Keskustelujen arkisto

Kirjoittaja

Aihe: Uusin Aku Ankka -lehti

(1067 viestiä)
akuankka1313
Lainaus käyttäjältä: souffleur mTai sitten on tultu siihen tulokseen, etteivät Ankronikka-tarinat enää nykypäivän Akkariin sovi (nuorille lukijoille liian vierasta?).
Niinpä tietysti.
souffleur m
46/2010

Aku Ankka: Loma Sumusalmessa
Ensimmäinen sivu antoi odottaa tältä tarinalta paljon; matkailuautoilu kun olisi ollut omasta mielestäni sangen mielenkiintoinen ja jossain määrin harvoinkin nähty aihe. Mutta kuinka ollakaan, juoni ei perustunut juuri ollenkaan sellaiseen, vaan käsikirjoittaja oli päättänyt lähteä sille tutulle ja turvalliselle rötöstelylinjalle lopputuloksena monta kertaa aiemminkin nähty tarina. Tällaisiin johtosarjoihin olen kyllä ihan totaalisen kyllästynyt, ennen kaikkea kun reilun kymmenen sivun aikana ei ehdi päästä sellaiseen jännittävään tunnelmaan, jota tässäkin kai oli haettu. Kokonaisuutena täyttä massaa, joka oli kuitenkin toteutettu mukiinmenevästi. Erityisesti Maximinon piirroksista huomaan pitäväni tarina tarinalta enemmän. Se on paljon se ottaen huomioon, että vielä pari vuotta sitten en lähestulkoon voinut sietää niitä. 7+

Aku Ankka: Täydellinen teltanpaikka
Keskivertoa parempi nelisivuinen William van Hornilta, ilmeisesti sitä hieman vanhempaa tuotantoa häneltä. Ihan kiva ja viihdyttävä hupailu, muttei yhtään sen enempää. 7

Pikku Hiawatha: Onnenkilpi
Hiawathaa on mukava nähdä lehdessä pitkän tauon jälkeen, sillä ensimmäisissä lukemissani Akkareissa 2000-luvun alussa hänellä oli vielä melko suuri rooli. Ennen kaikkea vanhoja yksisivuisia voisin lukea nykyäänkin. ;) No, tämä tarina puolestaan ei mikään erityisen mieleenpainuva ollut. Idea oli ihan hyvä ja esimerkiksi piirrokset laadukkaita, mutta muuten juoni oli toteutettu melko mitäänsanomattomasti. Käänteet olivat liian tasapaksuja, eikä niissä oikein päässyt tunnelmaan. Huomasin hieman odottelevani tarinan päättymistä, mikä ei tietenkään ole hyvä merkki. Ei oikein napannut tämäkään. 7

Superhessu väärillä jäljillä
Jos Akkarissa täytyy julkaista vanhoja tarinoita, niin olkoot ne ehdottomasti tällaisia. Tämä oli Klassikko. Kieltämättä kyllä odottelin tästä sellaista vanhan hyvän ajan jatkosarjaa ja petyin, kun sitä ei sitten tullutkaan, mutta oikein mukava hyväntuulinen hupailu tämä näinkin oli. Ennen kaikkea viimeinen ruutu oli täydellinen, vaikkakin näin vuosia myöhemmin vähän kulunut. Joka tapauksessa tämän tasapaksun numeron paras tarina, jokseikaan mikään mestariteos. Luettava kuitenkin. 8-

Kokonaisuus
Vähän tasapaksu numero. Tuntui, että mukana oli vähän liikaa kaikkea: Hiawathaa, oikeastaan kaksi klassikkotarinaa ja sitten tuo Juniori-liite, joka tosin oli ihan mukava lisä lehteen (hyvä homma, kun tänä vuonna on ollut niin paljon erilaisia liitteitä; eiväthän ne itse lehdestä ole pois). Olisin mielelläni lukenut esimerkiksi Mikki-välisarjan nyt merkkipäivän kunniaksi. No, ei tämä kuitenkaan vuoden huonoimpiin lehtiin kuulunut, joten sikäli en ole mitenkään erityisen pettynyt tai järkyttynyt. Mutta kaukana tämä niistä parhaistakin numeroista oli. 7+
Aku Vankka
45/2010

Aku Ankka: Vahva-Jussi
Parempikin olisi voinut mennä. Tarina ei millään ylety Barksin parhaimpien vitsisarjojen kerhoon, vaan jää selkeästi sinne huonompien joukkoon. Tarinassa ei ole loppujen lopuksi edes mitään kunnon vitsejä tai hauskoja kohtia ja se tuntuu loppuvan vähän turhankin tönkösti ja nopeasti. Suuri pettymys, odotin jotain parempaa tarinaa Barksilta. Mutta arvosana on kohtuuhyvä jo pelkästään sen perusteella että tarinan on piirtänyt Barks, vaikka hänen käsikirjoituksensa ei mikään huikea ollutkaan. 7,50

Aku Ankka: Vahva-Jussin paluu/Sankari ylitse muiden
Aluksi kerrottakoon että lisäsin tuon ''Sankari ylitse muiden'' -nimen tuohon vain sen takia, että pidän siitä nimestä enemmän ja olen sillä nimellä tämän aiemmin lukenut. Vahva-Jussin paluu kuulostaa sen rinnalla jotenkin kuivalta. Olen joka tapauksessa sitä mieltä, että vaikka tämä onkin idealtaan täysin samanlainen kuin Barksin vastaava, tämä on selkeästi parempi. Ensinnäkin Rosan piirtämänä tarina on jo heti paljon hauskempi ja vitsit näkyvät selvemmin - tässä on sentään jotain hauskaa edes. Lopetuskin on parempi. Tarina on kaikin puolin parempi kuin Barksin Vahva-Jussi -tarina ja siksi tämä ansaitseekin selkeästi korkeamman arvosanan. 8,25

Karhukopla: Pimeää taloutta
Juoneltaan parhaimpia Akkarissa julkaistuja Karhukopla-tarinoita pitkään aikaan. Siis, vaikka juoni on osittain melko tuttu ja moneen kertaan käytetty, se on tässä osattu tehdä paljon mielenkiintoisemmaksi. Loppuratkaisu on liiankin tuttu ja kuiva, mutta muuten varsin hyvä tarina. Tarinan juoni on seiskapuolen arvoinen, MUTTA ikävä kyllä en kerta kaikkiaan jaksa katsoa noita Bernadón piirroksia jotka vain yksinkertaisesti ovat melko järkyttäviä. Tämä ikävä kyllä laskee arvosanaa. 7,25

Kokonaisuus
Okei, myönnetään, että kun vuoden alussa kuulin että numero 45 on Barks&Rosa -spesiaali, odotin jotain PALJON parempaa. Kun lehdessä kuitenkin julkaistaan kahden parhaimman ankantekijän tarinat, niin olisivat nyt edes jotain hiukan parempaa laittaneet kuin tällaista - molemmat kuitenkin ovat yksi ja sama tarina, vain eri versiot. KK-tarinan tilalla oltaisiin hyvinkin voitu julkaista se Rosan Ankronikka-tarina, mutta kun ei niin ei. Olisivat Barks&Rosa -asettelussa ottaneet mallia eräästä vuoden 2008 kesällä julkaistusta lehdestä, jossa julkaistiin Rosan ''Auringon poika'' ja Barksin ''Aku Ankka hotellinjohtajana''. Se oli mahtilehti, sitä en voi kieltää ja sellaista odotin tässäkin tilanteessa. Ei lehti kuitenkaan missään tapauksessa ollut huono, varmasti pääsee vuoden top-10 -listalle. 7,66

Uusinta lehteä en ole vielä kokonaan lukenut, arvostelen sen joko myöhemmin tänään tai loppuviikosta.
ankkaetsivä
45/2010

Carl Barks, Vahva-Jussi

Ihan hyvä aloitustarina, selvästi parempi mitä johtosarjat nykyään muuten. Ihan ok. tarina, mutta kuten Aku Vankkakin jo sanoi, vitsit puuttuivat. Ihan hyvinhän Carl Barks oli käsikirjoittanut ja piirtänyt sen, miten se juoma tai mikä lie kulkeutui Akun luokse. Loppu menikin sitten aivan liian nopeasti. Asiasta toiseen kiirehdittiin niin vauhdilla, että tarinan varsinainen kohokohta jäi sivun tai parin pituiseksi. Arvosanaksi annan 8-, sillä tarinan piirrosjälki oli kuitenkin hieno. Muuten ihan ok.-tarina.

Don Rosa, Vahva-Jussin paluu

Tämä Don Rosan jatkosarja Carl Barksin tarinalle oli loistava. Olen lukenut sen joskus ennenkin ja muistin melkein ruutu ruudulta miten se menee, mutta luin sen silti. Yksinkertaisesti vitsejä on ujutettu taustalle niin paljon että yhdellä tai edes kahdella lukukerralla ei välttämättä löydä kaikkia. Piirrosjälki on myös aivan upea, ja lisäksi lähes koko tarina oli sitä että Aku tekee jotain mitä ei teoriassa pystyisi yksikään normaali ihminen tai ankka. Lisäksi siihen oli lisätty juonta siitä miten ankanpojat pelkäävät järkyttäneensä Akun mieltä. Arvosanaksi annan täyden 10 sillä en ole luultavasti toista yhtä hienoa tarinaa koskaan lukenut.

Mau Heymans, Nappilahja

Hauska yksisivuinen vitsisarja. Omaperäinen ja piirrosjäljeltään hyvä ja mukava lisä lehteen. Arvosanaksi 9+.

Bernadó / Pat & Carol McGreal, Pimeää taloutta

Tuttu juoni, Karhukopla yrittää ryöstää kuppilan, jäävät kiinni mutta onnistuvat teeskentelemään yötarjoilijoita. Karhukopla jää koukkuun ravintoloitsijan uraan ja jäävät joka yö kuppilaan... Enempää en tarinasta kerro, mutta vaikka piirrosjälki ei ihan yllä edellisten tarinoiden piirrosjälkeen, on jälki kuitenkin huomattavasti parantunut Bernadólla. Käsikirjoitus on aika tavanomainen mutta ihan tarpeeksi omaperäinen, ja kokonaisuus tarinassa on ihan hyvä. Arvosanaksi annan 7+, sillä käsikirjoitus oli mukavasti omaperäinen.

Bob Karp / Al Taliaferro, Samalla mitalla

Näin lyhyestä sarjasta on hankala tehdä arvostelua. Käsikirjoitukseltaan tarina oli hauska ja piirrosjäljeltään erinomainen. Tällaisista sarjoista minä pidän. Arvosanaksi annan 10.

Akkari kokonaisuudessaan

Akkari oli ehkä koko kuluvan vuoden paras. Riippuu tietenkin siitä, että kuinka hyviä numeroita on tulossa, mutta ainakin tähän mennessä ilmestyneistä se oli todellakin paras ja voittaa muut numerot selvästi. Tällaisia numeroita toivoisin lisää.
souffleur m
Pahoitteluni siitä, ettei arvostelukipinä sitten syttynytkään, vaan homma hyytyi jo kahteen numeroon. Pakko myöntää, että kiinnostukseni on ainakin tällä hetkellä keskittynyt enemmän Taskareiden pidempiin tarinoihin, jolloin itse Akkari on jäänyt sellaiseksi "välipalaksi", jota kyllä lukee mielellään, mutta jonka jokaiseen tarinaan ei jaksaisi sen erityisemmin paneutua. Mutta toki myös sillä on osuutta asiaan, että näin joulun alla on ollut vähän kiireitä, jolloin en koko Ankkiksessa ole järin aktiivisesti ehtinyt käymään ja näin ollen arvosteluillekaan ei ole juuri aikaa löytynyt. Pitää vain katsella, josko tilanne paranisi sitten vähän myöhemmin, mutta nyt on tosiaan näin asioiden laita. ;)

Yhtä asiaa haluaisin kuitenkin nyt ihmetellä näin yhden vuosikerran lähestyessä loppuaan. Panin nimittäin äskettäin kuluneen vuoden numeroita selaillessani merkille, ettei 52-sivuisia numeroita ole numeron 1/2010 jälkeen ilmestynyt. Itse olen ainakin saanut sellaisen käsityksen, että niitä tulisi vähintään kolme vuodessa. Vielähän tässä toki ehtisi nuo puuttuvatkin kaksi numeroa julkaista, mutta eipä se kovin todennäköiseltä vaikuta. Erilaisia liitteitä on sen sijaan vaikuttanut tulleen normaalia enemmän, joten liekö sitten ne korvanneet nuo lisäsivut. Ja eipä sillä, että jotenkin erityisesti noita 52-sivuisia numeroita kaipaisin (laatu kun korvaa määrän), mutta olihan se toki ihan mukava esimerkiksi kesällä 2008 lukea numerosta 25 Rosan pitkä seikkailu, sekä pari hupailua Barksilta ja muilta tekijöiltä päälle. Pidemmät numerot tekisivät juuri tällaisen mahdolliseksi, vaikka toisaalta tässäkin voisi vedota pitkien tarinoiden julkaisemiseen jatkiksina, mitä olen myös itse kannattanut. No, joka tapauksessa hieman ihmetyttää tällainen, onhan niissä Taskareissakin aina ne kaksi perinteistä tuplanumeroa, kuten myös Roope-sedässä yksi. Onko kukaan muu huomannut saman?
Aku Vankka
Tjoo, itse aion arvostella tämän vuoden Akkarit loppuun, koska olen kiinnostunut vuoden keskiarvosta, joka todennäköisesti tulee olemaan alhaisempi kuin viime ja edellisvuonna. Sen jälkeen luultavasti lopetan minäkin tämän arvostelemisen, koska tämä topic on totaalisen kuollut ja tämä foorumi pyörii muutaman käyttäjän viesteillä.
akuankka1313
Mikki-tarina oli omaperäisyydellään ja kliseettömyydellään kenties jopa vuoden paras sarjakuva, saa kunnolla kilpailla Byron Ericksonin ja Janet Gilbertin johtosarjojen kanssa. Maya Åstrupista on tulossa huippuluokan käsikirjoittaja.
souffleur m
Lainaus käyttäjältä: akuankka1313Mikki-tarina oli omaperäisyydellään ja kliseettömyydellään kenties jopa vuoden paras sarjakuva, saa kunnolla kilpailla Byron Ericksonin ja Janet Gilbertin johtosarjojen kanssa. Maya Åstrupista on tulossa huippuluokan käsikirjoittaja.
Luin uusimman lehden vasta tänään ja täytyy sanoa, että se oli joka suhteessa varsin mallikas numero. Mikki-tarina oli tosiaan onnistunut ja toi mieleen ne mainiot Mikki-välisarjat, joita vielä vuosituhannen alussa näki usein. Kuitenkin samaan numeroon mahtui yksi vieläkin paremmalta vaikuttanut tarina ja se oli (jälleen) Arild Midthunin aloitus jatkikselle. Hänen tarinoissaan tunnutaan kulkevan mukavan uskollisesti Barksin sekä Rosan jalanjäljissä ja esimerkiksi eläinpillikohellusta oli pitkästä aikaa hauska nähdä. Toki myös muutenkin juoni eteni kiinnostavasti, eikä siitäkään löytynyt moitteen varaa. Tarinassa tuntui olevan ihan oikeaakin ideaa, eikä tullut sellaista vaikutelmaa, että se olisi väännetty jotenkin väkisin. Arvostan myös sitä, miten jatkosarjaperinnettä on taas Midthunin ja kumppaneiden myötä alettu herätellä henkiin. Tästäkin syystä Arild alkaa olla jo korkealla ankantekijöiden top-listallani, yhtään huonoa tarinaa en häneltä muista lukeneeni. Toivottavasti jatkaa samaan malliin, eikä sorru nelisivuisten turhakkeiden tekemiseen. ;)
Somebody
Lainaus käyttäjältä: akuankka1313Maya Åstrupista on tulossa huippuluokan käsikirjoittaja.
Saa nähdä... Tämä uusin juttu oli ihan kelvollinen, mutta tyypin aiemmat tarinat ovat olleet aika hirveitä.

Tämän viikon Akkari oli silkkaa peruskauraa. Ikävä kyllä taso on laskenut roimasti viime vuosista, joten tulevat lehdet saisivat olla reilusti tätä(kin) parempia.
souffleur m
Höh! Jouluparaatia ei sitten tänä vuonna tullutkaan. Kuten ei näköjään mitään muutakaan lahjalehteä vain tilaajille. Ilmeisesti tuo typerä Lehtipoika-spesiaali korvasi sen, mistä en ole yhtään iloinen. Itsellänihän se jäi kokonaan ostamatta, kun koko numero oli yhtä uusintaa. Täytynee se joskus lähitulevaisuudessa kuitenkin hankkia, jotta saisi edes kansion täyteen. >:( Kaipa niitä divarista löytää 20 sentin hintaan... Toivottavasti ensi vuonna ei tule olemaan näin, että vuosikertaa pitäisi täydentää ostamalla kaupasta erillisiä numeroita olipa lehden tilaaja tai ei.

Toisaalta tällä viikolla jo pelkkä A-numero tyydytti sarjisnälän. Norjalaisten pitkä tarina jäi tietty taas päällimmäisenä mieleen, kuten viime viikollakin. Ainakin tarinan alku toi taas mieleen Barksin pitkät seikkailut. Myönnän kuitenkin, että hieman on alkanut jo tympiä se, miten Arild Midthunin ja kumppaneiden seikkailutarinat tuntuvat aina liittyvän Pohjoismaihin. No, ehkä "tympiä" on jo liian vahva ilmaus, mutta jotenkin vain tuntuu, että tällä yritettäisiin osaksi miellyttää pohjoismaalaisia lukijoita. Tuleva Turku-Tallinna-tarinakin vaikutti aluksi ihan mainiolta idealta, mutta oli kieltämättä pieni pettymys lukea, että tarina olisikin pelkkä tilaustyö... Turha niitä ankkoja tänne Suomeen väkisin on tunkea, niin minä ajattelen. Mutta älkää kuitenkaan käsittäkö väärin; ei tämänkertainenkaan tarina huono ollut, vaan ehdottomasti koko vuoden parhaimmistoa! Ja onhan tämä Pohjola ihan tarinan arvoinen paikka. :) Barksin vanha joulutarina toimikin sitten ihan mukavana jälkiruokana, hieno vanhan ajan tunnelma ja mukava opetus. Perinteinen, hyvä joulutarina. Liekö tässä sitten koko vuoden paras numero. Voisi ottaa asiasta ensi viikolla selvää, kun koko vuosikerta tulee täyteen...
akuankka1313
Viime viikon lehden arvostelu (on pakko tähänkin tunkea):

Kansi (Midthun & Rodriques)
Lyhyesti: Ankanpojat pettyvät Akun antamaan joululahjaan.
Arvostelu: Kansi on piirretty taitavasti à la Rodriques (vaikka taustaa olisikin saanut olla vähän enemmän!), mutta aihe oli minun makuuni vähän liian surullinen. Toki tämä eroaa positiivisesti kliseisistä joulupukkikuvista ja vitsikin oli hauska, muttei tämä iskenyt tällä kertaa erityisemmin minuun. Ankanpojat näyttävät niin pettyneiltä…
7
--------------------------------------------------
Mikki Hiiri: Jonotusta kerrakseen (Connel & Gonzales)
1s
Lyhyesti: Mikki joutuu jonottamaan ostaessaan joululahjaa, ja vielä sen jälkeenkin.
Arvostelu: Vitsi oli hieman kulunut, mutta tarpeeksi hyvä saadakseen hymähdyksen suupielissäni aikaseksi. Piirrosjälki oli sitä mitä tällaisilta vanhoilta sarjoilta suvaitsi odottaakin. Kaikenkaikkiaan melko keskinkertainen, mutta hieman normaalia parempi vitsisarja.
8+
--------------------------------------------------
Aku Ankka: Lahjoista parhaat (Korhonen)
10s
Lyhyesti: Aku pohtii itsetehtyjen joululahjojensa tärkeyttä kaupungilla muiden sukulaisten yrittäessä tehdä samankaltaisia luomuksia kuin hän.
Arvostelu: Hyvin sydämellinen johtosarja, jossa Akun ystävällisyyttä hieman liioitellaan. No, ehkä joulun henki saa hänen kaltaisensa äkäpussinkin kesyyntymään… Korhosen sarjat poikkeavat usein helposti massasta, ja tämä tarina on myös yksi niistä. Hänen piirrostyylistään en ole ikinä erityisemmin pitänyt, mutta käsikirjoitushan on aina se tärkeämpi asia. Juonenkulku on nerokas (vaikkakin myös hieman pitkäveteinen), ja on hauskaa kurkistaa myös muiden kuin tarinan päähenkilön tekemisiin. Loppuratkaisu oli hieman kliseinen, mutta joulutarinaksi kuitenkin hyvä, ja saa lukijassakin hyvän mielen aikaiseksi.
9+
--------------------------------------------------
Mummo Ankka: Nyreä naapuri (Lockman & Barks)
6s
Lyhyesti: Mummo ja ankanpojat yrittävät kaikin tavoin miellyttää naapuriaan, joka ärtyneenä syyttää Mummoa milloin mistäkin.
Arvostelu: Lockmanin ja Barksin vanhat, nostalgiset sarjat ovat Akkarissa harvinaista herkkua. Vic Lockman tekee sarjoistaan aina hauskan absurdeja ja niin myös tässäkin. Hahmojen tunteet on kuvattu loistavasti (lukuunottamatta äkäpussi-naapuria, josta ei tunnu ottavan yhtään selvää), ja piirrokset korostavat niiden sympaattisuutta. Loppuratkaisu oli hauska ja yllättävä, ja varsinkin viimeisen ruudun absurdi nerokkuus teki minulle selväksi sen, että tässä on lehden paras tarina.
10-
--------------------------------------------------
Aku Ankka: Joka kuuseen kurkottaa (Jonker & M. Heymans)
4s
Lyhyesti: Aku yrittää pulmallisin tavoin hankkia Iinekselle joulukuusta.
Arvostelu: Tarinan asettelu on mitä tavallisin: joulu on lähellä, ja Akulta puuttuu joulukuusi. Tässä sen tekee erilaiseksi vain se, että Akun kuuluu hankkia puu Iinekselle. Tarinan alku on epätavanomainen, mistä tietysti tulee plussaa, ja loppukin oli tarpeeksi hyvä minun makuuni. Iso miinus tulee vain siitä, että 10 sivun tarina on supistettu neljään sivuun - kohtaus, missä Aku on kuusifarmilla viemässä kuusta vaatisi enemmän sivuja tunnelman lisäämiseen; nyt kyseisestä tilanteesta ja siitä seuranneesta lumessatarpomiskohtauksesta jäi varsin "puinen" ja pintapuolinen vaikutelma, eikä tarinan juoneen päässyt tarpeeksi käsiksi. Ideana melko hyvä, mutta tämä oli yksinkertaisesti ahdettu liian pieneen tilaan. Mau Heymansin piirrostyyli on jo parhaat päivänsä nähnyt.
8
--------------------------------------------------
Tupu, Hupu ja Lupu: Joulun sävel (P. & C. McGreal & Maximino)
3s
Lyhyesti: Ankanpojat keksivät konstin, jolla tavallisiin joululauluihin saadaan potkua.
Arvostelu: Tyypillinen täytetarina, joka ei tarjonnut juuri mitään uutta. Ankat laulelemassa joululauluja kaupungilla oli kyllä omalaatuinen ja hauska idea, mutta siihen se sitten jääkin. Piirrokset olivat keskiluokkaa, ehkä kuitenkin liian "kumiset" joulutarinaan. McGrealien parhaimmistoa tämä ei kyllä ole, enkä innostunut loppuratkaisustakaan, joka oli tällaiseen tarinaan kliseisin mahdollinen. No, olihan se hyvä, että kaikille tuli hyvä mieli ja että poikien musiikilliset taipumuksetkin pääsivät estradille.

--------------------------------------------------
Roope-setä: Kilpailu kuusesta (osa 2) (Nærum & Midthun)
7s
Lyhyesti: Roope-sedän kuusenhakupulmat jatkuvat edelleen Potka-Röhkylän keksiessä yhä kierompia konsteja ankkojen puun menoksi.
Arvostelu: Tämä osa oli huomattavasti parempi ja muistettavampi kuin edellinen, josta kaikki toiminta puuttui eikä siitä jäänyt mitään mieleen. Jotkut kohdat oli jo kertaalleen koettu, mutta myös uusia ja mielenkiintoisiakin ideoita löytyi runsaasti. Tuikituntemattomien norjalaiskäsikirjoittajien tuotantoa on kiintoisaa lukea, ja Midthunin piirroksetkin ovat sopivan ilmeikkäitä ja tussinkäyttö sulavaa. Muilta osin tämä oli normaali nykyjatkosarja, joka olisi myös saanut olla hieman pidempi - tässäkin tietyt tärkeät kohdat jäivät täysin huomiotta, kun ne esitettiin niin lyhyesti. Loppuratkaisu ei ollut järin omaperäinen, ja viimeinen ruutu hipoi lähinnä kliseisyyden huippua. Joulupukki hohotteluineen enää puuttui.
8+
--------------------------------------------------
Aku Ankka: Näköalahuone (Karp & Taliaferro)
1s
Lyhyesti: Aku haluaa hotellihuoneestaan näköalan merelle, ja sellaisen myös saa.
Arvostelu: Sunnuntaistrippien huonoimmistoa. Tässä on yritetty saada aikaan kunnon vitsiä siinä kuitenkaan onnistumatta. Noh, mutta nämähän on tehty yhdessä päivässä, ja tasokin on sen mukaista…
5+
--------------------------------------------------
Kokonaisuudessaan lehti oli keskitasoinen - ei sillä, että kaikki tarinat olivat keskitasoisia, vaan sillä, että lehdestä löytyi sekä kympin että vitosenkin arvoisia sarjoja. Loppua kohden lehti huononi kyllä selkeästi. Keskiarvo suunnilleen pyöristettynä on 8, eli tyydyttävän puolelle mennään. Tai ainakin minulle tästä jäi varsin hyvä maku.

Lainaus käyttäjältä: souffleur mTurha niitä ankkoja tänne Suomeen väkisin on tunkea, niin minä ajattelen.
Samma här. Ennen oli mukava yllätys, kun ankat piipahtivat välillä Suomessakin, mutta nyt siitä on tulossa kaavamainen tapa, jolla yritetään ilahduttaa suomalaisia lukijoita. Tosin nuo Suomi-jutut ovat osittain myös suomennoksen ansiota, kuten viime vuoden jouluparaatin eräästä tarinasta saimme huomata. Alkuperäisteoksessa ankat menivät pohjoisnavalle, mutta suomennoksessa korvatunturille. Samoin jäämeren rannikko on merkattu Kemin ulkosatamaksi, jääkarhu kekseliäästi albiinokarhuksi yms. Toivottavasti tällaisia pohjanoteerauksia ei enää Akkarissa nähdä, hienosti tuon lehden tasokin alkaa laskea.
Somebody
Lainaus käyttäjältä: akuankka1313Tosin nuo Suomi-jutut ovat osittain myös suomennoksen ansiota, kuten viime vuoden jouluparaatin eräästä tarinasta saimme huomata. Alkuperäisteoksessa ankat menivät pohjoisnavalle, mutta suomennoksessa korvatunturille. Samoin jäämeren rannikko on merkattu Kemin ulkosatamaksi, jääkarhu kekseliäästi albiinokarhuksi yms.
Tuo oli aika säälittävää, täytyy sanoa...
Yleensä minulle ei ole juuri mitään merkitystä, mihin maailmankolkkaan tarinat sijoittuvat. Pääasia on, että juoni on hyvä.
Vuoden parhaita lehtiä oli tämä uusin, vaikkei Barks ollutkaan ihan terävimmillään.
Aku Vankka
On tullut aika antaa arvosanat lopuillekin lehdille ja päättää täten vuosi 2010 Akkareiden osalta.

46/2010 - 6,87 (7+, 6½, 6½, 7+)
47/2010 - 7,00 (7½, 7, 6½, 7)
48/2010 - 7,18 (7½, 7, 7-, 7½)
49/2010 - 7,50 (7½, 7½, 7½)
50/2010 - 7,30 (7½, 8-, 7, 7-, 7½)
51/2010 - 8,37 (8+, 8½)

Tähän väliin on mainittava että viimeviikkoinen lehti edusti selkeästi Akkareiden ylintä huipputasoa ja jos tuollaisia lehtiä tulisi useamminkin, olisivat arvosanatkin rutkasti korkeampia.

52/2010

Aku Ankka: Hienomman väen hipat
Mitäs tässä - idealtaan ainakin suhteellisen tuore tarina, joka on aina ehdottomasti plussaa. Ehkä joissain kohdissa tuntui tarina kulkevan vähän turhankin nopeasti ja isommalla sivumäärällä tarinasta olisi saanut tehtyä vielä paremman. En toki mitään tämänkaltaista jatkotarinaa tarkoittanut, mutta enemmän sivuja ja vaikkapa taskariin julkaistavaksi, niin siellä tämä olisi saanut luultavasti jopa lähes kasin arvosanan. Kuitenkin tuoreesta ideasta selkeää plussaa. 7,50

Tupu, Hupu ja Lupu: Loputon luistinrata
Todennäköisesti vuoden yksi parhaimmista viisisivuisista, kerrankin lyhäri jonka kohdalla ei tarvitse olla jakelemassa ala-arvoisia arvosanoja. Vaikka tarina ei siis mikään mestariteos olekaan, se voittaa silti kevyesti suurimman osan muista vastaanvanpituisista tänä vuonna julkaistuista tarinoista. Juoni on saatu hyvin tiivistettyä viiteen sivuun ja idea on mielenkiintoinen. Itse asiassa tästä tarinastahan se vasta olisikin kiintoisaa nähdä pitempi versio - hyödyntämällä tuota Pellen nerokasta keksintöä voisi luoda vaikka millaisia kiintoisia tarinoita. Kuitenkin, laatulyhäri. 7,50

Tupu, Hupu ja Lupu: Matka maailman ääriin
Mielenkiintoinen mukaelma Narniasta. Ja siis kaiken kaikkiaan loistava tarina. Juuri kuten viime viikon lehdessä julkaistu ''Ukkosen ankka'', tämä oli yhtä lailla huippuluokan seikkailutarina ja juuri tällaisia piristysruiskeita lehtiin kaivattaisiin. Valitettavasti tämänkin tarinan ja kaikista ehdottomimmin juuri tämän tarinan kohdalla joudun sanomaan, että tarina olisi ollut vielä loistavampi useilla lisäsivuilla. Oikeastaan, kun laitettaisiin parikymmentä sivua lisää tähän ja laitettaisiin piirtäjäksi Don Rosa (ja hän luonnollisesti käsikirjoittaisi koko höskän samalla idealla) niin ah. Ehkäpä vuoden paras tarina, jota ei ole tehnyt Barks tai Rosa. Parempaa lopetusta en olisi voinut kuvitellakaan tälle vuodelle. 8,50

Kokonaisuus
Kiitos toimitus loistavasta lopetuksesta tälle vuodelle. Kaksi ensimmäistä tarinaa olivat varsin hyviä ja mukaan mahtui tosiaan luultavasti vuoden paras lyhäri (harmi vain kun en millään muista kaikkia tämä vuoden viittäsataa lyhäriä, niin paha sanoa varmuudella) ja sitten tietenkin lopetus, joka oli perfect. Keskiarvosana ei viimeisestä kasipuolesta huolimatta pääse samoihin lukemiin kuin viime viikolla, mutta olen kyllä sitä mieltä, että tämä lehti on siitä huolimatta vuoden parhaimmistoa. 7,83

**

Yhteenveto vuoden 2010 Aku Ankka -lehdistä

On jälleen se aika vuodesta, kun yksi vuosi on Aku Ankka -lehtien osalta takana. Viisikymmentäkaksi lehteä on taas tänäkin vuonna luettu ja arvosteltu ja vaikka arvostelijoiden (niin minun kuin muidenkin) osalta vuosi on ollut hyvin hiljainen ja tämäkin topic alkaa olla kuolemassa, on vuoden keskiarvo saatu laskettua ja vuosi 2010 on vertailukelpoinen vuoden 2009 kanssa. Kuitenkin, ennen kuin pääsemme ihailemaan (tai kauhistelemaan) tämänvuotista keskiarvoamme, otamme pientä takapakkia ja katsomme, miten vuosi on Akkareiden osalta mennyt.

Vuosi alkoi hienosti Barksin huipputason johtosarjan ansiosta, romahti heti seuraavassa lehdessä ja sitten taas nousi maan pinnalle. Koko vuosi oli yhtä vuoristorataa - välillä mentiin hyvin alas, kun taas seuraavassa lehdessä saatettiin jopa hipoa kahdeksikkoa, pari kertaa se jopa ylitettiin, muun muassa Rosan ''Temppeliherrojen kätketty kruunu'' -tarinan ansiosta, joka oli vieläpä jaettu kolmeen osaan joka mahdollisti kolme perättäistä kovan keskiarvon saanutta lehteä, joista yksi oli tasan kasin ja toinen reilusti yli kasin lehti. Kolmaskin oli lähes kahdeksikon verran. Kuitenkin ennen tätä pitkää ylämäkeä, koettiin minun arvosteluhistoriani suurin taantuma ikinä, kun viisi perättäistä numeroa saivat kaikki suurin piirtein katastrofaaliset keskiarvosanat ja yksi niistä jäi jopa kuutosen alapuolelle, joka tarkoittaa suurin piirtein takansytykettä. On kuitenkin mainittava, että huonoja lehtiä löytyi selkeästi viime vuotta enemmän ja osa niistä oli ihan tosissaan huonoja. Nimittäin, vuoden viidestäkymmenestäkahdesta lehdestä peräti yksitoista jäi keskiarvollaan alle seiskan - noin viidesosa siis. Kuitenkin loppua kohden näkyi selvää parantumista ja kaksi viimeistä lehteä olivatkin todellisia namupaloja. Yleistasoltaan tämä vuosi oli aina näkyvästi viime vuotta huonompi, mutta niitä todellisia valopilkkujakin löytyi. Uskon kuitenkin, että viime vuosi vie keskiarvovertailussa voiton. Tässä ovat sitten vuoden parhaat ja huonoimmat lehdet:

Vuoden parhaat lehdet (Top-5):
1. 51/2010 - 8,37
2. 17/2010 - 8,33
3. 9/2010 - 8,16
4. 19/2010 - 8,00
5. 18/2010 - 7,91

Yllättäen viimeviikkoinen lehti nousikin vuoden parhaimmaksi lehdeksi - olihan Barks toki auttamassa siinä tarinallaan, mutta myös loistava ''Ukkosen ankka'' vaikutti asiaan ratkaisevasti. Tässä myös huomataan, että kaikki lehdet joissa julkaistiin osa Rosan ''Temppeliherrojen kätketty kruunu'' -tarinasta pääsivät listalle, joten Rosallakin oli äärimmäisen suuri osa tämän listan muodostumisessa.

Vuoden huonoimmat lehdet (Top-3):
1. 14/2010 - 5,95
2. 40/2010 - 6,29
3. 16/2010 - 6,68


Numero 14 otti ansaitun paikan vuoden huonoimpana lehtenä ottaen samalla tililleen jaetun minun arvosteluhistoriani huonoimman lehden paikan yhdessä legendaarisen lehden 46/2008 kanssa.

Lisäksi julistan vuoden parhaimmiksi tarinoiksi tasapistein Rosan ''Temppeliherrojen kätketty kruunu'' -tarinan, sekä Barksin ''Kultaa ja kalavelkoja'' -tarinan. Erityismaininta minun täytyy lisäksi myöntää tarinoille ''Ukkosen ankka'' sekä ''Matka maailman ääriin'' jotka olivat vuoden parhaimpia tarinoita, joita ei ole tehnyt Barks tai Rosa.

Ja sitten se vuoden keskiarvo. Kun kaikkien vuoden viidenkymmenenkahden lehden arvosanat otetaan huomioon, vuoden 2010 keskiarvoksi paljastuu.... rättätätääää.... 7,3067307 eli 7,30! Tuntuvaa laskua viime vuodesta siis, sillä viime vuonna vuoden keskiarvo oli 7,37 eli seitsemällä sadasosalla, melkein yhdellä kymmenyksellä ollaan menty viime vuodesta alaspäin. Olen silti sitä mieltä, että tämän vuoden lehdistä (tarkoitan edelleenkin lähinnä noita kahta uusinta lehteä, joita jaksan kyllä hehkuttaa) löytyy niitä valioyksilöitäkin, joista toimituksen pitäisi ottaa mallia, millainen on hyvä Akkari.

Mutta siinä meni vuosi 2010. Ensi vuoden suunnitelmista ei ole tietoa. Olen edelleen sitä mieltä, että arvosteleminen on mielenkiintoista puuhaa, enkä aio sitä vielä missää tapauksessa jättää, mutta se on sitten eri asia, miten sitä arvostelemista jatkan. Joko aloitan jälleen kerran uudestaan taskareiden arvioinnin tai sitten jatkan Akkareiden arvostelua. Tai voinhan toki tehdä molempia, eihän lehtiä tarvitse arvostella kuin kerran viikossa. Päätän Akkariarvostelujeni kohtalosta ensi viikolla vuoden ensimmäisen lehden saapuessa - onhan se kieltämättä aika ikävää arvostella lehtiä topiciin jota suunnilleen kukaan ei lue. Jos kuitenkin päätän arvostelemista jatkaa, pyrin muistamaan ne arvostelut viikottain, ettei mene yhtä katastrofaaliseksi touhuksi kuin tänä vuonna meni.

- Vankka-setä, arvosteluiden unohtamisen kaksinkertainen maailmanmestari
souffleur m
Akkarin juhlavuoden ensimmäinen numero oli mielestäni sellaista peruskauraa. Aloitus ei ollut kyllä läheskään yhtä räjähtävä kuin kymmenen vuotta takaperin, nimenomaan tuota numeroa 1/2001 kun pidän yhtenä kaikkien aikojen parhaista kokonaisuuksista. Mutta minkäs sille mahtaa, kun Rosalta ei enää uusia tarinoita tule ja pikku hiljaa samaa voisi sanoa myös William Van Hornista ja Marco Rotasta, eikä uusintasarjoihinkaan voi aina turvautua (eivätkä ne minua ainakaan Rosan osalta juuri kiinnostaisikaan). Vuosituhannen alussa Akkarin taso olikin mielestäni korkeinta ikinä.

No, mitä tuoreimpaan numeroon tulee, Barksin johtosarja oli mielestäni mainio ja se, että tarina oli harvoin nähty, oli hyvä juttu. Kieltämättä muut tarinat olivatkin sitten pelkkää massaa, viime vuoden tapaan esimerkiksi joku 10-sivuinen Mikki-tarina olisi ollut paljon parempi vaihtoehto Barksin rinnalle. Toivottavasti Mikkikin tultaisiin huomioimaan tulevan vuoden aikana, onhan sekin vahva osa Akkarin historiaa. Ja juhlavuoden suhteen olen hieman ainakin pettynyt siihen, miten tuota mielenkiintoiselta vaikuttava 60 tuotteliainta piirtäjää -sarjaa julkaistaan lähinnä vain netissä. Sinnehän sekin sitten vuosien kuluttua unohtuu, eikä kaikilla ole edes mahdollisuutta käyttää nettiä. Joku Walttihahmojen Top 100 -listan tapainen koko vuoden mittainen juttusarja itse lehden sivuilla olisi ollut paljon parempi vaihtoehto... Muuten juhlavuosi vaikuttaa ihan mukiinmenevältä, tuskin kuitenkaan vuoden 2001 tasolle päästään. Ja miksi edes pitäisi päästä, onhan 50 vuotta paljon "merkittävämpi" ikä kuin 60 vuotta.
Aku Vankka
1/2011

Roope-setä: Kylmä kauppa
Ei ehkä ihan sitä Barksin ylintä huipputasoa, mutta erittäin hyvä joka tapauksessa. Olen tuosta bombastiumista aiemminkin kuullut, mutta tarinaa en ole koskaan tätä kertaa aikaisemmin lukenut. Ihmettelen kyllä sitä, että jos se bombastium kerran on pidettävä koko ajan jäässä jotta se ei haihdu, niin miten se sitten ei haihtunut mihinkään vaikka se tarinan loppupuolella oli pitkään kaukana jäästä... no, ei siitä sen enempää. Ainoa miinuspuoli, jonka keksin tarinasta, oli loppu, joka oli ikävä kyllä melkoisen ennalta-arvattava. Oli ihan päivänselvää, että kun pingviini päästettiin vapaaksi, se tulisi johdattamaan ankat bombastiumin hautaamispaikalle. Se oli kuitenkin ainut miinus jonka tarinasta löysin. 9,25

Roope-setä: Lanttipaniikki
Oikeasti, niin kulunut ja huono vitsi että huhhuh. Kuinka monta kertaa olenkaan lukenut jonkun samankaltaisen tarinan, jossa Roope (tai joku muu) etsii jotain tavaraa suurin piirtein tuhoten kaiken ympäriltään ja lopulta löytääkin sen jostain niin yksinkertaisesta paikasta. En kuitenkaan lähde tämän tarinan arvosanaa kaivelemaan alhaisimpien arvosanojen törkeän pimeistä syövereistä, vaan tyydyn antamaan ainoastaan huonon arvosanan, koska tarinasta ei löydy mitään katastrofaalista tai muuta järkyttävää, sen idea ainoastaan on yksi historian kulutetuimmista vitseistä. 6,50

Aku Ankka: Lukkimies
Perustarina melko perinteisellä idealla, mutta positiivisena puolena todettakoon ettei kyseessä ole lyhäri, joka olisi satavarmasti ollut epäonnistunut. Perustarina siinä mielessä, että kun Pelle keksii jonkun tuon kaltaisen idean, niin tottahan toki Aku päättää salaa lähteä sitä kokeilemaan, melkein katastrofaalisin seurauksin. Monissa tällaisissa tarinoissa kaikki päättyy ei-niin-kovin-hyvin, mutta tässä Aku ei poikkeuksellisesti aiheuttanutkaan katastrofeja, vaan enemmänkin pelasti ihmisiä sellaisilta, vaikka oli koko ajan itse tietämättään suuressa vaarassa. Ei hullumpi tarina. 7,50

Milla Magia: Kylmää kyytiä
Tässä oli oikeasti hyvä idea. Positiivista nähdä kerrankin joku Milla-tarina, jossa Milla on keksinyt uuden idean Roopen ensilantin saamiseksi. Yleensä ne samat tutut juonet ja ideat toistuvat aina vain hiukan muunneltuina, mutta tässä idea oli selkeästikin tuore ja hyvin toteutettu. Ehdottomasti lehden positiivisin yllättäjä ja ansaitsee siitä hyvästä varsin mainion arvosanan. 7,75

Kokonaisuus
Todella mainio aloitus juhlavuodelle - parempikin olisi toki voinut olla ja korvaamalla umpikuluneen lanttipaniikin jollain laadukkaammalla tarinalla, olisi arvosana voinut helposti nousta yli kahdeksikkoonkin. Joka tapauksessa, viime vuoden numerosta 51 alkanut erinomaisten lehtien putki jatkuu jo kolmatta perättäistä numeroa ja toivon tosiaan että se jatkuu myös jatkossa. Nyt juhlavuoden aikanahan on tulossa paljon mielenkiintoista (joka kuussa Barksia!) kuten esimerkiksi joulukuun alussa julkaistava peräti 68-sivuinen lehti. Samaa linjaa kun jatketaan niin vuoden keskiarvo nousee vielä korkealle. 7,75