Keskustelujen arkisto

Viestimaratonin ongelmat saa kasattua kahteen virkkeeseen. Mahdollisesti jopa yhteen.

1.)
Lainaus käyttäjältä: Eltharionylläpidon välinpitämättömyys ei kasvat osallistujamääriä
2.)
Kilpailijoiden vaikutusvalta

***

Motivaatio tippunee. Aloittelen silti.
Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Joulu
Ankkalinnassa juhlilla on suuri merkitys. Se johtuu siitä, että niistä on tehty paljon tarinoita, koska niistä on helppo tehdä tarinoita ja koska ne ovat merkittäviä eroja tavallisuuteen. Joulu on kenties suurin juhlista. Siksi siitä on tehty paljon tarinoita ja siksi sillä on suuri merkitys Ankkalinnalle. Todella monen tarinan aiheena on joulu.

Joululahjat ovat todella suosittuja Ankkalinnassa. Kuten monia muitakin asioita, myös lahjoja on liioiteltu, koska silloin ne näyttänevät paremmilta tarinoissa. Ankkalinnassa on useimmiten todella paljon lahjaostoksia ja tarvetta ja tarjontaa, mutta silti kukin henkilö saa vain muutaman lahjan. Uskoisin sen johtuvan siitä, että tarinoissa ei ole haluttu näyttää lapsille jonkinlaista huonoa mallia siitä, että he saavat paljon kaikenlaista. Se saattaisi heijastua todellisuuteen, jolloin Akkarin huonot vaikutukset kasvaisivat. Lahjat, joita ankkalinnalaiset antavat/saavat, ovat monenlaisia. Esimerkiksi Tupu, Hupu ja Lupu saavat usein leluja. Roopen lahjat taasen vaihtelevat paljon. Lahjat siis kuvastavat paljon hahmojen tapoja. Roopen tavat vaihtelevat paljon, kun taasen Tupu, Hupu ja Lupu leikkivät paljon. Lahjojen ostamiseen käytetään paljon rahaa ja, vaikka monissa tarinoissa Joulupukin olemassaoloon uskotaan, kaikki ankkalinnalaiset (Tupu, Hupu ja Lupu sekä muut lapset mukaanlukien) ostavat paljon lahjoja ja käyttävät paljon rahaa jouluna. Lahjoilla on siis suuri merkitys Ankkalinnassa. Ankkalinnan jouluperinteisiin kuuluu selkeänä osana lahjojen antaminen. Se näkyy todella monissa tarinoissa selkeänä juonen osana.

~kirja

Joulu ei juuri kirjoittelua helpota, kun ramppaan melkein joka päivä keskustassa, leivon pipareita sun muuta ja sitä rataa. Mutta joulu on kuitenkin helppo aihe kirjoittaa, joten jatketaanpa nyt vähän.

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Joulu Ankkalinnassa

Aku Ankka-tarinat ovat saaneet ideoita melkeinpä jokaisesta maapallon ilmiöstä. Myös joulu esiintyy tarinoissa varsin usein.

Joulu on kristillisissä maissa kaikkein näkyvin, valmistelluin ja suurin juhla. Niin myös Yhdysvalloissa, Calisotan osavaltiossa, ja sitä myöten Ankkalinnassa.
Ankan koko suku kokoontuu usein yhteen paikkaan viettämään joulua. Joskus he menevät Mummon maatilalle Ankkalinnan liepeille, kun taas toisinaan Akun luokse keskustan tuntumaan Paratiisitie 13 -osoitteessa sijaitsevaan omakotitaloon.
Suinkaan aina tosin ankat eivät ole Ankkalinnassa, vaan toisinaan joulua vietetään etelän maissa tai vaikkapa risteilyaluksella.

Tärkeänä osana Ankkalinnan joulua on joulupöytä. Usein siinä on monenmoisia herkkuja, mutta sen kruunaa aina valtava kalkkuna, kuten yhdysvaltalaiseen perinteeseen kuuluu (kalkkuna (turkey) käännetään tosin joskus Suomessa kinkuksi, ja jotkut eurooppalaiset myös piirtävät ankkojen joulupöytään kinkun). Eri maiden ankkapiirtäjät ja -käsikirjoittajat loihtivat joulupöytään myös omien maidensa tyypillisiä ruokia, jotka tosin Aku Ankan Toimitus usein kääntää suomalaisittain rosolliksi taikka lipeäkalaksi tai vaikkapa lanttulaatikoksi. Jouluna syödään hyvin, ja jouluaterian jälkeen kaikki ovat aina yltäkylläisinä.

Ankoilla on perinteisesti myös joulukuusi, joka ostetaan lähimarketista tai joltakin katukauppiaalta. Ankat on koristelevat sen kynttilöin, joulupalloin, nauhoin, olkikoristein, piparminttukepein ynnä muin sellaisin. Usein koristelu jää poikien vastuulle, jotka hoitavat homman jouluaattoaamuna.

Tupu, Hupu ja Lupu alkavat jo viikkoja ennen joulua käyttäytymään esimerkillisen hyvin, sillä he uskovat, ettei Joulupukki ja tuhmille lapsille lahjoja. He tiskaavat päivittäin, siivoavat, pesevät pyykkiä ja tekevät kotitöitä.
Lahjat lasketaan kuusen alle, tai laitetaan amerikkalaisen perinteen mukaan joulusukkiin. Ankkalinnassa on laki, joka määrää, että lahjat täytyy pitää itsellään pääsiäiseen asti. Aku on saanut pojilta mitä erikoisimpia lahjoja, kaikkea kamelista poroon, sikareihin ja villasukkiin. Aku antaa pojille yleensä leluja tai muuta hauskaa. Sekä pojilla, että myös Akulla, on pahana tapana yrittää kaikin keinoin selvittää tulevia lahjojaan.
Ankkalinnassa lahjat tuo aina Joulupukki, tai ainakin Joulupukiksi naamioitunut Aku. Tupu, Hupu ja Lupu edelleen uskovat Joulupukkiin, ja ankkatarinoiden mukaan Joulupukki myös on olemassa. Aku ja pojat ovat useita kertoja jopa matkanneet Korvatunturille.

Kuten sanottua, ankkojen joulusta on tehty lukemattomia tarinoita. Pelkästään Carl Barks piirsi yli kolmekymmentä joulusarjaa, jotka on Suomessa koottu "Carl Barksin Joulu 1"- ja "Carl Barksin joulu 2"-kirjoihin. Monet Barksin joulusarjoista ovat saavuttaneet klassikon aseman.
Tunnetuin Barksin joulusarjoista lienee ylistetty, mahtava, 32-sivuinen seikkailusarja "A Christmas For Shacktown" ("Aku Ankka pelastaa Tyhjälän joulun"). Barks piirsi sarjan vuonna 1951, se julkaistiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa sitä seuraavana vuonna, ja Suomessa sarja sai ensiesiintymisensä vuonna 1956. Kyseessä on monen suosikkisarja, eikä sitä suotta ole julkaistu Suomessa seitsemää kertaa. Tosin Saksan parillekymmenelle julkaisukerralle ei tuo määrä lyö vertoja. Itse tarinassa Aku, Iines, sekä Tupu, Hupu ja Lupu keräävät rahaa Tyhjälän köyhille lapsille.
Toinen Barksin legendaarisista joulusarjoista on "Joulu Karhuvuorella", jossa Aku ja ankanpojat matkaavat Roopen mökkiin Karhuvuorelle joulua viettämään - tosin juhla ei suju aivan muitta mutkitta. Tämä 10-sivuinen hupailu on noussut legendan asemaan myös muista syistä - Roope Ankka teki siinä ensiesiintymisensä. Barks piirteli sarjan vuonna 1947.
Myöskään esimerkiksi sellaiset Barksin kertomukset kuin "Santa's Stormy Visit" ("Joulupukin myrskyisä vierailu"), "The Golden Christmas Tree" ("Kultainen joulupuu"), "Letter To Santa" ("Kirje joulupukille"), "You Can't Guess!" ("Koettakaa arvata!"), "Turkey with All the Shemings" ("Mistä joulupäivällinen?") ja "The Black Pearls of Tabu Yama" ("Joulu etelämerellä") eivät varmasti hevillä unohdu ankistien mielistä.

Toki myös muut tekijät ovat tehneet joulutarinoita. Niitä ilmestyy Aku Ankassa (, sekä muissa ankkajulkaisuissa kuten Aku Ankan taskukirjassa) joka joulu. Tyypillinen juoni on, että Aku on unohtanut kokonaan jouluvalmistelut, ja kaikki lahjat taikka jouluruoat ovat hankkimatta, tai sitten Akulla ei ole varaa joululahjoihin, se on myös toinen juoni mahdollisuus. On niitä toki muitakin, mutta yleisesti ottaen monet Aku Ankka -aiheiset joulukertomukset toistavat samaa. Ja milloin viimeksi joulutarinan lopussa joku ei olisi toivottanut hyvää joulua?
Mutta vaikka joulukertomuksissa ei sinänsä mitään uutta erityistä olekaan, ovat ne silti ihan mukavia, ja tuovat osana hyvää joulutunnelmaa ainakin minulle. Joskus takavuosina (v. 1952-1985) ilmestyi myös jouluna yksi ylimääräinen Aku Ankka -lehti, "Jouluparaati" tai "Joulumanteli". Vuonna 2006 perinne palautettiin, ja siitä lähtien joka joulu on taas saatu nauttia Jouluparaatista.
(Jatkuu...)

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkalinnan joulu

Joulu on myös Ankkalinnassa yksi vuoden merkittävimmistä juhlista, ellei merkittävin. Joulutarinoita on ankka -ja hiirimaailmasta tehtykin aika paljon. Niitä ovat tehneet lukuisat eri piirtäjät sekä käsikirjoittajat.

Aku Ankan suvun joulua vietetään usein perhejuhlana. Mukana juhlissa on myös ystäviä. Aku, Tupu, Hupu ja Lupu, Roope, Iines, Hannu, Mummo (Kaino-Vieno), Hansu ja Pelle kokoontuvat perinteisesti joulunviettoon Mummo Ankan maatilalle, joka sijaitsee Ankkalinnan ulkopuolella rauhallisessa paikassa. Yleinen toinen joulunviettopaikka on ollut Akun koti Paratiisitie 13:ssa. Koska Aku on usein joulutarinoiden(kin) päähenkilö, tarinan alussa mainitaan, että "on Akun vuoro järjestää suvun joulujuhla". Joskus juhlapaikkaa on jouduttu vaihtamaan Akun varattomuuden tai joskus jopa laiskuuden takia. Joskus Ankkain suvun joulua on vietetty myös muiden sukulaisten tai ystävien kotona, kuten Pellen pajalla (esimerkiksi tarina Joulumaatti, Aku Ankka 51/2007). Joskus ankkojen joulu on kulunut poissa kotoakin, kuten Carl Barksin tarinoissa Joulupukin myrskyisä vierailu, Joulu Karhuvuorella ja Joulu sukellusveneessä. Ensiksi mainitussa tarinassa Aku ja Tupu, Hupu ja Lupu viettävät joulua majakassa. Tarinassa Joulu Karhuvuorella Aku ja ankanpojat majoittuvat jouluksi Karhuvuorelle Roope-setänsä vuoristomökkiin. Samassa tarinassa Roope tekee ensiesiintymisensä. Viimeksi mainitussa tarinassa Roope, Aku ja viettävät joulua sukellusveneessä, koska he ovat aarrejahdissa.

Ankkojen joulupöydästä löytyy herkkuja jos jonkinmoisia. Suomessa perinteisesti tunnetun ja joulupöydän kuninkaan kinkun korvaa ankkatarinoissa lähes poikkeuksetta kalkkuna, joka kuuluu Pohjois-Amerikkalaiseen jouluperinteeseen. Kalkkuna on siis pääruoka. Sen kanssa tarjotaan erilaisia herkkuja, jotka tietysti vaihtelevat tarinoiden piirtäjän mukaan. Kukin piirtäjä piirtää, mitä haluaa. Kuitenkin ankkain joulupöydästä löytyvät erilaiset hedelmät, kakut, leivokset ja tietysti juomat (ei kuitenkaan mitään glögiä).

Kuten oikeastikin, Ankkalinnassa tehdään ennen joulua perinteisesti lahjaostoksia. Ankkalinnan tavaratalot täyttyvät ihmisistä (eläimistä), jotka hankkivat erilaisia joululahjoja niin lapsille kuin aikuisille. Lapsille ostetaan erilaisia leluja, joista esimerkiksi Tupun, Hupun ja Lupun suosikkeihin kuuluu junarata. Aikuiset ostavat milloin mitäkin, kuten erilaisia tarve-esineitä tai kirjoja. Esimerkiksi Aku on joissakin tarinoissa saanut joltain tai ostanut itselleen joululahjaksi kalastusvälineitä, kuten virvelin. Roopelle Aku ja pojat ovat joskus ostaneet muun muassa suurennuslasin, joka on erittäin hyödyllinen lahja Roopelle. Sillä hän voi vaikka tutkailla vanhojen rahojensa kuntoa. Hannu Hanhi ei paljon lahjoja edes tarvitsisi, koska hän saa muutenkin kaiken haluamansa voittamalla arpajaisissa tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa. Hannun, Iineksen ja Mummon, Hansun ja Pellen saamia lahjoja ei kovin usein oteta tarinoissa esille, varsinkin kun joulutarinoiden päähenkilö on usein Aku tai ankanpojat sekä Roope. Kuitenkin kaikki ankat ja hanhi saavat lahjoja ja he ovat useimmiten tyytyväisiä niihin. Mitään hirvittävää lahjavyöryä ankoille ei ikinä tule, he saavat kukin muutaman paketin. Joskus Aku ei saa rahapulassaan ostettua joululahjoja edes sukulaispojilleen.
Joissain tarinoissa ankkalinnalaisten lahjat ostetaan selvästi kaupasta, toisissa taas on Joulupukki, jonka pajassa valmistetaan lahjat kaikille kilteille lapsille ympäri maailman. Useissa tarinoissa Aku ja kumppanit ovat vierailleet pukin pajalla, joka sijaitsee missä milloinkin, mutta suomalaisittain käännettynä se on tietysti Suomen Lapissa Korvatunturilla. Kuitenkin Joulupukki käy lähes aina jakamassa lahjat asukkaille, olivatpa ne sitten ostoskeskuksista hankittuja tai Joulupukin hämyisissä pajoissa valmistettuja.

Ankkalinnalaiset suhtautuvat jouluun ja joulunviettoon eri tavoin. Aku Ankka, Tupu, Hupu ja Lupu sekä useimmat muut ovat innoissaan joulusta ja tekevät paljon jouluvalmisteluja. Akukin on yleensä reilu jouluna ja upottaa poikien joululahjoihin vaikka viimeiset killinkinsä. Toisaalta hän ei joskus pidä kaupungin materiaalilla jylläävästä joulusta ja haluaa viettää oikean vanhan ajan joulun. Silloin Aku lähtee poikien vastusteluista huolimatta esimerkiksi jonnekin erämaakämpälle joulua viettämään. Usein käy kuitenkin niin, että ankkanelikko palaa takaisin Ankkalinnaan joulunviettoon.

Roope Ankka suhtautuu usein jouluun negatiivisesti. Usein Roopen kuuluukin kutsuvan joulua pelkäksi hölynpölyksi tai humpuukiksi. Hänen pitäisi ostaa sukulaisilleen joululahjoja ja tuhlata siten rakkaita rahojaan. Vaikka Roope ei pinnallisesti näytä joulusta välittävän, sisimmässään hän varmasti siitä nauttii. Miksi muuten hän olisi aina mukana ankkojen joulukekkereissä, joihin hänkin joutuu aina tuomaan jotain mukanaan. Lisäksi Roope hankkii useimmissa tarinoissa Akulle ja kumppaneille hienoja joululahjoja, vaikka toisin voisi luulla. Tietysti Roope pitää joulusta myös siksi, että se kartuttaa hänen rahavarojaan melkoisesti. Ihmiset ostavat joululahjoja, ruokia ja koristeita hänen omistamistaan kaupoista ja ostoskeskuksista ja siitä irtoaa Roopelle joulunaikana mukavat voitot.

Ränkkinkiä?

Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Joulu Ankkalinnassa

Juhlat ovat erittäin tärkeitä ankkalinnalaisille ja ne ovatkin heille usein vuoden kohokohtia. On ystävänpäivää, pääsiäistä, uuttavuotta ja sen sellaista. Kaikista suurin ja tärkein juhla on kuitenkin joulu, johon Ankkalinnassa aletaan valmistautumaan jo hyvissä ajoin (vaikka joillakin meneekin hiukan viime tinkaan) ja sitä vietetään yleensä riemukkaana perhejuhlana.

Ankkalinnassa joulun tulo näkyy erittäin suuresti. Jo joulukuun alussa kaduille alkaa ilmestyä jouluvaloja ja ihmiset alkavat ostelemaan joululahjoja – eritoten leluja on alettu tähän aikaan mainostamaan kauppojen näyteikkunoissa. Kadulta saattaa joulun alla löytyä rahaa hyväntekeväisyyteen keräävä joulupukki. Jos astuu Ankkalinnaan joulun alla tietämättä että kohta on joulu, niin sinne päästyään tietää kyllä varmasti.

Ankat viettävät joulua yleensä koko suvun kesken. Yleensä joulujuhlaa vietetään joko Akun tai Mummo Ankan luona. Joulu on siis koko Ankkain suvun yhteinen iloinen perhejuhla, johon mukaan pääsevät monesti ystävätkin. Juhlissa ovat mukana yleensä Aku, Tupu, Hupu ja Lupu, Roope, Mummo, Hannu, Hansu, joskus myös ystävät Iines ja Pelle. Touho kuuluu sukuun, mutta häntä ei yleensä joulupidoissa nähdä. Monet joulutarinat saavat lähtönsä siitä, kun Akun pitäisi tänä jouluna järjestää koko suvun joulujuhlat, eikä hänellä tietenkään ole rahaa. Yleensä Aku ainakin yrittää jollain tavalla saada juhlia järjestetyksi ja joskus jopa onnistuukin siinä. Yleensä juhlat kuitenkin epäonnistuvat, tai niitä ei edes tule. Silloin loppuratkaisu onkin varsin usein sellainen, että Mummo onkin ’’aavistanut’’ etteivät Akun juhlat onnistu ja onkin järjestänyt itse juhlat ja kaikille tulee iloinen joulu. Yleisimmin suvun yhteiset joulujuhlat järjestetään kuitenkin Mummon maatilalla, josta löytyy se kaikista parhain joulutunnelma. Joulujuhlia on vietetty myös muiden sukulaisten tai ystävien luona, kuten esimerkiksi Pelle Pelottoman pajalla.
Erityisesti vanhemmissa Carl Barksin joulutarinoissa Aku ja ankanpojat viettivät joulua paljon oman perheensä kesken neljästään. Joskus mukaan on tullut myös Mummo.
Ankat ovat viettäneet joulua myös aivan jossain muualla, kuin Ankkalinnassa, kuten majakassa, Karhuvuorella ja sukellusveneessä – nämä kaikki Barksin joulutarinoissa. Ollessaan jouluna jossain muualla kuin Ankkalinnassa, ankanpojat ovat huolissaan siitä, löytääkö joulupukki heitä sieltä missä he ovat, mutta yleensä kaikki on mennyt hyvin ja lahjat on saatu perille, olivat he missä maailmankolkassa tahansa.

Jouluateria on tärkeässä osassa ankkalinnalaisten ja erityisesti meidän ankkaystäviemme joulunviettoa. Ankkojen joulupöytää koristaa keskellä valtava kalkkuna, jota meillä Suomessa vastaa joulukinkku, vaikka joissain tarinoissa joulupöydässä onkin kalkkunan sijasta kinkku tai se on suomennettu kinkuksi. Tämä johtuu siitä, että Yhdysvalloissa kuuluu perinteeseen syödä jouluna kalkkunaa. Joulupöydästä löytyy myös paljon muita herkkuja, varmaankin jopa joitain samoja, kuin meillä Suomessa, esimerkiksi jotain laatikoita tai vaikkapa graavilohta. Myös hummeria ja erilaisia salaatteja, sekä hedelmiä ja kakkuja (ja tietenkin jotain juomia) on ankkojen joulupöydässä nähty. Muista jouluruuista ei ole kovinkaan usein ollut kuitenkaan erityisempää mainintaa, joten niistä ei enempää tiedetä.

Kaikkien Ankkalinnalaisten jouluun kuuluvat tietenkin myös lahjat ja niiden takia joulun alla onkin todella kovat ruuhkat eri kaupoissa ja tavarataloissa. Monet ankkalinnalaiset ostavat joululahjat jo hyvissä ajoin marraskuussa ja joulukuun alkupuolella, mutta suuri osa jättää lahjaostokset kuitenkin viime tinkaan ja sen takia muutamia päiviä ennen joulua onkin tavarataloissa todella kovat ruuhkat ja tavarat suorastaan viedään käsistä. Eniten kysyntää on tietenkin leluilla, koska niitähän kaikista eniten ostetaan, sillä lapsethan joululahjojen suhteen ovat ehdottomalla etusijalla. Toki myös aikuisille ostetaan lahjoja – ystäville ja sukulaisille siis – ja ne voivat sitten olla melkein mitä vain vaatteista rannekelloihin ja suklaarasioihin saakka. Myös suklaata ja makeisia siis ostetaan paljolti lahjaksi, myös aikuisille. Jotkut (kuten Mummo) tekevät joululahjat usein itse, esimerkiksi kutomalla villasukat tai muita vaatteita. Mummo on monesti antanut lähimmille sukulaisilleen villasukat tai –paidat joululahjaksi. Akulla on monina jouluina ollut ongelmana se, ettei hänellä ole rahaa ostaa ankanpojille joululahjoja. Hän on joskus joutunut lainaamaan rahaa Roopelta tai tehnyt jotain muuta saadakseen rahaa lahjoihin. Yleensä kaikki on kuitenkin mennyt hyvin ja pojat saaneet lahjansa. Eritoten Barksin joulutarinoissa Aku on antanut pojille lahjaksi rullaluistimia, polkupyöriä, autoja, pelejä – kaikkea mitä siihen aikaan oli tapana lapsille lahjaksi antaa. Aku on myös itse saanut muutamia paketteja jouluisin, ainakin Mummolta, Iinekseltä ja pojilta, joskus jopa Roopelta. Roope tosin ei kovinkaan usein joululahjoja kenellekään osta, mutta muutamia kertoja hän on tehnyt Akun ja poikien suhteen poikkeuksen, viimeistään silloin kun on itse saanut heiltä jonkin lahjan.
Joissain tarinoissa ankkalinnalaisten ei itse tarvitse huolehtia joululahjoista, vaan on selvää, että joulupukki tuo ne. Akulle tämä on tietenkin helpotus, sillä silloin hänen ei tarvitse tuhlata rahojaan lahjoihin. Antoi lahjat sitten joulupukki tai joku muu, ne joka tapauksessa löytyvät aina joulupäivän aamuna kuusen alta ja silloin ne myös avataan. Ankkalinnassa joulupukki tulee yöllä savupiipusta ja käy laittamassa lahjat kuusen alle.

Useimmat ankkalinnalaiset ovat innoissaan joulun tullessa. Erityisesti Aku, Tupu, Hupu ja Lupu ovat hyvin iloisia joulusta ja heidän talonsa onkin jouluna viimeisen päälle jouluinen. Sisällä on aina kuusi, joka koristellaan aattona ja joulupäivänä syödään kalkkunaa ja muuta jouluruokaa. Vaikka Akulla on usein jouluna matti kukkarossa, on hänellä usein varaa sentään jotain ostaa (tai sitten hänellä on jokin rahakätkö pahan päivän varalle) ja hän saattaa helposti ollessaan joulumielellä kuluttaa kaikki rahansa siihen, että pojat saavat lahjoja ja jouluruokaa pöytään. Kaikki eivät ikävä kyllä ole joulusta yhtä innoissaan kuin Aku ja pojat. Esimerkiksi Roope tuntuu jopa inhoavan joulua, sillä hän sanoo aina joulua humpuukiksi tai joksikin muuksi vastaavaksi. Hänen mielestään on hullujen hommaa antaa toisille ilmaisia lahjoja. Joulun saapuessa Roope usein kuitenkin heltyy ja ostaa lähisukulaisilleen jotain pientä joululahjaksi ja saattaa antaa Akulle rahaa joulukalkkunaan tai poikien lahjoihin. Sitä paitsi Roopehan tienaa jouluisin tavarataloistaan enemmän kuin milloinkaan muulloin, sillä jouluisin ostoksia tehdään kaikista eniten, juuri lahjojen takia. Sydämessään Roope kuitenkin varmasti pitää joulusta (sillä käyhän hän aina Ankkain suvun joulujuhlissakin) mutta hän ei vain tahdo näyttää sitä, koska pelkää
maineensa kärttyisenä kitupiikkinä menevän.

Ankat eivät tuntemistamme Ankkalinnan hahmoista ole ainoita, jotka viettävät joulua. Myös hiiret viettävät joka vuosi joulua, mutta hiirten joulunvietosta on tehty ankkojen jouluun verrattuna niin vähän tarinoita, ettei tässä äkkiseltään edes tule mieleen ainuttakaan. Tästä syystä hiirten joulunvietosta ei paljoakaan tiedetä, mutta kyllä he varmasti melko samalla tavalla viettävät joulua kuin ankat ja muutkin: on joulukuusi, lahjoja ja joulupöytä täynnä herkkuja aina salaateista kalkkunaan saakka. Hiiret (ja muut hiirimaailman hahmot) viettävät joulua yleensä pienessä porukassa (Mikki, Minni, Hessu, joskus myös Polle ja Heluna.)

Joulu on aihe, josta saa tehtyä todella paljon erilaisia tarinoita. Kaikissa kunnon joulutarinoissa tietenkin tapahtuu muutakin, kuin perinteistä jouluaterian syömistä, lahjojen avaamista tai muuta sellaista. Yleinen aihe joulutarinalle on esimerkiksi se, että Akulta on loppunut rahat juuri kun hänen tulisi ostaa pojille joululahjoja tai järjestää suvun joulujuhlat. Silloin hän joutuu turvautumaan Roopeen tai hankkimaan rahat jostain muualta. Yleensä Aku kuitenkin onnistuu rahat hankkimaan ja alkaa iloinen joulu.

Jatkoa Spoileri (klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)Ankkalinnan joulu

Kuten lähes koko kristillisessä maailmassa, vietetään myös Ankkalinnassa joulua. Joulu on ollut innoituksena moneen tarinaan ja luulempa, että on vaikea löytää vähänkään tunnetumpaa Ankkapiirtäjää, joka ei ole koskaan piirtänyt Ankkojen joulunviettoa. Joulu on varmasti maailmassa suurin ja valmistelluin juhla maailmassa ja se ei tee poikkeusta Ankkojen maailmassakaan eli Ankkalinnassa. Vanhastaan jouluun valmistuttiin jo edellisenä kesänä valitsemalla porsas. Nykyajan maailmasta ei tällaista löydä eikä niinikään Ankkalinnastakaan. Usein ainakin yhdysvaltalaisten piirtäjien tarinoissa kinkku saatetaan olla korvattu kalkkunalla paikallisen perinteen vuoksi.

Joulunvietto ei Ankkalinnassa paljoa eroa esimerkiksi Suomen tai luultavasti maailman muidenkaan maiden joulunvietosta. Joulua perinteisesti vietetään perheen ja sukulaisten parissa ja näin tapahtuukin myös Ankkalinnassa. Ankat kokoontuvat useimmiten Mummon eli Kaino-Vieno Ankan luo joulua viettämään. Mummo on kuulu keittotaidoistaan ja se voi olla yksi syy Ankkojen kokoontumiseen juuri Mummon luo. Tunnetusti yleensä niin omissa oloissaan elelevä Roope ei hänkään voi vastustaa esimerkiksi Mummon kuulua omenapiirakkaa tai muitakaan herkkuja. Useinkaan joulunvietto ei sovi ongelmitta, mutta yleensä viimeistään tarinan lopussa kaikki kääntyy parhain päin. Joulutarinat ovat siis tyypillisiä Ankkatarinoita. Alku menee hyvin, sitten jotain menee pieleen, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Toinen syy sille, että Ankat kokoontuvat Mummon luo on se, että Mummo on eräänlainen perheen pää ja useimmissa tarinoissa koko Ankkasuvun vanhin. Mummolle siis annetaan hänelle kuuluva kunnia. Tämä on mielestäni vähintäänkin oikeutettua ja ihan oikeassakin elämässä varmasti monet kokoontuvat vanhempiensa tai isovanhempiensa luo.

Kuten nykyajan valitettavan materialistinen kulttuuri vaatii, on joulukin oikein antoisaa kulutusjuhlaa, jonka aikana kauppajuutalainen elää paksusti. Myös Ankkojen maailmassa, Calisotassa vietetään joulua enemmän tai vähemmän materiakeskeisesti. Näyttää ilmastonmuutos iskeneen aika ajoin Ankkalinnaankin kun Roope tuskailee saataviaan kun talviurheiluväline kauppa ei käy ja talvitakkien ja -vaatteiden kulutus on nollassa. Aku tuskailee usein varakkuuttaan tai oikeastaan varojensa vähyyttä jouluisin kun pitäisi ostaa kalkkuna ja lahjat vielä Ankanpojille sekä muulle suvulle. Useimmiten muut kuitenkin korvaavat tilanteen ja hankkivat tavarat Akun puolesta. Ankanpojat toivovat mitä moninaisimpia lahjoja. Toivelistoista löytyy usein esimerkiksi Mekano- tai muita rakennussarjaleluja, videopelejä tai -konsoleita, potkulautoja tai vaikkapa kolmipyöräisiä. Ankanpoikien kotona Paratiisitiellä monessa tarinassa vilahtavat myös yhdysvaltalaiseen jouluperinteeseen kuuluvat joulusukat. Se on yksi ero suomalaiseen jouluperinteeseen. Eroja on muitakin. Eräs ero on välillä melko ärsyttävä eli amerikkalaisten usko siihen, että joulupukki asuu Pohjoisnavalla. Aku Ankkaa lukevat melko nuoretkin, jotka vielä uskovat joulupukkiin ja hänen pajaansa Korvatunturilla. Syntyy ongelma kun yhdysvaltalaiset piirtäjät piirtävät jääkarhuja, pingviinejä ja jäävuoria ja suomentajat suomentavat paikan Korvatunturiksi. Sen takia olisi kiva joskus lukea suomalaispiirtäjien kuten esimerkiksi Kari Korhosen joulutarinoita vaikkapa Ankkojen matkoja Korvatunturille. Ankanpojat Tupu, Lupu ja Hupu käyttäytyvät aina ainakin kuukauden ennen joulua erittäin hyvin, sillä he tietävät, että tuhmat lapset eivät saa lahjoja. Kuitenkin niin Akulla kuin Ankanpojillakin on tapana ennen joulua etsiä toistensa antamia joululahjoja kaikin mahdollisin tavoin. Usein Ankanpojat tässä onnistuvatkin ja avaavat lahjansa jonka jälkeen he sulkevat ne jälleen. Usein Aku saattaa tehdä heille jekkuja ja pojat käyttäytyvät siivosti ja lähes palvelevat Akua melkeimpä turhaan. Polkupyöriä annetaan usein ainakin Barksin tarinoissa. Aku saa pojilta usein jotakin Akun lukuisiin harrastuksiin liittyvää kuten uuden riippumaton laiskottelua varten tai uusia kalastusvälineitä kuten virvelin tai syöttejä. Akun saamat lahjat ovat siis usein varsin käytännöllisiä. Ankanpoikien lahjat ovat usein leluja joilla ei ole sen kummempaa käyttötarkoitusta kuin lasten työ eli leikkiminen. Lahjat ostetaan useimmiten jo aikaisemmin esimerkiksi jo marraskuussa, mutta joissakin tarinoissa esimerkiksi Aku joutuu viime hetken lahjahankintareissuun ja tavarataloista saattaa olla juuri Ankanpoikien toivomat lelut loppu, mutta yleensä leluja löytyy esimerkiksi jonkun syrjäkylän paikallisesta marketista.

Ankkojen joulupöytä ei eroa hirvittävän paljoa esimerkiksi Suomen joulupöydästä. Pääruokana on kinkku, mutta useimmissa yhdysvaltalaispiirtäjien piirtämistä tarinoista se on korvattu kalkkunalla amerikkalaisen perinteen mukaisesti. Ankkojen muuta joulupöytää ei paljoa kuvailla tai siitä ei ole tehty tarinoita. Useimmat joulutarinat keskittyvät kalkkunan tai kinkun puuttuvuuteen tai esimerkiksi Akun kyvyttömyyteen hankkia kalkkunaa. Ankkojen joulupöytä sijaitsee useimmiten Akun talossa Paratiisitiellä tai Mummon maatilalla Ankkalinnan ulkopuolella. Kalkkunan tai kinkun lisäksi joulupöydästä löytää varmastikkin erilaisia laatikoita ja ehkäpä vaikka jonkinlaisia kalaruokia.
Jatkuu...

Lainaus käyttäjältä: Aku VankkaTasan 7000 merkkiä :D Olin siis keskiviikkorankingien ensimmäinen, joten jos voitan osakilpailun, saan sen lisäpisteen, eikös?
Kyllä. Eli jos A. Vankka vie osakilpialun voiton, hän saa ylimääräiset 0,5p.