessa sellissä sellaista ei kuitenkaan tapahtunut. Sellit sijaitsivat länsisiiven päässä ja ne erosivat muista myös sen takia, koska noissa selleissä henkilöt puhuivat jopa toisilleen. Toinen henkilöistä oli nimeltään Raul, suuttuessaan todella hirmuinen. Tämä pääsisi vankilasta kuukauden kuluttua. Toinen henkilöistä omisti taas paljon suuremman maineen. Monet tunsivat hänet ehkä eniten Ankkalinnan räjäytys yrityksestä, mutta monet tunsivat hänet paremmin kahdesta paosta jotka hän oli onnistunut tekemään huomaamatta. Nuo ihmiset tiesivätkin myös, että kyseisen miehen oikea nimi oli Rodolf, muuta häntä puhuteltiin pahamaineisena tohtori Xuirina.

”Tänään on aika” Xuir kuiskasi Raulille vilkuillen koko ajan ympärilleen.
”Jep, onko suunnitelma varmasti pitävä?” Raul vielä varmisti. Heidän oli tarkoitus paeta nimittäin vankilasta juuri sinä iltani. Raul oli tarkistanut suunnitelman vedenpitävyyden varmaan satoja kertoja ja tuntui epäröivän pakoa. Niinpä Xuir ei edes viitsinyt vastata. Hän käveli ikkunan eteen ja vilkuili pihalle. Tuuli puhalsi yhä rajusti.

Tarkoitus olisi paeta katon kautta sillä siellä ei vartioita ollut muuta kuin kaksi, eivätkä nämä todennäköisesti tuottaisi ongelmia. Valvontakameroista he eivät edes välittäneet.
Juuri silloin kello löi tasan kahdeksan, Raul vilkaisi Xuiriin nopeasti. Tämä nyökkäsi lyhyesti ja kumpikin lähtivät vauhdilla kohti kattoa. Porraskäytävät toisensa jälkeen käveltiin nopeasti ohi ja kohta he aukaisivatkin jo katolle kulkevan oven hitaasti ja varovaisesti.

Toinen vartioista kulki edestakaisin poissaolevan oloisena kunnes asettui istumaan seinää vasten. ”Ei varmaan haittaa jos otan pienet tirsat” Vartija totesi unisena. Tämä tiesi todella hyvin ettei kukaan yrittäisi karata vankilasta. Kohta tämä nukkuikin sikeästi.
Raul vilkaisi ihmeissään Xuiriin. Tällä taisi olla hyvä onni, olihan vartija nukahtanut tuosta vain. Nyt olisi enää toinen vartija jäljellä ja tämäkin oli kaukana toisella puolella kattoa.
”Nyt” Xuir huudahti hiljaa. ”Juokse, tai kuole”
Kaksikko lähti loputtomalta tuntuvaan juoksuun. He näkivät kuinka vankilan pakohälytin alkoi välkkymään. Alkoi korvia huumaava pirinä. He tiesivät, että toinen vartijoista lähti juoksen heidän peräänsä. Nukahtanutkin vartija heräsi ja tajusi heti mistä oli kyse. Aseiden laukaukset kuuluivat kovana, mutta heistä tuntui siltä kuin ne olisivat olleet vain jossain kaukaisuudessa. Nyt pääkysymys oli se selviäisivätkö he hengissä.
Kohta he alkoivat lähestyä katon reunaa ja poliisit olivat varmoja, että pako ei onnistuisi.
Toisin kuitenkin kävi.
Viime hetkellä Raul ja Xuir kuitenkin hyppäsivät ja ponkaisivat seuraavan talon katolle jatkaen loputtomalta tuntuvaa juoksua.

Poliisit tiesivät, että olivat epäonnistuneet. Vartijat saisivat varmasti potkut, olivathan nämä päästäneet pahamaineisen tohtori Xuirin sekä tämän uuden apurin pakenemaan. He pysähtyivät katon reunalle seuraamaan kuinka Raul ja Xuir katosivat pimeyteen.
Aku Vankka
Mielenkiintoista, mielenkiintoista.. aika lyhyt ja vähän mitäänsanomaton luku, koko lyhyydessään luku kertoi ainoastaan pari minuuttia kestäneestä vankilapaosta.. mutta kuitenkin ihan kelpo aloitus :)
Karhula
Jep. Tämä oli vain sellainen "johtoa tarinalle" juttu oikeastaan.
Ei oikein sopinut, mutta, mutta...
Katsotaan nyt mitä tapahtuu... ;D
Julkaisen muuten hiukan tiheämpään pari valmiiksi kirjoitettua osaa, eli seuraava tulee vielä loppuviikon aikana!
Bomber
Aika tiukka vankila, jos elinkautista vankia vartijoidaan kaksin. Olisit voinut jotain "hieman" järkevämpää keksiä tuohon kohtaan. Jätkät suunnittelevat tavallista juoksupakoa kuukausia. Varmaan askel askeleelta käyty läpi. Eipä kovinkaan hyvä luku, koska se keskittyi kokonaan typerän ja helpon paon ympärille. Kuvailu ja kerronta kuitenkin ihan näpsäkkää, kirjoitus- ja varsinkin pilkkuvirheitä oli jonkin verran. Olisit voinut hioa kyllä tuota vankilapakoa.
Tribe
Vaikuttaa siltä, että olisi tulossa ihan hyvä tarina. Osaat kirjoittaa tarinaa hyvin.
Hei Bomber, eihän missään sanottu, kuinka kauan he suunnittelivat pakoa, joten suotta sinä siitä valitat. Mutta se oli kyllä hieman epärealistista, että Raul sitten satoja kertoja kertasi pakosuunnitelmaa, joka oli erittäin yksinkertainen. Se kyllä jäi vähän epäselväksi, että miten he tuolta sellistä pääsivät.
Prologi oli kyllä hyvä ja salaperäinen. Saas nähdä, mikä tuon vaatekaapin salaisuus sitten on.
Karhula
Kiitos kommenteistanne.
Bomber, missään ei todellakaan kerrottu kuinka kauan pakoa oltiin suunniteltu. Ja taas siis niitä pilkkuvirheitä. Niitä kyllä yritin väistää prologissa, mutta ekassa osassa täysi mennä vähän mihin sattuun.
Tribe, Raul kertasi pakosuunnitelmaa kauan, koska ei ollut mikään 'murhaaja' kuten Xuir ja niinpä tämä olisi jopa halunnut kärsiä rangaistuksensa. Raul siis epäröi koko pakoa vankilasta sillä oli lähes varma, että jos hänet saataisiin kiinni siitä seuraisi lisää olemista vankilassa ja sitä hän ei tosiaankaan halunnut.
Bomber
Minä ainakin saan tekstistä sellaisen kuvan, että pakoa oltaisiin suunniteltu pitempäänkin.
Mutta eipä sillä ole nyt väliä. Seuraavaa lukua odotellessa.
Sivuja: 1 2 3 4 5 6 7 8